Miten lisätä humuksen määrää maassa

Transkriptio

1 Viisi askelta hyvään kasvukuntoon Miten lisätä humuksen määrää maassa Vibhoda Holten, maatalousneuvoja VitalAnalyse

2 Regeneratiivisen maatalouden ydin: Humuksen muodostumisprosessit! 9,5 t DM/ha ilman lannoitteita, kylmä ja märkä kevät, luomuviljelty matalatuottoinen maissilajike Miten? 3,5 % lisää humusta 4 vuodessa!

3 Viisi askelta parempaan maan kasvukuntoon 1. askel: Lannoitus / kalkitus Tasapainoinen ravinteiden saanti (Albrecht maa-analyysi / emäskyllästysanalyysi) 2. askel: Jatkuva kasvipeitteisyys / kasvavat kasvit Aluskasvit, peitekasvit, kumppanuuskasvit ja kateviljely 3. askel: Pintakompostointi (German: Flächenrotte) Alus- tai peitekasvin pintakompostointi maan valmistaminen seuraavaa satokasvia varten 4. askel: Mikrobiprosessien hallinta Varmista sängen kompostoituminen Ohjaa maan aineenvaihduntaa pelkistävään suuntaan Lannan bokashi-kompostointi, lietteen fermentointi (nestelannoite) 5. askel: Kasvien elinvoimaisuus ja terveys Kasvinesteanalyysi kertoo Elinvoimaa lehtilannoitteista Vältä abioottista stressiä ja varmista maksimaalinen yhteytys Toimiva kasvi-mikrobivuorovaikutus -> terveet kasvit

4 Maan kemia ja rakenne muodostavat maan biologian pohjan

5 Dr. William Albrecht

6 Mulder s Chart

7 Maaeliöiden koko suhteessa maahuokosten kokoon Maassa liikaa Ca, Mg ja K! Lähde: GISI 1997 (muunneltu)

8

9 Kaikilla maatiloilla 5 % humusta! 4 5% humusta 1,0 1,5% humusta

10 Humus Prosessi Humus: stabiloitua orgaanista ainesta 1 % humusta muokkauskerroksessa: 25 t C = 125 t CO2 2,5 t N 350 kg S Ideaalimaassa: 25 % ilmaa, 25 % vettä, 45 % mineraaleja ja 5 % humusta

11 Juuristo maan kasvukunnon ytimessä Teil 3: Nährstoffmobilisierung durch die Mikroflora des Bodens dem Partner der Pflanze Juurieritteet: liquid carbon pathway

12 Liquid Carbon Pump Dr Christine Jones

13 Humusta muodostavat prosessit Kasvien ja mikrobien vuorovaikutuksessa, erityisesti nurmella vegetatiivisessa vaiheessa Märehtijöiden aineenvaihdunta Pintakompostointi Kasvien elinvoiman lisääminen ja lehtilannoitus Lannan ja lietteen fermentointi Biohiilen valmistus

14 Humusmäärän kasvu prosentteina Lähde: GERALD DUNST 2016

15 Typpihävikin syyt Lähde: GERALD DUNST 2016

16 Lähde: GERALD DUNST 2016 Lisääntyneen typensaannin taustalla

17 The Soil Food Web : maan ravintoverkko Kasvit ruokkivat maan ravintoverkkoa Maan ravintoverkko ravitsee kasveja

18 Ekologinen Økologisk suksesjon Ingham, 2006 sukkessio Ingham, 2006 Maanpäällinen kasvien sukkessio heijastuu maanpinnan alapuolisen ravintoverkon sukkessioon kehittyy monimuotoisemmaksi ja painottuu sieniin

19 Eri roolit maan ravintoverkossa 40 % bakteereja: o Löytyy aina maasta! o Tarvitsevat proteiinipitoisia, nopeasti maatuvia kasveja (pioneeri- ja rikkakasvit) o Pitävät lämmöstä ja kosteudesta, aktiivisia alkaen n. 8 C o Välttämättömiä ravinteiden vapautumiselle! o Valmistaa entsyymejä (biokatalyytit) -> biokemialliset reaktiot 40 % sieniä: o Löydettävissä, kun riittävästi bakteereja o Tarvitsevat mykorritsan muodostavia kasveja, ligniini- ja sokeripitoisia kasveja, ruohovartisia o Aktiivisia alk. 2 C, viihtyvät kosteahkoissa olosuhteissa, tarvitsevat useimmin happea o Muodostavat maan rakenteen o Valmistavat antibiootteja, glomaliinia ja erilaisia proteiineja 20 % maaperäeläim iä: o Määrä lisääntyy, kun bakteerien ja sientenkin määrä lisääntyy o Eläinproteii nin lähde hyvää lantaa! o Suurin ryhmä: nematodit

20 Monimuotoisuus on elämän periaate! Viherlannoitus, kerääjäkasvit, peitekasvit jne.: maanpäällinen biodiversiteetti maanalainen biodiversiteetti!

21 Maissin alle kylvetty nurmi lisää sieniä maaperään!

22 Maaperän sienille sopivat olosuhteet

23 Kompostin ja lannan hyödyntäminen Aina maan pintaan Vain kasvaville kasveille Pieniä määriä max t/ha kerralla Viimeistään 14 päivää ennen kyntöä Pätee myös lietelannalle (erityisesti!), mineraalilannoitteille ja kalkille

24 Mikrobiprosessien hallinta Mädätys apettavat olosuhteet Energian hävikki Kompostointi Pelkistävät olosuhteet Energiaa säästävät prosess

25 «Pintakompostointi» Oslo, 07/2017

26 Peitekasvillisuus pintakompostoitu/muokattu. Oikealla - ilman fermenttiä; vasemmalla maitohappofermentti

27

28 Lietelannan fermentointi

29 Fermentoidun lietelannan etuja Maahan tuodaan pelkistäviä mikrobeja ( antioxidative ) Patogeenit häviävät kilpailussa hyödyllisille mikrobeille Pelkistävä kasvinravitsemus, i.e. terveemmät, ravitsemuksellisesti paremmat kasvit Selkeästi pienempi ravinteiden ja hiilen hävikki! Ei hajuhaittoja! Voidaan levittää kauniilla säällä, jolloin maa kantaa Liete ei enää syövyttävää voidaan käyttää lehtilannoitteena Vähemmän haittaa myös lieroille Kuivuu paremmin - ei kontaminoi rehua. Nurmen kasvilajisto säilyttää monimuotoisuutensa: apila ei häviä eivätkä juolat tai hierakat menesty Fermentointi - humifikaatio käynnistyy vaikuttaa humuksen muodostumiseen, joten myös ilmastoystävällistä

30 Lisätään: 1. Maitohappofermentti Kasvipohjainen fermentti/biosa muuttaa mikrobiston hapettavasta pelkistäväksi /antioksidatiiviset prosessit 2. Biohiili Ladattava nestemuodossa olevilla ravinteilla Sitoo hajuja sekä ravinteita Mikrobien elinympäristö 3. Kivipöly Sitoo hajuja sekä ravinteita Sisältää mikro-/hivenravinteita sekä piitä

31 Lietelantaa ennen käsittelyä

32 Sama liete käsittelyn jälkeen

33 Virkning av informert preparat etter gyllegjødsling på våren: Venstre: med preparat høyre: uten

34

35

36 Kurssi maan kasvukunnosta 9 päivää teoriaa ja käytäntöä 4 moduulia

37

38 Minimiperiaatteen laki Justus von Liebig Mikäli vähimmäismäärää ei ole käytettävissä, sato kärsii. Pätee kaikkiin ravinteisiin. Maksimiperiaatteen laki Andre Voisin Mikäli lisäät jotakin ravinnetta liikaa, jotain muuta tärkeää jää käyttämättä.