Autoalan perustutkinnossa

Transkriptio

1 Työturvallisuuden perusteet Autoalan perustutkinnossa Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 1

2 Oppaan ovat tehneet: Harri Kuuttila Pekka Lammi Matti Nurmi Hannu Muhonen Inkeri Ritamäki Seinäjoen ammattioppilaitos Suupohjan ammatti-instituutti Ähtärin ammatti-instituutti Seinäjoen ammattioppilaitos Seinäjoen ammattioppilaitos Kuvat on piirtänyt Maarit Moilanen 2

3 Sisältö: 1 Työturvallisuusmateriaalin laajuus Esimerkki kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta Valmistaudu päivittäiseen työhön Korut, sormukset ja hiukset Vaatetus Useampi asentaja saman auton parissa Vaaratilanteita Turvallisuusohjeita Korjaamohallin nosto-ovet ja turvallisuus Huoltokuilu Huoltokuilun ilmanvaihto Liukastumisen ja putoamisen estäminen Pesutilat ja niiden käyttö Harjapesukone Korkeapainepesuri Moottoritilan peseminen Teollisuuspesukone ja turvallisuusvaarat Öljynkeräyssäiliö...16 Työturvallisuus vaarat:...16 Käytettäessä huomioitava: Käsityökalut Paineilmakäyttöiset koneet ja laitteet Mutterinväännin Leikkaustyökalut Hiomakoneet Hiomakonetta käytettäessä Tasohiomakoneet Käsihiomakoneet Porakoneet Poraaminen Hitsaaminen Hitsaajan tapaturmat ja ammattitaudit Paloturvallisuus Sähköturvallisuus Säteily hitsaustyössä Säteilyltä suojautuminen Hitsausmaski Hitsausroiskeet ja kipinät hitsaustöissä Hitsausavut ja savuilta suojautuminen Melu ja tärinä hitsaustöissä Hitsaajan henkilökohtaiset suojaimet Turvallisuus kaasuhitsaus ja polttoleikkaustyössä Kaasuhitsauslaitteistot ja varusteet Takaisku ja takatuli Akku, lataus ja akun huolto Käyttäjälle sallitut sähkötyöt

4 16 Turvallisuus auton turvajärjestelmän käsittelyssä Toimintaohjeita huolto- ja korjaustöitä tehtäessä: Nosturit Auton oma nostin Hallinosturit Pilarinostimet Akseliston keventimen käyttö Liikuteltava autonostin Alusta-asennukset Rengastyöt Raskaankaluston rengastyöt Tasapainotus Asennustyöt kipattavan ohjaamon tai kippilavan alla Pakokaasuanalysaattorin ja pakokaasuimurin käyttö Auton moottoria käytettäessä muodostuu häkää Melu Työympäristön lämpötilan vaikutus Valaistus Hengitysilman epäpuhtaudet Työvälineiden tärinän vaikutus Turvallisuusohjeita Vaaralliset kemikaalit Isosyanaatit Liuottimet Järjestys ja siisteys työsalissa ja korjaamohallissa Turvallinen liikenne Autoilun turvallisuus Mopoilun turvallisuus Ihminen ei kestä seurauksia Työturvallisuusohjekortisto Lähdeluettelo

5 ESIPUHE Tämä Autoalan Työturvallisuus opas kuuluu Työssäoppimisen työturvallisuusprojektin tuottamaan materiaaliin. Projekti on osoitus Pohjanmaan ammatillisten oppilaitoksien vastuullisten opettajien yhteistyöstä. Nämä opetusalan todelliset ammattilaiset ovat ymmärtäneet projektityön ja opetustyön yhteisvaikutuksen. Projektityössä kehitetään opettajan työtä ja saadaan aikaiseksi uutta opetusmateriaalia. Tämän lisäksi opettajat ovat mahdollistaneet perehtymisensä uuteen työturvallisuuslakiin sekä opettamansa ammatin työturvallisuusmääräyksiin. Kaikille aloilla yhteinen Työturvallisuusopas on syntynyt kahdeksan ammatillisen oppilaitoksen yhteistyön tuloksena. Tekijöinä ovat olleet oppilaitoksien aktiiviset opettajat, jotka ovat kiinnostuneita opiskelijoiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta keskimääräistä enemmän. Osoitan kiitokseni miellyttävästä ja tehokkaasta yhteistyöstä seuraaville opetustyön ammattilaisille: Aho Mikko Kärnä Teuvo Lahti Virpi Timosaari Ilkka Tomperi-Olkkonen Merja Varpuluoma Terhi Vuolle Sari Ylitalo Matti Vaasan ammattiopisto, TeLi Ähtärin ammatti-instituutti Kurikan ammattioppilaitos Kokkolan ammattiopisto Järviseudun ammatti-instituutti Härmänmaan ammatti-instituutti Suupohjan ammatti-instituutti Vaasan ammattiopisto, TeLi Tätä projektia eikä oppaita olisi syntynyt, elleivät koulujemme aktiiviset Alueellisen työssäoppimisen työryhmä olisi hakenut Euroopan sosiaalirahastolta rahallista tukea projektin toteuttamiseen. Työryhmän priimusmoottorina toimi koulutusalajohtaja Hanna Valtari Seinäjoen ammattioppilaitoksesta. Hänelle osoitan erityiskiitokseni yhteistyöstä ja kannustuksesta. Kiitokset Alueellisen työssäoppimisen työryhmän jäsenille yhteistyöstä, kannustuksesta projektin eri vaiheissa: Forma Erkki Hautamäki Jaakko Isosomppi Juha Kärnä Teuvo Puukangas Hannu Lavonen Simo Valtari Hanna Seinäjoella Vaasan ammattiopisto TeLi Kurikan ammattioppilaitos Suupohjan ammatti-instituutti Ähtärin ammatti-instituutti Kokkolan ammattiopisto Härmänmaan ammatti-instituutti Seinäjoen ammattioppilaitos Inkeri Ritamäki 2

6 1 Työturvallisuusmateriaalin laajuus Yleisen, kaikille aloille yhteisen materiaalin lisäksi on Työssäoppimisen työturvallisuus- projektin puitteissa tuotettu lukuisa joukko koulutusalakohtaista materiaalia eri opintoaloille, myös tämä Vaatetusalan työturvallisuus opas, jota nyt selaat. Oppaiden lisäksi sarjaan kuuluu Power Point- esitys ja opiskelijan käyttöön tarkoitettu kevyempi versio työturvallisuusmateriaalista. Aineisto huipentuu Työturvallisuustestiin, jonka eri osiot suoritettuaan opiskelija saa merkinnän henkilökohtaiseen työturvallisuuspassiinsa. Passi kertoo opiskelijan työturvallisuusosaamisen tason ja mistä laitteista, koneista ja turvallisuuskohteista hän on saanut opastusta. Kaikille aloille yhteinen työturvallisuusmateriaali Yleinen osa käsittelee työturvallisuutta yleisellä tasolla, työturvallisuusorganisaatiota sekä työsuojelun eri toiminta-aloja. Alakohtaisessa materiaalissa perehdytään kyseessä olevan ammattialan erityiskysymyksiin. Esimerkiksi vaatetusalan työturvallisuusmateriaalissa käydään läpi kone- ja laitekohtainen käyttöohjeistus sekä työturvallisuuden kannalta tärkeimmät työsuojelun näkökohdat ja vaaroilta suojautumisen mahdollisuudet. Materiaali on tehty mahdollisimman houkuttelevaksi ja opiskelijan arvomaailman mukaiseksi. Opettajille on järjestetty työturvallisuuskoulutusta. Työturvallisuus on meille jokaiselle tärkeä asia, samoin myös sen tietoisuuden välittäminen opiskelijoille. Työturvallisuuden osaaminen ja turvallinen toiminta ovat kilpailuetuja tulevilla työmarkkinoilla. Turvallinen työskentely vähentää poissaoloja ja koneseisokkeja sekä lisää työmotivaatiota. Näin tunnollinen työntekijä tuo säästöä työnantajalleen. Koulutusalakohtainen työsuojelumateriaali Kaikille yhteisen materiaalin lisäksi olemme tehneet koulutusalakohtaisen työturvallisuuden opettamiseen tarkoitetun oppaan. Opetussuunnitelman perusteissa sanotaan, että oppilailla on oltava sellaiset ammattitaidon perusteet, että hän osaa tyydyttävästi ammatissa tarvittavat perustaidot ja osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä sekä opiskelupaikan koneita. Opas sisältää ammattialakohtaista ja alalle tyypillistä työturvallisuusaineistoa. Vih- 3

7 konen perehtyy alalle tyypillisten työesimerkkien avulla muokkaamaan opettajan ja opiskelijan turvallista asennoitumista työsuorituksiin. Johdanto Tämä Autoalan työturvallisuusopas on syntynyt yhteistyössä ESR-projektin tuotoksena. Tekijöinä ovat olleet Matti Nurmi Ähtärin ammatti-instituutista, Pekka Lammi Suupohjan ammatti-instituutista sekä Harri Kuuttila, Hannu Muhonen ja Inkeri Ritamäki Seinäjoen ammattioppilaitoksesta. Opas pyrkii edistämään työturvallisuutta niin oppilaitoksissa kuin työssäoppimispaikoilla. Kirjanen on tarkoitettu opettajan, työsuojeluviranomaisten, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan käyttöön. Tämä materiaali ei käsittele työsuojeluhenkilöstön organisaatiota eikä yleisiä ohjeita työturvallisuuden opettamiseen, koska materiaalin yleinen osa kaikille perustutkinnoille suunnattu yhteinen osio käsittelee yleisesti työturvallisuutta ja turvalliseen toimintaan kuuluvat kokonaisuudet. Oikea asennoituminen työturvallisuuteen ja muiden opiskelijoiden hyvinvointiin on osa ammattitaitoa ja osoitus niin henkisestä kuin fyysisestä kypsymisestä. Työturvallisuus liittyy läheisesti jokaiseen opiskelijaan ja työntekijään. Työturvallisuuden tarkoituksena on parantaa työntekijän työoloja ja työviihtyvyyttä sekä vähentää ammattitautien syntymistä työpaikoilla. Työsuojelulla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jolla pyritään varmistamaan, ettei työntekijän terveys ja turvallisuus työn johdosta vaarannu. Työsuojelu pyrkii ensisijaisesti poistamaan työympäristön vaarat ja haitat jo ennalta. Jokainen työntekijä ja oppilas on vastuussa työympäristöstään ja työturvallisuudestaan. Opetussuunnitelman perusteissa sanotaan, että oppilailla on oltava sellaiset ammattitaidon perusteet, että hän osaa tyydyttävästi ammatissa tarvittavat perustaidot ja osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä sekä opiskelupaikan koneita. Opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ympäristöön ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/ :n mukaan. Oikeus turvalliseen ympäristöön kattaa sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen ympäristön. Koulutuksen järjestäjällä on osaltaan velvollisuus toimia niin, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu niin koulu- kuin työssäoppimisjakson aikana. 4

8 Laki määrää myös opiskelijalle velvollisuuksia ja oikeuksia. Hänen on noudatettava annettuja ohjeita ja määräyksiä, turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämää järjestystä ja siisteyttä sekä muutoinkin oltava työssään huolellinen ja varovainen. Nykyinen laki pyrkii ennalta ehkäisevään työsuojeluun. Se tarkoittaa käytä n- nössä sitä, että työturvallisuuteen vaikuttavat asiat otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja pyritään parantamaan työympäristöä ja työolosuhteita he n- kilöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Laki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja torjumaan työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä tai työympäristöstä johtuvia opiskelijoiden fyysisen ja psyykkisen terveyden haittoja. Työympäristöä ja työoloja tulee kehittää monipuolisesti sekä parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä ja elämän laatua. Koulu on yhteinen työpaikkamme ja kaikkien osapuolten vastuulla on, että se saadaan siellä työskenteleville turvalliseksi ja viihtyisäksi työympäristöksi. Työntekijän omat asenteet ja toiminta-tavat vaikuttavat ympäristön hyvinvointiin ja työturvallisuuden tilaan. Tässä työturvallisuusoppaassa paneudutaan autoalan työturvallisuuteen normaalissa koulutyössä työsaliopetuksessa, työssäoppimispaikoilla; autokorjaamoissa ja autotalojen huoltotiloissa. Esipuhe Tämä työturvallisuusopas pyrkii helpottamaan työturvallisuuden opettamista niin koulussa kuin työssäoppimispaikassa. Opas on laadittu autoalan opiskelijan opintoja tukien ja edeten johdonmukaisesti ensimmäisestä vuosikurssista perustutkinnon suoritukseen. Oppaan sisältö on kirjoitettu myötäillen koulukohtaista auto- ja kuljetustekniikan perustutkinnon opetussuunnitelmaa. Opintokokonaisuus; autotekniset perusteet (1ov) sisältää työturvallisuuden perusteet ja metallitöiden perustaidot sisältää lastuavan työstön työturvallisuuden sekä opetussuunnitelman osuus hitsaamisesta on suora linkki oppaan tekstiin hitsaamisen työturvalli- 5

9 suus. Opettaja arvioi jatkuvana näyttönä opiskelija n työturvallisuuden osaamista ja samalla kirjaa eri työturvallisuuskohteet kone- ja laitekohtaisesti opiskelijan työturvallisuuspassiin. Opasta käytetään autoalan perusopetuksessa seuraavien ammattien opetuksessa: Autokorikorjaajan perustutkinto Ajoneuvoasentajan koulutus Ajoneuvoasentaja hyötyajoneuvo Logistiikan perustutkinto 2 Esimerkki kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta. Mieshenkilö sai kuolemaan johtaneen sähköiskun painepesurilla työskenne l- lessään. Pesuria syötettiin kahdella jatkojohdolla. Jälkimmäisen huonokuntoisen jatkojohdon jatkopistorasiassa vedonpoistin oli murtunut ja lisäksi vaihejohdin pääsi koskettamaan suojamaadoitusliuskoihin yhteydessä olevia metalliosia jatkopistorasian sisällä. Ensimmäinen jatkojohto oli tehty määräysten 6

10 vastaisesti kaksinapaisesta johdosta kokonaan ilman suojamaadoituspiiriä. Tämän seurauksena jälkimmäisen johdon jatkopistorasiassa syntynyt oikosulku ei laukaissut sulaketta kuten normaalitilanteessa olisi tapahtunut, vaan maadoitettavaa rakennetta olevan painepesurin runko ja siitä metallisen muovipäällysteisen pesuletkun välityksellä edelleen painepesurin pistooliosa tuli jännitteiseksi kohtalokkain seurauksin. Lähde: TOT - raportit Tehtävä. Mitä opimme edellä kuvatusta tapaturmasta? Kolme turvallisuusvaatimusta: Tieto Asentajalla on tarvittava autoalan ammattikoulutus. Kaikkia mahdollisia turvallisuusriskejä on mahdoton ennustaa. Valppaus Asentajan on kiinnitettävä huomiota toimenpiteisiin liittyviin riskeihin. Uusia vaaroja saattaa syntyä eikä aikaisempi kokemus aina riitä. On erittäin tärkeää, että ohjeet ovat aina saatavilla ja ne luetaan. Varovaisuus Korjaamolla ei saa esiintyä varomattomuutta tai välinpitämättömyyttä. Vaaralliset työt on aina suoritettava turvallisuusohjeita noudattaen. Suojavarusteita ja turvalaitteita on käytettävä aina, jos ohjeessa niin sanotaan. Tervettä järkeä on aina käytettävä korjaamolla työskenneltäessä. 3 Valmistaudu päivittäiseen työhön Valmistautuminen työpäivään alkaa jo edellisenä iltana. Riittävä yöuni, monipuolinen ravinto ja liikunta takaavat jaksamisen niin koulussa kuin työpaikalla. Reippaana ja reiluna työkaverina sinut muistetaan ja huomioidaan haettaessa uutta työvoimaa. Tiesitkö muuten, että kohteliaisuus on muotia. Erotu muista nuorista olemalla kohtelias ja tyylikäs. 7

11 3.1 Korut, sormukset ja hiukset Autoalan työturvallisuusopas Ota pois kaulakorut, sormukset ja ranneketjut / -renkaat. Korut voivat johtaa sähköä, aiheuttaa valokaaria tai juuttua kiinni laitteisiin. Näiden seurauksena voi olla vakava loukkaantuminen. Liiallinen korujen käyttö työpaikalla saattaa antaa myös negatiivisen kuvan käyttäjästään. Pitkät hiukset suojataan sitomalla kiinni tai keräämällä hiusverkon / lakin alle. Hiukset voivat juuttua kiinni laitteisiin tai liikkuviin osiin. Noudata erityistä varovaisuutta hitsatessa ja avotulen käytössä, koska hiukset syttyvät helposti palamaan. 3.2 Vaatetus Kuva 1. Siisti suojavaatetus sopii jokaiselle ja on toimiva Suojavaatetusta tulee käyttää ihon suojaamiseksi työssä. Suojahaalarien materiaalin tulee kestää korjaamokemikaaleja ja olla tulelta suojaava. Varmista, että työvaatteesi ovat ehjät ja sopivan kokoiset, vältä turhan suuria työvaatteita. Liian suuret haalarit altistavat sinut vaaratilanteisiin, koska reve n- neet hihansuut tarttuvat helposti pyöriviin esineisiin kuten poranterään, sorviin ja muihin vastaaviin kohteisiin. Kantapäiden alle ulottuvat housujen lahkeet aiheuttavat kaatumisvaaran. 8

12 4 Useampi asentaja saman auton parissa Useamman asentajan työskennellessä saman auton parissa, on tiedettävä mitä työpari tekee. Työparisi tekemät toimenpiteet saattavat aiheuttaa sinun loukkaantumisen. Kuva 2. Lähde : Scanian korjaamokäsikirja 4.1 Vaaratilanteita - Auton käynnistäminen toisen työskennellessä moottoritilassa. - Jos hammaspyörävälitystä pyöritetään, saattaa toisen asentajan kädet jäädä puristuksiin. - Akselin jousituksen (jouset ja vaimentimet) parissa työskenneltäessä vastakkaisen puolen osat saattavat liikkua aiheuttavan vaaratilanteen. - Kuljettajan paikalta ohjattavat apulaitteiden liikkeet kuten lavan kallistus, tukiakseleiden nosto tai päällirakenteen siirto voivat aiheuttaa toisen asentajan loukkaantumisen. 4.2 Turvallisuusohjeita - Tutustu koneiden ja laitteiden työturvallisuusohjeisiin. - On oltava tietoinen sellaisiin tilanteisiin liittyvistä riskeistä, joissa useita henkilöitä työskentelee saman ajoneuvon parissa. - Kerro työkaverillesi, mitä olet tekemässä. 9

13 5 Korjaamohallin nosto-ovet ja turvallisuus Huoltohallin käsikäyttöisten ulko-ovien auki pysyminen on varmistettava sopivin laittein, kuten tuulisalvalla äkillisen tuulenpuuskan varalta. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota ovien turvalliseen käyttöön sekä teräsköysien kuntoon ja köysiliitoksiin. Käsikäyttöisten nosto-ovien mitoitusta ja mekaanisia rakenteita koskevat samat vaatimukset kuin sähkökäyttöisiä ovia. Ovien huolto Nosto-oven ja ovikoneiston huoltotoimenpiteet tulee turvallisuussyistä ja hissimääräysten mukaisesti suorittaa henkilö, jonka hissitarkastaja on siihen hyväksynyt. Oven päivittäiset tarkastukset ja huollot, kuten saranoiden voitelu tulee suorittaa oven käyttöohjeen mukaisesti. Jos oven mekanismeissa havaitaan vikoja tai puutteita tulee niistä välittömästi ilmoittaa huoltohenkilölle. 10

14 6 Huoltokuilu Huoltokuilu on varustettava portailla tai tikkailla jotka mahdollistavat esteettömän poistumisen silloinkin kun huollettava auto on kuilun päällä. Tämä on tärkeää hätätilanteissa, kuten tulipalo. Pitkiä ajoneuvoyhdistelmiä korjattaessa täytyy ainakin yhden kulkureitin olla avoin, mutta poistumisen tulisi olla mahdollista molemmista päistä. 6.1 Huoltokuilun ilmanvaihto Kuilussa on oltava riittävä ilmanvaihto sinne kerääntyvien haitallisten kaasujen poistamiseksi. Ilmanvaihdon teho on vähintään m³/h pohjaneliömetriä kohti. 6.2 Liukastumisen ja putoamisen estäminen Putoamisen ja liukastumisen ennaltaehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota kuilun pohjan ja sinne johtavan kulkutien siisteyteen. Mikäli työntekijä on huolimattomuudellaan tai piittaamattomuudellaan laiminlyönyt siisteyden ja työturvallisuuden ja tästä on seurannut tapaturma, on työntekijä vastuussa laiminlyönnistään. 11

15 Huoltokuilun reunalla tulee olla tukeva, varoitusvärillä merkitty reunalista, jo n- ka leveys on mm. Jos huoltokuilu sijaitsee välittömästi muista tiloista huoltotilaan johtavan oven takana, on sen etäisyys ovesta oltava vähintään 1,5 metriä ja ovessa tulee olla kuilusta varoittava kilpi. Huoltokuilun saa ylittää vain siihen tarkoitukseen tehtyä liukuestein varuste t- tua siltaa käyttäen. Umpinaisen huoltokuilun alaosa 0,5 metrin korkeudelle asti kuuluu sähköturvallisuusmääräysten mukaan räjähdysvaarallisiin tiloihin. Kts. Sähköturvallisuusopas. 7 Pesutilat ja niiden käyttö Korjattavien ajoneuvojen pesutilat on erotettava muista korjaamotiloista. Erottamiseen voidaan käyttää väliseinää tai verhoa, joka estää vesi- ja liuotinainehöyryjen leviämisen pesutilan ulkopuolelle. Pesutilan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas terveydellisten haittojen sekä palo- ja räjähdysvaaran ehkäisemiseksi. Ilmastoinnin mitoituksessa on huomioitava pesussa käytettävien liuottimien ominaisuudet, pesukertojen määrä ja pestävän pinnan suuruus. Koska pesussa käytettävät liuotinaineet ovat jonkin verran ilmaa raskaampia, puhtaan ilman sisäänottoa suositellaan hallin yläosaan ja ilmanpoistoa lattiatasoon. Moottorinpesussa ja käytettäessä liuotinaineita ja - shampoita tulee käyttää hengityksen-, käsien- ja silmien suojaimia. Suojavälineet on valittava niin että ne suojaavat kyseisiltä liuotinaineilta. Pesutiloissa käytettävien valaisimien, pölynimurien ja muiden sähkölaitteiden tulee täyttää sähköturvallisuusmääräykset. 12

16 7.1 Harjapesukone Kuva 3. Harjapesukone. Lähde: Kiskoilla liikkuva pesukone on sijoitettava puristumisvaaran vuoksi riittävän etäälle kiinteistä rakenteista. Työskentelyä tällaisessa tilassa koneen käydessä on vältettävä. Mikäli tilassa joutuu oleskelemaan, tulee huolehtia kuulo n- suojauksesta. 7.2 Korkeapainepesuri Korkeapainepesulaitetta käytettäessä on oltava silmäsuojaimet. Raskaankaluston pesutiloissa on syytä varata siirrettävät tikkaat tai työtasoja päältäpesun helpottamiseksi. Työtasojen on täytettävä turvallisuusmääräykset ja tarvittaessa asennettava kaiteet. Tehtävä: Painepesurin käyttötehtävä Opettaja perehdyttää opiskelijat painepesurin oikeaoppiseen käyttöön. Opiskelijoille varataan asianmukaiset suojavarusteet ja he tutustuvat pesurin toimintaan ohjekirjan ja opettajan antamien ohjeiden avulla. 13

17 Painepesureita on markkinoilla useita eri merkkejä. Toimintaperiaatteiltaan laitteet ovat saman tyyppisiä. Pesurin pumppu kehittää paineen, jonka avulla kuuma tai kylmä vesi suihkutetaan pestävään kohteeseen. Vesisuihkun muoto on säädeltävissä pistemäisestä viuhkamaiseksi, jolloin samalla paine kohdistuu joko pienelle tai leveämmälle alueelle. Mitä kauempaa suihkutat pesurilla vettä, sitä leveämmälle alalle vesisuihku leviää. Erittäin tärkeä turvallisuusnäkökohta on ruiskutusetäisyys. Läheltä suihkutettu vesi saattaa tunkeutua ihon läpi, irrottaa lian lisäksi auton maalipinnan tai korin korroosiosuojauksen. Voimakas paine työntää huolimattoman pesijän selälleen, joten painettaessa liipaisinta on varmistuttava tukevasta otteesta pesurin kahvasta sekä vakaasta asennosta. 7.3 Moottoritilan peseminen Kuva 4. Puhdas moottoritila vähentää tulipalon vaaraa Moottoritilan pesussa on huomioitava: liuotin höyryt kuuma moottori sähkölaitteet 14

18 7.4 Teollisuuspesukone ja turvallisuusvaarat Pesukoneen käyttötarkoituksena on suorittaa erilaista puhdistustyötä auto- ja moottorikorjaamoissa, koneistettujen osien rasvanpoistoa ja työkalujen ja osien puhdistusta Kuva 5. Teollisuuspesukone avattuna Työturvallisuus vaarat: pesuaineroiskeet silmille ja iholle, pesunesteen lämpötila 70 astetta pesuainehöyryt kääntyvän oven aiheuttama puristumis- ja leikkaantumisvaara lastaustason pettäminen painavien osien nostaminen pesukoriin Käytettäessä huomioitava: tutustu pesukoneen käyttöohjeisiin, sijaitsee pesukoneen läheisyydessä seinällä huomioi koneessa olevat ohje- ja varoituskilvet ennen pesun aloittamista tarkasta aina, että pestävä kappale soveltuu konepesuun kääntyvää ovea ei saa avata koneen käydessä, pesuaineroiskeet ja höyryt kääntyvän oven käytössä oltava erittäin huolellinen, koska väärin käytettynä se aiheuttaa suuren tapaturmavaaran suurien puristus- ja leikkausvoimien vuoksi 15

19 pesukorin lastaaminen on sallittu ainoastaan silloin, kun kääntyvän oven jalat ovat kohtisuorassa lattiaan ja ovi on vaaka-asennossa käytä helpottavia apuvälineitä, kun lastaat painavia osia esim. moottorinostin Käytettävät suojavälineet ovat suojalasit, turvajalkineet ja suojakäsineet, jotka suojaavat käyttäjää juoksevalta vedeltä sekä pesuaineroiskeilta. 8 Öljynkeräyssäiliö Kuva 6. Öljynkeräys astia Öljynkeräyssäiliötä käytetään jäteöljyn keräämiseen ajoneuvoista huoltotöiden yhteydessä ja jäähdytysnesteen keräämiseen moottoritöiden, jäähdytinnesteen vaihdon sekä jäähdytysjärjestelmään liittyvien töiden yhteydessä. Työturvallisuus vaarat: käsien ja kasvojen palovammat kuuman nesteen tai öljyn aiheuttamana yliherkkyys öljyille/nesteelle liukastumiset paineastiavaarat 16

20 Käytettäessä huomioitava: Autoalan työturvallisuusopas lue keräyssäiliön käyttöohjeet, joka sijaitsee laitekortti kansiossa laitetta tulee käyttää ainoastaan tasaisella pinnalla, kaatumisen estämiseksi säiliön tyhjentämistä ei saa suorittaa kallistamalla, vaan ainoastaan paineilmalla kts. ohje säiliötä ei saa käyttää syövyttäville (jarruneste) tai tulenaroille nesteille (bensiini) säiliön hitsaaminen kielletty suojaa kätesi ja kasvosi hyvin kuumia öljyjä tai nesteitä vuodattaessasi siirrä keräysastia etäämmälle mikäli teet tulitöitä lähistöllä kun valutat öljyä/nestettä huolehdi, että säiliön poistoilma-aukot ovat vapaana, tämän varmistat jättämällä valutusaltaan n. 5 cm yläasennon alapuolelle älä koskaan täytä säiliötä pinnakorkeuden osoittimen H maksimitason yläpuolelle kun tyhjäät säiliötä huolehdi, että poistoilma-aukot sulkeutuvat, kun nostat keräilyaltaan ylimmäiseen asentoon, sulje pallohana katso ohjeesta ja liitä tyhjennysletkun pää sopivaan jäteöljy/neste liittimeen avaa öljyn/nesteenpoistohana ja kytke paineilma renkaantäyttömittarilla säiliön venttiiliin säiliössä on varoventtiili, joka avautumispaine on 1 bar, tarkasta tämä toiminta rengaspainemittarilla 9 Käsityökalut Hyvä työkalu helpottaa ja nopeuttaa asentajan työtä sekä auttaa työntekijän hyvän työkyvyn ylläpitoa. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaisinta hankkia asentajalle työhön sopivat työvälineet. Työvälineet on pidettävä alkuperäisessä kunnossa huoltamalla ja korjaamalla niitä tarpeen mukaan. 10 Paineilmakäyttöiset koneet ja laitteet Tutustu laitteen käyttöohjeisiin. Paineilmakäyttöisiä työkaluja ovat esim. hiomakoneet, mutterinvääntimet ja metallilevyn leikkaustyökalut. Ne ovat keveitä, mutta niiden käytöstä syntyy haitallista melua ja tärinää. 17

21 10.1 Mutterinväännin Paineilmakäyttöisiä mutterinvääntimiä on iskeviä ja kiertäviä. Iskevän vääntimen melun aiheuttaa ulospurkautuva paineilma ja se on usein varsin kova. Näitä vääntimiä käytettäessä on suojattava korvat melulta kuulosuojaimilla. Sähkökäyttöisiä mutterinvääntimiä käytetään lähinnä raskaan kaluston korjaamoissa Leikkaustyökalut Korjaamon leikkaustyökaluina käytetään paineilmakäyttöistä levyleikkuria, levysaksia, talttavasaraa, peltisahaa ja käsisirkkeliä. Näitä käytettäessä on pidettävä kuulon ja silmien suojaimia sekä käsisirkkelillä työstettäessä myös kasvosuojausta. Kuva 7. Suojalasien perusmalli. Tiesitkö että suojalasia saa myös voimakkuuksilla? 18

22 11 Hiomakoneet Tutustu konekohtaisiin työturvallisuusohjeisiin ennen työn aloittamista. Koneessa tulee olla tukeva ja helposti asennettava hiontatuki. Tuen ja hiontalaikan väli ei saa ylittää 2 mm:ä ja tuen on oltava hiukan laikan keskitason yläpuolella. U:n muotoiseksi kulunutta tukea ei saa Koneessa on oltava laikan rikkoontumissuoja, joka ympäröi laikan. käyttää. Kuva 8. Penkkihiomakoneen työturvallisuusmääräyksiä tulee noudattaa vaaran välttämiseksi. Kuva 6. Käytä suojaimia. 19

23 Hiomakoneen luona on oltava helposti havaittava kehotus; 1. Käytä silmäsuojaimia 2. Käytä koko kasvot peittävää suojainta teräsharjakiekolla työskennellessäsi. 3. Konetta käynnistettäessä tulee seisoa aina koneen sivulla. 4. Oikaise epäpyöreä hiomalaikka 5. Syötä kappale laikkaa vasten hitaasti ja varoen 6. Älä käytä liian suurta hiontanopeutta, työn materiaali määrää laikan valinnan ja kierrosluvun 7. Älä hio suoranlaikan sivupinnalla. 8. Käsittele laikkoja niin, etteivät ne joudu alttiiksi kolhuille ja kosteudelle. Hiomakoneisiin liittyviin vaaroihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hiomakoneet aiheuttavat silmätapaturmia kipinöiden ja sirujen lentäessä hiomalaikasta, jos suojauksesta ei ole huolehdittu. Penkkihiomakoneella hiottaessa on tärkeätä, että myös konekohtaiset suojatoimet ovat kunnossa Hiomakonetta käytettäessä Hiomakoneissa tulee olla konekilpi, josta selviää esim. - Valmistajan nimi ja osoite - Karan pyörimisnopeus 1/min - Suurin laikkakoko, jota koneessa saa käyttää 20

24 - Hiomalaikan tulee olla ehjä ja oikein asennettu - Käytä ainoastaan kyseiselle hiomakoneelle tarkoitettuja laikkoja. (Laikan mitat sekä pyörimisnopeus) - Laikan vaihdon jälkeen astu sivuun ja suorita koeajo - Rikkomasuojuksen, hiomatuen ja silmäsuojaimen on oltava paikoillaan ja oikein säädetty. (Rikkomasuojuksen aukon kulma hiomatuen yläpuolella 65 astetta, hiomatuen etäisyys laikasta enintään 2 mm.) - Hiomatuen etäisyys laikasta on aina tarkistettava ennen hiontaa. - Pölynpoistolaitteiden on oltava kunnossa 11.2 Tasohiomakoneet Tasohiomakoneita käytettäessä muista tarkistaa, että - Laikan suojus on kiinnitetty oikein - Työkappale on kiinnitetty asianmukaisesti - Automaattisyötöllä varustetussa koneessa tulee huolehtia, että syötön suuruus ja nopeus on oikein säädetty. Huomioitavaa - Pysäytä aina kone, ennen kuin irrotat kappaleen tai pyyhit hiontapölyt. - Varo sormia ja käytä aina suojalaseja sekä hengityssuojainta Käsihiomakoneet Käsihiomakoneita käytettäessä on lisäksi muistettava seuraavat seikat: - On varmistettava, ettei kipinäsuihku aiheuta vaaraa, palo- ym. vahinkoa ympäristölle. - Älä hio koneella, jossa suojus ei ole paikalla (Poikkeuksena karahiomakoneet). - Älä laske konetta käsistäsi, ennen kuin se on täysin pysähtynyt. - Työskenneltäessä on varottava, etteivät paineilmaletkut tai sähkökaapelit vahingoitu. Kun lopetat työskentelyn, irrota kone käyttöverkosta. 21

25 Laikan vaihdon ajaksi kone on irrotettava käyttöverkosta. Varmista aina, että hioma- tai katkaisulaikka on asianmukainen ja sallittu hiontanopeus ei ylity koska silloin laikka voi rikkoontua. Varmista myös laikan sopivuus hiottavalle materiaalille. Laikan vaihtoon on syytä käyttää siihen tarkoitettuja työvälineitä. Kuva 9. Paineilmatoiminen kulmahiomakone 12 Porakoneet Pylväs- ja käsiporakoneet voivat aiheuttaa tapaturmavaaran kappaleen pyörähtämisen tai irtoavien osien takia. Porattaessa on otettava huomioon oikea pyörintänopeus poran kokoon suhteutettuna. Väärät kierrokset voivat rikkoa terän ja aiheuttavat näin vaaratilanteen jossa poranterän teräviä palasia voi sinkoutua työntekijään. Tapaturmien torjumiseksi on noudatettava turvallisuusohjeita. 22

26 12.1 Poraaminen - Porattaessa on käytettävä aina silmäsuojaimia. Silmälasit eivät sovellu suojalaseiksi, koska ne eivät suojaa sivuilta - Pitkät hiukset on suojattava lakilla tai laitettava kiinni. Rikkinäiset ja avonaiset hihansuut tarttuvat helposti pyörivään poraan. - Ennen työn aloittamista on tarkistettava että koneen suojaimet ovat paikoillaan. - Terä on kiinnitettävä koneeseen huolellisesti. - Porattava kappale on kiinnitettävä huolellisesti pyörähtämisen estämiseksi, Älä pitele kappaletta käsin. - Pyörintä- ja syöttönopeus on valittava työstettävälle aineelle ja poranterälle sopivaksi. - Porauksen läpimenovaiheessa ja erityisesti käsisyöttöä käytettäessä pora haukkaa helposti ja saattaa aiheuttaa kiinnityksen pettämisen. - Kappaleen kiinnittämisen ja mittaamisen ajaksi kone on aina pysäytettävä. - Kone on pysäytettävä ennen puhdistusta, voitelua ja huoltoa. - Lastujen poistaminen suoritetaan harjalla tai lastukoukulla, ei kädellä! - Koneen edusta ja ympäristö on pidettävä puhtaana. 23

27 Kuva 10 Poran mukana pyöriviä lastuja tulee varoa. 13 Hitsaaminen Hitsaaminen on yleisin liittämismenetelmä ja valokaari syttyy miljoonia kertoja tuhansissa työpaikoissa. Yleensä työ sujuu vahingoitta, mutta hitsauslaitteiden käsittelyyn liittyy vaaratekijöitä, kuten muihinkin teknisiin töihin. Käsitellään tulta, tai ainakin kuumia kappaleita ja tulipalon vaara on aina vaanimassa. Hitsaajat altistuvat fysikaalisille ja kemiallisille tekijöille, jotka voivat olla terveydelle vaarallisia. Hitsaussavu ja säteily ovat työhygienian ongelma hitsaajia. Melu ja vaikeat työasennot aiheuttavat kuulon alentumista ja tuki- sekä liikuntaelinten ylikuormitusta. Vaikka työturvallisuuden riskilista on pitkä, kuitenkin oikeilla suojavälineiden käytöllä ja huolehtimalla työpaikan yleisestä työturvallisuudesta voidaan hitsaajat pitää terveinä ja työkykyisinä. 24