SUONENJOKI - KONNEVESI - RAUTALAMPI - VESANTO - TERVO

Transkriptio

1 Nro 3 Maaliskuu 2012 ISSN vuosikerta SUONENJOKI - KONNEVESI - RAUTALAMPI - VESANTO - TERVO 3 Ratsastuskeskuksella uusia tuulia 4 Koivuranta täyttää 90 vuotta 7 Rakennuslandia erikoistuu kylppäreihin KYLÄLÄINEN s. 8-9 Raimo Halinen Painos joka numerossa vähintään kappaletta

2 HAUSKA PÄIVÄ! Kaikki yhdessä hauskanpitoon - Tervetuloa! DUMLE TARKKUUSLASKUKISA LA KLO 14 LUMIKENKÄRETKI LA KLO 16 ILMOTTAUTUMINEN VUOKRAAMOON STIGA- PUJOTTELU SU KLO 14 Pankki- ja vakuutusasiat? Kun kysyimme ihmisiltä pankki- ja vakuutusasioista, selvisi, että monella ne ovat kuin kuuluisat Ellun kanat missä sattuu ja siellä täällä sekaisin. Kannattaakin tarkistaa bonuslaskurista, kuinka paljon sinä hyötyisit, jos ne löytäisivät tiensä saman katon alle. op.fi/bonuslaskuri Kaikki rinteet avoinna 13 RINNETTÄ 5 HISSIÄ Paras paikka perheelle! RINTEET Tervetuloa hauskanpitoon ma-la ja su info: , Nyt on hinnat KOHDALLAAN! Näillä hinnoilla niin kauan kuin varastoa riittää! 2 Väinö verkkoreki 260x80 cm Pilkkireissulle! Asseri Nuorgam pilkkihaalarit Koot S-XXL 499,- 179,- 79,- Ozoom Termo lämpösaapas -50 C 49,- Urheilu ja kalastus Varis Kauppatie 43, Konnevesi p Väinö parireki cm Galvanoitua terästä, jalasten pohja muovitettu Jousitettu nytkä Peltonen Nanogrip pitopohjasukset ja muut hiihtovälineet lähiseudun edullisimpaan hintaan! Tavallista edullisempi urheilukauppa Ma-pe 9-17 La ,- Latuhöylä Arctic 30 kg Kokoontaittuva aisa, FIS-mitoilla Paljon erilaisia vahvoja ahkioita, esim. Kalastaja 3 malli 67x119x 20 cm 42,90 Rautalammilla lauantaina klo Matti Lohen koulu, Koulutie 14, Rautalampi Yrityksen perustamisen teemapäivä Yrityksen perustamisen teemapäivä on tarkoitettu kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Teemapäivä auttaa yrityksen suunnittelun alkuvaiheessa olevaa henkilöä ymmärtämään mitä ja missä järjestyksessä hänen tulisi tehdä yrityksen perustamiseksi. Teemapäivä sisältää tietoa erittäin tiivistetysti muun muassa yritystoiminnan suunnittelusta, yritysmuodoista, aloittavan yrittäjän talouslaskelmista, markkinoinnin suunnittelusta ja starttirahasta. Yrityksen perustamisen teemapäivään otetaan mukaan enintään 30 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen mennessä: tai projektisihteeri Hannele Rouvinen, hannele.rouvinen@ely-keskus.fi, puh Tutustu myös muihin järjestettäviin yrittäjäkoulutuksiimme: Lisätietoja: Projektipäällikkö Ari Tanskanen ari.tanskanen@ely-keskus.fi puh Pohjois-Savon ELY-keskus Startti Yrittäjäksi projekti

3 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Tiina Vainikainen jättäytyy hiljalleen sivummalle ja jättää ratsastuksen opetuksen Teemu Pesun harteille. Teemu Pesu opettaa Ratsastuskeskuksella Rautalammin Ratsastuskeskuksella on tammikuun lopulta alkaen opettanut ratsastusta Teemu Pesu. Ratsastuskeskuksen yrittäjä ja vastaava ratsastuksenopettaja Tiina Vainikainen on jäämässä äitiyslomalle. - Hiljalleen aion tästä jäädä sivummalle, toimin toki edelleen yrittäjän asemassa, mutta olen yrittänyt delegoida työni mahdollisimman tehokkaasti muulle henkilökunnalle. Teemu Pesu valmistuu keväällä ratsastuksenohjaajaksi Isän työn vuoksi Pesu vietti kolme vuotta lapsuudestaan Tanskassa. 24-vuotias Teemu Pesu on kotoisin Oulusta. Ratsastusta hän on harrastanut jo yli 15 vuotta, minkä johdosta hän hakeutuikin opiskelemaan Loimaan lukion valmennuspainotteiselle hevosurheilulinjalle Ypäjän hevosopistoon. Pesu on kilpaillut pääasiassa kenttä- ja esteratsastuksessa. - Kirjoitin ylioppilaaksi Seuraavana vuonna menin armeijaan ja sen jälkeen hakeuduin Harjun oppimiskeskukseen opiskelemaan ratsastuksenohjaajaksi. Vaihdoin koulua 2010 Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikköön, mutta jatkoin samaa opiskelua, Teemu Pesu kertoo. Nuoruudessaan hän on asunut isänsä työn vuoksi kolme vuotta Tanskassa. Tällä hetkellä asunto löytyy Rautalammilta Pappilanpellolta ja ratsastuksenohjaajan tutkinnon on määrä valmistua tämän vuoden toukokuussa. Näyttöihin perustuvasta tutkinnosta suoritettuna on jo ratsastuksenohjauksen ja esteratsastuksen näytöt. Viimeinen näyttö on edessä toukokuussa. Toiminta jatkuu entisellään Tiina Vainikainen kertoo, että toiminta Ratsastuskeskuksella jatkuu entisellään, ainoastaan tekijä vaihtuu. - Kyllä minä jollain tasolla taustalla vaikutan, mielenrauha ei kestäisi lähteä nyt pois ja tulla 2013 takaisin. Mutta päivittäisestä työstä yritän pysyä erossa. Vastaava tallityöntekijä Markku Vainikainen jatkaa entiseen malliin tallin puolella. Lisäksi keskuksella työskentelevät ratsastuksenohjaaja Sari Uimonen ja oppisopimuksella hevosenhoitajan tutkintoa suorittava Mirella Mäkelä. - Sari Uimonen työskentelee Rautalammilla vain yhden viikon kuukaudesta, vaikka onkin kokoaikaisena palkkalistoillamme. Vuokraamme hänen Mielenrauha ei kestäisi lähteä nyt kokonaan pois ja tulla vuonna 2013 takaisin. työpanostaan Sorsasalon ja Varkauden Ratsastuskeskuksille. Kokeilu on toiminut yllättävän hyvin, Tiina Vainikainen kertoo. Monipuolista hevosalan koulutusta Rautalammin Ratsastuskeskuksella toimintaa pyörittää Rautalammin Ratsupalvelut Oy -niminen yritys. Liikevaihdolla mitattuna lukion ratsastuslinja tuo kolmanneksen yrityksen liikevaihdosta. Toisen kolmanneksen tuo Savon ammatti- ja aikuisopiston luonto-ohjaajien koulutus. - Harvalla ratsastuskeskuksella koulutustoiminta on yhtä monipuolista kuin meillä, Tiina Vainikainen sanoo. - Lisäksi meillä on ylläpidossa yksityisten ihmisten hevosia, järjestämme ratsastustunteja ja kesäleirejä, hän jatkaa. 3

4 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Koivurannan arkisto Toimitusjohtaja Juha Suokivi Koivurannan vanhan linja-autohallin edustalla. Rakennuksen rakensi 1939 hänen isoisänsä Viljami Liimatainen, joka suunnitteli rakennukseen myös ravintolaa ja kauppaa. Ne eivät kuitenkaan toteutuneet. Nykyisin talossa on yrityksen toimisto ja Suokiven äidin asunto. Koivuranta Oy on Suomen vanhimpia linja-autoliikenneyhtiöitä Ensi vuonna juhlitaan 90-vuotista taivalta Koivuranta Oy:n tarina voidaan katsoa alkaneeksi kesästä Tuolta ajalta löytyy dokumentteja, joiden mukaan säännöllinen linjaautoliikenne on alkanut. - Joidenkin mukaan liikennöintiä on ollut jo kesällä 1922, mutta 2013 olemme päättäneet juhlia yrityksen 90-vuotista taivalta. Joka tapauksessa Koivuranta lukeutuu maamme vanhimpiin linjaautoyhtiöihin, toimitusjohtaja Juha Suokivi kertoo. Yrityksen on perustanut Suokiven isoisä, Viljami Liimatainen. Hän oli veturinkuljettaja ja näki siksi tarpeen linja-autoilla tapahtuvalle syöttöliikenteelle. - Isoisä alkoi ajaa linja-autolla Konnevedeltä Kuusaaseen, missä oli lähin junaseisake. Myöhemmin alkoi liikenne Hankasalmelle ja Laukaaseen. Kaikki eivät Liimataisen liikeide- Et kai sinä maksua ota kun oot sinne menossa muutenkin? aa ymmärtäneet, ja hän joutuikin useasti vastaamaan kysymykseen: Et kai sinä maksua ota kun oot sinne menossa muutenkin? Sota ja Kivisalmen bussiturma mustat hetket 1930-luvun lopulla puhjennut sota oli kova koettelemus myös Koivurannalle. Yhtiön kymmenestä linjaautosta viisi pakko-otettiin valtiolle. Polttoaineen ja varaosien saanti oli hyvin vaikeaa. Häkäpönttöautoja varten Koivurannalla oli hiilenpolttomiilut varikon läheisyydessä, mutta tielaitos käski purkaa rumilukset pois. Nykypäivänä sellaiset olisi suojelukohteita. - Kyllä sen ajan mekaanikot ovat olleet melko seppiä. Olen kuullut, että erään linja-auton moottorin säryttyä on autoon kesäksi vaihdettu T-Fordin moottori. Syksyllä oikea moottori oli saatu kuntoon ja vaihdettu takaisin. Myös vuonna 1956 tapahtunut Kivisalmen linja-autoturma kuuluu yrityksen koettelemuksiin. Kivisalmen lossille ajaneen linja-auton jarrut pettivät ja auto syöksyi järveen Rautalammin ja Konneveden rajalla. Onnettomuudessa hukkui 15 auton 33 matkustajasta. - Se on lamauttanut koko yrityksen aikanaan. Olen vilkuillut dokumentteja aiheesta, mutta ne on niin ikävää luettavaa ettei niitä paljon viitsi lukea. Enimmillään yrityksellä oli 30 linjaautoa ja 60 työntekijää lukujen taitteessa. Nykyisin toimintaa pyöritetään 17 auton ja 25 henkilön voimin. - Reitit eivät ole vähentyneet täysin vastaavassa määrin, nykyään autokiertoon kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen ja toiminta on tehokkaampaa, Suokivi kertoo. Oikeista töistä linjaautofirman ohjaksiin Koivuranta Oy on Suokiven sisarusten sataprosenttisesti omistama perheyhtiö. Juha on sisaruksista ainoa yrityksessä työskentelevä. - Koulutustaustaltani olen diplomiinsinööri. Olin ihan oikeissa töissä Helsingissä kun isäni Jaakko Suokivi kuoli yllättäen vuonna 1988 ja minun piti tulla katsomaan miten linja-autofirmaa pyöritetään. - Silloin oli aika kovaa aikaa, jouduin heti saneeraamaan toimintaa aika kovalla kädellä. Itsekin ratin takana Toimitusjohtajan päivä alkaa kello 7.15, jolloin hän lähtee kuljettamaan Konneveden nuoria kouluun. Koulun pihassa ollaan kello 9, minkä jälkeen Suokivi suuntaa töihin toimistolle. Iltapäivällä hän hyppää uudelleen auton rattiin ajamaan koululaiset koteihinsa. - Tykkään myös laskettelusta, ja jos on ajoja Häkälle tai Rukalle, olen yleensä käsi pystyssä viivalla lähdössä, Suokivi naurahtaa. 4

5 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Konneveden kunta Juha Suokivi ajaa Koivurannan vuoroja myös itse. Koulukyydeillä käytettävissä autoissa on nykypäivänä oltava alkolukko, mihin on puhallettava auton käynnistämiseksi. Kari Levänen Siikakoskessa virtaa nyt oikeasti paikallinen vesi. Konneveden kunta osti seitsemän koskea Pula-aikana tehtiin paljon itse. Vasemmalla olevan Chevroletin kori on Koivurannan omaa tuotantoa. Alan haasteet on kovat mutta eteen päin mennään Maaseudun autioituminen ja autoistuminen ovat suuri haaste paikalliselle linja-autoyhtiölle. - Matkustajamäärät täällä ovat pudonneet aivan radikaalisti. Nykyään perheissä on lähes poikkeuksetta yhtä monta henkilöautoa kuin on ajokortillisia perheenjäseniä. Polttoaineiden ja palkkakustannusten nousu on myös erittäin suuri haaste, kun valtion tukemien linja-autovuorojen tuet samaan aikaan pienenevät. - Polttoainetehokkuutta pyritään parantamaan esimerkiksi käyttämällä pienempiä autoja tarpeen mukaan. Alan koko sopimus- ja lupajärjestelmä tulee lähivuosina uudistumaan EU:n vaatimuksesta, eikä tulevaisuudesta ole vielä tarkkaa tietoa. - Pelissä mukana on päätetty pysyä. Suomessa on kaksi miljoonaa ajokortitonta, ei tarve mihinkään ole kadonnut. Onko sinulla vanhoja kuvia tai juttuja? Ensi vuonna olevan juhlavuoden kunniaksi Konneveden Kotiseutuyhdistys julkaisee Koivuranta Oy:stä historiikin, jonka toimittaa lehdistöneuvos Pekka Kivelä. - Aineistoa kerätään parasta aikaa, joten jos sinulla on Koivurantaan liittyviä kuvia tai pieniä juttuja, olemme niistä erittäin kiitollisia, Juha Suokivi kertoo. Kuvia voi lähettää Koivurannalle postitse. Skannauksen jälkeen kuvat palautetaan lähettäjälle, kunhan mukana on yhteystiedot. Kuvia ja juttuja voi lähettää myös sähköpostitse. Koivuranta Oy Jokirannantie Konnevesi koivurantaoy@pp.inet.fi Konneveden kunta on ostanut Kellankosken Voima Oy:n. Kauppaan kuuluu seitsemän kosken vesistöoikeudet, useita rakennuksia, voimalaitos sekä teollisuushalli. - Kaupat tehtiin pari viikkoa sitten, kuntalaisilta saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Kunta omistaa nyt 99% Kellankosken Voima Oy:stä ja yhtiölle on valittu paikallinen hallitus, kunnanjohtaja Kari Levänen kertoo. Yleinen ilmapiiri Konnevedellä on se, että koskireitin tulee kuulua kunnan omistukseen. Päätäntävalta koskien matkailu- ja kalastuskäytöstä on nyt omassa kunnassa. Kuuden miljoonan euron kaupan kunta rahoittaa suurelta osin pankkilainalla. Konneveden kunnalla oli viime vuoden lopussa velkaa asukasta kohden alle tuhat euroa, mikä on selvästi alle valtakunnan keskitason. Kauppa maksaa itsensä takaisin vuosien saatossa Kaupalla ei haeta nopeaa tuottoa. Konnevetisille tärkeämpiä ovatkin tunne- ja imagosyyt. Kunnassa uskotaan myös siihen, että koskien rahallinen arvo tulee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään. - On tullut paljon myönteistä palautetta siitä, kuinka upeaa on, että kunta omistaa koskireitin. Kaupan tuotto tulee vuosien mittaan monta eri kautta, esimerkiksi paikalliset yritykset hyötyvät kun koskien matkailukäyttöä päästään kehittämään. Kalakannasta on tärkeä huolehtia Konnevedellä on pitkään puhuttu herrain koskista, sillä paikallisilla kalastajilla ei ole ollut koskille asiaa. Täysin avoimiksi kalastukselle kosket eivät kuitenkaan tule. - Kunnan tärkeä tehtävä on hoitaa ja parantaa koskien luontaista taimenkantaa, joka ei kestä aivan rajoittamatonta kalastusta koskissa, kunnanjohtaja Levänen rauhoittelee. Koskikauppa on herättänyt laajasti mielenkiintoa Solmittu kauppa on huomioitu laajasti myös valtakunnan tasolla. Yleisesti ottaen kauppaa on pidetty järkevänä ja kaukonäköisenä ratkaisuna. - Kyllä tässä on saanut kyselyihin vastata. Työpöydällä taitaa nytkin olla kymmenisen yhteistyötarjousta, mikä on tietenkin positiivista sikäli että kumppaneita ei tarvitse alkaa itse metsästämään, Kari Levänen myhäilee. 5

6 Teksti ja kuva: Sari Toikkanen 6 Rautalammin Rakennus Oy Kuopiontie 30, RAUTALAMPI Suunnittelusta toteutukseen: uudisrakennukset saneerauskohteet (katot, ikkunat, pesu- ja saunatilat sekä keittiöt) Omakotitaloista kesämökkeihin ja pieniin teollisuushalleihin. Luotettava ja asiantunteva rakentaja vuodesta 1967 lähtien. Rakennustekniset työt, Jarmo Sahlberg LVI- työt, Kari Röntynen Kun olet aikeissa remontoida tai rakentaa, ota yhteyttä! OK-TALO Vaajasalmi 5h+k+s+kph/wc+khh+wc n112,5/143 m². Rak Tontti yhteensä n 1,85 ha. Erillinen lämmin halli, jossa mm nosturi. Nokisenkoskelle 300 m. Hp KERROSTALOTALO 3h+k+kph 76,5 m². Erittäin hyväkuntoinen ja toimiva asunto valoisalla paikalla, palvelut lähellä,1.kerros. Hp RT 2h+k+kph+vh 60 m² Siisti ja remontoitu huoneisto erittäin rauhallisella ja valoisalla paikalla. Hp RT 1h+k+alk+kph 41 m². Opintie 28 As 15, palvelujen lähellä pikkunäppärä ja edullinen asunto Hp MAATILA Vaajasalmi 2h+tupakeittiö+eteinen+kph/wc+vinttikamari+vintti n 75 m². Rakennettu 1940-luvulla hirsirakennus, vanhat hirret osittain näkyvissä. Pa 9,9 ha, josta metsää n 9,4 ha. Hyväkuntoinen navettarakennus, pihasauna. Rauhallisella paikalla. Paikka vaatii remonttia ja siistimistä. Hp Vapaa-ajan asunto / pientalo Vekarolahti Iisveden rannalla 2h+k+s+ph+et+kuisti n 56 m². Tontti m2 Iisvesi. Aitta, varasto, maakellari. Sähkö/puulämmitys.Hyvä kulkuyhteys, hienolla paikalla Vekarolahdella. Hp Muista kotitalousvähennys! ari.hulkkonen@arihulkkonen.com Kuopiontie 32, Rautalampi, puh OK-talo Kanervapolku Rautalampi 3-4+k+s+kph+wc+et+at+var 94/148 m². Tontti m² vuokrattu. Katto, lämpökeskus+putket+lattiat ja kph/s remontoitu. Iso ja erittäin valoisa piha-alue Rautalammin keskustassa palvelujen lähellä. Hp MAATILA / OK-talo Kerkonkoski 4h+k+s+kph n 80/100m². Tila n 4 ha metsämaata Sonkarin rannalla. Navetta ja riihi. Vesiosuuskunnan vesi ja viemäri. Puu/sähkölämmitys. Sopii myös vapaa-ajanasunnoksi. Hp METSÄTILA Tallivirta Kiikarvuori 49,84 ha Tallivirran rannalla, rantaviivaa n 400 m, puusto yhteensä m 3, tie perille. Hp METSÄTILA Hankalahti 18,48 ha Konnekoskentien varrella, puusto m 3. Hp Sirpa Lindsberg toivoo, että häneen otettaisiin rohkeasti yhteyttä. Kiinteistönvälittäjä ymmärtää, että asuttu kohde on jonkun koti. Sen myyminen ei ole sanelupolitiikkaa, vaan aina yhteistyötä asiakkaan kanssa. Sirpa aloitti kiinteistönvälittäjänä Uusi kiinteistöalan yrittäjä, tervolainen Sirpa Lindsberg palvelee mielellään pienilläkin paikkakunnilla. Hän herättelee tarjoamaan mummonmökkejä ja rantakohteita myyntiin jo nyt, vaikka kesään on vielä aikaa. Kun kysyy tuoreelta kiinteistöalan yrittäjältä, mikä lopulta ratkaisee asunnon ostamisen, vastaa hän nauraen vaimo. Hetken mietittyään hän kuitenkin jatkaa. Kyllä se on tunne, joka ratkaisee. Kun kävelet ovesta sisään, tiedät, onko asunto sinun, Sirpa Lindsberg sanoo. Esimerkiksi ikkunoista avautuva avara maisema tai mieluinen huonejärjestys voi saada asunnon tuntumaan omalta. Jokainen huomaa sellaiset itse. Ei kohteesta tarvitse keksiä mitään hyviä puolia. Edut on tietysti hyvä kertoa. Jokaisella on oma mielikuva ihanneasunnostaan. Kiinteistönvälittäjän tehtäväksi jää selvittää ostajan tarpeet ja toiveet sekä etsiä hänelle sopivin tarjolla olevista kohteista. Sydän mukana Joulukuun alussa yrittäjänä ja myyntineuvottelijana RE/MAX Asuntomestareilla työnsä aloittanut Lindsberg tietää jo miten työskennellä ja saavuttaa tulosta. Ensinnäkin hän haluaa olla helposti lähestyttävä. Koetan olla tavallinen oma itseni. Tärkeää on myös antaa asiakkaalleen aikaa. Haluan, että asuntoaan myyvälle tulisi luottava, välitön ja kiireetön tunne. Jos lähden vaikka Konnevedelle saakka, eipä sille päivälle enää muuta käyntiä sovita. Uteliaisuus toimeksiannon suhteen on myös hyväksi. Lindsberg kertoo tekevänsä aina paljon kysymyksiä; hän haluaa tietää myytävästä kohteesta muutakin kuin maapinta-alan ja neliöt. Se helpottaa myöhemmin hänen omaa myyntityötään. Hän ymmärtää lisäksi välittävänsä koteja. Kodilla on aina muutakin kuin rahallista arvoa. Mökkikauppa aluillaan Lindsbergin toimipaikka on Kuopiossa, linja-autoaseman päädyssä, mutta yrittäjänä hän voi tehdä töitä joustavasti myös kotoa käsin. Hän myös mielellään ottaa kohteita välitettäväkseen ympäröivistä kunnista. Minulle ei ole vierasta lähteä pienillekään paikkakunnille, muun muassa Tervon, Vesannon, Rautalammin, Konneveden, Keiteleen, Pielaveden ja jopa Viitasaaren suuntaan tähyilevä Lindsberg sanoo. Tosin kuntarajat eivät sido maan- ja maailmanlaajuisesti toimivaa liikettä. Myyntineuvottelija patistelee jo aloittamaan kesän mökki- ja tonttikauppaa. Vaikka mökit yleensä ostetaan kesällä, kannattaa myyntiä suunnittelevan ottaa nyt yhteyttä välittäjään. Mökin voi laittaa nettiin ennakkomyyntiin. Kun mökkitiet kantavat, pystyy täydellä teholla aloittamaan aktiivisen myynnin näyttöineen. Netin välityksellä Tervon kohteen voi bongata vaikka Australiassa. Lindsberg paneekin toivoaan mahdollisiin paluumuuttajiin ja kotiseudultaan kesäpaikkaa etsiviin, jotta he vilkastuttaisivat pienten kuntien kiinteistökauppaa. Sirpa Lindsberg pyöritti aiemmin Tervossa lemmikkien hoitopaikkaa, Sirpanpihaa, mutta halusi päästä ihmisten ilmoille ja liikkuvampaan työhön. Hyppy uuteen innostaa nyt niin, että suunnitelmissa on kiinteistönvälitysalan tutkintojen, KiAT:in ja LKV:n suorittaminen.

7 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Rautalammin Putkityö Oy Kivisalmentie 1651 B, Pakarila, Rautalampi LV-asennukset ja -korjaukset LV-tarvikemyynti puh Kauko Vepsäläinen puh Jani Huuskonen Tero Korhosen yritys Rakennuslandia on keskittynyt sisävalmistusvaiheen töihin, erityisesti märkätiloihin. Rakennuslandia keskittyy kylpyhuoneisiin Suonenjokelainen Rakennuslandia Oy on Tero Korhosen perustama rakennusalan yritys, jonka erikoisalaa ovat märkätilat, erityisesti kylpyhuoneet. - Keskittymällä yhteen tiettyyn rakentamisen osa-alueeseen voi tarjota asiakkaille parasta palvelua, yrittäjä Tero Korhonen sanoo. Yritys palvelee pääasiassa yksityisiä rakentajia, mutta Korhonen toivoo myös alueen rakennusliikkeiden löytävän hänet tarvitessaan kylpyhuoneisiin liittyvää asiantuntemusta. - Tällä hetkellä töitä on riittänyt hyvin, mutta kesälle voin ottaa vielä uusia töitä. Saa olla ihmisten kanssa tekemisissä Sisävalmistusvaiheen töistä Korhonen pitää erityisesti siksi, että saa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja toteuttaa yhdessä rakentamiseen liittyviä toiveita. - Tulevaisuudessa sisustussuunnittelu on suunta, mihin voisin yritystoimintaa laajentaa, mies kaavailee. Keskittymällä tiettyyn rakentamisen osa-alueeseen voi tarjota asiakkaille parasta palvelua. Yrittäminen on mukavaa Viime vuoden elokuun alusta asti yrittäjänä toiminut Korhonen on koulutukseltaan talonrakentaja. Aikaisemmin hän on opiskellut liikuntaneuvojaksi. - Yllätyksenä on tullut, miten mukavaa yrittäminen oikeasti on. Rakennustöistä tykkään erityisesti siksi, että voin haastaa itseäni, koskaan tässä työssä ei tule valmiiksi vaan aina voi kehittyä. Korhonen osallistui viime syksynä Rautalammilla järjestetylle yrittäjyyskurssille, ja suosittelee kurssia kaikille yrittäjyyttä harkitseville. - Kurssi vahvisti käsitystäni yrittäjänä toimimisesta. Siellä sai paljon hyvää käytännön tietoa, suosittelen kyllä kurssia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Vapaa-ajan täyttää perhe ja urheilu Korhonen on reilun vuoden ikäisen Eetu-pojan isä, joten vapaa-aika kuluu paljolti perheen kanssa. Myös urheilu on tärkeä harrastus työkunnon ja pirteyden ylläpitämiseksi. HUONEKALUT AUTOT VENEET VERHOOMO ASKO HÄMÄLÄINEN TOHOLAHDENTIE 53 A RAUTALAMPI JULKISET TILAT TYYLIHUONEKALUT ENTISÖINTI asko.ham@gmail.com JT PARKETTITYÖT Hionta, lakkaus, petsaukset Asennus- ja korjaustyöt Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle Kone Raivio Ky Kaivinkonetyöt 14 tn ja 1,5 tn Traktorityöt, kesä ja talvi Dumpperityöt Soita Ville, ville@koneraivio.f i T:mi Sähköasennus JUKKA HÄNNINEN Poikolantie 1, Rautalampi jukka.hanninen@sahkoasennus.inet.fi 7

8 KYLÄLÄINEN Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Raimo Halisen perhealbumi, Rautalammin paloaseman arkisto Palopäällikkö evp, harrastekalastaja ja eläkeläinen Raimo Halinen - Olen saanut elää valtavan rikkaan elämän. Olen nähnyt paljon ja paljon on tapahtunut. Koskaan en ole voinut sanoa, ettei minulla olisi tekemistä. Raimo Halinen on syntynyt juuri ennen sotia vuonna Nuoren miehen työura alkoi jo 12 kesäisenä Sahalan kartanolla. - Sahalan vanha isäntä kysyi äidiltä, että eikö tuo poika lähtis ajamaan hevosta. Minun mielestä hevosen ajo oli ihan hirvittävän mukavaa ja sinne läksin. Sitten oon ollu tekemässä ropsia, tukin uitossa. Töitä riitti siihen maailman aikaan. Itse kunkin on seikkailunsa seikkailtava, ja vajaa parikymppinen nuori mies suuntasikin Rautalammilta pohjoiseen, Savukoskelle. - Erään Pihtiputaalta Sahalan metsään töihin tulleen Kärkkäisen kanssa mentiin Rovaniemelle, missä heitettiin hattua jatkosuunnasta. Keikka Etelä-Suomeen Pohjoisessa vietetyn vuoden jälkeen etelä alkoi tuntua nuoresta miehestä houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Pääkaupunkikin oli harkinnassa, mutta velimies asui Kotkassa, jonne Halinen päätyikin töihin Gutzeitin tehtaalle. - Se oli vain parin viikon mittainen työrupeama. Vaikka paikalliset sanoivat Kahvilaivaa purettaessa oli aina nosturikuskin kanssa sopimus, että joku säkki putoaa maahan. sitä rahan hajuksi, niin minun nenään se haju ei käynyt. Toimettomaksi ei Halinen jäänyt tuolloinkaan, vaan seuraava työpaikka löytyi Kotkan satamasta. - Siellä sai aina jotain, mikä ei ollut luvallista, mutta hirveen tarpeellista. Kahvilaivaa purettaessa oli aina nosturikuskin kanssa sopimus, että joku säkki putoaa maahan. Satamatöissä sattui työtapaturma, kun suuri massapaali vyöryi Raimo Halisen jalan päälle. Pitkän sairausloman takia hän hankkiutui takaisin kotipitäjäänsä Rautalammille. 42 vuotta kunnan kirjoilla Rautalammille palattuaan Raimo Halinen teki sekalaisia töitä. Esimerkiksi hän kaivoi ojat kaikkiin Kotilaisen peltoihin. - Martin kanssa oltiin sovittu metrihinta ojankaivusta, ja kun esitin laskun niin Martti sano oot mitanna molemmat puolet. Siitä kai se kunnanrakennusmestari sitten näki että lapio minulla pyssyy kädessä luvun alkupuolella Halista kysyttiin kuntaan töihin. Siitä alkoi 42 vuoden mittainen rupeama kunnan kirjoilla. - Aloitin auton apumiehenä, mutta melko pian aukesi nuohoojan paikka, jota sitten hain ja pääsin. Se oli mielenkiintoista hommaa, paljon sai tavata ihmisiä. Palokuntaan Halinen oli kuulunut monta vuotta. Tulikasteen hän sai Ränssin sydänmaalla Lummukan lähellä. - Oli iso metsäpalo. Minut laitettiin muutaman muun miehen kanssa kaatamaan puita ja tekemään vastatuli. Kerettiin kaataa vaan muutama puu kun tulet näkyi edessä ja vanhimpana ollut Eeli Hänninen huusi: Nyt kaikki lampeen! Tuli humahti meidän yli ja me istuttiin lammessa. Meillä ei ollut mitään hätää, mutta muut oli ihan varmoja että sieltä löytyy kolme palanutta miestä. Palopäällikön paikka kutsuu Letkujakin saatiin ostaa vasta, kun erään kunnanvaltuutetun sauna paloi letkujen loppuessa kesken. Vuonna 1974 aukesi palopäällikön paikka, jota Halinen päätti hakea. - Eivät huolineet, mutta ajattelin että nuohotaan sitten. Kovin pitkäaikainen ei valittu palopäällikkö ollut, ja pian Haliselta kysyttiinkin tulisiko hän palopäälliköksi jos hänet valittaisi. - Sanoin että tulen, mutta ehtona on se, että saan jonkun korvauksen koulutuksen ajalta, eihän minulla pätevyyttä ollut siihen tehtävään. Kenties Rautalammin historian suurin rakennuspalo tapahtui vuonna 1982 kun vanha Seurantalo, silloin huonekalutehtaana toiminut rakennus, paloi täysin. Samaisen tapahtuman johdosta palopäällikkö Halinen pääsi ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien kanteen. - Näytti, että palo olisi saatu sammumaan, mutta sitten koko katto hemahti kerralla tuleen. Kun nähtiin ettei mitään ole enää tehtävissä, totesin toimintaohjeita kysyneille pojille: APP. Paikalla oli myös Helsingin Sanomien toimittaja, joka oitis tuli kysymään mitä tuo tarkoittaa, johon vastasin: Antaa paskan palaa. Tämän Helsingin Sanomat tietenkin uutisoi etusivullaan. Palokunta rakennettiin vaatimattomista lähtökohdista - Kun aloitin töissä palotoimella kalustonhoitajana, palokunnalla oli vanha Suzuki-merkkinen kuorma-auto. Kerran Kurkilahdessa oli sauna tulessa, ja palaa se kerkesikin, koska palokunnan Suzuki syttyi palamaan ennen Kurkilahtea ja aika meni sen sammuttamiseen. - Myöhemmin saatiin oikeita paloautoja, mutta joka hankinta oli kiven alla ja päättäjille sai puhua ummet ja lammet ennen kuin rahaa irtosi. Letkujakin saatiin ostaa vasta, kun erään kunnanvaltuutetun sauna paloi, koska meidän letkut loppui kesken eikä saunaa saatu sammutettua. Kuuden viikon metsäpalovaroitus Tultuaan valituksi palopäällikön virkaan oli Halisen muutettava asumaan paloasemalle ja laitettava oma mökkinsä 8 Vuonna 1987 palopäällikkö Raimo Halinen sai tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin. Viimeisenä työpäivänään, uudenvuodenaattona 1992 hän otti vastaan Sisä-Savon palolaitosten järjestämän paraatin kunnanviraston edessä. Paraatia seuraa myös kunnanjohtaja Matti Aulis.

9 Raimo Halinen pitää rannassa edelleen talviverkkoja, ettei kalan haju pääse kotoa häviämään. vuokralle. Siihen aikaan palopäivystystä suoritettiin 24 tuntia vuorokaudessa paloasemalla. - Yhtenä lauantai-iltana oltiin just keritty mökille Vilosensaareen kun palopäivystäjänä ollut Eino Roponen souti saareen ja sano että nyt se alako. Puhe oli metsäpalovaroituksesta, ja tuohon aikaan palopäällikön oli astuttava virkaan metsäpalovaroituksen tullessa voimaan. - Ja se metsäpalovaroitus kesti kuusi viikkoa. Sen jälkeen soitin liittoon, että voiko tosiaan olla että pitää olla kuusi viikkoa putkeen töissä. Liitossa ihmeteltiin, että jossakin on vielä tuollainen sääntö voimassa. Kunnanjohtaja Nuutinen meinasi pudota tuolilta kun menin pyytämään kahden kuukauden vapaita. - Pidin vapaat useammassa erässä Jos se ei oo kalassa, niin aenakin se aatteloo sitä. viikon mittaisina kalastusvapaina, Halinen naurahtaa. Kipinä kalastukseen seitsenvuotiaana - Olin seitsenvuotias, kun pappa pyysi mukaan säyneenverkkoja laskemaan Lonkarille. Siitä iski se vaiva, joka ei vieläkään ole helpottanut. Eero Leskinen olikin Raimon 50-vuotispäivillä todennut päivänsankarista, että Jos ei se oo kalassa, niin aenakin se aatteloo sitä. - Rantaverkot minulla on vedessä vieläkin, ettei kalan haju pääse kotoa häviämään, mies myhäilee. HuutokauppAMEKLARI JA POLIITIKKO Kunnan virkamiehenä Raimo Halinen vastasi pitkään pestuumarkkinoiden järjestämisestä. Moni muistanee hänet myös huutokauppameklarina. - Huutokauppoja pidin, kun niitä sattui olemaan. Usein niitä oli pestuumarkkinoiden aikaan, mutta pidin myös yksityisille irtaimiston hävityshuutokauppoja. Yhteisten asioiden hoitamisessakin Halinen on ollut mukana pitkään. - Kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa liikojakin. Mutta kun jäin eläkkeelle, niin jäin pois myös kaikista luottamustehtävistä, ja se on ollut hyvä ratkaisu. Rautalampi on hänen mukaansa niin hyvä paikkakunta, että jos se olisi vielä vähän parempi niin pitäisi puhua asumisen sijasta lomailusta. - Täällä on hirveen mukavia ihmisiä. Sen tiedän, koska olen ollut niin paljon tekemisissä rautalampilaisten kanssa, että lieneekö kukaan muu yhtä paljon ollutkaan. Ainoastaan poliittinen päätöksenteko on Halisen mukaan mennyt viime vuosina huonompaan suuntaan. - Ennen pystyttiin neuvottelemaan ja sopimaan asioita. Ja päätökset piti. Ei pyörretty päätöksiä jälkeen päin ja kirjoiteltu kuka mitäkin oli sanonut. Aika kuluu verkkaisesti Työelämän ja luottamustehtävien jättämisen jälkeen elämä on rauhoittunut. - Kiireisimpään aikaan ehti yöllä käydä sängyn vieressä muutaman tunnin polvillaan. Vaimon Anna Marian kanssa tulee syksyllä täyteen 59 vuotta yhteistä taivalta. - Lapsia minulla ei ole yhtään, mutta poikia on kaksi; Anssi ja Jouni. Poikien lapset ovat Joonas, Emmi, Olli ja Milja. Johonkin aikaan uskalsin sanoa tuntevani jokaisen rautalampilaisen. Ja jos en nuorta tuntenut niin ainakin hänen vanhemmat oli tuttuja. Nyt en enää kaikkia tunne, mutta kyllä kaupalla käydessä moni tuntee minut. Vasemmalla Hankavedestä verkolla saatu viisikiloinen taimen. Hankavedestä serkun Pentti Purasen kanssa saadusta 11,3 kiloisesta hauesta uutisoitiin Paikallislehti Sisä-Savossa. 9

10 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen 10 KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, Rautalampi Puh TAPAHTUMAT PE Lähetystyön raamattuilta Seurakuntatalolla kello 18. LA Yhteisvastuutempaus Kerkonjoen koululla kello SU Marianpäivän messu kirkossa kello 10, Lähde-lapsikuoro Skuoritsasta, joht. Lena Andrejeva. Marianpäivän juhla Seurakuntatalolla. KE Eräkahvila Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Kirkkopuistossa kahden kuusen alla alkaen nokipannukahvia, teetä, mehua, munkkia ja makkaranpaistoa alkaen rantakala. Täytekakkuarpajaiset. MA 2.4. Hiljaisuuden lauluja kirkossa kello 18. Kyösti Kytöjoki. PE Vappu-baari Kirkkopuistossa Yhteisvastuukeräykseen osallistuttu aktiivisesti Rautalammin seurakunta osallistuu jälleen kirkon yhteisvastuukeräykseen. Aiempina vuosina osallistuminen Rautalammilla on ollut varsin aktiivista. - Kirkkopuistossa järjestetään eräkahvila ja vappu-baari. Kerkonkoskella on oma perinteinen yhteisvastuutempaus, lisäksi listakeräys on voimassa huhtikuun loppuun saakka, kertoo seurakunnan yhteisvastuukeräyksestä vastaava Antti Kaipiainen. Asukasmäärään suhteutettuna Rautalammin seurakunnan yhteisvastuukeräyksen tuotto oli vuonna 2011 valtakunnan kuudenneksi paras. - Listakerääjiä meillä on viitisenkymmentä, ja tavoitteena on käydä jokaisella ovella. Oman seurakunnan yhteisvastuukeräykseen voi osallistua myös lahjoittamalla suoraan tilille Nordea FI tai OP FI käyttäen Rautalammin seurakunnan viitenumeroa Tänä vuonna yhteisvastuukeräyksen tuotolla avustetaan kotimaassa ylivelkaantuneita myöntämällä matalakorkoisia pienlainoja talouden hallintaansaamiseksi. Kirkon Ulkomaanapu tukee yhteisvastuukeräyksen tuotolla Pohjois-Ugandassa omaisuutensa menettäneiden uutta alkua. Tapahtuman järjestelyt hoituvat vapaaehtoisten Olli Markkasen, Tuula Markkasen, Helena Peppasen ja Anna-Liisa Markkasen voimin. Kaikki uudet voimat toivotetaan tervetulleiksi mukaan toimintaan. Kerkolla perinteinen yhteisvastuutempaus Tulevana lauantaina Kerkonkosken koululla järjestetään jälleen perinteinen yhteisvastuutempaus. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki, tuotto lahjoitetaan yhteisvastuukeräykseen. Tapahtumassa myydään hernekeittoa, pannukakkua mansikkahillolla, maalaisruisleipää ja uunijuustoa. Syömään voi tulla paikan päälle tai hakea ruokia kotiin vietäväksi. Tapahtuman järjestävät vapaaehtoiset kerkonkoskelaiset ja sen tuotto lahjoitetaan suoraan Rautalammin seurakunnan yhteisvastuukeräykseen. Vapaaehtoiset kertovat nauttivansa tapahtuman järjestämisestä. - Aina etukäteen miettii että taas se tulee se hernekeittohomma, mutta sitten kun järjestelyissä pääsee vauhtiin niin hirmu mukavaa vaihtelua tämä on omaan arkeen, Tuula Markkanen kertoo. Ison työn tapahtuman eteen tekee myös Kerkonkosken koulun keittäjä Helena Lappi, jolle muut vapaaehtoiset haluavat esittää suuren kiitoksensa. Mukaan järjestelyihin otetaan myös ensi kesän Vieraillessaan uudella paikkakunnalla moni turisti haluaa tutustua kirkkoon. riparilaisia omalta kylältä. He avustavat tapahtuman järjestämisessä ja saavat siten merkintöjä seurakunnan toimintaan osallistumisesta. Mukava koko kylän tapahtuma Järjestäjät kehuvat tapahtuman mukavaa ilmapiiriä. Lauantaina koululla vaihdetaan kuulumisia ruokailun lomassa ja nähdään muita kyläläisiä. - Toivottavasti tapahtumaan tulisi ihmisiä myös kirkonkylästä, Helena Peppanen toivoo. Tuula Markkanen muistelee, että hernekeittoa on aikaisempina vuosina keitetty noin 120 litraa ja lähes kaikki on aina mennyt. Yhteisvastuutempaukseen kuuluvat perinteisesti myös arpajaiset. Yhteisvastuutempaus on Kerkonkoskella järjestetty vuosittain 1990-luvun alkupuolelta saakka. Tapahtuma alkaa Kerkonkosken koululla lauantaina kello 10. Hernekeittoa myydään kello Arpajaiset noin kello 12. Yhteisvastuutempauksen ruokia voit tilata myös kotiin toimitettavaksi Kerkonkoskella, ellei itse ole mahdollisuutta hakea niitä koululta. Ota yhteyttä Olli Markkaseen

11 Vesannon Harinkaalla ei anneta arjen harmaudelle valtaa. Jos mitään ei tapahdu, pistetään tapahtumaan. Näin Henkireikä-kerho on virkistänyt kyläläisiä jo kymmenen vuoden ajan. Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Kaikki alkoi, kun Marja-Terttu Kauppinen kävi Riitta Korhosen luona kylässä. Tuolloin elettiin pimeintä aikaa vuodesta. Tuli puheeksi, miten pimeän saisi taitettua ja elämään väriä. Kauppinen ehdotti, että perustetaan oma ompeluseura. Korhonen oli ajatuksessa heti mukana. Meni kuitenkin pari kuukautta ennen kuin suunnitelma eteni. Eräänä päivänä Riitan mies, Paavo Korhonen tokaisi: Ette sitten perustaneetkaan sitä ompeluseuraa. Siitä sisuuntuneena Kauppinen kutsui seuraavaksi vapaapäiväkseen kyläläisiä kahville. Päivä oli tuolloin Ompeluseuraa ei perustettu, mutta Henkireikä-kerhon voi katsoa saaneen alkunsa. Hyvää oloa päästä varpaisiin Samaisena päivänä, kymmenen vuotta myöhemmin, on Marja-Terttu ja Unto Kauppisen kotiin kokoontunut toistakymmentä henkeä. Kahvipöydän ääressä istuu useita samoja kyläläisiä kuin silloin kymmenen vuotta sitten, mutta joukossa on myös tuoreempia tulokkaita. Ei olisi uskonut, että kerho jatkuu näin pitkään. Mutta hyvä näin, alusta asti mukana ollut ja toiminnalle nimen keksinyt Eeva Paananen toteaa. Kerholaiset alkoivat kokoontua toistensa luona parin viikon välein. Kahvittelulla oli edelleen sijansa, mutta tärkeintä oli nähdä muita ja saada jutella. Kokoontumisia linjattiin heti alusta pitäen. Emme politikoi, juoruile eikä tämä ole uskonnollinen kerho, naiset kertovat. Alussa kerholla oli opintokerhon rooli Saimme Työväen Sivistysliitolta hieman tukea toiminnalle. Meillä oli teemana fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, Marja-Terttu Kauppinen kertaa alkutaivalta. Tapaamisissa vieraili alan asiantuntijoita. Muun muassa muistihoitaja, mielenterveyshoitaja, jalkahoitaja ja hieroja ovat saaneet kutsun tulla mukaan useammankin kerran. Tasan kymmenen vuotta sitten perustettiin Henkireikä-kerho. Nyt oli vuoro suunnitella 10-vuotistaipaleen juhlistamista. Kuvassa kerholaisia: edessä vasemmalta lukien Eine Viitaniemi ja Marja-Terttu Kauppinen, keskellä Eeva Paananen, Laura Toikkanen, Liisa Pasanen, Riitta Korhonen, Alli Mokkila ja Lahja Hänninen, takana Alli Hedlund. Reijo (vas.) ja Yrjö Kauppinen ovat naapurustosta tulleet myös tapaamiseen mukaan. Kuvasta puuttuu aktiivikerholainen Olga Riikonen. Kerho kantaa ja kannattelee Kaikki palkitaan Kokoontumisten sisältö on elänyt hieman osallistujien mukaan. Alussa, kun mukana kulki enemmän laulamista harrastavia, saattoivat sävelet tahdittaa tapaamisia. Nykyään kerholaisten käsissä kiertää laulukirjoja useammin runokirjat. Tietokilpailut ovat myös olleet suosittua aivojumppaa. Niistä onkin tullut vakiintunut osa tapaamista. Se, jonka luona kerho kokoontuu, laatii tietokilpailukysymykset ajankohtaisista aiheista. Oikeasta vastauksesta saa pisteen, joka merkitään muistiin. Kerhovuoden lopuksi pisteet lasketaan yhteen ja kaikki palkitaan. Marja-Terttu Kauppinen haluaakin kiittää yrityksiä, jotka ovat lahjoittaneet palkintoja ja tukeneet siten kyläläisten omaehtoista toimintaa. Kesällä Henkireikä ei kokoonnu, mutta silloin on tullut tavaksi käydä yhdessä kesäteatterissa. Talvellakin kerholaiset saattavat lähteä virkistymään teatteriin, elokuviin tai vaikka nuotioretkelle. Eeva Paananen kehuu heidän joulun alla tekemäänsä matkaa Kuopioon kamarikuorokonserttiin. En ole semmoisessa ennen käynytkään. Yksin ei tule lähdettyä, Paananen sanoo. Kirkolta asti tapaamisiin Kun kysyy, mikä saa käymään samassa kerhossa vuosikausia, on monen vastaus sama. Yhdessäolo ja hyvä porukanhenki. Esimerkiksi Eine Viitaniemi sanoo, että hän on joutunut jäämään tapaamisista pois vain yhden ainoan kerran. Hänelle kerho on odotettu kohokohta. Siinä päivä menee mukavasti. On päivälle ohjelmaa. Edes kirkolle muutto ei ole estänyt häntä osallistumasta, sillä aina on ollut kyytiä tarjolla entiselle kotikylälle. Muutkin kirkolle muuttaneet, alusta asti mukana kulkenut Liisa Pasanen ja Laura Toikkanen, pääsevät Alli Mokkilan kyydissä tapaamisiin. Kävin täällä ensin työn puolesta, mutta nyt olen tyttöjen kuskina, Mokkila hymyilee. Hänen laukustaan yhä vieläkin löytyy mukavia muistiharjoituksia ja -pelejä tapaamisten ajankuluksi. Aina ei ehditä kaivata edes erityistä ohjelmaa, kun vanhojen asioiden muistelu siivittää tapaamista. Esimerkiksi Alli Hedlund kuuntelee mielellään tarinoita kotikonnultaan. Ensin kuljetin täällä äitiäni, mutta sitten jäinkin itse. On hyvä, että on tekemisissä monenikäisten kanssa, Hedlund sanoo. Vetäjän sitouduttava Mikään kerho ei toimi ilman siihen sitoutunutta vetäjää. Lahja Hänninen kiittää Marja-Terttu Kauppista kerhon sieluksi ja sydämeksi. Hän sai tunnustuksen myös Vesannon kunnalta vuoden 2008 itsenäisyyspäiväjuhlassa lähimmäistyöstään Henkireikäkumppaneiden parissa. Kymmenen vuoden toiminta kertoo siitä, että yhteiselle tekemiselle on ollut tarvetta. Jos joskus onkin ollut harkinnassa lopettaa toiminta, se on jäänyt sille asteelle, sillä kesällä, jo hyvissä ajoin ennen kerhokauden alkua, naiset tavatessaan kysyvät. Milloin taas aloitetaan? ELINTARVIKKEET PAISTOPISTE KUKAT ASIAMIESPOSTI Avoinna talvella ma pe 8 21, la 8 20, su kesällä ma pe 8 21, la 8 21, su Myllytie 1, TERVO (017) eija.malinen@k-extra.com Hyvin palveleva......sinua varten I Nuotti JM alkaen klo Paikka: Horonjärvi Vesanto Ajettavat luokat: Nuoret/Naiset, EVK, Yleinen, Pappa Pääsyliput: 8, alle 12 v ilmaiseksi Järjestää: Vesannon UA ry Kisabuffetti NUOTTI Vesanto 11

12 Sorat ja murskeet Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla Lavettikuljetukset Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B Rautalampi Jari Pietiläinen Hannu Markus nuohooja.pietilainen@hotmail.fi Tero Hiltunen nuohooja.hiltunen@hotmail.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko Kaksi inva-autoa Asemakatu Suonenjoki 16-paikkainen bussi (017) (joista toisessa uutuutena paarivarustus) JUHA SIRKKA HOIKANKULJETUS KY Rautalampi kuljetukset ja muutot kokosivuaukeavalla autolla kuolinpesien tyhjennykset KAIVINKONETYÖT tonnin pyörä- ja telakoneilla HOIKANHUOLTO maatalous-, henkilöauton-, pakettiauton ja kuorma-auton renkaat korjaukset ja asennukset kuorma-autojen renkaiden pinnoituspalvelu mökki-/omakotitalkkari hoikanhuolto@vatto.net Koneurakointi Sami Lehmonen IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Soita Sami Lehmonen Rautalampi Vehkamurrontie 85, Rautalampi Autokierrätys/romutustodistukset Rehupaalien kuljetus 40 t autovaaka Romumetallin nouto/osto Rumpuputkea 160/315/500 Romunkeräys PULKKINEN OY Pasi Pulkkinen Lintikonkatu Suonenjoki Puh HINAUSPALVELU Henkilö- ja pakettiautot Herrantie 1073, Rautalampi Suonenjoki K. Vauhkonen PAKARINEN Rajalantie 32, Rautalampi / Heikki 12 Rauta- ja peltiromua Autot, maatalouskoneet ym. Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) Romutustodistukset Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen PUUSEPÄNLIIKE Yksilöllistä, asiakkaan henkilökohtaiset lähtökohdat ja voimavarat huomioivaa asumispalvelua Rautalammilla. OSTETAAN / NOUDETAAN Saha- ja höylätavaraa (panelit ja listat) Kestopuuta Ympäristöluvan omaava yritys KALKITUSPALVELU VILJO STOLT KY

13 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA Vuosittain Rautalammilla rakennetaan 4-5 omakotitaloa. Rakentamisen tahti on vähitellen nousemassa. Käynnistyneen kirkonkylän yleiskaavan toivotaan osaltaan lisäävän rakentamisen vireyttä. Antti Tuppura (vas.) ja Tuure Savolainen kehottavat ensi kesän rakentajia lähtemään asiansa kanssa liikkeelle nyt. Nyt on vielä mahdollista saada suunnittelijoita ja rakentajia ensi kesälle. Suunnittelijoiden, luvanmyöntäjien ja rakennusvalvonnan kiire kasvaa kesää kohden Rakentajien on nyt aika olla liikkeellä Rautalammin kunnan tekniseltä osastolta muistutetaan, että viimeistään nyt on oikea aika herätä, jos aikoo rakentaa tulevana kesänä. Kesä on rakentamisen tiukinta aikaa ja suunnittelu on aloitettava nyt, jos tulevana kesänä mielii rakentaa. Rakennuslupien käsittelyn kiireisin vaihe on toukokesäkuussa. - Aloittaminen venyy, jos ei ole liikkeellä tarpeeksi aikaisin. Pitää ottaa huomioon, että rakennuslupaa varten pitää kuulla naapureita, joka myös vie oman aikansa. Myös suunnittelijat ovat kiireisiä kesän lähestyessä, tekninen johtaja Tuure Savolainen luettelee. Ammattilaisen tekemät suunnitelmat helpottavat Savolainen ja rakennustarkastaja Antti Tuppura suosittelevat ammattisuunnittelijan käyttöä. - Rakennusluvan saanti edellyttää Aloittaminen venyy, jos ei ole liikkeellä tarpeeksi aikaisin. rakennusmääräysten mukaisia lupakuvia. Hyvin harvan rakentajan ammattitaito riittää sellaisten kuvien tekemiseen itse, Savolainen muistuttaa. Ammattisuunnittelijalta voi myös saada kaivattua ulkopuolista näkemystä omaan hankkeeseen. Ammattilaisten tekemissä suunnitelmissa otetaan huomioon rakennusten sijoitus tontille, auringon nousu- ja laskusuunnat, huonejärjestys ja pihapiirin suunnittelu. Myös mahdolliset tulevaisuuden laajennustarpeet on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. - Vieläkin näkee suunnitelmia, joissa mökki on sijoitettu tontin parhaalle oleskelualueelle, Tuure Savolainen naurahtaa. - Rakentamiseen liittyvistä kustannuksista % sidotaan jo suunnittelun aikana. Se tarkoittaa, että hyvä suunnitelma näkyy varmasti rakennuksen loppukustannuksissa, Antti Tuppura muistuttaa. Kuvien hinnan tienaa helposti takaisin Olemalla ajoissa liikkeellä voi säästää myös rakennustarvikehankinnoissa. Hyvissä ajoin voi toimittajia vielä kilpailuttaa, mattimyöhäisille tavarantoimittajat sanelevat hinnat ja toimitusajat. Asianmukaisilla rakennuskuvilla tarvikkeiden määrät voidaan arvioida hyvin tarkasti. Samat piirustukset voi myöskin lähettää urakoitsijoille tarjouskyselyn liitteenä. - Kuvien hinnan tienaa helposti takaisin kun on ajoissa ja kilpailuttaa, Tuppura kertoo. Energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota Antti Tuppura kertoo, että 2010 voimaan astunut rakennusmääräyskokoelma edellyttää rakennusluvan hakemisen yhteydessä esitettäväksi energiaselvitystä uudesta rakennuksesta. - Nämä määräykset ohjaavat paljon rakentamista tulevaisuudessa. Rakentajien on tärkeää ymmärtää, ettei näitä ole tehty rakentajan kiusaksi vaan parhaaksi. Rakennukset vievät Suomessa paljon energiaa, ja jokainen säästetty prosentti on yhteistä säästöä. Tavoitteena arvokas rakennuskanta Hyvällä suunnittelulla ja asianmukaisella rakennustöiden valvonnalla tähdätään siihen, että rakennukset säilyttäisivät arvonsa mahdollisimman hyvin. - Ei kukaan rakenna pelkästään rakentamisen ilosta. Rakentaminen on valtavan kallista, joten kyllä siihen kannattaa panostaa ja ottaa suunnitelmista ja rakennusvalvonnasta kaikki hyöty irti, Antti Tuppura huomauttaa. Rakennusvalvonta sisältyy rakennuslupamaksuun, joten ei ole mitään syytä olla kutsumatta rakennustarkastajaa paikalle, kun siltä tuntuu. - Rakentamiseen liittyviä lupia Rautalammilla myönnetään vajaa 200 vuosittain, ja jokaisella rakennuksella järjestetään 5-8 katselmusta, kertoo Tuppura. 13

14 Nyt kannustamaan Kalpaa Mestaruusjahdissa! Bussimatka ma Rautalammilta ja Suonenjoelta Ilmoittautumiset: (017) Lisätiedot/Aikataulut: Kevään takkiuutuudet saapuneet! Tulossa: Vares Uhkapelimerkki, K - 12, 1h 37 min Nälkäpeli Lorax 3 D, 1h 34min. Rautalammintie 13, Suonenjoki puh. (017) Avoinna ma pe , la Taas on talvi Helsingissä on kolmas kunnollinen talvi peräkkäin. Viitisen vuotta sitten satoi tammi-helmikuussa viikkotolkulla vettä. Lumi käväisi jonkun päivän olemassa maassa ennen kevättä. Jotkut perusasiat näyttävät muuttuneen - ikävä kyllä. Talonmiehiä ei enää ole muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Onneksi asumassamme kiinteistössä talkkari on ja hän huolehtii kiitettävästi pihamme sekä jalkakäytävien puhdistamisesta. Lumi saa kyytiä perinteisin keinoin, kolakin näkyy olevan faneerista, ajoilta jolloin bobcatit eivät pihoilla pyörineet. Käsipelillä hiekoitettu luminen alusta on mukava kävellä eikä kenkä siinä lipsahtele. Sen sijaan huoltoyhtiöiden varassa oleva kunnossapito on monesti täysin retuperällä. Kyse ei ole osaamisesta vaan viitsimisestä. Jos uudelle lumelle ei löydy muuta lääkettä kuin kylvää suolansukuisia sulattavia kemikaaleja jalkakäytävälle, jotakin on perusteellisesti pielessä. Töhkä tarttuu joka paikkaan polven alapuolella ja kulkeutuu puhdistustoimenpiteistä huolimatta huoneisiin asti. Hyvä esimerkki on oma aamuinen töihin tuloni. Pikkuroban ja Erottajan kulmassa oleva jalkakäytävä on pakkasista riippumatta epämiellyttävää suolavelliä, ollut jo useamman vuoden. Vaikka kierrän nykyään osuuden, törky on kantautunut muiden jaloissa aina Pikkuroban ja Kasarmikadun kulmaan asti. Potkin kengänpohjat puhtaiksi ulkoseinää vasten, pyyhin tomerasti jalkineeni ja nousen rappuja myöten viidenteen kerrokseen. Siitä huolimatta musta mönjä kulkeutuu virkahuoneeni lattialle. Savosta tulee, vaikka muuta väitetään, nerokkaita ideoita. Yksi talvikunnossapidon keino on lämmitettävä hiekka. Sora-ainekset näet pyyhkiytyvät jäiseltä alustalta nopeasti pois. Kuuma santa taas jäätyy pintaan kiinni pitkiksi toveiksi. Ei luulisi olevan mitenkään mahdotonta järjestää lämmitys auratraktorin perässä olevaan hiekoitusastiaan. Näin kemikaalien käyttöä voitaisiin vähentää oleellisesti. Täydellistä selkoa ei ole, mitkä myrkyt ovat sallittuja ja mitkä eivät. Valvonta kuitenkin on käsittääkseni melko olematonta. Me hölmöt rämmimme todennäköisesti jatkossakin nurkumatta lietteessä. Helsinkiin on ennättänyt kasvaa sellainen autoileva sukupolvi, joka ei tiedä talviajosta muuta kuin autokoulun pakollisen liukkaan kelin parituntisen. Nyt ollaan hämillään, kun kadut muistuttavat jauholaareja ja joutuu tekemään pikku temppuja, jotta saa kulkupelinsä ajoon kadun reunasta. Onnetonta on myös, että vaikka edellisestä lumisateesta on kulunut tätä kirjoitettaessa pari viikkoa, esimerkiksi Pieni Roobertinkatu on törkeässä kunnossa. Ei ole kuulemma kalustoa eikä paikkaa, mihin kipata. Pekka Halosen taulut, joissa taiteilija kuvaa savolaista talvimaisemaa, tuovat väistämättä mieleen lapsuuden Rautalammilla. Koulun jälkeen lähdettiin mäkeen ja siellä oltiin pimeään asti. Syväjärven Kalliorannassa oli useampi hyppyri, joissa samana päivänä saatettiin katkoa kolmetkin sukset, sillä myös syöksylasku ja pujottelu ilman keppejä kuuluivat ohjelmistoon. Täkätappi kirnusi nokassa, kun kotiin mentiin vähin äänin liiterille suksia pellinpalalla ja nupinauloilla korjailemaan. Luisto hiukan tietenkin kärsi ja ehkä liito-ominaisuudet, mutta kun mäkiennätykseni on vieläkin 16 metriä, välineillä ei suorituksiin isoja eroja syntynyt. Samoin hyppypuvut olivat ilmaa melko mukavasti läpäiseviä. Samat vaatteet kuin koulussa. Jos joulupukki oli tuonut uudet sukset ja toinen niistä katkesi aikaisintaan tapanina, väline korjattiin Markkasen veneveistämöllä jolloin lopputulos oli miltei uudenveroinen. Minulle tulee aina hyvä mieli, kun ajelen Luopioisten kirkonkylässä talviaikaan ja näen kaikenikäisten ihmisten liikkuvan potkureilla kevyen liikenteen väylillä, joista vaan puolet on hiekoitettu. Kuulin, että kokeilu aikanaan kohtasi vastustusta, kun pelättiin ihmisten katkovan liukkailla väylillä raajojaan. Olisi mukava kuulla, onko tämä mainio käytäntö aiheuttanut ruuhkaa terveysasemalla. Luulen, että ei. Luotan vielä suomalaisiin ja uskon järjen olevan mukana myös jalan liikuttaessa. Hyvillä jalkineilla ja erilaisilla liukuesteillä kyllä pärjää. Ei tarvitse talsia suolavellissä. Nyt pitää kuitenkin ottaa irti talvesta kaikki. Vanha Kirkkopuisto on upea talvisessa asussaan, kuura koristaa puut ja lumi valaisee maiseman. Ja minun silmissäni on hienoa, kun hautamuistomerkkien päällä ei makaile puolialastomia humalaisia eikä kukaan virtsaa lasten leikkikentälle. Hiihtolatukin oli taas puistoon ilmaantunut. Töölönlahdella on tehty moottorikelkkahavainto, se ei ole ollenkaan mukava asia. Lumitöiden kanssa mökillä on joskus tullut tuskitelluksi, mutta nyt ne tuntuvat aivan upeilta tehdä. Vitivalkoisen uuden pakkaslumen luominen ja kolaaminen napakassa pakkasessa raikkaassa maalaisilmassa on hienoa hommaa. Puut halkeavat, kun niille näyttää kirvestä. Eikä talvista metsää voita mikään. Avannon joutuu hakkaamaan paksuun jäähän, mutta uskokaa tai älkää, mitä kovempi on pakkanen, sitä mukavampaa on avannossa käyminen. On voittajan olo, kun saa pirtin lämpimäksi itse hakkaamillaan puilla. Mamma hiihtää nylkkäsee jäällä ja on tasaisemmalla päällä sen takia. Joten nautitaan nyt tästä! Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin Eteläisen poliisipiirin johtaja. 14

15 Pääkirjoitus Yhteistyön voimasta Täällä vallitsee tekemisen meininki. Ennen kaikkea hienoa on se, että tähän tekemiseen kaikki voivat ottaa osaa. Itse olen ollut monessa mukana, ehkä liikaakin, mutta sen ansiosta olen oppinut tuntemaan paikallisia tekijöitä. Jos tarvetta ilmenee, tiedän mistä voin kysyä apua. Täällä aivan erityinen piirre on yhteistyö. Yrittäjien, yhdistysten ja julkisten tahojen yhteistoiminta vaikuttaa olevan varsin saumatonta. Omasta tontista ei olla mustasukkaisia. Hyviä esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä on esimerkiksi Rautalammilla järjestetty Lumikirkko. Kokkatoiminnan väki rakensi lumesta kirkon hallin HELPOMMIN JUHLAKSI ARKESI AVUKSI Kello- ja kultaliike T.F. emming palveleva erikoisliike elämäsi juhliin ja arkeen Rautalammin keskustassa jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi suunnittelupalvelun, pitopalvelun, tarjoilun tai kokkauksen, kun niitä tarvitset! Ota yhteyttä! helionjuhlapalvelu.fi Heli Matilainen Kuopiontie RAUTALAMPI Puh. (017) , pihaan Latsinmäelle. Tunnelmallinen iltakirkko syntyi yhdessä seurakunnan ja Kokkatoiminnan kanssa. Esimerkkejä on monia muitakin. Tämän viikon perjantaina näyttelijä Ismo Apell tulee sparraamaan yrittäjiä Rautalammille. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä paikallinen yrittäjäyhdistys ja kunta. Tässä lehdessä esillä ollut Koivuranta Oy täyttää ensi vuonna 90 vuotta, minkä kunniaksi yhtiöstä tehdään historiikki. Historiikin julkaiseen Konneveden Kotiseutuyhdistys. Myös tämä on hieno esimerkki siitä, miten yhdistyksissä olevia voimavaroja voidaan hyödyntää myös yrityselämässä. Yhteistyössä piilee suunnattomasti voimaa. Voisimmeko hyödyntää sitä vieläkin paremmin? OLETKO OSTAMASSA vai MYYMÄSSÄ ASUNTOA? Aurinko alkaa jo lämmittää ja kesämökkien ja tonttien vilkkain myyntiaika lähestyy. Jos olet myyntiaikeissa niin ota yhteyttä ja tehdään yhdessä juuri sinun kohteellesi sopiva markkinointisuunnitelma. Jos etsit unelmiesi kesäpaikkaa niin kerro minulle toiveesi punaisesta tuvastasi. Sirpa Lindsberg RE/MAX-Asuntomestarit/Idapo Oy, LKV, Puijonkatu 45, Kuopio, p , Välityspalkkio 4 %+ alv. 23 % velattomasta hinnasta. Minimipalkkio 3000,- (sis.alv.) tai sopimuksen mukaan. Talven poistoja edullisesti, tule tekemään löytöjä! än Kevä ksia u u t u u uu saap täin, t i v i ä p a tule j u! ihast Rautalammintie 14 Suonenjoki (017) Ma pe 9 17, la 9 13 HUHTIKUUN RAUTALAMPILEH ILMESTYY 3.4.! Sopivasti Pääsiäisen alla! Teemana mm. kevään juhlat, piha ja puutarha. Yrittäjä! t se evä K tulla a... a ott joll Ota yhteyttä palvelevaan ilmoitusmyyntiimme ja varaa mainospaikkasi tarkkaan luetusta oman alueen lehdestä. Painos kpl. Lehti jaetaan jokaiseen kotiin Rautalammilla, Konnevedellä, Suonenjoella, Tervossa ja Vesannolla. Soita tai laita sähköpostia: Katriinan kukka- ja juhlapalvelu info@katriinakesti.fi Rautalampilehti 3/2012 Painos: kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki Tari puh tari@rautalampilehti.fi Carita puh carita@rautalampilehti.fi Joka kuukausi: PAINOS vähintään kpl! HUOM! Rautalampilehden 5-vuotis JUHLANUMERO ilmestyy Teemana mm. Mökkiläiset, kesän tapahtumat ja paljon paljon muuta! SUURJAKELU vähintään kpl! Jaetaan myös Rautalampilaisten kesäasukkaiden kotiosoitteisiin Suomessa. Aurinkoista kevättä kaikille lukijoillemme! Rautalampilehden väki Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie Rautalampi toimitus@rautalampilehti.fi Päätoimittaja: Iiro Lyytinen iiro@rautalampilehti.fi Myyntipäällikkö: Carita Toivola carita@rautalampilehti.fi Ilmoitusmyynti: Tari Toivola tari@rautalampilehti.fi Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero tarja@rautalampilehti.fi 15

16 SISUSTA VIHERKASVEILLA JA KUKILLA Laatu, palvelu, helppous... Paljon viherkasveja ja kukkivia ruukkukasveja: erilaisia orkideoita, hortensioita - ja paljon muuta Maaliskuun ajan viherkasvin ostajalle lannoitepullo kaupan päälle (rajoitettu erä) Nyt meiltä myös siemenet ja kukkasipulit Kauttamme saat kaikki pienrakentamiseen liittyvät suunnittelu- ja rakennustyöt laskutyönä tai avaimet käteen periaatteella yhteistyökumppaniemme kautta myös LVIS-työt SOITA JA KYSY LISÄÄ Pienrakentajan suunnittelutoimisto Kuopiontie 30, Rautalampi Rakentamisen ja kalustamisen vahva ammattilainen Teollisuustie 3, Rautalampi i Yhteistyömme tuloksena on rakennusprojektisi aloitus sekä loppuunsaattaminen entistä vaivattomampaa. Tarjoamme valmiin paketin juuri Sinun tarpeisiisi, joka sisältää sekä projektin suunnittelun että toteutuksen. ILMASTOINTI- LAITEHUOLTO 98 TARKASTUTA AUTOSI ILMASTOINTI ENNEN HELTEITÄ Boschakkutarjous: s A X-tremepower polttimot TÄYS- AUTOMAATTINEN LATURI H4 2,00 alk. /kpl XS V/ 3,6 A H7 alk. 4,00 59,90 80 % KIRKKAAMPI /kpl Car Se r vice AUTOASI 5W40 täyssynteettinen öljy 4 L (4,63 / L) Luokitukset: API SL/CF ACEA A3/B4 BMW LL-98 MB VW VW GM LL-B ,50 AUTOASI lasinpesuneste - 23 C, myrkytön 5 L (1,00 /L) 6,00 142,00 s A 80,00 16 RAUTALAMMIN AUTOAPU OY Koritie 6, Rautalampi, Puh , Palvelemme ma-pe