Konseptikuvaus, liite tonttihakulomakkeeseen Ranta-Tampella kortteli 990 Kanavanranta

Transkriptio

1 Sivu 1 (8) Konseptikuvaus, liite tonttihakulomakkeeseen Ranta-Tampella kortteli 990 Kanavanranta 1. Johdanto Skanska Kodit ja Setlementtiasunnot ovat halukkaita kehittämään Ranta-Tampellan korttelin 990 länsipään korttelikokonaisuutta yhteistyössä itäpäähän valittavan konsortion kanssa. Yritystemme avoin ja innovaatio-orientoitunut toimintatapa mahdollistaa modernin ja asukaslähtöisen korttelin kehittämisen Ranta- Tampellaan. Skanska Kodit on asumiseen ja asuinalueisiin erikoistunut projektikehittäjä, jonka kohteita Skanska Talonrakennus rakentaa. Skanskan erityisosaamista on käyttäjälähtöinen ja vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi, jonka pohja luodaan arvoihin perustuvalla Living Area Design työkalulla. Setlementtiasunnot on yhteisöllisen monisukupolvisen kortteliasumisen asiantuntija sekä rakennuttaja ja omistaja, jonka uusin kortteli, Jätkäsaaren Sukupolvienkortteli, voitti tammikuussa 2017 Vuoden Parhaat ARA-neliöt palkinnon. Setlementtiasuntojen missiona on

2 Sivu 2 (8) yhteisöjen rakentaminen, minkä takia yhtiö on avannut laadukkaita asukastilojaan myös naapurustoille. Skanskalla on Tampereella tonttivarantoa Härmälänrannan alueella. Kaupungin tontteja Skanska on ostanut tai vuokrannut viimeksi vuosina Ratinanrannan ja Matrix hankkeiden myötä. Korttelin 990 hankkeista 2/3 on suunniteltu RS hankkeiksi, joissa osa asunnoista on vapaarahoitteisia vuokraasuntoja. Kolmasosa korttelista toteutetaan Setlementtiasuntojen ARArahoitteisena hankkeena. Asuntojakauma on monipuolinen tarjoten asuntoja eriikäisille sekä erilaisissa elämäntilanteissa oleville kaupunkilaisille. Näistä kaikista tarkempi konseptikuvaus kohdassa Korttelikonsepti Skanskan ja Setlementtiasuntojen korttelin kolme taloa muodostavat superkorttelin kanavan varteen. Ensimmäinen kerrostaso muodostaa aktiivitilan sisällä ja ulkona. Kellarikerros muodostaa yhtenäisen palvelukerroksen polkupyörille, autoille ja muulle lähilogistiikalle (kotiin kuljetukselle ja arkitavaroille). Katutasossa sijaitsee asukkaiden yhteistiloja, jotka avautuvat kanavan suuntaan sekä sisäpihalle. Yhteistilassa on laadukas yhteisökeittiö kokous- ja juhlatilaisuuksia varten sekä tilava monitoimitila, joka voidaan kalustaa kokoustilaksi asukaskouksiin, juhlatilaksi, perhejuhlia varten tai joogatuntien liikuntatilaksi. Tilat ovat vuokrattavissa myös ulkopuolisille yrittäjille ja tilantarvitsijoille Flextila-järjestelmän avulla. Kanavan puolella on talon yhteissauna vilvoitteluterasseineen. Läntisin katukerroksen tila korttelissa varustetaan ravintolan vaatimilla tekniikoilla. Palvelukerros on esteetön ja viihtyisä puolilämmin tila, jonka kautta päästään kaikkiin asuintaloihin. Palvelukerrokseen tullaan polkupyörillä, lastenvaunuilla, sähköpolkupyörillä, yhteiskäyttöautoilla, sähköautoilla ja hybridiautoilla. Sähköautojen latauspisteet toimivat sekä aurinko- että verkkosähköllä. Palvelukerroksessa sijaitsee myös postiboxit tavara- ja ruokatoimituksia varten, polkupyörien ja harrastevälineiden verstas, dog shower eli pesupaikka lastenvaunuille, pyörille, kuraisille lapsille ja metsämiehille. Palvelukerroksessa sijaitsee myös korttelin yhteinen kuntosali. Palvelukerroksessa on paljon tilaa polkupyörille ja aktiivisten ihmisten harrastevälineille, sekä veneille, joilla on paikkoja myös talon edessä olevassa kanavassa. Yksi taloista on pitkäaikaiseen omistusasumiseen keskittyvä talo. Toinen talo on lyhytaikaisempaan asumiseen keskittyvä co-living talo Kotelli, jossa on joustavaa tilaa asumisen palveluille ja joustaville työntekemismuodoille. Kolmas talo on Setlementtiasuntojen kohtuuhintaista asumista tarjoava talo. Kolme taloa muodostavat yhteisön, joka tarjoaa asukkailleen ylisukupolvista omaehtoista aktiivista kaupunkielämää. Olennainen osa korttelikokonaisuutta on terveellinen ja turvallinen koti. Suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena on Joutsenmerkki kriteeristön mukainen kokonaisuus, joka asettaa vaatimuksia energiankäytölle, kemiallisille tuotteille,

3 Sivu 3 (8) rakennusmateriaaleille ja sisäilmalle. Näillä on vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Näiden lisäksi Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia rakentamisen laadunvarmistukselle sekä rakennuksen luovutukselle. 3. Kodit Asuntotyypit vaihtelevat yksiöstä kolmen makuuhuoneen perheasuntoon/kimppakämppään. Asuntojen muuntojoustavat säilytystilat palvelukerroksessa ja asunnoissa muuntuvat eri käyttäjien tarpeisiin. Perheasunnoissa on erillinen kodinhoitohuone erillis-wc:n yhteydessä. Muuntojoustavuutta edustaa mm. 1h+3h ja 1h+2h yhdistelmät, jotka perhe-elämän alkumetreillä toimivat yhdistettynä perheasuntona ja myöhemmin perheen juniorille voidaan eriyttää oma asunto. Perheen mummo voi muuttaa viereiseen asuntoon lasten muutettua kotoa. Asunnot ovat saunattomia, mutta isoimmissa asunnoissa on tilavaraus työtilan/vaatehuoneen muuttamiseksi löylyhuoneeksi. Kesäkaksio kuvaa asuntotyyppiä, jossa parveke integroidaan osaksi asuntoa muodostaen toisen huoneen kesäaikana. Superkortteli suunnitellaan eri-ikäisten asukkaiden tarpeisiin soveltuvaksi. Erityisteemaksi nostetaan perheet, kimpat ja muut ylisukupolviset lähiyhteisöt, jolloin superkortteli tarjoaa kestäviä vaihtoehtoja myös erilaisille porukoille (pienperhe ja isoisä; isovanhemmat ja yksinhuoltajaperhe; pienyhdistykset, joiden jäsenillä halua asua lähekkäin). Asunnot etsitään erilaisista vaihtoehdoista siten, että joku perheenjäsen voi asua omistusasunnossa kun taas osa ara-vuokraasunnossa. Superkorttelin suunnittelussa hyödynnetään Setlementtiasuntojen Design Manual ohjeistoa sekä Skanskan Kohtuuhintainen talo suunnitteluohjeistoa. Setlementtiasuntojen Design Manual sisältää koottua tietoa etenkin yhteisöllisen asumisen ratkaisuista. Kohtuuhintainen talo ohjeisto tarjoaa malleja hyvien asuntopohjien suunnitteluun. Pitkäaikaisten asukastutkimusten ja tuotetoimittajayhteistyön perusteella ohjeisiin on koottu ns. hyvä minimi. Täten taataan se, ettei tehdä liian pieniä asuntoja, joiden asuttavuus on huono. Pohjissa on esitetty toimivat keittiöt ja kylpyhuoneet. Keittiöt on esitetty toiminnallisesti eri vaihtoehdoilla erikokoisille asunnoille. Kylpyhuone- sekä keittiömallistoissa on esitetty hyvä minimi, suurempia saa tehdä, mutta pienempiä ei. Mallistossa on huomioitu esteettömyys, kalustettavuus ja ennen kaikkea asuttavuus. Mallistolla tavoitellaan tehokasta suunnittelua, hyviä asuntoja, minimilaadun asetusta sekä kustannustehokkaita, toteuttamiskelpoisia suunnitelmia ja energiatehokkaita rakennuksia.

4 Sivu 4 (8) Esimerkkinä ohjeiston kaksiotyyppi. Toinen esimerkkipohja on potentiaalisen kohderyhmän arvokentän mukaan suunniteltu asuntotyyppi, joka tarjoaa pientä arjen luksusta. 4. Sisäilmaesteetön talo Asunnot suunnitellaan soveltamalla uusinta Tampereen kaupungin ja Skanskan yhteisessä Stardust hankkeessa tuotettua älytalo-osaamista tavoitteena tuottaa mahdollisimman terveellinen ja miellyttävä sisäilma. Tämän takia asunnot varustetaan lattialämmityksellä ja huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla hyvän sisäilmaolosuhteen aikaansaamiseksi. Asukkailla on näin mahdollisuus asuntokohtaisesti säätää huoneistojen lämpötilaa ja ilmanvaihtoa. Asuntojen ohjaus tapahtuu älykkäällä ohjausjärjestelmällä oman kännykän kautta: lämmityksen säätö, ilmanvaihdon ohjaus, kotona-poissa ohjaus. Kaikki yhteydenpito asukkaiden kesken ja tilojen varaukset sekä laskutus hoidetaan appsilla: verstas, saunavaraus, pesutupa, kuivaushuone, yhteiskäyttöauto. Viisas koti -järjestelmään voidaan liittää kaikkia erilaiset asukkaiden tarvitsemat elämää helpottavat järjestelmät: ikäihmisen asunnon turvalattia ja hälytysjärjestelmät sekä hifi-ihmisen äänentoistojärjestelmä. Älykäs talo mahdollistaa myös sisäilmaesteettömyyden. Se tarkoittaa puhdasta ja tasalaatuista sisäilmaa erityisryhmien tarpeet huomioiden. Materiaalien emissiot on minimoitu ja suunnitteluvaiheessa elinkaaritestauksella varmistetaan, että pintamateriaalit ovat helposti ja kemikaalittomasti puhdistettavissa sekä hyvin kulutusta kestäviä. Tuloilma suodatetaan erityissuodattimilla. Huoneistokohtaista sisäilmaa säädetään lämpötila- ja kosteusantureiden ohjaustiedon avulla, jolloin olosuhde säätyy kunkin asukkaan käyttötilanteen mukaisesti. Talotekniikan etävalvonnan ansiosta mahdolliset vikatilanteet voidaan ennakoida ja korjata proaktiivisesti ennen kuin niistä syntyy asukkaalle haittaa. Sisäilmaesteettömän talon toteuttamiseksi kootaan ohjausryhmä, johon kutsutaan osapuolet ympäristöministeriöstä, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta, rakennusmateriaaliteollisuudesta, rakennusteollisuudesta, yliopistotoista ja tutkimuslaitoksista sekä sisäilmasairastaneita edustavia järjestö sekä aktiiviasukkaita. Sisäilmaesteetön talo koostuu kolmentasoisesta luokituksesta: 1.

5 Sivu 5 (8) Sisäilmaesteetön talo perustaso: Koko talo suunnitellaan terveelliseksi ja turvalliseksi. 2. Sisäilmaesteetön talo erityistaso: talon erityisasunnot (aravuokratalo) varustetaan erityisen tarkoilla materiaalivalinnoilla, jolloin sisäilmasairastunut ihminen voi muuttaa asumaan taloon. Sisäilman puhdistukseen ulkoilman emissioista kiinnitetään erityistä huomiota. 3. Sisäilmaesteetön talo teoriataso: vaatimukset perustuvat sisäilmasairastaneiden vaatimuksiin. Kolmannen tason asumista ei voida toteuttaa kaupunkialueilla, vaan asuminen perustuu erillispientaloihin. Työn lopputuloksena syntyy sisäilmaesteettömän talon kriteeristö. Rakennuksen digitaalinen kaksonen (digital twin) toimii talon ylläpidon elinkaaren aikaisena tietopankkina, jonne kertyy koko talon tarina, suunnitelmat ja korjaushistoria. Digitaalisen tietopankin avulla talon ylläpitokustannukset saadaan optimoitua, jolloin rakennuksen ikä pitenee ja se on omistajilleen edullinen investointi. Rakennusmateriaalien CO2 laskennalla suunnitteluvaiheessa varmistetaan rakennuksen mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Hiilijalanjälkeä pienentää myös talojen kattopintojen aurinkopaneeleilla tuotettu lähienergia, jota käytettään myös sähköautojen lataukseen. Kehittyvä akkuteknologia voi mahdollistaa aurinkosähkön varastoimisen kesäaikaan ja akun smart grid käytön talviaikaan (vuokrataan energiayhtiölle loka-helmikuun väliseksi ajaksi). Tampereella Toni Tuomola Kimmo Rönkä Skanska Talonrakennus Oy Setlementtiasunnot Oy Kodit p p Liitteessä referenssi- ja konseptikuvia.

6 Sivu 6 (8) Kuva 1. Fiiliskuva: superkorttelin elämä heijastuu kanavan vesipinnasta Kuvat 2. Pihatason konseptikuvia. Kuva 3. Kanavan varren aktiivista käyttöä.

7 Ulkoinen Sivu 7 (8) Kuvat 4. Palvelukerroksen pyörävaraston konseptikuvia. Kuva 5. Helsingin Telakkaranta, Skanskan asunto- ja toimitilakohde. Kuva 6. Katutason viitekuvia, Hammarby Sjöstad.

8 Sivu 8 (8) Kuva 7. Taloryhmien väliin muodostuu pocket park.