Betonitehtaan ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kaarina. Mullimetsän betoniasema Ohikulkutie Littoinen

Transkriptio

1 Päätös Nro 120/2018/1 Dnro ESAVI/10237/2017 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Betonitehtaan ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kaarina HAKIJA Rudus Oy PL Helsinki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Mullimetsän betoniasema Ohikulkutie Littoinen Mullimetsän tuotantoalue Kaarinan kaupunki, kiinteistö Poikoja Kiinteistön omistaa Rudus Oy. Y-tunnus: Toimialatunnus: HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti sekä lain ympäristönsuojelulain muutoksesta (437/2017) liitteen 2 kohta 8 ja siirtymäsäännös TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 34 1 ja 2 momentti ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

2 2 (26) HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Betonitehtaalla ei ole alueella aiempia lupia. Betoniasema sijoittuu yhdistämällä muodostetulle kiinteistölle Poikoja noin 1,0 hehtaarin alueelle, jonka omistaa Rudus Oy (lainhuuto ). Alueella olevien muiden toimintojen luvat ja päätökset Vakuutukset Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Rudus Oy:lle ympäristöluvan (Nro 19/2013/1, Dnro ESAVI/163/04.08/2010) kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen, puhtaiden ylijäämämaiden läjittämiseen maankaatopaikalle, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen sekä kierrätyslouheen käsittelyyn ja varastointiin sekä asfalttiaseman toimintaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään (Nro 323/2015/1, Dnro ESAVI/6187/2014) myöntänyt Rudus Oy:lle ympäristöluvan toiminnan olennaiseen muuttamiseen koskien koko louhinta- ja tuotantoalueen rajausta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään (Nro 249/2012/2, ) myöntänyt Rudus Oy:lle luvan pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen maa-ainesten ottamiseksi Kaarinan kaupungin Hadvalan kylässä hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaan, kuitenkin siten poiketen kuin päätöksen lupamääräyksistä ilmenee. Lupa on voimassa saakka. Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on myöntänyt antamallaan päätöksellä 43 (ympäristönsuojelulautakunta ) Rudus Oy:lle maa-aineslain mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseksi kiinteistöltä , Mattila, Hadvalan kylä, Kaarina. Lupa maa-ainesten ottamiselle myönnetään 15 vuodeksi siten, että voimassaoloaika päättyy Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään Nro 3/2014, hyväksynyt Mullimetsän tarkkailuohjelman päätöksestä ilmenevin muutoksin ja täsmennyksin. Rudus Oy ilmoittaa hakemuksessa, että sillä on ympäristövahinkovakuutus numero: EIL/001/2014 vakuutusyhtiössä Pembroke International Insurance Company Ltd.

3 3 (26) Hallintajärjestelmät Yritykselle on myönnetty SFS-EN ISO ympäristöjärjestelmän sertifikaatti. Sertifikaattiin kuuluvat myös valmisbetonin myynti, tuotanto, pumppaus ja kuljetus. Sertifikaatti on voimassa Alueen kaavoitustilanne Alue on merkitty Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa teollisuustoimintojen alueeksi (T) ja osin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen lähiympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan ja kaava on lainvoimainen. Alueelle on laadittu myös Piikkiön keskustan osayleiskaava, joka on kunnanvaltuuston hyväksymä , mutta kaava ei ole lainvoimainen. Osayleiskaavassa alue on merkitty maankamaran ainesten ottoalueeksi/teollisuus- ja varastoalueeksi (EO/T/res). Maa-ainesten ottamistoiminnan loputtua alueelle saa sijoittaa teollisuutta ja varastotoimintoja. Kaavamerkintä /res tarkoittaa reservialuetta, joka on varattu taajaman pitkän tähtäyksen eli vuoden 2010 jälkeisiä laajenemistarpeita varten. Osayleiskaavassa on myös esitetty tievaraus kulkevaksi alueen läheisyydessä. Alueen lähiympäristö on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M, MT). Alue sijaitsee lähellä Liedon kunnan rajaa. Liedon yleiskaavassa, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt , alueen lähiympäristö on pääosin merkitty maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M, MU, MY). Lisäksi alueella on merkintä kyläalueista (AT). Alueelle on laadittu myös Piikkiön kunnan strateginen yleiskaava (Suunnittelukeskus Oy, ). Strategisessa yleiskaavassa alue on osittain merkitty työpaikka-/palvelualueiden reservialueeksi. Kantatien 40, ns. Turun ohikulkutien yleissuunnitelmassa (1995) on alueen kohdalle suunniteltu eritasoliittymä. Yleissuunnitelman tarkistaminen on käynnistetty v TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kohde sijaitsee Kaarinan kaupungissa Mullimetsän alueella kantatien 40 ja Liedon kunnan läheisyydessä. Alueen ympäristö on teollisuus- /varastoaluetta, maa-aineksen ottamisaluetta, jolla toiminta on jatkunut pitkään, sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on hajaasutusluonteista asutusta. Suunniteltu valmisbetoniasema ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Metsolan ( ) II-luokan pohjavesialue (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue), sijaitsee koillispuolella noin 500 metrin etäisyydellä. Metsolan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,83 km 2 ja sen

4 4 (26) muodostumisalueen pinta-ala on 0,56 km2. Muodostuvan pohjaveden määrä on arviolta 250 m3/d. Lähimmät Natura-alueet ovat noin neljän kilometrin etäisyydellä etelässä sijaitsevat Kaarinan metsät (FI ) ja Kuusistonlahti (FI ). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Rudus Oy hakee Mullimetsän tuotantoalueelle ympäristölupaa kiinteistölle Poikoja rakennettavalle uudelle betonitehtaalle, jossa valmistetaan valmisbetonia myyntitarkoitukseen. Samalla haetaan toiminnan aloittamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Aiemmin alueelle sijoitettuihin muuhun toimintaan luvan saaneisiin toimintoihin ei ole haettu muutosta. Kyseessä on kiinteä valmisbetonitehdas, jonka suunniteltu valmisbetonin tuotantomäärä on noin m3 vuodessa. Suunniteltu betonitehdas tulee edustamaan uusinta betoninvalmistustekniikkaa. Tehdas on toiminnassa ympäri vuoden. Normaali toiminta-aika on arkisin Toimitustilanteesta riippuen tehdas voi toimia ajoittain myös kolmessa vuorossa, kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa. Betonin toimituskohde voi olla esimerkiksi laaja yhtenäinen betonivalu, kuten silta, liukuvalu tai vastaava rakennelma, jonka valutyö pitää saada kokonaisuudessaan loppuun ilman keskeytystä. Tehtaan toiminta-ajat määräytyvät pääsääntöisesti rakennustyömaiden aikataulujen ja työaikojen mukaisesti. Työmailta ylijäänyt betoni toimitetaan luvalliseen betonin vastaanottopaikkaan. Rudus Oy:n lähin betonijätteen vastaanottopaikka on samalla Mullimetsän tuotantoalueella. Betonin valmistus sisältää betonin raaka-aineiden vastaanoton ja varastoinnin, kiviaineksen ja veden lämmityksen tarvittaessa, betonin osaaineiden mittauksen, massan sekoituksen, notkeuden säädön sekä laadun valvonnan. Betonin valmistusprosessi on suljettu ja varustettu suodattimin. Kiviainekset ja muut tarvittavat raaka-aineet toimitetaan tehtaalle rekka-, kuorma- tai säiliöautoilla. Prosessi- ja talousvesi hankitaan kaupungin vesijohtoverkostosta. Betoni valmistetaan sekoittamalla raaka-aineet betonitehtaalla sekoittimessa tasalaatuiseksi massaksi. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta 1 2 purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan käyttökohteeseen.

5 5 (26) Raaka-aineet ja betonin valmistusprosessi Kuva 1. Betonin valmistusprosessi Betonin valmistuksessa käytetään raaka-aineina luonnonkiviainesta, sideaineita (erilaatuiset sementit), seosaineita, vettä ja pieniä määriä betonin ominaisuuksia parantavia lisäaineita. Varastosiilot perustetaan betonialustoille. Betonin runkoaines (kiviaines) tuodaan kasettiautoilla ja tyhjennetään betonitehtaan varastointisiiloihin. Siiloissa kiviaines ei pölyä varastoinnin aikana esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Siilojen täytön yhteydessä pölyäminen on vähäistä kiviaineksen ollessa toimituskosteaa. Siilosta kiviaines annostellaan koteloituja hihnakuljettimia pitkin sekoittimeen. Mikäli betonia toimitetaan lämpimänä, kiviainesta kuumennetaan ennen annostelua sekoittimeen. Betoninvalmistuksen prosessikaavio on esitetty kuvassa 1. Side- ja seosaineet (sementti, lentotuhka, kuona ja silika) kuljetetaan betonitehtaalle säiliöautoilla, joista ne siirretään pumppaamalla paineilman avulla suljettua putkistoa pitkin umpinaisiin siiloihin. Sideainesiilot on varustettu pölynsuodattimin, täyttymistä ilmaisevalla merkkivalolla sekä ylitäytönestojärjestelmillä, jotka sulkevat siirtoputket automaattisesti, kun siilo

6 6 (26) on täynnä. Sideaine annostellaan kierukkaruuvin avulla vaaka-astiaan, josta annos tyhjennetään sekoittimeen. Siirtojärjestelmä on suljettu. Valmistusprosessin suodattimia tarkkaillaan säännöllisesti ja suodattimet vaihdetaan tarvittaessa. Tehtaan suodattimina käytetään polyesterihuopasuodattimia tai vastaavia, joiden arvioitu hiukkaspäästöpäästö on noin 10 mg/m 3. Sementin käyttömäärä riippuu halutusta betonin ominaisuuksista ja vaihtelee betonilaaduittain ollen kg/m 3. Sementti on raaka-aine, joka antaa betonille lujuuden ja pitkäaikaiskestävyyden. Hakemuksessa esitettyjen käyttöturvallisuustiedotteiden mukaan käytetyt sementit ovat ärsyttäviä ja syövyttäviä, mutta eivät biokertyvyyden ja myrkyllisyyden suhteen merkittäviä. Sementtiä ei saa päästää viemäriin eikä pinta- ja pohjaveteen. Sementtiä on mahdollista korvata osittain teollisuuden sivutuotteilla. Valmisbetonin valmistuksessa käytetään pieniä määriä (0,02 0,2 %) betonin painosta lisäaineita (notkistin, huokostin) työstöominaisuuksien ja kestävyyden parantamiseksi. Lisäaineet ovat pääsääntöisesti puunjalostus-, kemian-, vuori-, metallurgian- ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista kehitettyjä aineita, joiden vesipitoisuus on %. Hakemuksessa esitettyjen käyttöturvallisuustiedotteiden mukaan lisäaineilla ei ole mahdollista ärsyttävyyttä lukuun ottamatta merkittäviä haitallisia tai vaarallisia ominaisuuksia. Masuunikuonaa tai kivihiilivoimalaitoksen lentotuhkaa voidaan käyttää betonin seosaineena. Vantaan voimalaitoksen lentotuhkaa (toimialakoodi F45) varastoidaan tehtaalla kuivassa suljetussa siilossa enintään 100 tonnia. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan lentotuhka (jäteluokitus ) sisältää mm. hienojakoista kvartsia, kalsiumoksidia ja kosteana kalsiumhydroksidia sekä pieniä määriä raskasmetalleja. Kvartsipöly ärsyttää hengityselimiä ja toistuva altistus voi johtaa mm. keuhkosyöpään ja munuaissairauteen. Tuhkasta liukenevat epäorgaaniset aineet voivat ympäristöohjeiden vastaisesti käytettäessä liata pinta- tai pohjavesiä tai maaperää. Suomen Betoniyhdistyksen ohjeiston (by 65) mukaan CE-merkitty standardin SFS-EN-450 vaatimukset täyttävä lentotuhka katsotaan betoniin soveltuvaksi. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan granuloitu masuunikuonajauhe KJ400 (jäteluokitus ) ei ole luokiteltu vaaralliseksi. Pöly saattaa ärsyttää silmiä ja hengityselimiä. Lisäaineet kuljetetaan betonitehtaalle litran muoviastioissa tai säiliöautoilla. Lisäainevarastossa nestemäiset kemikaalit varastoidaan suojaaltailla varustetuissa muovi- tai metalliastioissa. Lisäainevarastossa ei ole viemäriin johtavia lattiakaivoja. Betonin valmistuksen yhteydessä lisäaineet pumpataan väliastioiden kautta sekoittimeen. Betoni valmistetaan sekoittamalla ennakolta tehdyn suhteutuksen mukaiset raaka-aineet betonitehtaalla sekoittimessa tasalaatuiseksi massaksi. Betonin valmistus on lähes täysin automatisoitu ja sitä ohjataan ja valvotaan ohjaamosta tietokoneiden ja kameroiden välityksellä. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon,

7 7 (26) jolla valmisbetoni kuljetetaan käyttökohteeseen. Betoni kuljetetaan pyörintäsäiliöautoilla, joiden tilavuudet vaihtelevat 5 12 m3. Tehtaalla ajossa olevien betoniautojen määrä vaihtelee tuotannon ja kuljetusmatkojen mukaan. Betoniautoja on päivittäin tehtaan käytössä Autot tankataan yleisillä huoltoasemilla. Betoninkuljetusautojen pesupaikka Betoninkuljetusautojen säiliöitä pestään päivittäin tehtaan piha-alueelle rakennettavassa pesupaikassa. Mullimetsän betoniasemalle on tarkoitus rakentaa yksi pesupaikka, joka muodostuu tiivisrakenteisista (3 4 kpl) selkeytysaltaista. Betonisten altaiden tilavuus on noin 100 m3. Yksityiskohdat tarkentuvat suunnitelmien edetessä. Selkeytynyt vesi kierrätetään viimeisestä selkeytysaltaasta uudelleen autojen säiliöiden pesuun sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuotantoon. Pesussa käytetään vähäisessä määrin myös lämmintä vettä, joka otetaan vesijohtoverkostosta. Vaikka pesuvettä kierrätetään pesussa, on allasjärjestelmässä varmuuden vuoksi ylivuotoputki, joka estää altaan ylitäyttymisen esimerkiksi pitkäaikaisen sateen yhteydessä. Pesupaikalta ei normaalissa toimintatilanteessa johdeta vettä maastoon ja käytännössä vain edellä mainitussa tapauksessa vettä pääsee altaasta maastoon. Maastoon pääsevän veden määrä vaihtelee sääolosuhteista riippuen eikä vettä erikseen käsitellä. Ylivuotoputki ja purkupaikka eivät sijaitse pohjavesialueella. Maastoon johdettavaa vettä tarkkaillaan vuosittain. Altaan ja ylivuotoputken sijainnit tarkentuvat sekä altaan mitoitus ja tarkempi rakenne selviävät suunnittelun edetessä. Jäämäbetonia (jätenimike ) syntyy noin tonnia vuodessa. Selkeytysaltaat tyhjennetään selkeytyneestä jäämäbetonista säännöllisesti, kun allastilavuus täytyy riittävästi. Pesupaikan selkeytysaltaisiin kertyvä kosteampi kiintoaine nostetaan altaan reunalle tiiviille betonialustalle kuivumaan ennen siirtoa. Alustalla on korotetut reunat ja alusta on kallistettu selkeytysaltaaseen päin. Tällöin valumavedet valuvat takaisin altaaseen. Tämän jälkeen kiintoaines toimitetaan luvan mukaiseen vastaanottopaikkaan. Kiinteämpi selkeytynyt jäämäbetoni voidaan toimittaa luvan mukaiseen vastaanottopaikkaan altaan tyhjennyksen yhteydessä. Tällä hetkellä lähin vastaanottopiste sijaitsee samalla Mullimetsän toiminta-alueella. Tarpeen mukaan selkeytynyttä jäämäbetonia voidaan kuljettaa myös muihin luvallisiin vastaanottopisteisiin hyötykäyttöön. Veden hankinta Prosessi- ja talousvesi hankitaan kaupungin vesijohtoverkostosta. Prosessiin vettä käytetään noin m3 vuodessa eli noin litraa valmistettua betonikuutiota kohden. Sosiaalitiloissa veden kulutus on noin 300 litraa vuorokaudessa.

8 8 (26) Energian käyttö ja energiatehokkuus Kiviaineksen ja veden lämmitykseen tarvittavan energia tuotetaan 1 MW Turbomatic energialaitoksella. Turbomatic energialaitos on nimenomaan betonitehtaan tarpeita varten kehitetty. Kiviainesta lämmitettäessä polttokammiosta noin 1250-asteisena poistuviin palokaasuihin ruiskutetaan vettä lämpötilan laskemiseksi asteeseen. Palokaasujen ja höyrystyneen veden sekoitus johdetaan ensin höyrystimen läpi, minkä jälkeen höyry johdetaan jakeluputkiston läpi kiviainessiiloihin. Kuumaa vettä tuotettaessa polttokammiosta poistuvat kuumat palokaasut johdetaan kuumavesisäiliön sisällä olevan lämmönvaihtimen kautta kiviainessiiloihin. Energialaitoksen toiminta perustuu kaikkien palamiskaasujen johtamiseen joko suoraan tai kuumavesisäiliössä olevien lämmönvaihtimien kautta kiviainesvarastoihin. Näin ollen suoria päästöjä ilmaan ei synny. Turbolämmityksen polttoainekulutus tuotettua betonikuutiota kohti on % pienempi perinteisiin lämmitysjärjestelmiin verrattuna. Laitoksella käytetään polttoaineena vähärikkistä kevyttä polttoöljyä noin 100 tonnia vuodessa. Betonitehtaalla käyttöenergia otetaan sähköverkosta. Betonin valmistamisen vaatima energia valmisbetoniasemalla vaihtelee vuodenajan ja valmistettavan betonilaadun mukaan. Keskimääräinen energiankulutus on noin 50 MJ valmistettua betonikuutiota kohden. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Betonitehtaalla ympäristönäkökohtia ovat raaka-aineiden ja energian käyttö, pöly, muut päästöt ilmaan, melu, jätehuolto, vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä jätevesikysymykset ja niihin liittyvä lietehuolto. Prosessiohjausjärjestelmään asennettavalla pesuohjelmalla pienennetään betoniaseman pesusta aiheutuvaa jätemateriaalin syntymistä noin 90 %. Sähkönkulutus lisääntyy pesuohjelmaa käytettäessä. Betoniautojen säiliöiden pesusta syntyy selkeytettyä jäämäbetonia (jätettä), jota voidaan hyödyntää erilaisissa maatäytöissä korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja. Jätevedet ja päästöt vesiin Betonin valmistuksessa ei synny varsinaisia prosessijätevesiä, koska käytettävä vesi sitoutuu valmistettavaan betoniin. Betonimyllyä joudutaan pesemään puhtaalla vedellä. Betoninkuljetusautojen säiliöitä pestään päivittäin ja pesussa käytetään pääsääntöisesti kierrätysvettä. Hakemuksessa esitetyn, vastaavasta toiminnasta muualla otetun vesinäytteen öljyhiilivetyindeksi on ollut 0,080 mg/l. Hakemuksen mukaan pesupaikalta johdettavien ylivuotovesien määrä on niin vähäinen, että öljynerotuskaivoa ei ole esitetty.

9 9 (26) Valmisbetoniteollisuudessa keskeisiä ympäristöpäämääriä Rudus Oy:llä ovat betoninkuljetusautojen säiliöiden ja betonimyllyn pesussa syntyvän jäteveden kierrätyksen ja selkeytetyn jäämäbetonin hyötykäytön lisääminen. Valmisbetoniasemalle rakennetaan selkeytetyn jäämäbetonin käsittelyjärjestelmä, joka mahdollistaa veden kierrättämisen takaisin pesuun. Betoninkuljetusautojen säiliöiden pesusta syntyvä vesi ohjataan selkeytysaltaisiin. Selkeytysaltaiden pohjalle painuva jäämäbetoni on pääasiassa kiviainesta ja sementtiä. Selkeytetyn jäämäbetonin kierrättäminen takaisin tuotantoon vaatisi Suomen oloissa merkittäviä laitosinvestointeja. Valmisbetonitehdas tulee olemaan tuotantomäärältään niin pieni, ettei investointi ole taloudellisesti mielekäs. Selkeytynyt pesuvesi kierrätetään pääasiassa takaisin autojen pesuun. Vettä on mahdollista ohjata myös betonin tuotantoon. Tuotannossa käytetään talviaikaan lämmintä vettä. Tämä rajoittaa kierrätysveden käyttöä, koska kierrätetyn veden lämmittäminen ei aina ole järkevää. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja kuljetetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Piha-aluetta ei ole asfaltoitu. Pintavedet johdetaan aluetta ympäröiviin avoojiin. Jätehuolto Valmisbetonitehtaan jätemäärät ovat pieniä. Suurin osa betonin raakaaineista, vesi, sementti, seosaineet ja runkoaineet toimitetaan irtotavarana eli niistä ei synny pakkausjätettä. Lisäaineet toimitetaan irtotavarana tai isoissa kierrätettävissä pakkauksissa. Talous- ja sekajätteitä syntyy noin 1,5 tonnia vuodessa. Jätehuoltoyritys toimittaa jätteet vastaanottopaikkaan paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kierrätykseen toimitettavaa sekalaista metallijätettä voi syntyä huoltojen yhteydessä noin kolme tonnia vuodessa. Valmisbetonin tuotannosta ja pumppauksesta syntyy vähäisessä määrin vaarallisia jätteitä, kuten akkuja, jäteöljyjä (noin 100 kg/a) ja muita öljyisiä jätteitä (noin kg/a) sekä loisteputkia. Vaaralliset jätteet lajitellaan ja välivarastoidaan erillisiin keräysastioihin, joista ne toimitetaan edelleen luvalliselle vaarallisen jätteen käsittelijälle. Keräysastiat varustetaan kannella ja säilytetään kateussa tilassa. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjaa.

10 10 (26) Hiukkaspäästöt Betonitehtaan hiukkaspäästöt syntyvät lähinnä tehdasalueen liikenteestä ja sideaineiden purkamisesta varastosäiliöihin. Sideainesiiloissa on hiukkassuodattimet. Valmisbetonitehtaalla käytetään suodattimia, joilla päästään poistoilman hiukkaspitoisuuteen 10 mg/m 3. Siilojen ylitäytön torjunnassa ovat apuna siilon täyttymistä osoittavia merkkivaloja ja myös pneumaattisia ylitäytönestimiä. Pihapölyä hallitaan kastelemalla. Kasteluvesi otetaan vesijohtoverkosta. Melu Lisä-, voitelu- ja polttoaineet ja niiden varastointi Liikenne Varsinainen betonin valmistus tapahtuu tehtaan sisätiloissa eikä siitä aiheudu melua ympäristöön. Melua syntyy pääasiassa betoninkuljetusautojen liikennöinnistä alueella. Suunniteltu valmisbetoniaseman toiminta ei oleellisesti muuta toimintaalueen tai sen välittömän lähialueen melutasoja. Kuljetuksesta aiheutuva liikenteen lisääntyminen kohdistuu nykyiselle toiminta-alueelle ja voi vaihdella huomattavasti kysynnästä riippuen. Mahdollinen liikenteen lisääntyminen kohdistuu toiminta-alueelta ohikulkutielle johtavalle lyhyelle tieosuudelle, eikä sen meluvaikutus oleellisesti muuta ohikulkutiestä aiheutuvan yleisen melutason määrää. Lisä-, voitelu- ja polttoaineiden käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja ne varastoidaan niin, että vältetään riski aineiden joutumisesta maaperään. Lisäaineiden säilytysastiat on varustettu suoja-altailla tai varastointitilat toimivat jo valmiiksi suoja-altaana. Tehtaan energialaitoksen käyttämä polttoaine varastoidaan 10 m 3 säiliössä. Säiliö ja energialaitos on sijoitettu teräskontin sisälle. Säiliön määräaikaistarkastuksista huolehditaan tarkastusvälin mukaisesti. Betonitehtaalla on aina varattuna öljynimeytysaineita ja -kalustoa, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi esimiehelle sekä pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Tehdas on toiminnassa ympäri vuoden. Normaali toiminta-aika on arkisin Toimitustilanteesta riippuen tehdas voi toimia ajoittain myös kolmessa vuorossa, kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa. Betonin toimituskohde voi olla esimerkiksi laaja yhtenäinen betonivalu, kuten silta, liukuvalu tai vastaava rakennelma, jonka valutyö pitää saada kokonaisuu-

11 11 (26) dessaan loppuun ilman keskeytystä. Tehtaan toiminta-ajat määräytyvät pääsääntöisesti rakennustyömaiden aikataulujen ja työaikojen mukaisesti. Kiviainekset ja muut tarvittavat raaka-aineet toimitetaan tehtaalle rekka-, kuorma- tai säiliöautoilla. Betoni valmistetaan sekoittamalla raaka-aineet betonitehtaalla sekoittimessa tasalaatuiseksi massaksi. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan käyttökohteeseen. Tehtaan suunniteltu vuotuinen tuotantomäärä on noin m3. Betoni kuljetetaan pyörintäsäiliöautoilla, joiden tilavuudet vaihtelevat 5 12 m3. Tehtaalla ajossa olevien betoniautojen määrä vaihtelee tuotannon ja kuljetusmatkojen mukaan. Betoniautoja on päivittäin tehtaan käytössä Valmisbetonitehtaan toiminnasta alueelle aiheutuva liikennemäärä on arvioitu m3:n vuotuisella tuotantomäärällä: valmisbetonin kuljetuksia 0 50 kuormaa päivässä, raaka-aineiden tuonti: sementti 1 20 kuormaa viikossa, kiviainekset 0 5 kuormaa päivässä ja muut 0 5 kuormaa viikossa. Tehtaan toiminta ei hakemuksen mukaan lisää alueen liikennettä merkittävästi. Tehtaan liikenne ohjataan kulkemaan pääväyliä ja yleisiä teitä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Tehtaan laitteisto edustaa hakemuksen mukaan viimeisintä käytössä olevaa tekniikkaa. Laitoksen prosessi toimii automaattisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen kuuluvat mm. sideaineiden pneumaattinen pumppaaminen umpinaisiin siiloihin sekä raaka-aineiden varastointi, siirrot ja tuotteen valmistaminen suljetussa prosessissa. Side- ja seosainesäiliöistä täytön yhteydessä poistuva pölyävä ilma suodatetaan tekstiilisuodattimessa. Nestemäiset aineet varastoidaan tiiviissä kontissa. Pesupaikalla betoniautojen säiliöiden pesussa käytetään kierrätettyä selkeytynyttä vettä. Valmisbetonitehtaalla panostetaan energiatehokkaaseen toimintaan muun muassa oikean kokoisten kompressorien valinnalla, hukkalämmön hyödyntämisellä sekä rakennusten huolellisella eristämisellä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Betonitehtaalle laaditaan pelastussuunnitelma. Suunnitelma pitää sisällään palo- ja henkilösuojelun sekä ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja jälkivahinkojen minimoimisen hätä- ja onnettomuustilanteissa sekä edellisiin liittyviä toimintaohjeita. Suunnitelma antaa perustietoa betonitehtaan toiminnasta pelastuslaitokselle sekä muille yhteistyökumppaneille ja sen pohjalta tehtaan henkilökunta saa peruskoulutuksen turvallisuustoimintaan. Tehtaan henkilökunta ja urakoitsijat ovat suorittaneet Ympäristöturvallisuuskortti -koulutuksen (8 h) ja siihen liittyvän kirjallisen kokeen. Koulutuksessa on käyty läpi toimialan tärkeimmät ympäristönäkökohdat sekä ympäristöonnettomuuksissa toimiminen. Esimerkiksi öljy- ja kemikaalionnetto-

12 12 (26) muuden vahinkojen torjuntaan ja imeytysaineiden käyttöä on opetettu käytännön harjoituksella. Betonitehtaan toimintaa tarkkaillaan käynnin aikana jatkuvasti ja häiriön sattuessa tehtaan toiminta pysäytetään vian korjaamisen ajaksi. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi esimiehelle sekä tarvittaessa kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaiselle. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemusasiakirjojen mukaan hakemuksen mukaisella valmisbetonitehtaan toiminnalla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen, luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Toiminta-alue ei sijaitse pohjavesialueella, joten betonitehtaan toiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen eikä vesistöön tai sen käyttöön. Betonitehtaan energiankäytöstä syntyvillä päästöillä ei ole vaikutusta yleiseen ilmanlaatuun. Pölypäästöjen (sideaineiden purkaminen ja tehdasalueen liikenne) vähentämistoimenpiteiden (suodattimet ja kastelu) myötä tehtaan pölypäästöistä ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suodattimien arvioitu päästöarvo on noin 10 mg/m3, mikä tarkoittaa käytännössä noin 3 g/40 tonnin sementtikuormaa. Betonitehtaan merkittävin melunlähde on liikenne. Kun otetaan huomioon lähimpien häiriintyvien kohteiden etäisyys (noin 400 m), ei tehtaan toiminnan voida katsoa aiheuttavan meluhaittaa asuinalueille. Esitys tarkkailusuunnitelmaksi Pesualtaista maastoon johdettavaa vettä ehdotetaan tarkkailtavaksi vuosittain ulkopuolisen näytteenottajan ottamalla näytteellä. Näyte otetaan mahdollisuuksien mukaan purkuputken päästä tai mikäli se ei ole mahdollista, niin viimeisestä saostusaltaasta. Tarkka näytteenottopiste raportoidaan näytteenoton yhteydessä. Näytteestä ehdotetaan tutkittavaksi seuraavat parametrit: - kiintoaine sameus sähkönjohtokyky ph kemiallinen hapenkulutus (CODMn) sulfaatti kalsium lyijy kadmium kromi öljyhiilivedyt (C10 C40).

13 13 (26) Näytteenottoa voidaan tarvittaessa muuttaa valvovan viranomaisen suostumuksella. Muilta osin betonitehtaan toiminnan tarkkailulle ei ole tarvetta. Mullimetsän alueella voimassa olevan ympäristöluvan mukainen tarkkailu kattaa mm. pohjavesi-, melu- ja pölytarkkailun. Kyseistä tarkkailua ei nyt haettavan lupamuutoksen myötä ole tarpeen muuttaa. Käyttötarkkailu Valmisbetonitehtaan toimintaa tarkkaillaan päivittäin sen käynnin aikana. Kerran kuukaudessa tehdään isompi tarkastus ja huoltokierros. Raportointi Toiminnasta laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan ympäristöviranomaiselle vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedossa käy ilmi tuotantomäärä, käytettyjen raaka-aineiden määrät, polttoaineiden kulutustiedot ja syntyneiden jätteiden määrät. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MAHDOLLISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Rudus Oy pyytää lupaa aloittaa ympäristöluvan mukaisen toiminnan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Suunniteltu aloittamisajankohta on kesällä Hakija sitoutuu asettamaan hyväksyttävän vakuuden välittömästi lupapäätöksen antamisen jälkeen mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupapäätöksen muuttamisen varalta. Hakija esittää hankkeen mukaisen toiminnan (YSL 199 ) aloittamista koskevaksi vakuudeksi euroa. Perusteluina hakija esittää, että tällä varmistetaan toiminta-alueen valmisbetonin saanti työmaille. Toiminta sijoittuu olemassa olevalla kallioalueelle, eikä toiminta lisää alueelta syntyviä ympäristövaikutuksia. Vakuuden määrää esitettäessä on laskettu, että tehtaan siirto pois tontilta ei kuulu ympäristöluvan vakuuden piiriin. Vakuuden määrä kattaa ympäristönäkökulmasta toiminnan alasajon, esimerkiksi jätteiden ja kemikaalien poisviennin sekä pesualtaan tyhjennyksen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty ja tarkennettu eräiden yksityiskohtien osalta

14 14 (26) Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Turun Sanomissa Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoitteessa Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kaarinan kaupungin Yhteispalvelupisteessä ja Liedon kunnanvirastossa. Hakemuksesta on lisäksi erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kaarinan kaupungilta ja Liedon kunnalta, Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( , dnro VARELY/946/2015) on antanut seuraavan lausunnon: ELY-keskus ei näe estettä betonitehtaan toiminnan sijoittamiselle haettavalle alueelle. Hakijan esittämä tarkkailusuunnitelma on riittävä, kun otetaan huomioon Rudus Oy:n Mullimetsän alueen muihin toimintoihin liittyen tehtävät pöly-, melu-, pohjavesi- ja pintavesitarkkailut. Annettavien lupamääräysten osalta tulisi huomioida jo alueella olevia muita toimintoja koskevat ympäristölupamääräykset, jotta ne muodostavat yhtenäisen ja helposti valvottavan kokonaisuuden. ELY-keskus katsoo, että toiminta voidaan aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa, mikäli toiminnalle asetetaan riittävä aloitusvakuus. 2) Kaarinan kaupungin ympäristölautakunta ( , 19 ) on antanut seuraavan lausunnon: Yöaikainen toiminta tulee huomioida erikseen tarkkailuohjelmassa. Yöaikaan käytössä olevan laitoksen toimintaan on kiinnitettävä erityistä huolellisuutta ja esimerkiksi mahdolliset ylimääräistä melua aiheuttavat laiteviat tulee korjata viipymättä tai toiminta on keskeytettävä. Lisäksi yöaikainen liikenne on järjestettävä niin, että siitä syntyvä melu tai tärinä ei aiheuta kohtuutonta rasitusta lähialueen häiriintyvissä kohteissa. Pesupaikan altaasta mahdollisesti maastoon kulkeutuvan veden laatu on selvitettävä ja tarpeen mukaan sen käsittelylle sekä maastoon johtamiselle on annettava riittävät määräykset. 3) Kaarinan kaupunginhallitus ( , 68 ) on päättänyt lausuntonaan,

15 15 (26) että kaupunginhallitus yhtyy ympäristölautakunnan näkemykseen Rudus Oy:n hakemuksesta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Vastinetta ei ole jätetty. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Rudus Oy:lle ympäristöluvan Mullimetsän betonitehtaan toimintaan Kaarinan kaupungissa Mullimetsän tuotantoalueella kiinteistöllä Poikoja Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 1. Laitosta tulee hoitaa ja käyttää niin, että sen toiminnasta ei aiheudu paikallista ilman pilaantumista eikä pölyn leviämistä ympäristöön. Toiminnassa käytettävät raaka- ja apuaineet sekä hyödynnettävät jätteet tulee varastoida siiloissa tai muissa suljetuissa rakenteissa tai astioissa. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä soveltuvin keinoin esimerkiksi materiaalien siirtolaitteiden koteloinneilla tai kastelemalla. 2. Toiminnasta aiheutuva hiukkaspäästö saa olla enintään 10 mg/nm3. Sementtisiilojen pölynsuodattimet on vaihdettava riittävän usein. Mikäli siilon suodatin rikkoutuu tai käy muutoin toimintakyvyttömäksi, pölyävä työvaihe on keskeytettävä välittömästi ja epäkohta korjattava ennen toiminnan jatkamista. Melu 3. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää päivällä kello ekvivalenttitasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä kello ekvivalenttitasoa 50 db (LAeq). Toiminnasta aiheutuvat melupäästöt ja niistä ympäristöön aiheutuva melutaso tulee kertaluonteisesti mitata vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Luvan saajan tulee osallistua alueen muiden toimijoiden kanssa tehtäviin yhteismeluselvityksiin. 4. Laitos saa olla toiminnassa hakemuksessa esitettyinä aikoina. Häiritsevää melua aiheuttavia toimintoja ei saa harjoittaa yöllä kello 22 ja 07 välisenä aikana. Tarvittaessa melutaso on tarkistettava mittauksin ympäristöluvan valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovitulla tavalla.

16 16 (26) Päästöt maaperään ja vesiin 5. Betonitehtaan sosiaalitilojen jätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja kuljetettava puhdistettavaksi laitokselle, jolla on lupa niiden käsittelyyn. 6. Betonimyllyn alle kertyvää betonijätettä on siivottava riittävän usein ja selkeytysaltaiden toimintakunnosta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Altaisiin kertynyt jäämäbetoni tulee poistaa riittävän usein, jotta altaan ylijuoksutusta ei tapahdu normaalissa toimintaolosuhteessa. Betonijäte tulee toimittaa hyötykäyttöön toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. 7. Selkeytysaltaiden jatkona oleva oja on säännöllisesti vähintään kerran vuodessa puhdistettava betonilietteestä. 8. Polttoaineet ja nestemäiset kemikaalit tulee säilyttää 110 % suurimman säiliön tilavuutta vastaavissa suoja-altailla varustetuissa katetuissa tiloissa. Polttoainesäiliöiden ja kemikaalien lastauspaikkojen alustojen sekä säilytykseen käytettävien varastointitilojen tulee olla tiiviitä siten, että astioiden tai täyttöletkujen mahdollisesta rikkoutumisesta aiheutuvat vuodot voidaan kerätä talteen. Kemikaalien käyttökohteissa lattian tulee olla tiivis ja vahinkotilanteissa vuotojen pääsy maaperään tulee estää. 9. Ajoneuvojen pesupaikka on sijoitettava alueelle, joka on päällystetty vesitiiviiksi ja varustettu hakemuksen mukaisesti reunakorokkein ja kallistuksin siten, että vedet valuvat takaisin selkeytysaltaisiin. Pesuvesien selkeytysaltaat ja lietteen valutukseen käytettävät reuna-alueet on rakennettava vesitiiviiksi. Reuna-alueet on kallistettava ja varustettava vesitiivein reunakorokkein niin, että vedet valuvat altaaseen. Altaan ylitäyttötilanteissa vedet voidaan johtaa näytteenottokaivolla varustetun hiekanja lietteenerotusjärjestelmän kautta ojaan. Pois johdettavan veden määrä on mitattava. Yksityiskohtaiset pesupaikan ja selkeytysaltaiden rakentamissuunnitelmat ja rakennepiirustukset tulee esittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. 10. Polttoainesäiliö putkistoineen on tarkastettava vähintään kymmenen vuoden väliajoin. Tarkastuspöytäkirja on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Lisäksi toiminnanharjoittajan on säännöllisesti itse tarkkailtava öljy- ja kemikaalisäiliöiden ja niiden suojarakenteiden kuntoa. Polttoainesäiliön täytöstä on pidettävä kirjaa. Jätteet ja niiden hyödyntäminen 11. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään.

17 17 (26) Selkeytysaltaan valutettu liete tulee siirtää valutusreunalta suoraan kuljetuskalustoon kuljetettavaksi jatkokäsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa säilyttää 12 kuukautta pidempään ja niistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä syntyneiden, käsiteltyjen ja varastoitujen vaarallisten jätteiden määrät, sijoitus- ja toimituspaikat sekä käytetyt jätteenkuljettajat ja päivämäärät. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Muutoin jätteen käsittelyssä on noudatettava kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Betonin valmistuksessa voidaan ottaa vastaan ja hyödyntää seosaineena lentotuhkaa ( ), joka täyttää Suomen Betoniyhdistyksen (by 65) standardin SFS-EN-450 vaatimukset sekä masuunikuonaa ( ). Luvan saajan on oltava selvillä käytettävien jätemateriaalien koostumuksesta ja soveltuvuudesta kyseiseen käyttötarkoitukseen, ja analyysitulokset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle Poikkeukselliset tilanteet 12. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä toimivaltaiselle valtion valvontaviranomaiselle ja Kaarinan kaupungin sekä Liedon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Tarkkailu Poikkeuksellisiin tilanteisiin on ennakolta varauduttava ajan tasalla pidettävällä suunnitelmalla sekä kouluttamalla henkilökunta tällaisten tilanteiden varalle. 13. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti täydennettynä ja muutettuna seuraavasti: Laitoksen ilmaan johdettavat hiukkaspäästöt tulee mitata vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta, ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Mittaustulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa mittauksen suorittamisesta. Pesupaikan selkeytysaltaista maastoon johdettavaa vettä tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen näytteenottajan ottamalla näytteellä. Näytteestä tulee tutkia kiintoaine, sameus, sähkönjohtavuus, ph, kemiallinen hapenkulutus, sulfaatti, kalsium, kloridi, lyijy, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, sinkki ja öljyhiilivedyt (C10 C40).

18 18 (26) Tämän päätöksen mukaisesti tarkistettu tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa tai muuttaa ympäristöluvan valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Kirjanpito ja raportointi 14. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava toimivaltaiselle valtion valvontaviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin: - tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden, apuaineiden ja valmiiden tuotteiden määrät laitoksella hyödynnettyjen jätteiden alkuperä, laatu (ewc) ja määrä sekä selvitys jätteiden soveltuvuudesta prosessissa hyödynnettäväksi laitoksella käytettävien polttonesteiden ja kemikaalien laji sekä kulutusja varastointimäärät toiminnassa syntyvien jätteiden lajit (ewc) ja määrät sekä jätteiden toimituspaikat selvitys poikkeuksellisista tapahtumista tiedot laitoksella tehdyistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä tiedot pesupaikan selkeytysaltaista maastoon johdetun vedenmäärästä ja laadusta (tarkkailutulokset) sekä tuloksiin perustuva arvio niiden ympäristövaikutuksista. Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään toimivaltaisen valvontaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 15. Toiminnanharjoittajan tulee ennen toiminnan päättymistä huolehtia alueen puhdistamisesta sekä siellä mahdollisesti olevien jätteiden sekä käytöstä poistuneiden koneiden, laitteiden ja muiden esineiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja alueen puhdistamisesta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle. Toiminnan loppuessa on kiinteistön maaperän mahdollinen pilaantuneisuus- ja puhdistustarve arvioitava ja mikäli maaperä todetaan pilaantuneeksi, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisu Ympäristönsuojelulain voimaan tulleen muutoksen (437/2017) liitteen 2 kohdan 8 mukaan kiinteät betoniasemat ja betonituotetehtaat kuu-

19 19 (26) luvat ympäristönsuojelulain 116 :n tarkoittamiin rekisteröitäviin toimintoihin. Lain muutoksen siirtymäsäännösten mukaan liitteen 2 kohdan 3 soveltamisalaan kuuluvat muiden kuin moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tai moottoriveneessä polttoaineena käytettävien nestemäisten polttoaineiden jakeluasemat sekä liitteen 2 kohdassa 8 tarkoitetut kiinteät betoniasemat ja betonituotetehtaat säilyvät luvanvaraisina siihen saakka, kunnes niitä koskevat 10 :n nojalla annettavat valtioneuvoston asetukset tulevat sovellettaviksi. Näiden toimintojen ympäristöluvat tai siihen rinnastettavat päätökset raukeavat, kun edellä tarkoitetut valtioneuvoston asetukset tulevat sovellettaviksi. Betoniasemia ja betonituotetehtaita koskevaa asetusta ei toistaiseksi ole annettu. Luvan myöntämisen edellytykset Tämän päätöksen mukaisesti harjoitettuna valmisbetonitehtaan toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 11 :n edellytykset sijoituspaikan valinnalle. Hakemuksen mukaisesti toimien ja lupamääräykset huomioon ottaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitun laiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesiin eikä se siten vaaranna Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille asetettuja tavoitteita. Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesta muutetusta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennakolta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa, joka tässä päätöksessä olisi määrättävä korvattavaksi. Tuhkan ja kuonan käyttö betonin valmistuksessa toteuttaa Etelä- ja LänsiSuomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 asetettuja hyödyntämistavoitteita. Valtioneuvoston keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (1065/2017) 1 :n 4 momentin kohdan 5) mukaan asetusta ei sovelleta keskisuuriin energiantuotantoyksiköihin, joissa palamisessa syntyviä kaasumaisia tuotteita käytetään esineiden tai aineiden suoraan lämmitykseen, kuivaukseen tai muuhun käsittelyyn. Laitoksen 1 MW:n ns. Turbomatic-laitoksen poistokaasuja käytetään kiviaineksen lämmitykseen.

20 20 (26) Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon laitoksen sijainti, toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski, lähialueen asutuksen läheisyys sekä ympäristönsuojelulain vaatimus käyttää toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun laitos toimii tämän ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Toiminnassa on kyse teollisesta valmistusprosessista, jossa jossain määrin hyödynnetään eräitä laadultaan rajattuja, käyttötarkoitukseltaan hyväksyttyjä jätemateriaaleja. Aluehallintovirasto on katsonut, että hakemuksessa on esitetty kyseisen toiminnan osalta myös jätelain 120 :n mukaiselta suunnitelmalta edellytettävät tiedot, ja tämän päätöksen mukaisesti toteutettu tarkkailu on myös tältä osin riittävä. Laitokselle voidaan ottaa vastaan hyödynnettäväksi vain betonin valmistukseen seosaineina käytettäviä, sille asetetut laatukriteerit täyttäviä jätemateriaaleja, joita säilytetään muista materiaaleista erillään varastosiiloissa enintään 100 tonnia kerrallaan. Tämän vuoksi aluehallintovirasto ei ole katsonut tarpeelliseksi asettaa niitä koskevaa ympäristönsuojelulain 59 :n mukaista vakuutta. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset Määräykset pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Hiukkaspäästöraja on hakemuksen mukainen, ja aluehallintovirasto on katsonut sen riittäväksi. Määräyksillä pölynpoistojärjestelmän kunnossapidosta ja tarkkailusta sekä toimintojen keskeyttämisestä mahdollisen häiriön sattuessa vähennetään ilmaan syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Lupamääräykset Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriölle alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

21 21 (26) Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnasta aiheutuvaa melua ajallisesti. Poikkeustapauksissa toimintaa voidaan suorittaa myös muina aikoina, mikäli kohtuutonta meluhaittaa ei aiheudu. Alueella on muita melua aiheuttavia toimintoja, minkä vuoksi yhteiset meluselvitykset ovat tarpeellisia yhteisvaikutusten selvittämiseksi. Lupamääräykset Sosiaalitilojen jätevesiä koskeva määräys on annettu vesien pilaantumisen estämiseksi. Hakemuksen mukaan WC:n jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Betonimyllyn alle kertyvän betonijätteen ja altaisiin kertyneen jäämäbetonin poistamisella varmistetaan autojen pesupaikan yhteydessä olevien selkeytysaltaiden toimintakunto, estetään betonilietteen pääsy ojaan ja leviäminen alueelle. Ajoneuvojen pesupaikan sijoittaminen päällystetylle alueelle ja vesien johtaminen takaisin selkeytysaltaisiin on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskevat velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantumista voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Polttoainesäiliön tarkastuksella varmistetaan säiliön moitteeton kunto ja vähennetään mahdollisista säiliövuodoista aiheutuvaa maaperän pilaantumisriskiä. Lupamääräys 11. Lupamääräys perustuu jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :ään, jonka mukaan jäte on pakattava siten, että jätteen säilyttämisestä ja kuljettamisesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja että jätteelle voidaan järjestää sen laadun mukainen käsittely. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 8 :n mukaan on ensisijaisesti vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine käyttämällä se uudelleen tai kierrättämällä se erilaisina tuotteina. Toissijaisesti jäte voidaan

22 22 (26) hyödyntää energiana, jos se ominaisuuksiensa puolesta siihen soveltuu. Jätteiden käsittely on suunniteltava ja järjestettävä niin, että jätteestä päätyy mahdollisimman vähän loppusijoitukseen. Lentotuhkaa ja masuunikuonaa käytetään betonin valmistuksessa, ja niille on määritelty kyseisen käyttötarkoituksen mukaiset laatukriteerit. Voimalaitoksella syntyvän lentotuhkan laatu riippuu käytettävistä polttoaineista, polttoprosessista ja tuhkan erotustekniikasta. Hyödyntämiseen ja tuhkan ympäristökelpoisuuteen vaikuttaa tuhkasta liukenevien haitallisten aineiden määrä. Tämän vuoksi luvan saajan on varmistuttava vastaanotettavan materiaalin soveltuvuudesta laitoksella hyödynnettäväksi. Lupamääräys 12. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan luvassa on annettava mm. määräykset toimista häiriö- ja poikkeustilanteissa. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Hätäkeskukseen tehtävän ilmoituksen lisäksi vahingosta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaisille. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. Määräys varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin ja niitä koskevan suunnitelman ajantasaisuus on tarpeen mm. ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tehtaalle laadittavan pelastussuunnitelman, jota päivitetään tarvittaessa, voidaan katsoa olevan riittävä. Lupamääräys 13. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta, jota voidaan muuttaa ympäristönsuojelulain 64 ja 65 :n perusteella. Asiantuntijan ottamissa ja hyväksytyssä laboratoriossa tutkituilla vesinäytteillä taataan vertailukelpoiset tutkimustulokset. Tutkimustulosten perusteella valvontaviranomainen voi arvioida, onko kaksi kertaa vuodessa otettava näyte riittävän edustava. Lupamääräys 14. Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi sekä ympäristönsuojelulain 223 :n mukaisen tietojärjestelmän ylläpitämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräys 15. Luvassa on ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kun-

23 23 (26) nostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja maaperän pilaantuneisuuden arvioimisesta. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset ja muut seikat on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto myöntää Rudus Oy:n Mullimetsän betonitehtaalle luvan toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Perustelut: Lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 199 :n mukaan hyväksyä hakijan esittämien perustelujen vuoksi toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamista mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei ole vastustettu. Toiminta sijoittuu alueelle, jolla on muutakin ympäristöluvanvaraista toimintaa. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.