ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ratasniityn laajennus Asemakaava: 24. kaup.osa, Luolaja. Korttelin 63 tontit 4-8 ja suojaviheralue

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ratasniityn laajennus Asemakaava: 24. kaup.osa, Luolaja Korttelin 63 tontit 4-8 ja suojaviheralue Niklas Lähteenmäki Suunnittelujohtaja, kaupunkirakenne Vireilletulo Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE MITOITUS ALUEVARAUKSET KAAVAN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1) Kaavakartan pienennös, kaavamerkinnät ja määräykset 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 3) Asemakaavan seurantalomake 2

3 Asemakaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa, työnro PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta lounaaseen Ratasniityn teollisuusalueella Varastokadun ja VT 10 välisellä alueella. Kuvat: Suunnittelualueen sijainti Asemakaava koskee Luolajan kaupunginosan (22) korttelia 62 (tontit 1-5) ja osa-alueita kiinteistöistä Tiensivu ja Kivikko Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,7 hehtaaria. 1.2 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoitus on laajentaa tontteja. Samalla on tarkennettu rakentamista ohjaavia määräyksiä mm. rakennusoikeuden osalta ja kaupunkikuvallisien asioiden huomioimiseksi. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava kuuluu vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan ja siitä on tiedotettu kaavoituskatsauksessa. Kaavan vireilletulosta on kuulutettu ja luonnos oli nähtävillä Luonnosvaiheessa pyydettiin osallisena olevilta viranomaisilta ja verkostojen haltijoita lausunnot. Lausunnon antoi ELY-keskus, Elenia Oy ja HS-Vesi. HS-Veden lausunnon perusteella kaavakarttaan lisättiin oleva paineviemäri tontin 8 laitaan sekä suunniteltu uusi linja valtatien suuntaisesti. ELY-keskus ja Elenia eivät esittäneet lausunnoissaan muutoksia. 3

4 Kaupunkirakennelautakunta päätti kaavaehdotuksen nähtäville laittamisesta kokouksessaan Kaavaehdotus oli nähtävillä Aineistosta ei jätetty muistutuksia. 2.2 Asemakaava Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen myötä muodostuu Hämeenlinnan kaupungin 24. kaupunginosan (Luolaja) korttelin 63 ohjeelliset tontit 4-8. Tontit on osoitettu elinkeinorakentamiseen aluevarauksella T-15. Lisäksi muodostuu suojaviheraluetta EV korttelin ja valtatien väliselle alueelle. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ratasniityn teollisuusalueen laidalla rajautuen Varastokadun ja valtatie 10 väliselle alueelle. Suunnittelualueen tontit ja muu rakennettu lähiympäristö on pääosin toteutunut luvuilla. Suunnittelualueella sijaitsevat rakennukset ovat yksikerroksisia ja pintaalaltaan erikokoisia pienempien ollessa n. 140m 2 ja suurimpien n. 2600m 2. Pääosaa rakennuksista käytetään varastotiloina. Viereisillä tonteilla on monipuolisesti eri elinkeinoharjoittajien toimintaa kuten rakennusalan yrityksiä, raskaan liikenteen huoltopalveluja ja lääketeollisuuden tuotantorakennuksia. Valtatie 10:n toisella puolella on Moreenin yritysalue. RATASNIITYN TEOLLISUUSALUE MOREENI Kuva: Ilmakuva 2017 Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualueen metsät ovat hoidettuja ja ikärakenteeltaan nuorehkoa talousmetsää. 4

5 Yleiskaavan yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella alueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita eikä uhanalaisia kasvilajeja. Alue ei puuston perusteella ole myöskään liito-oravan elinpiiriksi soveltuva. Maaperä on moreenia. Tekninen huolto Varastokadun varteen on rakennettu vesi- ja viemärilinjat. Tontit on liitetty kaukolämpöverkkoon. Tontin 4 takaosan läheisyydessä on matkapuhelinverkon tukiasema, masto ja siihen liittyvä laitetila. Valtatien varressa on 110 kv voimansiirtolinja. Maanomistus Korttelialueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa. Muilta osin suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. Kuva: Kaupungin maanomistus vihreällä. 5

6 Virkistys Alueella ei ole erityisiä virkistyksellisiä arvoja valtatien varren sijainnin takia. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava nro 1634 (kv ). Kortteli 62 on osoitettu asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi merkinnällä T-1. Rakennuksia ja varastoja ei saa sijoittaa 6m lähemmäksi naapuritontin rajaa. Tontille saa sijoittaa enintään yhden asunnon. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus on e=0,50. Autopaikkoja tulee olla 1 ap / 100m 2. Asunnolle tulee varata yksi autopaikka ja pihasta vähintään 10m 2 oleskeluun ja leikkiin. Korttelialueen ja valtatien välinen alue on asemakaavoittamatonta. Kuva: ote asemakaavayhdistelmästä Yleiskaava Alueella on voimaan tullut Sampo-Alajärven osayleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu elinkeinoelämän alueeksi TY. Teollisuusalueen läheisyydessä on ympäristövaikutuksille herkkiä toimintoja kuten asumista. Alueelle voidaan sijoittaa teollisuus- ja varastotoimintaa, joka ei aiheuta ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä valtatien varressa on voimajohto ja suojaviheralue EV. Vireillä oleva kantakaupungin yleiskaava 2035 koskee myös asemakaavan suunnittelualuetta. Kaava oli kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa , jolloin lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Voimassa olevassa yleiskaavassa valtatien varren suojaviheralue on 6

7 leveämpi kuin vireillä olevassa kaavaehdotuksessa. Muuten kaavaehdotus vastaa suunnittelualueen osalta voimassa olevaa Sampo-Alajärven osayleiskaavaa. Kuvat: Vasemmalla ote voimassa olevasta yleiskaavasta, oikealla ote yleiskaavaehdotuksesta Maakuntakaava Aluetta koskee Valtioneuvoston vahvistama Kanta-Hämeen maakuntakaava, 1. vaihemaakuntakaava (ym ) ja 2. vaihemaakuntakaava (ym ). Maakuntakaavassa suunnittelualue on varattu työpaikka-alueeksi TP. Viereinen valtatie 10 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi. Aluetta koskee laajempi kehitettävä liikennekäytävä HHT -rajaus. Myös voimajohtolinja on osoitettu maakuntakaavassa. Maakuntakaavan kokonaisuudistus on vireillä. Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 luonnos pidettiin nähtävillä Ehdotusvaiheen viranomaislausunnot pyydettiin mennessä. Julkinen ehdotusvaiheen nähtävilläolo on myöhemmin vuoden 2018 aikana. Kaavaehdotus on suunnittelualueen osalta voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Kuva: Ote maakuntakaavan ehdotuksesta Kuva: Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta Suunnittelualue rajattu keltaisella pisteviivalla 7

8 3.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on valtuuston hyväksymä ja se on tullut voimaan Rakennusjärjestystä ollaan uudistamassa, ehdotus on laadittu Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrää. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN/ETRS-GK25. Selvitykset Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään olemassa olevaa aineistoa. Sampo-Alajärven osayleiskaavan yhteydessä on laadittu erilaisia selvityksiä, joita voidaan hyödyntää asemakaavan laadinnassa. Tarvittaessa laaditaan uusia selvityksiä. Suunnittelualueelle on tehty liito-oravaselvitys v (Hml kaupunki, T. Metsänen). Selvitystä on tarkennettu vuonna 2016 (Ratasniitty Liito-oravaselvitys, Ramboll), jolloin voitiin todeta, ettei asemakaavan suunnittelualue sovellu liito-oravan elinalueeksi eikä läpikulkureitiksi vaan sopivammat alueet sijaitsevat suunnittelualueesta länteen. Metsäalueet tulkittiin selvityksessä liito-oravan elinpiiriksi soveltumattomaksi, sillä alueen metsät muodostuvat nuorista taimikoista, männiköistä ja liitooravalle liian avoimista ja hoidetuista alueista. Valtatie 10 ja sen varren sähkönsiirtolinja muodostavat 60-70m leveän avoimen alueen, joka käytännössä estää liito-oravan liikkumisen valtatien toiselle puolelle. Liito-oravan liikkumista suunnittelualueen läheisyydessä rajoittaa myös Varastokadun varren rakentuminen sekä Aleksis Kiven kadun ja Vt 10:n liikennealueet koillisessa. Osayleiskaavan yhteydessä on laadittu myös luontoselvitys ja viherverkkotarkastelu (Ramboll 2014), joiden perusteella asemakaavan suunnittelualueella ei sijaitse erityisarvoja. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavalla mahdollistetaan tonttien laajentaminen ja sen myötä myös suurempien rakennusmassojen sijoittaminen alueelle. Osa tonteista on käyttänyt rakennusoikeutensa kokonaan tai rakennusoikeutta on vain jonkin verran jäljellä. Voimajohtolinja huomioidaan siten, että osa-alue jätetään rakentamisesta vapaaksi suojaviheralueeksi ja rakentaminen osoitetaan riittävän etäälle linjasta. 8

9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavan laadintatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy alueeseen. Muita osallisia ovat kaupungin hallintokunnat, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Elenia Verkko Oy ja Elisa Oyj. Valtion viranomaisista osallisia ovat Hämeen ELY-keskus ja liikenneasioissa Uudenmaan ELY-keskus Vireilletulo Kaavoituksen käynnistämisestä on tehty päätös kaavoituskatsauksen 2017 yhteydessä (KH ). Hankkeen vireilletulosta on kuulutettu Kaupunkiuutisissa kaavaluonnoksen nähtävillä olon tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt. OAS on tämän selostuksen liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin yleisesti vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Kaavaprosessista tiedotetaan kuulutuksilla Kaupunkiuutisissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. OAS on saatavilla koko kaavaprosessin ajan ja asiakirjaa päivitetään tarvittaessa. Kaavaluonnosaineisto oli nähtävillä Luonnosvaiheessa viranomaisilta ja verkostonhaltijoilta pyydettiin lausunnot (ks. kohta ). Muuta osallispalautetta ei jätetty. Kuva: Ote nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta 9

10 Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella kartalle lisättiin johtokadut. Lisäksi täsmennettiin määräystä rakennusten korkeudesta joustavammaksi määräämällä julkisivukorkeudesta rakennuksen ylimmän korkeusaseman sijaan. Kuva: Ote nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta Kaavaehdotus oli nähtävillä Muistutuksia ei jätetty Viranomaisyhteistyö Asemakaavan laatimisen aloitus ja kaavatyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma saatettiin viranomaisille ja verkostojen haltijoille tiedoksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin kommentit viranomaisilta ja verkostojen haltijoilta. Lausunnon antoivat ELY-keskus, Elenia Oy ja HS-Vesi. HS-Veden lausunnon perusteella kaavakarttaan lisättiin oleva paineviemäri tontin 8 laitaan sekä suunniteltu uusi linja valtatien suuntaisesti. ELY-keskus ja Elenia eivät esittäneet lausunnoissaan muutoksia. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on laajentaa Varastokadun varren tontteja liittämällä niihin lisäaluetta valtatien varresta. Samalla tarkistetaan muut rakentamista ohjaavat merkinnät kuten rakennusoikeuden määrä ja korttelin aluevarausmerkintä. 10

11 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Tonttien laajentamisen myötä kortteli 62 laajenee yhdistyen kortteliin 63. Asemakaavalla muodostuu siten korttelin 63 ohjeelliset tontit 4-8. Korttelialueen etelälaitaan valtatietä vasten on osoitettu suojaviheralue EV. Tonteille kuljetaan Varastokadun kautta. 5.2 Mitoitus Kaavoitettavan alueen pinta-ala on 3,78 ha, joista korttelialueeksi on osoitettu n. 3,5 ha (93 % koko suunnittelualueesta). Aiemmin asemakaavoittamatonta aluetta on 2,1984 ha. Rakennusoikeutta muodostuu koko alueelle yhteensä k-m², jolloin tonttialueen laajennuksen ja tehokkuusluvun noston myötä rakennusoikeus alueella nousee yhteensä k-m². Tontit ovat kooltaan noin m Aluevaraukset Korttelialueet Alueen tontit on osoitettu teollisuus- ja varastorakentamiseen aluevarauksella T-15; Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia toimisto-, näyttely- ja myymälätiloja. Myymälätiloja saa rakentaa enintään 100 m². Varsinaisen pääkäyttötarkoituksen mukaisen toiminnan oheen voidaan siten sijoittaa toimintaan liittyvää ja sitä tukevaa toimistotilaa, näyttelytilaa ja vähäisissä määrin myös myymälätiloja. Asemakaavassa on määrätty rakennusten korkeudesta kerrosluvun sijaan. Kaava mahdollistaa tavanomaisen 15 m korkean hallin rakentaminen. Rakennuksia ja varastoja ei saa sijoittaa 6 m lähemmäksi naapuritontin rajaa. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,70. Rakennukseen saadaan sijoittaa rakennusoikeuden estämättä varastointihyllystöjä sekä niiden kantavia välitasoja. Kaupunkikuvallisten tavoitteiden tukemiseksi kaavaan on otettu määräyksiä rakennusten julkisivuun ja tilojen sijoitteluun liittyen. Tavoitteena on jäsentää isoa rakennusmassaa pienemmillä yksityiskohdilla kuten eri julkisivujen väreillä ja ikkunoiden sijoittamisella erityisesti kadun ja valtatien suuntaan. Kaavassa on määrätty tontin yleisilmeestä ja pihajärjestelyistä tavoitteena kaupunkikuvallisesti tasokas ja hulevesien kannalta järkevä ratkaisu. Pihaa tulee jäsentää eri toimintojen kuten ulkovarastoinnin ja pysäköinnin osalta. Epäsiistin yleisilmeen välttämiseksi ulkovarastointialueet tulee tarvittaessa aidata näköesteellä, joka voi olla rakenteellinen aita tai ikivihreällä kasvillisuudella rajattu. Varsinaisen tontin aitaamiseen tulee käyttää läpinäkyvää verkkoaitaa. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 1 / 100 k-m² toimistotilaa, teollisuus- ja tuotantotiloilla vastaavasti 1 ap/ 200 k-m² ja varastotiloilla 1 as / 400 k-m². Hulevesien hallinnan helpottamiseksi sekä pelkkien asfalttikenttien toteuttamisen välttämiseksi kaavaan on otettu määräyksiä kattamattoman pihan toteuttamisesta. Olemassa oleva puusto ja pihan luonnontilaisuus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää tai alueella tulee olla hoidettua kasvillisuutta siltä osin kun aluetta ei käytetä rakentamiseen tai liikenteeseen. Tontin pinta-alasta vähintään 15% tulee säilyttää pinnaltaan vettäläpäisevänä. Erityistä huomiota on toteutusvaiheessa kiinnitettävä myös hulevesien viivytysrakenteisiin sekä viherrakentamiseen kuten tontin maisemointiin, pihajärjestelyihin sekä tukimuureihin. 11

12 Muut alueet Valtatien varteen on osoitettu suojaviheralue EV sähkönsiirtolinjan ja suunnitellun paineviemärin huomioimiseksi. Alueen puustoa voidaan harventaa tarpeen mukaan. Valtatien varressa ei ole liikennemelusta häiriintyvää toimintaa, joten suojaviheralueella ei ole niinkään merkitystä meluntorjunnan kannalta. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutuksia on arvioitu tehdyn maastokäynnin ja karttatarkasteluiden perusteella. Arviointi on tehty asiantuntija-arvioina rinnan kaavan laatimisen kanssa. Luonto, luonnonympäristö ja maisema Nykyiset tonttialueet ovat rakentuneet eikä alueella ole selvitysten perusteella erityisiä luontoarvoja. Alueella merkittävin muutos tapahtuu kun tonttien laajennusalueet otetaan käyttöön ja puusto kaadetaan. Suunnittelualue ei sijaitse kaukomaiseman kannalta erityisen tärkeällä alueella, mutta kuitenkin paikassa, jossa rakennusten julkisivuilla ja korkeudella on kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Valtatien varsi mahdollistaa yrityksille erityistä näkyvyyttä ja rakennusten julkisivuihin on syytä kiinnittää huomioita jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Muodostuvaan kaupunkikuvaan ja rakennusten korkeuksiin on kaavassa kiinnitetty huomiota määräämällä julkisivuista ja korkeusasemista. Pinta- ja pohjavedet, hulevedet Ratasniitty ei sijaitse pohjavesialueella. Hulevedet ohjautuvat useaan suuntaan maastonmuodoista johtuen. Osa vesistä valuu Varastokadun varteen ja siitä edelleen koilliseen kohti vt 10:ä ja Hattelmalanjärveä. Toinen laskusuunta on Varastokatua lounaaseen kohti metsäaluetta. Tonttien laajennusalueiden tasaamisesta riippuen nykyistä suurempi osa hulevesistä ohjautuu jatkossa luontaisesti kohti valtatietä. Hulevesien hallinnan huomioimiseksi kaavaan onkin laitettu määräyksiä hulevesien viivyttämiseksi tonteilla ja pihajärjestelyistä erityisesti pinnoituksen osalta. Hulevedet eivät saa vaarantaa valtatien kuivatusta. Liikenne Suunnittelualue rajautuu Varastokatuun, jota pitkin liikenne hoidetaan jatkossakin. Liikenteen määrän Varastokadulla odotetaan nousevan jos alueen toimijat muuttuvat tai kun tonttien laajennuksen mahdollistamat isommat rakennusmassat toteutuvat alueella. Liikenteen määrä ja laatu riippuvat täysin toiminnan luonteesta. Liikenteen mahdollinen lisääntyminen ei aiheuta oleellisia katuverkon parannustarpeita. Yhdyskuntatalous ja tekninen huolto Alueen kunnallistekniikka ja kaukolämpö on jo rakennettu. Rakentamisalueiden osoittaminen kunnallisteknisen verkoston läheisyyteen on myös taloudellisesti järkevää. Elinkeinoelämä Tonttitarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Hämeenlinnassa. Tonttijako on laadittu ohjeellisena, jolloin tonteista voidaan muodostaa tarvittaessa paremmin yritystoimintaa palvelevia kokonaisuuksia. 12

13 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on saanut lainvoiman. Alueelle tulee laatia erillinen tonttijako. Hämeenlinnassa Suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki 13

14 LIITE 1 KAAVAKARTAN PIENENNÖS, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 14

15 15

16 16

17 17

18 Asemakaavan seurantalomake LIITE 3 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 109 Hämeenlinna Täyttämispvm Kaavan nimi Ratasniityn laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2547 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,7806 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 2,1984 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,5822 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,64 2, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 3, , ,70 1, V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0,3120 8,3 0 0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

19 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,64 2, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 3, , ,70 1, T-1 0, , T-15 3, , ,70 3, V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0,3120 8,3 0 0, EV 0, ,0 0 0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä