Pohjois-Tapiolan koulu Kohdekohtainen sisäilmaryhmä, 2. kokous

Transkriptio

1 MUISTIO Nro 2 1 (2) Pohjois-Tapiolan koulu Kohdekohtainen sisäilmaryhmä, 2. kokous Aika Tiistai , klo Paikka Pohjois-Tapiolan koulu, Sepontie 2, luokka 18 Paikalla: Petri Kangas, rehtori, Pohjois-Tapiolan koulu Mikko Hömmö, apulaisrehtori, Aarnivalkean koulu Sariminna Solala, aluepäällikkö, Suomenkielinen opetus Marja Zinne, asiakaspäällikkö, Tilapalvelut Marja Dähler, palveluesimies, Tilapalvelut Kati Ylikahri, Pohjois-Tapiolan koulun johtokunnan puheenjohtaja Mikko Järvinen, vahtimestari, Tilapalvelut Pekka Pikkarainen, peruskoulun lehtori Mikko Ronikonmäki, Aarnivalkean koulun johtokunta Heikki Kääriäinen, rakenneinsinööri, Tilapalvelut Maria Laiho, terveystarkastaja, Terveyspalvelut Elisa Vene, palvelupäällikkö, Tilapalvelut Ilmari Viljanen, projektipäällikkö, Tilapalvelut Ulla Loukkaanhuhta Heli Ilkka Poissa: Stina Tonteri, rehtori, Aarnivalkean koulu Jari Karvonen, kiinteistönhoitaja, Tilapalvelut Juha Nurmi, kehittämispäällikkö, Suomenkielinen opetus Annika Blomqvist, palvelupäällikkö, Konserniesikunta Miia-Maaria Viljanen, työterveyshoitaja, Konserniesikunta Tiina Moilanen, terveydenhoitaja, Perhe- ja sosiaalipalvelut Riitta Mustikka, vanhempainyhdistys Esko Halmesmäki, kunnossapitopäällikkö, Tilapalvelut Jouni Kukko, kehittämispäällikkö, Tilapalvelut 1. Kokouksen avaaminen Kokouksen aluksi pidettiin esittäytymiskierros. Puheenjohtajana toimi Ilmari Viljanen ja sihteerinä Marja Zinne. 2. Edellisen kokouksen muistio Muistio hyväksyttiin. ESPOON KAUPUNKI TILAKESKUS LIIKELAITOS PL ESPOON KAUPUNKI STAD AFFÄRSCENTRALEN PB ESBO STAD

2 3. Tilannekatsaus ja esiteltävät asiat 3.1 Tilapalvelut - suunnittelun ohjaus Nappularakennuksen purkusuunnitelma valmistuu , rakennus puretaan vuoden 2019 aikana. Nappulan haitta-ainekartoitus tehdään Pohjois-Tapiolan koulun korjaussuunnitelmat valmistuvat Tilapalvelut korjaustyöt Pohjois-Tapiolan koulun korjaustyöt alkavat kesäkuussa Väistötilat tulee olla valmiina ennen kesäkuussa 2019 korjaustöiden alkamista, jotta muutto voidaan toteuttaa ennen kesäkuuta. Tiivistyskorjauksia tehtiin kesällä Mittaustuloksia kaivataan siitä, missä on tehty merkkiainekokeet sekä miten tiivistykset ovat toimineet. Tiivistyskorjausten elinkaari on viisi vuotta ja niiden seurantaa suositellaan. A-insinöörit tekivät laaduntarkkailua remontin aikana. Kokouksessa ehdotettiin yhden luokan tarkistusmittausta ja merkkiainekoetta. Keskusteltiin, miten taataan turvallinen olo koulussa, kun väistöön lähtö viivästyy. Millä käytännön keinoilla voisi parantaa tilannetta? llmanvaihdon tasapainotus sekä kesällä tehtävä ilmanvaihdon nuohous ovat tehtäviä toimenpiteitä jo olemassa olevien sisäilmapuhdistimien lisäksi. Puhdistimia on 21 kpl. Ilmanpuhdistimista koetaan olevan hyötyä. Opetuskäyttöön otetaan uusi tila (luokan 18 takana), jonne toivotaan ilmanpuhdistinta. Vahtimestari kokee, että hänen työtilassaan on huono ilma. Kenkien pois ottaminen vähentäisi hiekan sisälle tuloa. Koulussa ei ole kenkätelineitä ja niitä toivotaankin peruskorjauksessa. Keinoiksi ideoitiin myös kuivauskaappeja, viherseinää sekä tuntien pitämistä ulkona. Metropolian mittausprojektin sisäilmaolosuhteiden mittaustuloksia esitellään Ympäristöterveys Oireilevia oppilaita on suhteellisen paljon luokissa 1B ja 2A. Ilmanvaihdon toiminta ja tasapaino tulee tarkistaa kyseisissä luokkatiloissa. 3.4 Työsuojelu Oireilevia opettajia tullut yksi lisää.

3 3.5 Työterveyshuolto Kouluterveyshuolto 2 oppilasta on miettinyt sisäilmaoireita edellisen kokouksen jälkeen eli yhteensä tänä lukuvuonna Kiinteistönhoito Ei ollut paikalla. 3.8 Siivous Tavaroiden määrä vähentynyt Pohjois-Tapiolan koulussa. Ylätasojen pitäminen tyhjinä on tärkeää. Kesähuollossa kaikki tyhjennetyt ylätasot puhdistetaan. Nihkeämpien siivousmenetelmien opastamiseen on kiinnitetty huomioita, vaikkakin siivoojan on edelleen nähty moppaavan liian kosteilla menetelmillä. Johtojen alta puhdistaminen on haasteellista, niputus helpottaisi siivousta. Johtokasojen alta puhdistusta toivottiin lisätyönä. Siivous ei käytä vahvoja kemikaaleja, ainoastaan kesähuollossa käytetään vahvempia siivousaineita sekä vahoja. 3.9 Koulujen rehtorit Louhentie 10:n sisäilmakatselmus on tulossa. Yhtenäinen peruskoulu (Sepon koulun kanssa) olisi toiveena. Peruskorjaus on tulossa kahteen rakennukseen. Genano Oy huoltaa sisäilmapuhdistimet hyvin. Miten nuohousten aikataulu vaikuttaa henkilökunnan työskentelyyn koululla kesällä? Oppilaille suunnatun valtakunnallisen terveyskyselyn tulokset valmistuvat vuoden lopussa. Aarnivalkean koulun tiedottaminen, lausunnon tilanne? 3.10 Koulun johtokunta Avoin tiedottaminen on tärkeää ja se luo luottamusta. Perustettu sisäilmatyöryhmä on hyvä. Aarnivalkean koulun osalta on tärkeää vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä. Seuraava kouluvuosi on kriittinen Vanhempainyhdistys Kaikkien väistöjen ja ongelmien myötä koulun viime vuodet ovat olleet raskasta aikaa. Kysyttiin kuka vastaa korjaushankkeesta. Ilmari Viljanen vastaa Pohjois-Tapiolan koulun korjaushankkeesta. 4. Tiedottaminen Pohjois-Tapiolan korjauksien ja väistömuuton aikataulutiedotusta odotetaan. Sisäilmaryhmän muistiot laitetaan koulun sekä Espoon päiväkoti- ja koulukorjaussivuille. Koulu tiedottaa huoltajia Wilmassa. Metropolian tuloksia odotetaan.

4 5. Muut asiat Ei ollut. 6. Seuraava kokous klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion Liitteet: Vesikaton tarkastusraportti 2017 Tiivistysten laadudvarmistusraportti 2017

5 Tarvekartoitusmuistio 1 (3) Asiakirja: kohde: Lähtötiedot: Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio Sepontie 2, Espoo Rakennuksessa tehdään korjaustöitä ja samassa yhteydessä tarkistetaan vesikatteen ja -katon korjaustöiden sekä huollon tarve. Havainnot: Kohdekäynnissä käyttäjältä ei tullut tietoa kattovuodoista. Suurimmalta osalta vesikate on uusittu arviolta 15 vuoden sisällä. Katteen päällä ei ole materiaalitoimittajien normien mukaisesti sepelikerrosta. Nappulaksi kutsutun osan vesikate on alkuperäinen (80-luku) ja se on suojattu silloisen ohjeistuksen mukaisesti sepelillä. Katolla ei havaittu lammikoita. Katon kaadot toimivat. Kattokaivot toimivat ja niiden korkeusasema kattopinnan korkoon nähden on hyvä. Vesikatemateriaalina oleva bitumihuopakermi on hyvässä kunnossa. Kermissä ei havaittu halkeamia eikä rakkoja. Kermiä on paikattu muutamasta kohdasta. Kermissä havaittii muutamassa kohdassa sammalkasvustoa ja hiertymiä. Hiertymät ovat arviolta tullut asennusaikana. Liitokset on tehty normien mukaisesti. Niiltä kohdin mihin oli mahdollista nähdä, niin kermin ylösnosto on tehty normien mukaisesti. Tarkistetuissa kohdissa räystäiden tuuletusrako on hyvä ja seinäpintaan on asennettu myrskypelti. Yksi yläpohjan kulkuluukku saatiin auki. Luukku oli alapintaan asti täynnä villaa. Pellitykset olivat ehjät ja kiinni rungoissa. Pellitykset on tehty normien mukaisesti. Räystäiden korko on paikoin matala. Kulkusiltojen alla ja vierustoilla sekä 3. kerroksen ja IV-konehuoneen seinän vierillä oli kertynyt lehtiä ja havunneulasia. Tulkinta: Johtopäätökset: Vesikateen uusimistyö on tehty hyvää rakentamistapaa noudattaen. Räystäiden matalanosien korkovajaus ei ole merkitsevää, kun katon kaadot on hyvin tehty. Kattokaivot suositellaan pidettävän puhtaina ja hyvässä kunnossa. Vesikatteessa ei ole korjaustarvetta. Katto tarvitsee vuosihuoltoihin kuuluvaa normaalia katon puhdistusta, pesua ja kattokaivojen puhtaana pitämistä. Katteella on teknistä käyttöikää jäljellä säännöllisesti huollettuna arviolta 15 vuotta (RT , tekniset käyttöiät: 2-kerroskate tasakatolla, rasitusluokka normaali: keskimääräinen käyttöikä 30 vuotta). Nappula osan vesikate on teknisen käyttöikänsä päässä ja se tulee uusia seuraavan korjauksen yhteydessä. Nykyinen kate tulee tarkistaa vuoden välein. Huolto / toiminta: Katon puhdistus sammaleesta ja roskista. Kulkukuluukkujen aukeaminen tarkistettava ja mahdollisten luukkuihin jätettyjen roskien sekä jätteen poiskuljetus. Katteen tarkastusväli on 3 vuotta. Seuraava tarkastus viimeistään vuonna (RT ) Espoossa 15. kesäkuuta 2017 Jarkko Koskinen A-Insinöörit Oy ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p , Y-tunnus

6 Liite 2 (3) Kuva 1: Kattoalueet ovat kuivat. Kuva 2: Kattokaivojen hyvä toiminta ja korkoasema Kuva 3: räystäspellin tuuletusrako ja myrskypelti Kuva 4: Kermin paikka. Kuva 5: sammalta. Kuva 6: Kulkusiltojen alle kertynyttä roskaa

7 Liite 3 (3) Kuva 5: Kermin ylösnosto seinän vierillä. Kuva 6: Ylösnosto seinärakenteen sisällä Kuva 7: Huoltoluukku Kuva 8: Liitosten kermitys ja pellitys.

8 Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio, Sepontie 2, Espoo R a k e n t e i d e n t i i v i s t y s k o r j a u s t e n l a a d u n v a r m i s t u s Rakenteiden tiivistyskorjausten laadunvarmistus ja jatkotoimenpiteet Työnro DI. Lari Eskola

9 2 Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio, Sepontie 2, Espoo RAKENTEIDEN TIIVISTYSKORJAUSTEN LAADUNVARMISTUS JA JATKOTOIMENPITEET

10 3 Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio, Sepontie 2, Espoo Rakenteiden tiivistyskorjausten laadunvarmistus SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Tilaaja Työn sisältö Kohde ja lähtötiedot Merkkiainekokeet ja yleistä työn suorituksesta Käytetyt mittalaitteet Menetelmä Havainnot huoneissa Silmämääräinen havainnointi Ilmanvaihto Mittaustulokset Tila 6 (sisäänkäynnin päällä), 2. krs Tila 4, 2. krs Tila 3, 1. krs Johtopäätökset... 7 JAKELU Esko Halmesmäki Heikki Kääriäinen Marko Moilanen Jarkko Saarinen Joni Vilen Tuomas Koski-Lammi Marko Björkroth Terttu Rönkä ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p , Y-tunnus

11 Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio, Sepontie 2, Espoo Rakenteiden tiivistyskorjausten laadunvarmistus Rakenteiden tiivistyskorjausten laadunvarmistus ja jatkotoimenpiteet 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Esko Halmesmäki Korjausrakennuspäällikkö/renoveringschef Tilapalvelut-liikelaitos/ Affärsverket Esbo lokaler PL/PB ESPOON KAUPUNKI/ESBO STAD Puh./Tfn esko.halmesmaki@espoo.fi 1.2 Työn sisältö Toimeksiantona oli selvittää tiivistystoimenpiteiden onnistumista Pohjois-Tapiolan koulun tiloissa. Tutkittavat huoneet olivat tila 6 (2. kerros sisäänkäynnin päällä), 4 (2. kerros, vastapäätä tilaa 6) ja 3 (1. kerros, itäsiiven pääty). Tiivistyskorjausten onnistumista selvitettiin merkkiainekokeen avulla. Tutkimukset kohteessa suoritti Marko Björkroth ja Lari Eskola Kohde ja lähtötiedot Kohde on koulurakennus, jonka tiloissa on toiminut peruskoulun 7-9 luokka ja lukio. Tutkimuksen kohteena olevissa tiloissa on tehty tiivistyskorjauksia, jossa on parannettu ulkovaipan tiiviyttä. Tiivistäminen on tehty rakenteiden tiivistämisohjeiden ja tiivistyskorjaussuunnitelman mukaisesti. Rakenteiden tiivistämiskorjauksen onnistumisen varmistamiseksi suoritetut tutkimukset kohdistuivat huoneisiin 6, 4 ja 3 (rakennuksen itäsiipi) osoitteessa Seponkatu 2, Espoo. 2 Merkkiainekokeet ja yleistä työn suorituksesta 2.1 Käytetyt mittalaitteet Kaasuanalysaattori Inficon anturi H21 RAKENTEIDEN TIIVISTYSKORJAUSTEN LAADUNVARMISTUS JA JATKOTOIMENPITEET

12 2.2 Menetelmä Tiivistetyt ulkoseinärakenteet tutkittiin merkkiainetutkimuksella. Merkkiainetutkimusten avulla selvitetään rakenteiden ilmatiiveyttä sekä rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien kulkeutumisreittejä. Merkkiainekaasua (5 % H % N2) johdetaan tutkittavan rakenteen sisään ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaan rakenneliittymien ja läpivientien kautta tutkitaan kaasuanalysaattorin avulla. Tutkimushetkellä tutkitut tilat olivat n. 10 Pascalia alipaineisia ulkoilmaan nähden. Alipaine muodostettiin tilaan urakoitsijan käyttämillä alipainepuhaltimilla. Rakenteiden ilmatiiveyttä arvioitiin RT kortin mukaan. Havainnot jaetaan pistemäisiin, vähäisiin ja merkittäviin vuotoihin. Korjausten tiiveydelle asetetaan tapauskohtaisesti tavoitetaso. Tavoitetasoina voidaan käyttää seuraavia tasomääritelmiä. 1. Täysin tiivis, vuotoja ei sallita 2. Merkittävä tiiveyden parantaminen: Sallitaan vähäisiä vuotoja alipaineistettuna, - 10Pa. 3. Tiiveyden parantaminen: Ei saa olla merkittäviä vuotoja alipaineistettuna, -10 Pa ja enintään vähäisiä vuotoja käyttötilanteessa, ilmanvaihto tasapainotettuna alle -5 Pa. 2.3 Havainnot huoneissa Silmämääräinen havainnointi Tutkimushetkellä tehdyt paikkaukset olivat näkyvillä. Tilojen ikkunapuitteet, ikkunan ja seinän liitokset sekä seinän ja lattian sekä katon rajan liitokset oli tiivistetty. Tiivistyskorjaukset olivat näkyvillä. Ikkunapenkit, ikkunapuitteiden nurkat sekä seinät ja liitokset (seinä-lattia-katto) oli käsitelty tiivistysohjeen mukaisesti. Ikkunoiden uloimman puitteen ja karmin välinen rako oli monissa kohdissa teipattu kiinni. Myös saranoiden kohdalla oli teipillä tehty tiivistys Ilmanvaihto Työmaa-alueella ilmanvaihdon pääte-elimet olivat suljettu, eikä ilmanvaihto ollut toiminnassa. 2.4 Mittaustulokset Tila 6 (sisäänkäynnin päällä), 2. krs Merkkiainekaasu laskettiin 7 pisteeseen ulkoseinän eristekerrokseen ikkunoiden alapuolelle. Ikkunapuitteissa ei havaittu ilmavuotoja. Joissakin tapauksissa merkkiaine tuli karmin ja puitteen välistä huoneeseen ulkoilman mukana. Karmeissa olleet teippaukset estivät RAKENTEIDEN TIIVISTYSKORJAUSTEN LAADUNVARMISTUS JA JATKOTOIMENPITEET

13 tämän vuodon, mutta ovat myös saattaneet peittää joitain karmirakenteissa olevia vuotoja mm. saranoiden kohdalta. Lattianrajassa ulkoseinän ja välipohjan liitoskohdassa ei havaittu ilmavuotoa. Myös patterien kiinnikkeet olivat tiiviitä mitatuista kohdista. Kuva 1. Tila 6. Kuvassa tiivistetyt ikkunapenkit ja karmiteippaus Tila 4, 2. krs Merkkiainekaasu laskettiin 8 pisteeseen ulkoseinän eristekerrokseen ikkunoiden alapuolelle. Ikkunapenkeissä ei havaittu ilmavuotoja. Myös tässä tilassa havaittiin, että merkkiaine tuli karmin ja puitteen välistä huoneeseen ulkokautta ulkoilman mukana. Karmeissa olleet teippaukset, niillä kohdin, kun niitä oli estivät tämän vuodon, mutta ovat saattaneet peittää joitain karmirakenteissa olevia vuotoja mm. saranoiden kohdalta. Lattianrajassa ulkoseinän ja välipohjan liitoskohdassa ei havaittu ilmavuotoa. RAKENTEIDEN TIIVISTYSKORJAUSTEN LAADUNVARMISTUS JA JATKOTOIMENPITEET

14 Kuva 2. Tila 2. Kuvassa ulkoseinän tiivistyskorjauksia, patterit oli irrotettu ja nojallaan seinää vasten. Patterikiinnitykset oli tiivistetty, mitatuissa kohdissa ei ollut vuotoja Tila 3, 1. krs Merkkiainekaasu laskettiin 10 pisteeseen ulkoseinän eristekerrokseen ikkunoiden alapuolelle ja yhteen pisteeseen lattian alle eristekerrokseen (toja eristekerros). Ikkunapenkeissä ei havaittu ilmavuotoja. Myös tässä tilassa havaittiin, että merkkiaine tuli karmin ja puitteen välistä huoneeseen ulkoilman kautta Lattianrajassa ulkoseinän ja välipohjan liitoskohdassa ei havaittu ilmavuotoa. Ulkoseinällä patterit oli otettu pois kannakkeiltaan ja nojasivat ulkoseinää vasten. Tilan ulkoseinästä löytyi 3 hiushalkeamaa. Mittauksissa ensimmäinen ulottui eristekerrokseen asti vuotokohta paikattiin välittömästi mittauksen aikana. Urakoitsija paikkaisi myös kaksi muuta hiushalkeamaa, jotka havaittiin seinässä. Niiden kohdalla ei paikkauksen jälkeen havaittu ilmavuotoa. Lattiaan porattiin reikä, joka ulottui toja-kerrokseen saakka. Vuotoreittejä lattianrajasta ei löytynyt, mutta 10 Pa alipaineiseen huoneeseen ilmavirtaus toja-kerroksesta oli aistinvaraisesti arvioituna runsasta. RAKENTEIDEN TIIVISTYSKORJAUSTEN LAADUNVARMISTUS JA JATKOTOIMENPITEET

15 Kuva 3. Tila 3. Seinässä oli muutamia hiushalkeamia, joista havaittiin vuotoa. Löydetyt vuotokohdat paikattiin välittömästi mittauksen yhteydessä. 3 Johtopäätökset Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ulkoseinärakenteisiin tehtyjen tiivistyskorjausten onnistuminen merkkiainekokeen avulla. Mittauksissa 10 Pa:n alipaineessa havaittiin muutamia vähäisiä tai pistemäisiä ilmavuotoja ikkuna- ja ulkoseinärakenteissa. Vähäistä vuotoa oli havaittavissa myös karmin ja ikkunapuitteen välistä. Ulompien puitteiden ei ole tarkoituskaan olla tiiviitä. Merkkiaineella todettiin, että epäpuhtauksia voi kulkeutua ulkokautta, ulomman ja sisemmän lasin väliseen tilaan. Jos sisempi tiivistetai karmi vuotaa, niin on mahdollista, että epäpuhtauksia siirtyy ilmavuodon mukana myös sisäilmaan. Alapohjan tojalevy-kerroksesta tapahtuu ilmavuotoa sisätiloihin jo 10 Pa alipaineessa, jos lattiassa on reikiä tai halkeamia. Kaikkia vuotopaikkoja voi olla mahdotonta tiivistää, joten tästä syystä on erittäin tärkeää, että ilmanvaihto säädetään tasapainoon tiivistyskorjausten jälkeen. Nykyinen toteutus täyttä RT kortin tavoitetason 2. Tavoitetason 1 saavuttaminen vanhoissa rakennuksissa on vaikeata. Tutkimustulosten perusteella esitetään seuraavaa: o o o o Tiivistysmenetelmillä ja ohjeistuksen mukaisesti jatketaan tilojen tiivistämistä. Kaasunsyöttöreiät paikataan. Ilmanvaihto on säädettävä mahdollisimman hyvin tasapainoon tiivistystyön jälkeen - hallitsemattoman vuodon vähentämiseksi. Kovalla tuulella painesuhteet voivat vaihdella yli +/- 10 Pa vaipparakenteen yli, tällöin vuodot ikkunoidenliitosten ja karmirakenteiden läpi ovat mahdollisia. RAKENTEIDEN TIIVISTYSKORJAUSTEN LAADUNVARMISTUS JA JATKOTOIMENPITEET

16 o o Ikkunoiden sisäpuitteiden tiivisteiden tiiveys tulee varmistaa, ikkunoiden huoltotoimenpiteiden yhteydessä. Tässä tutkimuksessa mitattujen huoneiden perusteella vuotoreittien tiivistystoimenpiteet tulee jatkossa tarvittaessa kohdentaa vielä erityisesti ikkunarakenteisiin. o Vuotoreittejä voidaan jatkossa selvittää myös lämpökamerakuvauksella (Tu < + 10 astetta). Espoossa Marko Björkroth, DI Sisäilma-asiantuntija Korjaussuunnittelu Lari Eskola, DI Johtava asiantuntija Korjaussuunnittelu RAKENTEIDEN TIIVISTYSKORJAUSTEN LAADUNVARMISTUS JA JATKOTOIMENPITEET