Katsaus. Maire Mäki FT, Yksikön päällikkö (Osaaminen, työllisyys ja yrittäjyys), maahanmuuttopäällikkö (oto)

Transkriptio

1 Katsaus Maire Mäki FT, Yksikön päällikkö (Osaaminen, työllisyys ja yrittäjyys), maahanmuuttopäällikkö (oto) Pohjois-Pohjanmaasta Pohjois-Pohjanmaan väkiluku kasvaa ja ikärakenne on nuori. Väestökasvu keskittyy Oulun seutukuntaan ja Oulun kaupunkiin. Oulun seutukunnan osuus väestöstä on 57 % ja yli 60 prosenttia työllisistä ja työvoimasta. Syrjäisempien seutukuntien väkiluku vähenee ja väestön ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Nuoret muuttavat työ- ja koulutuspaikkojen perässä Ouluun ja myös Ylivieskaan. Maaseudun työvoiman rakenne vinoutuu nuorten, erityisesti nuorten naisten muuttaessa pois. Työikäisen väestön ja työvoiman määrä kasvaa Oulun seutukunnassa. Työmarkkinoille tulee enemmän nuoria kuin sieltä poistuu vanhimpia eläkkeelle. Nuorisotyöttömyyden kasvun estämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi tarvitaan monipuolista elinkeinoelämän ja yritysten kehittämistä uusien työpaikkojen luomiseksi. Työssäkäyntialueet laajenevat maakunnan osaavan työvoiman saatavuusongelmien poistamiseksi. Oulun seudun vetovoimaa ja työllisyyttä edistää tasapainoinen työpaikka-alueiden, asumisen ja palveluiden sijoittuminen sekä hyvät liikenneyhteydet ja tehokas joukkoliikennejärjestelmä, jotka tukevat työssäkäynnin ja asioimisen sujuvuutta kestävän kehityksen mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan luonnonvarat, maa- ja metsätalouden tuotteet, mineraalit ja metallit, matkailu tarjoavat maaseudun omista vahvuuksista lähteviä 2 mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen. 1

2 Työllisyystilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli heinäkuun lopussa 11,9 %. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli heinäkuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden lasku hidastui alkuvuoteen verrattuna. Työttömistä lomautettuja (TE-toimistoihin henkilökohtaisesti ilmoittautuneita) oli heinäkuun lopussa 966. TE-toimistoissa oli heinäkuussa avoinna kaikkiaan työpaikkaa, joista uusia paikkoja oli Työpaikoista täyttyi heinäkuun aikana ja näistä TE- toimiston hakijoilla Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Pohjanmaalla nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 18,3 %, kun se puolestaan koko maassa oli 14,1 %. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa 6 274, joista vuotiaita oli Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 4 137, mikä on 18,7 % työttömistä työnhakijoista. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien vastaava osuus oli Pohjois-Pohjanmaata korkeampi eli 21,9 %. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta nousi kesäkuusta 31:ssä alueemme 34 kunnasta. Työttömyysaste oli heinäkuun lopussa alle 10 % kolmessatoista kunnassa ja prosenttien välillä kahdeksassatoista kunnassa. Vähiten työttömiä työnhakijoita työvoimaan nähden oli Reisjärvellä, 6,8 %. Korkein työttömyysaste oli Taivalkoskella, 18,8 %. Myös Iissä (15,2 %) ja Oulussa (15,1 %) työttömyysaste nousi yli 15 prosenttiin. Työttömiä oli määrällisesti eniten Oulussa (10 442), Haukiputaalla (1 095), Raahessa (1 021) ja Kuusamossa (889)

3 Aktiivitoimenpiteissä oli heinäkuun lopussa työnhakijaa. Luvussa ovat mukana mm. työvoimakoulutuksessa (1 770), palkkatuella sijoitettuna (2 204), työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa (656), omaehtoisen opiskelun tuella (1 259) ja kuntouttavassa työtoiminnassa (689) olevat työnhakijat. Naisia tuen piirissä oli ja miehiä Kaikkiaan hakijoita näissä toimenpiteissä oli 4,2 % työvoimasta. Aktiiviohjelmissa olevien osuus lasketaan nk. laajasta työttömyydestä eli työttömien ja aktiiviohjelmissa olevien yhteismäärästä. Aktivointiaste oli heinäkuussa 25,9 %. Vuosi sitten vastaava luku oli 22,2 % eli nousua oli 3,7 prosenttiyksikköä Yrityskannasta Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella on yritystä (2009). Koko maan vastaavan ajankohdan yrityskanta oli yritystä. Koko maan yrityskannasta Pohjois- Pohjanmaalla on näin ollen noin 5,87 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan yritysten toimialakohtainen jako osoittaa, että maa-, metsä- ja kalatalouden yrityksiä on maakunnassa selvästi eniten. Toiseksi eniten yrityksiä on tukku- ja vähittäiskaupan toimialaluokassa. Rakennusalan yritykset muodostavat maakunnan kolmanneksi suurimman toimialan toimipaikkojen lukumäärän mukaan laskettuna

4 Toimialojen merkitys aluetaloudelle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

5 Elinkeinotoiminnan kehittämisestä; Yritystukien linjaukset, Yrityspalvelut rakennerahastojen hyödyntäjänä Maakunnan elinkeinopalveluiden kehittäminen Strategisen tulossuunnitelman painotuksista E- vastuualueella Työttömyyden taltuttaminen Rakennemuutoksen hallinta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yritystukien rahoituslinjauksista uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen sekä käyttöönotto, uuden yritystoiminnan syntyminen (sis. mm. käynnistymiseen liittyvät investoinnit, avainhenkilön palkkakulut, vuokrakulut, asiantuntijapalkkiot), tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta, uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto, pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta, alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen, yritysten, opetus- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten ja muiden julkisten yhteisöjen yhteistoiminta. Avustuksen myöntämisen kannalta etuna pidetään, että hanke edistää yritysten kansainvälistymistä, uuden yritystoiminnan syntymistä tai nuorten työllistämistä

6 Yrityksen kehittämisavustus: --- merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun, teknologiaan, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen, tai liiketoimintaosaamiseen. Avustuksen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään myös hankkeen myönteisiä työllisyys-, ympäristö- tai tasa-arvovaikutuksia. Jatkossa huomio myös työelämän laatuun? Kehittämisavustusta voidaan myöntää myös valmistelurahoituksena hankkeisiin, jotka edistävät pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistymistä, kansainvälistymistä tai kehittämiseen liittyvää teknologisen taikka muun osaamisen lisäämistä Matkailualan yrityksille voidaan myöntää avustusta hankkeisiin, jotka toteutetaan matkailukeskusalueilla. Avustus voidaan myöntää hankkeisiin, joilla on huomattava matkailullinen merkitys toteutuspaikkakunnalle. Konsultointialan yrityksille voidaan myöntää avustusta silloin, kun niiden avulla syntyy alueelle uusi ja tarpeellinen konsultointipalvelu. Vähittäis- ja tukkukaupan yrityksille ei pääsääntöisesti myönnetä avustusta (poikkeuksena haja-asutusalueiden kyläkaupan tuki). Avustuksen myöntämiseen hoiva-alan yritysten investointeihin suhtaudutaan pidättyvästi. Ko. yritysten kehittämishankkeisiin voidaan kuitenkin myöntää avustusta. Yritykselle, joka tuottaa palveluja muille yrityksille voidaan myöntää avustusta lähinnä silloin kun on kysymys yrityspalvelusta, jota ei ole markkinoilla tarjolla ja jolle on kysyntää

7 Paikallisille markkinoille, yksityisille henkilöille palveluja tarjoaville yrityksille ei pääsääntöisesti myönnetä avustusta. Kunnalle ja kiinteistöyhtiölle voidaan myöntää avustusta toimitilojen rakentamiseksi pk-yritykselle silloin, kun toimitiloihin sijoittuva yritys on joko käynnistämässä toimintaansa tai laajentamassa merkittävästi toimintaansa. Kehittämisavustuksen myöntämiseen koneurakointiyritysten investointeihin suhtaudutaan pidättyvästi (Huom! poikkeus: energiatuki, maaseuturahasto). Avustuksen myöntämiseen liikenteen toimialan yritysten investointeihin suhtaudutaan pidättyvästi. Avustuksen myöntämiseen yritysten kone- ja laiteinvestointeihin, joiden sijaintipaikka on pitkäaikaisesti muualla kuin yrityksen toimintapaikkakunnalla, suhtaudutaan pidättyvästi YRITYSTUET (YRITYSTUKILAIN MUKAISET) JA NIIDEN VAIKUTTAVUUS OHJELMAKAUDELLA (TILANNE ) MYÖNNETTY YHTEENSÄ 1010 HANKKEESEEN KÄYTETTY 68,9 MILJOONAA SYNTYNYT UUSIA YRITYKSIÄ 264 SYNTYNYT 7636 UUTTA TYÖPAIKKAA NOIN 85% TUEN SAANEISTA YRITYKSISTÄ MIKRO- JA PIENYRITYKSIÄ TUKI INVESTOINTEIHIN, KEHITTÄMISEEN(LIIKETOIMINTAOSAAMINEN, KANSAINVÄLISTYMINEN, TUOTE/TUOTANTOMENETELMÄT) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto>

8 YRITYSTUET (MAASEUTURAHASTON MUKAISET) OHJELMAKAUDELLA , TILANNE MYÖNNETTY YHTEENSÄ 256 HANKKEESEEN YHTEENSÄ 11,4 MILJOONAA EUROA PÄÄOSIN MIKROYRITYKSILLE ( PL ENSIASTEEN MAATALOUSTUOTTEITA JALOSTAVAT YRITYKSET) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> Seudulliset yrityspalvelut ELY:n oman tuotannon hanke päättyi 2010 lopussa; alueella 7 seutukuntaa, joista 6:ssa saatiin sopimukset joko valmiiksi tai loppusuoralle. Oulun alueen sopimus nyt lähes valmis. Koordinaatio-organisaationa toimii BusinessOulu ja sen tehtäviin kuuluu: toimia sopimusosapuolten koordinaattorina yhteisiin prosesseihin liittyvissä asioissa eri yhteistyötahojen ja verkostojen suuntaan, vastata yhteisten tukiprosessien kehittämisestä ja organisoinnista yhdessä muiden toimijoiden kanssa, valmistella ohjausryhmän/työvaliokunnan kokoukset ja kutsua ryhmät koolle. Seudullista yrityspalvelua ohjaa sopijaosapuolten edustajista koostuva ohjausryhmä, jossa käsiteltävät asiat valmistelee työvaliokunta. Työvaliokunta koostuu Business Oulun, POP ELY:n ja Oulunseudun TE-toimiston edustajista. Ohjausryhmän tehtävänä on johtaa yrityspalvelujen kehittymistä, palvelun laatua ja toiminnan kehittymistä seudulla. Työvaliokunta valmistelee ohjausryhmän käsittelyä varten vuosittaisen toimintasuunnitelman, joka resursoidaan ja päivitetään vuosittain. Ensimmäinen suunnitelma laaditaan vuodelle Toimintasuunnitelma koostuu elinkeinoelämän ennakoinnista, kehittämisestä, palvelutoiminnan seurannasta, koulutuksesta, vastuutahojen määrittelystä, markkinoinnista ja tiedottamisesta sekä muusta verkoston yhteistoiminnasta

9 Ouluseudun yrityspalvelut- Business Oulu rakennerahastojen hyödyntäjänä 1. S10086 Oulu Business Node valmennusohjelma Hallinnoija Business Oulu (Oulu Innovation , Technopolis Ventures Oulu Oy ) Koulutuksia, valmennuksia ja asiantuntijapalveluita alueen kasvuyrityksille ja yrityskehittäjille. Kokonaiskustannukset , josta ESR/valtion tuki (50%) Työpaikkatavoite 70, toteuma 71. Uusia yrityksiä tavoitteena 1, toteuma S10091 Muutosvoimaa Hallinnoija Business Oulu (Oulun seudun yrityspalvelut ), osatoteuttajina Raahen seudun yrityspalvelut ja Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Koulutuksia, asiantuntijapalveluita ja muita kehittämistoimenpiteitä muutostilanteessa oleville yrityksille Kokonaiskustannukset , josta ESR/valtion tuki (40%) Työpaikkatavoite 120, toteuma ( ) 38. Uusia yrityksiä tavoitteena 24, toteuma ( ) S10258 Tulevaisuuden osaaminen (Tulos) Hallinnoija Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Työpajakoulutuksia yrityksille ja yritysneuvojille, koulutuksia, strategiaistuntoja ja asiantuntijapalveluita tuotannollisille yrityksille ja niitä palveleville yrityksille Kokonaiskustannukset , josta ESR/valtion tuki (58%) Työpaikkatavoite 20, toteuma ( ) S10300 Draivi Primus Hallinnoija Business Oulu (Oulun seudun yrityspalvelut ) Benchmarking, verkostoituminen, mallintaminen ja pilotointi liittyen opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden yhteistyöhön Kokonaiskustannukset , josta ESR/valtion tuki (71%) Työpaikkatavoite 6, toteuma ( ) 11. Uusia yrityksiä tavoitteena 2, toteuma ( )

10 S10333 Tuotannollisten yritysten menestystekijät Hallinnoija Haapaveden Teknologiakylä Oy Koulutuksia ja asiantuntijapalveluita tuotannollisille yrityksille Kokonaiskustannukset , josta ESR/valtion tuki (52%) S11321 PPVERKKO Hallinnoija Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Yritysvetoisten yritysverkostojen luominen eri tarpeiden pohjalta Kokonaiskustannukset , josta ESR/valtion tuki (79%) Työpaikkatavoite 20, toteuma ( ) S11610 Starttimalli Hallinnoija Business Oulu Valmennuksia ja muita kehittämistoimenpiteitä aloittaville yrityksille Kokonaiskustannukset , josta ESR/valtion tuki (66%) Työpaikkatavoite 30. Uusia yrityksiä tavoitteena S11665 Seutujen yritysvalmennus Hallinnoija Haapaveden Teknologiakylä Oy, osatoteuttaja Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Koulutuksia ja muita kehittämistoimenpiteitä pk-yrityksille Kokonaiskustannukset , josta ESR/valtion tuki (70%) joustovararahoitus 6. S11755 Kasvumalli Hallinnoija Business Oulu Valmennuksia ja muita kehittämistoimenpiteitä kasvuyrityksille Kokonaiskustannukset , josta ESR/valtion tuki (54%) joustovararahoitus Työpaikkatavoite

11 7. S11764 Protostudio / PAKKI Hallinnoija Business Oulu, osatoteuttaja Saagatec Oy Sähkö- ja elektroniikka-alan pienyritysten ideoimien laitteiden prototyyppien kehittäminen ja tuotanto Kokonaiskustannukset , josta ESR/valtion tuki (31%) Työpaikkatavoite 75. Uusia yrityksiä tavoitteena 11. Vireillä lisäksi: Tulos Hallinnoija Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Monimuotoisia palveluita pk-yrityksille Kokonaiskustannukset , josta ESR/valtion tuki (64%) Työpaikkatavoite 15. Uusia yrityksiä tavoitteena Poimintoja ELY-keskuksen strateginen tulossopimuksesta - luonnosvaiheessa

12 Toimenpiteistä Elinkeinostrategia ; Seudullisten yrityspalvelujen hyödyntäminen maaseutuyritysten/ -palvelujen kehittämisessä; PK- yritysten verkostoitumisen tukeminen (esim. suuret hankkeet, Luoteis-Venäjä, uusiutuva energia); Osaamisintensiivisen ja monipuolisen yritystoiminnan edistäminen (kasvu, uudet yritykset), rakennemuutokseen vastaaminen Ennakointi; Vakiintuneen ennakointitiedon hyödyntäminen (esim. toimialaraportit), ammattibarometrin käytön ja tulosten hyödyntämisen kehittäminen; pitkän aikavälin, alueellisen ennakointiyhteistyön lisääminen; Rakennemuutoksiin vastaaminen, Suurhankkeisiin varautuminen Nuorisotyöttömyyden alentaminen; Segmenttipohjaisen palvelutarjonnan kehittäminen (ammattitaidottomat, koulutetut, moniammatillisia palveluja tarvitsevat); Koulutuskokeilut (osatutkinnot), Kulttuurin soveltava käyttö Maahanmuutto; Kuntiin sijoittamisen strategian toimeenpano laajennetulla toimialueella Uudet palvelujen tuottamistavat; TE-palveluverkoston kehittämistyö (ml. TYPtoiminnan laajentaminen); Yhteispalvelupisteiden kehittäminen (AVI koordinoi); Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky Tukilinjaukset: Kohdennetaan resursseja nouseville aloille ja luodaan edellytyksiä uusille liiketoiminta-avauksille; tuotetaan osaamispalveluja maakunnan kasvutoimialoille ja tuetaan tietointensiivisten alojen rakennemuutosta; tarkistetaan rahoituslinjaukset; Vakiinnutetaan ELY-keskuksen yritysasiakkuuksien johtoryhmän työ Seudulliset yrityspalvelut: yrityspalvelujen toimijoiden osaamisen syventäminen, varmistetaan seudullisten yrityspalvelujen toiminta yritysasiakkuusstrategian mukaisesti Yritysten ympäristövastuullisuus: järjestetään nousevilla toimialoilla toimiville pkyrityksille tarpeen mukaan ympäristövastuullisuuteen liittyvää koulutusta Tuottavuus: osallistutaan yrityspalvelujen kehittämiseen, rahoituslinjauksissa painotetaan tuottavuutta, kehitetään alueellisia työelämän laadun toimintamalleja, edistetään kuntaliitosten piirissä olevien kuntien ja kaupunkien palvelujen tasapainoista saatavuutta, TE-palveluverkon uudistaminen Rakennemuutostilanteet: Panostetaan uuden yritystoiminnan käynnistämiseen vapautuvan työvoiman osaamisen hyödyntämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi; edistetään Uudet urat tyyppisiä hankkeita; hyödynnetään vapautuvan työvoiman osaamista muiden yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi; ollaan aloitteellisia ja aktiivisia muutosturvamallien toimeenpanossa; kehitetään valmiutta vastata kasvua edistäviin rakennemuutoksiin. Työssäoloasteen nostaminen: Nuoriso- ja rakennetyöttömyyden alentaminen

13 Toiminnallinen tulossopimus työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan alueella (luonnos) Työttömien, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osallistumista koulutukseen, palkkatuettuun työhön ja muihin palveluihin lisätään. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan toteuttamalla yhteiskuntatakuu täysimääräisesti. Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään lisäämällä pitkään työttömänä olleiden osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin. Palkkatuen käyttö yrityksissä. Maahanmuuttajat; Kotoutumisen tehostaminen TE- toimistouudistus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus E-VASTUUALUEEN KEHITTÄMINEN OSANA TEM-KONSERNIA / YRITYSASIAKKUUS Yritysasiakkuusstrategian toimeenpano ja konsernin elinkeinopolitiikkaa toteuttavien toimijoiden (ELY-keskukset, Tekes, Finnvera, Finpro, TE-toimistojen) yhteistyön tiivistäminen yhteisten yritysasiakkaiden toimintamallien aikaansaamiseksi. TEM-konsernin yritysasiakkuuksien kehittämisohjelma; konsernin yritysasiakkaiden segmentointi, segmenttikohtaiset palvelumallit, asiakassuunnittelu ja asiakastiedon vaihtaminen. Alueellisen yhteistyön varmistamiseksi ja säännönmukaistamiseksi vakinaistetaan alueellinen yritysasiakkuuksien johtoryhmän toiminta. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

14 Rakennemuutoksen hallinta TERVA- ryhmä (puheenjohtajana E- vastuualueen johtaja, jäseninä mm. kaupunginjohtaja, maakuntajohtaja, OY:n ja OAMK:n edustajat, TEtoimiston edustaja, E- vastuualueen edustajat) Yritysharava- kysely; alueen ict- alan alihankkijoille; mm. osaamistarpeet selville Nokia Bridge- malli; Muutosturva, oman tuotannon hankkeet (OSUMA: ohjauspilotointi), yhteishankinnat (uudelleen sijoittumiset, esim. OP- Pohjola) Uudet urat; Takomo ja Taitajien talo; konseptin kehittäminen, työvoimakoulutus (ml. KEKO), ryhmäpalvelut (valmennukset), yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, yrityskohtaiset yritystuet, Osaamisesta kasvua.- hankkeen (oma tuotanto) hyödyntäminen uusien yritysten tukemisessa Segmenttipohjaiset kehittämisryhmät; ELY+ TE-toimistot; esim. rakennetyöttömyyden alentaminen suunnitelma, työllisyyspoliittisten avustusten prosessin kehittäminen (Oulu; Yhteiskunnallinen yritys) Varautuminen suuriin hankkeisiin; Ydinvoimala, Kaivoshankkeet Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus