Lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioonottaminen UUDELLEEN NÄHTÄVILLÄ OLLEESTA YLEISKAAVAEHDOTUKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN KESKUSTAN YLEISKAAVA 2030 Liite 27 Lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioonottaminen UUDELLEEN NÄHTÄVILLÄ OLLEESTA YLEISKAAVAEHDOTUKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Rautalammin keskustan osayleiskaavaehdotus liiteasiakirjoineen oli uudelleen virallisesti nähtävillä Rautalammin kunnanvirastolla sekä kunnan internet -sivuilla Kaavaehdotuksesta annettiin kaikkiaan 5 lausuntoa ja 6 muistutusta. TIIVISTELMÄT RAUTALAMMIN KESKUSTAN YLEISKAAVAEHDOTUKSESTA ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA LAUSUNNOT Lausunnon antaja Lausunnon pääsisältö Kaavoittajan vastine Värikoodi (vain viranomaisia varten): Sininen: informatiivinen, ei toimenpiteitä Vihreä: muistutus/esitys voidaan huomioida Punainen: muistutusta/esitystä ei voida huomioida Savon Voima Verkko Oy Savon Voima Oyj/kaukolämpö ja sähköntuotanto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Kaavaehdotuksesta poistettu EN -tontti (korttelissa 134 Tallivirrantien ja Kuopiontien kulmassa) tulisi edelleen varata mahdollista lämmöntuotantoa varten. Energiahuollon sijoittuminen pohjavesialueelle ei ole kiellettyä ja energiantuotanto voi tarkoittaa nykyisin muutakin kuin öljyllä toimivien lämpökeskusten rakentamista. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tulisi huomioida, onko tarpeen rajoittaa maalämpökaivojen sijoittamista pohjavesialueelle. Suositellaan myös Repolan ja Karjalan RKYkohteiden yhteydessä käytettäväksi kehittämisaluemerkintää ke, Karjalan tapaan. Oranssi: asia vaatii lisäselvitystä Ei vaikutusta kaavakarttaan. EN -varaus oli merkitty edelliseen kaavaehdotukseen, mutta poistettiin ELY:n vastustuksesta, koska tontti sijaitsee pohjavesialueella. Ei siis voida osoittaa EN varauksella? Merkitään tiedoksi. Karjalan RKY -alue on huomattavasti laajempi kuin Repolan ja Karjalan RKY -alueet, käsittäen kartanon pihapiirin lisäksi myös laajoja peltoaukeita. Lisäksi Karjalan alue sisältyy kokonaisuudessaan maisemallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemavyöhykkeeseen (ma-6). Karjalan peltoaukeille kohdistuu maanomistajien tavoitteiden pohjalta rakentamisen painetta, joka ratkaistaan kekehittämismerkinnän mukaisilla toimenpiteillä. Karjalan kartanon RKY -alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu suojeltavien rakennusryhmien lisäksi vain yksi uusi asuinrakennuspaikka, ja Ropolan RKY-alueen reunalle kaksi loma-asuntopaikkaa. Koska kyseessä ovat valtakunnalliset kulttuurihistoriallisesti arvokkaat aluekohteet, tulee kaavamääräyksen mukaisesti Museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Tällä toimenpiteellä kontrolloidaan riittävästi mahdollisen uuden rakentamisen sopeutumista arvokkaaseen olemassa olevaan ympäristöön. Pohjois-Savon Ely - keskus Keskustan inventoitujen kulttuuriympäristökohteiden teemakartan otsikon vuosimääre 2011 poislukee sisällöllisesti vuosien 2012, 2014 ja 2016 arkeologiset inventoinnit. Arkeologinen kulttuuriperintö ja muinaismuistot on käsitelty selostuksen luvuissa 5 ja 8 virheellisesti nimikkeiden rakennusperintö tai rakennettu kulttuuriympäristö -käsitteiden alla. Luonto Maukosvuoren kalliorinteet sekä kaakkoisosan lehtoalue tulee laajemmin ottaa huomioon MY-alueena. Ei muutosta kaavamerkintöihin. - Poistetaan otsikosta vuosiluku 2011 ja muutetaan otsikko muotoon Keskustan inventoidut kulttuuriympäristökohteet. Muutetaan luvun 5 rakennusperintö -nimikkeet muotoon Kulttuuriympäristökohteet ja muinaismuistot. Muutetaan luvun 8.5 rakennettu kulttuuriympäristö - otsake muotoon: Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot. Laajennetaan Maukosvuoren kallioreunojen sekä kaakkoisosan MY-aluerajausta.

2 - MRL:n 128 muutoksen myötä maisematyölupavelvoite tulee poistaa luo-1 Liito-oravan esiintymisalueen kaavamääräyksestä. Ehdotetaan määräyksen muuttamista muotoon: Alueella on todettu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Asemakaavaa laadittaessa ja muissa toimenpiteissä on otettava huomioon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä liito-oravan liikkumisen turvaaminen Viitataan maisematyölupavelvoitteen huomioimiseen Valtakunnallisesti arvokkaan ge -alueen kaavamääräyksessä. Poski -projektissa arvokkaaksi todetun Jaakonharjun eteläisin osa ulottuu kaavaalueelle. Jaakonharju on osoitettu Pohjois- Savon maakuntakaavassa MY-alueena (MY1 307). Jaakonharju tulisi ottaa kaavassa huomioon asianmukaisin kaavamerkinnöin ja määräyksin, jotta aleen arvojen huomioonottaminen varmistettaisiin asemakaavoituksessa. Poistetaan maisematyölupavelvoite luo-1 kaavamääräyksestä sekä muutetaan kaavamääräys esitettyyn muotoon. Kaavamääräys oli lausunnossa esitetyssä muodossa jo kaavaehdotuksessa. Muutetaan kaavamääräyksen otsikko muotoon Valtakunnallisesti arvokas kallioalue Jaakonharjun alue on P-S maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä MY1 307, jota koskee kaavamääräys: MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÄARVOJA, Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla on maa-aineslain 3 :n tarkoittamia maisemaan liittyviä arvoja. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot ja harju-, moreeni- tai kalliomuodostuman luonteenomaiset piirteet, ympäröivä vesi- tai kulttuurimaisema sekä pohjaveden suojelu. Jaakonharjun MY1 -aluerajaus kaavamääräyksineen maakuntakaavassa on suuripiirteinen, joka tarkentuu yleis- ja asemakaavassa. Jaakonharjua geologisena muodostumana ei ole todettu arvokkaaksi kallioalueeksi tai moreenimuodostumaksi eikä se kuulu harjujensuojeluohjelmaan. Poskiraportissa Jaakonharju on todettu paikallisesti arvokkaaksi luonnon ja maisemansuojelun kannalta (arvoluokka 4), joka kuitenkin on maa-ainesten ottoon osittain soveltuva (Poski-luokka 2). Poski-raportin tekstissä ei ole tarkemmin kerrottu, mistä ja mille alueille sijoittuvista ominaisuuksista Jaakonharjun arvot muodostuvat. Poski-raportin karttaliitteessä 13 on kuitenkin kuva harjumuodostelmasta ja sen mukaan Jaakonharjun hiekka- ja soramuodostumat, joilla on erityisiä maisemaja luonnonarvoja eivät ulottuisi Jaakonharjun eteläisimpään osaan, joka on Rautalammin keskustan osayleiskaava-alueella. Eteläisin kärki on vain pohjavesialuetta. Yleiskaava-alueelle ulottuvan Jaakonharjun eteläisimmän osan arvo perustuu pohjavesialueeseen, joka sisältyy yleiskaavan pv-aluerajausmerkintään. Alue sisältyy maisemallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemavyöhykkeeseen, joka on merkitty yleiskaavassa ma-6 -aluerajausmerkinnällä. Alueeseen sisältyvät luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet on osoitettu luo-merkinnöillä. Nämä ottavat riittävässä määrin huomioon P-S maakuntakaavan suunnittelumääräyksen kriteerit. Lisätään Poski-raportin pohjalta kuvaus Jaakonharjusta kaavaselostuksen kohtaan Maaperä ja kallioperä alaotsikon Harjut alle. Pohjavesialueet Kaavakartan pohjavesialueen rajaukseksi tulee muuttaa laajempi, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialueen rajaus. Pilaantuneet maa-alueet Kaavakartalle on syytä merkitä pilaantuneista kohteista vain saa/8 (Latsinmäen vanha kaatopaikka) ja saa/6 (entinen jakeluasema) Kulttuuriympäristö Korholan kulttuuriympäristöalueelle osoitetun kehittämisalueen (ke) kaavamääräykseen tulisi lisätä rakentaminen ja käyttötarkoituksen muutokset on tutkittava Ei muutosta kaavamerkintöihin/kaavamääräyksiin. Muutetaan pohjavesialueen rajauksen kaavamerkintä esityksen mukaisesti. Poistetaan muut kuin lausunnossa mainitut saa -kohteet kaavakartalta. Täydennetään kaavamääräystä lausunnon mukaisesti.

3 asemakaavalla. - Kirkon ympärillä mainitun SR-kl -alueen rajaus ei erotu kaavakartalta ja sen voisi myös osoittaa Keskustan inventoidut kulttuuriympäristökohteet -karttaikkunassa. Rakentaminen Lausunnon mukaan yleiskaavaa ei ole laadittu MRL:n 73 ja 39 :ien sisältövaatimukset täyttävällä tavalla johtuen rantarakentamisen ns. Etelä-Savon mallia lievemmästä muuntomallista ja korkeammasta mitoituksesta. - Selvennetään kirkon ympäristön SR-kl -aluemerkintää kaavakartalla ja osoitetaan se myös kulttuuriympäristökohteiden karttaikkunassa. Yleiskaavan sisältövaatimukset ovat paljon muutakin kuin rantarakentamisen mitoituksen normatiivinen ohjaus, muodostaen kokonaisuuden, jonka pohjalta yleiskaavoituksen sisältöä, laatua ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan. MRL 39 yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisesti kaavassa tulee huomioida: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö (siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät); 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Yhdyskuntarakenne on oleellisesti erilaista kylä-/kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä kuin kaukana keskuksesta sijaitsevilla järvirantamilla, joilla on pääasiassa loma-asutusta. Kunta määrittää yleiskaavan tavoitteet omien lähtökohtiensa ja alueen ominaisuuksien perusteella. Rautalammin keskustan osayleiskaavaehdotuksen selostuksen kohdan 2.1 mukaan (Strategiset lähtökohdat) yleiskaavan tavoitteena on: edistää, ohjata, kehittää ja tukea alueen rakentamista, elinkeinoja, ympäristön- ja maisemanhoitoa sekä taajama- ja ympäristönkuvaa. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota käytetään pohjana alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yleiskaavan tavoitteena on kartoittaa uusia rakentamiseen soveltuvia alueita sekä huomioida uusien alueiden vaikutus taajaman yhdyskuntarakenteeseen. Kaavaselostuksen kohdan 2.2 mukaan (Yleiskaavan alustavat tavoitteet) Rautalammin keskustan (kirkonkylän) vetovoimana nähdään asumisen mahdollistaminen vesistöjen äärellä lähellä palveluja. Rantarakentaminen on siten luonteeltaan erilaista kuin kauempana palveluista sijaitseva luonnonrauhaa tavoitteleva loma-asuminen. Rantarakentamista pyritään lisäämään kuitenkin siten, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Kaavaselostuksen kohdan 4.2 mukaan (Osayleiskaavan tavoitteet) kunnan tavoitteena on ollut: päivittää vanha kirkonkylän yleiskaava nykyvaatimuksia vastaavaksi. Rautalammin kunnan yleisenä tavoitteena on myös saattaa kaikki kunnan ranta-alueet vaiheittain vähintäänkin osayleiskaavatasoisen suunnitelman piiriin. Kunnan tavoitteina on ollut kehittää: - yritys- ja palvelutoimintaa. - laadukasta vesistöjen läheisyyteen tukeutuvaa asumista keskustan palveluihin tukeutuen. - täydentää ja tiivistää taajamakeskustan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Maaomistajien tavoitteina on ollut: - kesähuviloiden muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön.

4 - vesistöjen läheisyyteen sijoittuvan pientalorakentamisen lisääminen. - palvelujen ja virkistysmahdollisuuksien parantaminen. - liikenneturvallisuuden parantaminen. Maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) tehtiin muutoksia, jotka astuivat voimaan Tavoitteena oli kaavaprosessien nopeuttaminen, hallinnollisen työn keventäminen ja prosessien joustavoittamisen mahdollistaminen kuntien kannalta. Hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) todettiin nykytilan arvioinnista liittyen yleiskaavan käyttöön rakennusluvan perusteena: Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n 1 momentin 3 kohdassa oleva sisältövaatimus riittävän yhtenäisen rakentamattoman alueen säilyttämisestä on joissakin tilanteissa aiheuttanut ongelmia. Rantayleiskaavoja laadittaessa on katsottu, että kaavoissa käytettyjen yleisten mitoitusnormien tulisi koskea myös kylien alueita. Kyläalueille on kuitenkin useimmiten tärkeää voida osoittaa kylän rakennetta täydentävää rakentamista ja niillä rakentamattomien alueiden rooli palvelee lähinnä yhteisiä virkistystarpeita, esimerkiksi uimarantojen osoittamista. Kyläalueilla pitäisi kaavojen mitoitusta voida tarkastella siis vapaammin kuin kylien ulkopuolisilla alueilla, joilla riittävän yhtenäisen rakentamattoman alueen osoittaminen on perusteltua. MRL:n uudistuksen yhteydessä 73 (Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset) 3. kohtaa muutettiin: Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (rantaasemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleistai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Laadittaessa kaavaa alueelle, johon kuuluu olemassa olevaa kyläaluetta, ei kyläalueella sovelleta mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään edellyttäen, että virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys otetaan huomioon. ( /230) - Rantarakentamisen mitoitus on edelleenkin liian tiheä ja sen tulisi noudattaa ns. Etelä- Savon mallia. Mitoitus on tavanomaista korkeampi, eikä siten kohtele maanomistajia yhdenvertaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaiset sisältövaatimukset eivät siten täyty. Rautalammin keskustan asemakaavoitetun keskustaajama-alueen ulkopuoliset rantavyöhykkeet ovat verrattavissa kyläalueisiin, joiden rakentamisen tiiviys on varsinaisen asemakaavoitetun kuntakeskuksen ja maaseutumaisen ympäristön välillä. Alueille on tärkeää voida osoittaa jo olemassa olevaa rakennetta täydentävää rakentamista. Laki ei edellytä vain yhdenlaisen mitoitusmallin käyttämistä kaavoituksessa. Maanomistajan tasapuolisuusvertailun kannalta on olennaista merkitystä sillä, minkälaisessa ympäristössä maaomaisuus sijaitsee ja mitä rakentamisella tavoitellaan häiriintymätöntä loma-asumista vai asumista vesistöjen äärellä lähellä palveluja. Nämä eivät ole keskenään yhteismitallisia, mutta ovat verrattavissa kunkin rakennuspaikan lähiympäristön yhdyskuntarakenteeseen. (Vrt. kunnan sekä asukkaiden kaavalle asettamat tavoitteet). Eri yleiskaavoissa on käytetty useita muunnoksia, joissa pääperiaatteet ovat kuitenkin samankaltaiset. Rautalammin osayleiskaavaehdotuksessa käytetty malli, joka suhteutuu olemassa olevaan tilanteeseen paremmin, kohtelee yleiskaava-alueen (Rautalammin kirkonkylän ja sen lähialueiden) maanomistajia yhdenvertaisemmin kuin jos käytettäisiin ns. Etelä- Savon mallia, jonka mukaan jopa vielä 300 m päässä asuva naapuri koetaan häiriöksi. Keskustan läheisyydessä asuminen edellyttää enemmän naapurien sietämistä kuin luonnonrauhaan hakeutuva loma-

5 Rautalammin seurakunta Kaavaselostuksessa mainittu yhteisrantakerroin, joka mahdollistaisi yhteisömuotoisen rakentamisen osalta taustamaastoon väh. 75 m etäisyydelle sijoitettavan rakennusoikeuden kaksinkertaistamisen, on liian suuri. Liikenne Aiemmat lausunnot on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Kaavakartalle olisi kuitenkin hyvä lisätä vielä merkintä yt/kk maantien 5451 (Rautalammintie) kohdalta. Myös merkintä st/pk maantien 5300 (Hankamäentie) kohdalta tulee muuttaa merkinnäksi yt/kk. Kaavaselostuksessa on kantatien 69 nimi merkitty joissakin kohdin virheellisesti. Selostuksen parissa kohdassa on Pohjois- Savon ELY-keskus kirjoitettu virheellisesti muotoon Kuopion ELY-keskus Kaavamerkinnät ja -määräykset M-alueiden kaavamääräysten viittausta suunnittelutarveratkaisuihin pidetään epämääräisenä. Määräystä tulisi täsmentää tai laittaa yleisiin määräyksiin selkeä määräys siitä, että rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella edellyttää suunnittelutarveratkaisua (MRL 16 ). Asemakaavan ulkopuoliset alueet tulisi osoittaa A-merkinnän sijaan merkinnällä AO, mikäli alueita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Seurakunnalla ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta asuminen. On ristiriitaista, jos keskustaajaman ja sen palvelujen läheisyydessä kylämäisesti rakennetussa miljöössä edellytetään käytettävän loma-asutuksen rauhaa turvaavaa ns. Etelä-Savon mallia. Myös vaatimus kaiken rantarakentamisen ohjaamisesta asemakaavoituksella on pienen kunnan resurssien kannalta kohtuutonta. Rautalammin kunnan ja ELY-keskuksen työneuvottelussa sovittiin, että lomaasuntovaltaisella ympäristön kannalta herkällä Pitkäjärven itärannalla sekä kauempana keskustatoimintoja sijaitsevalla loma-asuntovaltaisella Toholahden itärannalla muutetaan rantarakentamisen mitoitus ns. Etelä-Savon mallin mukaiseksi. Mitoitusperusteita täydennetään kaavaselostukseen. Muilla alueilla, jää voimaan kaavaehdotuksessa jo käytetty ns. Rautalammin keskustan mitoitusmalli. Nämä alueet ovat jo suurelta osin rakentuneet ja rakennuskanta on pääasiassa ympärivuotista Pienennetään yhteisrantakerrointa puolitoistakertaiseksi. Korjataan maantiemerkinnät kaavaehdotukseen. Korjataan kantatien 69 nimi oikeaan muotoon kaavaselostuksen ao. kohdissa. Korjataan Pohjois-Savon ELY-keskuksen nimi oikeaan muotoon kaavaselostuksen ao. kohdissa. Lisätään M-alueiden kaavamääräykseen lausunnon mukaisesti: Rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella edellyttää suunnittelutarveratkaisua (MRL 16 ). Muutaman asemakaava-alueen ulkopuolelle jo rakennetun rantapaikan merkinnäksi on jäänyt A. Muutetaan nämä merkinnäksi AO lausunnon mukaisesti, lukuun ottamatta Ropolan kartanoaluetta, jota koskee rky- ja sr -suojeluvelvoitteet. Ei vaikutusta kaavakarttaan. MUISTUTUKSET Drnro/Kiinteistö/ Muistutuksen antaja 18/ Heinonen Ritva 19/ Hautapakka Päivi Muistutuksen pääsisältö Ehdotetaan aiempaan historiaan vedoten Korholansalmen yli Pukkiharjulle johtavan kevyenliikenteen reitin osoittamista Korholan kartanon pohjoispuolelle yleiskaavassa. Korholansalmen kapeimmalla kohdalla on jo silta, jonka käyttö on suljettu 2000-luvulla. Silta mahdollistaisi Lassilansalmen ympäri kiertävän ulkoilureitin. Tila 56:0, jota muistutus koskee oli ensimmäisessä kaavaehdotuksessa osoitettu asemakaavoitettavaksi Kaavoittajan vastine Ehdotettu silta parantaisi ulkoilumahdollisuuksia. Reitti kulkisi kuitenkin salmen molemmilla puolin yksityisten pihojen kautta, mikä edellyttää maanomistajien suostumusta, reitin tarkempaa määrittelyä (rasite) tai maakauppaa/maanvaihtoa. Lähellä sijaitsee ns. Personlammen alue, joka on yleiskaavassa osoitettu asemakaavoitettavaksi alueeksi. Ehdotetun reitin toteuttamista ja sillan käyttöönottoa on mahdollisuus tarkastella tulevan asemakaavoituksen yhteydessä. Ei muutosta kaavakarttaan. Kyseinen tila on koko kaavaprosessin ajan kuulunut maakunnallisesti tärkeään maisemallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemavyöhykkeeseen (ma-6), joka on

6 asuinalueeksi(a). Myöhemmässä kaavaehdotuksessa alue on muuttunut maisemallisesti arvokkaaksi viljelysalueeksi (MA) perustelematta tai neuvottelematta omistajan kanssa Savijärven kosteikko ei voi olla perusteena muuttuneelle kaavamerkinnälle. määritelty Pohjois-Savon maakuntakaavan yhteydessä tehdyssä inventoinnissa, sekä Korholan kartanon valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurihistorialliseen ympäristöön ympäröivine peltoalueineen (rky-3). Kunnan ja maanomistajien toiveesta aluetta on haluttu kehittää myös asuinalueena, jonka johdosta ensimmäisessä kaavaehdotuksessa oli merkintä asemakaavoitettavasta asuinalueesta (A). Pohjois-Savon liiton sekä Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ensimmäisestä kaavaehdotuksesta antamien lausuntojen perusteella alue on muutettu em. inventointien perusteella Maisemallisesti arvokkaaksi viljelysalueeksi, jolle on kuitenkin osoitettu kehittämisaluemerkintä (ke), jonka perusteella alueen maanomistajat yhdessä kunnan ja museoviranomaisen kanssa tulevat tarkastelemaan alueen kehittämismahdollisuuksia asemakaavoituksen yhteydessä. Kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvotukset (rky-3, ma-6 ja MA) eivät kategorisesti poissulje lisärakentamisen mahdollisuutta, mutta sen edellytykset täytyy selvittää ympäristön olosuhteet tarkemmin huomioonottavan asemakaavoituksen yhteydessä. - Savijärven kosteikko ei ole ollut perusteena muuttuneelle kaavamerkinnälle. 22/Virtala 3-40 Konneveden osuuspankki 23/Kilpilampi/ Jaamalainen Matti 25/ Karjalainen Jouko 26/ Karjalainen Jouko Uusia asuinaluevarauksia (A) on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu muidenkin maanomistajien maille myös vastaaville peltoalueille. Tältä osin kaavaehdotus ei kohtele maanomistajia tasapuolisesti. Ehdotetaan Toholahdessa sijaitsevan Virtala -tilan osoittamista RM merkinnällä jo aiemmin osoitetun Virtala I -tilan lisäksi, kuten oli tarkoitus jo aiemmin. Pyydetään palauttamaan rantarakentamisoikeus Kilpilammen rannalta Savijärven rantaan, mihin rakentamisoikeus oli alun perin myönnetty. Kulttuuriympäristökohteiden sijainnissa on kaavakartalla edelleen epätarkkuuksia: - Kolmen kohteen merkintä on naapuritontilla. - Kuuden kohteen kaavoitustilanne on väärä. - Kolmen kohteen merkintä on kyseisen kohteen alueen ulkopuolella. Kaavaselostuksen kohdassa Kotilaisen pelto esitetty asuntoalue tulisi tilan Kotiaho osalta laajentaa koskemaan koko peltoaluetta, kuten aiemminkin on huomautettu. -- Lähtötilanteen olosuhteet eivät aina ole tasapuoliset. Rautalammin keskustan yleiskaavan alueella on muitakin asemakaavoitettavaksi osoitettuja alueita, mutta kyseinen alue on ainutlaatuinen, koska se sijaitsee ma-6 - maisemavyöhykkeen lisäksi kokonaisuudessaan Korholan kartanon rky-3 -merkinnän sisäpuolella. Kehittämisaluemerkinnän (ke) avulla tarjotaan mahdollisuus alueen tarkempaan tarkasteluun ja kehittämiseen myös kulttuuriympäristö huomioon ottaen. Kulttuuriympäristövelvoitteiden huomioonottaminen ei aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. Ei muutosta kaavakarttaan. Osoitetaan ehdotuksen mukaisesti myös Virtala -tila RM - merkinnällä. Maanomistajalle on osoitettu rantarakentamispaikka Savijärvelle yleiskaavan liitteenä olevassa kantatila- ja rantapaikkaselvityksessä (liite 6). Savijärven rantarakentamispaikka oli kaavaluonnoksessa siirretty maanomistajan toiveesta Kilpilammelle. Kilpilammen alueen maankäyttö on myöhemmin kaavaehdotuksessa osoitettu asemakaavalla ratkaistavaksi, joten on kohtuullista, että rantarakennuspaikka palautetaan Savijärven rannalle. Korjataan kohteiden sijainti ja merkinnät kaavakartalle ja päivitetään kaavatilanne selostukseen. Asemakaavoituksella ratkaistavaksi asutuksen laajentumisalueeksi esitetty Kotilaisen pelto sijaitsee Pohjois-Savon maakuntakaavan yhteydessä tehdyssä inventoinnissa määritellyllä maakunnallisesti tärkeällä maisemallisesti arvokkaalla kulttuurimaisemavyöhykkeellä (ma-6), joka edellyttää myös peltonäkymien huomioimista. Kaavaehdotuksen asuntoalueen ja ehdotetun laajennuksen välissä sijaitsee lisäksi luo -alue (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue) sekä voimalinja. Yleiskaava on rajaukseltaan yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma ja on mahdollista asemakaavoituksen yhteydessä tarkastella tarkemmin aluerajausta ja kulttuuriympäristön riittävää huomioonottamista. Ei muutosta yleiskaavaan. ---

7 Maaperä ei ole heikosti kantavaa vaan korkeintaan heikosti routivaa hyvin kantavaa maata, joka pitäisi huomioida pisteytyksessä. Arvio rakennettavuudesta perustuu Maanmittauslaitoksen maaperäkarttaan, jonka perusteella Kotilaisen pellon alue on kokonaisuudessaan hienoa hietaa (HHt), joka katsotaan huonosti kantavaksi maalajiksi. Ei muutosta kaavaselostukseen. Risto Suikkari, Arkkitehti SAFA, TkL Kai Tolonen, Arkkitehti SAFA, LuK