Polku luontoon -hanke

Transkriptio

1 Polku luontoon -hanke Polku luontoon tilaisuudet ja välituloksia Syyskuu 2018 Metsähallitus Luontopalvelut, SoveLi ry

2 Polku luontoon tilaisuudet 2018

3 Polku luontoon palvelupolku ja palvelumuotoilutilaisuudet

4 Eteneminen ja väliyhteenvetoa Vuoden 2018 Polku luontoon tilaisuuksien oppeja, kokemuksia, ja kehittämistyön alustavia tuloksia koottu tähän yhteenvetoon. Polku luontoon tilaisuuksissa asiantuntija-alustuksia, ryhmätöitä ja keskusteluja sekä käytännönläheisiä palvelumuotoilutehtäviä. Kaarinan tilaisuuden oppeihin ja kokemuksiin pureudutaan tarkemmin loppujulkaisussa. Hankkeen lopputulokset julkaistaan viimeistään keväällä Seuraa hankkeen etenemistä ja lue lisää kehittämistoiminnasta nettisivuilta Kuva: Metsähallitus

5 Polku luontoon päivät 2018 Jyväskylässä 11.4., Liminganlahdella 25.4., Punkaharjulla 9.5., Kaarinan Kuusistossa Lisäksi hanke osana valtakunnallista SoveLin koordinoimaa soveltavan luontoliikunnan foorumia Suomen luontokeskus Haltiassa syyskuussa ja Pyhätunturilla Kohderyhmänä tilaisuuksissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä liikunnan ammattilaiset ja asiantuntijat, luontoliikuntapaikkojen ylläpitäjät ja palveluiden tuottajat, järjestöt ja paikallisyhdistykset sekä muut luontoliikunnasta kiinnostuneet toimijat. Osallistujia kaikissa tilaisuuksissa yhteensä noin 200 osallistujaa. Kuva: Metsähallitus/Petri Jauhiainen

6 Asiantuntija-alustukset Polku luontoon päivissä 2018 Luontoliikuntaa pitkäaikaissairaille ja vammaisille, Virpi Mäkinen, Soveltava Liikunta SoveLi ry. Luontoliikuntamahdollisuudet Jyväskylässä ja esimerkkejä soveltavasta luontoliikunnasta. Kati Siitari ja Kari Häkkinen, Jyväskylän kaupunki. Terveydenhuollon näkökulmia luontoliikuntaan. Pirjo Mustonen, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri. Yksi Elämä terveystalkoot kannustaa pitämään huolta itsestään ja tukemaan myös muita. Marjaana Lahti-Koski, Sydänliitto ry. Kommenttipuheenvuoro: pieniä(liikunta)tekoja oheistuotteena. Kaisa Koivuniemi, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö L IKES. Kommenttipuheenvuoro: # Keski-Suomen retkeilyreitit maailmankartalle. Mirva Leppälä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kommenttipuheenvuoro: Esteettömät liikuntapaikat, liikuntareitit ja virkistysalueet valtakunnallisessa LIPAS-tietokannassa. Kirsi Vehkakoksi, Jyväskylän yliopisto. Näkökulmia yhdenvertaisen luontoliikunnan edistämiseen luontokeskuksessa. Ulla Matturi, Metsähallitus. Näkökulmia luontolähtöiseen kuntoutustoimintaan ja viestintään. Ville Haanela, Oulun Diakonissalaitos. Kommenttipuheenvuoro: UUVI uudistuu. Silva Sallamaa, Uudenmaan virkistysalueyhdistys. Esteettömyys ja apuvälineet luontoliikunnassa. Jukka Parviainen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry. Luontoliikuntareitit ja esteettömyyden huomiointi. Ville Keränen, Pieksämäkeläiset ry, Pieksämäen kaupunki. Lähdetään luontoon. Riikka Mansikkaviita, Metsähallitus. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, suojelualueilla toteutettu tutkimus. Pirkko Siikamäki, Metsähallitus. Luontoliikunnan terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Annika Taulaniemi, UKK-instituutti. Luonnosta mielen hyvinvointia. Kati Rantonen, Mielenterveyden Keskusliitto. Haaveiden Halti. Kimmo Mäkiranta, Karussa Lapissa Miljoona Askelta.

7 Kokemusasiantuntijoille suunnatut tilaisuudet 2018 Soveltavan liikunnan kokemusasiantuntijoille ja luontoliikkujille ennen Polku luontoon päiviä kuusi alueellista tilaisuutta (Savonlinna 12.2, Jyväskylä 11.4, Oulu 23.4., Liminganlahti 24.4., Rovaniemi 12.6., Turku 23.8.). Eri teemoihin pureuduttiin asiakasnäkökulmasta. Kohderyhmänä kokemustoimintaverkoston jäsenjärjestöjen kouluttamat kokemustoimijat ja - asiantuntijat, jotka edustavat pitkäaikaissairaita, vammaisia tai heidän läheisiään sekä liikunta-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten edustajat, joilla on aikaisempaa kokemusta luontoliikunnasta ja palvelujen arvioinnista. Osallistujia kaikissa tilaisuuksissa yhteensä kymmeniä asiantuntijoita. antuntijoille Kuva: Metsähallitus

8 Näkökulmia soveltavaan luontoliikuntaan

9 Soveltava luontoliikunta Liikuntalain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa sekä huippu-urheilua. Lain tavoitteen toteutumisen lähtökohta on yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Vamma, sairaus tai alentunut toimintakyky voivat olla este tai rajoite liikkumiselle arjessa tai liikunnan omatoimiselle tai ohjatulle harrastamiselle. Soveltavassa luontoliikunnassa on kyse sellaisten henkilöiden liikunnasta, joilla on vamman, sairauden, toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea liikkua luonnossa. Luontoliikunta vaatii tällöin soveltamista ja erityisosaamista. Toimintakyvyn rajoitteita on monenlaisia niin vammojen, sairauksien kuin ikääntymisenkin myötä tulleita. Suomessa on noin 1 milj. liikunnan soveltamista tarvitsevaa henkilöä. SoveLi, Virpi Mäkinen Kuva: Metsähallitus/Petri Jauhiainen

10 Soveltava luontoliikunta Luontoliikunta soveltuu kaikille. Usein mm. riittävä määrä levähdyspenkkejä tai tiivis maapohja luo edellytykset luonnossa liikkumiselle. Luontoliikunnan terveyttä tukevat hyödyt ovat suurimpia niille, joiden on hankala päästä luontoon. Monella pitkäaikaissairaalla tai vammaisella ihmisellä on esimerkiksi fyysisiä, psyykkisiä tai taloudellisia esteitä päästä etäisempiin luontokohteisiin. Luontoliikunta kiinnostaa ihmisiä kaikissa ikäryhmissä ja toimintakyvyiltään erilaisia ihmisiä. Rohkaisen ottamaan ensikosketusta luontoon aluksi lähiluonnosta. Lähiluonto on nimensä mukaisesti lähellä ja helpoiten sekä päivittäin saavutettavissa. SoveLi, Virpi Mäkinen Kuva: Metsähallitus

11 Olosuhteet, kohteet ja rakenteet näkökulmia kehittämistoiminnasta

12 Olosuhteet, kohteet rakenteet Luontoliikuntakohteita ylläpitää Suomessa moni taho, esimerkkejä: Kunnat ja kaupungit Metsähallitus Virkistysalueyhdistykset Muut yhdistykset Jokamiehenoikeuksin liikkuminen Kuva: Metsähallitus/Elias Lahtinen

13 Olosuhteet, kohteet, rakenteet Näkökulmia kehittämistoiminnasta Tarvitaan helposti saavutettavia arkiliikunnan kohteita ja lähiliikuntakohteita kaupunkiluonnossa ja taajamissa sekä kodin lähellä. Toisaalta myös erämaisempia, rauhallisia, maisemiltaan ja tunnelmaltaan erityisiä luontoliikuntakohteita, joissa on hyvä reittiverkosto palveluineen. Erilaisilla luontokohteilla voi järjestää luonnossa esimerkiksi retki- ja teemapäiviä, liikuntaleirejä, kuntoutus- ja vertaistukitoimintaa yms. Tärkeitä ovat luontokohteet, jotka soveltuvat hyvin perheiden ja muiden yhteisöjen yhteisiin luontoharrastuksiin. Kaikenlaisia luontoliikuntakohteista siis tarvitaan, joten ns. viherjatkumoajattelulle kaupunkiluonnosta kansallispuistoihin, on perusteita. Esimerkki Oulun seudun viherjatkumon kuvaamisesta. Kuva: Metsähallitus

14 Olosuhteet, kohteet, rakenteet Näkökulmia kehittämistoiminnasta Esteettömyys, helppokulkuisuus, kohteiden monipuolisuus ja hyvä etukäteistieto korostuvat olosuhdetyössä. Asiakas ja liikkuja arvioi itse kohteen soveltuvuuden ja palvelun sopivuuden itselleen. Esteettömyys luontoliikuntakohteilla ja palveluissa on monille tärkeää. Esteettömyyden määrittely ja toteuttaminen luonnossa voi olla kuitenkin haastavaa. Esimerkiksi sääolosuhteet, maastonmuodot ja vuodenajat vaikuttavat esteettömyyden huomioimiseen. Olosuhdesuunnittelua ja arviointia kannattaa tehdä yhdessä. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat hyvien käytäntöjen jakaminen, osallistava suunnittelu, asiantuntijayhteistyö, esteettömyyskartoitukset. Kuva: Metsähallitus/Saara Olkkonen

15 Olosuhteet, kohteet, rakenteet Kehittämisidea Ideaalitilanne olisi, että esteettömät ja helppokulkuiset reitit eivät olisi irrallaan muista reiteistä ja palveluista. Tällöin yhteisö tai seurue voisi liikkujien toimintakyvystä tai kiertämästään reitistä riippumatta kokoontua nauttimaan luonnosta ja retkieväistä yhdessä saman nuotion äärelle.

16 Olosuhteet, kohteet, rakenteet Näkökulmia kehittämistoiminnasta Reitin lisäksi tärkeitä rakenteita luontokohteilla ovat esim. Pysäköintipaikat (esteetön) WC tulentekopaikka tai taukopaikka erikorkuiset penkit reitin varrella määrävälein kulkemista helpottavat muut ratkaisut, kuten kaiteet selkeät opasteet ja reittimerkinnät muut rakenteet, kuten katselulavat ja lintutornit ennakkotieto kohteesta Kuva: Metsähallitus/Riikka Mansikkaviita

17 Aistimuksia, elämyksiä, hyvinvointia Teknisyys voi korostua olosuhdetyössä. Tärkeitä näkökulmia palveluiden suunnitteluissa ovat myös esimerkiksi ympäröivä luonto, harrastusmahdollisuudet, aistimukset, äänet, värit, tunnelmat, mahdollisuudet yhdessäoloon oman seurueen kanssa, mutta myös rauhoittumiseen yms. Luonnon hyvinvointivaikutusten, virkistysmotiivien, aktiviteettien ja hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen reittien ja olosuhteiden suunnittelussa tulevaisuudessa entistä monipuolisemmin. Kuva: Metsähallitus/Laura Riihelä

18 Viestintä näkökulmia kehittämistoiminnasta

19 Viestintä Viestinnästä keskusteltiin ja viestintää arvioitiin Polku luontoon hankkeen tilaisuuksissa, erityisesti Oulun seudulla, mutta myös muissa tilaisuuksissa sivuttiin teemaa. Konkreettisen arvioinnin kohteena olivat erilaisista reiteistä tehdyt reittiesitteet, valokuvat, videot, virtuaalilasit ja verkkopalvelut. Viestintä linkittyy tiiviisti eri osa-alueisiin; olosuhdetyöhön, yhteistyöhön, asiakaspalveluun ja esimerkiksi liikkumaan innostamiseen. Luontoa voisi hyödyntää entistä enemmän liikkumaan kannustavassa viestinnässä ja uusin tavoin motiivilähtöisesti. Kuva: Metsähallitus/Riikka Mansikkaviita

20 Viestintä Näkökulmia kehittämistoiminnasta Luontoliikuntapalveluista kertovan ennakkotiedon merkitys korostuu niin asiantuntija-alustuksissa kuin kokemusasiantuntijoidenkin kommenteissa. Haasteena on, että palveluita ei välttämättä tunneta, eikä niistä löydy helposti ja tarpeeksi tietoa. Esteettömyystietoa ei ole vielä erityisen hyvin saatavilla luontoliikuntakohteista. Yhtenä haasteena voi olla esteettömyyden määrittely luontokohteella. Luontoliikuntapalveluista kertovan tiedon hajanaisuus ja toisaalta myös nykyajan tietotulva voi haastaa tiedon etsijää. Kuva: Metsähallitus/Riikka Mansikkaviita

21 Luontoliikuntapaikkojen kohdetieto Näkökulmia kehittämistoiminnasta Luontoliikuntakohteista, aktiviteeteista ja palveluista löytyy Suomessa tietoa lukuisista eri kanavista. Esimerkkejä: Kuntien ja kaupunkien verkkopalvelut Metsähallituksen verkkopalvelut LIPAS Valtakunnallinen julkisten liikuntapaikkojen tietokanta. Jyväskylän yliopisto. Virkistysalueyhdistysten verkkopalvelut Retkeily- ja luontomatkailuportaalit Blogit ja yhteisöt Matkailuneuvonnat Muut kuten matkailuyritysten ja kyläyhdistysten sivut Kuva: Metsähallitus/Mari Laukkanen

22 Kohdetieto on tärkeää Näkökulmia kehittämistoiminnasta Toimivien kohde- ja reittikuvausten avulla liikkuja (tai liikuttaja) voi mm. arvioida luontokohteen soveltuvuutta itselle innostua ja uskaltautua liikkeelle luontoon jakaa ja linkata tietoa Kohdetiedon avulla myös virtuaalivierailut luontoon voivat olla mahdollisia niille, jotka eivät luontokohteelle muuten pääsisi. Jos kohteesta tai palvelusta ei ole tietoa, sitä ei käytännössä ole monelle liikkujalle olemassa. Tämä voi vaikuttaa olennaisesti mm. luontoliikunnan määrään. Kohdetiedon tarve on tunnistettu ja sen kehittäminen etenee. Kuva: Metsähallitus/Riikka Mansikkaviita

23 Esimerkkejä hyvän kohde-ja reittikuvauksen elementeistä (listausta tarkennetaan loppujulkaisuun) Näkökulmia kehittämistoiminnasta tiedon helppo löytyminen muutaman klikkauksen takaa tulostettava/ladattava reittiesite mahdollisuus jakaa ja linkittää tieto reitistä tai palvelusta helposti perustiedot selkeästi esiin. (sijainti, lähtöpaikka, reitin pituus, tieto haastavimmista osioista, vaativuus, palvelut, yhteystiedot yms.) napakka pituus tekstin lukeminen lukuohjelmalla innostavat ja informatiiviset valokuvat, symbolien käyttö kartta ja korkeusprofiili tieto yritysten palveluista (esim. välinevuokraus, majoitus, ruokailu) värit, kontrastit ja selkeys, visuaalisuus ja innostavuus

24 Yhteistyö ja toimijat näkökulmia kehittämistoiminnasta

25 Yhteistyö Yhteistyötä eri toimijoiden välillä pohdittiin Polku luontoon tilaisuuksissa. Uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia on paljon luontoliikunnan edistämiseksi. Eri toimijoiden roolien täsmennys luontoliikkujien poluilla ja luontoliikunnan mahdollistamisessa palvelumuotoilun keinoin. Palvelupolun kuvaus on tapa kuvata eri toimijoiden rooleja ja selvittää yhteistyötä. Menetelmää testattiin Jyväskylän Polku luontoon tilaisuudessa. Hankkeessa osana palvelumuotoilua kehitetyt luontoliikunnan suunnittelun työkalut koostetaan syksyn aikana ja julkaistaan osana tuloksia. Työkalut ovat hankkeen päätyttyä kaikkien hyödynnettävissä. Kuva: Metsähallitus/Saara Airaksinen

26 Esimerkkejä yhteistyöstä, joita ideoitu Polku luontoon -tilaisuuksissa Luontoliikuntaillat, joissa toimijoihin ja toimintaan tutustuminen, palveluiden esittely, tiedon ja osaamisen luonteva jakaminen. Teemapäivät ja yhteislenkit. Osallistava suunnittelu, esim. jo alustavien reittisuunnitelmien kommentointi tai vaikkapa kohdetiedon arviointi, sovellusten (esim. lukuohjelmien) testaus. Palveluiden esittely luontoliikuntakohteilla esimerkiksi yhdistyksille, järjestöille, liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisille. Apuvälinekokeilut ja apuvälineiden saatavuuden edistäminen, esim. vuokrauspalveluiden linkkaus sivustoille. Luontoliikunnan ideointiin ja järjestelyihin liittyvä yhteistyö. Kuva: Metsähallitus/Petri Jauhiainen Kuva: Metsähallitus/Petri Jauhiainen

27 Palvelupolkuja luontoon Erilaisia soveltavan luontoliikkujan polkuja on yhtä paljon kuin luontohetkiä. Palvelupolun kuvaus hyvä tapa kuvata eri toimijoiden rooleja ja selvittää yhteistyötä. Palvelumuotoilun menetelmien avulla voidaan kuvata erilaisia polkuja luontoon, suunnitella luontoliikuntaa ja ymmärtää eri toimijoiden rooleja luontoliikunnan mahdollistamisessa. Kuva: Metsähallitus/Riikka Mansikkaviita

28 Polku luontoon palvelupolun kuvausta esimerkki palvelumuotoilutuokiosta ja suunnittelutyökalun testauksesta ennen aikana Jälkeen Kontaktipisteitä: Luontohetken suunnittelutyö, innostuminen ja vinkit Ennakkotieto luontokohteista ja palveluista Nettisivut, esitteet, kartat Varusteet ja välineet Muita? Kontaktipisteitä: Kohteelle saapuminen Reitit ja rakenteet, opasteet Aktiviteetit ja liikunta, ohjelma Palvelut (majoitus, ruokailu, ohjelma yms.) Muita? Kontaktipisteitä: Palaute Kokemusten jakaminen (SOME yms.) Muita? Kuva: Kuva: Metsähallitus/Sasa Dolinsek

29 Kontaktipisteitä palvelupolulla Tärkeitä kontaktipisteitä polulla luontoon ovat mm. Huolellinen luontoliikunnan ennakkosuunnittelu ja helposti löytyvä ennakkotieto palveluista suunnittelun tueksi. Resurssit, kannustus ja innostus luontoon. Turvallisuuden huomiointi. Sopivat luontokohteet, retkeilypalvelut, apuvälineet, esteettömyys. Kohteen saavutettavuus/kuljetuspalvelut. Mielekäs tekeminen, ympäristö ja aktiviteetit luonnossa, aistimukset, elämykset, kokemukset, liike, hyvä olo, seura. Kokemusten jakaminen. Palvelupolun mallintaminen esitellään tarkemmin lopputuloksissa. Kuva: Metsähallitus/Riikka Mansikkaviita

30 Polku luontoon hanketta toteuttaa Metsähallitus yhdessä pääyhteistyökumppani Soveltava liikunta SoveLi ry:n ja kumppaniverkoston kanssa. Kehittämistoiminta saa avustusta opetus - ja kulttuuriministeriön liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisista kehittämisavustuksista.