Hiilineutraali Suomi, rakentaminen ja kiertotalous. Energiaseminaari Ympäristötalolla Simon le Roux, OAMK

Transkriptio

1 Hiilineutraali Suomi, rakentaminen ja kiertotalous Energiaseminaari Ympäristötalolla Simon le Roux, OAMK

2 Suomen kestävyystavoitteet Hiilineutraali Suomi 2045 Edelläkävijä kiertotaloudessa 2025

3 Mihin hiilineutraaliuden tavoittelu johtaa rakentamisessa? Onko energiankulutus enää pääroolissa ja ohjaavana tekijänä? Miten hiilineutraalia rakentamista ohjataan? Tulisiko rakennukset käyttää eri tavalla?

4 Mitä tarkoittaa hiilineutraali? Hiilineutraalius tarkoittaa, että jonkun systeemin (esim. maa) päästöt ja nielut ovat tasapainossa. Eli Suomen KHK-päästöjä tulee laskea tasolle, joka vastaa nykyisiä (tai tulevia) hiilinieluja (eli yleensä metsiä). Systeemirajauksesta sitten riippuu, mitä kaikkea tähän taseeseen huomioidaan. YM ei ole tehnyt virallista määritelmää asiasta. Tavoite on poliittinen, ja haluamme saavuttaa sen 5 vuotta ennen muuta Eurooppaa.

5

6 Pohjoismaat vihreässä murroksessa Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja arjen haitalliset kemikaalit ovat jo nyt konkreettisia haasteita. Pohjoismaiden yhteiskuntien tulee saavuttaa ilmastoneutraalius samalla kun resurssien käyttöä ja kemikaaleihin liittyvät haitat minimoidaan. Pohjoismaat vihreässä murroksessa enemmän kuin naapureita. Tine Sundtoft Strategisia suosituksia Pohjoismaiden vuoteen 2030 tähtäävään ympäristö- ja ilmastoyhteistyöhön Nordic Council of Ministers

7 Rakentamisen rooli Hiilineutraali Suomi 2045

8 Vaiheittain vähähiiliseen rakentamiseen 1. vaihe: Testaus ja menetelmät Ohjausjärjestelmän vaikutusarvioinnit Hiilijalanjäljen laskentamallin ja päästötietokannan kehittäminen Osaaminen ja työkalut Testaus julkisissa rakennushankkeissa ja yksityisellä sektorilla 2. vaihe: Ohjausjärjestelmän laatiminen Säädösohjauksen ja mahdollisten kannusteiden valmistelu Kytkentä kaavoitukseen ja energiaohjaukseen Pilottihankkeiden laajentaminen Rakennusten päästötietojen seurannan ja tilastoinnin valmistelu 3. vaihe: Ohjaus käyttöön 2025 mennessä Mahdollinen ilmoitusvelvollisuus ennen sitovia raja-arvoja Rakennuskanta voidaan kytkeä ohjaukseen vaiheittain Rakennuskannan päästötietojen seuranta

9 Energiatehokkuus keskittyy käytön aikaiseen energiankäyttöön Valmistus Rakentaminen Käyttö End-of-Life Seuraavaksi kiinnitetään huomiota tuotteiden ja palveluiden valmistamisen päästöihin ja emissioihin Kohti koko elinkaaren aikaista säätelyä

10 Päästöylitys Päästöjen hyvitys Theoretical CO2 emission reduction pathway for constructions and construction works EU-28 (kg per person), data from Eurostat (estimates), projection based on the proposal of Rockström et al. (2017) for rapid decarbonization roadmap.

11 Miten rakennussektorin päästöjä saadaan alas? Energia Energiantuotannon päästöjen vähentyminen Rakennusten energiatehokkuus Uusiutuva energia Materiaalit Materiaalien valmistuksen päästöjen vähentyminen Rakentamisen materiaalitehokkuus Vähähiiliset materiaalit Uudelleenkäyttö ja kierrätys Elinkaari Rakennusten ja rakennetun ympäristön pitkä käyttöikä Muuntojoustavuus tai siirtokelpoisuus Tilojen ja rakenteiden käyttöasteen optimointi

12 Tutkimustuloksia päästöjen jakautumisesta Engin & Francis 2010 CIBSE 2010 Sturgis & Roberts 2010 Säynäjoki ym Crawford & Stephan 2013 Liljenström ym Ruuska & Häkkinen 2014 Atmaca & Atmaca 2015 Boverket 2016 Larsson ym % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Käyttöenergian hiilijalanjälki Muun elinkaaren hiilijalanjälki Käyttöenergian päästöjen ohella elinkaaren muiden vaiheiden päästöt voivat olla merkittävät. Lähde: Vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit

13 Miten muualla? Hollanti Itävalta Ranska Ruotsi Norja CO2-laskenta pakolliseksi 2018 Raja-arvot päästöille Ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi Valtiollinen ympäristöluokitus Monipuoliset taloudelliset kannusteet Hyvät arviointityökalut Velvoite ympäristöselosteille CO2-päästöjen rajat 2020 Kokeilu: Pienemmät päästöt = lisää rakennusoikeutta CO2-päästöjen ilmoitusvelvollisuus tulossa 2020 mennessä Vaiheittainen eteneminen, aluksi fokus valmistusvaiheen päästöissä CO2-laskenta pakolliseksi kaikissa valtion rakennushankkeissa Oma kansallinen laskentastandardi Kansallinen työkalu laskentaan

14 Oppaat vähähiiliseen rakentamiseen ja hankintasuositukset vihreän julkisen rakennushankkeen hankintaprosessin yleisellä tasolla tarkat kriteerit vähähiilisen rakentamiseen

15 Materiaalien hiilijalanjäljen laskenta ei ole rakettitiedettä Materiaalin paino Materiaalin päästökerroin CO 2

16 Koko elinkaaren vaikutukset huomioon

17 Rakennuksen elinkaaren vaiheet Elinkaariajattelu liittyy ensisijaisesti kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin, joita voidaan arvioida eurooppalaisen standardisointijärjestö CEN:n laatiman standardisarjan avulla (EN 15643). Esittäjän nimi alatunnisteeseen 17

18 Elinkaaren kustannusten ja päästöjen arviointilomake

19 (Self-)Governance of Community Energy energy is not used for its own sake but as part of accomplishing social practices at home, at work and in moving around

20 End-User vs. Prosumer neoliberal or sustainable best practice? Communities of Practice competencies and resources Citizen governance of community energy: new provincialism? Conflict management in Renewable Energy Cooperatives

21 Multi-level Perspective Radical innovations occur in niches Incrementally improve the system by seeking behavioural changes such as energy efficiency and technical changes by enhancing the contribution of renewables Risk locking-out possible alternatives without infrastructure change Socio-technical landscape Technological regimes Innovation and experimentation Geels, F.W., Technological transitions as evolutionary reconfiguration processes: a multi-level perspective and a case-study Geels, F.W., Technological transitions as evolutionary reconfiguration processes: a multi-level perspective and a case-study

22 Kiertotalous: tulevaisuuden materiaalit Mitä meidän rakennusmateriaalimme tulevat olemaan tulevaisuudessa? Mikä nykyään tavallinen ei tule toimimaan ja miten siitä ohjataan pois?

23 Pohjoismaat vihreässä murroksessa Pohjoismaiden talouden tulee tulevaisuudessa perustua siihen, että materiaalit säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Edistetään tietoon pohjautuvaa haitallisten aineiden korvaamista EU:n kemikaalilainsäädännön kautta. Vahvistetaan pohjoismaista Joutsenmerkkiä Pohjoismaat vihreässä murroksessa enemmän kuin naapureita. Tine Sundtoft Strategisia suosituksia Pohjoismaiden vuoteen 2030 tähtäävään ympäristö- ja ilmastoyhteistyöhön Nordic Council of Ministers kuva: Simon le Roux 2018

24 Yksinkertainen on joskus kaikkein kauneinta Beehive huts, wattle and daub construction in Swaziland

25 Uusiutuva luonnonvara omasta metsästä Puurakentamista edistetään energia- ja ilmastostrategian toimien mukaisesti Lisätään Suomen metsiin sitoutuneen hiilen varastointia edistämällä puun käyttöä rakentamisessa ottaen huomioon siitä saatu pitkäaikainen nielu. Parannetaan rakentamisen materiaalitehokkuutta Vahvistetaan kiertotaloutta rakentamisessa parantamalla uudis- ja korjausrakentamisessa syntyvän rakennusjätteen lajittelua ja kierrätystä sekä luomalla purkumateriaaleille ja tuotteille toimivat kierrätysmarkkinat. Parannetaan teollisia symbiooseja talonrakentamisen ja muiden teollisuudenalojen välillä.

26 Pääministeri Sipilän puhe Päättäjien metsäakatemia 20-v. Hiilen varastoiminen rakennuspuuhun uudis- ja korjausrakentamisessa on parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

27 Puurakentamisen ympäristöetuja CO Hiilikierto jatkuu 2 CO 2 C Kestävästi hoidettu metsä Pitkäikäinen hiilivarasto Bioenergia Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Juha Sarkkinen

28 Puurakentaminen on biotalouden selkäranka** Puun kulku metsästä tehtaalle (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 23 milj. m 3 (*) Hankinta- ja käyttömäärä voivat erota toisistaan, mikä johtuu puun varastoinnista Lähde: Tuontipuu ja hake 8 Massa- ja paperiteollisuus 50 Puuston kasvu Kokonaispoistuma 87 Hakkuukertymä Markkinapuu (*) 63 Teollisuuden käyttämä raakapuu (*) Hake ja puru Puutuoteteollisuus Hakkuutähde ja luonnonpoistuma Polttopuu ja runkopuuhake **70 % runkopuun hinnasta maksetaan puutuoteteollisuuden tarpeesta:

29 Material efficiency and circular economy Extended product life and wood cascades How do we maximize the substitution and carbon storage benefits of wood products in construction? Increase the longevity of existing buildings Reuse components in other buildings Reuse the materials from which the elements or components are fabricated Wood materials themselves can be recycled into new components or elements After demolition the wood material could enter the biorefinery process Recover the material in as near to intact form as possible after every step REWOOD: A Paradigm Shift in Building Construction in Wood Mark Hughes, Minna Halme & Gerhard Fink Aalto Sustainability Day,

30 The growth of Ecolabels The Mutual Shaping of Design and Use B2B Production Ecolabels User Relations Value chains Resources Supplies Energy sector Environmental Technology In-house R&D EMS processes Priorities Voluntary Protocols Product EPD Licences Third Party technical services Information Consumption Ethics Quality / Price Properties: IAQ, Health Perception Surface quality Finishing Maintenance Energy Efficiency End-of Life?

31 elinkaarivaikutus laatu, suoritus, arvot kuva: Simon le Roux 2018

32 ilmastomuutos talous luonnonvarat yhteiskunta

33 vähähiilinen, energiatehokas sopeutus, jousto elinkaari luonnonsuojelu, resurssitehokas vastuu, terveys ja turva

34 Päästötavoitteet Vähähiilinen rakentaminen Elinkaarilaskenta (LCA) Energiatehokkuus Energiakorjaukset Uusiutuva energia Lämpöolosuhteet Maankäyttö Ympäristöriskit Luonnonsuojelu Kaupunkiekologia & viherinfra Resurssitehokkuus Jätehuolto, vesi Kiertotalous Käyttöikä Ympäristöjärjestelmät Muuntojoustavuus Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumiskyky Elinkaarikustannukset (LCC) Aluetalous ja innovaatiot Ylläpito ja huolto Käytettävyys Palvelurakenne Saavutettavuus Esteettömyys Vastuullisuus Terveys Turvallisuus Sisäolosuhteet Esteettinen laatu

35 Naturbad Riehen by Herzog & de Meuron kuva: Simon le Roux 2018 Puurakentamisen toimenpideohjelma Petri Heino Simon le Roux Jemina Suikki ym.fi/puurakentaminen ym.fi/vahahiilinenrakentaminen