A-2742 D/481/ /2018. Asemakaavan muutos. Vasaratie 2-4 Rakokiven liikekeskus, Uusikylä. Lahti.fi

Transkriptio

1 OAS A (11) A-2742 Asemakaavan muutos päivitetty Vasaratie 2-4 Rakokiven liikekeskus, Uusikylä Lahti.fi

2 OAS A (11) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asemakaavan muutos A-2742 (Vasaratie 2-4, Rakokiven liikekeskus, Uusikylä) ALOITE/HAKIJA Asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan Lahden Asunnot Oy:n aloitteesta (aiemmin Kiinteistö Oy Naskunvuo). SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Uudenkylän kaupunginosassa Rakokiven liikekeskuksessa. Etäisyys Nastolan asemalle länteen on noin 1,5 km ja Uudenkylän asemalle itään noin 2 km. Suunnittelualue käsittää korttelin 204 tontin 1 alueen, viereisen Lekapolun sekä puistoalueen ja rakentamattoman autopaikkojen korttelialueen. Tontti rajautuu pohjoisessa Rakokiventiehen, lännessä Vasratiehen, etelässä Hamarraittiin, idässä puistoalueeseen ja Lekapolkuun (punainen viiva). Rakokiven liikekeskukseen on laadittu kaavarunko katkoviivan osoittamalle alueelle, joka on ohjeena alueen asemakaavamuutoksien laatimiselle.

3 OAS A (11) VAIKUTUSALUE Rakokiven liikekeskuksen vaikutusalue ulottuu koko vanhan Nastolan alueen itäiselle osalle eli Uudenkylän, Nastolan (entisen Nastolan kirkonkylän), Immilän ja Ruuhijärven kaupunginosiin. Rakokiven liikekeskus on näiden kaupunginosien lähipalvelukeskus. Vaikutusalue ulottuu laajimmillaan yli 20 km päähän. RUUHIJÄRVI IMMILÄ NASTOLA UUSIKYLÄ Rakokiven liikekeskuksen vaikutusalue. TAVOITE Vasatie 2-4:n asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tontin asuinrakennuskannan uudistaminen korvaamalla vanhat asuinkerrostalot uudisrakennuksilla. Rakokiven liikekeskuksen muutosten tavoitteena on mahdollistaa asumisen täydennysrakentaminen, julkisten ja kaupallisten palvelujen uusiutuminen ja kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on kehittää liikekeskuksen liikenneverkkoa, torialueen toimintoja ja parantaa alueen kaupunkikuvaa ja viihtyisyyttä.

4 OAS A (11) LÄHTÖTIEDOT Aluetta koskevat seuraavat voimassa olevat kaavat ja suunnitelmat: Ote Maakuntakaavasata Ote Uudenkylän osayleiskaavaehdotuksesta. Maakuntakaava: Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät-Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Yleiskaava: Rakokiven alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueelle on laadittu vahvistettu nauhataajaman osayleiskaava, jossa Rakokiven alueelle on osoitettu useita eri käyttötarkoituksia. Vireillä oleva Uudenkylän oikeusvaikutteinen osayleiskaavaehdotus on hyväksymiskäsittelyssä. Rakokiven alue on pääosin keskustatoimintojen aluetta (C). Lahden yleiskaavatyö on luonnosvaiheessa. Vireillä oleva Lahden yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle. Asemakaava: Alueella on voimassa hyväksytty asemakaava nro 264U. Tontti on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), rakennuspaikkoja ei saa aidata (AK). Tontin vieressä on leikkikentäksi kaavoitettu pieni viheralue (VK) ja autopaikkojen korttelialue (LPA), joka on kaavassa varattu korttelia 204 varten. Lekapolku on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie, jolla rakennuspaikalle ajo on sallittu. Rakokiventieltä ei saa järjestää ajoneuvoliittymää tontille. Kerrostalojen kerrosluku on IV ja rakennusoikeus kem2. Auton säilytyspaikan rakennusoikeus sisältyy kokonaisrakennusoikeuteen. AK-korttelialueella on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti, kuitenkin vähintään yksi autopaikka 70 asuinkerrosneliömetriä kohti. Ajo pohjakerroksessa sijaitseviin autotalleihin ei saa tapahtua asuinpihan puolelta.

5 OAS A (11) ote hyväksytystä asemakaavasta nro 264U. Maanomistus: Tontti on yksityisessä omistuksessa. Katualue, puisto ja autopaikkojen korttelialue ovat kaupungin omistuksessa. Rakennusjärjestys Nastolan kunnalla on yhteinen rakennusjärjestys Lahden ja Kärkölän kanssa ja se on astunut Nastolan osalta voimaan sekä Lahden ja Kärkölän osalta Nastolan ja Lahden yhdistyttyä uuden rakennusjärjestyksen laadinta on käynnistetty vuonna Päätökset Lahti ja Nastola yhdistyivät ja Uusi Lahti aloitti toimintansa Lahti Nastola yhdistymissopimus on allekirjoitettu (voimassa ). Kuntien yhdistymisen tarkoituksena on vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja palveluiltaan houkutteleva kunta, jonka asukasluku kääntyy kasvuun, työpaikat lisääntyvät ja kunnan verotulopohja paranee. Sopimukseen on kirjattu Nastolan nauhamaisessa kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavia palveluita. Mikäli jonkin erityispalvelun tuottaminen muualla kuin kaupunkikeskuksessa on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksen mukaisempaa, voidaan se järjestää myös kaupunkikeskuksen ulkopuolella. Palveluista seuraavat sijoittuvat Rakokiven liikekeskuksen suunnittelualueelle - Rakokiven koulu (ala-aste), lukio, kirjasto, päiväkoti, kansalaisopisto Kaupunginhallitus on linjannut maakuntakaavan laadintaan liittyen: Nastolan alueen kaupallisten päivittäistavarakaupan palvelujen kehittämisen painopiste on Rakokiven alueen liikekeskustan uudistamisessa. Tämä otetaan huomioon myös Kauppakaaren alueen rakentamisen ohjauksessa ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu aiempaa suurempi päivittäistavarakaupan mitoitus voidaan ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa, kun on voitu varmistaa Rakokiven alueen kaupallisten palvelujen säilyminen ja kehittyminen. Luonnonympäristö: Maisema muodostuu voimakkaasti ympäristöstään kohoavasta Salpausselän reunamuodostelmasta, jonka laelle ja rinteille asuminen, tiestö ja teollisuus ovat sijoittuneet. Alue on soraharjua ja mäntyvaltaista kangasmaastoa. Alue on pohjaveden muodostumisen aluetta. Suunnittelualue sijaitsee pohjavedenottamon suoja-alueella, joka on Nastolan puolella. Nastolan vedenottamolla ei ole vesioikeuden vahvistamaa suoja-aluetta. Vedenottamoille on laadittu kaukosuoja-alueet, joille ei kuitenkaan ole haettu lupaviranomaisen vahvistusta. Näitä suoja-alueita koskevia, maankäyttöön liittyviä rajoituksia on esitetty Nastolan-Villähteen ja Nastonharju-Uudenkylän

6 OAS A (11) pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa Yhdyskuntarakenne: Uudenkylän, Immilän, Ruuhijärven ja osittain myös Nastolan (entisen Nastolan kirkonkylän) palvelut ovat pääosin sijoittuneet Rakokiven alueelle. Pohjoispuolella on virkistyspalveluja ja eteläpuolella nauhamainen laaja teollisuusvyöhyke. Itäpuolella on Uudenkylän vanha keskusta. Länsipuoli liittyy Nastonharjun kerrostaloalueeseen ja kirkonkylän vanhaan keskustaan. Liikekeskuksen lähialueella alle 2 km etäisyydellä ovat sekä Nastolan että Uudenkylän asemat. Itä-länsisuuntaiset pääväylät Kouvolantie ja alueellinen kokoojakatu Rakokiventie-Kausantie yhdistää alueen nauhataajamaan. Uudenkylän kaupallinen keskus, Rakokiven liikekeskus, on kaavoitettu ja rakennettu luvuilla arkkitehtikilpailun pohjalta neitseelliselle kangasmetsäalueelle. Yksikerroksisten palvelurakennusten läheisyydessä sijaitsee jonkin verran kerros- ja rivitaloja, mutta varsinaisia liike- ja asuinrakennusten yhdistelmiä on vain yksi. Alueen rakennuskanta on pääosin 1980-luvun rivitalo- ja kerrostalokantaa. Uudempaa rakennuskantaa edustaa palvelutalo Linnunlaulu sekä muutamat kerrostalot sen läheisyydessä. Rakennettu ympäristö: Tontilla on kolme vuonna 1975 rakennettua asuinkerrostaloa. rakennukset ovat IV krs. Tontilla on 59 ap, joista 22 paikka on autokatospaikkoja. Paikoista 4 on invapaikkoja. leikkipuistoksi kaavoitettua aluetta (VK) ja korttelia 204 varten osoitettua autopaikkojen tonttia ei ole rakennettu. Väestö: Tontilla on 59 asuntoa. Työpaikat: Tontilla ei ole työpaikkoja. Palvelut: Tontilla ei ole palveluja. Rakokiven liikekeskus on Uudenkylän palvelukeskus, joka käsittää tärkeimmät palvelut lukuun ottamatta terveyspalveluja. Tori on alueen keskeinen kokoontumispaikka ja tapahtumien järjestämispaikka, vaikka se onkin nykyään osoitettu pysäköintiin. Suunnittelualueella on ala-aste 350 oppilasta, lukio 150 oppilasta, palvelutalo Linnunlaulu, päiväkoti, kirjasto, kansalaisopiston toimintaa. Koulu-, päiväkoti- ja kirjastotiloja ollaan korvaamassa uudisrakennuksella vuoteen 2020 mennessä. Lukio toimii Nastopolin rakennuksessa. Suurimmat päivittäistavarakaupat ovat S-market Rakokiventien eteläpuolella, K-Market ja Lidl tien pohjoispuolella. Näiden lisäksi liikekeskuksessa on pienliiketiloja, joista osa on kuitenkin vajaakäytössä. Alueella on myös

7 OAS A (11) Liikenne: helluntaiseurakunnan kokoontumistila. Liikekeskuksen pohjoispuolella on urheilu- ja virkistystoimintoja sekä uimahalli. Tontille on liittymä Vasaratieltä. Paikallisliikenteen bussit käyttävät Rakokiventietä (4, 4C, 4R) ja Urheilutietä (4C, 4R). Uudestakylästä Lahteen liikennöi paikallisliikenteen bussi päiväaikaan Rakokiven läpi puolen tunnin välein, illalla ja sunnuntaina tunnin välein. Vuorot kulkevat samalla tavalla myös Lahdesta Nastolan suuntaan. Lahden ja Kouvolan välillä kumpaakin suuntaan liikennöi päivittäin 4 kaukoliikenteen vuoroa, jotka kulkevat ja/tai Rakokiven kautta. Liittyminen tiealueisiin: Kaava-alue ei liity välittömästi Kouvolantien (mt 312) tiealueeseen, mutta sijaitsee alle kilometrin päässä sen liittymistä. Sosiaalinen ympäristö: Palvelujen kehittämisen kannalta liikekeskus kaipaa täydennysrakentamista ja asuntokannan uudistamista. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokitellut kohteet ei ole Suojelukohteet ei ole Muinaismuistot ei ole Ympäristön häiriötekijät: Valtatie 12:n tai Kouvolatien (mt 312) liikennemelu ei aiheuta meluhaittaa suunnittelualueelle. Lähtötiedot on esitetty tarkemmin kaavan selostuksessa. SELVITYSTIEDOT (Maankäyttö- Ja Rakennusasetus 25 ) Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: Lahden yleiskaavatyön yhteydessä tehtävät perusselvitykset (aloitusvaihe meneillään) Uudenkylän osayleiskaavaehdotuksen selvitysaineisto (hyväksymisvaiheessa) Lahden palveluverkkoselvitys Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009, voimassa alkaen (korvaa v inventoinnin). MARY-maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt, Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi 2005 Muinaismuistojen osalta tukeudutaan Museoviraston selvityksiin. seudun rataympäristöselvitys vaihe 1, lähtöaineisto ja nykytilan kartoitus, , Sito seudun rataympäristöselvitys vaihe 2, lähtöaineisto ja nykytilan kartoitus, , Sito Nastolan kulttuuriympäristöselvitys, kohdeinventointi tehty, raportti tekeillä Rakokiven liikekeskuksen kaavarunko 2017 ja siihen liittyvä liikenneselvitys 2017 Kaavatyön yhteydessä tullaan laatimaan lisäksi seuraavat selvitykset: Kaavan yhteydessä ei ole tarpeen laatia lisäselvityksiä Kaavatyötä koskevien selvitysten antamat lähtökohdat esitetään tarkemmin kaavan selostuksessa. Muut suunnitelmat Rakokiven liikekeskuksen kaavarunko 2017 Kaavarunko ei ole lainvoimainen. Kaavarungon tarkoitus on tutkia yleisemmällä tasolla liikekeskuksen liikenneverkkoa, julkisten ja kaupallisten palvelujen uusiutumista ja kehittämistä, asumisen lisärakentamista sekä alueen kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä. Kaavarungossa esitetään tavoitteet osa-alueille, liikenneverkko, kortteleiden tilavaraukset ja pääkäyttötarkoitukset. Rakokiven kaavarunko kuuluu alueen asemakaavamuutoksen valmisteluaineistoon. Kaavarunkoa voidaan päivittää tarpeen mukaan.

8 OAS A (11) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osalliset (Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: Alueen maaomistajat Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset Kaupungin hallintokunnat Hämeen Ely-keskus/ympäristö Uudenmaan Ely-keskus/liikenne Lahden kaupunginmuseo Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt; Lahti Aqua, Lahti Energia, Le Sähköverkko, Päijät-Hämeen Pelastuslaitos, teleoperaattorit, Itella Nastolan aluejohtokunta Nastolan teollisuusryhmä Päijät-Hämeen yrittäjät Ladec Nastola-seura Uudenkylän kyläyhdistys sekä muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Tieokas Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä koko kaavoitustyön ajan internetissä osoitteessa /kaavoitus sekä ehdotusvaiheen ajan kirjastossa. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä on esitetty osallistumismahdollisuudet kaavoituksen eri vaiheissa. Kaavatyön aikana saatu palaute kirjataan kaavaselostukseen, jossa myös kerrotaan miten palaute on otettu huomioon kaavoituksessa. Kaavatyön aloituksesta kerrotaan yleisötilaisuudessa Nastolan kaavailloissa sekä asemakaavaluonnosta ja sen mahdollisia vaihtoehtoja esittelevä yleisötilaisuus järjestetään luonnosvaiheessa. Yleisötilaisuuksista ilmoitetaan Uusi Lahti -lehdessä, tarvittaessa Nastola-lehdessä ja kaavan kotisivuilla. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö järjestetään erikseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Hämeen ELYkeskukselle tiedoksi. Kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen välinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) pidetään tarvittaessa. Kaavan luonnosvaiheen valmistelumateriaalista pyydetään viranomaisilta tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittaessa, mikäli kaava on oleellisesti muuttunut luonnosvaiheesta. KAAVOITUKSEN ETENEMINEN JA AIKATAULU on esitetty OAS:n lopussa liitteenä. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset.

9 OAS A (11) Asemakaavan vaikutukset arvioidaan lähtötietojen pohjalta asiantuntijatyönä. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään myös osallisten mielipiteitä ja kommentteja. Vaikutusarviointi esitetään kaavaselostuksessa. Arvioitavat vaikutukset ovat: 1. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 6. elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen SOPIMUKSET Yksityisen tontin osalta laaditaan tarpeen mukaan maankäyttösopimus. ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio sähköposti: marja.mustakallioi@lahti.fi puhelin: osoite: / Maankäyttö ja aluehankkeet (5. krs) Päiväys ja allekirjoitus Lahdessa Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti päivitetty päivitetty aikataulu ympäristön häiriötekijät, hakijan tiedot, osallisten lista, muistutuksen jättö sähköpostiosoite, aikataulu

10 OAS A (11) KAAVOITUKSEN ETENEMINEN JA AIKATAULU Asemakaavamuutoksen hyväksyy tekninen ja ympäristölautakunta. Tavoitteellinen aikataulu, mikäli asemakaavasta ja/tai asemakaavanmuutoksesta ei jätetä muistutuksia tai valiteta, on esitetty seuraavana (kuukausi/vuosi). 03-/18 1 ALOITUSVAIHE Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa (nro 44 Rakokiven liikekeskus). 05/ / / LUONNOSVAIHE Luonnosvaiheessa laaditaan idealuonnoksia ja selvityksiä (kaavarunko ja liikenneselvitys) sekä arvioidaan luonnoksen tai luonnosvaihtoehtojen vaikutuksia. Lisäksi käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Luonnosvaiheessa järjestetään osallisten ennakkokuuleminen ja tarvittaessa yleisötilaisuus. Osallisille lähetetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Materiaalit lisätään myös kaavatyön verkkosivuille. Yleisötilaisuudesta ilmoitetaan Uusi Lahti - lehdessä, tarvittaessa Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla. Osallistuminen Osalliset voivat lausua osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Mielipiteen voi jättää sähköpostilla suoraan kaavan laatijalle marja.mustakallio@lahti.fi. Tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. Annetut mielipiteet ja lausunnot julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla. 3 EHDOTUSVAIHE Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Suunnittelussa huomioidaan ennakkokuulemisessa esitetyt mielipiteet. Kaavaehdotus esitellään tekniselle ja ympäristölautakunnalle, jonka päätöksellä se asetetaan nähtäville 30 vuorokaudeksi Lahti- Pisteeseen (Kirkkokatu 31, pääkirjaston aula sekä Nastolassa Pekkalantie 5) sekä kaupungin verkkosivuille. Nähtävillä olosta kuulutetaan Uusi Lahti -lehdessä, Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä ilmoitustaululla. Nähtävillä olon jälkeen kaavan laatija valmistelee vastineet mahdollisiin muistutuksiin. Jos muistutukset eivät aiheuta ehdotukseen olennaisia muutoksia, kaava etenee vastineineen hyväksymisvaiheeseen. Muussa tapauksessa tekninen ja ympäristölautakunta asettaa muutetun kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville. Osallistuminen Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen nähtävillä olon aikana. Muistutus osoitetaan tekniselle ja ympäristölautakunnalle, ja sen voi toimittaa Lahti-pisteeseen tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@lahti.fi. Muistutuksen tehneille lähetetään perusteltu vastaus. Lausuntoja pyydetään tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä, mikäli kaava on oleellisesti muuttunut luonnosvaiheesta. Muistutukset julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla. 4 HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja mahdolliset muistutukset vastineineen sekä esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen. Hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto kaava-aloitteen tekijälle, muistutuksen tehneille ja viranomaisille. Osallistuminen Osalliset ja kunnan jäsenet voivat valittaa kaupunginvaltuuston tai teknisen ja ympäristölautakunnan päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän valitusaikana. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

11 OAS A (11) 11/2018 VOIMAANTULO Kaava saa lainvoiman noin 1,5 2 kuukauden kuluttua kaupunginvaltuuston päätöksestä, 5 mikäli kaavasta ei valiteta. Kaava kuulutetaan lainvoimaiseksi kaupungintalon ilmoitustaululla. Lahden ajankohtaiset hankkeet Tietoa kaavoituksesta ja kaavoituskatsaus kaavan kotisivu