ILMASTONMUUTOS HILLINTÄ JA SOPEUTUMINEN RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Rakennusfoorumi Pekka Hänninen / IAH arkkitehtuuritoimisto

Transkriptio

1 ILMASTONMUUTOS HILLINTÄ JA SOPEUTUMINEN RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Rakennusfoorumi Pekka Hänninen / IAH arkkitehtuuritoimisto

2

3 Ilmastokorttien toimikunta: Kimmo Lylykangas, Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy, puheenjohtaja Kimmo Kuismanen, Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen/ Ab CASE consult Ltd Simon Le Roux, YM Varpu Mikola, Nomaji maisema-arkkitehdit Oy Jylhä Kirsti, Ilmatieteenlaitos Hartonen Sari, Ilmatieteenlaitos Taina Riekkinen, kaavoitusarkkitehti, Turun kaupunki Suvi Tyynilä, Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto Hannu Sipilä, Aurinkosuojaus ry Petri Rokkanen, Aurinkosuojaus ry Jari Viinanen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ranja Hautamäki, Aalto yliopisto Pekka Hänninen, arkkitehti, IAH/Rakennustieto Oy; sihteeri

4 Ilmastonmuutos nivoutuu monella tavalla luonnon monimuotoisuuden katoon, joka on vähintään yhtä vakava uhkatekijä ihmiskunnalle. Eliölajeja on nyt vähemmän ja harvemmassa kuin aiemmin. Tavalliset lajit katoavat ympäriltämme. Esimerkiksi lintukannat ovat vähentyneet Suomessa 40 % tällä vuosituhannella. Olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista.

5 Ilmastonmuutoksessa oleellisinta on: Hillintä, jossa keskeisimmät keinot ovat siirtyminen fossiilisista energialähteistä uusiutuviin energiamuotoihin energiatehokkuuden parantaminen hiilinielujen lisääminen. Sopeutuminen, jossa otettava huomioon sään ääri-ilmiöihin: paahteisuus, metsäpalot, rankkasateet levottomuudet, ilmastopakolaiset stressi luonnon ekosysteemeille

6 Hiilinielut Yksi tehokkaimmista tavoista hillitä ilmastonmuutosta. Meillä metsissä hiilestä varastoituu 1/3 puihin ja 2/3 maahan. Karkeasti: mitä enemmän biomassaa, sitä enemmän hiiltä sitoutuu ja varastoituu. Luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta vähintään 10 % metsämaasta tulisi suojella.

7 Lähde SYKE / Nabuurs 2002

8 Vehreä kaupunki on ilmastosietoisin Kaupunkivihreä tasaa äärevöityvän sään vaikutuksia, kuten paahteisuutta ja rankkasateiden aiheuttamia kaupunkitulvia. Lähiluonnon runsaus ja monimuotoisuus lisää hyvinvointia ja pienentää riskiä allergioille ja autoimmuuneille sairauksille. Ei kannata siis nakertaa viheralueita.

9 Liikenne Viidennes päästöistämme syntyy liikenteestä. Pyörällä alle kaupungit hallittavissa. Isommissa kaupungeissa toimivat matkaketjut.

10

11 Kulkuneuvo Päästöt CO 2-ekv / hkm henkilöauto, linja-auto, polkupyörä kävely pikaraitiotie Henkeä/3,5 m kaista /h Lähteet: VTT Lipasto 2018 ja Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa, 2003.

12 Suomessa rakennusten käyttö aiheuttaa 32 % ja rakentaminen 6 % hiilidioksidipäästöistämme. Rakennuskannan hiilidioksidipäästöt jakautuvat seuraavasti: palvelurakennukset 38 % asuinkerros- ja rivitalot 31 % omakotitalot ja vapaa-ajan rakennukset 31 % päästöistä. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä asumisen osuus on 24 % (sisältäen lämmityksen, sähkön, rakentamisen ja huollon), ravinnon 14 % ja liikkumisen ja matkustamisen 12 %

13 Länsimaissa hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä. Suomessa asumisen päästöt (rakentaminen + käyttö + huolto + purkaminen) ovat nyt 2700 kg CO 2-ekv vuodessa asukasta kohden asumisen päästöjen tuli siis olla 540 kg CO 2-ekv vuodessa asukasta kohden. Eniten asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttavat: energiatehokkuus uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen päärakenteiden hiilijalanjälki tilatehokkuus.

14 Talot ja tilat kiertoon! RINTAMAMIESTALO, JOHON LISÄTTY VAIN MAALÄMPÖ PUURAKENTEINEN PIENTALO, JOSSA PAINOVOIMAINEN IV JA MAALÄMPÖ JA AURINKOENERGIAA KIVIRAKENTEINEN PIENTALO, JOSSA LTO JA MAALÄMPÖ KIVIRAKENTEINEN PIENTALO, JOSSA LTO JA KAUKOLÄMPÖ NYT Uuden talon materiaalien valmistuksesta ja rakentamisvaiheesta aiheutuu hiilipiikki eli huomattavat kertaluontoiset hiilidioksidipäästöt. Korjausrakentamisen aiheuttama hiilipiikki on paljon pienempi, sillä rakennuksen runko on jo olemassa.

15 Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää hiilidioksidipäästöjä. lämmönjakelun säätö, säästö % ilmanvaihdon lämpö talteen, säästö % seinien lisäeristäminen, säästö 5 10 % ikkunoiden uusiminen, säästö 8 14 % siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin, jopa 75 % Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin vähentää kohteen ostoenergiantarvetta ja päästöjä huomattavasti teknologiasta riippuen. Innovatalo, arkkitehti Kimmo Lylykangas (saneeraus), 2011

16 Energiatehokkuus on kestävän rakentamisen keskeinen, mutta ei ainoa osatekijä kotitaloussähkö lämmin käyttövesi lämmitysenergia rakentaminen normitalo matalaenergiatalo passiivitalo Lähde: Matalaenergiarakentaminen, RIL s 93

17 Tilatehokkkuus Rakennuksen koko ja tilatehokkuus vaikuttavat sen energiankulutukseen. Väljästi mitoitettu rakennus kuluttaa enemmän energiaa suhteessa käyttäjien määrään tai muuhun hyötyyn kuin käyttötarkoitukseensa toimivaksi ja tehokkaaksi suunniteltu vaihtoehto.

18 Asunnon muunneltavuus ja tilojen jousto asukkaiden elämäntilanteen mukaan säästää energiaa, kun tyhjiä huoneita ei tarvitse lämmittää. As oy Kellokas, arkkitehti Karin Krokfors, 2011

19 Jakamistalous ja yhteisöllisyys säästävät energiaa, kun juhlatilat, keittiöt, vierashuoneet, ruokailu, kotiteatteri, talvipuutarha, kuntovälineet ym. ovat yhteisiä tai jaettavissa. As Oy Malta, arkkitehdit Pentti Kareoja ja Heljä Herranen / ARK-house Arkkitehdit Oy,

20 Materiaalit ja rakenteet Energiatehokkuuden parantuessa materiaalien osuus rakenuksen elinkaaren päästöistä korostuu. Parhaat ekologisesta näkökulmasta ovat uusiutuvat, paikalliset kestävästi tuotetut luonnon materiaalit, jotka ovat pikäikäisiä, korjattavissa ja kierrätettävissä. Materiaalien hyödyntäminen purkuvaiheessa, tulisi miettiä jo rakennuksen suunnittelussa.

21 Esimerkkejä eräiden rakennusmateriaalien hiilijalanjäljistä: Tiheys kg/m 3 Hiilijalanjälki g CO 2-ekv /kg Hiilijalanjälki kg CO 2-ekv kg/m 3 Hiilivarasto g CO2-ekv/kg Betoni Teräs Puu CLT Tiili Polyeteeni Lähde: SYKE

22 Sitran selvitysten mukaan puukerrostalon rakentamisvaiheen hiilijalanjälki on kolmannes betonikerrostalon vastaavasta. Perustukset muodostavat huomattavan osan rakennuksen hiilijalanjäljestä. Viikin Latokartanon puukerrostalokortteli, Arkkitehtitoimisto HMV Oy, 2012

23 uusiutuvat LÄHIenergiat Oleellista energiatehokkuudessa on kuinka vähän energiaa talossa kulutetaan millä energia on tuotettu mitä energiasta hyödytään Uusiutuvia ei voi tuottaa rajatta, joten energiansäästö on tärkeätä. Energiantuotanto on ollut vahvasti läsnä suomalaisessa asumiskulttuurissa, olisiko se aika palauttaa osaksi arkkitehtuuria?

24 Esimerkkejä eri ergiamuotojen elinkaaren CO 2-ekv -päästöistä tuotettua kilowattituntia kohden Energiamuoto Sähköntuotannon keskipäästöt Kaukolämmön keskipäästöt Maalämpö Puu/pelletti Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuuli Päästöt keskimäärin 164 g CO 2-ekv /kwh 183 g CO 2-ekv /kwh 80 g CO 2-ekv /kwh g CO 2-ekv /kwh 20 g CO 2-ekv /kwh 40 g CO 2-ekv /kwh g CO 2-ekv /kwh

25 Aurinkosähkö Kehitys huikeaa, pian kilpailukykyinen. 1 m 2 tuottaa 200 kwh sähköä vuodessa. Hiilidioksidipäästöt 40 g/kwh 20 m 2 paneelisto leikkaa n 500 kg CO 2 -päästöjä vuodessa.

26

27 Katseet katoille? Helsingissä pystyttäisiin tuottamaan 5 10 % ja Kotkassa 15 % kaupunkien tarvitsemasta sähköstä. Kartta: HSY

28 Kierrätys Jätteiden lajittelu ja kierrättäminen vähentävät hiilidioksidipäästöjä 500 kiloa verrattuna jätteiden päätymiseen lajittelemattomina kaatopaikalle. Lajittelemalla käyttökelpoiset raaka-aineet ja ravinteet saadaan takaisin kiertoon. Toimiakseen lejittelun on oltava helppoa ja sille on varattava kylliksi tilaa.

29 Jätetyyppi Keskivertokuluttaja tuottaa vuodessa (kg) Jätteen hiilidioksidipäästöt, jos se päätyisi kaatopaikalle (kg CO 2 -ekv) Biojäte Tekstiilit Paperi ja pahvi Pienmetallit 12 56

30 Viherkatot ja -seinät lisäävät luonnon monimuotoisuutta kivierämaassa ja tarjoavat ihmisille ekosysteemipalveluita. Ne sitovat ilman epäpuhauksia, vaimentavat kaupunkien melua, pidättävät tehokkaasti sadevesiä ryöpsähtämästä kerralla maan tasolle, tasaavat lämpötilaeroja kaupungissa, viilentävät rakennusta ja lisäävät viihtyisyyttä.

31 LOPUKSI

32 Rodney and Otamatea Times 1912 Otava Mitä Missä Milloin 1968

33 KIITOS