Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 Kokousaika 16:15-18:10 Kokouspaikka Kallion virastotalo Toinen linja 4 A, nh. 1 Läsnä Jäsenet Anttila, Maija Muurinen, Seija Asko-Seljavaara, Sirpa Brettschneider, Gunvor Heistaro, Sami Hursti, Rene Ihanus, Jukka Malinen, Jouko Tuominen, Hannu Vuorjoki, Anna Juva, Katriina Kajos, Miina Rosenholm, Marko puheenjohtaja varapuheenjohtaja varajäsen varajäsen varajäsen Muut Kivekäs, Otso Panhelainen, Pia Jolkkonen, Juha Mäki, Tiina Peiponen, Arja Sulavuori, Maarit Turpeinen, Leena Turtiainen, Ann-Marie Ylisipola, Helena Juutilainen-Saari, Jaana Korhonen, Soili Lehtonen, Harri J. Korpivaara, Päivi Saarinen, Pirkka kaupunginhallituksen edustaja läsnä: 1-18, klo 16:18-18:10 va. apulaiskaupunginjohtaja läsnä: 1-16, klo 16:15-18:08 va. virastopäällikkö poissa: 18 osastopäällikkö vs. osastopäällikkö vs. osastopäällikkö va. osastopäällikkö vs. osastopäällikkö osastopäällikkö viestintäpäällikkö suunnittelija lakimies toimistopalvelupäällikkö läsnä: 5, klo 17:15-17:27 johtava kaupunginasiamies läsnä: 6, klo 17:29-17:45

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 Puheenjohtaja Esittelijät Maija Anttila 1-18 Juha Jolkkonen Leena Turpeinen va. virastopäällikkö 1-17 va. osastopäällikkö 18 Pöytäkirjanpitäjä Soili Korhonen suunnittelija 1-18

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 Asia 1 Sotep/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 2 Sotep/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 3 Sotep/3 Ilmoitusasiat 4 Sotep/4 Sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen vahvistaminen vuodelle Sotep/5 Sosiaali- ja terveysviraston tekstinkäsittelyn siirto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle 6 Sotep/6 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 17 k.) 7 Sotep/7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle luonnoksesta hallituksen esitykseksi alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 8 Sotep/8 Palvelusetelin käyttöönotto lääkinnällisen kuntoutuksen peruukkipalvelun järjestämisessä 9 Sotep/9 Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaostojen jäsenten ja varajäsenten osallistuminen koulutustapahtumaan 10 Sotep/10 Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön sijaisten määrääminen 11 Sotep/11 Pohjoisen palvelualueen johtajan (vakanssi ) virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen Sotep/12 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.) 13 Sotep/13 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.) 14 Sotep/14 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.) 15 Sotep/15 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.) 16 Sotep/16 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.) 17 Sotep/17 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 18 Sotep/18 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittelijän ehdotuksesta poiketen valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Seija Muurisen ja varatarkastajaksi jäsen Hannu Tuomisen. Esittelijä va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Seija Muurisen ja varatarkastajaksi jäsen Tuomas Tuuren. Esittelijä va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/2 2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/3 3 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi ilmoitusasiat. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Soili Korhonen, suunnittelija, puhelin: soili.korhonen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut tiedottaa seuraavat päätökset ja muut tiedotusluonteiset asiat (asiakirjat ovat nähtävänä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa): Omaishoidon tuen uudistamisen tilannekatsaus Töölön, Vallilan ja Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskusten pilottien tilannekatsaus Kvsto Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2017 ja taloussuunnitelma vuosiksi Kvsto Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen valinta Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti 1. myöntää Markku Vuoriselle ero sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen luottamustoimesta ja 2. valita Jukka Ihanuksen jäseneksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan vuoden 2017 toukokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päättää todeta, että uuden jäsenen henki-

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/3 lökohtaisena varajäsenenä lautakunnassa on Tiina Tasmuth. Kvsto Hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen koulutuksen toiminnan siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle Kvsto Helsingin kaupungin kiireettömien potilaskuljetusten siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle Khs Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen täytäntöönpano: Hallintosäännön hyväksyminen Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Soili Korhonen, suunnittelija, puhelin: soili.korhonen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/4 4 Sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen vahvistaminen vuodelle 2017 HEL T Päätös päätti esittelijän ehdotuksen mukaisesti vahvistaa sosiaali- ja terveysviraston oman toiminnan sairaansijat sekä muut laitoshoidon ja palveluasumisen paikat vuodelle 2017 seuraavasti: - Päivystys vuoden 2017 alussa ja lopussa 179 sairaansijaa - Psykiatria vuoden 2017 alussa ja lopussa 214 psykiatrian sairaansijaa - Muut psykiatria- ja päihdepalvelut vuoden 2017 alussa ja lopussa 287 oman toiminnan muuta hoitopaikkaa - Kaupunginsairaala ja kuntoutuksen osaamiskeskus vuoden 2017 alussa ja lopussa 784 sairaansijaa, joista kotisairaalat 100 paikkaa - Iäkkäiden laitoshoito vuoden 2017 alussa 881 paikkaa ja vuoden 2017 lopussa 836 paikkaa - Iäkkäiden tehostettu palveluasuminen vuoden 2017 alussa 1546 ja vuoden 2017 lopussa 1584 paikkaa - Monisairaiden palveluasuminen vuoden 2017 alussa ja lopussa 110 paikkaa - Lastensuojelun ympärivuorokautinen laitoshoito vuoden 2017 alussa 272 paikkaa ja vuoden lopussa 267 paikkaa - Lastensuojelun ympärivuorokautinen perhekuntoutus vuoden 2017 alussa ja lopussa 6 paikkaa - Lastensuojelun asumisharjoittelu vuoden 2017 alussa ja lopussa 36 paikkaa - Kehitysvammaisten laitospalvelut vuoden 2017 alussa 68 paikkaa ja vuoden 2017 lopussa 60 paikkaa - Kehitysvammaisten asumispalvelut vuoden 2017 alussa ja lopussa 521 paikkaa - Vaikeavammaisten asumispalvelut vuoden 2017 alussa ja lopussa 40 paikkaa.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/4 Käsittely Esitetyt vastaehdotukset: Vastaehdotus 1: Jäsen Rene Hursti: hyväksyy esityksen sairaanhoitopaikkojen vahvistamiseksi vuodelle 2016 muilta osin, iäkkäiden laitoshoitoa koskeva kohta muutetaan kuulumaan: "Iäkkäiden laitoshoito vuoden 2017 alussa ja lopussa 881 paikkaa", lastensuojelun ympärivuorokautista laitoshoitoa koskeva kohta muutetaan kuulumaan: "Lastensuojelun ympärivuorokautinen laitoshoito vuoden 2017 alussa ja lopussa 272 paikkaa", ja kehitysvammaisten laitospalveluja koskeva kohta muutetaan kuulumaan: "Kehitysvammaisten laitospalvelut vuoden 2017 alussa ja lopussa 68 paikkaa." Jäsen Rene Hurstin vastaehdotus 1 raukesi kannattamattomana. Vastaehdotus 2: Jäsen Rene Hursti: hyväksyy esityksen sairaanhoitopaikkojen vahvistamiseksi vuodelle 2017 muilta osin, iäkkäiden laitoshoitoa koskeva kohta muutetaan kuulumaan: "Iäkkäiden laitoshoito vuoden 2017 alussa ja lopussa 881 paikkaa." Jäsen Rene Hurstin vastaehdotus 2 raukesi kannattamattomana. Vastaehdotus 3: Jäsen Rene Hursti: hyväksyy esityksen sairaanhoitopaikkojen vahvistamiseksi vuodelle 2017 muilta osin, lastensuojelun ympärivuorokautista laitoshoitoa koskeva kohta muutetaan kuulumaan: "Lastensuojelun ympärivuorokautinen laitoshoito vuoden 2017 alussa ja lopussa 272 paikkaa." Jäsen Rene Hurstin vastaehdotus 3 raukesi kannattamattomana. Vastaehdotus 4: Jäsen Rene Hursti: hyväksyy esityksen sairaanhoitopaikkojen vahvistamiseksi vuodelle 2017 muilta osin, kehitysvammaisten laitospalveluja koskeva kohta muutetaan kuulumaan: "Kehitysvammaisten laitospalvelut vuoden 2017 alussa ja lopussa 68 paikkaa." Jäsen Rene Hurstin vastaehdotus 4 raukesi kannattamattomana. Vastaehdotus 5: Jäsen Anna Vuorjoki: Muutetaan lastensuojelun ympärivuorokautista laitoshoitoa koskeva kohta muotoon: "Lastensuojelun ympärivuorokautinen laitoshoito vuoden 2017 alussa 272 paikkaa ja vuoden lopussa paikkaa. Paikkoja voidaan vähentää vuoden aikana vain, mi-

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/4 käli sen voidaan osoittaa tapahtuvan lapsen edun vaarantumatta. Mahdollinen esitys paikkojen vähentämisestä vuoden aikana tuodaan erikseen valmisteltuna sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi." Kannattaja: Jäsen Miina Kajos Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavan äänestyksen tuloksena: 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Vastaehdotus 5 (jäsen Anna Vuorjoki): Muutetaan lastensuojelun ympärivuorokautista laitoshoitoa koskeva kohta muotoon: "Lastensuojelun ympärivuorokautinen laitoshoito vuoden 2017 alussa 272 paikkaa ja vuoden lopussa paikkaa. Paikkoja voidaan vähentää vuoden aikana vain, mikäli sen voidaan osoittaa tapahtuvan lapsen edun vaarantumatta. Mahdollinen esitys paikkojen vähentämisestä vuoden aikana tuodaan erikseen valmisteltuna sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi." Jaa-äänet: 8 Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Sami Heistaro, Jukka Ihanus, Katriina Juva, Seija Muurinen, Marko Rosenholm, Hannu Tuominen Ei-äänet: 4 Rene Hursti, Miina Kajos, Jouko Malinen, Anna Vuorjoki Tyhjä: 1 Gunvor Brettschneider hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 8-4 (tyhjää 1). Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: jukka.pellinen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/4 Esittelijän perustelut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön 4 :n 18 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäviin kuuluu vahvistaa sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen määrä. Terveydenhuoltolain 67 :n mukaan laitoshoidolla tarkoitetaan hoitoa ja kuntoutusta sairaalan, terveyskeskuksen tai muun terveydenhuollon toimintayksikön vuodeosastolla tai sitä vastaavissa olosuhteissa. Esitys vuoden 2017 sairaansijoiksi ja muiksi ympärivuorokautisen hoidon paikoiksi Päätösehdotus koskee oman toiminnan vahvistettavaksi esitettäviä paikkoja. Esitys perustuu sosiaali- ja terveyslautakunnassa päätettyyn sosiaali- ja terveysviraston käyttösuunnitelmaan ja tulosbudjettiin vuodelle Vahvistettavaksi esitetään sairaansija- ja hoitopaikkamäärät sekä vuoden alussa että lopussa, sillä paikkamäärät muuttuvat vuoden aikana käyttösuunnitelman mukaisesti. Terveys- ja päihdepalvelut Vuoden 2017 alussa ja lopussa psykiatria- ja päihdepalveluissa on 214 psykiatrian sairaansijaa ja 287 muuta paikkaa. Muut paikat jakautuvat seuraavasti: psykiatriset päiväsairaalat 38 paikkaa, psykiatrian asumiskuntoutus 104 paikkaa, psykiatrian perhehoito 33 paikkaa, vieroitushoito 34 sairaansijaa, Tervalammen kuntoutuskeskus 63 paikkaa ja päihdehuollon palveluasuminen 15 paikkaa. Lisäksi psykiatria- ja päihdepalveluissa on vuonna 2017 edelleen 104 paikkaa Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa ja 10 paikkaa selviämishoidossa, joita ei lasketa varsinaisiksi sairaansijoiksi tai laitoshoidon hoitopaikoiksi. Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut Kaupunginsairaalan ja kuntoutuksen osaamiskeskuksen sairaansijamääräksi esitetään koko vuodeksi 784 sairaansijaa sisältäen 100 kotisairaalapaikkaa. Iäkkäiden laitoshoitopaikkojen määräksi esitetään vuoden 2017 alussa 881 paikkaa ja vuoden lopussa 836 paikkaa. Pitkäaikaisen laitoshoidon 45 paikkaa muutetaan ryhmäkotimuotoisiksi tehostetun palveluasumisen paikoiksi Kustaankartanon monipuolisessa palvelukeskuksessa. Iäkkäiden tehostetun palveluasumisen paikkojen määräksi esitetään vuoden 2017 alussa 1546 paikkaa ja vuoden lopussa 1584 paikkaa. Tehostettu palveluasuminen lisääntyy Kustaankartanossa 45 uudella paikalla, mutta koska oman toiminnan paikkoja käytetään tarkoituksenmukaisesti muiden osastojen kanssa ja iäkkäille huonosti soveltuvia paikkoja osoitetaan Vuorensyrjän ja Rudolfin palvelutaloissa vammais-

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/4 ten henkilöiden ja nuorten käyttöön, on tehostetun palveluasumisen kokonaispaikkalisäys 38 paikkaa vuonna Monisairaiden palveluasumisen kokonaispaikkamääräksi esitetään koko vuodeksi 110. Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelun ympärivuorokautisten hoitopaikkojen määrä vuoden 2016 lopussa on 269 paikkaa (joista ympärivuorokautinen perhekuntoutus 6 paikkaa). Vuoden 2017 alussa laitospaikkojen määrä on 278 (joista ympärivuorokautinen perhekuntoutus 6 paikkaa) ja vuoden 2017 lopussa laitospaikkojen määräksi esitetään 273 paikkaa (joista ympärivuorokautinen perhekuntoutus 6 paikkaa). Vuoden 2017 aikana laitospaikkojen määrässä tapahtuu muutoksia. Vuoden 2017 alussa valmistuu lisä- ja täydennysrakentamisen johdosta Teinilän lastenkotiin yhdeksän lisäpaikkaa ja vuoden 2017 aikana kaksi lisäpaikkaa Outamon ja Lemmilän lastenkotiin. Vähennetään vastaavasti yksi seitsemän-paikkainen osasto muualta lastenkotitoiminnasta. Lastensuojelun asumisharjoitteluun esitetään vahvistettavaksi vuoden 2017 alussa 36 paikkaa ja vuoden 2017 lopussa 36 paikkaa. Kehitysvammaisten laitoshoidon paikkamääräksi esitetään vuoden 2017 alussa 68 paikkaa, joka sisältää 11 lasten ja nuorten lyhytaikaishoitopaikkaa. Laitoshoidon paikkoja vähennetään kun tarve paikoille poistuu, arviolta n. kuusi paikkaa voidaan vähentää vuoden 2017 loppuun mennessä. Kehitysvammaisten asumisessa autetun asumisen paikkamäärä vähenee 13:lla ja vastaavasti ohjatun asumisen paikkamäärä lisääntyy 13:lla paikalla vuoden 2017 aikana. Vaikeavammaisten asumispalvelupaikat säilyvät vuoden 2017 aikana ennallaan, 40 paikassa. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: jukka.pellinen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/4 Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Käsittely Pöydälle Jäsen Anna Vuorjoki pyysi asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: jukka.pellinen(a)hel.fi

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/5 5 Sosiaali- ja terveysviraston tekstinkäsittelyn siirto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Toimistopalvelupäällikkö Päivi Korpivaara oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä. Jäsen Anna Vuorjoki pyysi asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Päivi Korpivaara, toimistopalvelupäällikkö, puhelin: paivi.korpivaara(a)hel.fi Ann-Marie Turtiainen, vs. osastopäällikkö, puhelin: ann-marie.turtiainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää hyväksyä omalta osaltaan Helsingin kaupungin tekstinkäsittelyn siirtämisen kokonaisuudessaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille alkaen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi lautakunta esittää siirron hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Esittelijän perustelut Toimistopalvelupäällikkö Päivi Korpivaara on kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston toimistopalvelujen tekstinkäsittelyssä kirjoitetaan lääkäreiden digisaneluja erillisen pysyväisohjeen mukaisesti. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä on oma HUS-Servis -liikelaitokseen kuuluva tekstinkäsittely-yksikkö, joka tuottaa sanelujen purkupalvelut HUS-alueelle sekä Vantaan kaupungille ja Nurmijärven kunnalle.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/5 Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö päätti perustaa ohjausryhmän selvittämään sosiaali- ja terveysviraston ja HUS:n tekstinkäsittelyn mahdollista yhdistämistä. Selvitys tehtiin yhdessä HUS:n kanssa. Ohjausryhmässä oli myös henkilöstön edustus. Työryhmä selvitti ja arvioi sosiaali- ja terveysviraston ja HUS:n tekstinkäsittelyn toimintamallit, eri organisointitapojen vaikutukset tuottavuuteen ja tehokkuuteen, asiakaspalvelun laatuun, henkilöstöön ja sopimussuhteisiin sekä mahdollisen yhdistämisen etuja ja riskejä. Nykyisen toimintamallin mukaan sosiaali- ja terveysviraston lääkäreiden digisanelut puretaan keskitetysti tekstinkäsittelyssä 47 toimistosihteerin toimesta. Toiminta perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen potilasasiakirjoista 298/2009. Sosiaali- ja terveysviraston Pysyväisohjeessa 043, , (Tekstinkäsittelyn menettelytapaohje) määritellään sanelevat lääkärit sekä lääkäreiden ja tekstinkäsittelyn välinen työnjako. Vuositasolla kirjoitetaan noin sanelua, joiden keskimääräinen pituus on 3,5 minuuttia. Saneluista noin 50 % tulee terveysasemilta. Tekstinkäsittelyn siirto HUS:iin on saadun tarjouksen perusteella sosiaali- ja terveysvirastolle huomattavasti edullisempaa kuin omana toimintana tuotettu palvelu. Vuosittaiseen suoritevolyymiin perustuva tarjouksen mukainen hinta on euroa (vuosi 2017). Oman toiminnan vuosibudjetti vuodelle 2017 on euroa. Yhteistoiminnan tavoitteena on hyödyntää osapuolten resursseja ja voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. HUS:n tekstinkäsittelyllä on isona toimijana mahdollisuus kehittää palvelujaan asiakkaiden tarpeet, toimialan kehitystrendit ja tietotekniikan mahdollisuudet huomioiden. Tulevan Apotti-hankkeen keskeisenä tavoitteena on alueellisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja sitä kautta paremman laadun. Apottia varten kehitetään dokumentointiratkaisut, joiden avulla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjat valmistuvat joustavasti ja kustannustehokkaasti. Tulevat ratkaisut ovat puheentunnistus ja tuki lääkäreiden itsedokumentointiin ja rakenteisten tietojen käyttämiseen. Tekstinkäsittelyn siirto HUS:n toiminnaksi tässä vaiheessa varmistaa sosiaali- ja terveysvirastolle tähän kehittämistyöhön osallistumisen ja sitä kautta parhaan mahdollisen hyödyn. HUS tarjoaa henkilöstölle monipuoliset työskentelymahdollisuudet (vuorotyö halukkaille, etätyö tietyin edellytyksin, osallistuminen puheentunnistuksen kehittämiseen sekä sanelujen purkuun HUS:n käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä).

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/5 Yhteistoiminta Toiminnan siirto Selvityksestä saatuihin tuloksiin perustuen esitetään Helsingin kaupungin tekstinkäsittelyn siirtämistä liikkeenluovutuksena HUS:iin. Tekstinkäsittelyssä on järjestetty asiaa koskevat yhteistoimintakokoukset: , , ja Päätöksenteon edetessä yhteistoimintakokouksia järjestetään , sekä Jokaista siirtyvää henkilöä kuullaan kunnallisen yhteistoimintalain mukaisesti Henkilöstölle tarjotaan tukea muutokseen yhteistyössä Työterveys Helsingin kanssa. Henkilöstölle järjestetään tutustumiskäynnit HUS:n tekstinkäsittelyn toimintaan ja tiloihin ennen toiminnan siirtoa. Asiaa on käsitelty ja sosiaali- ja terveysviraston henkilöstötoimikunnassa sekä , ja talous- ja tukipalvelujen henkilöstötoimikunnassa. Kaupungin järjestöneuvottelukunta ei ole vielä käsitellyt henkilöstön siirtymistä ja tästä johtuen henkilöstön siirtymiseen liittyviä asiakirjoja ei ole vielä nähtävillä. Kaupungin henkilöstötoimikunta käsittelee asian Muutoksesta tiedotetaan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osaston sekä perhe- ja sosiaalipalvelut -osaston henkilöstötoimikunnille ja terveys- ja päihdepalvelut -osaston henkilöstötoimikunnalle Helsingin kaupungin ja HUS:n välille solmitaan yhteistoimintasopimus, jossa määritellään tekstinkäsittelypalvelun toteuttaminen (liite 1). Helsingin kaupungin ja HUS:n välisessä liikkeenluovutussopimuksessa sovitaan tekstinkäsittelyn palvelutuotannon luovuttamisesta kokonaisuudessaan HUS:lle. Luovutettava toiminta on kuvattu liikkeenluovutussopimuksessa (liite 2) kohdassa 2. Liikkeenluovutuksesta aiheutuvat työnantajan vastuut siirtyvät lainsäädännön mukaisesti. Tekstinkäsittelyn liikkeenluovutuksessa on pääasiassa kyse henkilöstön siirtymisestä. HUS:iin on siirtymässä sosiaali- ja terveysvirastosta 47 toimistosihteeriä. Siirtyvää henkilöstöä ja henkilöstön asemaa koskeva siirtosopimus neuvotellaan kaupunginkanslian henkilöstöosastolla henkilöstöjärjestöjen kanssa, jolloin siirtyvän henkilöstön määrä tarkentuu.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/5 Toimivalta Siirtyviin työntekijöihin sovelletaan työsopimuslain 1 luvun 10 :n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :ssä tarkoitettuja liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä. Työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä. Luovutettava käyttöomaisuus on kuvattu liitteessä 3. Helsingin kaupungin ja HUS:n välille solmittavassa yhteistoimintasopimuksessa määritellään tarkemmin tekstinkäsittelypalvelun toteuttaminen. Palvelu on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteessä 4. Palvelun vuosikustannus sosiaali- ja terveysvirastolle v on kerrottu liitteessä 5. HUS käsittelee asiaa tukipalvelujen liikelaitosten johtokunnassa ehdollisena, edellyttäen, että kaupunginvaltuusto tulee hyväksymään esityksen tekstinkäsittelyn siirrosta. Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 :n 14 momentin perusteella kaupunginvaltuuston tehtävänä on päättää perusterveydenhuollon jonkin osa-alueen ja erikoissairaanhoidossa jonkin erikoisalan sekä tietyn, suuruudeltaan merkittävän väestönosan joidenkin terveyspalvelujen tuottamisen aloittamisesta ja lopettamisesta kaupungin omana toimintana. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Päivi Korpivaara, toimistopalvelupäällikkö, puhelin: paivi.korpivaara(a)hel.fi Ann-Marie Turtiainen, vs. osastopäällikkö, puhelin: ann-marie.turtiainen(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kaupungin ja HUS:in välinen yhteistoimintasopimus tekstinkäsittelypalvelujen tuottamisesta 2 Sopimus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston tekstinkäsittelyn palvelutuotantoa koskevasta liikkeenluovutuksesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille 3 Siirtyvät aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 4 HUS-Servis -liikelaitoksen tekstinkäsittelyn palvelukuvaus 5 Tarjouslaskelma arvioiduilla suoritevolyymeilla (v 2017 hinnasto) Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/6 Salassa pidettävä JulkL 24 1 mom 17 k. 6 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 17 k.)

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle luonnoksesta hallituksen esitykseksi alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HEL T Lausunto antoi seuraavan esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon kaupunginhallitukselle luonnoksesta hallituksen esitykseksi alkoholilain kokonaisuudistukseksi: "Hallituksen esitys alkoholilain kokonaisuudistuksesta on sinänsä hyvä ja tarpeellinen, koska nykyinen lainsäädäntö on pirstaleinen ja pilkkoutunut useisiin asetuksiin. Esityksen luonnoksen mukaan alkoholilain uudistamisen yhtenä periaatteena on edelleen alkoholihaittojen vähentäminen. Toteutuessaan uudistus vaikuttaisi kuitenkin päinvastaisesti eli alkoholihaittoja lisäävästi. Alkoholin hinta ja saatavuus ovat merkittäviä kulutuksen määrään vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusten mukaan alkoholin saatavuus lisää kulutusta ja kulutus haittoja. Lakiesitykseen tehdyn Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) skenaarion perusteella kokonaiskulutus lisääntyisi 6 %. Tutkimusten mukaan alkoholin aiheuttamien haittojen kokonaismäärä kasvaa suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen. Alkoholihaitat eivät kohdistu ainoastaan alkoholin suurkuluttajien joukkoon, sillä tutkimusten mukaan suurkuluttajat kokevat kuitenkin vain osan kaikista väestön kokemista alkoholihaitoista. Terveydenhuoltolaissa kuntia velvoitetaan edistämään kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventamaan terveyseroja. Vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolain uudistus siirsi sosiaalipalvelujen painopistettä korjaavista palveluista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen. Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä astui voimaan korvaten raittiuslain. Ehkäisevä päihdetyö on osa kunnan lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ja vastuu siitä on jatkossakin kunnilla. Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman toteuttaminen on osa Helsingin strategiaohjelman toimeenpanoa. Vuonna 2011 kaupunginhallitus on merkinnyt ohjelman tiedoksi ja kehottanut lauta- ja johtokuntia ryhtymään toimenpiteisiin alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 Alkoholinkäytön ja päihdehuollon kustannukset vähentämiseksi. Ohjelman loppuraportti tehdään keväällä Ohjelman päämäärinä ovat alkoholinkulutuksen vähentäminen Helsingissä, lasten ja nuorten suojeleminen alkoholilta ja varhainen puuttuminen alkoholin ongelmakäyttöön. Ohjelmassa puututaan erityisesti lasten ja nuorten alkoholin saatavuuteen, käytön ehkäisyyn ja käyttöön. Lisäksi ohjelmassa on toimenpiteitä liittyen alkoholin mainostamisen rajoittamiseen ja alkoholin anniskeluun. Helsingissä vastuu ehkäisevästä päihdetyöstä jakautuu kahdelle virastolle, sosiaali- ja terveysvirastolle ja nuorisoasiankeskukselle. Sosiaalija terveysvirastossa vastuualueena on aikuisten ehkäisevä päihdetyö ja Nuorisoasiainkeskus toimii nuorten ehkäisevän päihdetyön vastuutahona. Sosiaali- ja terveysvirastolle kuuluu toiminta asiantuntijavirastona päihde- ja mielenterveysasioissa, ja lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa hoidetaan ja kuntoutetaan päihdeongelmasta kärsiviä. Tutkimusten mukaan alkoholi on merkittävä työikäisten kuolemien aiheuttaja. Käypä hoito -suosituksessa on arvioitu, että alkoholin riskikäyttäjiä on Suomessa noin Alkoholinkäyttöön liittyy monia haittoja ja terveysriskejä. Säännöllinen alkoholinkäyttö suurentaa kokonaiskuolleisuutta. Alkoholinkäyttö on liitetty erityisesti ruoansulatuskanavan alueen ja naisten rintasyöpäriskin suurenemiseen. Se myös suurentaa merkittävästi muun muassa maksakirroosin, kroonisen haimatulehduksen ja verenpainetaudin riskiä sekä psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiövaurioita. Alkoholinkäyttöön liittyy myös runsaasti tapaturmia ja väkivaltaa. THL:n Päihdetilastollisen vuosikirjan (2015) mukaan alkoholin käyttö aiheutti arviolta noin 1,3-1,4 miljardin euron välittömät haittakustannukset vuonna Lisäksi alkoholista koituu suomalaiselle yhteiskunnalle yli 930 miljoonan euron välilliset kustannukset vuosittain THL:n arvion perusteella. Helsingin päihdehuollossa alkoholi on yleisin päihde. Helsingissä oli vuonna 2015 kunnan asukasta kohti päihdehuollon asiakkaita suhteellisesti enemmän kuin Espoossa, Vantaalla tai Suomen kuudessa suurimmassa kunnassa keskimäärin. Päihdehuollon palvelut ovat siirtyneet laitospalveluista avohuollon suuntaan myös Helsingissä. Silti vuonna 2015 päihdehuollon avohuollon, asumispalvelujen ja laitoshoidon kustannukset yhteensä olivat Helsingissä 49 miljoonaa euroa. Päihdehuollon kustannukset 18 vuotta

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 Pykäläkohtaiset huomiot täyttänyttä kunnan asukasta kohti olivat Helsingissä 93 euroa eli kolmanneksen enemmän kuin Espoossa ja Vantaalla. Helsingin päihdehuollon kustannukset ovat lähes puolet Suomen kuuden suurimman kunnan päihdehuollon yhteiskustannuksista. Esimerkiksi vuonna 2015 päihdehuollon avopalvelujen kokonaiskustannukset olivat Kuusikkokunnissa noin 32 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus oli 14,6 miljoonaa euroa. 17 Alkoholijuomien vähittäismyyntilupa ja sen myöntämisen edellytykset Uudistuksena lakiesityksessä olisi entistä väkevämpien alkoholijuomien tuominen laajempaan kauppojen, kioskien ja huoltamoiden vähittäismyyntiin nykyisestä Alkossa tapahtuvasta myynnistä. Toinen muutos lakiesityksessä liittyy alkoholin valmistustapaan. Nykyisin kaupoissa saa myydä käymisteitse valmistettua alkoholia. Esityksen mukaan jatkossa sallittaisiin luvanvaraiseen vähittäismyyntiin kaikki enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät alkoholijuomat. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa luvanvaraisessa vähittäismyynnissä saisi myydä esimerkiksi A-oluita, nykyistä vahvempia siidereitä, sekä long drink -juomia ja alkoholipitoisia juomasekoituksia riippumatta niiden valmistustavasta. Myyntipaikkojen määrä tulee lisääntymään 5500:aan nykyisten Alkon myymälöiden (n. 350) lisäksi. Kauppa on myös esittänyt, että se alentaa myynnissään olevien A-oluiden hintoja, mikä on vastuullisen alkoholin käytön politiikan vastaista. On myös arvioitu, että hinnat tulevat laskemaan esimerkiksi erikoistarjousten myötä. Alkoholin valmistustaparajoitteesta luopumisen myötä kauppoihin, kioskeihin ja huoltamoihin voisi tulla myytäväksi myös uudenlaisia alkoholisekoituksia, joiden on arvioitu kiinnostavan erityisesti nuoria. Helsingissä on tiheä kauppojen, kioskien ja huoltoasemien verkko. Suomessa tehtyjen ikärajavalvontaa testanneiden ostokoeselvitysten perusteella Alkot noudattavat ikärajavalvontaa tehokkaammin verrattuna muihin myyntipaikkoihin. arvioi, että myönteinen trendi nuorten alkoholinkulutuksen vähentymisessä kääntyisi kielteiseksi. Huolena on, että vahvemman alkoholin helpompi saatavuus tulee aiheuttamaan sen, että osa työikäisistä riskikuluttajista tulee siirtymään ongelmakäytön puolelle, jolloin alkoholihaitat tulevat jatkossa koskettamaan tavallisia alkoholinkäyttäjiä.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 Haitat koskettavat alkoholin käyttäjien lisäksi myös heidän läheisiään ja perheitään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa lasten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vanhempien runsaan alkoholinkäytön tiedetään olevan riskitekijä lasten tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. Perheissä koetut päihdehaitat ovat myös yksi riskitekijä haittojen kasautumiselle ja huono-osaisuuden ylisukupolviselle siirtymiselle. Alkoholihaitat näkyvät jo nyt selvästi sosiaali- ja terveydenhuollossa Helsingissä. ehdottaa, että 17 pykälää muutetaan niin, että A-oluen, vahvempien siidereiden ja long drink-juomien sekä ns. limuviinojen myyntipaikkoja edelleen rajoitetaan, sillä ehdotus lisää alkoholin haittoja, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. 18 Alkoholijuomien anniskelulupa ja sen myöntämisen edellytykset ja 86 siirtymäsäännös Pykälä 18 koskee lain voimaantulon jälkeen myönnettäviä anniskelulupia. Lisäksi esityksen 86 :n 1 momentissa on siirtymäsäännös, jonka mukaan kaikki anniskeluun myönnetyt (A, B, C-) luvat tuottavat oikeuden anniskella kaikkia alkoholijuomia. Nykyisin anniskeluluvat myönnetään A-, B- tai C -lupina. Anniskelulupakäytäntöön on lakiluonnoksessa ehdotettu muutosta, jonka mukaan jatkossa yhdellä luvalla saisi anniskella kaikkia alkoholijuomia. Helsingissä on paljon erilaisia anniskelupaikkoja, joiden mahdollisuudet tarjota aiempaa vahvempia juomia helpottuisivat. Helsingissä on paljon pieniä anniskeluoikeuden omaavia anniskelupaikkoja esimerkiksi kerrostalojen kivijaloissa. On perusteltua olla huolestunut, mikäli kaikki anniskelupaikat saavat oikeuden väkevien alkoholijuomien anniskeluun. ehdottaa, että tätä pykälää tarkastellaan uudelleen sosiaali- ja terveyspoliittisista lähtökohdista. 20 Lausunnot ja tiedonsaanti anniskelulupahakemuksesta Esityksen perustelujen mukaan lakiehdotuksen tavoitteena on lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Ehdotuksen mukaan lupaviranomaisen on jatkossa pyydettävä lausunto kunnalta ja poliisilta sekä ilmoitettava saman kiinteistön sekä viereisen ja vastapäätä olevan asuinkiinteistön omistajalle ja haltijalle hakemuksesta ja varattava hänelle tilaisuus esittää huomautuksensa, jos hakemus koskee anniskelua ulkotiloissa tai kohteessa on aiemmin esiintynyt järjestyshäiriöitä tai meluhaittoja. kannattaa kuntalaisten kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä omaa lähiympäristöä koskevissa asioissa.

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 43 Jatkoaikailmoitus Yleiset havainnot lakiuudistuksesta Alkoholijuomien anniskeluun suunnitellaan lupamenettelyn keventämistä. Muutos olisi anniskeluaikojen jatkoaikojen muuttuminen luvanvaraisista ilmoituksenvaraisiksi. Ravintoloiden jatkoaikojen lisääntyessä ja aukioloaikojen myöhentyessä saattavat myös väkivallanteot, järjestyshäiriöt sekä meluhaitat lisääntyä. Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan anniskeluravintolat tai niiden keskittymät lieveilmiöineen aiheuttavat turvattomuutta. Lisäksi noin puolet vastaajista koki häiritsevänä kaduilla sekavasti käyttäytyvät ihmiset, ja noin kolmasosaa häiritsi julkinen alkoholinkäyttö. Nuoret kokevat Nuorisoasiankeskuksen tutkimuksen mukaan aikuisten alkoholinkäytöstä aiheutuvat haitat pelottaviksi joillain alueilla Helsingissä. ehdottaa tarkastelemaan uudelleen lupamenettelyn keventämistä terveys- ja hyvinvointipolitiikan näkökulmasta. Alkoholilain uudistuksella pyritään löytämään tasapaino alkoholin aiheuttamien kansanterveydellisten haittojen vähentämisen sekä elinkeinoelämän ja työllisyyden edistämisen välillä. Lain tarkoituksena on edelleen alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäiseminen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hoidetaan runsaasti päihdeasiakkaita. Kertyneen tutkimustiedon sekä kokemustiedon perusteella sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että terveys- ja hyvinvointipolitiikan näkökulman tulisi näkyä lainsäädännön uudistuksessa vahvemmin. Kustannustehokkainta alkoholipolitiikkaa OECD:n tuoreen raportin mukaan on vaikuttaminen verotuksen, hintojen, sekä saatavuuden ja mainonnan rajoittamisen kautta. Alkoholinkäytön puheeksiotto ja lyhytneuvonta on laajamittaisesti käytettynä kustannusvaikuttavaa toimintaa terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa lyhytneuvonta on osa kuntalaisille annettavia palveluita. pitää hyvänä sitä, että esityksen mukaan alkoholilaki edelleen perustuu alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmään. Edelleen sosiaali- ja terveyslautakunnan mielestä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen lähiympäristön kuulemista ja kunnan itsehallintoa lisäämällä on hyvä asia. Yhteenvetona sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että Helsingissä suurena kaupunkina alkoholin saatavuus on jo nyt korkealla tasolla eri-

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Käsittely laisten anniskelupaikkojen ja vähittäismyyntipaikkojen moninaisuudesta johtuen. kantaa erityistä huolta lapsiperheistä ja heikommassa asemassa olevista kuntalaisista. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei voi kannattaa nyt lausuttavana olevaa esitystä erityisesti näiden lausuttujen pykälien kohdalla. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Alkoholi ja tupakka yhdessä selittävät tutkimusten mukaan noin puolet miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista. Tutkimusten ja kokemusten perustella on ilmeistä, että kokonaiskulutuksen lisääntyminen johtaa alkoholin aiheuttamien terveydellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten haittojen lisääntymiseen. Suomessa kansanterveystyötä on ohjannut sosiaalisen ja terveydellisen tasa-arvon tavoite, jossa terveys- ja sosiaalipolitiikalla halutaan kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Tässä lakiuudistuksessa korostetaan yksilön valinnan oikeutta. Näkökulmina on yhtäältä yhteiskunnan rooli haavoittuvien väestöryhmien suojelussa, ja toisaalta yksilön mahdollisuus valita vapaasti. Näiden näkökulmien painotus lainsäädännössä vaikuttaa jatkossa väestön terveys- ja hyvinvointierojen kehityksen suuntaan. Helsingissä haasteena ovat muuta maata suurempi alkoholin kulutus ja siihen liittyvät haitat, kuten korkea alkoholikuolleisuus ja päihdehoidon korkeat kustannukset. Alkoholihaitat painottuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja vaikuttavat haitallisesti myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon tuoreiden tutkimustulosten perusteella. Lakiuudistuksella tulisi olemaan haitallisia vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Myös ikääntyneiden terveyteen ja hyvinvointiin alkoholin saatavuuden lisääntymisellä olisi haitallisia vaikutuksia. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että alkoholinkäytön riskitasot ovat ikääntyneillä matalammat kuin työikäisillä. Elimistön kyky sietää alkoholia heikkenee ikääntymisen ja sairauksien sekä lääkehoitojen myötä. Ikääntyneillä eri sairaudet ja lääkitykset voivat voimistaa alkoholin vaikutuksia ja lisätä esimerkiksi kaatumis- ja tapaturmariskiä." Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto syntyi seuraavien vastaehdotusten pohjalta:

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 Vastaehdotus 1: Jäsen Sirpa Asko-Seljavaara: Lausunnon kappaleeseen 14 tehdään seuraava lisäys: "Myyntipaikkojen määrä tulee lisääntymään 5500:aan nykyisten Alkon myymälöiden (n. 350) lisäksi. Kauppa on myös esittänyt, että se alentaa myynnissään olevien A-oluiden hintoja, mikä on vastuullisen alkoholin käytön politiikan vastaista." Kannattaja: Jäsen Miina Kajos hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Asko-Seljavaaran vastaehdotuksen 1. Vastaehdotus 2: Jäsen Sirpa Asko-Seljavaara: Lausunnon kappale 18 muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa, että 17 pykälää muutetaan niin, että A-oluen, vahvempien siidereiden ja long drink-juomien sekä ns. limuviinojen myyntipaikkoja edelleen rajoitetaan, sillä ehdotus lisää alkoholin haittoja, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta." Kannattaja: Jäsen Rene Hursti hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Asko-Seljavaaran vastaehdotuksen 2. Esittelijä Lisätiedot va. virastopäällikkö Juha Jolkkonen Marketta Kupiainen, hallintoylihoitaja, puhelin: marketta.kupiainen(a)hel.fi Tarja Saarinen, erityissuunnittelija, puhelin: tarja.saarinen(a)hel.fi Liitteet 1 HE-luonnos Alkoholilain kokonaisuudistus 2 Sosiaali- ja terveysministeriö, lausuntopyyntö, Alkoholilain kokonaisuudistus Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle luonnoksesta hallituksen esitykseksi alkoholilain kokonaisuudistukseksi:

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 "Hallituksen esitys alkoholilain kokonaisuudistuksesta on sinänsä hyvä ja tarpeellinen, koska nykyinen lainsäädäntö on pirstaleinen ja pilkkoutunut useisiin asetuksiin. Esityksen luonnoksen mukaan alkoholilain uudistamisen yhtenä periaatteena on edelleen alkoholihaittojen vähentäminen. Toteutuessaan uudistus vaikuttaisi kuitenkin päinvastaisesti eli alkoholihaittoja lisäävästi. Alkoholin hinta ja saatavuus ovat merkittäviä kulutuksen määrään vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusten mukaan alkoholin saatavuus lisää kulutusta ja kulutus haittoja. Lakiesitykseen tehdyn Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) skenaarion perusteella kokonaiskulutus lisääntyisi 6 %. Tutkimusten mukaan alkoholin aiheuttamien haittojen kokonaismäärä kasvaa suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen. Alkoholihaitat eivät kohdistu ainoastaan alkoholin suurkuluttajien joukkoon, sillä tutkimusten mukaan suurkuluttajat kokevat kuitenkin vain osan kaikista väestön kokemista alkoholihaitoista. Terveydenhuoltolaissa kuntia velvoitetaan edistämään kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventamaan terveyseroja. Vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolain uudistus siirsi sosiaalipalvelujen painopistettä korjaavista palveluista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen. Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä astui voimaan korvaten raittiuslain. Ehkäisevä päihdetyö on osa kunnan lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ja vastuu siitä on jatkossakin kunnilla. Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman toteuttaminen on osa Helsingin strategiaohjelman toimeenpanoa. Vuonna 2011 kaupunginhallitus on merkinnyt ohjelman tiedoksi ja kehottanut lauta- ja johtokuntia ryhtymään toimenpiteisiin alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ohjelman loppuraportti tehdään keväällä Ohjelman päämäärinä ovat alkoholinkulutuksen vähentäminen Helsingissä, lasten ja nuorten suojeleminen alkoholilta ja varhainen puuttuminen alkoholin ongelmakäyttöön. Ohjelmassa puututaan erityisesti lasten ja nuorten alkoholin saatavuuteen, käytön ehkäisyyn ja käyttöön. Lisäksi ohjelmassa on toimenpiteitä liittyen alkoholin mainostamisen rajoittamiseen ja alkoholin anniskeluun. Helsingissä vastuu ehkäisevästä päihdetyöstä jakautuu kahdelle virastolle, sosiaali- ja terveysvirastolle ja nuorisoasiankeskukselle. Sosiaalija terveysvirastossa vastuualueena on aikuisten ehkäisevä päihdetyö ja Nuorisoasiainkeskus toimii nuorten ehkäisevän päihdetyön vastuutahona. Sosiaali- ja terveysvirastolle kuuluu toiminta asiantuntijavirastona

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 Alkoholinkäytön ja päihdehuollon kustannukset Pykäläkohtaiset huomiot päihde- ja mielenterveysasioissa, ja lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa hoidetaan ja kuntoutetaan päihdeongelmasta kärsiviä. Tutkimusten mukaan alkoholi on merkittävä työikäisten kuolemien aiheuttaja. Käypä hoito -suosituksessa on arvioitu, että alkoholin riskikäyttäjiä on Suomessa noin Alkoholinkäyttöön liittyy monia haittoja ja terveysriskejä. Säännöllinen alkoholinkäyttö suurentaa kokonaiskuolleisuutta. Alkoholinkäyttö on liitetty erityisesti ruoansulatuskanavan alueen ja naisten rintasyöpäriskin suurenemiseen. Se myös suurentaa merkittävästi muun muassa maksakirroosin, kroonisen haimatulehduksen ja verenpainetaudin riskiä sekä psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiövaurioita. Alkoholinkäyttöön liittyy myös runsaasti tapaturmia ja väkivaltaa. THL:n Päihdetilastollisen vuosikirjan (2015) mukaan alkoholin käyttö aiheutti arviolta noin 1,3-1,4 miljardin euron välittömät haittakustannukset vuonna Lisäksi alkoholista koituu suomalaiselle yhteiskunnalle yli 930 miljoonan euron välilliset kustannukset vuosittain THL:n arvion perusteella. Helsingin päihdehuollossa alkoholi on yleisin päihde. Helsingissä oli vuonna 2015 kunnan asukasta kohti päihdehuollon asiakkaita suhteellisesti enemmän kuin Espoossa, Vantaalla tai Suomen kuudessa suurimmassa kunnassa keskimäärin. Päihdehuollon palvelut ovat siirtyneet laitospalveluista avohuollon suuntaan myös Helsingissä. Silti vuonna 2015 päihdehuollon avohuollon, asumispalvelujen ja laitoshoidon kustannukset yhteensä olivat Helsingissä 49 miljoonaa euroa. Päihdehuollon kustannukset 18 vuotta täyttänyttä kunnan asukasta kohti olivat Helsingissä 93 euroa eli kolmanneksen enemmän kuin Espoossa ja Vantaalla. Helsingin päihdehuollon kustannukset ovat lähes puolet Suomen kuuden suurimman kunnan päihdehuollon yhteiskustannuksista. Esimerkiksi vuonna 2015 päihdehuollon avopalvelujen kokonaiskustannukset olivat Kuusikkokunnissa noin 32 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus oli 14,6 miljoonaa euroa. 17 Alkoholijuomien vähittäismyyntilupa ja sen myöntämisen edellytykset Uudistuksena lakiesityksessä olisi entistä väkevämpien alkoholijuomien tuominen laajempaan kauppojen, kioskien ja huoltamoiden vähittäis-

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 myyntiin nykyisestä Alkossa tapahtuvasta myynnistä. Toinen muutos lakiesityksessä liittyy alkoholin valmistustapaan. Nykyisin kaupoissa saa myydä käymisteitse valmistettua alkoholia. Esityksen mukaan jatkossa sallittaisiin luvanvaraiseen vähittäismyyntiin kaikki enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät alkoholijuomat. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa luvanvaraisessa vähittäismyynnissä saisi myydä esimerkiksi A-oluita, nykyistä vahvempia siidereitä, sekä long drink -juomia ja alkoholipitoisia juomasekoituksia riippumatta niiden valmistustavasta. Myyntipaikkojen määrä tulee lisääntymään. On myös arvioitu, että hinnat tulevat laskemaan esimerkiksi erikoistarjousten myötä. Alkoholin valmistustaparajoitteesta luopumisen myötä kauppoihin, kioskeihin ja huoltamoihin voisi tulla myytäväksi myös uudenlaisia alkoholisekoituksia, joiden on arvioitu kiinnostavan erityisesti nuoria. Helsingissä on tiheä kauppojen, kioskien ja huoltoasemien verkko. Suomessa tehtyjen ikärajavalvontaa testanneiden ostokoeselvitysten perusteella Alkot noudattavat ikärajavalvontaa tehokkaammin verrattuna muihin myyntipaikkoihin. arvioi, että myönteinen trendi nuorten alkoholinkulutuksen vähentymisessä kääntyisi kielteiseksi. Huolena on, että vahvemman alkoholin helpompi saatavuus tulee aiheuttamaan sen, että osa työikäisistä riskikuluttajista tulee siirtymään ongelmakäytön puolelle, jolloin alkoholihaitat tulevat jatkossa koskettamaan tavallisia alkoholinkäyttäjiä. Haitat koskettavat alkoholin käyttäjien lisäksi myös heidän läheisiään ja perheitään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa lasten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vanhempien runsaan alkoholinkäytön tiedetään olevan riskitekijä lasten tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. Perheissä koetut päihdehaitat ovat myös yksi riskitekijä haittojen kasautumiselle ja huono-osaisuuden ylisukupolviselle siirtymiselle. Alkoholihaitat näkyvät jo nyt selvästi sosiaali- ja terveydenhuollossa Helsingissä. ehdottaa, että tätä pykälää tarkastellaan uudelleen sosiaali- ja terveyspoliittisista lähtökohdista. Lakiuudistuksen vaikutukset erityisesti lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin tulee arvioida tarkasti. 18 Alkoholijuomien anniskelulupa ja sen myöntämisen edellytykset ja 86 siirtymäsäännös Pykälä 18 koskee lain voimaantulon jälkeen myönnettäviä anniskelulupia. Lisäksi esityksen 86 :n 1 momentissa on siirtymäsäännös, jonka

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 mukaan kaikki anniskeluun myönnetyt (A, B, C-) luvat tuottavat oikeuden anniskella kaikkia alkoholijuomia. Nykyisin anniskeluluvat myönnetään A-, B- tai C -lupina. Anniskelulupakäytäntöön on lakiluonnoksessa ehdotettu muutosta, jonka mukaan jatkossa yhdellä luvalla saisi anniskella kaikkia alkoholijuomia. Helsingissä on paljon erilaisia anniskelupaikkoja, joiden mahdollisuudet tarjota aiempaa vahvempia juomia helpottuisivat. Helsingissä on paljon pieniä anniskeluoikeuden omaavia anniskelupaikkoja esimerkiksi kerrostalojen kivijaloissa. On perusteltua olla huolestunut, mikäli kaikki anniskelupaikat saavat oikeuden väkevien alkoholijuomien anniskeluun. ehdottaa, että tätä pykälää tarkastellaan uudelleen sosiaali- ja terveyspoliittisista lähtökohdista. 20 Lausunnot ja tiedonsaanti anniskelulupahakemuksesta 43 Jatkoaikailmoitus Esityksen perustelujen mukaan lakiehdotuksen tavoitteena on lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Ehdotuksen mukaan lupaviranomaisen on jatkossa pyydettävä lausunto kunnalta ja poliisilta sekä ilmoitettava saman kiinteistön sekä viereisen ja vastapäätä olevan asuinkiinteistön omistajalle ja haltijalle hakemuksesta ja varattava hänelle tilaisuus esittää huomautuksensa, jos hakemus koskee anniskelua ulkotiloissa tai kohteessa on aiemmin esiintynyt järjestyshäiriöitä tai meluhaittoja. kannattaa kuntalaisten kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä omaa lähiympäristöä koskevissa asioissa. Alkoholijuomien anniskeluun suunnitellaan lupamenettelyn keventämistä. Muutos olisi anniskeluaikojen jatkoaikojen muuttuminen luvanvaraisista ilmoituksenvaraisiksi. Ravintoloiden jatkoaikojen lisääntyessä ja aukioloaikojen myöhentyessä saattavat myös väkivallanteot, järjestyshäiriöt sekä meluhaitat lisääntyä. Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan anniskeluravintolat tai niiden keskittymät lieveilmiöineen aiheuttavat turvattomuutta. Lisäksi noin puolet vastaajista koki häiritsevänä kaduilla sekavasti käyttäytyvät ihmiset, ja noin kolmasosaa häiritsi julkinen alkoholinkäyttö. Nuoret kokevat Nuorisoasiankeskuksen tutkimuksen mukaan aikuisten alkoholinkäytöstä aiheutuvat haitat pelottaviksi joillain alueilla Helsingissä.

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (68) Sotep/7 Yleiset havainnot lakiuudistuksesta Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi ehdottaa tarkastelemaan uudelleen lupamenettelyn keventämistä terveys- ja hyvinvointipolitiikan näkökulmasta. Alkoholilain uudistuksella pyritään löytämään tasapaino alkoholin aiheuttamien kansanterveydellisten haittojen vähentämisen sekä elinkeinoelämän ja työllisyyden edistämisen välillä. Lain tarkoituksena on edelleen alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäiseminen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hoidetaan runsaasti päihdeasiakkaita. Kertyneen tutkimustiedon sekä kokemustiedon perusteella sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että terveys- ja hyvinvointipolitiikan näkökulman tulisi näkyä lainsäädännön uudistuksessa vahvemmin. Kustannustehokkainta alkoholipolitiikkaa OECD:n tuoreen raportin mukaan on vaikuttaminen verotuksen, hintojen, sekä saatavuuden ja mainonnan rajoittamisen kautta. Alkoholinkäytön puheeksiotto ja lyhytneuvonta on laajamittaisesti käytettynä kustannusvaikuttavaa toimintaa terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa lyhytneuvonta on osa kuntalaisille annettavia palveluita. pitää hyvänä sitä, että esityksen mukaan alkoholilaki edelleen perustuu alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmään. Edelleen sosiaali- ja terveyslautakunnan mielestä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen lähiympäristön kuulemista ja kunnan itsehallintoa lisäämällä on hyvä asia. Yhteenvetona sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että Helsingissä suurena kaupunkina alkoholin saatavuus on jo nyt korkealla tasolla erilaisten anniskelupaikkojen ja vähittäismyyntipaikkojen moninaisuudesta johtuen. kantaa erityistä huolta lapsiperheistä ja heikommassa asemassa olevista kuntalaisista. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei voi kannattaa nyt lausuttavana olevaa esitystä erityisesti näiden lausuttujen pykälien kohdalla. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Alkoholi ja tupakka yhdessä selittävät tutkimusten mukaan noin puolet miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista. Tutkimusten ja kokemusten perustella on ilmeistä, että kokonaiskulutuksen lisääntyminen johtaa alkoholin aiheuttamien terveydellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten haittojen lisääntymiseen.