JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Sivu 200 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:55-17:14 Paikka Riikinvoiman kokoushuone, Varkaus Käsitellyt asiat Sivu 200 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pajakadun päiväkodin asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 203 Joensuun kaupungin lausunto hallituksen esityksesta eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Vuoden 2017 tilinpäätös, sitovuustasojen ylitykset Olga Trishkinan eropyyntö kaupunginhallituksen varajäsenyydestä SDP:n Joensuun valtuustoryhmän valtuustoaloite liukuesteistä yli 70-vuotiaille joensuulaisille ehkäisemään kaatumista 207 Valtuutettujen Marko Haakanan ja Alia Dannenbergin ynnä muiden valtuustoaloite myös punaisten muistomerkistä Joensuun Vapaudenpuistoon Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista 19

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus Läsnä Eskelinen Seppo puheenjohtaja Poissa esteellisenä 208 klo 17:09-17:10 Autti Hannele jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Kauppinen Markku jäsen Kokko Osmo jäsen Koskinen Sari jäsen Puhakka Paula jäsen Rauma Simo jäsen Törmälä Anssi jäsen Mustonen Juha kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Riitta Himanka hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Horttanainen Jari kansliapäällikkö Hjälm Heli varajäsen Poissa Hattunen Jenna jäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Seppo Eskelinen Markku Kauppinen Riitta Himanka puheenjohtaja puheenjohtaja 208 pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Simo Rauma pöytäkirjan tarkastaja Sari Koskinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Simo Rauman ja Sari Koskisen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Pajakadun päiväkodin asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 1390/ /2017 KRAKLK Asemakaavan muutos koskee Karsikon (14) kaupunginosan korttelia Asemakaavan muutoksella muodostuu Karsikon (14) kaupunginosan kortteli Tonttijaolla muodostuu Karsikon (14) kaupunginosan korttelin 1434 tontti 3. Kyseessä on kaavoitusohjelman työ numero Suunnittelualue sijaitsee Karsikon kaupunginosassa Pajakadun varrella. Joensuun tilakeskuksen tavoitteena on rakentaa tontille uusi neliosastoinen päiväkoti ny kyi sen päiväkodin tilalle. Samalla osa Pa ja ka dun eteläosan jalankulun väylästä se kä osa tonttiin rajoittuvasta län si puo len jalankulun ja pyöräilyn väylästä lii tetään päiväkodin tonttiin leikkipihan laa jen ta mi sek si ja saattoliikenteen jär jes tämi sek si. Joensuun kaupunginvaltuusto on on hyväksynyt päi väko din han ke suun ni tel man ja kustannusarvion. Samassa kaavamuutoksessa naapuritontin käyttötarkoitus muutetaan asuin- ja lii ke ra ken nus ten korttelialueesta (AL) asuinkerrostaloalueeksi (AK). Tontilla sijait se va vanha päivittäistavarakauppa (Siwa) puretaan. Tonttiin rajoittuvat ja lanku lun ja pyöräilyn väylät säilyvät entisellään. Pajakadun päiväkotitontin kaavamuutosta on hakenut Joensuun Tilakeskus ja Si wa-ton tin kaavamuutosta on hakenut Rakentaja M. Laukkanen Oy. Päivittäistavarakaupan tontin käyttötarkoitus muutetaan asuin-, liike- ja toi misto ra ken nus ten korttelialueesta (AL) asuinkerrostalojen alueeksi (AK). Voimassa ole vas sa kaavassa tonttitehokkuus on e=0,3 ja kerrosluku on kaksi. Muutoksen jäl keen tonttitehokkuus on e=0,9 ja kerrosluku on kuusi. Kaavamuutoksen jälkeen tontille on mahdollista rakentaa 2450 k-m 2 laajuinen kerrostalo. Kaa vamuu tok sel la tiivistetään kau pun ki ra ken net ta sisältäpäin. Päiväkotitontin tonttitehokkuus säilyy entisenä e=0,4 ja kerrosluku säilyy kah tena. Tontin pinta-ala kasvaa 919 m 2 ja rakennusoikeus lisääntyy 177 k-m 2. Päivittäistavarakaupan tontin käyttötarkoituksen muutokseen liittyy kaupungin ja rakennusliikkeen kesken tehtävä maankäyttösopimus. Sopimus käsitellään kau pun ki ra ken ne lau ta kun nas sa ennen kaavan viemistä valtuustoon hy väk syt täväk si. Valmistelija: maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen / AR Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus asettaa edellä selostetun Pajakadun päiväkodin asemakaavan muu tos eh do tuksen ja tonttijaon maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti näh tä vil le pyytää niistä lausunnon Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueidenkäyttö ja luonnon va rat vastuualueelta, sekä, mikäli asemakaavaan muutosta ja tonttijakoa vas taan ei tehdä muistutuksia ja mikäli lausunnossa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Paja ka dun päiväkodin asemakaavan ja tonttijaon. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Pajakadun päiväkodin asemakaavan muutosehdotus ja tonttijako on ollut yleises ti nähtävillä Nähtävilläoloaikana Pohjois-Karjalan ELY-keskus on antanut lausuntonsa. Lausunnossa todetaan, että ELY-keskuksella ei ole huo mau tet ta vaa. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Pajakadun päi vä ko din asemakaavan ja tonttijaon. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 Pajakadun päiväkodin asemakaavan muutosehdotus, kaavaselostus 2 Pajakadun päiväkodin asemakaavan muutosehdotus, kaavakartta

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin lausunto hallituksen esityksesta eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 2724/ /2018 KH Eduskunnan hallintovaliokunta pyytää Joensuun kaupungilta kirjallista asian tunti ja lau sun toa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kirjallinen asiantuntija lausunto on pyydetty toimittamaan viimeistään klo 14:00. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki alueiden kehittämisestä ja kas vu palve luis ta ja laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa sekä nii den yhteinen voimaanpanolaki, jolla kumottaisiin laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista. Maakuntien liittojen alueiden ke hittä mis tä koskevat tehtävät siirrettäisiin perustettaville maakunnille pääosin nykyi sen kaltaisina. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työvoima- ja elin kei no toi mis to jen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävistä val taosa siirrettäisiin maakunnille maakunnallisina kasvupalveluina järjestettäviksi. Pää kau pun ki seu dun erityistarpeet otettaisiin huomioon säätämällä Uudenmaan kas vu pal ve lut järjestävästä kuntayhtymästä. Esityksen tavoitteena on organisoida julkishallinnon rahoittamat ja jär jes tä misvas tuul la olevat tehtävät ja palvelut vuoden 2020 alusta itsehallinnon jär jes tet täväk si siten, että palvelut vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla alueen tar peisiin. Ehdotetulla lailla annettaisiin maakunnallisten kasvupalvelujen jär jes tä mistä, tuottamista, valtakunnallisten ja maakunnallisten kasvupalvelujen yhteisiä tie to jär jes tel miä ja alustoja sekä kasvupalvelujen seurantaa ja valvontaa kos kevat säännökset. Alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annettavalla lailla siirrettäisiin valtion elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kes tä vää talouskasvua sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toi min taedel ly tys ten edistämistä koskevien toimenpiteiden järjestämisvastuu it se hal linnol li sil le maakunnille. Esitys liittyy eduskunnan käsiteltävinä oleviin maakuntien pe rus ta mis ta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 15/2017 vp) ja maa kun ta uudis tuk sen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudel leen or ga ni soin tia koskevaan hallituksen esitykseen (HE 14/2018 vp). Elin keino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot lak kau tet taisiin hallituksen esityksen (HE 14/2018 vp) sisältämällä voimaanpanolailla. Alueiden kehittämistä koskevaan sääntelyyn ei esitettäisi merkittäviä sisällöllisiä muu tok sia. Alueiden kehittäminen jatkuisi eri hallinnonalojen, alueiden, pai kal lisen tason ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Vastuu alueiden kehittämisestä olisi maakunnilla ja kunnilla alueillaan. Valtio vastaisi valtakunnallisesta alueiden ke hit tä mi ses tä. Valtion ja maakuntien yhteistyötä toteuttamaan luotaisiin menet te ly, jossa useiden ministeriöiden toimialaan kuuluvasta alueiden ke hit tä mises tä käytäisiin vuosittain keskustelut alueiden kehittämisen tavoitteista ja sen toi meen pa nos ta. Maakunta toimisi oman alueensa alue ke hit tä mis vi ran omai sena, joka tekisi yhteistyötä erityisesti alueen kuntien kanssa. Kunnat hoitaisivat

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus ylei seen toimialaansa kuuluvia alueen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Esitys sisäl tää myös säännöksiä Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien hal lin noinnis ta ohjelmakaudella vuosina Rakennerahastotoimintaa koskevat sään nök set säilyisivät pääosin ennallaan kuluvan rakennerahastokauden ajan. Tulevan ohjelmakauden säännöksiä tarkennetaan sen jälkeen, kun Euroopan unionin lainsäädäntö valmistuu. Maakunta vastaisi siitä, että sen alueella on tarjolla riittävästi maakunnallisia kas vu pal ve lu ja, jotka edistävät työttömien mahdollisuuksia saada työtä. Maakun nan tulisi järjestää kasvupalveluina työmarkkinoiden toimivuuden ja osaavan työ voi man saatavuuden turvaamiseksi rekrytointi- ja osaamispalveluja. Lisäksi maa kun nan tulisi varata määrärahoja palkkatuen myöntämiseen ja se voisi myön tää myös muuta kasvupalvelurahoitusta. Tarkemmin palvelujen sisällöstä ja rahoituksesta säädettäisiin erityislainsäädännöllä. Maakunta voisi järjestää kas vu pal ve lu ja yritystoiminnan ja yrittäjyyden sekä kansainvälistymisen edis tämi sek si sekä palveluja, jotka luovat edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan maakunnille siirtyvistä talouskasvua, työl li syyt tä, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten edistämistä kos kevis ta aluehallinnon palveluista rakennettaisiin maakunnissa kasvupalveluja asiak kaan valinnanvapautta ja tuottajien kilpailullisuutta edistävällä mo ni tuot taja mal lil la. Maakunta voisi tuottaa kasvupalvelut itse tai hankkia ne kil pai lut tamal la palveluntuottajia tai hyväksymällä kaikki edellytykset täyttävät ja palvelun tuot ta mi sen ehtoihin sitoutuneet palveluntuottajat. Kunnat ja kuntien si dos yk siköt eivät voisi olla maakunnallisten palvelujen tuottajia. Uudessa palvelujen järjes tä mi sen mallissa huomioitaisiin kunkin alueen kasvun erityispiirteet ny ky järjes tel mää paremmin. Samalla työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pal ve lujen ohjaus muuttuisi valtion virastojen ohjausmallista itsehallinnollisten maa kuntien säädösohjaukseksi. Ehdotuksessa säädettäisiin ministeriön ja it se hal lin nollis ten maakuntien uudenlaisesta vuorovaikutussuhteesta sekä kasvupalvelujen jär jes tä mi sen ja tuottamisen valvonnasta, joka kuuluisi alkaen toi mintan sa aloittavalle Valtion lupa- ja valvontavirastolle. Maakunnalliset kasvupalvelut tulisi järjestää ja tuottaa yhteen sovitettuina valtion järjestämien valtakunnallisten kasvupalvelujen kanssa, maakuntien muiden pal ve lu jen kanssa sekä kuntien ei-lakisääteisten elinvoimapalvelujen kanssa. Asiak kaal le tarjottavan palvelun tulisi muodostaa tarkoituksenmukainen ko konai suus. Maakunnallisten kasvupalvelujen järjestämisestä vastaisi maakunta. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaisi järjestäjänä valtakunnallisesti tuotettavista kas vu pal ve luis ta. Valtakunnallisista kasvupalveluiden toimijoista ja niiden tuotta mis ta palveluista säädettäisiin kuitenkin jatkossakin erikseen. Laissa kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa säädettäisiin Es poon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mahdollisuudesta perustaa kun ta yhty mä, joka olisi kasvupalvelujen järjestämisvastuussa Uudenmaan maakunnassa. Ell ei kuntayhtymän perussopimus syntyisi määräaikaan mennessä, järjes tä mis vas tuu Uudenmaan kasvupalveluista siirtyisi valtiolta maakunnalle kuten muissakin maakunnissa. Yhteistoiminnan muotona olisi kuntayhtymä, jonka jä se nyys olisi avoin kaikille Uudenmaan kunnille. Kuntayhtymän jär jes tä mis velvol li suus ei koskisi alueiden kehittämistä eikä Euroopan unionin ra ken ne ra hastoi hin liittyviä tehtäviä, joista Uudellamaalla vastaisi maakunta. Kuntayhtymän kas vu pal ve lu ja koskevaan järjestämistehtävään Uudellamaalla sovellettaisiin sa-

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus mo ja säännöksiä kuin kasvupalveluiden järjestämiseen maakunnan toimesta muis sa maakunnissa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020 kuitenkin niin, et tä voimaanpanolaki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan oheisen linkin kautta: Joensuun kaupungin lausuntoluonnos esitellään kokouksessa. Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa eduskunnan hallintovaliokunnalle liitteellä olevan asiantuntijalausunnon hallituksen esi tyk ses tä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräik si siihen liittyviksi laeiksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 3 Joensuun kaupungin lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus Vuoden 2017 tilinpäätös, sitovuustasojen ylitykset 2073/ /2018 KH Kunnan tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevien ohjeiden mukaisesti kaupun gin val tuus ton tulee ottaa kantaa mahdollisiin talousarvion sitovuustasojen poik kea miin tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Poikkeamat suositellaan kä si tel tä väk si erillisenä pykälänä ennen tilinpäätöksen hyväksymistä. Talousarvion sitovista määrärahoista on esitetty peruskaupungin osalta yh teenve to tau luk ko, johon on koottu käyttötalousosan, investointiosan, tu los las kel maosan ja rahoitusosan valtuuston sitoviksi hyväksymien erien talousarvio, ta lousar vion muutos, toteutuma ja poikkeama talousarviomuutoksen jälkeen. Lisäksi yh teen ve dos sa on esitetty niiden tavoitteiden osalta, jotka toteutuivat ta lous arvi oon nähden heikommin, poikkeamien keskeiset syyt. Poikkeamien syitä on lisäk si analysoitu tarkemmin varsinaisessa tilinpäätösasiakirjassa. Joensuun Vesi -liikelaitoksen osalta kaupunginvaltuuston asettamat sitovat talou del li set tavoitteet toteutuivat. Yhteenveto talousarvion sitovuustasojen poikkeamista on esitetty pykälän liittee nä. Valmistelija: talousjohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteessä esitetyt sitovien tavoitteiden poik kea mat. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 4 Yhteenveto talousarvion sitovuustasojen poikkeamista

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus Olga Trishkinan eropyyntö kaupunginhallituksen varajäsenyydestä 2741/ /2018 KH Olga Trishkina on pyytänyt kaupungille lähettämällään säh kö pos tivies til lä, että hänelle myönnetään ero kaupunginhallituksen varajäsenyydestä. Syy nä eropyyntöön on paikkakunnalta poismuutto. Kuntalain 71 :ssä säädetään muun muassa, että vaalikelpoinen kunnan luot tamus toi meen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 78 :n 1 momentissa säädetään, että jos luottamushenkilö menettää vaa li kel poi suu ten sa, hänet valinnut toimielin toteaa luottamustoimen päät tyneek si. Päätös pannaan täytäntöön heti. Kuntalain ja kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuusto valitsee kau pun gin hal li tuk sen jäsenet ja varajäsenet. Valmistelija: kansliasihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää todeta Olga Trishkinan luottamustoimen kaupunginhallituksen varajäsenenä päät ty neek si ja valita uuden varajäsenen kaupunginhallitukseen (Simo Rauman varajäsen) Trishki nan tilalle. Hyväksyttiin yksimielisesti.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan sivistys- ja vapaa-aikajaosto Kaupunginhallitus SDP:n Joensuun valtuustoryhmän valtuustoaloite liukuesteistä yli 70-vuotiaille joensuulaisille ehkäisemään kaatumista 2371/06.01/2018 KV SDP:n valtuustoryhmä jätti valtuuston puheenjohtajalle val tuus toaloit teen liukuesteistä yli 70-vuotiaille joensuulaisille ehkäisemään kaatumista. Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. HYVOSVJ 28 Aloitteessa esitetään, että Joensuun kaupunki hankkii seuraavalle talvikaudelle kaikille yli 70-vuotiaille joensuulaisille kenkiin kiinnitettäviä liu ku es teitä ja varaa viimeistään vuoden 2019 talousarvioon määrärahan tähän tar koi tukseen. Tavoitteena on estää ikäihmisten liukastumisia ja vähentää niiden vuoksi ai heu tu via terveydenhuollon kustannuksia. Tilastokeskuksen mukaan 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli Joensuussa vuon na Liukuesteet maksavat päivittäistavarakaupoissa 5-35 euroa/pari. Liu ku es tei den hankintakustannus olisi siis noin euroa riippuen siitä minkä hintaiset liukuesteet hankittaisiin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kunnat ovat hankkineet noin 25 euroa/pari maksavia liukuesteitä. Ole tet tavaa on, että kaikki yli 70-vuotiaat joensuulaiset eivät kuitenkaan liukuesteitä tarvit se/ha lua, joten liukuesteitä ei ainakaan aluksi tarvinne hankkia koko määrää. Kuten aloitteessakin todetaan, iäkkäiden kaatumisen ehkäisy on tutkitusti kustan nus te hok kaam paa kuin kaatumisista aiheutuvien vammojen hoito. Huoli iäkkäi den kaatumisten yleisyydestä on aiheellinen, sillä vuosien aikana yli 75-vuotiaista joensuulaisista 42,7 % ilmoitti kaatuneensa vähintään kerran viimei sen 12 kuukauden aikana (Lähde: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja pal ve lutut ki mus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL). Joensuun kaupunkirakennepalveluiden tilastojen mukaan vuosien aika na saapuneita korvaushakemuksia liukastumisista/kaatumisista on kau pun gille tullut 8-25 kappaletta/vuosi. Kaupungin maksettavaksi tullut korvaussumma on vaihdellut euron välillä/vuosi. Korvauksen hakijoiden ikä ei ole tie dos sa, joten joukossa on todennäköisesti myös nuoria ja työikäisiä. Siun soten tilastoinnin mukaan joensuulaisista yli 70-vuotiasta 71 henkilöä oli erikois sai raan hoi don vuodeosastolla reisiluun murtuman vuoksi vuonna Jos mu kaan otetaan myös muut murtumat, joita voidaan ajatella lonk ka mur tu mana on luku 81 henkilöä. Näistä 81 henkilöstä kuudella kaatumisen ulkoinen syy oli jää- tai lumikelillä. Kaatumisista 67:n ulkoisena syynä oli kaatuminen samalla ta sol la ja kahdeksan oli määrittämättömiä syitä tai putoamisia. THL:n mukaan yhden lonkkamurtuman hoito maksaa keskimäärin euroa

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan sivistys- ja vapaa-aikajaosto Kaupunginhallitus en sim mäi sen vuoden osalta. Tähän lukuun vedoten kustannus Joensuulle näistä kuu des ta jää- tai lumikelillä kaatuneesta on ollut euroa ensimmäisenä vuon na. Jos joku kaatuneista on joutunut laitoshoitoon, on kustannus yli puolet suu rem pi/en sim mäi nen vuosi. THL suosittaa liukuesteiden hankkimista ikäihmisille, ja useat kunnat ovat niin teh neet kin. THL toteaa myös, että liukuesteet eivät poista ongelmaa, sillä iän ker tyes sä tasapaino ja toimintakyky heikkenevät. Ensisijaista olisi pitää yllä toimin ta ky kyä liikkumalla riittävästi ja ylläpitämällä lihasvoimaa. Vai kut ta vuusnäyt töä liukuesteiden kustannussäästöistä on ollut vaikea osoittaa. Suurin osa iäk käi den kaatumisista tapahtuu muuten kuin jää -tai lumikelillä eli esimerkiksi si säl lä. Ulkona kaatuminen voi tapahtua myös tilanteissa, joissa ei viitsitä asentaa liukuesteitä, esimerkiksi postilaatikolla käydessä. Liukuesteiden hankkimisen lisäksi tulee suunnitella miten liukuesteiden jakelu jär jes te tään ja niiden käyttöön motivoidaan ja ohjataan ikäihmisiä. Joissakin kun nis sa hyvänä on koettu tilaisuudet, joissa paikalla ovat lääkäri ja fy sio te rapeut ti jakamassa neuvoja liukuesteiden käytöstä ja toimintakyvyn yl lä pi tä mi sestä. Eri kanavissa ja tiedotusvälineissä viestiminen on tärkeää ja keinojen tulee olla kaikki ikäihmiset huomioivia. Myös näihin tarvittavat resurssit tulee huo mioida talousarviossa. Kaupungin henkilöstössä ei ole työntekijöitä, jotka työs ken tele vät suoraan ikäihmisten kanssa vaan henkilöstöresurssi tulee miettiä muulla ta val la. Jos esimerkiksi palkattaisiin fysioterapeutti, joka yhden kuukauden ajan tie dot tai si asiasta niille, jotka ovat tekemisissä kohderyhmän kanssa, kuten järjes töt, Siun sote, seurakunnat ja toisen kuukauden yhdessä toisen palkattavan fy sio te ra peu tin kanssa hoitaisi Joensuun eri kaupunginosissa liukuesteiden ja kelun ja käytön opastuksen olisivat fysioterapeuttien palkkakustannukset si vu kului neen noin euroa. Matkakustannuksiin tulisi varata noin euroa ja li säk si kertyy jonkin verran tietokone, puhelin ym. tietoliikennekuluja. Joensuun kau pun gin viestinnästä arvioitiin, että tiedottamiseen tulisi varata eu roa (sisältää flyerin/julisteiden suunnittelun ja painatuksen, lehtimainokset ja kam pan join nin sosiaalisessa mediassa, jossa kohderyhmänä ikäihmisten aikuiset lap set). Jos liukuesteet päätetään hankkia kaikille yli 70-vuotiaille joensuulaisille tal vikau del le , tulee vuoden 2019 talousarvioon varata euroa liu ku es tei den hankintaan. Lisäksi talousarvioon tulee varata hen ki lös tö resurs sin muo dos sa sidosryhmätiedottamista, liukuesteiden jakelua, käytön mo tivoin tia ja ohjausta varten euroa sekä viestintään euroa. Valmistelija: hyvinvointikoordinaattori Heini Lehikoinen Liikuntajohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunnan sivistys- ja vapaa-aikajaosto ehdottaa kau pun gin hal lituk sel le ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää antaa edellä olevan vastauksena SDP:n Joensuun valtuustoryhmän val tuus to aloittee seen.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan sivistys- ja vapaa-aikajaosto Kaupunginhallitus Jäsen Pirjo Rämänen ehdotti esittelijän ehdotuksesta poiketen, että hy vin voin tilau ta kun nan sivistys- ja vapaa-aikajaosto ehdottaa kau pun gin hal li tuk sel le ja edel leen kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2019 talousarvioon varataan määrä ra ha sekä liukuesteiden hankkimiselle yli 70-vuotiaille vanhuksille että hen kilös tö re surs sei hin mm. jakelu, tiedottaminen, opastus ym. Jäsen Petja Haimila kannatti jäsen Pirjo Rämäsen tekemää ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että vastakkain ovat esittelijän esitys ja jäsen Pirjo Rämäsen esitys. Äänestystavaksi valittiin kättennostoäänestys. Esittelijän esitystä kannattivat jäsenet Helena Hulmi, Mira Laakkonen, Mika Piironen, Jaakko Karvonen, Paavo Vatanen ja Antti Väisänen Jäsen Pirjo Rämäsen esitystä kannattivat Marja Kuokkanen, Pirjo Rämänen ja Petja Haimila. Äänestystulos 6-3 Esittelijän esitys hyväksyttiin. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena SDP:n Joensuun valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 5 SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloite liukuesteistä yli 70-vuotiaille joensuulaisille ehkäisemään kaatumista

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan sivistys- ja vapaa-aikajaosto Kaupunginhallitus Valtuutettujen Marko Haakanan ja Alia Dannenbergin ynnä muiden valtuustoaloite myös punaisten muistomerkistä Joensuun Vapaudenpuistoon 2223/ /2018 KV Valtuutetut Marko Haakana ja Alia Dannenberg jättivät valtuuston puheenjohtajalle valtuustoaloitteen myös punaisten muistomerkistä Joensuun Vapaudenpuistoon. Valtuustoaloitteen olivat allekirjoittaneet myös Antti Saarelainen, Hannu Holopainen, Mari Ojalammi, Sanna Heinonen, Krista Mikkonen, Satu-Sisko Eloranta, Hanna Martikainen,Jukka Hirvonen, Harri Hölttä, Anni Järvinen, Antero Puhakka, Martti Juntunen ja Marjatta Räty. Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. HYVOSVJ 29 Valtuutetut Marko Haakana ja Alia Dannenberg ynnä muut ovat tehneet valtuus to aloit teen Vapaudenpuistoon sijoitettavasta punaisten historiasta ker tovas ta muistomerkistä tai puiston uudelleen nimeämisestä. Joensuussa on tällä hetkellä punaisten muistomerkkejä seuraavasti: 1) Punaisten hautamuistomerkki, 1946, Siilainen. Joensuun piirin työ väen jär jestöt pystyttivät muistomerkin paikkaan, jonne teloitettuja punaisia oli haudattu. 2) Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, luterilainen hau tausmaa, Joensuun Työväenyhdistys pystytti muistomerkin, jossa teksti: 1918 so dan työläisuhrien muistolle Joensuun Työväenyhdistys. 3) Venäläisten sotilaiden muistomerkki, 1974, Siilainen. Joensuun kaupunki pystyt ti muistomerkin 1918 vangiksi jääneiden teloitettujen Venäjän armeijan so tilai den muistoksi. 4) Marttyyri, Työväentalon reliefi, 1981, kuvanveistäjä Erkki Kannosto. Sijainti Ylä sa ta man ka tu 7. Hankkeen toteutti TSL:n Joensuun seudun opintojärjestö. Teok sel la halutaan muistaa kaikkia niitä, jotka joutuivat aatteensa vuoksi vai notuik si 1918 sisällissodan aikana. 5) Elonpirta, ammuttujen muistolle, 1994, Siilainen, kuvanveistäjä Erkki Kan nosto. Muistomerkin pystytti Joensuun Työväenyhdistys ja muut työväen järjestöt. Muis to mer kil lä halutaan kunnioittaa aatteensa puolesta 1918 ammuttujen to verei den muistoa. Muistomerkit on pyritty sijoittamaan asiayhteyksiinsä historiallisille paikoilleen. Joen suus sa keskeisiä paikkoja ovat Siilainen ja Työväentalo: Siilaisella tapahtui

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan sivistys- ja vapaa-aikajaosto Kaupunginhallitus te loi tuk sia ja työväentalo alkuperäinen Kauppakadun ja Yläsatamankadun risteyk ses sä oli yksi vuoden 1918 sisällissodan keskeisiä näyttämöitä. Yleensä muistomerkkihankkeissa on perustettu toimikunta viemään asiaa eteen päin ja jokin juridinen yhdistys on ottanut vetovastuun. Esimerkiksi Hel sinkiin paljastetun Talvisotamuistomerkin kohdalla (budjetti oli 1,3 M ), Tal vi so ta yh dis tys otti vetovastuun ja rahoitti keräyksillään 1/3 hankkeesta, valtio an toi 1/3 ja Helsingin kaupunki 1/3. Hankkeen toteutus kesti 4 vuotta. Vuonna 1919 vahvistettiin kaupungininsinööri Rope Taivaisen laatimat kau pungin ta lon puistikkojen järjestelypiirrokset. Niiden pohjalta alettiin kaupungintalon edus tal la olevaa Nelikulmapuistoa kunnostaa nykyisenkaltaisella pohjalla. Joensuun Vapauden patsas (kuvanveistäjä Yrjö Liipola) pystytettiin kau pun ginval tuus tos sa loppuvuodesta 1918 tehdyn ehdotuksen pohjalta. Siihen pe rus tettiin toimikunta, joka järjesti kilpailun hankkeesta. Veistoshanke on toteutettu silloi ses sa historiallisessa tilanteessa, jonka vuoksi patsas pystytettiin Va paus sodan muistoksi vuonna Suomessa on useita kaupunkeja joiden keskustaan on 1920-luvun alussa pystytetty ns. vapaudenpatsas. Patsaan paljastamisen myö tä puiston nimeksi vakiintui Joensuussa Vapaudenpuisto. Vapaudenpuiston uudistussuunnitelmassa ei ole osoitettu rahoitusta tai de hankin toi hin eikä suunnitelmassa ole varattu paikkaa muistomerkille. Valmistelijat intendentti Ulla Pennanen, museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen Liikuntajohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunnan sivistys- ja vapaa-aikajaosto ehdottaa kau pun gin hal lituk sel le ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää antaa edellä olevan vastauksena valtuutettujen Marko Haakanan ja Alia Dan nenber gin ynnä muiden valtuustoaloitteeseen. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettujen Marko Haakanan ja Alia Dannenbergin ynnä muiden valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poiketen kaupunginhallitus päätti palauttaa asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan sivistys- ja vapaa-aikajaosto Kaupunginhallitus kaupunkirakennelautakuntaan ja katunimitoimikuntaan lisäinformaation saamiseksi nimeämisperusteista ja paikan historiasta. Liitteet 6 Valtuutettujen Marko Haakanan ja Alia Dannenbergin ynnä muiden valtuustoaloite myös punaisten muistomerkistä Joensuun Vapaudenpuistoon

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH Pöytäkirjat: Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta Tarkastuslautakunta Viranhaltijapäätökset: Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Tilakeskuksen johtaja , 27 Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 92 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Seppo Eskelinen ei esteellisenä (johtokunnan jäsenyys) osallistunut kaupunginjohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen käsittelyyn. Markku Kauppinen toimi puheenjohtajana tämän asian käsittelyn osalta.

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista KH Tapahtumat ja tilaisuudet 1. Kaupunginhallituksen ja hyvinvointilautakunnan yhteinen iltakoulu klo 17:30 Carelicumin auditoriossa aiheena pitkän aikavälin investoinnit. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä mainitut tapahtumat ja tilaisuudet tiedokseen ja päättää edustajista. Hyväksyttiin yksimielisesti.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ Kaupunginhallitus :t OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätök siin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, JOENSUU (klo ) Postiosoite: PL 59, JOENSUU Sähköposti: kirjaamo@joensuu.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirjaon nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saan ti to dis tuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös säh kö pos ti vies ti nä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ranomai sen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöy tä kir ja ote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asian osai sel le, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan ti to dis tuk seen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/ viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi va li tus asia kirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lä hettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.