1/ vuosikerta. Eväät talven retkille edullisesti S-marketista! KUTSU MEIDÄT KYLÄÄN

Transkriptio

1 Pitkälahti-Petosen Asukasyhdistys ry:n tiedotuslehti 1/ vuosikerta Monen materiaalin Pauno s. 2 Hyvää ystävänpäivää s. 4 Pauno Pohjolainen Asiaa asukasyhdistykseltä s. 5 Eväät talven retkille edullisesti S-marketista! LIITY PEEÄSSÄN ASIAKASOMISTAJAKSI Liittyessäsi nyt asiakasomistajaksi S-market Petosella S-marketissa saat saat 4 pkt 4 Kulta pkt Kulta Katriina Katriina -kahvia, -kahvia, 10 euron arvoisen etusetelin PeeÄssän ravintoloihin ja S-market kassin. Mukaan pääset jo 20 eurolla, loput 80 euroa voit maksaa kahden vuoden kuluessa Bonuksilla. S-Etukortin saat käyttöösi heti. Tule kysymään lisää! PETONEN Ma-pe 7-21, la 7-18, su KEILANKANTA Ma-pe 8-21, la 8-18, su KUTSU MEIDÄT KYLÄÄN Asuntokaupassa viime vuosi oli vilkasta aikaa. Kuopion / Siilinjärven alueella kiinteistönvälittäjät tekivät yhteensä 2367 asuntokauppaa, eli nousua edelliseen vuoteen peräti 6,3 %. Asuntojen hinnoissa tapahtui Kuopion alueella myös pientä nousua, vanhat kerrostalohuoneistot nousivat 6,4 %, rivitaloasunnot 4,9 % ja omakotitalot 14,2 %. MITEN ASUNTOJEN HINNAT KEHITTYVÄT - Onko odotettavissa hintojen nousua vai laskua - Mikä on oman kodin tämän päivän arvo - Milloin on hyvä aika myydä / ostaa mm. näihin ja muihin Sinua askarruttaviin asuntokysymyksiin saat meiltä vastauksen Veijo Martikainen Marketta Heinonen Maria Keinänen Hannu Ruotsalainen Päivi Järveläinen Arja Eskelinen Lassipekka Parviainen Marko Mielonen Eveliina Niskanen Kotikäynnillä teemme Sinulle kodinvaihtosuunnitelman ja päivitämme asuntosi tämän päivän arvon ilmaiseksi. Puijonkadun Kiinteistömaailma on palvellut kodinvaihtajia samalla paikalla, Puijonkatu 35:ssa jo lähes 20 vuotta.

2 2 Petosen Lehti Keskiviikko Kirvesmiehen poika Teksti: Teppo Uotinen, kuvat: Tomi Knuutinen taitaa monet materiaalit Muutoksen paikka? Suomen sanotaan olevan yhdistysten luvattu maa, sadattuhannet suomalaiset toimivat järjestöissä ja lukuisat haluaisivat toimia, kun vain löytäisivät omansa. Mutta mistä sitten johtuu, ettei yhdistysten toimintoihin ja johtokuntiin tahdo löytyä sitoutuneita ihmisiä. Yksi syy voisi olla elämäntapamme muuttuminen, ns. perinteinen yhteisöllisyys on kadonnut, ihmiset asuvat kenties fyysisesti lähempänä toisiaan mutta eivät koe olevansa läheisiä. Naapuri voi kuolla kerrostaloasuntoonsa ilman että kukaan kaipaa ja vasta postin kasautuminen tai rappukäytävään kantautuva kalmanhaju tuo paikalle huoltomiehen ja ruumisauton. Emme ehkä enää koe yhteisten asioiden hoitamista - kuten vaikkapa asuinalueemme viihtyisyyden edistämistä - itseämme koskettavaksi asiaksi. Tvkonserteilla ja kännykkälahjoituksilla saadaan kyllä kokoon miljoonia euroja hädänalaisten hyväksi mutta samassa rapussa asuvaa ihmistä on vaikeaa lähestyä. Niin sanottu sosiaalinen media koettaa korvata meille kadottamaamme vuorovaikutusta, facebookissa on kiva kertoa päivän tapahtumista ja tykätä kaverin olotilasta ja jutuista. On myös helppoa halutessaan napsauttaa ohjelma kiinni ja palata taas omiin ympyröihin tai turruttavan tv-viihteen ääreen. Maailman suurelle muutokselle ei yksi ihminen tai edes yhdistys mahda juurikaan mitään. Mutta jotakin on varmasti tehtävissä. Olisiko ryhdyttävä asennoitumaan toisin? Jospa emme enää yrittäisikään haalia ihmisiä sitoutumaan ja järjestelemään tapahtumia tai istumaan kokouksissa. Tulin ajatelleeksi tätä kun yksi tuttava männä viikolla paikallisessa kuppilassa heitti ehdotuksen yli nelikymppisten äijien sählyvuorosta, josko asukasyhdistys voisi sellaisen järjestää. Lupasin viestiä asiaa eteenpäin. Voisimmeko muuttaa yhdistyksemme välineeksi, joka pyrkii nimenomaan käytännössä tekemään, kuten säännöissä sanotaan: edistämään alueen asukkaiden hyvinvointia. Jos vanhat konstit eivät toimi, kehitetään uusia. Ryhdytään nonstop orgaaniksi, perustetaan facebook sivusto ja twitteri ja mitä niitä onkaan ja aletaan mekin elää tässä hetkessä just nyt. Pyydetään ihmisiä kertomaan mikä mättää ja mitä pitäisi tehdä - sähköisten viestimien avulla tai ihan nokikkain kun tuolla kylillä satutaan kohtaamaan. Järjestetään liikunnan, kulttuurin, vapaa-ajan vieton tai muun tekemisen tai olemisen mahdollisuuksia ja paikkoja parhaan kykymme ja varojemme mukaan siltä pohjalta. Ja me tarkoittaa asukasyhdistyksen johtokuntaa, jolla on vastuu yhdistyksen toiminnasta, nimet löytyvät tästä lehdestä. Tykätään ja tökkäillään! Riitta Katajamäki Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry:n puheenjohtaja riitta.katajamki@gmail.com Pauno Pohjolainen elää kiireistä alkukevättä. Esillä on kaksi näyttelyä, toinen Kuopion Taidemuseossa ja toinen Galleria G12:ssa Helsingissä. Näyttelyt on nyt avattu ja niiltä osin kiireet takana. Lähitulevaisuuteen kuuluu pääsiäiseksi Turun tuomiokirkon kappeliin tulevan installaation suunnittelu ja toteutus. Tämä työ liittyy Turun EU:n kulttuuripääkaupungin 2011 tapahtumiin. Näyttelyn muita taiteilijoita ovat Andy Warhol ja Francine LeClercq, kertoo Pauno tulevasta keväästä. Näyttely on auki heinäkuulle saakka. Pauno vietti varhaislapsuutensa Kuopion Pilpassa vaatimattomissa talonpoikaisoloissa. Koulumatkat taittuivat talvella hiihtäen ja sulan veden aikaan soutaen Sopenlammen yli. Tähän aikaan kuuluivat risusavotat ja metsätyöt. Puukalikoista syntyi veistämällä pikku-ukkoja. Pauno aloitti kuvien aktiivisen tekemisen jo vuotiaana tietoisena siitä, että oli tekemässä taidetta. Olin jo alle 20 vuoden iässä valtakunnallisesti esillä Nuorten Taidetapahtumassa. Jo 70-luvulla osallistuin useasti myös Helsingin taidehallin Nuorten näyttelyihin ja Ars Liberan yhteisnäyttelyihin. Menestystä ja huomionosoituksia on sittemmin tullut vuosien mittaan runsaasti. Hänelle myönnettiin 1997 pohjoismaiden suurin vuosittain jaettava kuvataidepalkinto Ars Fennica ja vuonna 2005 Pro Finlandia -mitali. Suomen Taideakatemian koulun Pauno kävi vuosina Pidän Taideakatemian aikaani jonkinlaisena kuvallisena psykoanalyysinä. Sain tilaisuuden pohtia tekemisieni motiiveja. Vetoankin akateemiseen kouluttautumiseen ja opiskeluun kuvataiteen tekemisessä. Opiskeltaessa on mahdollisuus hioa perusasioita ja tekniikoita. Mäkihyppääjä harjoittelee tekniikkaansa niin, että tekeminen lähtee selkäytimestä. Sama koskee myös taiteen tekijän tekniikan hallintaa, sanoo Pauno. Kysymykseen kuinka Paunon työt ovat mahdollisesti muuttuneet pitkän uran aikana hän vastaa siteeraamalla Juhana Blomstedtia. Taiteilija maalaa koko elämänsä samaa taulua. Taiteessani ulkoiset merkit voivat muuttua, mutta ydin säilyy. Varhaiset pyrkimykseni näyttäytyvät myös nykyisissä töissäni. Tekniikkani on kehittynyt, mutta joudun arvioimaan, onko ideoissani samaa syvyyttä. Itsestään ja menestyksestään puhuminen ei tunnu olevan Paunolle mieluisaa. Vaihtaessamme puheenaiheet taiteeseen ja luovuuteen yleisemmällä tasolla puheeseen tulee lisää pontta ja intoa. Hyvä taide pakenee kaikkia selitysyrityksiä! Suurin kahle taiteilijalle on ulkopuolisen hyväksynnän haku, silmäinpyynti. Siitä, mitä tehdään taiteen nimissä, on 95 % muuta kuin taidetta. Tämä valtaosa on kuvittamista, somistamista ja kauppatavaraa. Taide on aina outoa ajassa, jossa se syntyy. Taitelijat ovat usein laitapuolen kulkijoita ja marginaalissa eläjiä, jotka tunnistavat tulevan ja olevan merkityksen. Sitä vastoin taide provokaationa provokaation vuoksi ei ole mitään. Kaikki voivat provosoida. Kissan tappovideo ei ole taidetta. Mielestäni taiteen tehtävä on tavoittaa subliiminen, ylempi taso ja jalostaa se taiteen olomuotoon. Taiteen itseisarvoinen tehtävä ei ole saattaa katsojaa tai kokijaa hämmentävään tai hävettävään tilaan. Toisaalta omilla töilläni en hae päänsilittämistä enkä tee niitä kauppatavaraksi. Jos olisin erikoistunut lintu- tai maisemamaalariksi, voisin olla rikas ja hyväksytty mies. Minulla on ollut onni, että ympärilläni on aina ollut ihmisiä, jotka ovat tukeneet minua ja tekemistäni olivat pyrkimykseni mitkä tahansa. Myös luovuutta, sen lähteitä ja mahdollista luovuuden ehtymistä pohdittiin. Se joka pelkää luovuuden ehtymistä on niin kuin rikas mies tai saituri. Luovuus on lahja. Se tulee jostakin ja menee jonnekin, emme tiedä mistä se tulee ja minne se menee se ei ole kenenkään yksityisomaisuutta. Suurin luovuuden rajoittaja on yritys täyttää ympäristön odotukset. Lapsi ei ole luova siksi, että hänen täytyy olla luova. Lapsen luovuutta valaisee äidin ja vanhemmuuden antama valo. Oman luovuuteni yksi prinsiippi on tietoisuus jostakin toisesta olevaisuudesta, toisesta todellisuudesta. Luovuus on rohkeutta. Siihen ei kuulu sivulle tai taakse vilkuilu. Meissä kaikissa on luovuutta, ympäristö antaa sille mahdollisuuksia tai tukahduttaa sen. Omaa luovaa prosessia arvioidessani ajattelen, että 70 % siitä on pohdiskelua ja ideointia ja 30 % toteuttamisvaihetta. Pohdiskelu ja ideointi on prosessin tuskaisempi osa, isoissa teoksissa niiden fyysisyys antaa kuitenkin tiukan vastuksen. Sitten valmiin työn kohdalla valtaa usein tyhjä olo. Tuolloin olen itse äärimmäisen kriittinen ja minun on vaikea hyväksyä juuri syntynyt työ. Aika tuo unohduksen väliverhon ja aiemmin torjuttu teos voi alkaa näyttää hyvältä. Sen osaa sijoittaa taannoiseen elämänvaiheeseen. Parasta työtään, merkittävintä yksittäistä palautetta tai huomionosoitusta Pauno ei halua eikä osaa nimetä. Tärkein palaute on tieto ja tietoisuus siitä, että jotakin ihmistä jokin työ on koskettanut. En tietenkään voi väheksyä Ars Fennica-palkinnon merkitystä niin taloudellisessa kuin henkisessä mielessä. Koen toimimisen taiteilijana kutsumustehtävänä. Se on minun paikkani yhtenä kusiaisena rakentaa tätä yhteistä kekoa. Siirrymme keskustelussa arkipäivään. Arkipäiväni alkaa aamulla lasten viennillä kouluun, jonka jälkeen menen työhuoneelle. Iltapäivällä lasten haku koulusta ja muutaman tunnin tauko töistä, jolloin saatan istahtaa kahvilassa lukemassa lehteä. Illalla vielä spurtti töitä tehden. Kiireenä aikana tai maanisessa vaiheessa työpäivä saattaa alkaa neljän viiden aikoihin aamulla ja kestää puoleen yöhön. Aikataulu on monesti hyvä katalysaattori luovuudelle. Länsimaista kulttuuria, kiirettä ja aikakäsitystä Pauno peilaa Eino Leinon runoon Aleksis Kivestä. Syntyi lapsi syksyllä - tuulet niin vinhasti vinkui - tuult oli koko elämä, nähnyt ei kesää, ei kevättä, eli vain syksystä jouluun. Syksyn lapsilla kiire on - päre pihdissä sammuu - aatos lentävi, aivot takoo, veri paksuna päähän sakoo, ovella Sylvester uottaa. Eino Leino Pauno on asunut ikänsä synnyintantereillaan Kolmisopessa. Elän täällä kohdusta hautaan. Mikään mahti maailmassa ei saa meitä muuttamaan pois. Alueella on käynnissä suuret myllerrykset. Lastuja ui yläjuoksulta. Olen tosi huolissani siitä, kuinka käy Pikku Neulamäen ja alueen luonnon. Ainutlaatuinen lampien ketju on läkähdyksissä. Tervettä itsetuntoa olisi käsittää oma pieni paikkansa maailmankaikkeudessa. Alueen ihmisten tulisi sisäistää se, että olemme pieniä itikanpaskoja maailmankaikkeudessa. Onko ihmisen elämäntehtävä paskantaa oma elinympäristönsä?, tuohtuu Pauno puhuttaessa kotikontunsa tilasta ja tulevaisuudesta. Tulevaisuuttaan Pauno arvioi työntäyteiseksi. Lähitulevaisuudessa on edellä mainittu Turun tuomiokirkon kappelin työn suunnittelu ja toteutus, kesällä osallistun Zürichin taidemessuille. Pidemmällekin tulevaisuuteen siintää työtä vuorotta. Jos Luoja suo. Otsikon viittaus moniin materiaaleihin liittyy muun muassa puuhun, metalliin ja hartsiin. Pauno Pohjolaisen töihin voi liittää läpikuultavuuden, tilan ja valon. Tila on äärimmäisen tärkeä. Haluan kunnioittaa tilan olemusta. Oman suunnittelun lähtökohta on tilan luonne ja funktio. Kiehtovin haaste onkin tehdä työ johonkin määrättyyn tilaan. Pauno Pohjolaisen Retrospektiivinen näyttely on esillä Kuopion taidemuseossa saakka. Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry:n tiedotuslehti. Jaetaan Petoselle, Pirttiin, Pitkälahteen, Saaristokaupunkiin sekä Jynkkään. Painos kpl. Julkaisija/toimitus: Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry Pyörönkaari 19, 2 krs Kuopio p petosenlehti@wippies.fi Kotisivut: Toimittaja: Teppo Uotinen p Ilmoitushinnat 2011: 0,95 e/pmm. Ilmoitushintoihin ei lisätä arvonlisäveroa. Pienin ilmoituskoko on 1x50 pmm. Ilmoitusmyynti: Pekka Hämäläinen, p Taitto/ulkoasu: Teppo Uotinen p taitto@ppay.fi Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Lehden jakelu: Suoralähetys Oy, Kuopio Ilmestyy seuraavan kerran aineistot viimeistään ISSN vuosikerta

3 Petosen Lehti Keskiviikko Laituri ja Shell erottamaton pari jo yli 40 vuotta Laiturien nimi liittyy kiinteästi huoltamotoiminnan lähihistoriaan Kuopiossa. Veljekset Eero ja Rauno Laituri perustivat ensimmäisen huoltamonsa Pudasjärvelle Vuonna 1968 sai syntynsä vieläkin toiminnassa oleva legendaarinen Shell-linja-autoasema. Sittemmin suvun jäsenet, osa toisessa polvessa, ovat laajentaneet Laiturien huoltamoiden määrää Kuopiossa. Leväsen Huoltamo Laiturit, tutummin Leväsen Shell, aloitti toimintansa nykyisellä liikepaikalla Leväsellä vuonna Korjaamopäällikkö Mika Laituri aloitti uransa 16-vuotiaana kyseisellä huoltamolla. Työkokemusta on kertynyt 21 vuotta, joten talon tavat ovat tulleet tutuiksi. Hän kuvaa huoltamon olevan täyden palvelun huoltamo. Nykyisin valtaosa huoltamon nimikkeen alla olevia erilaisia asemia tarjoaa monenlaista oheispalvelua ja tuotteita, mutta huoltamopalveluja niiltä ei saa. Esimerkiksi ajovalopolttimon vaihto nykyisiin autoihin ei ole aivan yksinkertaista. Siihen tarvitaan usein ammattiapua. Meillä polttimoita vaihdetaan päivittäin kymmenkunta, myös pyyhkijänsulat vaihdetaan asiakkaan niin halutessa, kertoo Mika. Mika Laiturilla on vankka kokemus huoltamoalalta. Nimike täyden palvelun huoltamo kattaa todellakin täyden palvelun. Leväsen Shell on Skodan valtuutettu huolto- ja varaosaliike. Korjaamopalveluja tarjotaan luonnollisesti muillekin automerkeille. Liike kuuluu pohjoismaiseen DEKK Partner Rengascenter -ketjuun, johon kuuluu 270 asiantuntijaliikettä Pohjoismaissa. Pesukatu vetää yli 40 autoa tunnissa. Näitä palveluja varmistamassa on työntekijää. Auton pesuun pääsee pääsääntöisesti jonottamatta. Voit valita harjattoman ja harjapesun, monipuolisista pesuohjelmista löytyy vaihtoehto vaikkapa suksiboxillisille autoille. Leväsen Shellin palveluja täydentävät kahvio ja lounasravintola sekä Rolls Express -pikaruokaravintola. Myynnissä on myös elintarvikkeita ja juomia. Polttoaineiden osuus kokonaismyynnistä on suurin, mutta kate on tunnetusti tässä tuoteryhmässä pieni. Huollon ja rengasmyynnin osuus on merkittävä ja loppu koostuukin kahvio-, lounas- ja elintarvikemyynnistä. Lounastamassa käy päivittäin noin 100 asiakasta. Lisäpalveluina matkan varrella on tullut Veikkauksen piste ja arpamyynti sekä Ottoautomaatti. Asiakkaita meille tulee ympäri maakuntaa. Luonnollisesti kahvio ja elintarvikemyynti ovat paikallisempaa. Tulevaisuuden näkymiä kysyessäni Mika uskoo palvelulla olevan kysyntää jatkossakin. Palvelevalle huoltamotoiminnalle tulee olemaan kysyntää. Meille asiakasuskollisuus on tärkeä asia ja samalla hyvää p a l autett a toiminnastamme. Tervetuloa taloon, pyrimme palvelemaan monipuolisesti ja hyvin myös tulevaisuudessa, päättää Mika haastattelutuokion. Teksti ja kuvat Teppo Uotinen Alanyaa isännöi Tasa-arvo Herra Joulukuun alussa toimintansa aloittaneen Pizzeria Alanyan isännän nimi Adil Bayhan tarkoittaa suomen kielellä tasa-arvo herraa. Hän pyörittää yritystä yhdessä puolisonsa Anita Röngän kanssa. Nimeensä viitaten Adil kertoo kohtelevansa kaikkia asiakkaita samanarvoisina. Olipa asiakkaana Tarja Halonen tai tavallinen kadunmies, molemmat saavat yhtä hyvän kohtelun. Minulle kaikki asiakkaat ja ihmiset ovat samanarvoisia. Adil on toiminut useita vuosia alalla vieraan palveluksessa Saksassa, pääkaupunkiseudulla ja viimeksi Kuopiossa kolme vuotta. Anitalle ala on uusi, aiemmin hän on työskennellyt kosmetiikka-alalla. Ajatus yrityksen perustamisesta syntyi halusta pärjätä omillaan, ei tarvitse tehdä töitä vieraalle, kertoo Adil. Adil kertoo yritystoiminnan käynnistyneen jo lyhyellä ajalla hyvin. Kaikki eivät vielä paikkaa tunne, mutta asiakkaita on riittänyt tasaiseen tahtiin. Asiakkaita on tästä lähialueelta, mutta myös kauempaa, jopa Männistöstä saakka. KYSin henkilökunta hakee pizzoja ja olemmepa toimittaneet pizzan Hotelli Rauhalahteen hotellihuoneeseen. Tiukkaan kilpailutilanteeseen Pizzeria Alanya haluaa vastata laadulla. Pelkkään hintakilpailuun en aio lähteä. Maku ja laatu suhteessa hintaan ovat tapa, jolla toimimme. Asiakkaan palaute on tärkeää. Testaan myös tuotteet ja raaka-aineet itse. Jos ne kelpaavat minulle, tarjoan niitä myös asiakkaille. Jos itse en ole tyytyväinen, tuote ei tule myyntiin. Meillä on aivan oma lista, esimerkkeinä Pizza KalPa ja Pizza Petonen. Kaikissa pizzoissa on viisi täytettä ja listalla on myös pasta-annoksia. Pitaleivän ja pizzan taikinat tehdään itse. Runsas salaattipöytä ja jälkiruokakahvit sisältyvät hintaan ja lapsiasiakkaille tikkari, kertoo Adil toimintaperiaatteistaan. Adilille kaikki asiakkaat ovat samanarvoisia, taustalla Tarja Halonen aamu-tv:ssä. Teksti Teppo Uotinen, kuvat Tomi Knuutinen PS. Adilin paras kaveri on Uuno Turhapuro ja suurin idoli Kari Tapio. Levänen Levänen sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä keskustasta etelään. Alueen rakentaminen alkoi luvulla. Alueella on runsaasti sekä kerros, että rivija omakotitaloja. Leväsen alueella on monipuoliset palvelut, joihin kuuluvat päiväkoti, monipuolinen huoltoasema ja kampaamo. Työpaikkojen määrä alueella on viimeaikoina kasvanut uusien yritysten myötä ja läheinen Kolmisopen kauppakeskus tuo alueen palveluvalikoimaan runsaan lisän monipuolisine liikkeineen. Levänen on luonnon keskellä sijaitseva alue, jossa on hyvät latu- ja lenkkipolkuverkostot. Leväseltä pääsee sujuvasti Tervaruukin ulkoilulenkeille sekä Vuorilammen maastoon. Aivan tuntumassa sijaitsee monipuolinen Rauhalahden kylpylähotelli Jynkkä Jynkkä on vajaan 3500 asukkaan väljästi rakennettu kaupunginosa, joka sijaitsee noin 6-8 kilometrin etäisyydellä keskustasta etelään. Liikenneyhteydet ovat hyvät. Keskustaan kulkee useita linja- autovuoroja tunnissa, ja vuonna 2001 valmistunut, kevyenliikenteen ja julkisen liikenteen käyttöön valjastettu Särkilahden silta lyhentää pyöräily-yhteyttä keskustaan. Jynkkä tunnetaan myös asuntomessuista, jotka järjestettiin vuonna Jynkän palveluvarustus on erittäin hyvä. Alueella on palvelukeskus, jossa sijaitsee mm. kauppa-posti, kirjasto, apteekki, ravintola, pizzeria ja eläinlääkäriasema. Lisäksi alueella on useita päiväkoteja, ala- ja yläasteen koulut, nuorisotalo ja parturi-kampaamoita. Liikuntamahdollisuudet ovat myös hyvät. Alueella on laajat viheralueet ja monipuoliset ulkoilureitit, valaistu kuntohiihtolatu ja ja leirintäalue, jotka tarjoavat mahdollisuuden moneen kesäiseen harrastukseen, kuten beach volleyhyn, uintiin ja minigolfiin. Rauhalahden leirintäalueen (Suomen ensimmäinen 5 tähden leirintäalue) tuntumassa sijaitsevat palloiluhallit jalkapallo-, tennis, squash- ja sulkapallokenttineen, jotka ovat käytössä myös talvella. Rauhalahdessa on myös ratsastustalli. Läheisessä Petosen puistokaupunginosassa sijaitsee lisäksi monipuolinen Lippumäen uima-jäähalli. Asukkaita Leväsellä on hieman alle Leväsen väestörakenne on Kuopion keskimääräistä nuorempi ja vajaa neljännes asukkaista on lapsia tai nuoria. Alue onkin lapsiperheiden suosiossa ja reilusti yli puolet asuntokunnista asuu rivi- tai omakotitaloissa. uimaranta. Alueella on useita jääkiekkokaukaloita, jotka toimivat kesällä jalkapallo- ja yleisurheilukenttinä Jynkän väestön ikärakenne on kaupungin keskimääräistä nuorempi ja asukkaiden keski-ikä on 37 vuotta. Alue on erityisesti lapsiperheiden suosiossa, sillä lähes puolet asuntokunnista on lapsiperheitä. Alueella asutaan keskimääräistä väljemmin enimmäkseen rivi- tai omakotitaloissa. Vain viidennes asukkaista asuu kerrostaloissa. Vaikka Jynkän väestömäärä vähenee jonkin verran lähivuosina, pienten lasten määrä säilyy lähellä nykytasoa, koska ikääntyvien tilalle muuttaa paljon nuoria pariskuntia ja lapsiperheitä. Lähde: /

4 4 Petosen Lehti Keskiviikko Yösählyturnaus Hyvää Petosella Teksti: Teppo Uotinen, kuvat Tomi Knuutinen ystävänpäivää! Yösählyturnaus järjestettiin jo kolmatta kertaa Petosen vapaa-ajan tiloissa osoitteessa Pyörönkaari 19. Mukaan oli ilmoittautunut kahdeksan eri nuorisotalojen joukkuetta eri puolilta Kuopiota ja olipa mukana yksi joukkue Siilinjärveltäkin. Osallistuneet joukkueet olivat 10- henkisiä, joten jo pelkästään pelaajia oli 80. Lisäksi paikalla oli kannustusjoukkoja, yleisöä ja huolto- ja valmennusväkeä. Tapahtumaan osallistui siis reilusti yli sata henkeä. Kussakin joukkueessa piti olla vähintään yksi tyttö, jonka piti myös osallistua peliin. Turnauksen otteluiden kesto oli 2 x 10 minuuttia juoksevaa aikaa (finaali 2 x 15) ja kentällä oli vuorollaan kolme kenttäpelaajaa ja maalivahti. Turnaus alkoi klo 19 ja finaali pelattiin yöllä yhden aikoihin. Sakari Hietala vaihtoaitiossa. Pinarin nuorisotalon ohjaajien joukkueen O.D.T.:n pelaaja, nuoriso-ohjaaja Sakari Hietala kertoi tilaisuuden olevan tärkeä ryhmähengen luojana. Itse tapahtuma luo ryhmähenkeä Siilinjärven nuorisotalon tyttöjoukkueen FB Heho:n pelaajat (vas.) Saara, Laura, Sandra, Jonna, Tiia, Veera ja Kiia odottavat kentälle pääsyä. Kaija Rajanorko viihtyi yöturnauksessa. ja lisäksi nuoret harjoittelevat ja pelaavat säännöllisesti. Näihin ajatuksiin yhtyy myös Kaija Rajaorko Neulamäen nuorisotalolta. Tapahtumassa nuorilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa. Olemme aiemminkin osallistuneet tapahtumaan ja pelanneet ystävyysotteluita, viimeksi Jynkän monitoimitalolla. Siilinjärven nuorisotalo Semppiksen joukkue FB Heho (Floorball Hedgehogs) osallistui turnaukseen ensimmäistä kertaa. FB Heho oli turnauksen ainoa tyttöjoukkue. Tytöt kertoivat turnauksessa parasta olevan joukkuehengen ja tilaisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Laji ei ole väkivaltainen, kuten esimerkiksi jääkiekko. Tytötkin voivat sählyssä pärjätä, kertovat joukkueen innokkaat pelaajat. He harjoittelevat säännöllisesti kahdesti viikossa. Tapahtuman järjestelyt toimivat hyvin ja turnaus oli onnistunut ja nuorille hieno mahdollisuus viettää perjantai-iltaa yhdessä liikunnan parissa. Tulokset: linkki: artikkelit Ystävänpäivää vietetään monissa eri maissa 14. helmikuuta. Tällöin muistetaan ystäviä postikorteilla, pienillä lahjoilla ja erilaisilla tervehdyksillä. Historiaa Ystävänpäivä on saattanut saada alkunsa Rooman Lupercalia-juhlasta, jota vietettiin 15. helmikuuta. Juhla kunnioitti Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta, sekä Pania, luonnon jumalaa. Nuoret miehet kokoontuivat Palatinus-kukkulalla olevaan luolaan uhraten vuohia ja koiran. Kristityt yrittivät lopettaa tämän juhlan 400-luvun lopussa. Siihen kuuluneita perinnäistapoja siirtyi kuitenkin edellisenä päivänä vietettyyn pyhän Valentinuksen päivään. Useimmat Valentinus-legendat liitetään 200-luvulla eläneeseen piispa Valentinukseen. Hän koki marttyyrikuoleman helmikuun 14. päivänä vuonna 269. Erään tarinan mukaan naimisissa olevia miehiä pidettiin naimattomia huonompina sotilaina. Heillä oli taisteluissakin mielessä perheen hyvinvointi. Niinpä nuoret miehet, jotka eivät halunneet menettää mainettaan urheina sotureina, menivät salaa naimisiin. Piispa Valentinus suostui heidän vihkijäksi. Tästä syystä keisari tuomitsi hänet kuolemaan. Toinen tarina kertoo Valentinuksen tulleen rakastavaisten nimikkopyhimykseksi hänen neuvottuaan Rooman nuorukaisia kieltäytymään sotapalveluksesta. Tästä roomalaiset sotapäälliköt eivät pitäneet ja Valentinus sai kuolemanrangaistuksen. Myöhemmin pyhästä Valentinuksesta tuli rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelija ja onnellisen avioliiton takaaja. Englannissa kuningas Henrik VIII julisti helmikuun 14. päivän viralliseksi juhlapäiväksi jo vuonna Monet Valentinen päivään liittyvät tavat ja uskomukset ovat kotoisin Englannista. Leikiteltiin esimerkiksi ajatuksella, että helmikuun 14. päivän aamuna ensimmäiseksi vastaantuleva on valentine, se oikea. Onneksi kuitenkin oli lupa pitää silmät kiinni kunnes vastaantulija oli mieluinen. Perinteisiin kuului myös seuraleikki, jossa tytöt ja pojat vuoron perään nostivat arpoja ja etsivät parikseen saman numeron omistajan. Myös tässä oli lupa petkuttaa sattumaa sen verran, että arpoja sai nostaa kunnes mieluisan henkilön numero tuli esiin. Valentinen päivä oli alun perin päivä, jolloin saattoi lähettää rakkaudentunnustuksen salaisenkin ihailun kohteelle, jopa nimettömänä. Lintujenkin uskottiin etsivän parin itselleen kyseisenä päivänä. Vasta 1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi Yhdysvaltoihin. Siitä kasvoi nopeasti suuri kansanjuhla kortteineen ja lahjoineen. Samaan aikaan päivän vietto oli jo unohtunut monissa Euroopan maissa. Myös Yhdysvalloissa on tytöillä uskomuksia, että ensimmäinen ystävänpäivänä vastaan kävelevä mies on Valentine, eli se heidän oikeansa. Lisäksi uskotaan, että ystävänpäivänä omenan halkaiseminen ja siementen lukumäärän laskeminen kertoo kuinka monta lasta kyseinen tyttö saa. Yhdysvalloissa rusettiluistelu on varma ystävänpäivän merkki. Ystävänpäivä Suomessa Ystävänpäivää on Suomessa vietetty 1980-luvulta lähtien. Kalenteriin ystävänpäivä merkittiin Suomessa vuonna Se on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Päivän tunnuksena tunnetaan kautta maailman punainen sydän. Suomessa asian huomasi ensimmäisenä Tampereen Sydänyhdistys, joka keksi 1980-luvun alussa yhdistää punaisten sydänten juhlan markkinointikampanjaansa. Seuraavaksi aiheesta kiinnostui Suomen Punainen Risti, joka painatti ensimmäiset ystävänpäiväkortit. Amerikkalaisesta Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä. Lähteitä: Karjalainen, S. Korhonen, T. Lehtonen, J.U.E Uusi ajantieto. Porvoo: WSOY Helakisa, K. Lumme, L Suomen lasten juhlakirja Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 84. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, Lupercalia teoksessa Otavan iso Fokus. Osa 4, Kr Mn. Otava, Marjaana Risto aikoo viettää ystävänpäivää toisella paikkakunnalla ystävänsä kanssa, jota ei ole tavannut yli vuoteen. Ystävänpäivänä kahvitellaan ja lenkkeillään ystävien kesken. Muutamille läheisille saatan antaa ystävänpäiväkortin, kertoo Marjaana. Veikko Herranen ei aio viettää ystävänpäivää. Koko ystävänpäivä on aivan tarpeeton. Ystäviä pitää muistaa ympäri vuoden. Turhake koko juttu ja kaupallinen tempaus, toteaa Veikko. Merja Vehviläinen oli liikkeellä 3- viikoisen vauvan kanssa. Hän ei ollut vielä miettinyt ystävänpäivän viettoa. Tuskin tulee erikseen päivää vietettyä. Joskus aikaisemmin, kun ystävänpäivä tuli Suomeen, päivän viettoon saattoi liittyä jotain pientä. Ystäviä pitää muistaa koko vuoden aikana. Jani Tolonen viettää ystävänpäivää tyttöystävän ja ystävien kanssa. Muita ystäviä hän muistaa tekstiviesteillä. Joskus aikaisemmin, muutama vuosi sitten laitoin postikorttejakin, mutta nykyisin tekstiviestillä voi muistaa ystäviä, sanoo Jani.

5 Petosen Lehti Keskiviikko Pitkälahti-Petosen asukasyhdistykselle uusi puheenjohtaja Vuonna 1987 perustetun yhdistyksen uutena puheenjohtajana aloitti vuoden vaihteessa Riitta Katajamäki. Hän kertoi mietteistään asukasyhdistyksestä, sen toiminnoista ja tulevista näkymistä Petosen Lehdelle. Suuri haaste on saada uusia ihmisiä kiinnostumaan ja sitoutumaan yhdistystoimintaan. Yhdistyksen toimintaa pyörittävät muutamat henkilöt, jotka ovat olleet toiminnassa mukana jo vuosia. Olisi tärkeää osata kertoa, kuinka toimintaan voi osallistua. Yhdistyksen jäseniä ovat kaikki alueemme asukkaat, joten jokainen toiminnasta kiinnostunut voi osallistua omalla panoksellaan. Yhdistys kertoo verkkosivullaan toiminnastaan: Yhdistyksen sääntöjen mukaisena tarkoituksena on aktivoida kotipaikkansa asukkaita toimimaan viihtyisän asumisen, monipuolisten palvelujen sekä terveellisen ympäristön puolesta ja edistää alueellista asukastoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia, jotka edistävät erilaista harrastustoimintaa ja alueen viihtyvyyttä. Yhteistyötä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa kehitetään edelleen aktiivisesti Petosen alueella asukkaiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseksi. Pinarin kahvio ja muut tilat osoitteessa Pyörönkaari 19 ovat kiintopisteenä asukasyhdistyksen toiminnoille. Kahvion toiminta-ajatuksena oli perustettaessa ja on edelleenkin palvella talon väkeä ja eri toimijoita asukastupaa, Pinarin nuorisotoimintaa ja yhdistyksen työntekijöitä. Luonnollisesti kahvion tärkein rooli on palvella kaikkia alueen asiakkaita. Kahvioon voi piipahtaa kahvikupin ääreen vaikkapa lukemaan päivän lehtiä tai tulla edulliselle lounaalle. Toivottavasti ihmiset löytäisivät ja oppisivat käyttämään viihtyisää kahviota aivan Petosen keskustassa, kertoo Riitta kahvion toiminnoista. Kahvio on käytössä myös iltapäiväkerholle ja avoimelle päiväkodille. Muita yhdistyksen keskeisiä toimintoja on Petosen Lehden julkaiseminen ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Uutena toimintana aloitetaan tanssien järjestäminen Petosen vapaaajan tiloissa Pyörönkaarella. Lehti on iso panostus ja tärkeä yhdysside alueen asukkaille. Lehti on mainio tiedottamisen kanava alueen tapahtumille ja tarjoaa yrityksille hyvän välineen tavoittaa alueen ihmiset. Lehti on ilmestynyt jo vuodesta 1989 lähtien ja on nykyisessä laajuudessaan ainoa asukasyhdistyksen julkaisema lehti Kuopiossa. Keväisin ja syksyisin järjestettävät toritapahtumat sekä joulutapahtuma ovat jo perinteisiä alueen asukkaiden kohtaamispaikkoja, joita asukasyhdistys on järjestänyt yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Mukana järjestelyissä ovat olleet mm. Petosen Asukastupa, Petosen Ikinuoret ja Pitkälahden Puutarhakerho. Asukasyhdistys on usein tapahtumajärjestelyissä veturin roolissa. Jo perinteisten tapahtumien rinnalle pyritään löytämään myös uusia tempauksia. Alueen asukkaiden toiveita pyritään kuuntelemaan ja kaikenlaiset ideat ja ajatukset ovat tervetulleita. Päättyneen vuoden aikana asukasyhdistys sai uuden roolin työllistäjänä. Palkkalistoilla on viisi henkeä lehden ja kahvion työntekijöinä ja eri toimintojen koordinaattorina. Lisäksi yhdistys on pystynyt tarjoamaan harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Asukasyhdistyksen toimintaan osallistumisen kynnys pitäisi olla matala. Kaikki eivät halua istua kokouksissa. Olisi hyvä löytää jokaiselle halukkaalle mahdollisuus tulla mukaan asukasyhdistyksen toimintaan itselleen sopivalla tavalla, toivottaa Riitta uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Teksti Teppo Uotinen, kuva Tomi Knuutinen Riitta Katajamäki toivoo ja toivottaa uusia ihmisä mukaan asukasyhdistyksen toimintaan. Asukasyhdistyksen johtokunta vuodelle 2011 Riitta Katajamäki, puheenjohtaja Pekka Hämäläinen, varapuheenjohtaja Marja-Leena Tiusanen, taloudenhoitaja Pasi Louhelainen, sihteeri Juhani Lumpeinen, johtokunnan jäsen Pekka Puurunen, johtokunnan jäsen Anne Ruotsalainen, johtokunnan jäsen Avoinna ma - pe Petosen vapaa-aikatilat, Pinari, Pyörönkaari 19, Lounasta ti, ke, to ja pe klo ATERIA 4 euroa Ruokalistan ja hinnaston löydät kahviosta tai Internetistä - Terveesti kaunis iho Aveneihonhoitosarjan tuotteet - 15 % T Tarjous voimassa PETOSEN APTEEKKI PEPETOSEN T N KA KAUPPAKESKUS PAK KU S enapteekki.fi Avoinna ma-pe 8-19, 8 19, la 9-16, 9 16, puh. (017)

6 Petosen Lehti Keskiviikko Pyörönkaari 19, 2 krs, KUOPIO (017) , (Tupavastaava) sähköposti: petosen.asukastupa.ast@kuopio.fi Tupa on avoinna KEVÄTTALVEA KOHTI ASKARRELLEN! Tule mukaan: askartelukerho torstaisin klo neulekerho perjantaisin klo lasten askartelut 7.2. ja klo Ohjelmassa mm. kankaanpainantaa 10.2., ystävänpäivä-, ja pääsiäisaskartelua. Suosittu ompelupalvelu, voit ommella myös itse. UUTTA: Äijjäkerho miehille asukastuvalla alkaen klo Ensimmäisen kokoontumisen aiheena autourheilu Kuopion seudulla. Mukana Kuopion UA kertomassa toiminnastaan. Saaristo Martat Kokoontuu Jynkänvuoren kerhohuoneella. Katso lisätietoa osoitteesta: Haapaniemi Särkiniemi 1,0 Kolmisoppi Rauhalahti YLÄ sta matoimisto Tiedot sata 192, p. (017) tai ,4 2,4 Lehtoniemi Ruokoniemi Pieni Neulamäki Leväsenlampi 1,2 Jynkkä 2,5 JYNKÄN MAJA Hamina- Keilankanta 1,2 3 1,5 Rautaniemi 2,4 1,6 1,3 Pölläkänlahti Petonen m 1k 1,3 1,3 1,6 Pirtti Kielonsaari Koiravesi Korsujärvi VANULA Kansanopisto 1,9 1,7 Matkusjärvi KOIVUMÄEN KARTANO 1,6 0,7 Pitkälahti Litmanen 0,5 Tervaranta 1,9 Luhastensalo 1,3 Savolanniemi Rautoniemi Pirttiniemi 1,5 latu skuun Maali Selkähavukka Vanuvuori Hiltulanlahti Yhteys Hiltulanlahden koululta Kuhaselle n. 9 Vapaa-ajankeskus asiakaspalvelu (017) Karttoja myytävänä: Kuopion Matkailupalvelu Oy / Kuopio-Info Haapaniemenkatu 17, puh. (017) , Valtuusto-virastotalo asiakaspalvelu Suokatu 42, puh Kaupungintalon palveluneuvonta Tulliportinkatu 31, puh KUOPION KAUPUNKI 1,8 Jynkänvuori Petosenlampi 3,4 5,4 SYVÄVÄ Pölhö Kivilampi Levänen Hukanpää Rönö Syväsatama 1,4 2,0 1,4 1,2 2,8 PILPAN HIIHTOMAJA 2, Kysy tarkempia tietoja asukastuvalta tai katso netistä Vuorilampi 1,2 Caravan Pitkänen avasi suurmyymälän Pitkälahteen Miiluranta 1:een m2:n tontille sijoittuvassa myymälässä on myynti- ja esittelytilaa matkailuvaunuille ja -autoille kaikkiaan 1700 m2. Osastopäällikkö Reijo Kuosmanen uskoo alan reippaaseen kasvuun lähivuosina. Kuva Tomi Knuutinen Jäällä voi hiihtää Lähes kaikki jäälatujen pohjat on tehty ja ne ovat hiihdettävässä kunnossa Kuopion ympäristössä. Enää noin kymmenesosa jääladuista on tekemättä (tilanne 2.2.). - Hiihtämään pääsee jäällä kaikkialle muualle paitsi ns. maaliskuun ladulle, joka kulkee Savolanniemessä, Rautaniemessä ja Luhastensalossa. Kuopion pohjoispuolella on tekemättä ainoastaan Kaijansaaren laavulta eteenpäin ulottuva jäälatu. Reitti laavulle tehdään edestakaisena reittinä lähiaikoina, kertoo Kuopion kuntatekniikan liikelaitoksen työnjohtaja Kai Aho. Aho muistuttaa, että kelit ovat edelleen poikkeukselliset. - Marssijärjestys on se, että ensin tehdään mantereella olevat ladut, joten jääladut tehdään vasta viimeisenä. Kuopion alueella on yli 500 kilometriä latuja ja niitä hoitaa neljä miestä, joten kaikkialle emme heti ehdi. Kaupungilla on käytössään kaksi latukonetta ja kaksi moottorikelkkaa, joilla ajetaan pienempiä ja kapeampia latureittejä sekä jäälatuja. Hiihtolatujen kilometrimäärään on laskettu mukaan myös hoitosopimusladut, joita kaupunki ei ylläpidä itse. Hoitosopimuslatuja on kaupungissa yksi, Ku- Hi, jonka alueeseen kuuluu jääladut sataman molemmin puolin. Maaseutualueilla hoitosopimuslatuja on Rytkyllä, Kurkimäessä, Riistavedellä ja Vehmersalmella. Mantereella olevista laduista Puijon ja Jynkänvuoren ladut tehdään aina ensin. Aho suositteleekin seuraamaan Kuopion kaupungin nettisivuilla olevaa reaaliaikaista latukarttaa, josta näkee heti, missä latukone on jo kulkenut. Kartta löytyy osoitteesta -> Liikunta ja ulkoilu tai suoraan - Pitää muistaa, että tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen. Talvi alkoi jo marraskuussa, kun se on viime vuosina alkanut normaalisti vasta tammikuun puolella. Lisäksi tällä hetkellä lunta on niin paljon kuin yleensä maaliskuussa. Lumen tulo hidastaa aina palvelua. Näissä oloissa emme pysty lupaamaan mitään ylimääräistä latukarttojen mukaan mennään ja niistä laduista pyrimme huolehtimaan sääolojen mukaan. Kuopion latutilanteesta tiedotetaan säännöllisesti osoitteessa > Liikunta ja ulkoilu.

7 Petosen Lehti Keskiviikko Miten jaksaa Härkäviikot Joulun seudun ja vuodenvaihteen kulutusjuhlien jälkeen useat meistä joutuvat tai haluavat hieman kiristämään vyötä alkuvuoden härkäviikoilla. Pääsiäisenä sopii taas hyvillä mielin mässäillä. On paljon asioita, joilla voit piristää elämääsi hyvinkin edullisesti tai jopa ihan ilmaiseksi. Ripaus mielikuvitusta ja voit saada iloa arkeesi ilman isoja investointeja. Tässä muutamia esimerkkejä. Itselläni on kylpyhuoneeni valaisimessa kaksi hehkulamppua. Yleensä niistä menee rikki vain toinen, harvoin ne vioittuvat yhtä aikaa. Tässä on oiva tilaisuus säästää! Älä vaihda vioittunutta lamppua heti tai edes lähipäivinä. Odota kunnes totut hämärämpään kylpyhuoneeseen. Sopiva aika on vähintään kuukausi. Totuttuasi vajaaseen valaistukseen voit viimein uusia lampun. Ja kas, näet taas kylppärin uudessa valossa. Tuntuu kuin koko huone olisi uusittu. Sama koskee jatkuvaa intoa siivota kotiaan. Kerron esimerkin. Vierailimme vuosi sitten säännöllisesti erään ystävämme luona. Hän ei todellakaan panostanut intohimolla kotinsa siivoukseen. Joku vierailuistamme oli jostain syystä muita merkittävämpi, olisiko ollut joku juhlapyhä. Vierasemäntämme oli siksi kai valmistautunut visiittiimme normaalia enemmän. Normaalien alkumuodollisuuksien jälkeen silloinen vaimoni totesi ystävättärelleen: Hei, sinä olet uusinut lattiat, mukavan vaalea sävy! Siihen kodinhengetär totesi nolona vain pesseensä lattian perusteellisesti. Mikä hukattu tilaisuus. Pelinainen olisi ottanut kehut vastaan ja vielä päällepäätteeksi kertonut remontin maksaneen maltaita, mutta kyllä kannatti! Seuraavaksi auton pesu. Onko järkeä pestä tai pesettää autoaan viikoittain? Yletön kuuraaminen kuluttaa vettä, vie energiaa ja pesuvedet kuluttavat ympäristöä. Entä jos antaisit autosi korin olla rauhassa jonkin aikaa. Itse ajoin autoani pesemättä pääsiäisestä joulukuulle. Olin kai jo ehtinyt unohtaa autoni alkuperäisen värin. Vihertävään mattaharmaaseen olin jo tottunut. Viimein pesetin autoni ja alta paljastui hieno metallinhohtoinen väri. Tuntui kuin olisin saanut uuden auton. Jättäessäni kulkuvälineen kotipilttuuseen huomasin parkkipaikan reunalla vielä vilkaisevani autoa kuten vain uuden auton omistaja voi tehdä. Näillä muutamilla arkipäivän konsteilla voi jokainen ilahduttaa itseään ja lähipiiriään härkäviikkojen arkena. Peto mieheksi PS. Miten voit säästää sukkahousumenoissa? No, älä lue Niksipirkkaa. Tätä Petosen Lehden numeroa jakavat helmikuun ajan seuraavat jakelupisteet: Pitkälahden ABC, Ravintola Käskynkkä, Kurkimäen Kyläkauppa, Pihkamarket Pihkainmäki, Takka Baari Hiltulanlahti, Sale Särkiniemi ja Leväsen Shell. Seuraava lehti ilmestyy keskiviikkona Aineistot tuohon lehteen viimeistään tiistaina seurakunnallinen identiteetti Petosella? Vietämme jälleen tänäkin vuonna Runenergin päivää viides helmikuuta. Kansallisrunoilijamme lujitti omana aikanaan ja lujittaa yhä suomalaisten kansallista itsetuntoa. Runebergin runot vänrikki Stålista Suomen sodassa auttoivat suomalaisia ymmärtämään, että aiemmin taistelevien Venäjän ja Ruotsin välissä Suomi ja suomalaisuus on olemassa. Vänrikki Stålin tarinat vaikuttivat merkittävällä tavalla 1800-luvun puolivälissä suomalaisten kansalliseen heräämiseen. Vuonna 2011 välimatka kilometreissä muualle maailmaan on sama kuin Runebergin aikaan. Silti käytännössä yhteydet koko maailmaan ovat helpottuneet ja tiedonkulku on niin nopeaa, että pystymme olemaan yhteydessä minne tahansa hetkessä. Tällaisessa nopean tiedonsiirron ja helpon matkustamisen ajassa voimme olla kosketuksissa erilaisiin kulttuureihin ja saamme niistä vaikutteita. Suomalaisista nuorista joskus on sanottu, että he ovat Euroopan amerikkalaisimpia nuoria. Minusta on hienoa, että nyt on nuorten tyylissä jotain aitoa suomalaista, Reinot. Hyvä Kallaveden seurakunta Kallaveden kirkko Rauhalahdentie 21 puh: Messu su klo 10. Saarna Veli Mäntynen, liturgia Juha Määttä ja kanttorina Richard Nicholls. Luottamushenkilöiden tehtävään siunaus. Ystävänpäiväkonsertti su klo 16. Annastiina, Pertti, Topias ja Valtteri Tahkola. Järjestäjinä Kuopion Ms-Yhdistys ja Kallaveden seurakunta. Seurakuntaillat ma klo Uskon kestävyys Matt. 24:1-14 ja ma klo Vertaus viinitarhan työmiehistä Matt. 20: Messu su klo 10. Saarna Raili Rantanen, liturgia Petteri Hämäläinen, kanttorina Anna-Mari Linna. Messu su klo 10. Saarna Veli Mäntynen, liturgia Anni Tanninen ja kanttorina Seppo Kirkinen. Petosen seurakuntatalo Pyörönkaari 21 puh: Mukulamessu su klo 16. Juontajana Vappu ja Jouni Palmu. Mukana myös Juha Määttä, Richard Nicholls, lapsityönohjaajat Tuula Hoffrén ja Katri Heikkinen, lastenohjaajat Marja-Leena Kaukonen, Marjaana Liacopoulou, Raija Palkamo ja Hanna Koponen, Petosen päiväkerholaiset ja Pyörön iltäpäiväkerholaiset, emäntänä Pia Nousiainen. Tervetuloa! Raamattuilta ke klo Isä meidän rukous Hirvilahden kappeli Länsirannantie 2410, Hirvilahti puh: Messu su klo 13. Veli Mäntynen ja Anna-Mari Linna. Nuoret Nuortenillat to klo klo aiheena Onko sulla aarteita? klo aiheena Ihanat, kamalat ystävät klo aiheena Tuomasmessua kohti. Tilaisuudet Kallaveden kirkolla. Lähetys nuoret jatkakaa samaan malliin runebergiläisessä suomalaisessa reinomaisessa hengessä! En nyt ihan varma ole, että ovatko Reino-tossut sopivia ulkokenkiä, mutta taatusti eivät ole minkään muun maalaisia. Uusia kulttuureja yhä enemmän kohdatessa on tärkeää, että tietää ja tuntee oman identiteettinsä. Suomea on rakennettu vuosisatoja kristillisyyden hengessä seurakunnan jäseninä. Pidetään myös siitä tiukasti kiinni. Tämän hetken valinnoilla jokainen päättää omalta osaltaan millaisessa Suomessa nyt ja tulevaisuudessa eletään. Kirkon jäsenyys on vahva osa perinteistä suomalaista identiteettiä. Ollaan siis ylpeitä taustastamme! Pidetään kiinni siitä mikä isillemme oli kallista! Kohdataan reilusti keskustellen muu maailma ja muut uskonnot kristittyinä, vaikka Reinot jalassa. Matti Pentikäinen Diakoniatyö Kallaveden seurakunta Lähetysaskartelut ma klo 18. (maanantaisin) Petosen seurakuntatalolla. Lähetysaskartelutalokoot la klo 9. Kallaveden kirkolla. Ilmoittautumiset mennessä Katrille puh: Naisten lähetyslöylyt ke klo 18. Rytkyllä. Lähtö kirkolta klo ja Petoselta klo Osallistumismaksu 5. Saunomisen lisäksi kevyt iltapala ja asiaa lähetyksestä. Diakonia Varttuneen väen virkistyspäivä ke klo 10. Yhteisvatuu 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissä. Diakoni Irene Savolainen ja nuorisotyönohjaaja Marjukka Pakkala. Yhteisvastuu myyjäiset. Hartaus pastori Matti Pentikäinen. Ruokailu 5 /hlö. Leväsen kammari ma klo Leväsen palvelukeskuksessa. Kammarissa voi tutustua uusiin ihmisiin ja juoda kupin kuumaa. Yhteisvastuu 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä, Irene Savolainen. Hyvän hoidon päivät ke klo (Omaishoitajille, hoidettaville ja kyytipalvelua käyttäville).rytkyn leirikeskuksessa. Perinnetyö, Liisa Savolainen ja sanan rieskoo Matti Pentikäinen. Ohjelmaan kuuluu mukavaa yhdessä oloa ja lounas (5 ). Ilmoittautumiset Maaritille p tai Riitalle puh: tai diakoniatoimisto p Muuta Ystävänpäiväjuhla ma klo Niemisjärven kylätalossa yhteisvastuukeräyksen merkeissä. Raili Rantanen. Leväsen messu ti klo Juha Määttä ja Anna-Mari Linna. Yhteisvastuu perhetapahtuma ja kirkko Valoharjulla su klo 13. Mukana pastori Matti Pentikäinen, kanttori Anna-Mari Linna, Vehmasmäen ja Kurkimäen päiväkerholaiset ohjaajineen. Tilaisuus aloitetaan pihaleikillä isien ja ukkien ohjaamana. Myytävänä vohveleita, kahvia, mehua ja arpoja. Tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Infoa Yhteisvastuu 2011 teemasta. Perhetyö Taidetiistai ti ja klo ja Perhekerhot kokoontuu seuraavasti: Petosen seurakuntatalo tiistaisin klo Valoharju tiistaisin klo Kallaveden kirkko keskiviikkoisin klo klo , Jynkänvuoren kerhohuone (Isännäntie 21) keskiviikkoisin klo ja Kurkimäki (Kurkipirtti) keskiviikkoisin klo Kirkkomuskari su klo 17. Kurkimäessä kerhohuoneella. Piirit Puutossalmen lähetyspiiri ma klo 13. Viljo Pekkarisella, Levälahdentie 105. Mukana pastori Juha Määttä. Rytkyn työseura ma klo 18. Marja Lyytikäisellä, Karhumäentie 45.Matti Pentikäinen. Sotkanniemen työseura ti klo Cecilia ja Reijo Kurkisella, Reposuontie 72. Haminalahden työseura ti klo Raili ja Veikko Sutisella, Savolanmäentie 11. Aikuistyö Maahanmuuttaja naisten suomenkielinen raamattupiiri pe klo 18. perjantaisin Kallaveden kirkolla. Sanan ja rukouksen ilta ke klo 18. Vapaakirkossa, Karttulassa. Miesten sauna- ja takkailta pe pe klo 18 alkaen Urheiluliike Sporttiassa, Puijonkatu 29. Kauppais Jari Koistinen tarjoaa meille mielenkiintoisen katsauksen kaikkiin talviurahiluvälineisiin. Edullisia urheiluostoksia.paikoitusmahdollisuus Sporttia-liikkeen paikoitushallissa. Paikoitusmaksu korvataan. Esittelyn jälkeen siirrymme saunomaan Poukamaan. Pyhäkoulu Laulupyhis sunnuntaisin klo 16. yli 3-vuotiaille sunnuntaisin Jynkänvuoren kerhohuoneella. Pyhäkoulut : Kallaveden kirkolla klo 10: 20.2.,27,.2., 6.3., 13.3., 20.3., 3.4., ja Petosen seurakuntatalolla klo 13.30: 20.2., 27.2., 6.3., 13.3., 20.3., 3.4., ja Haminalahti/Hiekkala klo 11: aloitus 16.1., muut kokoontumiset opettajan ilmoituksen mukaisesti. Kurkimäki/kerhohuone Kirkkomuskari klo 17: kokoontumiset: 20.2., 20.3., ja Lisätietoja saa pyhäkouluopettajilta tai lapsityönohjaaja Tuula Hoffrénilta puh: tai tuula.hoffren@evl.fi. Tervetuloa.

8 8 Petosen Lehti Keskiviikko HAMPURILAISET JUUSTO / MUNA / ANANAS majoneesi, salaatti, juusto/muna/ananas, 75g täyslihapihvi, kurkkusalaatti, sipuli, sinappi, ketsuppi PEKONI hampurilaiskastike, salaatti, tomaatti, juusto, 75g täyslihapihvi, pekoni, suolakurkku, ketsuppi ÄRJY chilimajoneesi, jalopeno, salaatti, tomaatti, juusto, ananas, 75g täyslihapihvi, suolakurkku, ketsuppi KERROS hampurilaiskastike, salaatti, tomaatti, juusto, 2x 75g täyslihapihvi, suolakurkku, ketsuppi GRILLIMESTARI hampurilaiskastike, salaatti, tomaatti, 2x 75g täyslihapihvi, juusto, lauantaimakkara, pekoni, suolakurkku, ketsuppi TUHTI hampurilaiskastike, salaatti, tomaatti, ananas, juusto, 120g täyslihapihvi, pekoni, suolakurkku, ketsuppi MAHTI hampurilaiskastike, salaatti, tomaatti, muna, tuplajuusto, 2x 120g täyslihapihvi, pekoni, suolakurkku, ketsuppi KEBAB majoneesi, salaatti, tomaatti, kebabliha 150g, kebabkastike, suolakurkku, sipuli, ketsuppi KANA majoneesi, salaatti, tomaatti, ananas, juusto, kanapihvi, suolakurkku, ketsuppi KASVIS majoneesi, salaatti, tomaatti, ananas, juusto, kasvispihvi, suolakurkku, sipuli, ketsuppi KALA majoneesi, salaatti, tomaatti, juusto, kalapihvi, kurkkusalaatti, ketsuppi HUOMIO! HAMPURILAISEN OSTAJALLE 2 0,35 LIMPPARI JA RANSKALAISET! 3,70 4,70 5,50 6,70 6,50 8,50 6,00 4,50 EUROLLA ISOON NÄLKÄÄN MAKKARAPERUNAT LIHAPULLAPERUNAT GRILLILAUTANEN ranskalaiset, 75g täyslihapihvi, lauantaimakkara, muna, salaatti, mausteet EMÄNTÄ pienet makkaraperunat, 75g täyslihapihvi, ananas, salaatti, mausteet ISÄNTÄ ranskalaiset, 75g täyslihapihvi, 4x nakki, muna, ananas, salaatti, mausteet ÄIJÄ makkaraperunat, 3x 75g täyslihapihvi, mausteet, 0,5L juoma UKKO makkaraperunat, 120g täyslihapihvi, muna, juusto, ananas, pekoni, kebabliha, salaatti, mausteet KEBAB RANSKALAISILLA KEBAB SALAATILLA JUOMAT MAITO 0,5L MEHU LIMSAT: 0,35L 0,5L 1,5L 1,00 1,00 1,50 2,30 3,50 pieni 4,00 iso 6,50 6,00 6,70 10,00 10,00 7,00 7,00 PIENEEN NÄLKÄÄN PITAKEBAB JÄTTILIHIS 75g täyslihapihvi, muna, juusto, 2x nakki GRILLIMAKKARA GRILLIBALKAN LIHAPIIRAKKA KUUMAKOIRA PORILAINEN LASTEN ATERIA hampurilainen, ranskalaiset, mehu Avoinna ma-pe 11-22, la-su Tuuttikuja 3, puh Kotiinkuljetus arkisin klo PERUNAT SAATAVINA NYKYÄÄN SEKÄ MUUSINA ETTÄ RANSKALAISINA! 5,50 1,50 2,00 2,20 3,20 3,00