VUODEN 2019 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 liite nro 1. VUODEN 2019 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Taustaa talousarvion laadinnalle Valtiovarainministeriön tuorein taloudellinen katsaus ( ) sisältää mm. seuraavat ennusteet: Suomen talouden suhdannenousu jatkuu vielä vuonna 2018, minkä jälkeen talouskasvu hidastuu ja jää alle kahteen prosenttiin. Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Investoinnit tukevat talouskasvua, vaikka rakennusinvestoinnit alenevat ensi vuonna. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee. Hyvä suhdannetilanne pienentää myös julkisen talouden alijäämää ja velkasuhdetta. Maailman BKT:n kasvu on nopeimmillaan kuluvana vuonna. Korkeasuhdanne jatkuu lähivuosina, mutta monet ennakoivat indikaattorit viittaavat maailmantalouden kasvun lievään hidastumiseen. Myös maailmankaupan kasvu on nopeimmillaan kuluvana vuonna. Kasvu jatkuu nopeana Yhdysvaltojen ja nousevien talouksien vetämänä, mutta lähivuosina sekin hidastuu jonkin verran. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 %. Suhdannenousu kantaa vielä tänä vuonna, sillä teollisuusyritysten tilauskanta on vahva ja suuret rakennushankkeet jatkuvat yhä. Vuonna 2018 yksityiset investoinnit, sekä kone- ja laiteinvestoinnit että asuinrakennusinvestoinnit, kasvavat nopeasti. Vahvana jatkuva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostavat v työllisten määrän 1,9 % edellisvuotta korkeammaksi, jolloin työllisyysaste nousee 71,2 prosenttiin. Ennuste kuluvan vuoden inflaatioksi on 1,1 % kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Tänä vuonna inflaatiota nostavat lähinnä palvelu-,elintarvike- ja energiahintojen nousu. Tavaroiden hintojen muutokset hidastavat inflaatiota tänäkin vuonna. Sen sijaan muutokset välillisessä verotuksessa kiihdyttävät inflaatiota arviolta 0,3 0,4 prosenttiyksikköä. Vuonna 2019 BKT:n kasvu hidastuu 1,8 prosenttiin. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi v Tämä johtuu erityisesti uusien rakennushankkeiden aloitusmäärien kääntymisestä laskuun. Lisäksi suurten metsäteollisuushankkeiden investointipäätöksiä on siirretty eteenpäin. Vuonna 2019 yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousu ja työllisyyden koheneminen. Palkkasumma nousee 3,5 % ja pitää kotitalouksen käytettävissä olevien tulojen kasvun viime vuosiin verrattuna nopeana. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastuu inflaation kiihtyessä, mikä hidastaa yksityisen kulutuksen kasvua. Bruttokansantuotteen kohtuullisen nopeana jatkuva kasvu ja reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitävät työvoiman kysyntää ennustejaksolla. Työttömien ja piilotyöttömien suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua. Yksittäisillä toimialoilla pula osaavasta työvoimasta voi jo muodostua kasvun esteeksi. Työllisten määrä kasvaa 1,0 % v ja 0,7 % v Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin v ja edelleen 72,6 prosenttiin v Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,7 %.

2 2 Talousarviovuoden 2019 tulopohja Verotulot Seuraavassa taulukossa esitettävät, alustavat verotuloarviot vuodelle 2019 perustuvat nykyisiin veroprosentteihin: Tulovero 21,00 % Yleinen kiinteistövero 0,93 % Vakituisten asuntojen kiinteistövero 0,60 % Muiden asuinrakennusten kiinteistövero 1,20 % tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,00 % Verotulojen kehitys vuosina sekä arviot vuosille 2018 ja 2019 TA 2018 TA 2019 TP 2015 TP 2016 TP 2017 arvio arvio Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero YHTEENSÄ Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: 1. kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja 2. tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja

3 3 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuudet maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille yhtenä eränä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Valtiovarainministeriö päättää kuntien vuoden 2018 peruspalvelujen valtionosuudesta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Päätös sisältää myös laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Ennakkoarvio tasauksen määrästä vuonna 2017 on noin 2,2 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa esitettävä arvio talousarviovuoden 2018 valtionosuuksista perustuu Kuntaliiton ennakkotietoihin. 5 Valtionosuuksien kehitys vuosina sekä arviot vuosille 2018 ja 2019 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 arvio TA 2019 arvio YHTEENSÄ Vireillä oleva maakuntauudistus sisältää sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen että aluehallintouudistuksen. Muodostettavat maakunnat ovat itsehallinnollisia toimijoita, joiden päätöksenteko perustuu omiin suoriin vaaleihin. Kunnat eivät siis käytä valtaa maakunnissa. Hallituksen tekemän linjauksen mukaan maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta pelastustoimesta ympäristöterveydenhuollosta alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Lisäksi maakunnat vastaavat maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Maakuntauudistuksen / soteuudistuksen toteutuessa kuntien verotuloprosentteja ja valtionosuuksia leikataan merkittävästi. Perusturvan ja pelastustoimen menot jäävät pois kunnan talousarviosta.

4 4 Menot Kunta-alan nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön lomanmääräytymisvuosien , ja lomarahoja leikataan nykyisestä tasosta 30 prosentilla ajanjaksolla Käytännön ohjeita talousarvion laadintaan Annikki Aaltonen toimittaa toimielimille tiedot talousarviossa huomioitavista, vakinaisen henkilökunnan palkoista huomioiden lomarahojen leikkauksen. Mahdollisista sijaisista sekä erilliskorvauksista aiheutuvat kulut on kunkin toimielimen huomioitava itse. Provincia Oy syöttää palkkojen sivukulut taloussuunnitteluohjelmaan. Talousarviossa huomioitavat eläkemenoperusteiset maksuosuudet jaetaan toimialoille euromääräisinä summina. Kokouspalkkiot lasketaan hallintosäännössä määrättyjen palkkioiden mukaisesti. Talousarvio laaditaan siten, että palkkoja lukuun ottamatta kaikkiin muihin kuluihin osoitetaan toimielintasolla korkeintaan samantasoiset määrärahat, jotka sisältyvät kuluvan vuoden talousarvioon. Mikäli välttämättömiä korotustarpeita ilmenee, on niistä neuvoteltava etukäteen kunnanjohtajan ja hallintojohtajan kanssa sekä perusteltava ne huolellisesti. Talousarvion laadinnan yhteydessä toimielinten on syytä pohtia myös mahdollisia rakenteellisia muutoksia, joista kustannussäästöjä olisi mahdollista saada. Talousarvioluvut syötetään Provincia Oy:n taloussuunnitteluohjelmaan. Vastuuhenkilöt toimialoittain ovat seuraavat: Hallinto ja perusturva, Minna Mäkelä Sivistystoimi, Sari Airiainen Tekninen toimi, Pia Mustisto Lautakuntien talousarvioesityksiin tulee esitettävien lukujen lisäksi sisältyä seuraavat tiedot: Toiminta-ajatus Päämäärä Toiminnan painopistealueet Toimintaympäristön muutos vuosina : esitetään olennaiset toiminnan muutokset ja niiden vaikutukset Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2019: esitetään keskeisimmät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet voidaan esittää kunkin toimielimen alkuvuonna 2019 hyväksyessä oman käyttösuunnitelmansa. Tavoitteiden asettamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden mitattavuuteen sekä lähtötilanteen toteamiseen. Investointiehdotukset perusteluineen tulee toimittaa tekniselle johtajalle kirjallisina

5 5 viimeistään Teknisen lautakunnan tulee tehdä esityksensä kunnanhallitukselle siten, että investointien kokonaissumma vastaa enintään suunnitelmapoistojen määrää (noin 1,5 milj. euroa). Lautakuntien tulee toimittaa talousarvioesityksensä kunnanhallitukselle mennessä. Lisätietoja talousarvion laadinnasta antavat tarvittaessa hallintojohtaja Kristiina Laakso (puh ) sekä taloussihteeri Minna Mäkelä (puh ). PADASJOEN KUNNANHALLITUS Heikki Jaakkola Kunnanjohtaja Kristiina Laakso Hallintojohtaja

6

7 PADASJOKI VIRMAILA, ORVOKKILANTIE 32 KESÄRANNAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asko Kaipainen arkkitehti SAFA Pekka Leppänen DI

8 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kesärannan rantaosayleiskaavan muutos Kaavan päiväys: Kunta: Padasjoki Kunnanosa: Virmaila Tilat: Kesäranta Kesäranta II Kaavan laatija: Asko Kaipainen arkkitehti SAFA Pekka Leppänen DI Rakennustoimisto Kasetcon Oy Sähkömestarintie Hämeenlinna Vireilletulo: Hyväksymispäivämäärät: 1.2 Kaava- alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Padasjoen kunnan Virmailan saaressa Päijänteen rannalla, noin 12km Padasjoen keskustasta. Kartta 1. Suunnittelualueen sijainti merkittynä punaisella 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kesärannan rantaosayleiskaavan muutoksen tavoitteena on määritellä suunnittelualueen lomarakennusoikeus ja - paikka (RA) ja pysyvän asumisen rakennusoikeus ja - paikka (AO) sekä metsätalouskäyttöön jäävä alue (M).

9 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava- alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tiivistelmä Kaavamuutosprosessin vaiheet Rantaosayleiskaavan muutos Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet Suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Rantaosayleiskaavan muutoksen tavoitteet Rantaosayleiskaavan muutoksen kuvaus Sisältö Perustelut Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavamuutoksen vaikutukset Yleiskaavan sisältövaatimukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 11

10 5.5 Ympäristön häiriötekijät Rantaosayleiskaavan muutoksen toteutus Liitteet Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

11 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavamuutosprosessin vaiheet Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviontisuunnitelma on pidetty julkisesti nähtävillä kaavamuutosehdotusvaiheeseen asti Padasjoen kunnan teknisessä toimistossa (Kellosalmentie 20). Nähtävilläolon aikana osallisten on mahdollista esittää mielipiteensä hankkeesta kirjallisesti tai suullisesti. 2.2 Rantaosayleiskaavan muutos Muutoksella on osoitettu tiloista Kesäranta ja Kesäranta II sekä vesijättöalueesta AO- tontti vakituiseen asuinkäyttöön (rakennuspaikka on aikanaan maatilana toimineen kiinteistön päärakennus) sekä RA- tontti loma- asumiseen (rantaosayleiskaavan rakennuspaikkaa siirretään niemestä sisämaahan päin) ja M- tontti (metsätalousalue, jonne jää olevalle rantasaunalle rakennusalue). 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Suunnittelualue on Päijänteen rannan ja rakennuspaikan pohjoispuolella olevan kallion rajaama osin rakennettu lehtomainen ranta- alue. Alueen puusto sekametsää, olevan vanhan maatilan päärakennuksen ympärillä puutarha omenapuineen ja marjapensaineen.

12 3.1.2 Rakennettu ympäristö Alue on rakennettua loma- asuntoaluetta, alueella on valmis tiestö. Suunnittelualueella sijaitsee vanhan maatilan päärakennus, jonka loma- asuntostatus muutetaan pysyväksi/vakituiseksi asumiseksi. Rakennus on puurakenteinen, rakennettu alunperin luvun vaihteessa omakotitaloksi, mutta on muuttunut loma- asunnoksi ajan myötä. Tämä päärakennus on varustelultaan talviasuttavaa omakotitaloa vastaava ja täyttää vakituiselle asumiselle asetettavat vaatimukset. Rakennuksessa on ympärivuotisesti toiminnassa ollut lämmitysjärjestelmä sekä pihalla porakaivo ja oma suljettuun loka- /jätevesikaivoon perustuva jätevesijärjestelmä, joten puhdasta käyttö- ja talousvettä on saatavissa ja jätevesien käsittely on hoidettu nykymääräykset täyttävällä tavalla. Huonokuntoinen huvilarakennus puretaan ja sen paikalle muodostetaan loma- asunnon rakennuspaikka (rakennuspaikka siirretään rantaosayleiskaavassa esitetystä paikasta). Rakennuspaikan eteläreunassa Päijänteen rannalla sijaitsee rantasauna, jolle oma rakennusalue. Kuva 1. Vanha päärakennus

13 Kartta 2. Suunnittelualue ja sen ympäristön rakentamistilanne Maanomistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisomistuksessa pois lukien kiinteistöihin Kesäranta ja Kesäranta II liittyvä vesijättö, joka on yhteisomistuksessa Padasjoen reitin osakaskunnan kanssa, , Yhteyshenkilö Matti Leppänen, Nuottatie 14, Padasjoki. Kiinteistöt Kesäranta ja Kesäranta II omistavat yhdessä puoliksi: Taina Kyllönen (s , os. Sollamo) Laukkupolku 22, Espoo Terhi Sollamo (s )

14 Pellointausta 42, Vesijako Hakijat ovat saattaneet vireille vesijätön lunastusmenettelyn. 3.2 Suunnittelutilanne Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Päijät- Hämeen maakuntakaava 2014, Orvokkilan alue on merkitty maaseutumaiseksi alueeksi. Kartta 3. Ote rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualueen sijainti Rantaosayleiskaava Alueella on voimassa Päijänteen ranta- alueiden osayleiskaava. Voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa on kaavamerkintä RA/5 = alueelle saadaan muodostaa omarantaisia loma- asuntojen rakennuspaikkoja merkinnän RA oikealla puolella olevan (/) erotetun luvun

15 osoittaman määrän. Rakennuspaikan ohjeellinen sijainti sekä sen tilan alue, jolle rakennuspaikka kuuluu on osoitettu kuvassa täytetyllä ympyrällä ( ). Lisäksi kunkin tilan rakennusoikeus on mitoitustarkasteluineen esitetty kaavaselostuksessa. Kaavan mukaan muutosalueella on kaksi rakennuspaikkaa. Rakennusjärjestys Padasjoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Padasjoen kunnan rakennusjärjestyksen Rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun tarve Rantaosayleiskaavan muutoksen laadinta tuli vireille maanomistajien (Taina Kyllönen ja Terhi Sollamo) aloitteesta alueella olevien kahden rakennuspaikan muuttamiseksi: toisen rakennuspaikan muuttaminen loma- asunnosta pysyvään asumiseen sekä toisen rakennuspaikan (loma- asunto) siirto. Hakemus Padasjoen kunnanhallitukselle , päätös kunnanhallitus Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta edellä mainitun mukaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muuhun kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. - Maanomistajat - Padasjoen reitin osakaskunta Lausunto , liite 2 Yhteyshenkilö: Leppänen Matti Antero Nuottatie 14, Padasjoki matti.leppanen14@gmail.com Viranomaisosallisia ovat: - Padasjoen kunta Tekninen lautakunta, lausunto , liite 3 - Hämeen ELY- keskus Lausunto , liite 4 - Päijät- Hämeen maakuntamuseo Lausunto , liite Vireilletulo Kesärannan rantaosayleiskaavan muutos on tullut vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kesärannan rantaosayleiskaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty yleisesti nähtävillä Padasjoen kunnan teknisessä toimistossa (Kellosalmentie 20). Nähtävillä pidon aikana osalliset voivat lausua suunnitelmasta mielipiteensä joko suullisesti tai kirjallisesti.

16 Luonnos on ollut nähtävillä kunnanvirastossa ja kunnan nettisivuilla ja siitä on pyydetty lausunnot osallisina olevilta viranomaisilta. Kaavanlaatijan vastineet viranomaislausuntoihin: Päijät- Hämeen maakuntamuseo - Kaavaselostuksen kohtaan lisätty kuvaus vanhasta päärakennuksesta sekä valokuva. Toteutuessaan kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. (5.4.2) Hämeen ELY- keskus - Puhelinkeskustelussa ympäristölakimies Liisa Härmä/arkkitehti Asko Kaipainen todettiin kaavaehdotus merkintöineen asianmukaiseksi. Muutoksen myötä rakennuspaikkojen määrä ei muutu. (Muutosalueella on kaksi rakennuspaikkaa) Ehdotus pidetään nähtävillä kunnassa 30 päivän ajan ja siitä pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Osallisilla on oikeus muistutuksen tekemiseen nähtävilläoloaikana. Rantaosayleiskaavan muutoksen hyväksyy Padasjoen kunnanvaltuusto. 4.4 Rantaosayleiskaavan muutoksen tavoitteet Kiinteistöllä Kesäranta oleva rakennuspaikka muutetaan vakituiseen asuinkäyttöön (AO). Kiinteistöllä Kesäranta II sijaitseva loma- asunnon rakennuspaikka rakennusoikeuksineen siirretään Kiinteistölle Kesäranta (RM). Kiinteistölle Kesäranta II jää oleva rantasauna (RS). Alueeseen liittyvän vesijätön lunastusmenettely on vireillä. 5. Rantaosayleiskaavan muutoksen kuvaus 5.1 Sisältö Perustelut Rakennuspaikalla (Kesäranta) sijaitseva hieman yli 100m2:n suuruinen loma- asunto on aikanaan maatilana toimineen kiinteistön päärakennus. Rakennus on alunperin rakennettu omakotitaloksi, mutta on muuttunut loma- asunnoksi ajan myötä. Tämä päärakennus on varustelultaan talviasuttavaa omakotitaloa vastaava ja täyttää vakituiselle asumiselle asetettavat vaatimukset. Rakennuksessa on ympärivuotisesti toiminnassa ollut lämmitysjärjestelmä sekä pihalla porakaivo ja oma suljettuun loka- /jätevesikaivoon perustuva jätevesijärjestelmä, joten puhdasta käyttö- ja talousvettä on saatavissa ja jätevesien käsittely on hoidettu nykymääräykset täyttävällä tavalla. Kiinteistöllä Kesäranta II sijaitseva loma- asunnon rakennuspaikka on ahdas loma- asunnon sijoittamiselle, joten on perusteltua siirtää rakennuspaikka maisemallisestikin aralta paikalta pohjoisemmaksi kiinteistölle Kesäranta, jolloin loma- asunto voidaan sijoittaa rantamaisemaan luontevasti. Kiinteistölle Kesäranta II jää oleva rantasauna. Alue määritellään metsätalousalueeksi (M), jolla on rantasaunan rakennusalue.

17 Rakennuspaikalla on tieoikeus ja hyväkuntoinen tie eikä muutoksella ole vaikutusta alueen käytön muulle järjestämiselle tai rakennuspaikan olemassa olevaan rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön Palvelut Lähimmät peruspalvelut sijaitsevat Padasjoen keskustassa, noin 12km päässä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Jätevesien käsittely järjestetään kunnan jätevesimääräysten ja voimassa olevan lainsäädännön (asetus 209/2011) mukaisesti. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet AO- alue Asuinpientalon tontti. Tontille saa rakentaa yhden yksi- asuntoisen pientalon, sauna- ja talousrakennuksia. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan viisi. Sallittu kerrosala 250m2. RA- alue Loma- asuntojen tontti. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma- asunnon ja vierasmajan sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rakennuksien kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan viisi. Sallittu kerrosala 250m2. Loma- asuntorakennusten etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 25m. Erillinen saunarakennus voidaan sijoittaa rakennusrajan ulkopuolelle, kuitenkin min. 10m:n etäisyydelle rannasta. Sallittu kerrosala max. 25m Muut alueet M- alue Metsätalousalue. Metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa ranta- alueilla rantamaisemalliset näkökohdat huomioiden. Alueella (olevan) rantasaunan rakennuspaikka (RS). 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset Yleiskaavan sisältövaatimukset Suunnittelualueella on voimassa rantaosayleiskaava, muodostetaan AO- alue, RA- alue ja M- alue, joiden kaavamääräykset on esitetty edellä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Toteutuessaan kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Toteutuessaan kaavamuutoksella ei ole olennaisia vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei voida katsoa olevan sen koon ja luonteen johdosta merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia.

18 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei sijaitse ympäristön häiriötekijöitä. 6. Rantaosayleiskaavan muutoksen toteutus Kaavamuutoksen toteuttamista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Padasjoen reitin osakaskunta 3. Padasjoen kunta / Tekninen lautakunta 4. Hämeen ELY- keskus 5. Päijät- Hämeen maakuntamuseo