Uiton ranta-asemakaava

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄ Uiton ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy P32862

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 1 (20) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS sisältää perustiedot kaavahankkeesta ja sen valmisteluprosessista niin, että osalliset voivat arvioida kaavan merkitystä ja tarvetta osallistua sen valmisteluun. OAS kertoo mitä on suunnitteilla ja missä, lähtökohdat ja tavoitteet, mitä selvityksiä tehdään ja mitä vaikutuksia arvioidaan, keitä ovat osalliset sekä milloin ja miten suunnitteluun voi vaikuttaa. OAS:ia päivitetään tarvittaessa. Merkittävistä muutoksista tiedotetaan. OAS:n riittävyyteen voi ottaa kantaa. 1.1 Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavahierarkia Perustiedot kaavahankkeesta Ranta-Asemakaavan tarve Ranta-asemakaavan tavoitteet Lähtökohdat Vuorovaikutusmenettelyt Selvitykset Vaikutusten arviointi Kaavaprosessin eteneminen Lisätiedot... 20

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 2 (20) 2 KAAVAHIERARKIA Maankäytön suunnittelua säätelee Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). Kaavojen välinen hierarkia on tiivistetysti seuraava: Valtioneuvosto hyväksyy alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnasta Yleiskaavoilla esitetään kunkin kunnan alueiden käytön pääpiirteet Asemakaavoilla ratkaistaan kunnan osa-alueiden käyttö ja rakentaminen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Kaavojen sisältö tarkentuu ylhäältä alaspäin. Kullakin alueella tarkin oleva kaavataso on ratkaiseva. Ylempi kaavataso ohjaa alemman laatimista ja muuttamista. Ylemmän kaavatason vastaista välittömästi alempaa kaavaa tai sen muutosta ei voida hyväksyä 1. Poikkeuksena tästä on vanhentunut yleiskaava, joka ei ole ohjeena asemakaavan laadinnassa (MRL 42.4 ). 2.1 Ranta-asemakaava Asemakaava on ranta-asemakaava silloin kun se laaditaan pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle. Asemakaavasäännösten lisäksi suunnittelussa on huomioitava rantojen suunnittelua koskevat MRL 73 :n erityiset sisältövaatimukset: 1) suunnitellun rakentamisen ja muun maankäytön on sopeuduttava rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet on huomioitava; 3) ranta-alueille on jäätävä riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ajanmukaisuuden arviointi 2 ei asemakaavasta poiketen koske ranta-asemakaavaa. 1 Esim. yleiskaavan vastaista asemakaavaa ei voida hyväksyä 2 MRL 60

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 3 (20) 3 PERUSTIEDOT KAAVAHANKKEESTA 3.1 Nimi 3.2 Sijainti Uiton ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee osia tiloista Uitto ja Palikkaniemi. Kaavoitettava alue on kooltaan 12,5580 ha ja sijaitsee Korpilahden Putkilahdessa, Korpilahden taajamasta linnuntietä 16 km kaakkoon Päijänteen Uitonsalmen ja Palikkasalmen välisellä niemellä. Kuva 1: Suunnittelukohteen yleissijainti

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 4 (20) Kuva 2: Ajoetäisyys Korpilahden keskustasta on 25 km (Googlemaps). Kuva 3:Suunnittelualue, kiinteistörajat ja tunnukset (Karpalo)

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 5 (20) 4 RANTA-ASEMAKAAVAN TARVE 4.1 Maakauppa Alueella on voimassa Päijänteen rantayleiskaava osat I ja II (osa-alue), yleiskaava on tullut voimaan Rantaosayleiskaavassa on suunnittelualueen itäosaan Palikkasalmen rannalle merkitty loma-asunnon rakennuspaikka. Lomarakennuspaikka on aiemmin sijainnut Uiton tilan alueella tehdyn maakaupan jälkeen on kiinteistöjaotus muuttunut. Määräalalla sijainnut yleiskaavan mukainen rakennuspaikka ei sisältynyt kauppaan. Myyjä on sitoutunut siirtämään rakennuspaikan määräalalta (Palikkaniemi) kantatilalle (Uitto). 4.2 Vireille tulo Kuva 4: Yleiskaava ja suunnittelualue. Vasemmalla tilan Uitto alue (punaisella) ennen maakauppaa ja oikealla maakaupan jälkeen. Sininen nuoli osoittaa rakennuspaikan siirron. Yleiskaavan rakennuspaikka ei vielä siirry kauppakirjalla. Rakennuspaikan siirtämiseksi tarvitaan joko a) yleiskaavan muutos tai b) ranta-asemakaava (yleiskaava ei ole voimassa ranta-asemakaavan alueella). Jyväskylän kaupungilla ei ole toistaiseksi suunnitelmissa Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen käynnistäminen, joten rakennuspaikan siirto tulee toteuttaa ranta-asemakaavalla. Kaupungin kanta on, että siirto on tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa laatimalla alueelle ranta-asemakaava. Kun ranta-asemakaava tulee lainvoimaiseksi, ei yleiskaava enää ole alueella voimassa. Jotta yleiskaavan mukainen rantarakennuspaikka poistuu, on ranta-asemakaavan katettava sekä uusi että vanha rakennuspaikka. Ranta-asemakaava kuulutetaan vireille erillisellä kuulutuksella. Ranta-asemakaava laaditaan konsulttityönä ja kauppakirjassa sovitusti myyjän kustannuksella.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 6 (20) 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 6 LÄHTÖKOHDAT Ranta-asemakaavan tavoitteena on rakennuspaikan siirtäminen. Rakennusoikeus pidetään ranta-asemakaavassa lähtökohtaisesti samana kuin voimassa olevassa rantayleiskaavassa. 6.1 Alueen ominaisuudet Alue on etelään antava niemenkärki, joka on pääosin peltoa pienillä metsäsaarekkeilla. Kuva 5: Suunnittelualue ja ortoilmakuva (MML)

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 7 (20) Vesistöt Luonto Kuva 6: Topografia (MML:n 2m:n korkeusaineisto) Maanmittauslaitoksen 2 m:n korkeusaineiston mukaan alueen korkeus vaihtelee + 78, ,639 (18,744m) keskikorkeuden ollessa +82,885 m. Päijänteen pitkäaikainen keskiarvo veden korkeudelle on +77,85. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus suosittaa alimmaksi rakentamiskorkeudeksi Päijänteen rannalla +80,40 N2000 (m). Alueelle on tehty luontoselvitys toukokuussa 2017 (liite). Uudella rakennuspaikalla ei ole erityisiä luontoarvoja vaan rantametsä on tavanomaista talousmetsänä hoidettua kangasmetsää ja rantavyöhyke on kapea ja kasvillisuudeltaan niukka. Vastaavaa elinympäristöä esiintyy seudulla yleisesti. Rakennuspaikan uudelleensijoittaminen on luontoarvojen ja Natura-alueen suojeluarvojen sekä eheyden säilymisen kannalta vaikutuksiltaan suotuisaa.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 8 (20) Rakennettu ympäristö Kuva 7: Peruskarttarasteri (MML) Alueelle tulee tie pohjoisesta. Tilalle kulkevasti tiestä haarautuu kulkuyhteys länsipuoliselle naapuritilalle. Uitonsalmen yli ja pellon laitaa pitkin pohjois etelä suuntaisesti kulkee sähkölinja. Rantavyöhykkeellä on muutamia rakennuksia.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 9 (20) 6.2 Yleispiirteisten kaavojen antamat lähtökohdat Voimassa oleva yleiskaava Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa 3 sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi 4. Päijänteen rantayleiskaava on vahvistunut 4 osassa (I IV) vuonna Kaava käsittää kaikki Päijänteen ranta-alueet. Kaavan kantatilavuosi on ja mitoitus koko alueella 5 ranta-asuntoa / muunnettu rantakilometri. Rantayleiskaavan alueella on lukuisia ranta-asemakaavoja etenkin Kärkisten ja Synsiänlahden suunnilla. Ranta-asemakaavat ovat voimassa näillä alueilla. Päijänteen rantayleiskaavan tarkoitus on ollut pääasiassa loma-asutuksen järjestäminen. Kaavan mukaisille lomarakennuksille voidaan myöntää suoraan rakennuslupa, mutta omakotitalon rakentaminen edellyttää poikkeamispäätöstä. Kuva 8: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta, suunnittelualue rajattu sinisellä. Maa- ja metsätalousaluetta, yksi lomarakennuspaikka Yleiskaavassa suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta M. Oikeassa ylänurkassa on rakentamaton lomarakennuspaikka RA1. Natura-alue Pistekatkoviiva osoittaa Natura-alue rajauksen (Putkilahti, tunnus FI , SPA/SAC-alue). Keskeisinä suojeluperusteina on 3 luontotyyppiä, 2 luontodirektiivija 5 lintulajia 5. Siirrettävä lomarakennuspaikka on natura-alueella. 3 Koskee myös ranta-asemakaavaa 4 MRL ELY-keskus; Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 10 (20) Yleiskaavan ajantasaisuus Korpilahden maankäytön esiselvityksessä (Julia Virtanen) on arvioitu Päijänteen rantayleiskaava vanhentuneeksi ja että sitä tulisi tarkistaa. Päijänteen rannalla on melko paljon poikkeus- ja suunnittelutarveratkaisuhakemuksia. Yleiskaavan sallima rakennusoikeus on rakennuspaikoilla enintään 100 kem². Päijänteen rannalla todettiin olevan paineita muuttaa loma-asuntoja pysyvää asutusta varten kyläalueille ja verkostojen äärelle. Merkinnät todettiin vanhentuneiksi myös jätehuollon osalta. Korpilahden kunta liittyi Jyväskylän kaupunkiin vuoden 2009 alussa.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 11 (20) Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan Tarkistettu maakuntakaava korvaa kaikki aikaisemmat maakuntakaavat eli Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Jämsän Länkipohjan alueella. Kuva 9 Ote maakuntakaavan tarkistuksesta. Kohdealueet on merkitty punaisella pisteellä. Maakuntakaavan suunnittelualuetta koskevat merkinnät ja niiden selitykset: Kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 12 (20) Valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Maakuntakaavan alueluettelossa Putkilahden aluetta kuvataan seuraavasti: Putkilahti on jylhien luonnonpiirteiden ja rikkonaisen vesistön kehystämää Päijänteen seudun kulttuurimaisemaa. Viljelymaisemaan kuuluvat alavat, loivasti vesistöihin viettävät rantapellot. Putkilahden kylässä on muutama suuri yhtenäinen peltoalue, joille leimaa-antavia ovat metsäsaarekkeet ja harvinaisiksi käyvät ladot. Koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset Uiton ranta-asemakaava-aluetta koskevat seuraavat koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset: Biotalous Maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kulloinkin voimassa olevassa Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Uusiutuva energia Asuin-, kauppa-, teollisuus-, työpaikka- tai vapaa-ajan alueita suunniteltaessa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä geoenergian ja puun hyödyntämismahdollisuudet. Kulttuuriympäristö Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon tunnetut muinaisjäännökset ja maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet sekä arvokkaat perinnemaisemat. Ajantasainen tieto on tarkistettava museoviranomaiselta ja perinnemaisemien osalta toimivaltaiselta viranomaiselta. Maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on esitetty maakuntakaavan alueluettelossa.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 13 (20) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna valtioneuvosto hyväksyi uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka astuivat voimaan Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä sekä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät yleiskaavaan osin maakuntakaavan kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, jotka ovat keskeisiä myös laadittavana olevassa yleiskaavassa: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta:

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 14 (20) Rakennusjärjestys Asemakaavat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti niiltä osin, kuin ranta- tai yleiskaavassa ei muuta määrätä, noudatetaan rakennusjärjestystä ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaa voimaan tullut Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko Jyväskylän alueella. Lakisääteisessä rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat rakentamista koskevat tarpeelliset määräykset. Jyväskylän rakennusjärjestyksen yhtenä tavoitteena on ollut yhtenäistää rakentamisen ohjausta lähikuntien kanssa. Rakennusjärjestyksestä löytyy tieto siitä, millainen lupa mihinkin rakennustoimenpiteeseen tarvitaan eli onko haettava esimerkiksi rakennuslupa tai toimenpidelupa vai tehtävä kirjallinen toimenpideilmoitus. Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai ranta-asemakaavaa. 6.3 Pohjakartta ja raja-aineisto 6.4 Maanomistus Alueelle on laadittu numeerinen pohjakartta ETRS GK26 kaistassa ilman Y-kaista 26 tunnusta ja N2000 korkeusjärjestelmässä. Pohjakartta on saatu ja sen on laatinut Jyväskylän kaupunki/a. Heinonen. Pohjakartta sisältää myös rajaaineiston, joka kuitenkin on osittain vanhentunut ranta-asemakaavan aiheena olevan maakaupan tultua voimaan. Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterikartta on ajan tasalla. Raja-aineistona käytetään ajantasaista tietoa. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa 6.5 Putkilahden kyläselvitys Putkilahdelle on 2016 laadittu kyläselvitys. Selvityksen lopputuotteena, kyläselvitysraportin lisäksi, rakentamista ohjaamaan on laadittu kaksi tavoitekarttaa ja niihin liittyvä tavoiteohjeistus. Tavoitekartassa osoitetuilla rakentamisen kannalta suotuisilla alueilla kaava-alueen ulkopuolella ja osittain kaavoitetulla alueella voidaan rakentamista luvittaa vähäisissä määrin poikkeamispäätöksillä ja suunnittelutarveratkaisuilla tavoiteohjeistuksen mukaisesti. Kyläselvityksellä ei ole oikeudellisia vaikutuksia eikä se ole suunnitelma tai kaava, jonka mukaan rakentamislupia voitaisiin myöntää suoraan. Selvitys antaa kuitenkin tuoreinta tietoa alueen olosuhteista. Selvityksen aineistoa ovat mm.: kyläselvitysraportti tavoitekartta 1 (maankäyttöä ohjaavat tekijät ja rakentamisen kannalta suotuisat alueet) tavoitekartta 2 (Päijänteen rantaosayleiskaava ja rakentamisen kannalta suotuisat alueet) tavoiteohjeistus Kyläselvityksen liitteet: kyläkyselyn tulokset

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 15 (20) luonto- ja liito-oravaselvitys vesihuoltoselvitys suunnitelmakartta 7 VUOROVAIKUTUSMENETTELYT 7.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueeseen rajoittuvan alueen maanomistajat, asukkaat (ja loma-asukkaat) Kaavan vaikutusalueen asukkaat Kaava-alueen vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset, elinkeinonharjoittajat ja maanviljelijät Viranomaiset Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen Museo Jyväskylän kaupunki Palo- ja pelastustoimi Maanmittauslaitos Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 7.2 Tiedotustavat asukasyhdistykset ja kylätoimikunnat vesiosuuskunnat osakaskunnat tiekunnat laajakaistayhtiöt sähköyhtiöt (Järvi-Suomen Energia) jätehuoltoyhtiö muut paikallisella tasolla toimivat yhteisöt maakunnan tasolla toimivat yhteisöt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten kesken järjestetään tarvittaessa neuvotteluja. Kaavan vaiheista vireille tulosta ja nähtäville panoista tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) ja Jyväskylän kaupungin kaavoituksen www-sivuilla. Ranta-asemakaava-alueen välittömiä rajanaapureita tiedotetaan henkilökohtaisin kirjein kaavan valmistelu- ja ehdotusvaiheissa. Ehdotusvaiheessa kirjeet lähetetään viikkoa ennen nähtävillä olon alkua.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 16 (20) 7.3 Osallistumismenettelyt, palautteen antaminen Palaute OAS:sta Osallinen voi olla yhteydessä kaavan valmistelijoihin kaavaan liittyvissä asioissa koko kaavaprosessin ajan. Tarvittavat yhteystiedot on esitetty OAS:n lopussa. Asemakaavaselostukseen kirjataan yhteenvedot kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä. Varsinaiset osallisten kuulemisvaiheet ovat seuraavat: Ranta-asemakaavan vireille tulosta kuulutetaan ja OAS asetetaan nähtäville. Osallinen voi antaa vapaamuotoisesti palautetta OAS:sta Mielipide kaavan valmisteluvaiheessa Kaavan valmisteluaineisto asetetaan kuulutuksella kahden viikon ajaksi nähtäville. Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä Muistutus kaavaehdotuksesta Kaavaehdotus asetetaan kuulutuksella virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisille varataan mahdollisuus muistutusten antamisen. Kaavaehdotuksesta annettavat muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat samalla ilmoittaneet osoitteensa, laaditaan kirjallinen perusteltu vastine. Kaupunki kuuluttaa ajallaan kaavan hyväksymisestä. Mikäli haluaa henkilökohtaisen erillisen tiedotteen kaavan hyväksymisestä, tulee se mainita muistutuksen yhteydessä Valitus kaavan hyväksymisestä Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on kuukauden ajan mahdollisuus tehdä valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. 7.4 Viranomaisyhteistyö Neuvottelut Osalliset viranomaiset on lueteltu edellä kohdassa 7.1 Osalliset, sivu 15. Viranomaiset ottavat kantaa suunnitelmiin toimialansa ja tehtäviensä puitteissa. MRL 66.2 mukainen viranomaisneuvottelu järjestetään valmisteltaessa kaavaa, joka koskee vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Uiton ranta-asemakaava-alue on osa natura-aluetta ja osa valtakunnallisesti arvokasta Putkilahden maisema-aluetta. Ranta-asemakaavan sisältönä on kuitenkin vain siirtää oleva, toteutumaton rakennuspaikkaoikeus toiseen paikkaan. Siirrolla voimassa olevassa yleiskaavassa natura-alueelle sijoittuva rakennuspaikka siirtyy pois natura-alueelta. Yksittäinen erillinen rakennuspaikka siirtyy samalla rannalta muiden joukkoon, jossa sen maisemavaikutus pienenee sen sulautuessa jo rakennetun ympäristön yhteyteen.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 17 (20) Lausunnot 8 SELVITYKSET Koska kaavan vaikutukset natura- ja valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ovat vaikutuksia vähentävät, ei ole tarkoituksenmukaista järjestää MRL 66.2 mukaista neuvottelua kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, maakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi. Viranomaisilta varmistetaan sähköisesti näkemys viranomaisneuvottelun tarpeesta ja varataan tilaisuus alustavan OAS:n kommentoimiseen. Prosessin aikana pidetään tarvittaessa viranomaisten kanssa erillistyöneuvotteluja. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten. Kaavaehdotuksesta pyydetään harkinnan mukaan lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Asemakaavaselostukseen / erilliseen vastineraporttiin kirjataan lausuntojen sisältö sekä miten ne on kaavan laadinnassa huomioitu. Kaavaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (MRL 9 ). Kaavaselostuksessa esitetään: Selvitys alueen oloista Muut ympäristöominaisuudet ja niissä tapahtuneet muutokset Muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot alueesta ja sen lähiympäristöstä Alueella on oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, jonka selvityksiä voidaan hyödyntää. Rantojen suunnittelua koskevien MRL 73 :n erityisten sisältövaatimuksien mukaisesti huomioidaan myös, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet huomioidaan; 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. 8.1 Laadittavat erillisselvitykset Pohjakartta Luontoselvitys Ranta-asemakaavaa varten on laadittu numeerinen ajantasainen pohjakartta.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 18 (20) Biologi on tehnyt alueella toukokuussa 2017 maastokäynnin. Luontoselvitys on OAS:n liitteenä. 9 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu nykytilaan. 9.1 Arvioitavat vaikutukset MRA 1 :n mukaan asemakaavan selostuksessa arvioidaan kaavan vaikutuksia: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Tähän ranta-asemakaavaan liittyen arvioidaan erityisesti seuraavia seikkoja: vaikutukset luonnonympäristöön vaikutukset muinaisjäännöksiin vaikutukset viihtyisyyteen ja vesihuollon järjestämiseen rakentamisen sopeutuminen ympäristöön rakennettavuus 9.2 Vaikutusten arviointimenetelmät Vaikutusten selvittäminen perustuu alueesta käytettävissä oleviin tietoihin, alueella suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. 9.3 Osallistuminen vaikutusten arviointiin Osalliset voivat myös arvioida kaavan vaikutuksia kohdan 7.3 Osallistumismenettelyt, palautteen antaminen, sivu 16, mukaisesti.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 19 (20) 10 KAAVAPROSESSIN ETENEMINEN 10.1 Aloite kaavan laatimiseksi 10.2 Vireille tulo Maanomistaja on tehnyt aloitteen kaavan laatimiseksi huhtikuussa Jyväskylän kaupunginhallitus päätti Uiton ranta-asemakaavan vireilletulosta Luontoselvitys, toukokuu 2017 Biologi käy maastossa tarkistamassa alueen luontoarvot Pohjakartta lokakuu Valmisteluvaiheen kuuleminen, toukokuu 2018 Valmisteluaineisto yleensä kaavaluonnos asetetaan kuulutuksella nähtäville kahden viikon ajaksi. Naapureille lähetetään henkilökohtaiset tiedonantokirjeet. Nähtävillä olon aikana osalliset voivat antaa valmisteluaineistosta mielipiteen. Viranomaisia tiedotetaan valmisteluaineistosta. Luonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään teknisessä lautakunnassa Kaavaehdotus, kesäkuu 2018 Kaavaa kehitetään mahdollinen palaute huomioiden ja se kuulutetaan kaavaehdotuksena nähtäville kuukauden ajaksi. Osalliset voivat jättää kaavasta kirjallisen muistutuksen, viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot käsitellään kunnanhallituksessa Hyväksymiskäsittely elokuu 2018 Kun kaikki lausunnot ja muistutukset on saatu, järjestetään tarvittaessa vielä viranomaisneuvottelu. Niille muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, laaditaan kirjalliset vastineet. Jos kaavaan tehdään vielä merkittäviä muutoksia, se asetetaan uudestaan ehdotuksena nähtäville. Muussa tapauksessa se etenee hyväksymiskäsittelyyn. Ranta-asemakaavan hyväksymisestä päättää Jyväskylän... Hyväksymistä koskeva päätös sekä kaavakartta ja -selostus lähetetään viivytyksettä tiedoksi ELY keskukselle ja niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa nähtävillä. Päätöksestä tiedotetaan sekä kaava ja kaavaselostus julkaistaan myös sähköisesti. Siitä, kun kaavan hyväksymistä koskeva päätös on tullut osallisten tietoon, alkaa kuukauden valitusaika Voimaan tulo, syyskuu 2018 Kun ranta-asemakaavan hyväksymistä koskevan päätös on saanut lainvoiman, kaavan voimaantulosta kuulutetaan.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 20 (20) 11 LISÄTIEDOT Jyväskylän kaupunki Arto Sipinen Vapaudenkatu Jyväskylä p Kaavan laatija Puistokatu 2 A Jyväskylä Tuomo Järvinen, arkkitehti p tuomo.jarvinen@fcg.fi