HE sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (tunnistamistietojen tallentaminen) SISÄLLYS

Transkriptio

1 HE sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (tunnistamistietojen tallentaminen) LVM036:00/2007 LAUSUNTOKOKOELMA SISÄLLYS 1. Akava, SAK, STTK Digita Oy DNA Oy EFFI ry, Electronic Frontier Finland ry Elinkeinoelämän keskusliitto FiCom ry, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Finanssialan Keskusliitto Finavia Finnet liitto Helsingin hallinto-oikeus Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Huoltovarmuuskeskus Kauppa- ja teollisuusministeriö Keskuskauppakamari Keskusrikospoliisi Kilpailuvirasto Kopiosto Korkein hallinto-oikeus Kuluttajavirasto Kuntaliitto Merenkulkulaitos Nokia Oikeusministeriö Opetusministeriö Oulun yliopisto Poliisin tietohallinto Rahoitustarkastus Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö/poliisiosasto Sisäasiainministeriö/rajavartiolaitoksen esikunta Sofistone Oy Sosiaali- ja terveysministeriö Stakes Suojelupoliisi Suomen Asianajajaliitto Suomen journalistiliitto Suomen Kuluttajaliitto ry...61

2 39. Suomen Yrittäjät SW Television Oy/Welho TDC Song Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry TeliaSonera Finland Oyj Teosto ry TietoEnator Tulli Valtiokonttori Valtiontalouden tarkastusvirasto Viestinnän Keskusliitto Viestintävirasto Väestörekisterikeskus

3 3 1. Akava, SAK, STTK Tunnistamistietojen tallentaminen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta Tunnistamistietojen tallentamisesta pyydetyn lausunnon johdosta palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA toteavat, että niillä ei ole erityistä huomautettavaa tämän asian osalta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry AKAVA ry

4 4 2. Digita Oy Lausuntopyyntö , LVM036:00/2007 Lausunto tunnistamistietojen tallentamisesta Digita Oy kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto asiassa ja esittää lausuntonaan seuraavaa. Tallentamisvelvoitteen laajuus Esitysluonnoksen ja määräysluonnoksen mukaan tallennusvelvoite koskee niitä tietoja, jotka ovat palveluyrityksen saatavilla. Esityksen perusteissa todetaan, että sääntelyn tallennusvelvoite koskee vain sellaisia tietoja, joita palveluyritykset säilyttää omaa toimintaansa varten ja ettei teleyrityksen tarvitse ryhtyä sitä hankkimaan tai tuottamaan tallentamista varten. Koska ehdotetun sääntelyn ei ole tarkoitus laajentaa talletettavan tiedon piiriä, Digitan mielestä olisi hyvä, jos ehdotuksessa tai sen perusteissa todettaisiin, että tietojen saatavilla ololla tarkoitetaan niitä tietoja, joita teleyritys tallentaa omaa toimintaansa varten. Palveluyrityksen ja verkkoyrityksen välinen yhteistyö Digita pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että lakiehdotuksessa ja hallituksen esityksessä on täsmennetty että tietojen tallentamisvelvollisuus on teletoiminta ilmoituksen antamiseen velvollisella palveluyrityksellä. Lakiesityksen pykälässä 14 b kuitenkin laajennetaan tallentamisvelvoitetta siten, että palveluyrityksellä on velvollisuus huolehtia velvollisuuden toteuttamisesta yhteistyössä Verkkoyrityksen kanssa siten, että myös ne tiedot säilytetään, joita verkkoyritys käsittelee palveluyrityksen palvelun toteuttamiseksi. Hallituksen esityksessä annetaan esimerkkinä tällaisesta tiedosta esimerkiksi matkaviestinverkon sijaintitieto, joka on verkkoyrityksen hallussa ja saatavilla. Digitan mielestä ei ole selkeää, mitä tietoja verkkoyritys käsittelee palveluyrityksen palvelun toteuttamiseksi ja onko sijaintitieto aina tällainen tieto. Lisäksi Palveluyrityksen velvollisuus huolehtia yhteistyössä verkkoyrityksen kanssa tietojen tallentamisesta pitäisi koskeva vain sellaisia tietoja, joita verkkoyritys tallentaa omaa toimintaansa varten samoin kuin Palveluyrityksenkin tallentamisvelvollisuus. Selvyyden vuoksi Digitan mielestä olisi hyvä täsmentää, että tietojen tallennusvelvollisuus on tällaisessa yhteistyötapauksessakin Palveluoperaattorilla. Tällä varmistettaisiin muun muassa. että tiedot voidaan toimittaa ilman tarpeetonta viivästystä tietojen saamiseen oikeutetulle viranomaisella.

5 5 Viestintäviraston määräyksen soveltamisohjeet Viestintäviraston määräyksen soveltamisohjeen mukaan GPRS ja 3G-datapuheluista tallennettavaksi tulevat sekä matkaviestinverkon puhelinpalveluista että Internet-yhteydestä luetellut tiedot siltä osin kuin ne ovat saatavilla. Lakiehdotuksessa ja sen perusteluissa on puhelinpalveluiksi katsottu kuitenkin vain puhelun, lisäpalvelun tai matkaviestinverkon viestipalvelun käytön mahdollistavat palvelut. Digitan käsityksen mukaan ko. soveltamisohjeen kohta aiheuttaa sekaannusta, koska siinä viitataan tiettyihin yksittäisiin tekniikoihin, joihin soveltuisi sekä puhelinpalveluita koskevat sekä matkaviestin verkon puhelinpalveluita koskevat säännökset. Digitan käsityksen mukaan näissä datasiirtoon soveltuvissa tekniikoissa ei ole kyse matkaviestinverkon puhelinpalvelut ja tämän vuoksi myöskään määräyksen 3 ei sellaisenaan sovellu niihin. Lisätietoja asiassa antavat mielellään liiketoimintajohtaja Juha Malmberg, puhelin , sähköposti juha.malmberg@digita.fi ja lakimies Pauliina Sipilä puhelin sähköposti: pauliina.sipila@digita.fi Helsingissä 31. päivänä elokuuta 2007 DIGITA OY Juha Malmberg Liiketoimintajohtaja

6 6 3. DNA Oy DNA OY:N LAUSUNTO SÄHKÖISEN VIESTINNÄN TIETOSUOJALAIN MUUTTAMISESTA (TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENTAMINEN) Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, jossa ehdotetaan muutettavaksi sähköisen viestinnän tietosuojalakia ja eräitä muita lakeja. DNA Oy (jäljempänä DNA) kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa asiassa ja esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa: Tallentamisvelvoitteen laajuus Esityksessä todetaan, että sääntelyn tallentamisvelvoite koskee vain sellaisia tietoja, joita teleyritykset tallentavat jo nykyisin omaa toimintaansa varten. DNA katsoo, että esityksen tarkoituksen osalta on hyvä, ettei teleyrityksille aseteta uusia velvoitteita tallentaa mitään uutta tietoa eikä näin ollen tältä osin aiheuteta lisätoimenpiteitä. DNA edellyttää tämän periaatteen säilyvän myös jatkossa. DNA kiinnittää huomiota myös siihen, että Viestintäviraston määräyksissä säilytettäviksi edellytetyt tiedot, kuten puhelinnumerot ja käyttäjätiedot sijaitsevat eri tietokannoissa ja näiden yhdistäminen viranomaisen pyynnöstä aiheuttaa myös kustannuksia. Lisäksi määräyksen 2 :ssä olisi hyvä tarkentaa, että tilaajan ja rekisteröidyn käyttäjän nimellä ja osoitteella tarkoitetaan palveluyrityksen oman asiakkaan tietoja. Palveluyrityksellä ei ole käytettävissään toisten operaattoreiden tilaajatietoja, joihin määräyksen sanamuoto voi erheellisesti viitata. Tietojen säilytysvelvollisuus (14a ) DNA katsoo, että määräyksen tekstistä tulisi käydä selvästi ilmi, että jos palveluyritys ei tallenna omaa tarvetta varten määräyksessä lueteltuja tietoja, sen ei tarvitse tallentaa niitä myöskään viranomaistarpeita varten. Epäonnistuneet puhelut Esityksessä on mainittu, että tallennusvelvoite koskee myös ns. epäonnistuneita puheluita, joka esityksen mukaan tarkoittaa sitä, että yhteys on saatu muodostettua mutta puheluun ei ole vastattu tai on tehty jokin verkonhallintatoimenpide. DNA katsoo, että ensimmäistä tilannetta kuvaisi paremmin termi vastaamaton puhelu tai vastaamaton kutsu koska jos yhteys on saatu muodostettua mutta b-tilaaja ei vastaa puheluun, se ei tarkoita teknisesti epäonnistunutta puhelua. Direktiivissä puhutaan epäonnistuneen puhelun sijaan epäonnistuneesta kutsusta. B-tilaajan vastaamatta jättäminen on eri asia kuin epäonnistunut kutsu tilanne. Tällainen tilanne voi johtua jos esim. puhelun rekisterivaiheen signalointi on epäonnistunut tai signalointi vaiheen jälkeinen ns. puhelun läpikytkentä epäonnistuu. Jos esitykseen tai Viestintäviraston määräykseen jää velvoite tallentaa vastaamaton puhelu tai epäonnistunut kutsu, merkitsee se tallennuskapasiteetin huomattavaa kasvattamista ja johtaa myös järjestelmälaajennuksiin. Tietojen tallentamisen peruste on yleisesti b-tilaajan vastaaminen. Koska esityksen yleisajatus on, että vain ne tiedot tulee tallettaa jotka teleyrityksellä on helposti saatavilla muutenkin omaa toimintaansa varten, on ajatus vastaamattomien puheluiden tai teknisesti

7 7 epäonnistuneiden kutsujen tallentamisesta ristiriidassa esityksen yleisajatuksen kanssa. DNA katsoo, että jos palveluyritys ei tallenna omaa toimintaansa varten epäonnistunutta kutsua tai vastaamattomia puheluita, ei sen tarvitse tallentaa niitä myöskään viranomaistarpeita varten. Mikäli esitystä tultaisiin muuttamaan niin, että em. tietoja edellytettäisiin tallennettavan, tulisi palveluyrityksille varata pitkä, vähintään vuoden mittainen siirtymäaika ja tallennusvelvoite tulisi voida toteuttaa jo olemassa olevin teknisin ratkaisuin. Lisäksi kustannukset tallennuskapasiteetin kasvattamisesta ja järjestelmälaajennuksista tulisi kohdentaa suoraan viranomaisille. Internet- yhteyspalvelu, sähköpostipalvelu DNA huomauttaa, että Internet-yhteyspalvelusta ja sähköpostipalvelusta tallennettavien tietojen osalta tallennusajan pidentäminen 12 kuukauteen aiheuttaa mittavia lisäkapasiteetin hankintoja. Lisäksi näemme ongelmia tallennettavien tietojen sähköpostipalveluun kirjautumisen ja uloskirjautumisen päivämäärän ja kellonajan osalta. Nämä seikat huomioiden siirtymäaika lain voimaantulosta tulisi olla vähintään kaksi vuotta. Viestintäviraston määräystä tulisi tarkentaa Internet-puheluiden osalta niin, että tallentamisvelvoite koskee ainoastaan sen itse tarjoamaa palvelua ja ettei teleyrityksellä ole vertaisverkkojen (esim. Skype) osalta näistä tallennettavaa tietoa eikä näin ollen myöskään tallennusvelvoitteita. Dynaaminen IP-osoite Viestintäviraston määräyksessä mainitaan, että dynaaminen IP-osoite tulisi säilyttää. Määräyksen tekstiä tulisi tarkentaa niin, että palveluyrityksellä olisi IP-osoitteen osalta tallentamisvelvoite ainoastaan jos ko. tieto on palveluyrityksen saatavilla ja tieto on tarpeellinen sen omaa toimintaa varten. Palveluyritys ja verkkoyritys yhteistyö (14b ) Esityksen mukaan säilytysvelvollisuuden edellytyksenä on, että tiedot ovat palveluyrityksen saatavilla. Yleensä verkkoyritys ja palveluyritys sopivat keskenään, että verkkoyritys toimittaa palveluyritykselle tämän loppuasiakkaiden käyttämiä palveluita koskevat tiedot, joita palveluyritys tarvitsee omaa toimintaansa varten. On mahdollista, että palveluyritys ei tarvitse omaa toimintaansa varten kaikkia Viestintäviraston määräyksessä lueteltuja tietoja ja verkkoyritys ei tällöin toimita ko. tietoja palveluyritykselle. Esitystä ja määräystä tulisi tarkentaakin, että jos palveluyritys ei omaa toimintaansa varten tarvitse eikä verkkoyritys silloin tiettyjä tietoja sille toimita, eivät kyseiset tiedot ole palveluyrityksen saatavilla. Selvennyksen vuoksi erikseen tulisi lisäksi todeta, että tällaisessa tilanteessa myöskään verkkoyrityksen ei tarvitse säilyttää viranomaisia varten enää palveluyritystä koskevia tietoja, koska palveluyritys ei itse niitä tarvitse. Viranomaisen tulee myös sopia tietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta viranomaistarpeisiin ainoastaan palveluyrityksen kanssa. Kustannusten korvaaminen (14b ) Määräyksestä aiheutuvien kustannusten osalta hallituksen esityksessä mainitaan, että ne tulisivat sen viranomaisen korvattavaksi, jonka toimintaa ja tarpeita varten tietoja säilytetään. Menettelytapa tulisi esittää myös selkeästi ja huomioida se myös siirtymäsäännöksissä. Käsittääksemme tämä tarkoittaa, ettei teleyritys voi tehdä lisähankintoja ennen kuin selviää se viranomainen, jonka

8 8 toimintaa ja tarpeita varten hankinta tehdään. Korostamme myös, että käyttökustannusten osalta tulee olla myös selkeät korvausvelvoitteet. Siirtymäsäännökset (44 ) DNA kannattaa että esityksessä on esitetty siirtymäaikaa varsinkin sähköpostipalveluiden ja internet- puhelinpalvelua koskevien tietojen osalta. DNA kiinnittää kuitenkin huomiota, että siirtymäaika lain voimaantulosta tulisi olla vähintään kaksi vuotta. DNA kiinnittää huomiota myös siihen, että vaikka kiinteän verkon puheluiden osalta tietojen säilyttämisessä tarvittavat järjestelmät ovat jo pitkälti olemassa, aiheuttaa esitetty 12 kuukauden säilyttämisvelvoite muutoksia, joita varten lakiesitykseen tulisi kirjata vähintään vuoden mittainen siirtymäaika. kunnioittavasti, DNA Oy Asta Rantanen lakiasiainjohtaja Tiina Tirkkonen lakimies

9 9 4. EFFI ry, Electronic Frontier Finland ry Electronic Frontier Finland - EFFi ry on perustettu käyttäjien ja kansalaisten oikeuksien puolustamiseen Internetissä. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan mm. yksityisyyttä, sananvapautta, tekijänoikeuksia ja tietokoneohjelmien patentointia koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin Suomessa ja Euroopassa. Lisätietoja EFFI:n kotisivulta osoitteessa Yleistä Yleisen teletietojen tallennusvelvollisuuden toteutuminen on valitettavasti poliittinen realiteetti. EFFI ry:n näkökulmasta tärkein kritiikki yleistä tallennusvelvollisuutta vastaan on periaatteellinen. Tähän asti länsimaisissa oikeusvaltioissa ja niiden oikeudellisen perustan muodostavissa ihmisoikeussopimuksissa on lähdetty liikkeelle siitä, että valtio saa kohdistaa kansalaisiin tarkkailutoimenpiteitä ainoastaan perustellun epäilyn pohjalta ja tällöinkin tulee aina turvautua vähiten oikeuksia loukkaavaan menettelyyn, jonka tulee vielä olla suhteellisuusperiaatteen mukainen. Nyt tämä yksi keskeinen oikeusvaltion kulmakivi ollaan hautaamassa ja olemme siirtymässä aikakauteen, jossa kaikki kansalaiset ovat epäiltyjä viranomaisten silmissä. Kyseessä on siis poikkeuksellisen merkittävä askel siinä peruuttamattomassa prosessissa, jossa kansalaisten oikeutta yksityisyyteen kavennetaan pala palalta koskaan kyseenalaistamatta kasvaneen seurannan hintaa demokratialle. Järjestelmän järkevyydestä Tallennusvelvollisuudessa tietoja tullaan tallentamaan kaikista kansalaisista, vaikka niitä tullaan tarvitsemaan vain todella pienestä murto-osasta ihmisiä, jotka tulevat A) syyllistymään johonkin vakavaan rikokseen ja B) käyttämään televiestimiä siten, että tallennettuja tietoja tarvitaan rikosten selvittämiseen. Jos oletetaan, että yksi kansalainen tuhannesta syyllistyy vakavaan rikokseen ja näistä henkilöistä 10% käyttää televiestimiä rikosoikeudellisesti relevantilla tavalla, tietokantaan tallennettavasta tiedosta on 99,99% täysin turhaa. Tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, miten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tulee suhtautumaan järjestelmään, koska se (päinvastoin kuin esityksessä yritetään perustella) ei ole mitenkään tarkkarajainen tai suhteellinen kohdistuessaan koko väestöön. Kaiken lisäksi esitetty järjestelmä tiedetään jo etukäteen tehottomaksi. Mikäli henkilö tietoisesti haluaa olla jättämättä jälkiä viestinnästään, kuten voisi olettaa asian olevan esimerkiksi terroristien kohdalla, tämä on esitetyn tallennusvelvollisuudenkin jälkeen helppoa. Esimerkiksi Internetliikenteen osalta ns. yhteisötilaajat eivät ole tallennusvelvollisuuden piirissä 1, mikä mahdollistaa jatkossakin helpon lähes anonyymin liikkumisen verkossa. IT-ammattitaitoisempi rikollinen voi tämän lisäksi esimerkiksi kaapata suojatun WLAN-yhteyden ja tekeytyä valitsemakseen 1 Tämä on sinänsä erittäin järkevää, koska esim. taloyhtiöiden ei voida olettaa pystyvän tallentamaan luottamuksellisesti tietoja.

10 10 viattomaksi uhrikseen, jonka on käytännössä mahdotonta kuukausien jälkeen todistaa syyttömyyttään. Globaali vaikutus EFFI on myös erityisen pahoillaan mallista, jonka esitys tarjoaa globaalilla tasolla. Suomen kaltaisen demokratian mallimaan hyväksymä tallennusvelvollisuus tuleekin olemaan erinomainen esimerkki, johon ihmisoikeudelta heikommat maat voivat vedota rakentaessaan omaa vastaavaa järjestelmäänsä. Esimerkiksi Suomen on jatkossa turha kritisoida Kiinan tai Valko- Venäjän harjoittamaa verkkovalvontaa, koska se ei itse kunnioita kansalaistensa yksityisyyttä. Lisäksi on hyvä huomioida, että nyt kerättävät tiedot tulevat olemaan myös EU:n ulkopuolisten viranomaisen käytössä. Tämä on mahdollista ainakin Cybercrime-sopimuksen edellyttämän tietojenluovutusvelvollisuuden perusteella. Niinpä esimerkiksi jatkossa maat kuten Albania ja Venäjä voivat käyttää tietoja omiin tarkoitusperiinsä. 2 Yksityiskohtaisia korjausehdotuksia 1 - Lain tarkoitus Direktiiviä kirjoitettaessa yksi keskeinen ja kiistanalainen kysymys oli, miten tallennettuja tietoja saataisiin hyödyntää. Lopputuloksena asia määritellään direktiivissä seuraavasti: "in order to ensure that the data are available for the purpose of the investigation, detection and prosecution of serious crime" Tästä huolimatta esityksessä tietojen keräämisen tarkoitus määritellään seuraavasti:..jotta niitä voidaan käyttää erityisesti vakavien rikosten ennalta estämistä, selvittämistä ja syyteharkintaan saattamista varten laissa erikseen säädetyllä tavalla. Listasta on siis tehty avoin (lisäämällä sana erityisesti ) ja siihen on vielä lisätty rikosten ennaltaehkäisy, joka edellyttäisi käytännössä tiedonlouhinnan kaltaisia keinoja. Sama ongelma esiintyy myös 36 :ssä. Esitys on tässä siis selkeässä ristiriidassa direktiivin kanssa. Kohta on EFFI:n näkemyksen mukaan välttämätöntä korjata varsinkin, jos yritetään edes väittää perustuslain edellyttämää tarkkarajaisuutta - ellei sitten tarkoituksena ole lähiaikoina todella alkaa laajentaa tietojen käyttöalaa? 14a - tallennusvelvollisuuden pituus. Direktiivin mukainen minimitallennusaika on kuusi kuukautta: "Member States shall ensure that the categories of data specified in Article 5 are retained for periods of not less than six months" 2 Tietojen luovutus voi tapahtua samoilla ehdoilla kuin millä kotimaiset viranomaiset saisivat ne haltuunsa, vrt. Laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa.

11 11 Käsityksemme mukaan olemassa olevat tutkimukset osoittavat, että kuusi kuukautta on riittävä käytännössä kaikissa asiallisesti hoidetuissa rikostutkinnoissa. Esityksessä ei mitenkään perustella se vain on -tason perustelujen lisäksi, miksi velvollisuuden pitäisi olla tästä pitempi. Lisäksi päinvastoin kuin esityksessä annettaan ymmärtää, esimerkiksi sähköpostipalveluiden osalta tallennusajat ovat merkittävästi tästä lyhyempiä ja sama pätee usein myös dynaamisia IP-osoitteita koskevia tietojai. Huomioiden esityksen lähtökohtaisesti kansalaisten yksityisyyttä polkeva luonne, jokainen ylimääräinen tallennuspäivä tulisi voida perustella erittäin konkreettisella datalla nykyisessä muodossaan esitys ei tätä tee ja näin se on väistämättä perustuslain vastainen. 14c - Raportointivelvollisuus Esityksen raportointivelvollisuutta koskevan 14 c :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: Tilastojen tuottaminen on tärkeää myös sääntelyyn liittyvien perusoikeus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin kannalta. Saatujen kokemusten perusteella olisi tarpeen myös arvioida, ovatko säännökset säilytysvelvollisuuden laajuudesta ja alasta oikeasuhtaisuusvaatimuksen näkökulmasta asianmukaisia käytännössä saavutettaviin tuloksiin verrattuna EFFI voi yhtyä täysin tähän analyysiin. Järjestön mielestä olisi kuitenkin aivan keskeistä, että raportointi tehtäisiin nyt esitetyn Viestintäviraston (ja direktiivien edellyttämän komission) lisäksi myös Eduskunnalle (käytännössä esimerkiksi perustuslakivaliokunnalle tai/ja liikennevaliokunnalle tehtävällä selvityksellä). Koska tiedot kerätään joka tapauksessa, tämä ei edellyttäisi mitään lisäresurssien käyttämistä. Sen sijaan muutos olisi omiaan järjestelmän läpinäkyvyyttä ja demokraattista kontrollia, mitä ei voine olla liikaa huomioiden järjestelmän lähtökohtaisesti perusoikeuksia törkeästi halventava luonne. Eduskunnalle raportointi auttaisi myös torjumaan niitä tilanteita, joissa vallassa oleva hallitus käyttäisi järjestelmää väärin. Edellä olevan perusteella EFFI esittää, että pykälään lisättäisiin kolmas momentti:: Sisäasiainministeriön on lisäksi toimitettava perustuslaki- ja liikennevaliokunnan käsiteltäväksi tilastojen pohjalta vuosittainen raportti, jossa arvioidaan järjestelmän hyödyt ja vaikutukset kansalaisten perusoikeuksiin. 14 d - Kansalaisen tiedonsaanti EFFI:n näkemyksen mukaan lakiin tulisi lisäksi lisätä pykälä, joka velvoittaa lain kohteena olevat yritykset: A) tiedottamaan asiakkailleen muutoksesta tallennuskäytännössä; B) lisäämään esim. kotisivulleen helposti saavutettavaan paikkaan tiedot palveluista tallentuvista tiedoista; sekä mielellään C) lisäämään jokaiseen viestiin soveltuvassa muodossa olevan tiedotteen tallennettavista tiedoista. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi puhelun alussa kuuluvaa nauhoitetta "Hyvä asiakkaamme, tästä puhelusta tallennetaan [tietolajit] vakavien rikosten ennalta estämistä, tutkintaa, selvittämistä ja syyteharkintaa varten. Nämä tiedot voidaan antaa myös niitä haluaville tekijänoikeusjärjestöille. Teemme tämän vain turvallisuutesi vuoksi, rehellisillä kansalaisillahan ei ole mitään salattavaa!"

12 Eräiden muiden viranomaisten tiedonsaantioikeus EFFI on erityisen tyytyväinen esityksen 36 :n toiseen momenttiin, jonka mukaan: Tämän lain perusteella säilytettäviä tietoja voivat saada teleyrityksiltä ainoastaan poliisilain, tullilain, pakkokeinolain tai muun lain perusteella tietojen saamiseen oikeutetut viranomaiset. Järjestö kuitenkin pelkää, että kohtaa tultaisiin muuttamaan lopulliseen versioon siten, että tekijänoikeuden haltijoilla on pykälästä huolimatta oikeus saada lain perusteella tallennettuja tietoja tekijänoikeuslain 60 a :n nojalla. Muutosta ei saa tehdä direktiivin mukaisesti kyse on nimenomaan viranomaiskäyttöön kerättävästä vakavien rikosten torjuntaan kerättävistä tiedoista, mikä ei voi mitenkään olla sovitettavissa edellä mainittuun yksityisoikeudelliseen luovutukseen. On myös hyvä muistaa, että päinvastoin kuin Suomessa on annettu ymmärtää, mikään EU-säännös ei edellytä tällä hetkellä tietojen luovuttamista oikeudenhaltijoille. 3 Ville Oksanen Oik. kand. Electronic Frontier Finland ry 3 Vrt Promusicae (Case C-275/06), jossa julkisasiamies otti kantaa asiaan. Ko. lausunnossa todetaan kaiken lisäksi:.. Vaikka direktiiviä 2006/24 voitaisiinkin soveltaa, se ei sallisi henkilökohtaisten liikennetietojen luovuttamista suoraan Promusicaelle. Tietoja voidaan 1 artiklan mukaan säilyttää ainoastaan vakavien rikosten tutkintaa, selvittämistä ja syyteharkintaa varten. Näitä tietoja saa vastaavasti 4 artiklan perusteella luovuttaa vain toimivaltaisille viranomaisille.

13 13 5. Elinkeinoelämän keskusliitto TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENTAMINEN Hallituksen esitysluonnos perustuu pääosin maaliskuussa 2006 hyväksyttyyn neuvoston ja parlamentin tunnistamistietojen tallennusta koskevaan direktiiviin (24/2006/EY). Kyseessä on direktiivin implementointi kansalliseen lainsäädäntöön, joka tapahtuisi sähköisen viestinnän tietosuojalakiin (516/2004) tehtävillä muutoksilla. Tavoitteena on ottaa huomioon tietoyhteiskunnan tarpeet suojautua rikollisuudelta sekä suojata sähköisten viestintäpalvelujen käyttäjien ja tarjoajien oikeuksia muuttuvassa verkkoympäristössä. Yleisperusteluissa on oikein todettu, että sähköistä viestintää koskevilla tiedoilla on tänä päivänä olennainen merkitys erilaisten rikosten selvittämisessä. Tarve saada teleyrityksiltä viestintää koskevia tietoja saattaa syntyä rikoksen ilmitultua vasta useita kuukausia viestintätapahtuman jälkeen. Rikostutkinnan kannalta olisi tärkeää varmistaa viestintää koskevien tietojen säilyminen riittävän pitkään ja syyteharkinnan näkökulmasta vielä tietojen luovuttaminen jäsenvaltiosta toiseen. Velvoitteen sisältö on se, että teletoimintailmoitusvelvolliset palveluyritykset säilyttävät eräitä sähköistä viestintää koskevia tietoja 12 kuukauden ajan. Tiedot ovat samoja, joita teleyritykset muutoinkin tarvitsevat toimintaansa varten. Säilyttämisvelvolliset palveluyritykset sopivat tietojen säilyttämisen toteutuksesta sisäasiainministeriön kanssa, jonka intressissä tämä lisäsäilytysvelvoite tapahtuu. Tiedot säilytetään vain viranomaisten ja erityisesti rikostutkinnan tarpeita varten. Tämän vuoksi myös tietoja tarvitseva viranomainen maksaa palveluyritykselle tästä lisävelvoitteesta aiheutuvat kulut. Nyt suorien ja välillisten käsittelykustannusten määrä on arvioitu vuositasolla noin 8 10 milj. suuruiseksi. Määrä on merkittävä ja tältä osin saattaa muodostua varsin haasteelliseksi toiminnasta aiheutuvien todellisten kustannusten ennakointi ja hallinta. Käsittelyyn ja säilyttämiseen osallistuvat henkilöt määräytyvät pitkälti henkilötietolain periaatteiden mukaisesti ja itse menettelylle asetetaan tietoturvallisuusvaatimuksia erityisesti tiedon eheyden takaamiseksi. Kaikki nämä toimet ovat omiaan turvaamaan sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden säilymisen velvoitteita toteutettaessa. Vaikka viestintävirasto on laatinut hyvin perustellun ja tarkkarajaisen määräysluonnoksen ja sen käytännön toteuttamista merkittävästi helpottavan suositusluonnoksen tunnistamistietojen tallennusvelvoitteesta, tulee esityksenmukainen menettely vaatimaan vielä monenlaista koulutukseen, perehdytykseen ja ohjeistukseen liittyvää aikaa vievää toimenpidettä. Tässä toiminnassa tärkeässä asemassa ovat sisäasiainministeriö operaattoreiden sopimusosapuolina säilyttämisen käytännön toteuttamisen osalta ja viestintävirasto em. määräyksen osalta.

14 14 Tässä mielessä siirtymäaika kaikkien näiden toimenpiteiden osalta on kovasti haasteellinen, kun palveluyrityksen on aloitettava tämän lain mukainen tietojen säilyttäminen viimeistään 15 päivänä maaliskuuta Muilta osin meillä ei ole esitys- ja määräysluonnoksiin huomauttamista. Kunnioittavasti Elinkeinoelämän keskusliitto Työmarkkinat Seppo Riski Johtaja

15 15 6. FiCom ry, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Viite: lausuntopyyntö LVM036:00/2007 FiComin lausunto sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosehdotuksesta: tunnistamistietojen tallentaminen Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt FiCom ry:ltä lausuntoa ministeriön laatimasta ehdotuksesta sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi. Ehdotuksen mukana on lausuntopyyntö Viestintäviraston asiaa koskevasta määräysluonnoksesta ja sen soveltamista koskevasta suositusluonnoksesta. FiCom kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää kunnioittaen seuraavaa: Yleistä muutosesityksestä Muutosesitys on hyvin valmisteltu ja siinä on asianmukaisesti otettu huomioon toimialan esittämät näkemykset. Ottaen huomioon esityksen tarkoituksen ja sen tavoitteet FiCom pitää hyvänä ja kannatettavana esitysluonnokseen otettua lähestymistapaa säilytettävien tietojen ja niitä koskevan menettelyn sekä kustannusten korvausten suhteen. Ehdotettu lähestymistapa mahdollistaa pitkäjänteisen ja ennakoivan käytännön toiminnan esityksen piiriin kuuluvien teleyritysten ja tietojen tallentamista hyödyntävien viranomaisten kesken. Esitysluonnoksessa on kuitenkin muutamia täsmennystä vaatia kohtia, jotka tulisi ottaa huomioon sen jatkovalmistelussa. Tallentamisvelvoitteen laajuus Esitysluonnoksen saatekirjeessä todetaan, että sääntelyn tallennusvelvoite koskee vain sellaisia tietoja, joita teleyritykset jo nykyisin tallentavat omaa toimintaansa varten. Ehdotetun sääntelyn ei ole tarkoitus laajentaa talletettavan tiedon piiriä. Esitysluonnoksessa käytetään direktiivistä johtuen hyvin paljon saatavilla olevan tiedon käsitettä. Ainakin esityksen perusteluissa (14 b ) olisi hyvä todeta yksiselitteisesti, että saatavilla ololla tarkoitetaan niitä tietoja, joita teleyritys tallentaa omaa toimintaansa varten. Yleiset käsittelysäännöt Muutosesityksen perusteluissa olisi hyvä täsmentää yleisten käsittelysääntöjen problematiikkaa. Jos teleyritys on säilyttänyt tietoja omia tarpeitaan varten 6 kuukautta ja 6 kuukautta viranomaistarpeita varten, onko teleyrityksellä oikeus luovuttaa tietoja viestinnän osapuolelle ja tällä oikeus käsitellä näitä jälkimmäisen 6 kuukauden osalta? Edelliseen liittyen, onko teleyrityksellä oikeus toimittaa lain 24 :n mukainen laskuerittely liittymän tilaajalle/käyttäjälle jälkimmäisen kuuden kuukauden osalta? Tältä osin perusteluissa olisi hyvä tarkastella lain 24 :n suhdetta 10 :ään ja esitettyyn 14 a :ään.

16 16 Viestintäviraston määräys ja suositus määräyksen soveltamisesta Määräysluonnoksen johtolauseesta ilmenee sen oikeusperusta, joten sitä ei määräyksen pykälissä ole tarpeen toistaa. Myöskään ei ole tarpeen toistaa sitä, mitä esitetyn lain säännöksessä ehdotetaan säädettäväksi. Näin ollen esim. määräyksen 1 :n suluissa oleva lause ja jälkimmäinen virke tulisi poistaa tarpeettomana kuten myös 2, 4 6 :n ensimmäiset kappaleet. Myöskään soveltamismuistiossa ei ole tarpeen toistaa ehdotetun määräyksen pykäliä. Teleyritykset tallentavat eri tietoja omia tarkoituksiaan varten. Tästä syystä määräyksen 1 :ssä olisi tarpeen nimenomaisesti todeta, että tunnistamistietojen tallennusvelvollisuus koskee vain niitä tietoja, joita teleyritys tallentaa omaa toimintaansa varten. Tämän vuoksi ehdotetaan koko pykälää muutettavan kuulumaan seuraavasti: Tämä määräys koskee palveluyrityksen tuottamien tai tallentamien tunnistamistietojen tallennusvelvollisuutta. Tallennusvelvoite koskee määräyksessä lueteltuja tietoa, jos teleyritys tallentaa niitä omaa toimintaansa varten. Määräyksen voimaantuloa koskevassa 7 :ssä todetaan sen tulevan voimaan yhdessä sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosten kanssa. Määräyksessä olisi kuitenkin syytä todeta sähköpostipalveluja ja internet -puhelinpalveluja koskevat voimaantuloajat kuten lain muutosesityksessä ehdotetaan. Lisäksi olisi hyvä vaihtaa käsitteen astua voimaan tilalle käsite tulee voimaan. Soveltamismuistion 1 :ssä GPRS- ja 3G-datapuheluita koskevan maininnan tarkoitus lienee selventää näistä puheluista saatavien tietojen kuulumista tallennusvelvollisuuden piiriin. Soveltamismuistion rakenteen ja yhtenäisyyden kannalta olisi kuitenkin parempi, että mainittuja puheluita koskevat maininnat siirrettäisiin niitä koskevien pykälien alle. Samalla voisi poistaa siltä osin kuin ne ovat saatavilla kohdan tarpeettomana. Soveltamismuistion 5 :n kohdalla todetaan, että sähköpostiviestin lähettäjän IP-osoite ja sähköpostiviestinnän aikaleimat voidaan kuitenkin tallentaa. Tällaiset ehdolliset lausumat saattavat aiheuttaa turhaa epätietoisuutta, joten lausumaa tulisi selventää tai poistaa se. Samoin tulisi täsmentää soveltamismuistion 6 :ssä lausuttua olevaa kohtaa, jossa sanotaan, että IPpuhepalvelun tarjoamista pelkästään omille asiakkaille ei välttämättä poista tallennusvelvoitetta. Tällainen täysin avoin lausuma soveltamisohjeessa ei täytä ohjeen tarkoitusta ainakaan teleyrityksen kannalta. Lausumaa olisi syytä tarkentaa. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Reijo Svento toimitusjohtaja

17 17 7. Finanssialan Keskusliitto LAUSUNTO Viite: /LVM036:00/2007 Liikenne- ja viestintäministeriölle Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Finanssialan Keskusliiton (FK) lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi sekä Viestintäviraston asiaa koskevasta määräysluonnoksesta ja määräyksen soveltamista koskevasta suositusluonnoksesta. Pyydettynä lausuntona esitämme kunnioittaen seuraavan. Lakimuutoksella mm. velvoitetaan teletoimintailmoitusvelvolliset palveluyritykset säilyttämään direktiivissä lueteltuja viestintää koskevia tunnistamistietoja 12 kuukauden ajan. Tiedot säilytettäisiin viranomaisten ja erityisesti rikostutkinnan tarpeita varten. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä lakiteknisiä muutoksia. Finanssialan Keskusliitolla ei ole huomauttamista esitysluonnoksen tai siihen liittyvien määräyksen ja suositusluonnoksen osalta. Velvoitteet kohdistuvat telepalveluyrityksiin, jotka antanevat asian johdosta oman lausuntonsa. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Erkki Kontkanen johtaja

18 18 8. Finavia Viite: Lausuntopyyntönne LVM036:00/2007 TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENTAMINEN Ilmailulaitos Finavia (jäljempänä Finavia) lausuu otsikossa mainitussa asiassa seuraavaa: Finavia pitää hallituksen esitysluonnoksessa esitettyä tallentamisvelvoitetta tarpeellisena erityisesti viranomaisten ja rikostutkinnan tarpeita varten. Joissakin tapauksissa rikostutkinta saattaisi edellyttää jopa 12 kuukautta pidempää tietojen säilytysaikaa. Finavia kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että nyt käsiteltävänä oleva esitysluonnos ei ratkaise eräisiin palvelumuotoihin (esim. GSM pre-paid -maksukortit) liittyviä rikoksen torjunta/selvittämisongelmia. Teknisten määräys- ja suositusluonnosten osalta toteamme, että Finavialla on tekniset valmiudet niissä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. ILMAILULAITOS FINAVIA Lakiasiat Petteri Nissilä Lakimies

19 19 9. Finnet liitto LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAIKSI SÄHKÖISEN VIESTINNÄN TIETOSUOJALAIN MUUTTAMISESTA (LVM 036:00/2007) Yleistä Finnet-liitto ry:ltä on pyydetty lausuntoa otsikkoasiasta. Kiitämme tästä mahdollisuudesta ja lausumme seuraavaa: Esityksellä on tarkoitus muuttaa sähköisen viestinnän tietosuojalakia siten, että teletoimintailmoituksen tehneet palveluyritykset velvoitettaisiin säilyttämään viestintää koskevia tietoja 12 kuukauden ajan. Säilyttämisvelvollisuus koskisi esimerkiksi tietoa siitä, kuka on soittanut puhelimella tai lähettänyt sähköpostiviestin ja koska tämä on tapahtunut. Säilyttämisvelvollisuus ei ulottuisi viestin sisältöön. Periaatteellinen muutos koskee sitä, että esityksessä määriteltyjä tietoja säilytetään nimenomaan viranomaistarpeita, erityisesti rikostutkinnan tarpeita varten. Kyse ei siis ole enää pelkästään tietojen säilyttämisestä teleyrityksen omia tarpeita, kuten esimerkiksi laskutusta tai palveluiden vikatilanteiden hallintaa varten. Talletettavista tiedoista Esitysluonnoksen 1 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa on esitetty esitysluonnoksen johtava ajatus siitä, mitä tietoja teleyrityksen/palveluyrityksen on sähköisestä viestinnästä säilytettävä. Säilytettäväksi edellytetään tietoja, joita teleyritykset säilyttävät jo nykyisinkin muutenkin esimerkiksi laskutustaan tai muuta omaan toimintaansa liittyvää käyttötarkoitusta varten, eli ne ovat teleyritysten saatavilla. Lisäksi ehdotuksessa on todettu, että säilytettäväksi ehdotettavat tiedot ovat täsmälleen samoja tietoja, joita teleyritykset säilyttävät jo nykyisin omiin tarpeisiinsa ja joita viranomaiset voivat saada tänä päivänä nykyisten tiedonsaantioikeuksien perusteella. Edelleen ehdotuksen 14 a :n osalta on todettu, että tiedon saatavilla olemisen vaatimus tarkoittaa tiedon käsittelemistä palvelun toteuttamiseksi. Lisäksi viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, mitä tietoja on säilytettävä ja tallennettava. Viestintävirasto onkin julkaissut määräysehdotuksensa säilytettävistä tiedoista. Finnet-liitto ry näkee edellä mainitussa sääntelyssä ongelmallisiksi niin sanotut dynaamiset IPosoitteet. Näkemyksemme mukaan on teleyrityksiä, jotka eivät ole lainkaan säilyttäneet dynaamisia IP-osoitteita liiketoimintaansa varten tai muutenkaan palvelun toteuttamiseksi. Esitysluonnoksen 1 antaa selvästi ymmärtää, että näin ei myöskään ehdotuksen perusteella tarvitse tehdä. Ongelmalliseksi muodostuu kuitenkin alemmantasoisen sääntelyn ristiriitaisuus itse lakitasoisen sääntelyn kanssa. Ehdotetun 14 a :n 5 momentissa on määrätty Viestintäviraston teknisistä määräyksistä, joissa tarkemmin määritellään säilytettävistä tiedoista. Viestintävirasto on jo antanut edellä mainituin tavoin määräystasoisen ehdotuksen, jossa on selvästi ehdotettu dynaamisten IP-

20 20 osoitteiden kuuluvan säilytettävien tietojen piirissä. Näin ollen alemman tasoinen sääntely on ristiriidassa laintasoisen sääntelyn kanssa, jos asiaa arvioidaan erityisesti dynaamisten IPosoitteiden kanssa ja dynaaminen IP-osoite tulkitaan tiedoksi, jota ei tähänkään asti ole tarvittu säilytettäväksi liiketoiminnassa tai muuten palvelun toteuttamiseksi (eli ei ole saatavilla ). Näkemyksemme mukaan edellä kuvattu asia voi aiheuttaa tulkintaongelmia erityisesti dynaamisten IP-osoitteiden merkityksestä ja käyttötarkoituksesta, eli siitä, onko kyseinen tieto edes teleyrityksen saatavilla. On kuitenkin selvää, että laintasoinen sääntely ohittaa soveltamisjärjestyksessä Viestintäviraston antamat määräykset. Tallennusaika Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että tallennusaika olisi 12 kuukautta. Direktiivissä 2006/24/EY on vähimmäisajaksi säädetty 6 kuukautta. Näkemyksemme mukaan tallennusaika voisi myös kansallisessa lainsäädännössä vastata direktiivissä säädettyä vähimmäisaikaa. Emme näe syytä, että kustannuksia kasvatetaan turhaan ilman, että siitä olisi vastaavaa hyötyä rikosten selvittämiselle. Käsityksemme mukaan nykyinenkään käytäntö ja säädöstausta eivät ole olleet esteenä rikosten ja väärinkäytösten tehokkaalle selvittämiselle. Kustannusten korvaaminen Pidämme hyvin kannatettavana, että ehdotetun 14 b :n 2 momentissa on selvästi viitattu säilyttämisvelvollisuuden toteuttamisesta ja siihen varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta viestintämarkkinalain 98 :n mukaisesti. Säännös on tarkoitettu ilmeisesti vain informoivaksi, koska viestintämarkkinalain 98 mahdollistaa korvauksen saamisen viranomaistarpeita varten rakennettujen järjestelmien kustannuksista sekä niiden käytöstä aiheutuvista kustannuksista. Teleyrityksillä on kuitenkin ollut huomattavia hankaluuksia saada korvauksia viranomaisilta sinänsä selkeän säännöksen perusteella. Näemme siis hyvin tärkeänä, että tallennusvelvollisuuden osalta asianomaiselle hallinnonalalle osoitetaan riittävästi varoja, jotta kustannukset tulevat korvattavaksi sekä ehdotetun sääntelyn että muissa tapauksissa viestintämarkkinalain 98 :n perusteella. Muuta Finnet-liitto ry:llä ei ole asiasta muuta lausuttavaa. Helsinki FINNET-LIITTO RY Teemu Summanen lakiasiainjohtaja

21 21 10.Helsingin hallinto-oikeus LAUSUNTO H 00217/07 Asia: Lausuntopyyntönne , LVM 036:00/2007 Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa sekä hallituksen esitysluonnoksesta että Viestintäviraston määräysluonnoksesta ja määräyksen soveltamista koskevasta suositusluonnoksesta tunnistamistietojen tallentamisesta. Helsingin hallinto-oikeudella ei ole lausuttavaa asiassa. Hallinto-oikeuden ylituomari Hallintopäällikön sijainen, hallinnollinen sihteeri Liisa Sahi Virve Vilén

22 22 11.Helsingin kauppakorkeakoulu Viite: LVM 36:00/2007 LAUSUNTO, Tunnistamistietojen tallentaminen Helsingin kauppakorkeakoulu lausuu pyydettynä lausuntonaan seuraavan. Lausuntopyynnössä esitelty muutos sähköisen viestinnän tietosuojalakiin koskee Teleyritysten toimintaa. Helsingin kauppakorkeakoululla ei ole mitään huomautettavaa tehtyyn esitykseen. Helsingissä Esa Ahonen hallintojohtaja Markku Kuula tietohallintojohtaja

23 23 12.Helsingin yliopisto Dno 1200/04/2007 Viite: liikenne- ja viestintäministeriön kirje LVM036:00/2007 Lausunto tunnistamistietojen tallentamisesta Sähköisen viestinnän tietosuojalakia on välttämätöntä muuttaa tunnistamistietojen tallentamisesta annetun direktiivin (24/2006/EY) voimaansaattamiseksi. Lakimuutoksella velvoitetaan teletoimintailmoitusvelvolliset palveluyritykset säilyttämään direktiivissä lueteltuja viestintää koskevia tietoja (tunnistamistietoja ja eräitä muita tietoja) 12 kuukauden ajan. Viestien sisältöjä ei säilytetä. Kyse on merkittävästä periaatteellisesta muutoksesta, koska teleyrityksiä velvoitetaan jatkossa säilyttämään viestintää koskevia tietoja nimenomaan viranomaisten tarpeita varten. Hallituksen asetus voitaneen antaa syksyllä Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa sekä hallituksen esitysluonnoksesta että viestintäviraston asiaa koskevasta määräysluonnoksesta ja määräyksen soveltamista koskevasta suositusluonnoksesta. Ilmoitan kunnioittavasti, ettei Helsingin yliopisto anna tällä kertaa lausuntoa tunnistamistietojen tallentamisasiassa. Lakimies Pertti Hyvärinen

24 24 13.Huoltovarmuuskeskus Viite LVM:n lausuntopyyntö LVM036:00/ Lausunto, sähköisen viestinnän tietosuojalaki tunnistustietojen tallentaminen Pyydettynä lausuntona Huoltovarmuuskeskus esittää seuraavaa: Laissa esitetty tunnistetietojen tallentamisvelvoite on käytössä useissa maissa ja se auttaa erityisesti poliisia vakavien rikosten ennalta estämisessä, selvittämisessä ja syyteharkinnassa parantaen näin koko yhteiskunnan turvallisuutta. Ehdotettu säilytysaika 12 kk on yleisimmin eri maissa käytetty ja sopinee hyvin myös Suomessa käyttöönotettavaksi. Taloudellisten vaikutusten osalta esitetty ratkaisu kustannusten kohdistamiseksi sen viranomaisen korvattavaksi, jonka toimintaa ja tarpeita varten tietoja säilytetään, on selkeä ja perusteltu. Lakiehdotus on kokonaisuudessaan selkeästi ja yksityiskohtaisesti laadittu. Maamme huoltovarmuuden ja yhteiskunnan keskeisten toimintojen turvaamisen kannalta tarkasteltuna siinä ei ole muutoksia tai tarkennuksia vaativia kohtia. Ylijohtaja Mika Purhonen Valmiuspäällikkö Veli-Pekka Kuparinen

25 25 14.Kauppa- ja teollisuusministeriö Lausuntopyyntö , LVM036:00/2007 TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENTAMINEN Kauppa- ja teollisuusministeriö on tutustunut tunnistamistietojen tallentamista koskevaan hallituksen esitysluonnokseen ja Viestintäviraston määräysluonnokseen sekä määräyksen soveltamista koskevaan suositusluonnokseen ja esittää näistä lausuntonaan seuraavaa: Ministeriö pitää ehdotuksen tavoitetta yhtenäistää ja selkeyttää tunnistamistietojen tallennukseen ja käsittelyyn liittyviä säädöksiä ja määräyksiä yleisesti hyvänä ja kannatettavana asiana. Esimerkiksi tietoturvallisuuden näkökulmasta on selventävää, että tunnistamistiedoille ja verkossa oleville tiedoille sovelletaan samankaltaisia suojausperiaatteita. Tunnistustietojen tallennuksesta aiheutuvien kustannusten sälyttäminen pelkästään tietoja tarvitsevan viranomaisen kannettavaksi on ongelmallinen. Perustuslailliseen omaisuuden suojaan nojautuva kustannusvastuun argumentointi jää ehdotuksessa ja sen perusteluissa varsin yleiselle tasolle eikä ole kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä kyllin kestävää. Samoja tietoja voi tarvita useampi viranomainen, mahdollisesti kuitenkin eri aikoina, jolloin voi osoittautua erittäin hankalaksi jakaa kustannukset oikeudenmukaisesti asianosaisille tahoille. Toisaalta tietoja pyytävän viranomaisen kustannusvastuu ei saisi merkitä tallennuksesta huolehtivalle operaattorille avointa piikkiä eli mahdollisuutta sälyttää miten tahansa suuret kustannukset viranomaisen maksettavaksi. Epäselväksi jää myös, miten hyvin viranomainen voi näihin kustannuksiin omassa budjetoinnissaan varautua. Havaintojemme mukaan tässä lakiehdotuksessa esitetty puhelinpalvelujen määritelmä poikkeaa muualla lainsäädännössä esiintyvästä määrittelystä. Toivottavasti se ei ole tarkoitus vaan on vielä korjattavissa oleva lipsahdus. Emme pidä suotavana, että uusissa säädöksissä käsiteltäisiin aiemmin säädöksissä määriteltyjä käsitteitä uudensisältöisinä. Kauppa- ja teollisuusministeriö toivoo, että ehdotus vielä tarkistetaan sen varalta, ettei se ole ristiriidassa aiempien ja yhä voimaan jäävien säädösten tai määräysten kanssa. Hannes Aulu hallintojohtaja Olli Nykänen neuvotteleva virkamies

26 26 15.Keskuskauppakamari TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENTAMINEN Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta sekä Viestintäviraston asiaa koskevasta määräysluonnoksesta ja määräyksen soveltamista koskevasta suositusluonnoksesta (LVM 036:00/2007). Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan. Esitetyllä lakimuutoksella velvoitetaan teletoimintailmoitusvelvolliset palveluyritykset säilyttämään eräitä viestintää koskevia tietoja 12 kuukauden ajan. Muutos on tarpeellinen tunnistamistietojen tallentamisesta annetun direktiivin (24/2006/EY) voimaansaattamiseksi. Sääntelystä arvioidaan aiheutuvan Suomessa noin 5-8 miljoonan euron investointikustannukset ja noin 0,5-0,8 miljoonan euron vuotuiset ylläpitokustannukset. Keskuskauppakamari pitää hyvänä sitä, että sääntelyn vaikutukset on arvioitu jo säännösten valmisteluvaiheessa. Esityksen mukaan viranomaiset korvaavat sääntelystä yrityksille aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Menettely on oikea, koska tallentamisvelvollisuuden alaiset tiedot säilytetään viranomaisten tarpeita varten. Samaa periaatetta tulee soveltaa muissa vastaavissa lainsäädäntöhankkeissa. Keskuskauppakamarilla ei ole lausuttavaa esityksen yksityiskohdista. KESKUSKAUPPAKAMARI Kari Jalas

27 27 16.Keskusrikospoliisi LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI SÄHKÖISEN VIESTINNÄN TIETOSUOJALAIN MUUTTAMISEKSI (TUNNISTAMISTIETOJEN SÄILYTTÄMINEN) Yleistä Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt keskusrikospoliisin lausuntoa koskien luonnosta hallituksen esitykseksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi (myöh. luonnos) sekä Viestintäviraston asiaa koskevasta määräysluonnoksesta ja määräyksen soveltamista koskevasta suositusluonnoksesta. Esityksen tarkoituksena on muuttaa ko. lakia tunnistamistietojen säilyttämisestä annetun direktiivin (24/2006/EY) voimaansaattamiseksi. Keskusrikospoliisi on ollut mukana valmistelemassa mainittua määräysluonnosta ja sen soveltamista koskevaa suositusluonnosta, joten kantamme on jo huomioitu asioiden valmisteluvaiheessa. Myös lakiehdotuksen valmistelun yhteydessä on keskusrikospoliisin kannanottoja tiedusteltu kiitettävällä tavalla. Koska lausuntopyynnössä on erityisesti haluttu arvioitavan esityksen vaikutuksia, tuomme tässä lausunnossa esiin muutamia näkökohtia. Tietojen säilytysvelvollisuus, 14 a Lain valmisteluasiakirjoista ilmenee, että lain taustalla olevan direktiivin perustana on ollut kaksi samansuuntaista ehdotusta eli neljän jäsenvaltion (Ranskan, Irlannin, Ruotsin ja Yhdistyneiden Kansakuntien) tekemä puitepäätösehdotus sekä komission ehdotus. Tästä johtuen käsittely oikeusja sisäasioiden neuvostossa on ollut sekavaa eikä se ole ainakaan helpottanut sen seikan tulkintaa, mitä nyt puheena olevan direktiivin 3 artiklassa sanotaan tietojen säilyttämisvelvollisuudesta. Kyseisen artiklan mukaan sellaiset direktiivissä erikseen eritellyt tiedot on säilytettävä, jos ne ovat yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen tarjoajien toimivaltansa puitteissa kyseessä olevia viestintäpalveluja toimittaessaan tuottamia tai käsittelemiä. Luonnoksessa ehdotetaan lisättäväksi SVTL:ään 14a, jonka mukaan säilytysvelvollisuuden edellytyksenä on, että 1 momentissa tarkoitetut tiedot ovat saatavilla ja palveluyrityksen yleisesti saatavilla olevien viestintäpalvelujen tarjoamisen yhteydessä :n tai henkilötietolain perusteella tuottamia tai käsittelemiä. Luonnoksen perusteluissa sivuilla on selitetty tarkemmin, mitä lakipykälällä tarkoitetaan. Sen mukaan tieto on saatavilla, jos se on palveluyrityksen palvelujen tarjoamisen yhteydessä tuottamaa tai käsittelemää tietoa. Tällainen tieto on jo muutenkin ilman erityisiä toimenpiteitä helposti palveluyrityksen saatavilla, koska palveluyritys säilyttää näitä tietoja jo omaa toimintaansa varten. Sivulla 22 tarkennetaan lisäksi, että saatavilla olemisen vaatimus tarkoittaa myös sitä, että jos palveluyritykset kehittävät tulevaisuudessa palvelujaan siten, että jotakin tietoa ei enää käsitellä palvelun toteuttamiseksi, kyseinen tieto ei tämän jälkeen enää ole saatavilla ja sitä ei näin ollen tarvitsisi enää säilyttää.

28 28 Tällä tulkinnalla direktiivistä luodaan tilanne, jossa palveluyritysten tallennusvelvollisuus on riippuvainen täysin yrityksen liiketoiminnallisista tarpeista. Mikäli jotakin lakiin tulevista tallennettavista tietotyypeistä yritys ei halua säilyttää, se ei ole sitä velvollinen tekemään vaikkakin se saattaisi olla helposti mahdollista. Tulkinta luo poliisin televalvonnan kannalta tulevaisuuden uhkakuvan, joka saattaa kaventaa televalvontapakkokeinon käyttöä poliisin rikostutkintavälineistössä. Tämä johtuu siitä seikasta, että viestintäverkoissa ollaan menossa vääjäämättä kohti IP-pohjaisia verkkoja, kuten luonnoksen 19 sivulla mainitaan. Nykyisten laajakaistaverkkojen kehitystä mukaillen voidaankin ennustaa, että tulevaisuuden laskutusmalli myös puheluiden osalta voi perustua kiinteään kuukausihinnoitteluun, jolloin tarve yksittäisten puhelutietojen rekisteröinniltä laskutusta varten poistuu, eikä teleoperaattoreilla ehkä enää ole muustakaan syystä tarvetta tallentaa tätä tietoa. Viranomaistarpeita varten säilytettävien tietojen käsittelyssä noudatettavat menettelytavat, 14 b Luonnoksen pykäläehdotuksessa todetaan, että säilyttämisvelvollisuuden toteuttamisesta ja siihen varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta säädetään viestintämarkkinalain 98 :ssä. Pykäläperusteluissa on tuotu esiin periaate, että se viranomainen, jonka toimintaa varten jokin toimenpide tehdään, tulee vastata kustannuksista. Lisäksi pykälään on otettu säilytysvelvollisuuden toteuttamista koskeva sopimisvelvoite sisäasiainministeriön kanssa, mikä on hyvä asia. Sen sijaan luonnoksessa ei ole käsitelty viestintämarkkinalain 98 :n 3 momentin sääntelyä, jonka mukaan teleyritys ei saa käyttää viranomaisen kustantamia järjestelmiä, laitteistoja tai ohjelmistoja kaupalliseen toimintaansa. Mikäli viranomainen, eli käytännössä poliisi, kustantaa säilyttämisvelvollisuuden toteuttamiseksi järjestelmän laajennuksen, ei tätä laajennusta ko. pykälän mukaan saisi käyttää kaupalliseen toimintaan. Tämä viestintämarkkinalain sääntely on vastaavanlainen kuten käytännöt muilla yhteiskunnan sektoreilla. Poliisi itse kustantaa omat ajoneuvonsa, polttoaineensa ym. mutta myös itse käyttää niitä eikä tarjoa niitä yksityisten yritysten käyttöön. Kuitenkin luonnoksen sivulla 20 todetaan, että nyt ehdotettu sääntely ei miltään osin jatkossakaan rajoita tietojen käsittelyä tai säilyttämistä teleyrityksen omia tarpeita varten. Tästä saa käsityksen, että myös säilyttämisvelvollisuuden toteuttamiseksi tehty järjestelmien laajennuskapasiteetin kasvattaminen olisi käytettävissä palveluyrityksen normaaliin liiketoimintaan. Ristiriita on ilmeinen, johon jatkovalmistelussa tulisi hakea ratkaisu, koska sillä on vaikutusta säilyttämisvelvollisuuden toteuttamiseen palveluyrityksissä. Mikäli VML 98 :n 3 momenttia ei muuteta tai muuta ristiriitaa muuten ratkaista, tällöin säilyttämisvelvollisuuden toteuttamisen osalta tulisi harkittavaksi kahden erillisen tallennusjärjestelmän rakentaminen palveluyrityksiin, joka ymmärtääksemme tulisi kalliimmaksi kuin nykyisten järjestelmien laajentaminen. Vaihtoehtoinen menettelytapa voisi olla kokonaan erillisen tallennusjärjestelmän rakentaminen, jonne säilyttämisvelvolliset palveluyritykset toimittaisivat tallennettavan datansa tekemättä laajoja muutoksia omiin järjestelmiinsä. Tämä järjestelmä saattaisi olla jopa kustannustehokkaampi ratkaisu kuin nykyinen, noin 160 erilliselle palveluyritykselle kehiteltävä tallennusratkaisu. Kuten edellä on mainittu, säilytysvelvoite on riippuvainen yritysten liiketoiminnallisista tallennustarpeista. Tästä syntyy sisäasiainministeriölle / poliisille vuotuinen jatkuva arviointitarve sen suhteen, kuinka paljon palveluyritykset tallentavat tietoja ja ovatko korvaukset oikeasuhtaisia