KIVELÄN RANTA-ALUE JA MELONSAARI

Transkriptio

1 Liite 2/Kh KAAVASELOSTUS KIVELÄN RANTA-ALUE JA MELONSAARI KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos ja laajennus KUVA Pvm Asianumero 96/ /2017 Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut

2 1 PERUS- JA T U N N IST E TIEDO T 1.1 T unnist et iedot Kunta Kunnanosa Kortteli/tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Kivelä, Melonsaari ja sekä niihin liittyvät virkistys-, katu-, loma-, matkailu-, liikenne- ja vesialueet sekä niihin liittyvät virkistys-, katu-, liikenne- ja vesialueet Kivelän ranta-alue ja Melonsaari Asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan laatija Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie 5 Timo Määttä kaavoitusjohtaja Ville Korhonen kaavasuunnittelija KEURUU Kaavan vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

3 1.2 K aav a- alueen sijainti Kuva 1 Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualue koostuu kahdesta osasta, jotka sijaitsevat Melonsaaressa ja Kivelässä. Melonsaaren suunnittelualue sijaitsee Keuruun keskustan länsipuolella Juurikkasalmen ja Keuruu-Haapamäki rautatien välissä käsittäen Melonsaaren pohjois- ja eteläosan. Kivelän suunnittelualue sijaitsee Keuruun keskustan itäpuolella Kiveläntien ja Tarhiantien sekä Tarhian rajaamalla alueella. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 63 ha. Siitä Kirkonseudun asemakaavan laajennusta on n. 11 ha, joka on kokonaisuudessaan vesialuetta (W) Melonsaaren pohjoisosan ympärillä. 1.3 K aav an nimi ja tar koitus Kivelän ranta-alue ja Melonsaari Asemakaavan tavoitteena on osoittaa vesistön ja rakennuspaikkojen välissä olevat kapeat lähivirkistysaluekaistat osaksi rakennuspaikkaa. Toteutumaton Ämmänniemen leirialue muutetaan lähivirkistysalueeksi. Lisäksi ajantasaistetaan asemakaavaa mm. maantien rajausten sekä voimassa olevan kiinteistöjaotuksen perusteella.

4 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Lähtökohdat Alueen yleiskuvaus Suunnittelutilanne Asemakaavan suunnittelun vaiheet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Kaavan vaikutukset Asemakaavan toteutus Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta...10 Selostuksen liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Valmisteluvaiheen kaavan laatijan vastineet Ajantasa-asemakaava Asemakaavan seurantalomake Kaavaa koskevat muut asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali Keuruun keskustan rakennusinventointi. Keski-Suomen museo Keuruun keskustan täydennysinventointi. Keski-Suomen museo Valtateiden 18 ja 23 kehittämisselvitys Jyväskylä Keuruu Tervan alueen liikenneselvitys 2012.

5 2 T IIVIST E LM Ä 2.1 K aav apr osessin v aiheet Kaavan laatimispäätös, kaupunginhallitus Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunginhallituksessa _._.201_ Kaavaehdotus nähtävillä _._. _._.201_. 2.2 Ase makaav a Asemakaavan muutoksella osoitetaan kapeat lähivirkistysaluekaistaleet osaksi rakennuspaikkoja. Rakentamisen osalta kaavalla osoitetaan yksi uusi rakennuspaikka Melonsaaren niemeen, jossa sijaitsee olemassa oleva loma-asuntorakennus. Muutoin rakentamisen määrä noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa. Melonsaaren Ämmänniemessä voimassa olevassa kaavassa oleva toteutumaton leirialue muutetaan lähivirkistysalueeksi. Pohjoisen Melonsaaren liittymä Haapanmäentielle siirtyy kaavaratkaisulla noin 200 lännemmäksi. Muutoin kaavaa on päivitetty ja ajantasaistettu vastaamaan olemassa olevaa tilannetta liikennealueiden ja voimassa olevan kiinteistöjaotuksen mukaan.

6 3 LÄH T Ö K O H D AT 3.1 Alue e n yle iskuv aus Suunnittelualue käsittää Melonsaaren sekä Kivelän kaupunginosassa sijaitsevan Tarhian rannan omakotitaloalueen. Molemmat alueet ovat pääasiassa toteutuneet kaavan mukaisesti. Melonsaaren luoteisosassa Keuruun seurakunnan maalle osoitettu Ämmänniemen leirintäalue on kuitenkin jäänyt rakentamattomaksi. Kivelän puolella Kievarinkujan itäpuolelle osoitettu kerrostalokortteli on edelleen rakentamaton. Melonsaaren alue on jälleenrakennuskauden ajalle ominaista puolitoistakerroksista tyyppitalorakentamista. Se on rakennuskannaltaan suhteellisen yhtenäistä ja uudisrakentaminen alueella on ollut vähäistä. Tarhian rannassa on jälleenrakennuskauden jälkeistä, lukujen rakennuskantaa. Suunnittelualue on pääosin rakennettua ympäristöä. Laajemmat rakentamattomat alueet sijaitsevat Melonsaaren pohjoisosan niemissä. Ne ovat pääasiassa havupuuvaltaisia ja topografialtaan varsin jyrkkiä. Kivelässä ainut rakentamaton alue sijaitsee Kievarinkujan varressa. Tätä VL-alueeksi osoitettua rehevää notkelmaa pitkin purkautuvat hulevedet Tarhiaan Yliahosta asti. Kuva 2 Melonsaaren rantaviivaa Ketvelniemen suunnasta Suunnittelualueen maaperä on Kivelässä pääasiassa hiekkamoreenia. Melonsaari on pääosin kallioista ja paikoin kallio on pinnassa tai sitä peittää vain ohut maakerros. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomen tarkistetussa maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Keuruun seutukeskusta ja osoitettu seudullisesti merkittäväksi tiivistettäväksi taajamataajamaksi. Merkinnällä osoitetaan kehitettävä ja palvelut säilyttävä taajama. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavan laajempaan kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. Yleiskaava Keuruun kaupungin oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty vuonna Yleiskaavassa omakotitaloalueet on osoitettu pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi (AP), joiden rakennuskanta Melonsaaren osalta sisältää kulttuuriarvoja (/K). Tonttien ja vesistön väliin jäävät osin kapeat rantakaistaleet on osoitettu virkistysalueiksi (VL). Kiveläntien ja Kievarinkujan

7 kulmauksessa on yleiskaavassa osoitettu kerrostalovaltainen alue (AK). Melonsaaren suunnittelualueen läpi kulkeva Haapamäentie ja siitä etelään lähtevä Kolhontie on yleiskaavassa merkitty seudulliseksi pääväyläksi tai kantatieksi. Kuva 3 Suunnittelualue yleiskaavassa Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 4 asemakaavaa. Melonsaaren pohjois- ja eteläosassa sekä Tarhiantien loppuosan osalta on voimassa vuonna 1961 vahvistettu rakennuskaava. Ämmänkalliontien pohjoispuolella korttelissa 41 on kaavaa muutettu vuonna Tarhiantien alkupään kaava on vuodelta Kiveläntien ja Tarhian rajaaman Päkärin alueen kaava on hyväksytty Rakennusjärjestys Keuruun kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Alueen pohjakartan on laatinut Destia Oy vuosina ilmakuvausten ja laserkeilausten perusteella mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta on kaavoituspalveluiden ajan tasalla pitämä ja se täyttää JHS 185:n vaatimukset. 4 AS E M AK AAV AN S U U N N IT TELUN VAIH E E T 4.1 Suunnittelun käynnist ämine n ja sitä koske v at päät ökset Asemakaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle Keuruun seurakunnan aloitteesta ja kaavoituksen käynnistämisestä on tehty kaavoitussopimus aloitteen tekijän kanssa. Kaupunginhallitus päätti käynnistää kaavamuutoksen valmistelun.

8 4.2 O sallist umine n ja yhte ist yö Osalliset Kaavaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisia ovat mm.: suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat kaupungin viranomaiset Keuruun Vesi Keuruun Sähkö Oy Keuruun Lämpövoima Oy Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keurusseudun luonnonystävät ry Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin sanomalehti Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla sekä kirjeitse alueen maanomistajille ja naapurikiinteistöjen omistajille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Keuruun kaupungintalon asiointipisteessä. Lisäksi kaavanlaatija piti maanomistajille kaavanlaatijan vastaanoton , jossa maanomistajat saivat esittää näkemyksiään kaavatyön pohjaksi. Valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä Keuruun kaupungintalon asiointipisteessä. Kaavaluonnoksesta jätettiin 6 lausuntoa ja 7 mielipidettä Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeesta ei pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua, koska kaavahanke ei koske valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai ole muutoin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. 4.3 Ase makaav an t av oitteet Osoittaa vesistön ja rakennuspaikkojen välissä olevat kapeat lähivirkistysaluekaistat osaksi rakennuspaikkaa niiltä osin kuin se on tarkoituksen mukaista. Toteutumaton Ämmänniemen leirialue muutetaan lähivirkistysalueeksi. Lisäksi tutkitaan niiden rakennettujen asuinrakennusten korttelialueiden merkinnät, jotka eivät vastaa olemassa olevaa tilannetta. Muutetaan yleisen tien alueen (LT) rajauksia Haapamäentien osalta vastaamaan olemassa olevia tiealueen rajoja. Ajantasaistetaan rakennuspaikkojen rajoja voimassa olevan kiinteistöjaotuksen perusteella.

9 5 AS E M AK AAV AN K U VAU S 5.1 K aav an r ake nne Asemakaavan muutoksella osoitetaan kaavan tavoitteiden mukaisesti kapeat lähivirkistyskaistat osaksi rakennuspaikkoja. Eteläisessä Melonsaaressa voimassa olevassa kaavassa olevia pienialaisia lähivirkistysalueita on osoitettu myös viereisiin kiinteistöihin. Näillä alueilla ei ole ollut suurta merkitystä kunnan asukkaiden virkistyskäytön kannalta, koska ne ovat alueellisesti pieniä ja osin hankalasti tavoitettavissa eivätkä ne sijaintinsa vuoksi ole siirtymäväyliä virkistysalueille, laajemmille kaavoittamattomille metsäalueille tai talvisin vesistöjen jäälle. Rakennuspaikkojen osalta asemakaavan muutos on nykytilan toteava ja rakennuspaikkojen rajauksia on muutettu vastaamaan voimassa olevaa kiinteistöjaotusta. Rakennusoikeuden määrittelevä tehokkuusluku säilyy myös AO-tonteilla ennallaan. Suunnittelualueelle on osoitettu ainoastaan yksi uusi rakennuspaikka. Melonsaaren niemekkeessä sijaitseva, voimassa olevassa kaavassa lähivirkistysalueella oleva tila on kaavaluonnoksessa osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi (RA-1). Kyseinen rakennuspaikka on alun perin vuokrattu 1950-luvulla Keuruun seurakunnalta ja sittemmin muodostettu omaksi kiinteistökseen vuonna Keuruun kunnan rakennuslautakunta on myöntänyt kyseiselle paikalla rakennusluvan vuonna 1952 ja paikalle on rakennettu lomarakennus, joten sen osoittaminen edelleen lähivirkistysalueeksi ei ole tarkoituksenmukaista. Kivelässä korttelissa 105 Tarhian puoleisen rakennuspaikka on osoitettu kaavaluonnoksessa asuinpientalorakentamiseen (AP) ja rakennuspaikka on ulotettu rantaan saakka. Korttelin 108 eteläosassa kaava ei ole toteutunut edellisessä kaavamuutoksessa paikalle osoitetun AP-1 merkinnän (asuinpientalojen korttelialue, jolle saa rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja) mukaisesti, joten kyseinen rakennuspaikka osoitetaan AO-tontiksi, vastaavasti kuten muutkin alueen omakotitalotontit. Melonsaaren Ämmänniemeen jo Keuruun kirkonseudun ensimmäisessä rakennuskaavassa osoitettu, mutta toteutumaton leirintäalue muutetaan lähivirkistysalueeksi. Ämmänniemen puiston ja Melonsaaren puiston polkuverkosto merkitään kaavaan ulkoilureitteinä. Ämmänkalliontien varressa on osoitettu laajempi venevalkama-alue veneiden säilyttämistä varten. Lisäksi pohjoisessa Melonsaaressa on osoitettu useita pienempiä alueita veneiden pitoa varten. Eteläisessä Melonsaaressa pieni venevalkama-alue on osoitettu kapealle puistokaistaleelle. Kivelässä, suunnittelualueen eteläosassa voimassa olevassa kaavassa osoitettu rakentamaton venevalkama-alue on kaavaratkaisussa poistettu ja se on liitetty korttelin 105 asuinpientalorakennuspaikkaan. Liikennealueiden rajausten osalta on kaavassa tehty maantiealueen rajoihin perustuvaa ajantasaistusta. Kivelän alueen asukkaiden pääsyä Tarhialle ei kaavaratkaisulla ole estetty, koska Kievarinkujalta ja Raiviolahdentieltä sekä Tarhiantieltä erkanevat yhteydet joko katualueen tai lähivirkistysalueiden kautta säilyvät. Kivelässä Tarhian omakotitalotonttien ranta-alueelle on osoitettu luonnonmukaisena säilytettävä rakennuspaikan osa maisemakuvan säilyttämiseksi. Vastaavasti Melosaaren pohjoisosan niemien kallioiset rannat on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi. Valtatie 23 kehittämissuunnitelmassa esitetty pohjoisen Melonsaaren liittymä kyseiselle tielle on osoitettu kaavaehdotuksessa kehittämissuunnitelman mukaiseen paikkaan noin 200 metriä lännemmäksi sen nykyisestä sijainnista.

10 5.1.1 Mitoitus Aluevaraus Pinta-ala[ha] Kerrosala[k-m 2 ] Tehokkuus[e] AK 0, AO 15, AP 0, EV 0, Jalankululle varattu katu/tie 0, Katu. 2, LT 4, LV 0, RA-1 0, VL 1, VL-1 5, W 32, pp/t 0, Kaikki 63, K aav an v aikutukset Yhdyskuntarakenne Kaavamuutos on pääosin rakennettua taajama-aluetta ja kaavamuutos on lähinnä nykytilan toteava. Asemakaavan muutos mahdollistaa vähäistä kerros- ja pientalopainotteista rakentamista nykyisellään rakentamattomalle alueelle korttelissa 105. Asumisvaltaisessa ympäristössä uuden asuinrakentamisen korttelialue ei muuta yhdyskuntarakennetta merkittävästi. Taajamakuva Kaavamuutoksen vaikutukset taajamakuvaan ovat kohtalaisen vähäiset, koska kaavan Kivelään mahdollistama rakentaminen on sopusoinnussa Päkärin kerrostalovaltaisen rakennuskannan kanssa. Melonsaaren asuinalueen jälleenrakennuskauden ominaispiirteiden säilyttäminen on otettu huomioon yleismääräyksellä. Liikenteen järjestäminen ja liikenneturvallisuus Pohjoisen Melonsaaren liittymän siirrolla on liikenneturvallisuutta parantavia vaikutuksia. Lisäksi liikenteen sujuvuus paranee nykyisen nelihaaraliittymän poistuessa. Luonnonympäristö sekä viheralueet ja virkistysyhteydet Kaavamuutoksella ei ole suurta vaikutusta luonnonympäristöön, koska kaavalla ei osoiteta uutta rakentamista aiemmin rakentamisen ulkopuolelle kaavassa osoitetuille alueille. Melonsaaren pohjoisosassa olevat virkistyskäytössä olevat niemet säilyvät edelleen virkistyskäytössä. Lähivirkistysalueiden luonnonmukaisuuden säilyminen Melonsaaressa on huomioitu kaavamerkinnöissä. Suunnittelualueen ja lähialueiden asukkaiden yhteydet lähivirkistysalueille ja vesistöille on säilytetty ennallaan. Melonsaaressa on osoitettu jo käytössä olevia venevalkama-alueita. Viher- ja virkistysalueiden kannalta ja kokonaisuutta tarkasteltaessa asemakaavamuutoksen vaikutukset nykytilanteeseen eivät ole merkittäviä.

11 Maisema Maisemalliset vaikutukset suhteutettuna Kivelän alueen sekä lähiympäristön kaupunkirakenteeseen eivät ole merkittävät rakentamisen jäädessä maltilliseksi. Kaavamerkinnöillä pyritään säilyttämään rantamaiseman nykytila. Kuva 4 Kivelän rantaa Tarhian toiselta puolelta 6 AS E M AK AAV AN T O T E U TUS 6.1 T ote utt aminen ja ajoitus Asemakaavan saatua lainvoiman sen toteutuksesta huolehtii Keuruun kaupunki ja alueen maanomistajat sekä liikennealueiden osalta Keski-Suomen ELY-keskus. 6.2 T ote utuksen se ur anta Alueen toteutusta valvoo kaupungin rakennusvalvonta.