SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2002 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1150 Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta Valtioneuvoston asetus poliisiasetuksen 1 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Valtioneuvoston asetus museovirastosta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus valtiokonttorista Valtiovarainministeriön asetus valtiokonttorin maksullisista suoritteista annetun valtiovarainministeriön päätöksen 1 :n muuttamisesta Valtiovarainministeriön asetus valtion omistamien osakkeiden, osuustodistusten ja muiden arvopapereiden hoitamisesta annetun asetuksen 2 :n muuttamisesta N:o 1150 Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esityksestä, muutetaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 7 :n 7 kohta, 17 :n 1 momentin 23 kohta ja 2 momentti sekä 19 :n 1 momentin 27 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 7 :n 7 kohta ja 19 :n 1 momentin 27 kohta asetuksessa 1326/2001 sekä 17 :n 1 momentin 23 kohta asetuksessa 730/2000 ja 2 momentti asetuksessa 221/2001, sekä lisätään 17 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on asetuksissa 730/2000 ja 738/2001, uusi 32 b kohta seuraavasti: 7 Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat taloudelliset asiat: 7) valtion kiinteistövarallisuuden luovuttaminen ja valtion maaomaisuuden vuokraaminen, päätösvallan siirtäminen valtion kiinteistövarallisuuden luovutuksissa ministeriöiltä virastoille ja laitoksille laissa säädetyissä rajoissa sekä valtion irtaimen omaisuuden luovuttaminen ja valtion perintönä saaman omaisuuden käytöstä päättäminen asetuksella säädetyissä rajoissa; 17 Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät: 23) yksityisiä turvallisuuspalveluja koskevan lainsäädännön mukaiset toiminnot ja majoitusliikkeiden matkustajakortit:

2 4684 N:o b) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen; Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi: lääninhallitukset Väestörekisterikeskus kihlakunnanvirastot, kihlakuntien poliisilaitokset sekä maistraatit keskusrikospoliisi suojelupoliisi liikkuva poliisi Poliisiammattikorkeakoulu Poliisikoulu Poliisin tekniikkakeskus Poliisin tietohallintokeskus Pelastusopisto hätäkeskuslaitos Palosuojelurahasto Ulkomaalaisvirasto rajavartiolaitos. 19 Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät: 27) toimitilojen järjestäminen valtion virastoille ja laitoksille, toimitilojen hoito sekä valtion kiinteistövarallisuuden hallinnoinnin ja kiinteistötoimen yleinen järjestäminen; Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Pääministeri Paavo Lipponen Ylitarkastaja Elisa Kumpula

3 4685 N:o 1151 Valtioneuvoston asetus poliisiasetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä muutetaan 8 päivänä syyskuuta 1995 annetun poliisiasetuksen (1112/1995) 1 :n 2 momentin 1 kohdan a alakohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 181/2001, seuraavasti: 1 Poliisimiehiä ovat: 1) päällystöön kuuluvat: a) poliisin ylijohdossa poliisiylijohtaja, poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja ja poliisiylitarkastaja, koulutuspäällikkö sekä poliisitarkastaja, ylikomisario ja komisario; Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Ministeri Suvi-Anne Siimes Lainsäädäntöneuvos Kirsti Vihermaa

4 4686 N:o 1152 Valtioneuvoston asetus Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, säädetään Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta 12 päivänä tammikuuta 1990 annetun lain (27/1990) 2 ja 5 :n sekä 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/1994) 8 :n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta annetun lain 2 ja 5 laissa 904/2002 sekä valtion virkamieslain 8 :n 2 momentti laissa 281/2000, seuraavasti: 1 Ylijohtaja johtaa tutkimuskeskuksen toimintaa ja taloutta. Ylijohtaja vastaa tutkimuskeskuksen toiminnan ja talouden asianmukaisesta järjestämisestä ja tuloksellisuudesta sekä erityisesti tulostavoitteiden saavuttamisesta samoin kuin toimintaa ja taloutta koskevasta raportoinnista. Ylijohtajan tulee seurata tutkimuskeskuksen toimialan kehitystä sekä ryhtyä toimenpiteisiin tarpeellisten uudistusten ja parannusten toteuttamiseksi. Ylijohtaja päättää Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta annetussa laissa säädetyn lisäksi 1) tutkimuskeskuksen yleisistä toimintalinjoista sekä tutkimuskeskuksen toimintaa ja taloutta koskevista yksityiskohtaisista tulostavoitteista valtiovarainministeriön vahvistamien tulostavoitteiden puitteissa; 2) tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarvioehdotuksesta; sekä 3) muista tutkimuskeskuksen kannalta laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista. Ylijohtaja allekirjoittaa tutkimuskeskuksen tilinpäätöksen siihen liittyvine asiakirjoineen. 2 Kelpoisuusvaatimuksena tutkimuskeskuksen ylijohtajan virkaan on ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys taloudellisiin tutkimustehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. 3 Ylijohtajan nimittää valtioneuvosto. Tutkimuskeskuksen muun henkilöstön nimittää tai ottaa ylijohtaja, ellei sitä työjärjestyksessä ole annettu muun virkamiehen tehtäväksi. Valtiovarainministeriö määrää tutkimuskeskuksen ylijohtajan esityksestä tämän sijaisen. 4 Tutkimuskeskuksessa on viraston toimintaa tukeva neuvottelukunta, joka käsittelee tutkimuskeskuksen toiminnan kehittämissuuntia, toimintalinjoja ja tutkimuskeskuksen toimialan strategista suunnittelua ja tekee niitä koskevia aloitteita sekä antaa tutkimuskeskuksen ja valtiovarainministeriön pyynnöstä tutkimuskeskuksen toimialueen kehittämiseen liittyviä lausuntoja. Neuvottelukuntaan kuuluu ylijohtaja ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joista yksi on tutkimuskeskuksen henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö. Valtiovarainministeriö nimeää tutkimuskeskuksen esityksestä neuvottelukunnan muut jäsenet määräajaksi, kuitenkin enintään neljäksi vuodeksi.

5 N:o Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1996 annettu asetus (1332/1996) Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Ministeri Suvi-Anne Siimes Ylijohtaja Martti Hetemäki

6 4688 N:o 1153 Valtioneuvoston asetus museovirastosta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan museovirastosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun asetuksen (119/1992) 2 ja 3, 4 :n 2 momentti, 5 :n 1 ja 2 momentti, 6 :n 1 momentti, 7 :n 4 ja 5 kohta, 9 :n 2 momentti, 10, 11 :n 1 momentti ja 2 momentin 3 kohta sekä 12 ja 13, sellaisina kuin niistä ovat 2 osaksi asetuksessa 477/2000, 3 osaksi asetuksessa 442/1995, 4 :n 2 momentti ja 7 :n 5 kohta viimeksi mainitussa asetuksessa, 11 :n 1 momentti asetuksessa 944/1997, 12 osaksi mainitussa asetuksessa 442/1995 ja asetuksessa 123/2000 sekä 13 osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa, seuraavasti: 2 Museoviraston toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta, jonka opetusministeriö asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä, joista yksi on pääjohtaja, yksi ylijohtaja ja yksi museoviraston henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö. Viimeksi mainitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Museovirastossa on lisäksi erityisistunto, jonka puheenjohtajana on pääjohtaja sekä jäseninä ylijohtaja, hallintojohtaja ja osastonjohtajat. 3 Museovirastossa on Suomen kansallismuseo, joka toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, sekä muita toimintayksiköitä. Suomen kansallismuseo huolehtii 1 :ssä tarkoitetuista tehtävistä siltä osin kuin ne eivät kuulu muun toimintayksikön toimialaan. Tarkemmat määräykset museoviraston organisaatiosta, toimintayksiköiden ja henkilöstön tehtävistä, asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta sekä viraston toiminnan muusta sisäisestä järjestyksestä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja johtokuntaa kuultuaan. 4 Lisäksi museovirastossa on ylijohtaja (Suomen kansallismuseo), hallintojohtaja, osastonjohtajia ja muita virkamiehiä sekä työsopimussuhteista henkilöstöä.

7 N:o Pääjohtaja johtaa museoviraston toimintaa sekä vastaa siitä, että museovirastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Pääjohtaja ja Suomen kansallismuseon osalta ylijohtaja vastaavat johtokunnan päätösten toimeenpanosta. Ylijohtaja, hallintojohtaja ja osastonjohtajat avustavat pääjohtajaa viraston johtamisessa. 11 Pääjohtajalta, ylijohtajalta, hallintojohtajalta ja osastonjohtajalta vaaditaan käytännössä osoitettu johtamistaito sekä pääjohtajalta lisäksi johtamiskokemus. Lisäksi vaaditaan: 3) ylijohtajalta ja osastonjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin tehtäviin; sekä 6 Museovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, erityisistunto, pääjohtaja, ylijohtaja, hallintojohtaja, osastonjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies. 7 Johtokunta ratkaisee asiat, jotka koskevat: 4) näyttelytoiminnan yleisiä periaatteita; 5) pääjohtajan ja ylijohtajan sijaisen määräämistä; sekä 9 Erityisistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä ovat saapuvilla. Erityisistunnossa on kuitenkin aina oltava läsnä hallintojohtaja ja sen toimintayksikön päällikkö, jonka toimialaan käsiteltävä asia pääasiassa kuuluu. 10 Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei säädetä tai määrätä ratkaistaviksi johtokunnassa tai erityisistunnossa taikka joita ei asetuksessa säädetä tai työjärjestyksessä määrätä jonkun muun virkamiehen ratkaistaviksi. Pääjohtaja tai toimintayksikön päällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistavana. 12 Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto virkaa haettavaksi julistamatta. Ylijohtajan, hallintojohtajan ja osastonjohtajat nimittää johtokunta. Ylijohtaja nimittää tai ottaa Suomen kansallismuseon virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilön. Muun henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. 13 Virkavapautta pääjohtajalle myöntää opetusministeriö. Jos kysymys on enintään kuukauden kestävästä tai virkaehtosopimukseen perustuvasta virkavapaudesta, sen myöntää kuitenkin pääjohtajalle hänen sijaisensa ja ylijohtajalle hänen sijaisensa. Virkavapauden ylijohtajalle kuukautta pidemmäksi ajaksi ja muille virkamiehille myöntää pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Suomen kansallismuseon virkamiehille virkavapauden myöntää kuitenkin ylijohtaja. Nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää sama viranomainen, joka myöntää virkavapauden. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa asetettu johtokunta jatkaa tehtävässään ylijohtajalla täydennettynä toimikautensa loppuun. Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen nojalla annetun työjärjestyksen määräykset, jotka eivät ole vastoin

8 4690 N:o 1153 tätä asetusta, ovat voimassa siihen asti, kunnes tämän asetuksen mukainen työjärjestys tulee voimaan. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg Hallitusneuvos Erkki Norbäck

9 4691 N:o 1154 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, kumotaan 1 päivänä marraskuuta 1963 annetun sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 12, sellaisena kuin se on asetuksessa 717/1991, sekä muutetaan 9, 14 :n 3 ja 4 momentti, 18 :n 1, 4 ja 5 momentti, 18 a, 18 b :n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 9 asetuksissa 650/1994, 1511/1995, 511/2001 ja 710/2001, 14 :n 3 momentti asetuksessa 1624/1993, 14 :n 4 momentti ja 18 :n 5 momentti asetuksessa 1215/1996, 18 :n 1 momentti asetuksessa 799/2001, 18 :n 4 momentti ja 18 a :n 2 momentti asetuksessa 420/1995 ja 18 b :n 1 ja 3 momentti asetuksessa 1325/1990, seuraavasti: /169 9 Päiväraha on määrättävä työkyvyttömyyden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen työtulojen ja yrittäjien eläkelain ja maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen kyseisen vuoden työtulojen perusteella. Jos kuitenkin vakuutettu sinä verovuonna, jolta työtulot edellä sanotun mukaan on otettava päivärahan määräämisen perusteeksi, on tullut oikeutetuksi sairausvakuutuslain 27 :n 6 momentissa tarkoitettuun eläkkeeseen, päiväraha määrätään edellisen verovuoden työtulojen perusteella edellyttäen, että mainittu työtulo on suurempi kuin työkyvyttömyyden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettu työtulo. Erityisäitiysrahaa, äitiysrahaa ja äidille maksettavaa vanhempainrahaa sekä osittaista vanhempainrahaa määrättäessä katsotaan erityisäitiysraha- tai äitiysrahaoikeuden alkamisajankohdan, isyysrahaa ja isän vanhempainrahaa sekä osittaista vanhempainrahaa määrättäessä isyys- tai isän vanhempainrahaoikeuden taikka isän osittaisen vanhempainrahaoikeuden alkamisajankohdan sekä erityishoitorahaa määrättäessä erityishoitorahaoikeuden alkamisajankohdan vastaavan työkyvyttömyyden alkamista. 14 Päivärahaa, erityisäitiysrahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa ja osittaista vanhempainrahaa sekä erityishoitorahaa koskevassa hakemuksessa vakuutetun on ilmoitettava henkilötietonsa sekä ne muut tiedot, jotka kansaneläkelaitos hakemuslomaketta vahvistaessaan määrää siihen merkittäviksi. Hakemukseen on lisäksi liitettävä tarpeellinen selvitys sairaudesta ja työkyvyttömyyden alkamisajankohdasta. Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan taikka osittaisen vanhempainrahan saamiseksi vakuutetun on lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksella osoitettava, että raskaus on kestänyt vähintään sairausvakuutuslain 21 :n 2 momentissa säädetyn ajan. Vanhempainrahan tai osittaisen vanhempainrahan maksa-

10 4692 N:o 1154 misen edellytyksenä lapsen äidille tai isälle on, että kansaneläkelaitoksen toimistoon on toimitettu todistus sairausvakuutuslain 30 :ssä tarkoitetusta jälkitarkastuksesta. Erityishoitorahan saamiseksi vakuutetun on esitettävä kansaneläkelaitoksen toimiston tarpeelliseksi katsoma selvitys. 18 Erityisäitiysraha sekä äitiys- ja vanhempainraha suoritetaan maksukausittain jälkikäteen enintään 25 arkipäivän erissä. Äitiysrahan ensimmäinen erä on kuitenkin 30 arkipäivää. Jos raskaus on muussa kuin sairausvakuutuslain 23 :n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetussa tapauksessa päättynyt aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa äitiysrahan ensimmäinen erä maksetaan 30 arkipäivän kuluttua raskauden päättymisestä. Myös isyysraha maksetaan maksukausittain jälkikäteen enintään neljältä yhdenjaksoiselta 1 18 arkipäivän pituiselta kaudelta äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana, kuitenkin enintään yhteensä 18 arkipäivältä sekä lisäksi yhdeltä yhdenjaksoiselta 1 12 arkipäivän pituiselta kaudelta välittömästi vanhempainrahakauden päätyttyä. Samoin erityishoitoraha maksetaan maksukausittain jälkikäteen soveltaen kuitenkin mitä 17 :ssä säädetään päivärahan maksamisesta. Vanhempainrahakauden jakamisesta sopiminen vanhempien kesken on selvitettävä vanhempainrahaa koskevassa hakemuksessa. Osittaista vanhempainrahaa haettaessa on molempien vanhempien hakemuksiin lisäksi liitettävä vakuutetun työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä tekemä työsopimus, josta ilmenee sovittu työaikajärjestely sekä osaaikatyöstä maksettava palkka. Yrittäjävanhemman on esitettävä luotettava selvitys omassa yrityksessä tehdyn työn vähenemisestä prosenttiin aiemmasta ja vastaavasta tulojen alenemisesta. Isyysrahaa tai isän vanhempainrahaa koskevassa hakemuksessa on lisäksi selvitettävä ne ajat, jotka isä hoitaa lasta eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä. Isän on ilmoitettava välittömästi kansaneläkelaitoksen toimistoon, jos hän ei enää osallistu lapsen hoitoon. Jos vakuutettu ryhtyy äitiysraha-, erityisäitiysraha- tai vanhempainrahakaudella ansiotai muuhun kodin ulkopuolella suoritettavaan työhön, hänen on ilmoitettava tästä kansaneläkelaitoksen toimistoon hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä. Samoin ilmoitus on tehtävä, jos vanhempainraha maksetaan molempien vanhempien työssäoloajalta isälle. Vakuutetun on ilmoitettava välittömästi myös muista erityisäitiysrahan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan sekä osittaisen vanhempainrahan maksamiseen vaikuttavista muutoksista. Kansaneläkelaitoksen toimisto voi myös määrätä vakuutetun esittämään näistä selvityksen. 18a Haettaessa vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa sillä perusteella, että vakuutettu on ottanut lapsen hoitoonsa tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen, vakuutetun on esitettävä tästä sosiaalilautakunnan tai lapseksiottamisesta annetun lain (153/85) 17 :n 2 momentissa tarkoitetun ottolapsitoimiston antama todistus. Hakemuksessa on selvitettävä ajat, jotka vakuutettu osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä. Lapsen hoidon keskeytymisestä on ilmoitettava välittömästi kansaneläkelaitoksen toimistoon. Muilta osin ilmoitusvelvollisuudesta ja vanhempainrahan sekä osittaisen vanhempainrahan maksamisesta on voimassa, mitä 18 :ssä on säädetty. Jos lapsen äiti luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa hänet ottolapseksi tai lapsi on otettu lastensuojelulain mukaisesti huostaan eikä äiti osallistu lapsen hoitoon, on sosiaalihuoltolain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun kunnan toimielimen tai edellä 1 momentissa mainitun toimiston maksutta ilmoitettava tästä viipymättä kansaneläkelaitoksen toimistoon. 18b Jos lapsen äiti on tullut sairauden johdosta kykenemättömäksi hoitamaan lastaan sairausvakuutuslain 23 a :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai hän on kuollut, vanhempainraha maksetaan lapsen isälle maksukausittain jälkikäteen 25 arkipäivän erissä äidin sairastumispäivää ja sitä seuraavien yhdeksää

11 N:o arkipäivää seuraavasta tai äidin kuolinpäivää seuraavasta arkipäivästä lukien. Tällöin ilmoitus vanhempainrahan maksamiseksi isälle on tehtävä kirjallisesti viipymättä kansaneläkelaitoksen toimistoon. Muilta osin ilmoitusvelvollisuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 18 :ssä on säädetty. Jos lapsen isä luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa hänet ottolapseksi, on sosiaalilautakunnan tai 18 a :n 1 momentissa mainitun toimiston maksutta ilmoitettava tästä viipymättä kansaneläkelaitoksen toimistoon. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Minna Levander

12 4694 N:o 1155 Valtioneuvoston asetus valtiokonttorista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, säädetään valtiokonttorista 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (305/1991) 3 ja 6 :n nojalla ja 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/1994) 8 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin ne ovat, edelliset laissa 903/2002 ja jälkimmäinen laissa 281/2000: Organisaatio 1 Valtiokonttorin toimintaorganisaatio muodostuu toimialoista ja muista välittömästi pääjohtajan alaisista yksiköistä, joiden tehtävistä, organisoinnista ja päätöksenteosta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Valtiokonttorissa on viraston strategista suunnittelua tukeva neuvottelukunta. Neuvottelukuntaan kuuluu pääjohtaja ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joista yksi on valtiokonttorin henkilöstön keskuudestaan nimeämä henkilö. Valtiovarainministeriö nimeää valtiokonttorin esityksestä neuvottelukunnan muut jäsenet määräajaksi, kuitenkin enintään neljäksi vuodeksi. Valtiokonttori voi asettaa toimialojensa suunnittelun ja asiakas- sekä sidosryhmäsuhteiden tueksi myös muita neuvottelukuntia, joista määrätään työjärjestyksessä. 2 Valtiokonttorin päällikkönä on pääjohtaja. Lisäksi valtiokonttorissa on muuta henkilöstöä. Asioiden käsittely 3 Pääjohtaja johtaa valtiokonttorin toimintaa ja taloutta. Pääjohtaja vastaa valtiokonttorin toiminnan ja talouden asianmukaisesta järjestämisestä ja tuloksellisuudesta sekä erityisesti tulostavoitteiden saavuttamisesta samoin kuin toimintaa ja taloutta koskevasta raportoinnista. Pääjohtajan tulee seurata valtiokonttorin toimialan kehitystä sekä ryhtyä toimenpiteisiin tarpeellisten uudistusten ja parannusten toteuttamiseksi. Pääjohtaja päättää valtiokonttorista annetussa laissa säädetyn lisäksi: 1) valtiokonttorin yleisistä toimintalinjoista sekä valtiokonttorin toimintaa ja taloutta koskevista yksityiskohtaisista tulostavoitteista valtiovarainministeriön vahvistamien tavoitteiden puitteissa; 2) valtiokonttorin toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarvioehdotuksesta; 3) valtiokonttorin tavoitteiden toteutumista koskevista toimenpiteistä; 4) valtiokonttorin suoritteiden maksullisuutta ja maksujen perusteita koskevasta ehdotuksesta valtiovarainministeriölle;

13 N:o ) valtiokonttorin virkanimityksistä sen mukaan kuin työjärjestyksessä tarkemmin säädetään; sekä 6) muista valtiokonttorin kannalta laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista. Pääjohtaja allekirjoittaa valtiokonttorin tilinpäätöksen siihen liittyvine asiakirjoineen. 4 Valtiokonttorin muut esimiesasemassa olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvaa toimintaa ja taloutta hoidetaan asianmukaisesti ja tuloksellisesti ja että toimintayksikölle tai toiminnalle asetetut tulostavoitteet saavutetaan. Heidän tulee osaltaan seurata johdettavanaan olevan toiminnan yleistä kehitystä ja tehdä aloitteita tarpeellisten uudistusten ja parannusten toteuttamiseksi. 5 Valtiokonttorissa on eläketurvalautakunta, joka käsittelee valmistavasti sellaisia eläkeasioita, jotka ovat periaatteellista laatua tai joissa tehtävillä ratkaisuilla on erityistä merkitystä eläkesäännösten soveltamiselle muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tahi joissa on kysymys ylimääräisen eläkkeen myöntämisestä. Eläketurvalautakuntaan kuuluvat valtiovarainministeriön henkilöstöosaston päällikkö puheenjohtajana sekä neljä muuta, eläkeasioita tuntevaa jäsentä, jotka valtiovarainministeriö määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtiovarainministeriö määrää yhden jäsenistä toimimaan varapuheenjohtajana. Eläketurvalautakunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja kahden muun jäsenen ollessa läsnä. Valtiovarainministeriö vahvistaa eläketurvalautakunnan jäsenten palkkiot. Kelpoisuusvaatimukset 6 Pääjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys valtiokonttorin toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Välittömästi pääjohtajan alaisen esimiesasemassa olevan virkamiehen kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys johdettavanaan olevaan toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. Virkoja ja virkasuhdetta koskevat säännökset 7 Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto. Nimittämisestä muihin virkoihin ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottamisesta määrätään työjärjestyksessä. Pääjohtaja voi antaa 6 :n 2 momentissa tarkoitetut kelpoisuusvaatimukset täyttävälle virkamiehelle määräyksen toimia toimialan tai muun välittömästi hänen alaisensa yksikön johtajana. 8 Pääjohtajalle myöntää virkavapautta valtioneuvosto. Jos kysymys on enintään kaksi vuotta kestävästä taikka lakiin, asetukseen tai virkaehtosopimukseen perustuvasta virkavapaudesta, sen myöntää kuitenkin valtiovarainministeriö. 9 Nimittämisestä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen pääjohtajaksi päättää valtiovarainministeriö, jos virkasuhde kestää enintään vuoden ja valtioneuvosto, jos virkasuhde kestää yli vuoden. Muussa tapauksessa nimittämisestä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen ja ottamisesta määräaikaiseen työsopimussuhteeseen määrätään työjärjestyksessä. 10 Valtiovarainministeriö määrää valtiokonttorin esityksestä valtiokonttorin pääjohtajan sijaiset. Muilta osin sijaisuuksien järjestämisestä määrätään työjärjestyksessä. Erinäisiä säännöksiä 11 Valtiokonttori kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo valtion etua ja oikeutta kaikissa sen toimialaan kuuluvissa asioissa.

14 4696 N:o 1155 Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneella valtiokonttorin virkamiehellä on oikeus eri valtuutuksetta tuomioistuimessa, virastoissa ja toimituksissa valvoa 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä valtiokonttoria. Pääjohtajan määräämällä valtiokonttorin virkamiehellä on oikeus kiinnitysasioissa eri valtuutuksetta edustaa valtiokonttoria kiinnitysviranomaisessa. Voimaantulo 12 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan valtiokonttorista 1 päivänä maaliskuuta 1991 annettu asetus (306/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Ministeri Suvi-Anne Siimes Neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen

15 4697 N:o 1156 Valtiovarainministeriön asetus valtiokonttorin maksullisista suoritteista annetun valtiovarainministeriön päätöksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2002 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1993 valtiokonttorin maksullisista suoritteista annetun valtiovarainministeriön päätöksen (1250/1993) 1, sellaisena kuin se on asetuksessa 445/2000, seuraavasti: 1 Valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista valtiokonttori perii omakustannusarvon mukaiset maksut, ovat seuraavat suoritteet: 1) lainanotto- ja velanhoitopalvelut valtion asuntorahastolle; 2) palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun perintä ja tilitys; 3) valtion liikelaitosten työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perintä ja tilitys; 4) petoeläinten aiheuttamien henkilövahinkojen ja liikennevahinkojen korvausten hoito; sekä 5) hirvieläinten liikenteelle aiheuttamien vahinkojen korvaustoiminnan hoito. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2002 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen

16 4698 N:o 1157 Valtiovarainministeriön asetus valtion omistamien osakkeiden, osuustodistusten ja muiden arvopapereiden hoitamisesta annetun asetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2002 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan valtion omistamien osakkeiden, osuustodistusten ja muiden arvopapereiden hoitamisesta 21 päivänä maaliskuuta 2001 annetun asetuksen (262/2001) 2 :n 1 momentti seuraavasti: 2 Valtion virastot ja laitokset hallinnoivat valtion omistamia arvopapereita, jotka oikeuttavat hallintaan tai käyttöoikeuteen, jollei valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, hallinnasta ja hoitamisesta annetun asetuksen (1070/2002) 2 :stä muuta johdu. Muita valtion omistamia arvopapereita hallinnoivat ainoastaan ministeriöt, ellei asianomainen ministeriö toisin määrää. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2002 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2002 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN