Glyfosaattihankkeen kuulumiset

Transkriptio

1 Glyfosaattihankkeen kuulumiset Jaana Uusi-Kämppä 1, Sari Rämö 1, Heikki Jalli 1, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen 1, Kati Räsänen 3, Risto Uusitalo 1, Kari Saikkonen 4, Marjo Helander 5, Visa Nuutinen 1, Marja Jalli 1, Eila Turtola 1 ja Jukka Salonen 1 1 Luke Jokioinen 2 Luke Suonenjoki 3 Luke Jyväskylä 4 Luke Turku 5 Turun yliopisto

2 Sisällys 1. Glyfosaattvalmisteiden vaikutus ja myyntimäärät 2. Glyfosaattikokeita Lukessa (ja MTT:ssä) 3. Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia maassa ja valumavesissä 4. Glyfosaattipitoisuus ennen puintia käsitellyssä viljassa 5. Fosforin ja glyfosaatin kilpailu sitoutumispaikoista maassa 6. Glyfosaatin häviämisen puoliintumisajat maassa 7. Glyfosaattivalmisteen epäsuora vaikutus kasvien kasvuun ja lierojen toimintaan 8. Glyfosaatti ekotoksisuuskokeissa

3 Glyfosaatti estää sikimaattireitin EPSP:n synteesin ja aminohappojen muodostumisen Sikimaattireitti löytyy kasveilta ja mikrobeilta. Helander et al, Trends in Plant Science 17 (2012):

4 Glyfosaatin kerääntyminen ja kulkeutuminen pellolla Helander et al, Trends in Plant Science 17 (2012):

5 Glyfosaatin myynti ja käyttö Tehoaineen myynti Tukes Käytetään myös metsätaimitarhoilla, viheralueilla, kotipuutarhoissa - Glyfosaattivalmisteet sisältävät glyfosaattitehoaineen lisäksi muita aineita, jotka voivat olla tehoainetta vaarallisempia. - POEA-apuainetta sisältävien yhdisteiden käyttö kielletty lähtien. 5

6 Miksi glyfosaattihankkeet aloitettiin? Tukes 2017 Tehoaineen myynti 6 Jaana Uusi-Kämppä Glyfosaantin myynti kasvanut ja käyttö jatkunut 40 vuotta Laitinen (2009) tutki glyfosaatin ja hajoamistuote AMPAn (3-aminometyylifosfonihappo) pitoisuuksia karkeilla maalajeilla Lounais- ja Etelä-Suomen savimailla suorakylvö on yleistä. Glyfosaattivalmisteiden käyttö yleistä suorakylvössä, koska juolavehnää tuhoava kyntö puuttuu. Fosfori rikastuu pintamaahan suorakylvössä. Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa samoista sitoutumispaikoista maapartikkelien pinnoilla.

7 Glyfosaattihankkeita ( ) Kotkanoja Kotkanoja Viljelijöiden lohkot 18 kpl Kotkanojan huuhtoutumiskentällä selvitettiin, kuinka paljon glyfosaattia ja hajoamistuote AMPAa kulkeutuu liuenneena sekä maa-ainekseen sitoutuneena pinta- ja salaojavesien mukana savialueella sijaitsevalta kyntöja suorakylvömaalta. 7 Kuvat: Jaakko Heikkinen, Luke Maanäytteet Kotkanojan huuhtoutumiskentältä ja viljelijöiden peltolohkoilta (18 kpl) ja Suonenjoen metsätaimitarhalta 2016.

8 Glyfosaatin ja AMPAn määrät viljelijöiden suorakylvö- ja kyntölohkoilla (1/2) - Yhteensä 18 lohkoa, 2 syvyyttä (0 2,5 ja 2,5 22 cm) - Yksi lohkoista sijaitsee pohjavesialueella (syksyllä näyte myös syvemmältä) - Lounaissuomalaisia ja hämäläisiä peltoja (HeS, HsS, HtS, HtMr, KHt, MM) - Maanäytteet 2016: 1) keväällä (ennen ruiskutusta), 2) vuorokausi keväällä/syksyllä tehdyn ruiskutuksen jälkeen ja 3) marraskuussa - Näyte myös Savijoen valuma-alueelta, jonne on levitty kipsiä Verrataan myös käsittelymääriä ja pitoisuuksia maassa Kotkanojalta saatuihin tuloksiin. 8 Maataloustieteen Päivät 2018

9 Glyfosaatin ja AMPAn määrät viljelijöiden suorakylvö- ja kyntölohkoilla (2/2) Viljelytiedot koelohkoilta : - Muokkausmenetelmä ja -syvyys - Muokkauspäivät, kylvöpäivä, (puintipäivä) - Ruiskutuspäivä, aineen nimi (glyfosaattia g/litra) ja torjunta-aineen käyttömäärä (l/ha) - Tiedot muiden herbisidien käytöstä (aine, määrä, pvm) - Viljelykasvi ja (lannoitus) - Maalaji, viljavuusfosfori Maanäytteet glyfosaatti- ja AMPA-analyyseihin (+ kuiva-aine-, tilavuuspaino- sekä viljavuusfosforin ja orgaanisen hiilen määrityksiin). Kuvat: Heikki Jalli (Luke) 9 Maataloustieteen Päivät 2018

10 Maan viljavuusfosfori, orgaaninen hiili, glyfosaatti ja AMPA Kotkanojalla 2011 Syvyys Syvyys Suorak. Kyntö Suorak. Kyntö HAAc-P, mg/l Syvyys 0-2,5 2, Suorakylvö Kyntö Org.-C, % Syvyys 0-2,5 2, Suorakylvö Kyntö Glyfosaatti, mg/kg ka AMPA, mg/kg ka.

11 Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Ennen käs. Syyskäs. Marraskuu Glyfosaatti/AMPA (mg/kg ka.) Kevät Syksy Kevät Syksy Kevätkäs. Syksy Ennen käs. Kevätkäs. Kesä Syyskäs. Marraskuu Lisätty glyfosaattia (kg/ha) Glyfosaatti/AMPA (mg/kg. ka) Lisätty glyfosaattia (kg/ha) Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuudet viljelijöiden pelloilla: muokattu vs. suorakylvetty (2 esimerkkilohkoa) Muokattu Suorakylvetty Lisätty glyfosaattia Gly (0-2,5 cm) Gly (2,5-22 cm) AMPA (0-2,5 cm) AMPA (2,5-22 cm) Lisätty glyfosaattia Gly (0-2,5 cm) Gly (2,5-22 cm) AMPA (0-2,5 cm) AMPA (2,5-22 cm) 11 Jaana Uusi-Kämppä

12 Tulosten vertailua Viljelijöiden peltojen glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuudet vastasivat Kotkanojan huuhtoutumiskentältä mitattuja pitoisuuksia Glyfosaatti ja AMPA kerääntyvät pintamaahan suorakylvössä Muokatussa maassa ne sekoittuvat tasaisemmin muokkauskerrokseen Kotkanojalla käsittelyt syksyllä, viljelijöiden suorakylvölohkot käsiteltiin keväällä (8/13) Käyttö: osa lohkoista käsiteltiin sekä keväällä ennen kylvöä että syksyllä puinnin jälkeen (5/13), samoin Kotkanojalla v Käyttömäärät suorakylvössä Kotkaojalla: 1080, 1440, 2000 tai 3420 g/ha/vuosi ja viljelijöiden lohkoilla: g/ha/vuosi 12 Maataloustieteen Päivät

13 mg/kg Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia maassa 5 vuotta aikaisemmin käsitellyillä metsätaimitarhalohkoilla 1 V pesäkekäsittely glyfosaatilla näyte otettu Glyfosaatti mg/kg koeala 1 Glyfosaatti mg/kg koeala 2 AMPA mg/kg koeala 1 AMPA mg/kg koeala cm cm cm 13 Marja Poteri

14 Kok. AMPA glyfosaattina, ug/l Kok. glyfosaatti, ug/l Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta Glyfosaattikäsittely Glyfosaatin ja glyfosaatiksi lasketun AMPAn pitoisuudet (µg/l) valumavesinäytteissä (Kotkanoja ) - Glyfosaattia enemmän kuin AMPAa - Suorakylvössä suuremmat pitoisuudet kuin kynnössä - Pintavalunnassa suuremmat pitoisuudet kuin salaojavalunnassa - Syksyllä 2012 suuret glyfosaatin pitoisuudet (sateita) Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät Jaana Uusi-Kämppä - Pitoisuudet olivat alle ruotsalaisten myrkyllisyystesteihin perustuvan raja-arvon eli 100 ug/l.

15 mg/kg Glyfosaatin ja AMPAn pitoisuudet ennen puintia käsitellyn viljan jyvissä ja lajittelujätteissä Ohra, jyvä Kaura, jyvä EU MRL Ohran lajittelujäte Kauran lajittelujäte Glyfosaatti AMPA MRL= Maximum Residue Level 15 Sari Rämö, Uppsala

16 Glyfosaatin kentältä häviämisen puoliintumisajat Kotkanojan huuhtoutumiskentällä ja kirjallisuudessa Kotkanojan koekentän savimaa (suorakylvö) Talven yli: vrk (0 2,5 cm, 0 5 cm ja 0 10 cm); 458 vrk (0 25 cm) kirjallisuudessa Turengin hieta- ja Perniön savimaalla (Laitinen ym. 2006): Talven yli: 7 8 kk eli noin vrk (0 28 cm), Kasvukaudella: 8 55 vrk (0 3 cm) ja vrk (0 28 cm) Lämpötilakorjattu (+20 C): vrk (0 2,5 cm, 0 5 cm ja 0 10 cm); 44 vrk (0 25 cm) PPDB-tietokanta hajoaminen referenssioloissa (+20 C) vrk; tietokantaan valittu tyypillinen arvo 12 vrk. Bergström (2011) ruotsalaiset laboratoriotestit: hietamaalla 16,0 vrk (pintamaa) ja 36.5 vrk (jankko/pohjamaa); savimaalla 110 vrk (pintamaassa) ja 151 vrk syvemmällä. Ghafoor ym ruotsalaisella valuma-alueella: vrk (eri puolelta valuma-aluetta otettuja näytteitä, laboratoriossa tehdyt hajoamiskokeet) 16 Uusi-Kämppä ym

17 Q, mmol/kg maata Q, mmol/kg maata Q, mmol/kg maata Glyfosaatin ja AMPAn pidätyskäyriä eri määrät fosforia saaneessa viljelymaassa (laboratoriokoe) Viljelty, ei P-lisää Viljelty, P-lisä 300 mg/kg GLY_Y5 0 AMPA_Y I, mol/l Viljelty, P-lisä 700 mg/kg GLY_Y5 300 AMPA_Y I, mol/l GLY_Y5 700 AMPA_Y I, mol/l Mitä enemmän maassa on fosforia sitä enemmän glyfosaattia ja AMPAa on helposti liukenevassa muodossa. 17 Risto Uusitalo

18 TP 2: Glyfosaatin epäsuorat vaikutukset ei-kohdeeliöissä (1/2) - Turun yliopiston käsittelykoe Ruissalossa - Koeruudut käsiteltiin glyfosaattivalmisteella keväällä ennen kylvöä. - Koekasveina peruna, kaura, rypsi ja härkäpapu. - Seurattiin kasvien kasvua ja kukintaa sekä kasvituholaisia ja -tauteja. Pauna, Anna (2017) Glyfosaatin epäsuorat vaikutukset viljelykasveihin. Pro gradu -tutkielma. Biologian laitos. Turun yliopisto. 54 s. ( Marjo Helander (Turun yliopisto) ja Kari Saikkonen (Luke) Kuva: Kari Saikkonen (Luke) 18

19 Luken lierokokeen tuloksia Glyfosaattikäsittelyllä (Rodeo + Contact): - ei ollut vaikutusta kastelierojen kasvuun tai tuotettujen munakoteloiden määrään ja laatuun - mahdollisesti lievää kastelierojen oljen hautaamista hidastavaa vaikutusta Tulos antaa vaikutuksesta erilaisen kuvan kuin Roundup -valmisteilla saadut Gaupp- Berghausen ym. (2015) tulokset sekä tuore Stellin ym. (2018) tutkimus. Visa Nuutinen (Luke) 19 Visa Nuutinen ym

20 Kiitos! 20 Jaana Uusi-Kämppä