SILOVUOREN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA PYHÄJOKI. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 SILOVUOREN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA PYHÄJOKI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Suunnittelualue Tiedot hankkeesta Hankkeen vaihtoehdot Hankkeen tekninen kuvaus Hankkeen aikataulu Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Kaavoitustilanne Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Laaditut ja laadittavat selvitykset ja suunnitelmat Selvitettävät vaikutukset Osalliset, osallistuminen ja alustava aikataulu Osalliset Osallistuminen, vuorovaikutus ja alustava aikataulu Yhteystiedot Lähteet Liitteet Project number: Dated: Revised:

3 1 Johdanto ABO Wind Oy suunnittelee Pyhäjoen Jukonperälle Silovuoren tuntumaan 9 tuulivoimalan tuulipuistoa. Hankevastaava toimitti tuulipuistoa koskevan ympäristöselvityksen Pohjois Pohjanmaan elinkeino, liikenneja ympäristökeskukselle YVA menettelyn tarveharkintaa varten. Yhteysviranomainen antoi asiasta lausunnon (POPELY/12/07.04/2013). Lausunnon mukaan Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeella ei ennalta arvioiden arvioida olevan sellaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia asutukseen, ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyvyyteen, suojelu tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin, kaukomaisemaan tai luonnon monimuotoisuuteen, jotka olisi selvitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisessa menettelyssä. Tuulipuiston rakentaminen edellyttää maankäyttö ja rakennuslain (MRL) mukaista rakennuslupaa. Koska Silovuoren alueella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen toteuttaminen tuulivoimaosayleiskaavan laatimista. Maankäyttö ja rakennuslain voimaan astunut muutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimalan rakentamiseen yleiskaavan perusteella (MRL 77 a ). Kaavoitus on tullut vireille SG Power Oy:n aloitteesta. Pyhäjoen kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt SG Power Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Silovuoren tuulipuistolle. Kaavoitustyötä ohjaa Pyhäjoen kunta. Kaavan laadinnasta vastaa WSP Finland Oy. Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan Silovuoren tuulipuistohankkeen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen, osallistumismahdollisuudet sekä kaavoituksen alustava aikataulu. Lisäksi osallistumis ja arviointisuunnitelmassa kuvataan kaavan laadintaan tarvittavat selvitykset ja vaikutusarvioinnit. Tätä osallistumis ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin ja kaavoituksen kuluessa. Silovuoren tuulipuistohanke on siirtynyt SG Power Oy:n hallinnasta ABO Wind Oy:n hallintaan elokuussa Suunnittelualue Kaava alue sijaitsee Pyhäjoen kunnassa Liminkakylän läheisyydessä. Etäisyys Pyhäjoen keskustaan on noin 19 km, Merijärven keskustaan noin 13 km ja Vihannin keskustaan noin 21 km. Lähin asutuskeskittymä on alueen luoteispuolella sijaitseva Jukonperä. Kaava alueen pinta ala on noin 412,8 ha. ABO Wind OY:llä on alueen hallintaoikeus pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Osayleiskaavan laadinnassa ja vaikutusten arvioinnissa tarkastelu kohdistuu varsinaista kaava aluetta laajemmalle alueelle. Kaavoituksessa tarkastellaan kaava alueen lisäksi noin 0,5 km:n vyöhykettä varsinaisen kaava alueen ympärillä. Näin menetellen pyritään ottamaan huomioon kaava alueen välittömässä läheisyydessä olevien maa alueiden maankäyttö ja mahdolliset vaikutukset niihin. 3

4 Kuva 1. Silovuoren tuulipuiston kaava alueen sijainti (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2013). 3 Tiedot hankkeesta 3.1 Hankkeen vaihtoehdot Kaavoituksessa tarkastellaan vain yhtä vaihtoehtoa, jossa tuulipuisto koostuu 9 tuulivoimalayksiköstä. Voimalan yksikkökoko on n. 3,3 MW. 3.2 Hankkeen tekninen kuvaus Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymiseen tarvittavasta maakaapelista sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Voimalat ja muut rakennuskohteet on pyritty sijoittamaan siten, etteivät ne sijoitu arvokkaiden luontokohteiden päälle. Tuulivoimaloiden lukumäärä tuulipuistossa tulee olemaan 9 voimalaa. Voimaloiden yksikköteho tulee olemaan noin 3,3 MW, jolloin puiston enimmäistehoksi tulee 29,7 MW. Voimaloiden lopulliseen yksikkökokoon vaikuttavat sekä tekniset että kaupalliset kysymykset. Tuulivoimalan tornin korkeus tulee käytettävästä voimalakokoluokasta ja toimittajasta riippuen olemaan noin 137 metriä. Lavan pituus käytettävästä voimalasta riippuen on noin 63 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus on siten enimmillään noin 200 metriä. Project number: Dated: Revised:

5 Tuulipuisto liitetään valtakunnan verkkoon n. 4,4 km kaava alueesta luoteeseen sijaitsevalla Fingrid Oyj:n sähköasemalla. Voimajohto tuulipuiston ja sähköaseman välillä rakennetaan jännitteeltään enintään 110 kv maajohtona. Sähköaseman tontti on vuokrattu Pyhäjoen kunnalta. Sähköasemalle haetaan erillinen rakennuslupa. Tuulipuistoalueelta on metsäautotieyhteys Pahkasalontielle. Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää alueella olevia metsäautoteitä. Teiden kantavuutta on osin parannettava täysperävaunuajoneuvoille soveltuviksi noin 5,5 6,0 km matkalta. Myös teiden leveyttä on paikoin kasvatettava, siten että tuulivoimaloiden komponentit on mahdollista kuljettaa alueelle (minimileveys käytettävästä kalustosta riippuen on noin 5 6 metriä). Tarve kokonaan uusien teiden rakentamiselle on alustavan arvion mukaan 2 2,5 km. Rakennus ja asennusvaiheessa jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivataan puustoa noin hehtaarin alueelta (eli noin 100 m x 100 metrin alueelta). Voimaloiden perustukset valetaan tyypillisesti paikanpäällä. Voimalat myös kootaan osista paikan päällä. Voimalan osat (komponentit) tuodaan asennuspaikalle rekoilla. Tyypillisesti voimalan torni tuodaan asennuspaikalle 3 4 osassa, konehuone yhtenä kappaleena sekä roottorin napa ja lavat erikseen. Osat nostetaan paikoilleen ja liitetään tosiinsa kahden nosturin avulla. Yleensä roottori kootaan jo maassa valmiiksi liittämällä lavat napaan. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Perustukset mitoitetaan noin 50 vuoden käyttöiälle ja kaapelit vähintään 30 vuoden käytölle. Voimaloiden koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa 50 vuoteen. 3.3 Hankkeen aikataulu Kaavoitusmenettely on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2014 alussa ja rakennuslupamenettely kevään 2014 aikana, jolloin tuulipuiston rakentaminen voisi käynnistyä kesällä Näin tuulipuisto olisi tuotantokäytössä syksyllä Suunnittelun tavoitteet voimaan tullut maankäyttö ja rakennuslain muutos mahdollistaa yleiskaavan käytön rakennusluvan perusteena, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Silovuoren osayleiskaava on tarkoitus laatia siten, että sen perusteella voidaan myöntää rakennuslupa tuulivoimaloiden rakentamiselle. Osayleiskaava laaditaan olemassa olevaa lähtöaineistoa, hankkeesta vastaavaan suunnitelmia, ympäristöselvityksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä sekä muita tehtäviä selvityksiä ja niiden tuloksia hyödyntäen. Maankäyttö ja rakennuslain 77 b :n mukaan laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaava, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoiman tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. 5

6 5 Suunnittelun lähtökohdat 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö ja rakennuslain mukaista alueiden käytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän päätöksen mukaisia tavoitteita on tarkistettu ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tarkistetuissa tavoitteissa todetaan tuulivoiman osalta maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Nimenomaisesti tuulivoimarakentamista koskevien tavoitteiden lisäksi tuulivoima alueiden suunnittelussa on otettava huomioon muutkin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kuten esimerkiksi maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista ja lentoturvallisuutta koskevat tavoitteet. Näistä keskeisiä ovat seuraavat: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Lentoasemien ympäristön maakäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvä tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Lisäksi alueiden käytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Eheyttävän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä alueiden käytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin alueiden käytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä Kulttuuri ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: Project number: Dated: Revised:

7 alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville (hankealueen vieressä turvetuotantoalue, arvokas moreenialue) alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana huomioidaan viranomaisten laatimat selvitykset (Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet [Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992], Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt [Museovirasto 2009] ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet [Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983]) Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia yhteys ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja alueet sekä maiseman yleispiirteet alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät 5.2 Kaavoitustilanne Pyhäjoella on voimassa Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava (vahvistettu ja saanut lainvoiman ). Voimassa olevassa maakuntakaavassa tuulivoima alueita on osoitettu merelle ja rannikolle, mutta ei maa alueille. Silovuoren tuulipuistoalue sijoittuu ns. kaupunki maaseutu vuorovaikutusalueelle (kmk, Kuva 2). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, jolla kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Lisäksi alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Silovuoren tuulipuiston vaikutusalueella on maakuntakaavassa osoitettu kyliä (Pirttikoski, Pyhäkoski) ja Natura alue (Telkkisaaret, FI ). Maakuntakaavan yleisissä suunnittelumääräyksissä todetaan maa ja metsätalouden osalta, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asutuksen tavoitteet ja maatalouden, mukaan lukien karjatalouden, toimintaedellytykset. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsätaloutta suunniteltaessa tulee edistää metsien monipuolista hyödyntämistä yhteen sovittamalla eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. 7

8 Kuva 2. Ote Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavasta. Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavaa ollaan uudistamassa. Vireillä olevassa maakuntakaavassa (1. vaihekaavan luonnos) hankealueen lähimmät merkinnät ovat SL Telkkisaarten Natura 2000 alue sekä pääsähköjohdon yhteystarve. Pääsähköjohdon yhteystarve liittyy Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, missä Silovuoren hankealueen itäpuoliselle alueelle on merkitty 400 kv:n johto ja liityntäaseman (Uusnivala) yhteystarve. Silovuoren tuulipuistoalueen lähimmät tuulivoimalle mahdollisesti varattavat alueet ovat tv 1 kohdealueet 310, 317, 327 ja 328 (Kuva 3). Kohteet on määritelty tuulivoimatuotantoon soveltuviksi Pohjois Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksessä. Kohteet 310, 317 ja 328 kuuluvat Raahen eteläiseen aluekokonaisuuteen ja kohde 327 Kalajoki Pyhäjoki aluekokonaisuuteen. Project number: Dated: Revised:

9 Kuva 3. Ote Pohjois Pohjanmaan 1. vaihekaavan luonnoksesta. Pohjois Pohjanmaan liiton teettämässä uusimmassa tuulivoimaselvityksessä Tuulivoimaselvitys 2013 (Ramboll 2013) Silovuoren alue (kohde G) on luokiteltu A/B luokkaan keskimääräisten teknistaloudellisten ominaisuuksiensa vuoksi ja vähäisen lähiasutuksen määrän vuoksi (kuva 4.). Etäisyys liityntäpisteeseen laskee luokitusta, mutta ympäristövaikutusten vähäisyys nostaa luokitusta. Luokittelussa A tarkoittaa ensisijaisesti suositeltavaa aluetta, joka soveltuu hyvin maakuntakaavaan tuulivoima alueeksi ja B tarkoittaa toissijaisesti suositeltavaa aluetta, joka soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoima alueeksi. 9

10 Kuva 4. Kohteen G (Silovuori) sijainti. (Ramboll 2013) Silovuoren tuulipuistoalue ei sijoitu yleis tai asemakaava alueelle. Lähin kaavoitettu alue sijaitsee Merijärvellä (Pyhänkosken oikeusvaikutteinen osayleiskaava alue, muutos ja laajennus hyväksytty ). Merijärven kaava alue sijaitsee noin 10 km etäisyydellä Silovuoren tuulipuistoalueesta. Lähimmät kaavoitetut alueet Pyhäjoella ovat Etelänkylän Viirteen oikeusvaikutteinen osayleiskaava alue (hyväksytty ) sekä Parhalahden oikeusvaikutteinen osayleiskaava alue 2020 (hyväksytty ). Kaava alueet sijaitsevat noin km etäisyydellä Silovuoren tuulipuistoalueesta. Pyhäjoen kunnassa on laadittu Maankäyttöstrategia ja Maankäytön toteuttamisohjelma Sen jälkeen kun Fennovoima Oy valitsi Hanhikiven niemen ydinvoimalaitoksensa sijoituspaikaksi, on Pyhäjoen kunta toteuttanut maankäytössään ja kaavoituksessa hyväksytyn maankäyttöstrategian kehityskuvaa Kasvuvoima. Silovuoren tuulipuistoalue sijoittuu osittain kehityskuvassa mainittuun Liminkakylän alueeseen. Kehityskuvassa Kasvuvoima Liminkakylän alueella olevan asutusrakenteen säilymistä tuetaan (Kuva 5). Luonto lisää Pyhäjoen mahdollisuuksia ja vetovoimaisuutta muun muassa luontomatkailun tai luontoon kytkeytyvien harrastuksien ja virkistystoiminnan suhteen sekä mahdollisesti myös erämaiseen asumiseen liittyen. Maankäytön toteuttamisohjelmassa ei ole esitetty erityisiä tavoitteita Liminkakylän osalle. Project number: Dated: Revised:

11 Kuva 5. Pyhäjoen kehityskuva 1 Kasvuvoima. 5.3 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Hankealueen välittömässä läheisyydessä sen koillispuolella sijaitsee Leivinnevan turvetuotantoalue. Leivinnevalla tuotetaan kasvuturvetta ja tuotannon loppuvaiheessa jyrsinpolttoturvetta. Turvetta tuotetaan noin m 3 vuodessa. Kooltaan turvetuotantoalue on noin 136 ha ja se on saanut ympäristöluvan Turvetuotantoa on tarkoitus jatkaa noin vuoteen 2035 asti. Lähimmät muut tuulivoimahankkeet ovat Merijärven Ristivuorella sijaitseva Ristivedon toiminnassa oleva tuulipuisto, Pyhänkosken tuulipuisto, joka sijaitsee Ristivedon välittömässä läheisyydessä, Parhalahden tuulipuisto sekä Annankangas Nikkarinkaarrot tuulipuistohanke Raahessa. Hankealueiden etäisyys Silovuoren tuulipuistoalueeseen vaihtelee 6 13 km (Kuva 6.). 11

12 Parhalahden tuulipuisto Pyhänkosken tuulipuisto Merijärvi, Ristiveto Kuva 6. Silovuoren tuulipuistohanke sekä lähimmät muut hankkeet (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2013). Yhteisvaikutusten (linnusto ja maisema) arvioinnissa huomioidaan mainitut lähialueella suunnitteilla olevat tuulipuistohankkeet. Project number: Dated: Revised: 12

13 5.4 Laaditut ja laadittavat selvitykset ja suunnitelmat YVA menettelyn tarveharkintaa varten on toteutettu seuraavat selvitykset: luontotyyppi ja kasvillisuuskartoitus: hankealueella on toteutettu syksyllä 2012 luontotyyppiinventointi. Luontotyyppien lisäksi selvitettiin alueen muut luontoarvot, kuten Luonnonsuojelulain (29 ) mukaiset suojellut luontotyypit sekä Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (Metsälaki N:o 1093, 10). linnustoselvitys: linnustoselvitys toteutettiin ns. kirjallisuusselvityksenä eikä siihen siten sisältynyt käyntejä maastossa. Selvityksessä hyödynnettiin muiden läheisten tuulivoimahankkeiden linnustoselvityksiä, LintuAtlaksen tietoja sekä RKTL:n riistakolmiolaskentoja. Uhanalaisten lajien ja suurten petolintujen reviiritiedot selvitettiin Pohjois Pohjanmaan ELY keskuksesta sekä Metsähallituksen luontopalveluista. näkymäanalyysi ja visualisointi: Silovuoren tuulipuistoalueen näkyvyyttä on selvitetty näkymäanalyysin avulla sekä havainnekuvin. melu ja varjostusvaikutus: Silovuoren melu ja varjostusvaikutusta on arvioitu mallinnuksin (Wind Pro ohjelmistolla). Kaavoituksen yhteydessä toteutettavat selvitykset: tarkempi melumallinnus kolmella turbiinivaihtoehdolla: WSP Finland Oy petolintujen muuttoselvitys: tarvittaessa, kirjallisuusselvitys, WSP Finland Oy arkeologinen inventointi tuulipuiston alueelta: tarvittaessa, Mikroliitti Oy kuljetus ja liikenneselvitys: tarvittaessa, WSP Finland Oy selvitys jäänheitosta: kirjallisuusselvitys, tarvittaessa, WSP Finland Oy tarkempi maisemaselvitys: tarvittaessa, WSP Finland Oy Muut aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Pohjois Pohjanmaan liitto. Tuulivoimaselvitys Ramboll Pohjois Pohjanmaan liitto. Pohjois Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys Pohjois Pohjanmaan liitto. Voimassa oleva Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava. Pohjois Pohjanmaan liitto. Vireillä oleva 1. vaihekaavaluonnos. Pohjois Pohjanmaan liitto Pohjois Pohjanmaan arvokkaat maisema alueet. Pohjois Pohjanmaan liitto Pohjois Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Valtion ympäristöhallinto. OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Pyhäjoen kunta, Sanna Heikkinen Pyhäjoen kunnan kulttuuriympäristöohjelma. 13

14 Ympäristöministeriö Tuulivoimarakentamisen suunnittelu opas (YM, 4/2012) FCG & Pöyry Kalajoki Raahe tuulivoimapuistot. Muuttolinnustoon kohdistuva yhteisvaikutusten arviointi. 6 Selvitettävät vaikutukset Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti. Maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä eri vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siitä alueesta, jolla kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan maankäyttö ja rakennusasetuksen (MRA 1 ) mukaiset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankeen maankäyttö, luonto, maisema, melu ja varjostusvaikutuksia. Osayleiskaavan vaikutusten arviointi tehdään olemassa olevien ja täydentävien selvitysten sekä suunnitteluprosessin tuottamien tietojen perusteella. Silovuoren tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan tuulipuistoalueella tapahtuvien toimintojen sekä hankkeesta johtuvien, alueen ulkopuolelle ulottuvien toimintojen ympäristövaikutuksia rakentamisen, toiminnan ja käytöstä poiston aikana. Alueen ulkopuolelle ulottuvia toimintoja ovat esimerkiksi voimajohtojen rakentaminen ja tuulipuiston rakentamiseen ja huolto sekä kunnossapitotoimintaan liittyvä liikenne. Jokaisella vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalue. Vaikutusalueella tässä tarkoitetaan aluetta, jolla arviointityön ja tehtyjen selvitysten tuloksena kyseisen ympäristövaikutuksen arvioidaan ilmenevän. Vaikutukset arvioidaan kuitenkin huomattavasti laajemmalla alueella siten, että tarkastelualue määritetään niin suureksi, ettei merkityksellisiä vaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Tarkastelualueen laajuus riippuu aina tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. 7 Osalliset, osallistuminen ja alustava aikataulu 7.1 Osalliset Maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti osallisilla (MRL 62 ) on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Project number: Dated: Revised:

15 Maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat. Yhteisöt, joihin Silovuoren tuulivoimahankkeen kaavalla saattaa olla vaikutuksia asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat: Liminkakylän kylätoimikunta tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu ja rakennusperinneyhdistykset: Pyhäjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys, Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Metsänhoitoyhdistys Pyhäjokilaakso ja Pirttikosken metsästysseura ry elinkeinoharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt: MTK Pyhäjoki muut paikalliset tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset: Fingrid Oyj, Elenia Oy, Pyhäjokisuun Vesi Oy ja Vestia Oy Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Pyhäjoen kunnan hallintokunnat, tekninen lautakunta Pohjois Pohjanmaan liitto, Pohjois Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY), Pohjois Suomen aluehallintovirasto (AVI), Museovirasto, Pohjois Pohjanmaan maakuntamuseo, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi), Finavia Oyj, Puolustusvoimat (Ilmavoimat), Jokilaaksojen pelastuslaitos, Metsäkeskus Pohjois Pohjanmaa, Oulun maaseutukeskus 7.2 Osallistuminen, vuorovaikutus ja alustava aikataulu Osayleiskaavan vireille tulosta, kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä olosta sekä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan Pyhäjoen Kuulumiset lehdessä sekä Pyhäjoen kunnan ilmoitustaululla ja www sivuilla. Kaava alueen maanomistajille sekä kaava alueeseen rajautuvien alueiden omistajille lähetään tiedotteet postitse OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdotusvaiheissa. Osayleiskaavoituksen aikana järjestetään yleisötilaisuus kaavaehdotusvaiheessa. Osallisilla on mahdollisuus antaa osayleiskaavasta palautetta mielipiteinä kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana ja muistutuksina kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Kuvassa 7. on esitetty osayleiskaavoituksen päävaiheet ja osallistumismahdollisuudet. 15

16 Kuva 7. Osayleiskaavoituksen vaiheet ja osallistumismahdollisuudet. Aloitusvaihe: kaavoituksen vireilletulo (syyskuu 2013 lokakuu 2013) Kaavoituksen tullessa vireille siitä tiedotetaan julkisesti. Osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä OAS:issa esitetyistä osallistumis ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osayleiskaavasta järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Osayleiskaavan luonnosvaihe (lokakuu 2013 marraskuu 2013) Osayleiskaavan luonnoksen valmistelu aloitetaan OAS:in kanssa samanaikaisesti. Osayleiskaavan luonnosaineiston valmistuttua se asetetaan nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet sivuilla. Osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipiteet toimitetaan Pyhäjoen kunnalle ennen nähtävillä olon päättymistä. Luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Asianosaisilta ja viranomaisilta saatu palaute käsitellään. Osayleiskaavan ehdotusvaihe (joulukuu 2013 tammikuu 2014) Pyhäjoen kunnanhallitus päättää osayleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ). Osayleiskaavan nähtävillä olosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet sivuilla. Kunnan asukkailla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta (MRL 65, MRL 27 ). Muistutus on toimitettava kirjallisena Pyhäjoen kuntaan ennen nähtävillä olon päättymistä. Osallisilta ja asukkailta sekä viranomaisilta saatu palaute käsitellään. Ehdotusvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus. Ehdotusvaiheessa järjestetään 2. viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe (helmikuu maaliskuu 2014) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Osayleiskaavan hyväksymispäätös kuulutetaan virallisesti. Project number: Dated: Revised:

17 8 Yhteystiedot Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvää lisätietoa saa Pyhäjoen kunnalta, kaavaa laativalta konsultilta (WSP Finland Oy) ja tuulipuistohankkeesta vastaavalta (ABO Wind Oy). Pyhäjoen kunta Kaavakonsultti Tuulipuistohankkeesta vastaava Pirkko Tuuttila WSP Finland Oy ABO Wind Oy tekninen johtaja Ilkka Oikarinen c/o DEinternational Oy puh projektipäällikkö Klaus Pötter puh puh Kuntatie 1, PL 6 ilkka.oikarinen@wspgroup.fi PL Pyhäjoki Heikkiläntie Helsinki Helsinki klaus.potter@abo wind.de Tietoa kaavoituksesta on saatavissa myös kunnan internet sivuilta ja tuulipuistohankkeesta vastaavan sivuilta 17

18 Lähteet Pohjois Pohjanmaan liitto (2006). Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavakartta. Pohjois Pohjanmaan liitto (2006). Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset. Pohjois Pohjanmaan liitto (2010). Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava Pyhäjoki Raahe. Kaavaselostus 67 s. Pohjois Pohjanmaan liitto (2011). Pohjois Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys. 86 s. Pohjois Pohjanmaan liitto (2012). Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 1. vaihekaavaluonnos. Pohjois Pohjanmaan liitto (2012). Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 1. vaihekaavaluonnos. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset. Pohjois Pohjanmaan liitto (2013). Tuulivoimaselvitys Ramboll Oy. 50 s. Pohjois Suomen ympäristölupavirasto (2008). Leivinnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Pyhäjoki. Megaturve Oy. Ympäristölupapäätös Nro 117/08/2. Annettu julkipanon jälkeen Pyhäjoen kunta (2011). Pyhäjoki, maankäyttöstrategia AIRIX Ympäristö. 34 s. Pyhäjoen kunta (2011). Pyhäjoki, maakäytön toteuttamisohjelma AIRIX Ympäristö. 29 s. Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Rakennettu ympäristö. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Liitteet Liite 1. Silovuoren tuulipuistohanke. Hankealueen ja hankkeen yleiskuvaus. (WSP Finland Oy 2013) Project number: Dated: Revised:

19 WSP Finland Oy Kiviharjunlenkki 1 D FI Oulu Finland Tel: Fax: