TUTKIMUSSELOSTUS VOISALMEN KOULU, LAPPEENRANTA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOSELVITYS

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS VOISALMEN KOULU, LAPPEENRANTA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOSELVITYS

2 Tutkimusselostus 2 (43) TIIVISTELMÄ Kuntoselvityksen tarkoituksena oli selvittää n rakennusten tämän hetkinen kunto ja korjaustarpeet. Rakennuksessa on tapahtunut muutamia kosteusvaurioita sekä todettu epäilyksiä sisäilmaongelmista. Tutkimuksessa todettiin, että rakennuksen salaojitus alkaa olla käyttöikänsä päässä. Samoin piha-alueet ovat osittain kunnostuksen tarpeessa. Ulko- ja väliseinärakenteisiin tehdyssä pintakosteuskartoituksessa seinät todettiin kuiviksi eikä niissä havaittu pinnoitevaurioita. Ulkoseinien lämmöneristeistä otetuissa materiaalinäytteissä todettiin mikrobianalyysillä viitteitä vaurioista. Vuotoilman mukana kerroksellisessa ulkoseinässä esiintyvät epäpuhtaudet kulkeutuvat ilmavirtausten mukana sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua. Välipohjassa todettiin myös vanhan kosteusvaurion aiheuttama paikallinen mikrobivaurio. Suosittelemme välipohjan ja ulkoseinien liittymien järjestelmällistä tiivistämistä epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi. Julkisivun korjaustarpeita ovat perusmuurin ja ikkunapalkkien betonikorjaukset sekä julkisivun liikuntasaumojen uusimiset. Osa ikkunoista alkaa olla uusimisen tarpeessa. Pääosin ikkunat ovat kuitenkin huollettavissa. Ikkunoita korjattaessa on huomioitava ikkunapellitysten uusimiset tarvittavassa laajuudessa. Vesikate alkaa olla käyttöikänsä päässä joiltain osin ja lopuillakin osilla on enää muutamia vuosia käyttöikää jäljellä. Suosittelemme uusimaan vesikatteet kokonaisuudessaan tulevan peruskorjauksen yhteydessä. Kerhotilojen rikkinäisistä akustolevyistä voi irrota kuituja sisäilmaan. Suosittelemme poistamaan ne, mikäli tilat ovat vakituisessa käytössä. Vesikattokorjaukset alkavat olla joiltain osin kiireellisiä, sillä viitteitä vuodoista on jo havaittu. Pikaisena huoltotoimena suosittelemme puhdistamaan katot ja kattokaivot. Vanhemman rakennusosan kellarissa sijaitsevan teknisen tilan putkikanaalissa oli tutkimushetkellä vettä. Suosittelemme taloteknistä kuntoarviota.

3 Tutkimusselostus 3 (43) Sisällys 1 Yleistiedot Tutkimuksen ajankohta ja tavoite Tutkimusmenetelmät Tutkimuskohteen kuvaus Lähtötiedot Kohteessa suoritetut korjaukset Piha-alueet ja perusmuurit Rakenne Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Julkisivut Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alapohja Rakenne Havainnot Kosteusmittaukset Rakenneavaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät ja väliseinät Rakenne Havainnot Rakenneavaukset ja mikrobinäytteet Merkkiainekokeet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Välipohjat Rakenne Havainnot Rakenneavaukset ja mikrobinäytteet Merkkiainekoe Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohja ja vesikatto Rakenne Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ikkunat ja ulko-ovet Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yhdyskäytävä Rakenne Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yhteenveto suositelluista toimenpiteitä... 42

4 1 Yleistiedot Kohde Tilaaja Tutkimuksen tekijät Voisalmentie Lappeenranta Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi / Tilakeskus Villimiehenkatu Lappeenranta Yhteyshenkilö: Aila Vallius aila.vallius@lappeenranta.fi Vahanen Lappeenranta, Vahanen Suunnittelupalvelut Oy Luukkaantori LAPPEENRANTA Yhteyshenkilöt: Timo Suhonen, p Anna Vuokko, p Laura Hongisto, p etunimi.sukunimi@vahanen.com Tutkimusselostus 4 (43) Projektinumero 1321 VOISALMEN KOULU 1.1 Tutkimuksen ajankohta ja tavoite ssa tehtiin Lappeenrannan Teknisen toimen tilakeskuksen toimeksiannosta rakenne- ja kosteustekninen kuntoselvitys kesällä Kohteesta tehtiin samassa yhteydessä myös haitta-ainetutkimus, josta on erillinen raportti. Kuntoselvityksen tarkoituksena on antaa lähtötiedot kohteen tulevaa peruskorjausta varten, jotta peruskorjauksessa voitaisiin keskittyä korjaamaan ne rakenteet, jotka ovat ongelmallisia tai riskialttiita. Tutkimus ei sisältänyt rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän tutkimista. 1.2 Tutkimusmenetelmät Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä Gann Hydrotest B50 -mittapää ja LG1-lukulaiteyhdistelmää. Käytetyn laitteen asteikko on Pintakosteudenilmaisin kohdistetaan suoraan mitattavan rakenteen pintaan ja laitteistolla havaitut arvot luetaan näytöstä. Pintakosteustutkimukset ovat ainetta rikkomattomia vertailututkimuksia, joissa samasta rakenteesta eri kohdista havaittuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mahdollisesti muusta

5 Tutkimusselostus 5 (43) alueesta poikkeavia lukemia. Pintakosteudenilmaisimen toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat tekijät, mm. suolakerrostumat, teräkset, eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden pintaosien vaihtelut. Pintakosteuskartoituksen tuloksia varmennettiin paikoin mittaamalla lattiapinnoitteiden alapuolinen suhteellinen kosteus ja lämpötila Vaisala Oy:n HMP42 mittapäällä. Mittaus tehtiin asentamalla mittapää lattiapinnoitteen alle pinnoitteeseen tehdyn viillon kautta. Viilto tiivistettiin ja mittapään annettiin tasaantua 20 minuuttia, jonka jälkeen tulokset luettiin HMI41 näyttölaitteella. Mittapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on vähintään ± 2 prosenttiyksikköä. Käytetyt anturit kalibroidaan Vahanen Oy:ssä kahden kuukauden välein. Rakennuksen ulkoseinä- ja lattiarakenteiden tiiviyttä tutkittiin Sensistor 9012 WRS merkkiaineanalysaattorilla ja anturilla H21. Merkkiainekokeessa laskettiin typen ja vedyn seoskaasua (5 % H % N2) tutkittavaan rakenteeseen tai tilaan. Analysaattorilla paikallistettiin rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetiloihin. Kohteessa suoritettiin rakenneavauksia alapohjiin, ulkoseinärakenteisiin ja välipohjiin. Alapohjien rakenneavauksilla selvitettiin alapohjien kapillaarikatkorakenteita. Rakenneavausten yhteydessä ulkoseinien ja välipohjien lämmöneristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Lisäksi väestönsuojasta otettiin pyyhintänäyte asbestianalyysia varten tarkoituksena varmistaa asbestipurun onnistuminen. 2 Tutkimuskohteen kuvaus 3 Lähtötiedot Kohde sijaitsee Lappeenrannassa Voisalmen kaupunginosassa. Koulu on tehty kahdessa osassa vuosina 1970 ja Rakennusosat ovat yhteydessä toisiinsa toisen kerroksen korkeudella kulkevalla yhdyskäytävällä. Rakennus 1 on rakennettu vuonna Siihen on tehty uudet wc-tilat 2000-luvulla. Rakennus 2 on rakennettu vuonna 1978 ja sitä on laajennettu vuonna 2002, kun kouluun on tehty uusi keittiö. Rakennuksessa toimii koulun lisäksi myös Voisalmen kirjasto. Rakennusten kellari- ja pohjakerroksen kantava runkona ovat betonipilarit ja palkit. Välipohjat ovat betonirakenteisia ylälaattapalkistoja. Alapohja on maanvarainen betonilaatta. Väliseinät ovat pääosin tiilirakenteisia. Yläpohjatilat ovat puurakenteisia ja molemmissa rakennuksissa on bitumikermitasakatto. Ulkoseinärakenne on tiili-villatiili. Julkisivut ovat puhtaaksi muurattua tiiltä. Lähtötietojen mukaan rakennus 1:n opetustiloissa 107, 212, 214 ja 215 oli epäilyjä sisäilmaongelmista. Lähtötiedoiksi Lappeenrannan kaupungin tekninen toimi luovutti koulun ajan tasalle päivitetyt arkkitehtipohjat ja julkisivukuvat keittiön korjauksen ajalta sekä koulun kosteusvaurioselvitykset ja näihin liittyvät raportit. Lisäksi rakennusten alkuperäiset pii-

6 Tutkimusselostus 6 (43) rustukset noudettiin kaupungin arkistosta kuntoselvityksen lähtötiedoiksi. Kuntoselvitystä tehdessä olivat käytössä seuraavat lähdeaineistot: 1970 Koulun 1-vaiheen rakennuspiirustukset 1976 Koulun 2-vaiheen rakennuspiirustukset ja rakennusselostus 1997, 2002, 2004 Sisäilmaryhmän tarkastusmuistiot 2000, 2006, 2010 Lappeenrannan ympäristötoimen tarkastusmuistiot ja - kertomukset 2000 Arkkitehdin ajantasapohjapiirustukset koulun tiloista 2002 Aluekeittiön peruskorjauspiirustukset ja työselitys 2006 Aluekeittiön raepesukoneen muutospiirustukset ja työselitys 2006 Rakentajain konevuokraamon kosteuskartoitusraportti luokkahuoneen lattian pintakosteuksista 2006 Lappeenrannan ympäristötoimen huoneilmamikrobitutkimus harjaantumisopetustilasta 2007 IV-konehuoneen muutossuunnitelmat 2007 päivitetyt julkisivupiirustukset 2010 Polygon Finland Oy:n kosteuskartoitusraportti IV-konehuoneen kosteusvauriosta 2011 Polygon Finland Oy:n kosteuskartoitusraportti luokan 1B katosta Alkuperäisistä rakennepiirustuksista havaittiin, että peruskallio sijaitsee paikoin hyvin lähellä rakennusten alapohjia. Rakennukset on perustettu kalliolle. 3.1 Kohteessa suoritetut korjaukset Lähtötiedoista käy ilmi vuoden 2002 keittiömuutos, josta on olemassa piirustukset ja työselostukset. Muutoin kohteessa on tehty lähinnä normaaliin huoltoon ja vahinkoihin kuuluvia korjauksia ja muita tilamuutoksia, joista ei ole saatavilla suunnitelmia. Kiinteistössä on suoritettu lähtötietojen mukaan seuraavia korjauksia ja muutostöitä: 2002 Aluekeittiön peruskorjaus 2006 Raepesukoneen sijoittaminen aluekeittiöön 2007 IV-konehuoneen rakentaminen rakennuksen 1 vesikatolle 2010 Rakennus 2, IV-konehuoneen vesivahingon korjaukset Muita pienimuotoisia vahinkoremontteja ja tilamuutoksia molemmissa rakennuksissa 4 Piha-alueet ja perusmuurit 4.1 Rakenne Alkuperäisten suunnitelmien mukaan rakennukset on perustettu peruskallion päälle. Piirustusten mukaan rakennusten läheisyydessä peruskallion korkeusvaihtelut ovat noin 9 m. Kantavien pilareiden koot vaihtelevat 250x x500 välillä. Rakennus 1:n perusmuurit on valettu rakennuksen päädyissä suoraan kallion päälle ilman antu-

7 4.2 Havainnot Tutkimusselostus 7 (43) roita. Korkeimmillaan kallioon asti ulottuvat perusmuurirakenteet ovat yli 4 m korkeita betoniperusmuureja. Peruskallioon nähden korkeissa kohdissa mm korkeat perusmuurit on toteutettu kantavien betonipilareiden varaan paikallavalettuina seinäpalkkirakenteina (sokkelipalkit). Sokkelipalkit ovat 300 mm tai 350 mm paksuja. Rakennuksessa 1 maanpinnan yläpuolella näkyvät sokkelipinnat ovat konsolimaisia perusmuureja, jotka eriytyvät maanpinnan alapuolisista sokkelipalkeista. Rakenne muistuttaa valesokkelia siten, että lattiapinta on alempana kuin sokkelin yläpinta. Ulkoseinän eristeet alkavat kuitenkin lattiapinnan päältä ja lattiapinta on maanpinnan yläpuolella. Sokkelin ulkokonsolikuoren ja kantavan perusmuurin välissä on n. 50 mm kova lämmöneriste, joka yhtyy ulkoseinien mineraalivillalämmöneristeeseen. Maata vasten olevat betoniseinäpinnat (kellariseinät, perusmuurit, VSS-seinät) ovat piirustusten mukaan kosteuseristettyjä. Koulun piha-alueet on pääosin päällystetty 400x400 betonilaatoilla. Rakennuksen 1 eteläpuolella on myös hiekkapintaa ja peruskalliota. Betonilaatoitukset ovat liikkuneet, joten piha on paikoin epätasainen. Kuva 1. Koulun päällystetty sisäpiha. Kuva 2. Rakennuksen 1 eteläpuoli. Rakennuksen 2 pohjoispuolella sijaitsee aluekeittiön lastauspiha ja henkilökunnan paikoitusalueet, jotka on päällystetty asfaltilla. Paikoitusalueet ovat tyydyttävässä kunnossa, kaadot ovat toimivat ja alueella on riittävästi sadevesikaivoja. Kuva 3. Aluekeittiön lastausalue. Kuva 4. Henkilökunnan paikoitusalue.

8 Tutkimusselostus 8 (43) Koulun itäpuolella sijaitsee koulun piha-alueita ja urheilukenttä. Piha-alueen pinnat viettävät koulusta poispäin laskeutuen urheilukentälle. Piha-alueet ovat siistit. Kuva 5. Koulun piha-aluetta. Kuva 6. Koulun urheilukenttä. Rakennukset on salaojitettu tiiliputkella. Tutkimuksessa todettiin, että salaojakaivoissa oli vettä vähän tai ei ollenkaan. Vedenpinta oli silmämääräisesti arvioiden reilusti lattiapintaa alempana myös rakennuksen alapihan puolella. Kirjaston oven läheisyydessä on kaivo, jossa on uppopumppu. Osa salaojakaivojen betoniosista on huonokuntoisia. Salaojakaivoissa oli roskia ja puun kappaleita. Välipihalla yksi sadevesikaivon kansi on maanpintaa korkeammalla. Kuva 7. Salaojakaivo rakennuksen 1 takapihan puolella. Kaivo on lähes tyhjä. Kuva 8. Salaojakaivon kannen reuna on huonokuntoinen. Kuva 9. Salaojakaivon pohjalla on roskia. Kuva 10. Sadevesikaivon kansi on ympäröivää maata korkeammalla.

9 Tutkimusselostus 9 (43) Pääosin perusmuurien vierustat on päällystetty. Rakennus 2:n sisäpihalla ja itäjulkisivulla pensasistutukset ovat lähellä perusmuuria ja pohjoisjulkisivulla kerhotiloja vasten on nurmialue, jota ei ole erotettu perusmuurista esim. kivetyksellä tai sepelikaistalla. Rakennuksen 2 pohjoispuolella nurmialueella perusmuuriin on kuitenkin asennettu perusmuurilevyt. Pensasistutusten kohdilla perusmuurilevyjä tai muita perusmuurin vedeneristysrakenteita ei havaittu. Rakennus 1:n vierustat ovat pääosin päällystettyjä ympäri rakennuksen. Maanpintojen kallistukset ovat ulkoseiniltä poispäin. Kuva 11. Pensasistutukset ovat lähellä perusmuuria. Kuva 12. Viheralue ulottuu perusmuuriin kiinni. Molempien rakennusten perusmuurien pinnoilla oli nähtävissä kosteuden aiheuttamaa maalipinnoitteen irtoamista ja kulumaa sekä paikoin myös raudoitteiden korroosiovaurioita. Rakennus 2:n itäjulkisivulla perusmuuri on haljennut läheltä ulkoseinän liikuntasaumaa. Lisäksi samalla julkisivulla oli nähtävissä toinen perusmuurin halkeama, joka on koko näkyvissä olevan perusmuurirakenteen korkuinen. Kuva 13. Rakennus I:n perusmuurialueita. Kuva 14. Rakennus I:n perusmuurialueita.

10 Tutkimusselostus 10 (43) Kuva 15. Perusmuurin raudoitteen korroosiovaurio rakennuksessa 1 Kuva 16. Perusmuurin raudoitteiden korroosiovaurioita rakennuksessa 1 Kuva 17. Perusmuurin raudoitteen korroosiovaurio rakennuksessa 2 Kuva 18. Halkeama perusmuurissa rakennuksessa Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on huomauttanut pihalaattojen epätasaisuudesta tarkastuskertomuksessaan ja muistuttanut asiasta uudestaan tarkastuskertomuksessaan Tarkastuskertomusten mukaan pihan epätasaisuuden on ilmoitettu aiheuttavan vahinkoriskin koulun oppilaille. Suosittelemme pihaalueiden betonilaattapintojen korjausta tasaiseksi siten, että koulun oppilaiden kompastumis- ja vahinkoriskit saadaan pienennettyä. Muutoin piha-alueissa ei ole välitöntä korjaustarvetta. Asvalttialueilla on vielä käyttöikää jäljellä. Salaojissa ei ollut tutkittaessa paljoa vettä. Tiilisalaojaputket alkavat kuitenkin olla teknisen käyttöikänsä päässä. Ongelmaksi voivat muodostua mm. puiden juuret, jotka saattavat kasvaa tiiliputkista läpi aikaa myöten. Pikaisena korjauksena suosittelemme puhdistamaan salaojakaivot sekä tarkistamaan kaivojen kansien asettumisen ympäristöön. Tällä hetkellä ainakin yhden kaivon kannen osalta voi olla jopa riski, että se menee pois paikoiltaan. Suosittelemme salaojien uusimista tulevaisuudessa piha-alueiden peruskorjauksen yhteydessä. Perusmuurien kunnossapidon kannalta on tärkeää, että pihan sade- ja sulamisvedet eivät pääse rasittamaan perusmuuri- ja sitä kautta ulkoseinärakenteita. Pensasistutuksia ja viheralueita tulisi välttää perusmuurien välittömässä läheisyydessä. Perusmuuri-

11 5 Julkisivut 5.1 Havainnot Tutkimusselostus 11 (43) en vedeneristysrakenteita suositellaan aina perusmuurien suojaksi, vaikka kosteusrasitus olisikin vähäinen. Rakennus 2:n perusmuurirakenteet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Rakennus 1:n perusmuurirakenteissa havaittiin enemmän betoni- ja raudoitevaurioita. Rakennus 2:n itäjulkisivulla näkyvä selkeä halkeama ulkoseinän liikuntasauman kohdalla johtuu todennäköisesti liikuntasauman puutteesta perusmuurissa. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan perustuksiin ja perusmuurirakenteisiin ei ole suunniteltu liikuntasaumoja. Perusmuurirakenteet voidaan korjata betonikorjausjärjestelmällä, jolloin tulevat korjatuksi myös muut pintavauriot ja pinnoitteiden lohkeilut. Betoni- ja raudoitekorjaustoimenpiteiden jälkeen perusmuurit voidaan pinnoittaa kohteeseen soveltuvilla pinnoitteilla tai maaleilla. Rakennuksen julkisivut ovat alkuperäisessä kunnossa. Julkisivupinnat ovat puhtaaksi muurattuja. Rakennus 1 ulkoseinässä ei ole suunnitelmien mukaan tuuletusväliä eikä julkisivujen tiilimuurauksissa ole havaittavissa tuuletusrakoja. Julkisivupinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Pohjoisjulkisivun pinnoilla on nähtävillä ajan aiheuttamaa vanhenemista sekä ilkivaltaisen sotkemisen puhdistuksesta aiheutunutta kulumista. Selkeitä tiilimuurauksen vaurioita tai rapautumista ei havaittu. Kuva 19. Rakennus 1 julkisivumuurauksessa ei ole tuuletusrakoja. Kuva 20. Seinistä on puhdistettu sotkuja, mikä on kuluttanut seinän pintaa. Rakennus 2 julkisivun tiilimuurauksessa on tuuletusraot. Tuuletusraot on asennettu julkisivuissa myös ikkuna-aukkojen yläpuolelle. Tiilipinnoilla on havaittavissa kuviotekstuuri. Rakennuksen 2 tiilijulkisivupinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Julkisivuilla on nähtävissä vain vähäisiä vaurioita tai puutteita. Itäjulkisivulla yhdyskäytävän puoleisessa päädyssä yläpohjan tuuletusaukon venttiili puuttuu kokonaan. Julkisivuissa on liikuntasaumoja, joissa saumamassat ovat vanhentuneet ja alkaneet murtua.

12 Tutkimusselostus 12 (43) Kuva 21. Rakennus 2:n julkisivuissa on tuuletusraot Kuva 22. Rakennus 2:n tiilissä on kuviotekstuuri. Kuva 23. Julkisivun yleisilmettä. Kuva 24. Yläpohjan tuuletusaukon venttiili puuttuu. Kuva 25. Liikuntasaumat ovat vanhentuneet. Kuva 26. Liikuntasaumaa länsijulkisivulla. Koulun aluekeittiön lastauslaituri on rakennettu rakennuksen 2 keittiön yhteyteen vuonna Laiturin julkisivupinnat ovat peltielementtejä ja ne ovat pääosin hyväkuntoiset. Lastauslaiturin sisäänkäynnin kohdalla on käytöstä johtuvia kolhuja, mutta vauriot ovat lähinnä kosmeettisia.

13 Tutkimusselostus 13 (43) Kuva 27. Aluekeittiön lastauslaituri. Kuva 28. Sisäänkäynnin pelleissä on pientä kolhiintumista. Ikkunaylityspalkeissa on isoja vaaka- ja pystyhalkeamia. Halkeamat esiintyvät pääosin samoissa kohdissa; ikkunapalkkien yläpinnoissa ja palkkien päädyissä. Alkuperäisten piirustusten mukaan palkit on raudoitettu 10 mm harjateräksillä ja kannakoitu 60 mm leveillä U-teräksillä ulkoseinien sisäkuoresta. Alkuperäisten piirustusten mukaan aukonylityspalkit ovat 165x165, 200x165 tai 195x200 kokoisia betonipalkkeja, joiden ulkonurkissa on 10 mm harjateräkset. Palkkien haat ovat 6 mm harjaterästä ja niitä on palkeissa 300 mm välein. Pienimmät ikkunaylityspalkit on kannateltu väli- tai yläpohjien suurennetuista reunapalkeista 65 mm leveillä U-teräksillä mm välein. 195x200 palkeissa kannattelevat U-teräkset ovat 100 mm leveitä ja niitä on 450 mm välein. Kannattelevat U-teräkset on piirustusten mukaan suojabetonoitu terästen ympäriltä. Kuva 29. Ikkunapalkin halkeamia länsijulkisivulla. Kuva 30. Ikkunapalkin halkeamia pohjoisjulkisivulla. 5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Julkisivujen pinnat ovat hyvässä kunnossa, eikä niihin kohdistu suurta korjaustarvetta tällä hetkellä. Rakennus 2:n itäjulkisivulta puuttuva yläpohjan tuuletusventtiili tulee uusia, jotta linnut ja muut eläimet eivät pääsisi vaurioittamaan yläpohjan rakenteita ja lämmöneristeitä. Rakennus 2:n liikuntasaumat alkavat olla käyttöikänsä päässä ja suosittelemme uusimaan ne tulevien korjausten yhteydessä. Vanhentuneet saumat aiheuttavat riskin sadevesien pääsystä rakenteeseen ja sitä kautta seinärakenteen vaurioitumiseen.

14 6 Alapohja 6.1 Rakenne 6.2 Havainnot Tutkimusselostus 14 (43) Ikkunanylityspalkkien halkeamat sijoittuvat pääosin palkkien yläreunoihin ja päätyihin. Halkeamat johtuvat todennäköisesti eri rakenneosien liikkumisesta tai palkeille kohdistuneesta rasituksesta. Betoniraudoitteiden ruostumiseen viittaavaa halkeilua havaittiin vain paikoin. Halkeamien kautta rakenteeseen pääsevä vesi voi kuitenkin nopeuttaa raudoitteiden ruostumista. Suosittelemme ikkunanylityspalkeille korjausta betonikorjausmenetelmillä erillisten rakennesuunnitelmien mukaan. Korjauksen jälkeen palkki voidaan pinnoittaa järjestelmään soveltuvilla pinnoitteilla tai maalilla. Rakennuksen 1 alapohja rakennuksen itäpuolella on alkuperäisten suunnitelmien ja rakenneavausten (RAK 16) mukaan ylhäältä alaspäin: betonilaatta 50 mm kevytsoralämmöneriste 130 mm (ulkoseinien reuna-alueilla 200 mm) bitumisively betonilaatta 70/140 mm karkea soratäyttö Rakennuksen 1 alapohjarakenteena länsipuolella on teräsbetonipalkki-laatta-rakenne (ylälaattapalkisto). Suunnitelmien mukaan alapohjan palkit ovat 200 mm paksuja ja mm korkeita. Rakenteessa on 140 mm paksuinen laatta. Todennäköisesti louhinnan seurauksena alapohjan kantavaksi rakenteeksi on tehty ylälaattapalkisto. Muuten rakenne on, kuten itäpuolella. Alimman betonilaatan pinnassa on suunnitelmien mukaan kosteuseristys, joka jatkuu yhtenäisenä betonisokkelin sisäpinnalla julkisivumuurauksen alapintaan asti. Porrashuoneiden maanvaraisissa lattioissa ei ole lämmöneristettä. Suunnitelmien mukaan lattioiden alapuolella on noin 300 mm paksu, kerroksina tiivistetty karkea soratäyttö, jonka alla on maatäyttöä. Väestönsuojan alapohjarakenteena on maanvarainen 300 mm betonilaatta. Lämmöneristettä ei ole. Rakennuksen 2 alapohja on maanvarainen. Alapohjarakenne on alkuperäisten suunnitelmien mukaan: betonilaatta 80 mm EPS-lämmöneriste 50 mm (ulkoseinien reuna-alueilla 2000 mm leveydellä mm) muovikelmu koneellisesti tiivistetty karkea soratäyttö 200 mm (salaojituskerrokseksi) Rakennus I:n ensimmäisessä kerroksessa tehdyssä pintakosteuskartoituksessa mitattiin pääosin normaaleja kosteuslukemia. Muutamat paikalliset kohonneet kosteuslukemat sijaitsivat sattumanvaraisissa paikoissa, eivätkä olleet säännöllisiä, kuten ulkoseinien vierustoilla tai pilarien läheisyydessä. Vanhat muovilaatat rakoilevat saumoistaan. Ra-

15 Tutkimusselostus 15 (43) kojen kautta pääsee muun muassa kengistä ja siivouksesta aiheutuvaa kosteutta lattian betonirakenteisiin. Tilan 107 lattian kosteustilannetta tutkittiin pintakosteusmittauksen lisäksi ns. viiltomittauksella, jossa suhteellinen kosteus mitataan lattiapinnoitteen alta. Mitattu kosteuslukema oli normaali. Kuva 31. Rakennuksen I pohjakerroksen pinnoitteena on pääosin muovimattoa Kuva 32. Lattiapäällysteiden rakoja esiintyy paikoin. Rakennus 1:n kellarikerroksessa sijaitsee väestönsuojatilat sekä teknisiä tiloja. Tilojen lattiapinnat ovat maalattuja. Tilaajalta saadun tiedon mukaan teknisen tilan lattiakaivon yhteydessä on pumppaamo, joka pumppaa teknisen tilan ja väestösuojan lattiakaivojen veden viemäriin, koska ne sijaitsevat viemärin korkoa alempana. Väestösuojassa on betonisyvennys, jossa sijaitsee viemärisulku. Betonisyvennyksessä oli tutkimushetkellä vettä, samoin kuin teknisen tilan lattiassa sijaitsevassa kaivossa. Teknisen tilan lattiassa sijaitsevaan toiseen kaivoon johti valurautaviemäreitä, jotka olivat lähes tukkeessa. Kuva 33. Rakennus 1 tekninen tila. Kuva 34. Kaivossa oli tutkimushetkellä vettä Rakennus 2:n 1. kerroksessa sijaitsevat koulun hallinnolliset tilat, koulun aluekeittiö, liikunta-/ juhlasali, henkilökunnan tiloja sekä opetustiloja. Rakennus 2:n halkaisee liikuntasauma, jonka pohjoispuolelle jäävät kokonaisuudessaan aluekeittiö, ruokailutilat, liikuntasali ja liikuntasalin märkätilat. Liikuntasauman eteläpuolella sijaitsevat kanslia, pääaula, akvaarioluokka, terveydenhoitajan tilat sekä muutamia opetustiloja. Liikuntasauman eteläpuoliset alapohjat ovat pääosin maanvaraisia rakenteita, pois lukien

16 Tutkimusselostus 16 (43) kanslia, jonka alapuolella sijaitsevat pohjakerroksessa väestönsuojatilat, sähköpääkeskukset ja lämmönjakohuone. Käyttötilojen lattiapinnat ovat pääosin vinyylilaattapintaisia. Pintakosteusmittaustulokset olivat pääosin normaaleja lukuun ottamatta käytävien reunojen naulakoiden alusia ja terveydenhoitajan tilan väliseinän läheisyydestä mitattuja kohonneita kosteuslukemia ja kosteuden aiheuttamia pinnoitevauriota. Kosteusmittauksia tarkennettiin lattiapinnoitteen alle tehdyillä viiltomittauksilla. Mittaustulokset ovat taulukossa 1. Kuva 35. Opetustilat ovat muovivinyylilaattapintaisia. Kuva 36. Käytävät ovat muovivinyylilaattapintaisia. Naulakoiden alla havaittiin kohonneita kosteuslukemia pintakosteusindikaattorilla. Kuva 37. Terveydenhoitajan huone Kuva 38. Terveydenhoitajan odotushuone, kohonneita kosteuksia mitattiin sohvan takaa Rakennuksessa 2 liikuntasauman pohjoispuolella sijaitsee koulun liikunta-/ juhlasali, jonka lattiarakenne on osittain maanvarainen. Liikuntasalin lattian pintamateriaali on muovilaattaa. Liikuntasalin pohjoispäädyn alapuolella sijaitsevat pohjakerroksen kerho- ja kirjastotilat. Lappeenrannan ympäristötoimen katselmuksessa todettiin, että liikuntasalin lattia on huonossa kunnossa. Ympäristötoimen mukaan muovilaatat irtoilevat jossain määrin. Tehdyssä kuntoselvityksessä havaittiin laatoissa pientä irtoamista.

17 Tutkimusselostus 17 (43) Kuva 39. Liikunta- / juhlasali. Kuva 40. Liikunta- / juhlasali. Pohjakerroksen käyttötiloissa, kuten kirjastossa ja kerhotiloissa lattiamateriaalina ovat pääosin hyväkuntoiset vinyylilaatat. Rakennus 2:n pohjakerroksessa sijaitsevat kirjaston ja kerhotilojen lisäksi nykyiset ja entiset tekniset tilat sekä väestönsuojatilat. Käyttötarkoitukseltaan toissijaisten tilojen ja käytävän lattiapintana on hierretty ja maalattu betonipinta. Näiden lattiapintojen pintakosteusmittaustulokset olivat pääosin normaalit. Käytävän päässä, lämpöhuoneen ja sähköpääkeskuksen käytävän reunoilla sekä entisessä sähköpääkeskuksessa havaittiin kohonneita kosteuslukemia ja kalkkihärmää. Lisäksi lämmönjakohuoneessa havaittiin vanhoja jälkiä lämpöputkien vesivuodoista. Kuva 41. Kirjaston lattian vinyylilaattaa. Kuva 42. Kerhotilojen lattian vinyylilaattaa. Kuva 43. Käytävien ja tilojen betonilattioiden pinnat ovat maalattuja. Kuva 44. Käytävän reunoilla havaittiin kohonnutta kosteutta ja kalkkihärmää.

18 6.3 Kosteusmittaukset Tutkimusselostus 18 (43) Maanvastaisten alapohjien lattianpäällysteen alta, mattoliimasta mitattiin kosteuspitoisuutta viiltomittausmenetelmällä. Kosteusmittaukset tehtiin kohtiin, joissa havaittiin korkeampia pintakosteudenilmaisimen lukemia, sekä vertailun vuoksi kohtiin joissa havaittiin normaaleja pintakosteuden lukemia. Viiltomittausten tulokset on esitetty taulukossa 1 ja mittauspaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin. Taulukko 1. Alapohjarakenteiden viiltomittausten tulokset. Taulukossa on esitetty myös lämpötilan (t) ja suhteellisen kosteuden (RH) mittaustulosten perusteella lasketut ilman kosteussisällöt (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Mittapiste Materiaali t (ºC) RH (%) abs (g/m V1, luokka 146 vinyylilaatta 18, ,3 V2, käytävä 41 vinyylilaatta 17,9 89,2 13,6 V3, terveydenhoitajan odotustila vinyylilaatta 18,1 67,5 10,4 V4, terveydenhoitajan huone 148 vinyylilaatta 17,5 45,1 6,7 V5, opettajien huone 108 vinyylilaatta 19,5 55,4 9,3 V6, opettajien huoneen takahuone vinyylilaatta 17,6 47,0 7,1 V7, luokkahuone 204 (välipohja) vinyylilaatta 18,3 49,7 7,8 V8, luokkahuone 107 muovimatto 23,0 69,2 14,2 ) 6.4 Rakenneavaukset Rakennuksen 2 alapohjaan tehtiin rakenneavaukset kerhotilan lattiaan (RAK1), teknisten tilojen käytävälle (RAK2) ja siivoustilaan (RAK 8). Avausten tarkempi sijainti on merkitty raportin liitteenä olevaan pohjakuvaan. Avauksilla haluttiin varmistua rakenteen suunnitelmien mukaisuudesta, sekä arvioida maatäytön kapillaarisuusominaisuuksia. Alapohjarakenne oli ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: mm pintabetonilaatta 50 mm polystyreenieriste muovikelmu hiekka Kerhotilan kohdalla betonilaatta oli 60 mm paksu. Betonilaatassa oli halkeilua ja porattu pintalaattapala halkesi osiin porauksen jälkeen. Molemmissa avauksissa todettiin, että täyttöhiekka oli hienojakoista ja kosteaa.

19 Tutkimusselostus 19 (43) Kuva 45. Kerhotilan lattian rakenneavaus. Kuva 46. Alapohjan rakenne. Kuva 47. Käytävän lattian rakenneavaus. Kuva 48. Alapohjan rakenne käytävällä. Käyttäjien mukaan siivoustilan läheisyydessä on havaittu hajuhaittaa ja epäilyjä sisäilmaongelmista. Rakennepiirustusten mukaan varaston ympäröivät väliseinärakenteet ovat tiiltä ja yläpohja ja alapohjarakenteet pääasiassa betonia. RAK8:n alapohjarakenne oli ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - 85 mm pintabetonilaatta - 50 mm polystyreenieriste - muovi - hiekkatäyttö Maatäyttönä oleva hiekka oli melko hienojakoista, mutta kuivaa. Kuva 49. Rakenneavaus siivoajien välinevarastossa Kuva 50. RAK 8 hiekkatäyttöä.

20 Tutkimusselostus 20 (43) Rakennus 1 siivoushuoneen (tila 114) lattiaan tehtiin rakenneavaus (RAK 16) rakennekerrosten selvittämiseksi. 50 mm pintabetonilaatta n. 130 mm kevytsorabetoni bitumisively noin 100 mm betonilaatta. hiekkatäyttö Kuva 51. Siivoushuoneen rakenneavaus RAK 16. Kuva 52. Alapohjan rakennekerrokset. Opetustilassa 106 tehtiin lattiaan rakenneavaus (RAK 17), jolla haluttiin varmistua alapohjarakenteen suunnitelmien mukaisuudesta rakennuksen toisessa päässä. Rakenne oli ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: mm pintabetonilaatta n. 160 mm kevytsoraeristekerros bitumisively noin 120 mm betonilaatta. ilmatila hiekkatäyttö Kuva 53. Rakenneavaus RAK 17 lattiassa, tila 106

21 Tutkimusselostus 21 (43) 6.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ensimmäisen kerroksen osalta alapohjassa ei todettu viitteitä kosteusongelmista. Alapohjan täyttönä oleva hiekka ei toimi kapillaarikatkona, mutta hiekka oli kuivaa. Lisäksi pohjalaatan päällä oleva ehjä bitumisively pidättää kosteuden nousemisen eristekerrokseen. Lattioissa havaitut paikalliset kohonneet kosteudet ja niihin liittyvät irtoilevat lattialaatat liittyvät materiaalien normaaliin ikääntymiseen ja käytön aiheuttamiin kosteusrasituksiin. Rakennuksessa 1 kellaritilojen teknisissä tiloissa sekä väestönsuojatiloissa on betonisia lattiakaivoja, joissa oli tutkimushetkellä reilusti vettä. Lisäksi kaivoissa havaittiin tukkeutuneita putkia. Rakennus 1:n kellaritilat ovat louhittu kallioon, joten salaojavedet saattavat kerääntyä tähän louhittuun osaan kallion pintoja pitkin. Suosittelemme LVIteknistä tutkimusta, jossa selvitetään kellarin kaivojen merkitys. Rakennus 2 maanvaraisten lattiarakenteiden pintamateriaalit ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Maanvaraisissa lattioissa on paikallisia pinnoitevaurioita, lähinnä kulkukäytävillä. Vanhojen vinyylilaattojen vauriot ovat tavanomaisia. Laatat voidaan uusimalla paikallisesti tai kokonaisuuksina. Rakennus 2 pohjakerroksen osalla tehdyissä rakenneavauksissa havaittiin, että alapohjarakenteen alapuolinen hiekkatäyttö on kosteaa, mikä johtuu alapuolisesta kosteudennoususta. Hiekkatäyttö ei toimi kapillaarikatkona. Pohjakerroksen pintamateriaaleissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia vaurioita tai ongelmia. Tulevaisuudessa suosittelemme valitsemaan alapohjan pinnoitteeksi sellaiset materiaalit, jotka läpäisevät vesihöyryä ja sallivat alapuolisten rakenteiden kuivumisen sisätiloihin. Liikuntasalissa lattiapinnoite rakoilee paikallisesti. Ilmeisesti pinnoite on alkuperäinen. Todennäköisesti kyseessä on normaali rakennusmateriaalin ikääntyminen ja lattiapinta olisi aiheellista uusia lähiaikoina. Koska tila on liikuntasali ja siellä juostaan (mahdollisesti jopa paljain jaloin), irtoilevat pinnoitteet aiheuttavat loukkaantumisriskin. Muilta osin rakennus 2 1. kerroksessa ei havaittu ongelmia maanvaraisissa lattiarakenteissa. Siivoojien välinevaraston alapohjassa maatäytön todettiin olevan kuivaa. Viiltomittauksissa tulokset olivat pääosin normaaleja. Käytävän korkeat kosteuslukemat sijaitsevat vaatenaulakoiden alla, ja niiden todennäköinen aiheuttaja on ulkokengistä ja vaatteista valunut vesi. Vuosien kuluessa vesi pääsee vinyylilaattojen saumojen kautta betonilaattaan, mutta kuivuu hitaammin laattojen alta. Ilmiö on varsin selkeä ja se toistuu myös rakennus 1:n osalla. Rakennus 2:n 1. kerroksen lattian pintamateriaalissa havaittiin betonilaatan halkeamien aiheuttamia paikallisia halkeamia. Edellä esitetyt korjaussuositukset eivät ole valmis korjaussuunnitelma, vaan korjaustoimenpiteet vaativat erillistä suunnittelua. Lattiarakenteiden ja lattiaulkoseinäliittymien tiiveyden parantamisen yhteydessä rakennuksen painesuhteet muuttuvat ja siksi ilmanvaihtojärjestelmä tulee säätää vastaamaan muuttuneita paineolosuhteita. Rakennuksen painesuhteiden tulisi olla lähellä 0 Pa siten, että rakennus on kuitenkin hieman alipaineinen.