4 Perusturvalautakunnan pöytäkirjojen tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen vuonna 2018

Transkriptio

1 MULTIAN KUNTA Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan kokous torstaina klo ASIAT 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 Perusturvalautakunnan kokoukset vuonna Perusturvalautakunnan pöytäkirjojen tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen vuonna Perusturvalautakunnan toimintasuunnitelma ja talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle Sosiaalipalvelualueen tositteiden hyväksyjät ja tarkastajat vuonna Perusturvapalveluiden asiakasmaksut ja taksat vuonna Lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen tarkistus Vammaispalvelulain ja asetuksen soveltamisohjeet Ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohje Omaishoidontuen hoitopalkkiot ja toimintaohje vuonna 2018 Multian kunnassa 12 Muutoksen Palvelukeskus Poukamassa sekä kotihoidossa 13 Geronomin toimen muuttaminen vanhustyön esimiehen viraksi 14 Palvelusihteerin toimenkuvan muutos 15 Ilmoitus yksityisen sosiaalipalvelujen tuottamisesta / KT-Lanssi 16 Aluehallintoviraston selvityspyyntö 17 Tiedote Vehkoon asumis- ja koulutuspalveluyhdistys Ry:n asumispalvelutoiminnan siirtyminen Vehkoonranta Oy:n liiketoiminnaksi 18 Multian kunnan lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 19 Valinnanvapauden pilotointi 20 Perusturva- ja vanhustyönjohtajan sekä sosiaalityöntekijän päätöspöytäkirjat Tiedoksi

2 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 1 Perusturvalautakunta /2018 MULTIAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Perusturvalautakunta KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA Torstai klo Kunnanhallituksen kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Läsnä Poissa (puheenjohtaja) Kekälinen Kati x (varapuheenjohtaja) Jalkanen Jani x Jurvanen Taimi Loukeinen Marie Oksanen Tuomo MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Läsnä Poissa (Khall.pj.) Lehtomäki Pertti x (Khall.ed.) Murtomäki Elisa x (Esittelijä) Kokkonen Satu Jalkanen Inka (7, 11, 12 ) Pia Vehmasaho (11 ) x x x (Kunnanjohtaja) Pyökkimies Erkki x x x x LAILLISUUS JA Todetaan :ssä 1 PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT :t 2-21 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Multian kunnanvirasto, Sosiaalitoimisto PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Kati Kekälinen Satu Kokkonen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan Allekirjoitukset käsittelylehdet on samalla Taimi Jurvanen Tuomo Oksanen varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Virka-asema Allekirjoitus Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

3 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 2 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 1 2 :t KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Pt.ltk. 1 Perusturvalautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on paikalla. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Pt.ltk. 2 Perusturvalautakunnan pöytäkirja tulee tarkistaa mennessä. Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä muiden kuin salassa pidettävien asioiden osalta sosiaalitoimistossa viraston aukioloaikana. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Marie Loukeinen ja Taimi Jurvanen. Esitys: Perusturvalautakunta valitsee kokoukselle kaksi perusturvalautakunnan jäsenistä pöytäkirjan tarkastajiksi. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Taimi Jurvanen ja Marie Loukeisen tilalle Tuomo Oksanen. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

4 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 3 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 3 PERUSTURVALAUTAKUNNAN KOKOUKSET VUONNA 2018 Pt.ltk. 3 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen satu.kokkonen@multia.fi Hallintosäännön 127 :n mukaan toimielin päättää vuoden ensimmäisessä kokouksessa varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan, joista ilmoitetaan niin kuin kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta kunnassa on voimassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Perusturvalautakunnan kokoukset on pidetty pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo alkaen kunnanvirastolla kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Esityslista on lähetetty jäsenille ja muille, joilla on ollut oikeus osallistua kokoukseen, viimeistään kokousta edeltävän viikon torstaina. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta päättää pitää lautakunnan kokoukset vuonna 2018 pääsääntöisesti kuukauden kolmantena keskiviikkona klo alkaen kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Esityslista lähetetään viikkoa ennen kokousta, kuitenkin viimeistään edeltävän viikon torstaina. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

5 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 4 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 4 PERUSTURVALAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN VUONNA 2018 Pt.ltk. 4 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen satu.kokkonen@multia.fi Pöytäkirja voidaan tarkastaa sen mukaan kuin toimielin päättää. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Jos pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy pöytäkirjaa, on se tarkastettava seuraavassa kokouksessa. Kuntalain 140 :n mukaan valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusoikeuksineen pidetään tarkistamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen voi tapahtua vasta sitten, kun pöytäkirja on tarkastettu. Jos pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäväksi ennen kuin se on tarkastettu, muutoksenhakuaika ei ala kulua. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta päättää, että lautakunnan kokouksessa laadittu pöytäkirja tarkastetaan viimeistään kokousta seuraavan viikon torstaina. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kokousta seuraavan viikon perjantaina sosiaalitoimistossa viraston aukioloajan, muiden kuin salassa pidettävien asioiden osalta. Asia saatetaan tiedoksi julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ns. vuosikuulutuksella. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

6 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 5 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 5 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2018 Pt.ltk. 5 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen satu.kokkonen@multia.fi Valtuusto on kokouksessaan :ssä 111 hyväksynyt talousarvion vuodelle Kunnanhallitus käsittelee talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion, saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpano-ohjein lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kunnanhallitus, lautakunta tai johtokunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvio-ehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöstä vastaavaksi ja päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Toimielin vahvistaa talousarvion vahvistamisesta kustannuspaikkatasolla. Perusturvalautakunnan tehtävät ovat lakisääteisiä ja sitovia. Niitä toteutetaan lakien, asetusten, suositusten ja suunnitelmien avulla. Talousarvio on laadittu erittäin tiukaksi, joten esimiesten tulee noudattaa ja seurata budjetointia huolellisesti. Perusturvalautakunnalle raportoidaan talouden toteutumisesta neljännesvuosittain. Oheismateriaalina: ( ) luonnos kunnanhallituksen vuoden 2018 talousarvion täytäntöönpano-ohjeesta. Perusturvalautakunnan talousarvio 2018 Liite: 1/1/2018 (valtuusto ) perusturvalautakunnan talousarvion käyttötalousosa kustannuspaikkatasoisena. Perusturvajohtajan esitys: Vahvistetaan perusturvalautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2018 liitteen 1/1/2018 mukaisesti sekä merkitään tiedoksi ja Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

7 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 6 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 5 huomioitavaksi vuoden 2018 talousarvion täytäntöönpano-ohje. Lautakunta noudattaa oheismateriaalin mukaan täytäntöönpano-ohjetta, mikäli kunnanhallituksen ohjeeseen ei tule muutosta. Virallinen täytäntöönpano-ohje tuodaan tiedoksi kunnanhallituksen käsiteltyä asian kokouksessaan. Vuonna 2018 perusturvan painopisteenä on ennaltaehkäisevä toiminta kaikilla perusturvan toimialueilla. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

8 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 7 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta SOSIAALIPALVELUALUEEN TOSITTEIDEN HYVÄKSYJÄT JA TARKASTAJAT VUONNA 2017 Pt.ltk. 6 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen leena.mikkonen@multia.fi Talousarvion toimeenpano-ohjeiden mukaisesti toimielinten tulee nimetä osaltaan vastuulliset laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat ja näiden varahenkilöt sekä mahdolliset tilinkäyttöoikeudet toimialueensa hallussa oleviin kauppaliikkeiden tileihin tai ostokortteihin. Hallinto- ja taloussääntöön nojaten hyväksyjät ovat tilivastuuasemassa olevia henkilöitä ja asiatarkastajat valitaan toimialan sisältä. Laskujenkäsittely ohjelma vaatii määrittelemään hyväksyjän lisäksi vähintään yhden asiatarkastajan kuten taloussääntö ja täytäntöönpanoohjeetkin. Lisäksi voidaan nimetä laskujen vastaanottaja, joka ei ole vastuussa laskujen kuittaamisesta. Taloussäännön ja täytäntöönpanoohjeiden mukaisesti henkilö ei saa itse hyväksyä omia laskujaan vaan tällöin henkilö toimii asiatarkastajana ja esimies hyväksyy laskun. Tällaisia laskuja ovat esimerkiksi omat puhelin-, matka- ja koulutuslaskut. Perusturvalautakunnan tulee vuosittain hyväksyä tositteiden hyväksyjät. Hyväksyjän on tarkistettava, että tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea. Seurattava, että menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha. Vastaanottajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. Tositteiden hyväksyjät on nimetty henkilökohtaisesti. Kaikki perusturvalautakunnan vastuualueen tositteet: - vastaanottaja ja asiatarkastaja palvelusihteeri Marja-Liisa Papinaho varalla Leena Pihlainen - hyväksyjä perusturvajohtaja Leena Mikkonen varalla Leena Pihlainen Vanhustenhuolto Palveluasuminen - asiatarkastaja Inka Jalkanen (Miia Laajanaho), Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

9 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 8 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Pt.ltk 6 varalla Merja Collin, Sirpa Niemelä-Tomperi - hyväksyjä vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho, varalla Minna Autio Kotihoito - asiatarkastaja Inka Jalkanen (Miia Laajanaho), varalla Susanna Rasinmäki, Sirpa Niemelä-Tomperi - hyväksyjä vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho, varalla Minna Autio Aluekeittiö - asiatarkistaja suurtalouskokki Niina Kautto, varalla Anu Uuttera (Inka Jalkanen) - hyväksyjä ravitsemistyönjohtaja Heini Pitkänen, varalla Kirsti Leppäaho Esitys: Perusturvalautakunnan puheenjohtaja esittää, että perusturvalautakunta hyväksyy sosiaalipalvelualueen tositteiden hyväksyjät vuodelle 2017 edellä esitetyn luettelon mukaisena. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pt.ltk 24 Tositteiden hyväksyjät on nimetty henkilökohtaisesti. Papinaho on ollut vastaanottaja ja asiatarkastajana kaikissa muissa perusturvan laskuissa paitsi vanhustenhuollon sekä aluekeittiön laskuissa. Marja-Liisa Papinaho on jäänyt vuosilomalle ja sitä myöten eläkkeelle alkaen. Hänen tilalleen tulee nimetä uusi laskujen vastaanottaja ja asiatarkastaja. Perusturvalautakunnan vastuualueen laskujen vastaanottajaksi ja asiatarkastajaksi nimetään Inka Jalkanen ja varalle Ani Närhi. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta nimeää laskujen vastaanottajaksi ja asiatarkastajaksi Inka Jalkasen ja varalle Ani Närhen. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

10 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 9 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pt.ltk. 59 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOSITTEIDEN HYVÄKSYJÄT VUONNA 2017 JA 2018 Perusturvalautakunnan alaisissa toimissa on tullut muutoksia eläköitymisien ja muuttuneiden tehtävien myötä. Vahvistetut tositteiden asiatarkastajat ja hyväksyjät muuttuneilta osin loppu vuodelle 2017 ja tulevalle vuodelle 2018 ovat seuraavat: Kaikki perusturvalautakunnan vastuualueen tositteet: - vastaanottaja ja asiatarkastaja palvelusihteeri Miia Laajanaho varalla Ani Närhi - hyväksyjä perusturvajohtaja Satu Kokkonen varalla Ani Närhi Vanhustenhuolto: Palveluasuminen - asiatarkastaja Miia Laajanaho, varalla Merja Collin, Sirpa Niemelä-Tomperi - hyväksyjä Inka Jalkanen, varalla Minna Autio Kotihoito - asiatarkastaja Miia Laajanaho, varalla Susanna Rasinmäki, Sirpa Niemelä-Tomperi - hyväksyjä Inka Jalkanen, varalla Minna Autio Esitys: Perusturvalautakunnan puheenjohtaja esittää, että perusturvalautakunta hyväksyy tositteiden asiatarkastajat ja hyväksyjät muuttuneilta osin loppu vuodelle 2017 ja tulevalle vuodelle 2018 edellä esitetyn luettelon mukaisena. Muutokset astuvat voimaan, kun tehtävänkuvat selkiytyvät. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

11 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 10 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta SOSIAALIPALVELUALUEEN TOSITTEIDEN HYVÄKSYJÄT JA TARKASTAJAT VUONNA 2018 Pt.ltk. 6 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen satu.kokkonen@multia.fi Talousarvion toimeenpano-ohjeiden mukaisesti toimielinten tulee nimetä osaltaan vastuulliset laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat ja näiden varahenkilöt sekä mahdolliset tilinkäyttöoikeudet toimialueensa hallussa oleviin kauppaliikkeiden tileihin tai ostokortteihin. Hallinto- ja taloussääntöön nojaten hyväksyjät ovat tilivastuuasemassa olevia henkilöitä ja asiatarkastajat valitaan toimialan sisältä. Laskujenkäsittely ohjelma vaatii määrittelemään hyväksyjän lisäksi vähintään yhden asiatarkastajan kuten taloussääntö ja täytäntöönpanoohjeetkin. Lisäksi voidaan nimetä laskujen vastaanottaja, joka ei ole vastuussa laskujen kuittaamisesta. Taloussäännön ja täytäntöönpanoohjeiden mukaisesti henkilö ei saa itse hyväksyä omia laskujaan vaan tällöin henkilö toimii asiatarkastajana ja esimies hyväksyy laskun. Tällaisia laskuja ovat esimerkiksi omat puhelin-, matka- ja koulutuslaskut. Perusturvalautakunnan tulee vuosittain hyväksyä tositteiden hyväksyjät. Hyväksyjän on tarkistettava, että tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea. Seurattava, että menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha. Vastaanottajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. Tositteiden hyväksyjät on nimetty henkilökohtaisesti ja tositteiden tarkastajiin on tullut muutoksia henkilöstömuutosten vuoksi. Kaikki perusturvalautakunnan vastuualueen tositteet: - vastaanottaja ja asiatarkastaja palvelusihteeri Miia Laajanaho varalla Ani Närhi - hyväksyjä perusturvajohtaja Satu Kokkonen varalla Ani Närhi Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

12 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 11 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Pt.ltk. 6 Vanhustenhuolto Palveluasuminen - asiatarkastaja Minna Autio, varalla Sari Sand, Miia Laajanaho - hyväksyjä vanhustyön esimies Inka Jalkanen, varalla Minna Autio Kotihoito - asiatarkastaja Susanna Rasinmäki, varalla Pia Vehmasaho, Miia Laajanaho - hyväksyjä vanhustyön esimies Inka Jalkanen, varalla Minna Autio Esitys: Perusturvalautakunnan puheenjohtaja esittää, että perusturvalautakunta hyväksyy tositteiden asiatarkastajat ja hyväksyjät muuttuneilta osin vuodelle Päätös: Jani Jalkanen ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui asian käsittelyn ajaksi. (osallisuusjäävi) Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

13 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 12 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 7 PERUSTURVAPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT JA TAKSAT VUONNA 2018 Pt.ltk. 7 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen satu.kokkonen@multia.fi ja vanhustyön esimies Inka Jalkanen inka.jalkanen@multia.fi Palveluista perittävät asiakasmaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) ja asetuksen (912/1992) ja niihin myöhemmin tehtyjen muutosten perusteella. 1 :n mukaan kunnallista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä. Palveluista perittävän maksun enimmäismäärästä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa. Asiakasmaksulain mukaan palveluista perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Vuoden 2018 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviin asiakasmaksuihin tehdään joka toinen vuosi toteutettavat indeksitarkistukset sekä hallitusohjelman mukaisesti erilliskorotukset. Valtioneuvoston asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta (1350/2015) säädetään seuraavista sosiaalihuollon maksuista: Kotona annettava palvelu; Tulorajoja on tarkistettu työeläkeindeksiin muutoksella, tilapäisen kotihoidon muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä kuin lääkärin tai hammaslääkärin voidaan periä 12,00. Lyhytaikainen laitoshoito; Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä 22,50 /hp ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 48,90 /hp. Päivä- ja yöhoidon maksu; Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), voidaan häneltä periä 12 :ssä säädetyn maksun sijasta enintään 22,50e/vrk. Kuntoutushoidon maksut; Kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 16,90 /hp. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

14 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 13 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 7 Lastensuojelun maksut; Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 :n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista voi olla enintään 1 835,20 /kk. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Maksukatto; Maksukaton ylittymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta saa periä enintään 22,50 /hp. Henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä käyttövara; Jos kunta perii henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :n perusteella, on hänelle jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 108 /kk:ssa. Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksessa eräistä indeksillä tarkistetuista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1351/2015) ilmoitetaan, että alkaen maksukatto on 683, omaishoitajan vapaan aikaisista palveluista perittävä vuorokausikohtainen asiakasmaksu on enintään 11,40 ja henkilökohtainen käyttövara on 108 /kk. Kunnanhallitus on edellyttänyt, että mikäli lainsäädäntö mahdollistaa, taksat ja hinnat korotetaan 2 %. Taksat ja hinnat lasketaan mahdollisimman tarkasti perustaen hinta palvelusta syntyvään kustannukseen. SOSIAALIPALVELUMAKSUT, KORVAUKSET JA VUOKRAT 2018 Multian kunta päättää vahvistaa perittäviksi seuraavat maksut ja korvaukset alkaen. Aiemmat sosiaalipalvelujen asiakasmaksut on vahvistettu tehdyllä perusturvalautakunnan päätöksellä. Mikäli asiakasmaksulainsäädäntö muuttuu, maksuja tarkistetaan vuoden kuluessa uudelleen. TUKIPALVELUMAKSUT alkaen Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ei määrittele tukipalveluista perittäviä asiakasmaksuja. Asiakasmaksu ei kuitenkaan saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Ateriapalvelu Kotiin kuljetettu lounas 8,30 (sis. salaatin, lämpimän ruuan, lämpimän lisäkkeen, jälkiruuan 6,70 ja kuljetuksen 1,60) Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

15 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 14 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 7 Turvapalvelu Asiakas maksaa turvapuhelimen suoraan turvapalveluja tuottavalle yritykselle, Esperi Turva-auttajakäynti 10,65 (Asiakkaalta laskutetaan enintään 15 käyntiä/kk) Asiointipalvelu Säännöllinen asiointipalvelu (4-5 krt/kk) Tilapäinen asiointipalvelu 38,50 /kk 9,60 /kerta Saattajapalvelu Maksu määräytyy saattamiseen kuluvan ajan mukaan. 0-2 tuntia 20, tuntia 26,00 yli 5 tuntia 36,40 Pyykkipalvelut Asiakas hankkii ja maksaa pyykkipalvelun itse. Siivouspalvelu Asiakas hankkii ja maksaa siivouksen itse (mahdollisuus kotitalousvähennyksen käyttöön siivouksessa). Pihatyöt Lumityöt /auraus / tunti 58,45 Nurmikon leikkuu / tunti 41,60 Ikäihmisten kuljetuspalvelut ja Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Asiakasmaksuna peritään asuinkunnan ja naapurikuntien alkaen alueella 3,30 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on 0 12 km 4,70 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on km 7,60 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on km 11,80 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus 51 km tai yli Kuljetuksen asiakasmaksu perustuu linja-autoliikenteen taksoihin. Saattaja voi olla tarvittaessa mukana. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

16 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 15 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 7 Ikäihmisten päivätoiminta Koko päivä 26,70 /pvä (sis. kuljetus 6,20, aamupala 3,50, lounas 7,20, päiväkahvi 2,00 ja sauna 5,00, päivätoiminta 2,80 ) KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT alkaen Tilapäinen kotihoito (avun tarve alle 3 kuukautta). lääkärin käynti 18,90 (asiakasmaksuasetus 3 1 mom.) sairaanhoitajan suorittama käynti 12,00 muun henkilön suorittama käynti määräytyy käynnin pituuden mukaan: o kesto 0-2 tuntia 20,80 o käynnin kesto 2-5 tuntia 26,00 o käynnin kesto yli 5 tuntia 36,40 Maksua ei peritä, mikäli kotihoidon palvelujen kk-maksu jää alle 6,00. Kotihoidon ensiarviointikäynti asiakkaan kotiin on maksuton. Säännöllinen kotihoito Jatkuvasta ja säännöllisestä kotihoidosta ja palveluasumisyksikössä annettavista hoiva- ja hoitopalveluista peritään kuukausimaksu palvelujen laadun, määrän, saajan maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Maksukykyä määriteltäessä otetaan huomioon palvelun saajan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän puolison tulot. Palvelu 1 - peruskotihoito Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Käyntejä on 1 kerta tai harvemmin viikossa. Käynteihin kuluu aikaa maksimissaan neljä tuntia kuukaudessa. Palvelu 2 - tuettu kotihoito Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Käyntejä on 2 3 kertaa viikossa. Käynteihin kuluu aikaa 5-11 tuntia kuukaudessa. Palvelu 3 - autettu kotihoito Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Käyntejä 4-10 kertaa viikossa. Käynteihin kuluu aikaa tuntia kuukaudessa. Palvelu 4 - valvottu kotihoito Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Käyntejä on kertaa viikossa päivittäin. Käynteihin kuluu aikaa tuntia kuukaudessa. Palvelu- ja seurantatarve on lähes jatkuvaa. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

17 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 16 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 7 Palvelu 5 - tehostettu kotihoito Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Käyntejä on useita kertoja päivittäin, 3-5 kertaa vuorokaudessa. Käynteihin kuluu aikaa yli 29 tuntia kuukaudessa. Kotihoito hoidetaan osittain parityönä, sillä asiakkaiden hoitoisuustarve on suuri ja useat toiminnoista eivät suju yksin. Asiakas on täysin autettava ja tarvitsee erityistä hoivaa ja huolenpitoa. Maksu määräytyy seuraavan taulukon perusteella bruttotuloista määriteltynä prosenttiosuutena. Maksu ei saa ylittää tuotantokustannuksia. Perhetyö Lastensuojelun avohuollon tukitoimena tehdystä perhetyöstä ei peritä maksua. Kotihoitona tehdystä perhetyöstä peritään kotihoitoa koskevien säädösten ja Multian perusturvalautakunnan vahvistamien perusteiden mukaiset maksut tilapäisestä kotihoidosta tai säännöllisestä kotihoidosta. Päällekkäistä maksua esim. päivähoidon kanssa ei peritä. Kuukausimaksutaulukko (voimassa alkaen) Henkilö lkm Tuloraj a /kk Palvelu 1-3,5 tuntia/kk Palvelu 2 > 4-11,5 tuntia/kk Palvelu 3 > 12-19,5 tuntia/kk Palvelu 4 > 20-28,5 tuntia/kk Palvelu 5 > 29 tuntia/kk % 16 % 20 % 28 % 35 % % 12 % 14 % 18 % 22 % % 10 % 12 % 15 % 18 % % 8 % 10 % 12 % 15 % % 6 % 8 % 11 % 13 % % 4 % 6 % 9 % 11 % Jos kotitalouden henkilöluku on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 350 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä. Säännöllisessä kotihoidossa olevalta asiakkaalta peritään kuukausimaksutaulukon mukainen maksu ja asiakkaan kanssa laaditaan hoito - ja palvelusuunnitelma. Asiakasmaksua määrättäessä käynnit kirjataan 5 min. tarkkuudella. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

18 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 17 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 7 Käynteihin kuuluvaksi lasketaan vain asiakkaan luona käytetty aika (ei sisällä matkoja, lääkkeenjakoa muualla kuin asiakkaan kotona, apteekkiasiointia, yhteydenpitoa lääkäriin jne.). Maksu peritään myös asiakkailta, jotka saavat kotihoidon palvelun kotihoidon toimistossa. Omaishoidon vapaa (Asiakasmaksulaki 6 b ) Palveluista, mitkä kunta järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi ja mitkä korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa peritään vuorokaudelta (24h) 3vrk/kk 11,40 /vrk. IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT Ikäihmisille järjestetään asumispalvelua sosiaalihuoltolain mukaisena asumispalveluna. Asumispalveluilla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista tukevat palvelut liittyvät kiinteästi yhteen. Asumisessa asiakas maksaa vuokran ja palveluista asiakasmaksun. Laissa ja asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ei ole säädetty asumispalveluista perittävistä maksuista. Asiakasmaksulain 2 :n mukaan perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Asiakasmaksu voidaan määrittää asiakkaan maksukyvyn mukaan (Asiakasmaksulaki 1,2 ja 12 ). Asiakasmaksu tulee olla kohtuullisessa suhteessa asiakkaan käyttämien palvelujen määrään. Asiakasmaksut on perittävä samoin perustein sekä itsetuotetusta että ostetusta asumispalvelusta. Lyhytaikainen hoito ja osavuorokautinen hoito Lyhytaikaisen palveluasumisen enimmäispituus on kolme kuukautta. - lyhytaikainen hoito, enimmäismaksu 39,70 /hpv, lyhytaikaisen palveluasumisen asiakkaalta ei peritä erikseen vuokraa eikä maksua ateria- ja tukipalveluista - osavuorokautinen hoito enimmäismaksu 18,40 /vrk PALVELUASUMINEN Tehostetun palveluasumisen Asumiskustannukset Tehostetun palveluasumisen (Kuusela, Muistola ja Salmensuu) neliövuokra on 9.45 /m2 Multian Vanhaintuki ry:n neliövuokra on alk. 8,10 /9,40 /m2 Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

19 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 18 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 7 Ateriapäivän hinta 13,55 Hygieniamaksu Hygieniamaksuna peritään 31,90 /kk (sis. siivouksen aineineen, vaatehuollon, perusshampoon, perussaippuan, wc-paperin ja käsipyyhkeet) Hygieniamaksu kun omaiset pesevät vaatteet 22,50 /kk Hoitomaksu Hoitomaksu määräytyy asiakkaan bruttotulojen mukaan. Tuloina huomioidaan eläke- ja muut säännölliset bruttotulot kuukaudessa, korkotulot ja pääomatulot (osinko-, vuokra-, metsä- jne. tulot) Tuloista vähennetään mahdolliset edunvalvojan palkkiot, ulosotossa olevat maksut sekä entisen asunnon kustannuksia enintään 3 kuukautta. Palveluasumisen maksun alkamisajankohdasta sovitaan Musito - työryhmässä. Hoitomaksu määräytyy maksutaulukon Palvelu -5 mukaan siten, että hoitomaksu on 35 % bruttotuloista. Maksun periminen keskeytyksissä Asumisen keskeytyessä ei peritä ateria-, hygienia- ja hoitomaksua. Vuokra peritään koko poissaolonajalta, mikäli asukas pitää palveluasumispaikkaa hallussaan. Kuoleman sattuessa vuokra-, ateria-, hygienia- ja hoitomaksu päättyvät kuolinpäivänä. Mikäli kumpikin puolisoista on palveluasumisessa, peritään hoitomaksu kummankin omien tulojen mukaan. Toisen puolison ollessa palveluasumisessa ja toisen kotona, peritään hoitomaksu palveluasumisessa olevan omien tulojen mukaan. Mikäli kotona oleva on kotihoidon asiakas, peritään häneltä kotihoitomaksu omien tulojen mukaan. Toisen puolison ollessa palveluasumisessa ja toisen ollessa laitoksessa peritään asiakasmaksut kummankin omien tulojen mukaan. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy perusturvan asiakasmaksut ja taksat esityksen mukaisesti. Asiakasmaksut tarkistetaan alkaen ja ne ovat voimassa, kunnes toisin päätetään. Myöhästyneistä maksuista peritään korkolain mukainen viivästyskorko. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

20 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 19 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 8 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJEEN TARKISTUS Pt.ltk. 8 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen satu.kokkonen@multia.fi Perhehoidon toteuttamisesta säädetään perhehoitolaissa (263/2015). Lain mukaan perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoito on hoidon tai muu osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoito voi olla myös ammatillista perhehoitoa. Perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota. Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioitaessa tulee ottaa huomioon toiminnan luonne. Toimeksiantosopimuksessa sovittua hoitopalkkion määrää on tarkistettava kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 395 / :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Hoitopalkkion vähimmäismäärä v.2018 on 785,16 /kk/hlö. Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen kulukorvaus, jollei toimeksiantosopimuksessa toisin sovita. kulukorvauksen ja hoidon aloittamisesta aiheutuva käynnistämiskorvauksen määrä on tarkistettava kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä v.2018 on 413,87 /kk/hlö. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2939,26 perhehoidossa olevaa kohden. Liite: 2/1/2018 Lastensuojelun perhehoidon toimintaohje Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy liitteen mukaisen lastensuojelun toimintaohjeen toteutettavaksi lukien. Päätös: Marie Loukeinen ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui asian käsittelyn ajaksi. (osallisuusjäävi) Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

21 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 20 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 9 VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET 2018 Pt.ltk. 9 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen satu.kokkonen@multia.fi Vammaisten palveluista ja tukitoimista on säädetty laissa (380/1987) ja asetuksessa (759/1987) vammaisuuden perusteella järjestävistä palveluista ja tukitoimista. Perusturvalautakunta on vahvistanut vammaispalveluista paikallisen sopimusohjeen. Soveltamisohjeessa on määritelty avustajan tuntipalkka alkaen. Lisäksi on tehty tarkistuksia kuljetuspalvelujen osuuteen. Vammaislainsäädännön uudistus on vireillä, lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2018 Liite: 3/1/2018 Vammaispalvelulain ja asetuksen soveltamisohjeet vuonna 2018 Perusturvajohtaja esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy liitteen mukaiset Vammaispalvelulain ja asetuksen soveltamisohjeet toteutettavaksi alkaen. Kuljetuspalvelujen osalta asiakasmaksumuutos alkaen. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

22 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 21 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 10 IKÄIHMISTEN, PITKÄAIKAISSAIRAIDEN JA VAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Pt.ltk. 10 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen Perhehoidon toteuttamisesta säädetään perhehoitolaissa (263/2015). Lain mukaan perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoito voi olla myös ammatillista perhehoitoa. Multia oli osallisena Vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallinen koordinointi pilottihankkeessa ajalla Pilotin tavoitteena on maakunnallisen perhehoidon koordinointi ja käytäntöjen kehittäminen sekä vammaisten ihmisten - että perhehoidon osalta. Hankkeessa on valmistettu Maakunnallinen ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohje Perhehoidon palkkiota ja korvauksia tarkistetaan alkaen. Liite: 4/1/2018 Maakunnallinen ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohje alkaen Liite: 5/1/2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntainfo, Perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2018 Hoitopalkkio: Perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkio. Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioitaessa tulee ottaa huomioon toiminnan luonne. Toimeksiantosopimuksessa sovittua hoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Perhehoidon palkkioihin tehtävä tarkistus on n. 0,14 % (kerroin 1,389-> 1,391). Hoitopalkkion vähimmäismäärä v on 785,16 e/kk perhehoidossa olevaa kohti. Kulukorvaus: Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellista kustannusten mukainen kulukorvaus, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Kulukorvauksen ja hoidon aloittamisesta aiheutuva käynnistämiskorvauksen määrä on tarkistettava kalenterivuosittain Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

23 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 22 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 10 vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Elinkustannusindeksin pisteluku lokakuussa 2016 oli 1920 ja lokakuussa 2017 se oli Indeksin pisteluku on noussut noin 0,57 prosenttia. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on perhehoidossa olevaa kohti. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy liitteen mukaisen ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohjeen Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

24 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 23 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 11 OMAISHOIDONTUEN HOITOPALKKIOT JA TOIMINTAOHJE VUONNA 2018 MULTIAN KUNNASSA Pt.ltk. 11 Valmistelija: vanhustyön esimies Inka Jalkanen ja kotihoidon sairaanhoitaja Pia Vehmasaho Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuodelle 2017 vahvistettu palkkakerroin oli 1,389 ja vuodelle 2018 vahvistettu palkkakerroin on 1,391. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 392,57 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 785,14 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Vuodelle 2018 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin noin 0,14 prosentin korotusta vuoteen 2017 verrattuna. Multialla omaishoidon tukea myönnetään hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella ympärivuorokautisesti avustamista ja läsnäoloa tarvitseville. Hoitopalkkiot vuonna 2018 ovat (korotus 0,14 %): 1. perushoitopalkkio 469,65 euroa kuukaudessa 2. alennettu hoitopalkkio 413,60 euroa kuukaudessa 3. korotettu hoitopalkkio 819,10 euroa kuukaudessa Laki omaishoidontuesta (937/2005) astui voimaan Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus. Omaishoidontuki on sosiaalihuoltolain 14 :n mukaan sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä vastaa kotikunta. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidontuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

25 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 24 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 11 tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidontuki on kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu, jonka kunta järjestää talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Tuen myöntäminen kuuluu kunnan harkintaan eikä hakijalla ole ehdotonta oikeutta tuen saantiin. Omaishoidontuen palkkiota tarkistetaan vuosittain. Vuonna 2017 Multialla omaishoidontukea sai keskimäärin 22 hoitajaa kuukaudessa. Kielteisiä päätöksiä ei ole tehty. Liite: 6/1/2018 Omaishoidontuen toimintaohje vuonna 2018 Liite: 7/1/2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntainfo, Omaishoidon tuen palkkiot vuonna 2018 Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy esitetyt omaishoidon tuen hoitopalkkiot ja liitteen mukaisen omaishoidon toimintaohjeen vuodelle Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

26 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 25 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 12 MUUTOKSET PALVELUKESKUS POUKAMASSA SEKÄ KOTIHOIDOSSA Pt.ltk.12 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen p Esittelijä: vanhustyön esimies Inka Jalkanen p Palvelukeskus Poukamassa asumispalvelut siirtyvät kolmeen ryhmäkotiin alkaen Tällöin palvelukeskus Poukaman pysyvien asukkaiden määrä on 31, joka perustuu asuntojen määrään. Ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen lisäksi Poukamassa mahdollistuu lyhytaikaisten asiakkaiden kuntoutus- sekä arviointijaksot. Päiväkeskustoiminta jatkuu vuonna 2018 viisipäiväisenä maanantaista perjantaihin. Vuonna 2018 päiväkeskus toimii tyhjäksi jäävän ryhmäkodin tiloissa. Asiakkaille ja läheisille lähetetään tiedote palvelukeskus Poukaman muutoksista. Yhtään asiakasta ei muuteta ryhmäkodista toiseen vastentahtoisesti. Palvelukeskus Poukaman ympärivuorokautisten tehostetun palveluasumisen asiakkaiden vuokrasopimukset uusitaan alkaen. Myös vuokrasopimuksen uusimisesta asiakkaille ja heidän läheisille laitetaan tiedote. Samassa yhteydessä asiakkailta kysytään kuvauslupa. Palvelukeskus Poukamassa tapahtuu alkaen myös muita järjestelyjä. Tiimivastaavan tehtävät ovat poistumassa ja jatkossa näitä tehtäviä hoitavat vastuuhoitajina vastaava sairaanhoitaja sekä sairaanhoitaja. Henkilökunnan työkierto ryhmäkotien välillä tulee lisääntymään. Näillä toimenpiteillä resurssia voidaan kohdentaa tarpeen mukaisesti. Tavoitteena on lyhytaikaisten työsuhteiden tarpeen väheneminen. Myös kolmessa ryhmäkodissa toimimisen mallilla haetaan kuntatalouteen säästöjä. Kotihoito aloittaa ympärivuorokautisena alkaen taajamaalueella. Käytännössä järjestely toteutetaan siten, että Poukaman toinen yöhoitaja on kotihoidon henkilökuntaa ja vastaa tarvittavista yökäynneistä. Näillä toimilla pyritään tukemaan ikääntyneiden kuntalaisten omatoimisuutta sekä ennaltaehkäisemään lisääntyvää palvelutarvetta. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

27 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 26 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 12 Kansallinen Kukoistava kotihoito-hanke edellyttää ympärivuorokautisten palvelujen kehittämistä. Näin ollen Multian kunta pystyy vastaamaan hankkeen tavoitteisiin vuonna Lääkehoidon suunnitelma tarkastetaan ja päivitetään sekä asiakastyössä toimivan henkilökunnan lääkeosaaminen kartoitetaan asianmukaisesti. Perusturvassa toimivan henkilökunnan pelastus- ja sammutusvalmius varmistetaan ja sisäistä valmiutta kehitetään. Pelastus- ja turvallisuuskoulutuksista ja osallistujista pidetään kirjaa. Tällä varmistetaan jokaisen osaaminen äkillisissä tilanteissa. Vuonna 2018 palaverikäytäntöjä sekä tiedonkulkua kehitetään niin, että tieto kulkee ajankohtaisesti henkilökunnan, asiakkaiden sekä läheisten kesken. Kaikki muutokset on valmisteltu yhteistyössä Avi:n kanssa. Muutokset on käsitelty Poukaman joryssä, jossa henkilöstön näkemys sekä kehittämisideat on aktiivisesti huomioitu. Muutosten vaikuttavuutta arvioidaan 3 kuukauden kuluttua eli toukokuun 2018 aikana. Vaikuttavuusarviointia tehdään myös jatkossa säännöllisesti 3 kuukauden välein. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi esitetyt toimenpiteet Poukaman ja kotihoidon osalta. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

28 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 27 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 13 GERONOMIN TOIMEN MUUTTAMINEN VANHUSTYÖN ESIMIEHEN VIRAKSI Pt.ltk.13 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen p Inka Jalkanen on hoitanut vanhustyön esimiehen tehtäviä alkaen. Vanhustyön esimiehen tehtävät yhdistettiin Inka Jalkasen geronomin toimeen. Inka Jalkanen on hoitanut vanhustyön esimiehen tehtäviä siten, että tehtävä on sovittu määräaikaiseksi saakka. Perusturvan toimialueella on käynnissä toimintojen kehittämisohjelma, jolla haetaan kuntatalouteen säästöjä. Näin ollen vanhustyön johtajan tehtävän täyttämistä on pohdittava tarkoin. Vanhustyön toimialueella on päteviä vakituisissa toimissa työskenteleviä, joille tehtäviä voidaan jakaa. Toimenkuva oli nähtävänä kokouksessa. Perusturvajohtajan päätösehdotus: Perusturvalautakunta esittää kunnanhallituksen kautta valtuustolle, että vanhustyönjohtajan virka lakkautetaan. Samoin geronomin toimi lakkautetaan ja perustetaan alkaen uusi vanhustyön esimiehen virka. Tällöin Poukamassa toimiva vanhustyön esimies voi tehdä viranhaltijapäätöksiä ja toimia samalla toimialueensa tulosvastuullisena viranhaltijana. Perusturvajohtajan esitys on, että virkaan nimitetään tehtävää vuoden 2017 joulukuulta hoitanut geronomi Inka Jalkanen, jolla on kunnassa vakituinen geronomin toimi. Inka Jalkasen palkka on tarkastettu saakka. Väliaikaisen ratkaisun muuttuessa pysyväksi, nykyinen palkkataso säilytetään. Vanhustyön esimiehen sijaisena voi toimia vastaava sairaanhoitaja Minna Autio. Hän voi vanhustyön esimiehen sijaisena tehdä viranhaltijapäätöksiä. Hallintosäännön mukaisesti virkojen lakkautuksista ja uusista viroista päättää kunnanvaltuusto. Päätös: Jani Jalkanen ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui asian käsittelyn ajaksi. (osallisuusjäävi) Perusturvalautakunta hyväksyy esitetyt muutokset ja lähettää ne edelleen kunnanhallitukselle jatkokäsittelyyn. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

29 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 28 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 14 PALVELUSIHTEERIN TOIMENKUVAN MUUTOS Pt.ltk.14 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen p Palvelusihteeri Miia Laajanahon toimipiste on siirtynyt alkaen palvelukeskus Poukamasta sosiaalitoimistoon. Miia Laajanaho valmistelee ja laskuttaa edelleen palveluasumisen ja kotihoidon asiakasmaksut. Muut Poukamaan liittyvät tehtävät poistuvat Laajanahon tehtävänkuvauksesta. Miia Laajanahon tehtävä palvelusihteerinä jakautuu siten, että 30% työtehtävistä liittyy palvelukeskus Poukaman laskutukseen ja 70% työajasta sosiaalitoimistoon. Laajanahon palkkakustannukset jakautuvat Poukaman 30%:n ja sosiaalitoimiston 70%:n välillä. Perusturvajohtajan päätösehdotus: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi palvelusihteeri Miia Laajanahon tehtävän painopisteen muuttumisen Poukamasta sosiaalitoimistoon niin, että 30% työtehtävistä liittyvät Poukamaan ja 70% työtehtävistä liittyvät sosiaalitoimistoon. Muuten Laajanahon toimi ja palkkaus pysyvät ennallaan. Palvelusihteeri Miia Laajanahon esimiehenä toimii Perusturvajohtaja Satu Kokkonen. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

30 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 29 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 15 ILMOITUS YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA / KT-Lanssi Pt.ltk. 15 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen satu.kokkonen@multia.fi Valvira on toimittanut päätöksen KT-Lanssin yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisesta myös Keski-Suomen alueella. Hakija on pyytänyt yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen myönnetyn luvan muuttamista siten, että Sosiaali- ja terveys alan lupaja valvontavirasto (Valvira) hyväksyisi KT-Lanssin asemapaikkaan lisää vielä yhden perustason yksikön ja palvelualan laajennuksen. Yrityksen toimintakunnat ovat kaikki Suomen kunnat Ahvenanmaan kuntia lukuun ottamatta. KT-Lanssille myönnettyyn lupaan (Dnro 6576/ /2016) on tehty Valviran toimesta hakemuksessa pyydetyt muutokset. Yksityisestä sosiaalipalvelusta annetun lain 922/ :n mukaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka tuottaa muita kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelua on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttamista kunnan toimielimelle siinä kunnassa, jossa palvelua tuotetaan. Kunnan toimielimen on viipymättä annettava aluehallintovirastolle saamansa tiedot lukuun ottamatta tietoja sellaisesta palvelujen tuottajista, jotka tuottavat ainoastaan sosiaalihuoltolain 19 : 3 momentissa tarkoitettuihin kotipalveluihin kuuluvia tukipalveluja tai niihin rinnastettavia palveluja taikka yksityistä perhepäivähoitoa (13 ). Sosiaalihuoltolain mukaan kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Päätökseen liittyvät asiakirjat olivat nähtävillä kokouksessa. Perusturvajohtajan päätösehdotus: Valviran päätös merkitään tiedoksi saatetuksi perusturvalautakunnalle. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

31 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 30 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 16 ALUEHALLINTOVIRASTON SELVITYSPYYNTÖ Pt.ltk. 16 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen Länsi-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Multian kunnalta selvitystä mennessä siitä, montako sosiaalityöntekijän virkaa kunnassa on, ketkä virkoja hoitavat ja mitkä ovat viranhaltijoiden koulutukset. Mikäli kunta ostaa sosiaalityöntekijän palveluja toisilta kunnalta, kuntayhtymältä tai yksityiseltä palveluntuottajalta, tulee selvitykseen liittää kopio ostopalvelusopimuksesta ja kunnan johtosäännöstä sekä kuvaus palveluista, joita ostetaan. Selvitykseen on vastattu siten, että Multian kunnan sosiaalipalveluissa sosiaalityöntekijänä tehtäviä hoitaa Satu Kokkonen. Koulutuksena Kokkosella on YTM, pääaine sosiaalityö. Kokkonen on laillistettu sosiaalityöntekijä, tiedot löytyvät suosikki-rekisteristä. Kokkonen toimii Multian kunnassa sekä perusturvajohtajana että lastenvalvojana. Lisäksi sosiaalipalveluissa toimii sosiaaliohjaaja/perhetyöntekijä. Koulutukseltaan sosiaaliohjaaja/perhetyöntekijä on Sosionomi AMK. Multian kunnan sosiaalitoimessa toimii lisäksi palvelusihteeri ja toimistoapulainen. Multian kunnan sosiaalityöntekijän virkaa ei tällä hetkellä ole täytetty, virka on kuitenkin olemassa. Virassa toiminut sosiaalityöntekijä on jäänyt eläkkeelle (perusturvalautakunta ). Tässä vaiheessa mahdollinen tarvittava lisäresurssi hankitaan kiertävältä lastensuojelun sosiaalityöntekijältä, sekä tarvittaessa naapurikunnilta. Multian kunnalla on sopimus kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän palveluista (Sopimus ). Tähän mennessä lisäresurssin tarvetta ei ole ollut. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta merkitsee asian tiedoksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

32 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 31 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 17 TIEDOTE VEHKOON ASUMIS- JA KOULUTUSPALVELUYHDISTYS RY:N ASUMISPALVELUTOIMINNAN SIIRTYMINEN VEHKOONRANTA OY:N LIIKETOIMINNAKSI Pt.ltk 17 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen p Vehkoon asumis- ja koulutuspalveluyhdistys Ry valmistautuu tulevaan sote-uudistukseen järjestämällä toimintojaan uudelleen alkaen asumispalvelu Vehkoon hoitokodin nimellä päättyy. Toiminta jatkuu uudella toiminimellä Vehkoon asunnot. Samalla asumispalvelu muuttuu tehostetusta asumispalvelusta 12 h asumispalveluksi kuitenkin niin, että asumispalveluyksikössä päivystää yhdistyksen kotihoidon yötyöntekijä. Palvelun muutos ei vaikuta Vehkoon hoitokodin henkilöstörakenteeseen tai -määrään. Tiedotteeseen liittyvä asiakirja oli nähtävillä kokouksessa. Perusturvajohtajan päätösehdotus: Tiedote merkitään tiedoksi saatetuksi perusturvalautakunnalle. Päätös: Esityslistan julkaisemisen jälkeen saapui Vehkoon Hoitokodista uusi tiedote (päivätty ), joka korvaa aiemmin lähetetyn, saapuneen tiedotteen. Perusturvajohtaja esitteli uuden tiedotteen mukaisesti, että Vehkoon Hoitokoti jatkaa edelleen tehostetun asumispalvelun (24/7) tuottamista Vehkoon hoitokodissa. Vehkoon asumis- ja koulutuspalveluyhdistys ry pahoittelee ennenaikaista tiedottamista sekä aiheuttamaansa hämmennystä toimintansa ympärillä. Marie Loukeinen ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui asian käsittelyn ajaksi. (osallisuusjäävi) Uusi, päivätty tiedote merkitään tiedoksi saatetuksi perusturvalautakunnalle. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

33 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 32 Perusturvalautakunta /2018 Kunnanhallitus Perusturvalautakunta MULTIAN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI ASIAKKAAN VALINNANVAPAUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Kunnanhallitus 267 Khall. 267 Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta muokatusta luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöstä annettavaksi hallituksen esitykseksi. Lausuntoaika on poikkeuksellisesti kuusi viikkoa, koska hallituksen esitysluonnoksen runkona on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta (HE 47/20 l7vp). Lausunnoille lähtevään hallituksen esitysluonnokseen on tehty eduskunnan perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset ja muut välttämättömät muutokset. Lisäksi valmistelun yhteydessä on laadittu uusi vaikutusarviointi yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Lausuntopyynnön kohteena olevalla lakiluonnoksella on tarkoitus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palveluntuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Lakia sovelletaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet -osoitteesta : Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelemisessä. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön klo mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan mennessä saapuneet lausunnot. Sähköinen kysely löytyy Internet-osoitteesta: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

34 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 33 Perusturvalautakunta /2018 Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus 267 Khall. 267 Liite 01/14/17: Lausuntopyyntökysely Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus antaa liitteenä olevan lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lausunto on lähetetty eri lähetyksenä Kunnanhallitus: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Lausunto lähetetään tiedoksi perusturvalautakunnalle. Pt.ltk. 18 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen Multian kunnanhallitus on käsitellyt kokouksessaan Sosiaalija terveysministeriön Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta muokatusta luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöstä annettavaksi hallituksen esitykseksi. Lausuntoaika on poikkeuksellisesti kuusi viikkoa, koska hallituksen esitysluonnoksen runkona on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta (HE 47/20 17vp). Lausunnoille lähtevään hallituksen esitysluonnokseen on tehty eduskunnan perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset ja muut välttämättömät muutokset. Lisäksi valmistelun yhteydessä on laadittu uusi vaikutusarviointi yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Lausuntapyynnön kohteena olevalla lakiluonnoksella on tarkoitus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palveluntuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta, laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

35 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 34 Perusturvalautakunta /2018 Kunnanhallitus Perusturvalautakunta jatkuvaan kehittämiseen. Lakia sovelletaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lausunto on toimitettu sosiaali- ja terveysministeriöön Annetut vastaukset ovat julkisia. Multialla kunnanhallitus antaa pyydetyn lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lausunto oli nähtävillä perusturvalautakunnan kokouksessa. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi Multian kunnanhallituksen antaman lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriölle. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

36 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 35 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 19 VALINNANVAPAUDEN PILOTOINTI Pt.ltk. 19 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin ja lain mukaan ajalla Hakuaika pilotteihin käynnistyy tammikuun 2018 alussa ja päättyy Päätökset valituista piloteista tehdään maalis-huhtikuun vaihteessa Valtion talousarvioon on esitetty valinnanvapauspilottien toteuttamiseen 100 miljoonan euron määräraha vuosille 2018 ja Avustuksen hakemiseen, käyttöön ja käytön valvontaan yleiset oikeusohjeet sisältyvät valtionavustuslakiin, jota tässä sovelletaan. - Täysimääräinen valtionavustus, kunnilta ei omarahoitusosuutta - Rahoituspäätökset ovat ehdollisia siten, että ne sidotaan valinnanvapauslain voimaantulon ajankohtaan - Tarkemmat hakuohjeet julkaistaan joulukuun 2017 aikana Perusturvajohtajan esitys: Multian kunta ei osallistu valinnanvapauspilotointiin eikä näin ollen hae valtionavustusta pilotointia varten. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

37 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 36 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 20 PERUSTURVAJOHTAJAN, VASTAAVAN SAIRAANHOITAJAN SEKÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Pt.ltk. 20 Valmistelu: perusturvajohtaja Satu Kokkonen Perusturvajohtaja ja vastaava sairaanhoitaja sekä sosiaalityöntekijä ovat tehneet viranhaltijapäätöksiä ajalla Päätökset ovat nähtävillä kokouksessa. Perusturvalautakunnan puheenjohtajan esitys: Perusturvalautakunta päättää, että se ei ota tehtyjä päätöksiä käsiteltäväksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

38 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Nro Sivu 37 Perusturvalautakunta /2018 Perusturvalautakunta 21 TIEDOKSI Pt.ltk Geronomi AMK Inka Jalkasen tehtävänkuvan laajeneminen vanhustyön esimieheksi. Geronomin toimenkuvaan lisätään vanhustyön esimiehen tehtävät. Toimi pysyy samana, tehtävänimike muuttuu. Tämä muutos on määräaikainen ajalla Sosiaaliohjaaja Ani Närhen työtehtävien laajentuminen perhetyöstä sosiaalityön kaikille osa-alueille. Työtehtäviin kuuluvat sosiaalitoimiston asiakaspalvelun lisäksi perhetyö, päätösten valmistelu sekä perusturvajohtajan työparina työskentely laajassa sosiaalipalvelujen tehtäväkentässä. Tehtävänkuvan muutoksen myötä Ani Närhen palkka on tarkastettu. Sosionomi Sanna Lemmetty siirtyy sisäisenä siirtona sivistystoimen alle Kissaniemen päiväkotiin palvelukeskus Poukamasta ajalla Toimistoapulainen Pirkko Sydänmaa toimii sosiaalitoimistossa ajalla Pirkko Sydänmaan määräaikainen toimi on 30,24 h/vko. Sydänmaan määräaikaisen toimen peruste on sosiaalipalvelujen toimintojen kehittäminen vuoden 2018 aikana. 2. Palvelukoti Hilmari Oy, sopimushinnat vuodelle Sosiaalipalvelut Jyväsharju, Katajarinne, Vuorokausihinta alkaen 4. Vaalijalan kuntayhtymä, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Vaalijalan kuntayhtymän välisen sopimuksen hinnat 2018 Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57 Liite: 2/1/2018 Pt.ltk LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

58 2 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA PERHEHOITAJA JA -KOTI Perhehoitaja Perhekodin olosuhteet Perhekodissa hoidettavien henkilöiden lukumäärä PERHEHOIDON SOPIMUKSET Toimeksiantosopimuksessa sovitaan Sopimuksessa perhehoidon järjestämisestä sovitaan Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen PERHEHOIDOSTA MAKSETTAVAT HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET Hoitopalkkiot Kustannusten korvaaminen Itsenäistymisvarat PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET ALKAEN PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN KOULUTUS JA TUKI ILMOITUSVELVOLLISUUS JÄLKIHUOLTO SOSIAALITURVA VALVONTA... 12

59 3 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidosta säädetään voimaan tulleessa perhehoitolaissa (263/2015). 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. ( 3 ) Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. (2 ) Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. (4 ) 3. PERHEHOITAJA JA -KOTI 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. (6 )

60 4 3.2 Perhekodin olosuhteet Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. (5 ) Perhehoitajaa valittaessa pyydetään perhehoitajan kotikunnan sosiaalilautakunnalta lausunto perhekodin ja -hoitajan sopivuudesta tehtävään. Jos perhehoitajalain 10 :ssä tarkoitettu toimeksiantosopimus koskee perhehoidon antamista alaikäiselle, tulee kunnan ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä. 3.3 Perhekodissa hoidettavien henkilöiden lukumäärä Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. ( 7 ) Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 :n 1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa säädetty kelpoisuus. Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään. ( 8 ) Poikkeamista säädetään Perhehoitolain 9 :ssä: Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa tai ammatillisessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 ja 8 :ssä säädetään.

61 5 Lisäksi erityisestä syystä voidaan 7 ja 8 :ssä säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen. Ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen perusturva perhehoito voi jatkua lain voimaan tultua niin pitkään kuin hoidettavan hoidon tarve sitä edellyttää. 4. PERHEHOIDON SOPIMUKSET Perhehoitosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen. Perusturvalautakunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa viranhaltija perusturvan delegointisäännön ja Multian kunnan hallintosäännön valtuuksin. 4.1 Toimeksiantosopimuksessa sovitaan 1. perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta 2. perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta 3. perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4. hoidon arvioidusta kestosta 5. perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta 6. perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 7. toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta 8. tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista

62 6 9. yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan.(10 ) 4.2 Sopimuksessa perhehoidon järjestämisestä sovitaan 1. perhehoidosta maksettavasta korvauksesta 2. perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta 3. perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta 4. hoidon arvioidusta kestosta 5. perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta 6. sopimuksen irtisanomisesta 7. tarvittaessa muista perhehoitoa koskevista seikoista Perhehoidosta tehtyä sopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. (11 ) 4.3. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen Sopimus solmitaan toistaiseksi tai määräaikaiseksi. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Oikeus toimeksiantosopimuksen irtisanomiseen koskee molempia sopijapuolia. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai, jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. (12 )

63 7 5. PERHEHOIDOSTA MAKSETTAVAT HOITOPALKKIOT JA KULU- KORVAUKSET 5.1. Hoitopalkkiot Palkkion vähimmäismäärä vuonna 2018 on 785,16 euroa. Jotta perhehoidosta maksettava palkkio kartuttaisi perhehoitajalle myös eläketurvaa, tulee palkkio maksaa vähintään säännöksessä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruisena. Palkkio maksetaan täysimääräisenä vaikka kummatkin vanhemmat ovat työssä ja lapset päivähoidossa tai koulussa. Palkkiota alennetaan pääsääntöisesti 50 % mikäli lapsi tai nuori opiskelee ja asuu toisella paikkakunnalla tai on perheessä vain esim. viikonloppuisin. Jos perhehoidossa oleva henkilö vaatii runsaasti hoitoa tai erityistä huomiota ja huolenpitoa, voidaan palkkiota korottaa enintään kaksinkertaiseksi. Korotuksessa otetaan huomioon Kelan myöntämä hoitotuki ja/tai muut mahdolliset asiantunti- jalausunnot ja sosiaalityöntekijän arvio. Lyhytaikaisesta perhehoidosta hoitopalkkio maksetaan enintään kaksinkertaisena sosiaalityöntekijän arvion mukaan. Lyhytaikaiseksi perhehoidoksi määritellään perhehoitoon sijoitus, joka tapahtuu vuorokauden sisällä siitä, kun hoitajalle on sijoituksesta ilmoitettu tai sosiaalityöntekijän muista perustelluista syistä lyhytaikaiseksi perhehoidoksi määrittelemä hoito. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää kerrallaan enintään yhden kuukauden, minkä jälkeen perhehoitoa toteutetaan normaalikorvauksin. Mikäli lapsi tai nuori tuodaan perhehoitoon muiden viranomaisten ohjaamana, tulee perhehoitajan ottaa ensimmäisenä arkipäivänä yhteys sosiaalitoimistoon sosiaalityöntekijään sopimuksen varmistamiseksi. Palkkiota ei makseta omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt palkkiosta. Palkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Toimeksiantosopimuksen mukaista hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain sen palkkakertoimen mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijän eläkelain 395 / :n soveltamista varten. Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista tuloa. Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin ulkopuolisen sijoituksen sijasta läheisverkoston kartoituksen perusteella huoltajuus- tai oheishuoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa perhehoitolain mukainen hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus. (16 )

64 Kustannusten korvaaminen Perhehoitajalle maksettavan kulukorvauksen määrä vuonna 2018 on vähintään 413,87 euroa/kk perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. (17 ) Käynnistämiskorvausta maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuviin tarpeellisiin kustannuksiin. Sen enimmäismäärä perhehoidossa olevaa lasta kohden on vuonna 2018 enintään 2939,26 euroa. Kulukorvauksen ja käynnistämiskorvauksen euromäärät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Pisteluku v oli 1920 ja v Käynnistämiskorvauksen määrästä sovitaan sosiaalityöntekijän kanssa sijoitusneuvottelujen yhteydessä. Korvauksen saaminen edellyttää kuittien tai muiden selvitysten esittämistä kuluista. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä voidaan maksaa esimerkiksi silloin, kun sijaisperhe joutuu tekemään asuntoonsa huomattavia muutostöitä tai hankkimaan perustellusti isomman auton. Käynnistämiskorvauksesta korvataan myös lapsen ikätasoiset perusvarusteet, kuten harrastusvälineet (esim. polkupyörä, talviliikuntavälineet). Tavoitteena on, että perhehoitajalle korvataan tosiasialliset perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat tavanomaiset kustannukset. Lisäksi voidaan korvata myös yksilöllisistä tarpeista johtuvia tavanomaista suurempia erityisiä kustannuksia. Kulukorvauksella on tarkoitus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Kulukorvaus sisältää myös lapselle tai nuorelle hänen käyttöönsä lastensuojelulain nojalla annettavat käyttövarat. Kulukorvaus voidaan maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä, esim. mikäli perhehoidossa oleva henkilö on pitempään poissa perheestä tai mikäli hän maksaa omista tuloistaan osan menoistaan. Näillä tuloilla tarkoitetaan esim. opintoetuuksia, kesäansioita yms.

65 9 Tavanomaisten menojen lisäksi korvataan hoito-, huolto- tai kuntoutussuunnitelmaan tai vastaavaan perustuvat yksilöllisestä tarpeesta johtuvat terapian tai terveydenhuollon menot. Lisäksi korvataan myös ne alle 21-vuotiaan nuoren opinnoista johtuvat erityiset kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Terveydenhoitokuluissa on 71,22 euron omavastuuosuus lasta kohden vuosittain, mutta hammashoito-, silmälasi- ja sairaalakulut korvataan. Harkinnan mukaan korvataan matkakustannuksia. Tällöin perustana käytetään Kelan maksamaa matkakorvausta. Yhdestä erityisestä harrastuksesta, harrastusvälineestä tai pidemmästä lomanvietosta johtuvat kulut korvataan harkinnan mukaan. Sijaisperheen tulee aina neuvotella näistä kuluista etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Käynnistämiskorvauksella ja kulukorvauksilla hankitut tavarat ovat sijoituksen päättyessä lapsen omaisuutta. Lapsilisä maksetaan pidempiaikaisessa perhehoidossa sijaisperheelle, jolloin perhe saa hyödykseen mahdollisen sisarkorotuksen, myös lapsen hoitotuki voidaan maksaa sijaisperheelle Itsenäistymisvarat Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimia, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 % hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-maksuista annetun lain (734/1992) 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei kuitenkaan lapsilisää oteta huomioon. Itsenäistymisvaroja varten avataan pankkitili perusturvalautakunnan toimesta. Jollei lapsella kuitenkaan ole em. lain mukaisia tuloja tai jos ne ovat riittämättömät, hänelle on varattava kunnan varoista hänen itsenäistymistään varten tarpeelliset varat, kuitenkin enintään määrä, joka on yhtä suuri kuin perhehoitajalle maksettavan käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä, joka vuonna 2016 on 2908,85 euroa. Sosiaalityöntekijä ohjaa nuorta itsenäistymisrahan käytössä ja päättää niiden maksamisesta.

66 10 6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET ALKAEN Hoitopalkkiot Kulukorvaukset Vuonna 2018 hoitopalkkio on 781,16 /kk (26,04e/pvä) 11 v. ja alle 465,83 /kk (15,52 /vrk) v. 533,92 /kk (17,79 /vrk) 17 v. ja yli 643,86 /kk (21,46 /vrk) Jos lapsi saa eläkkeen täytettyään 16 vuotta eikä lapsilisää enää makseta, maksetaan kulukorvauksena 17 vuotta täyttäneen kulukorvaus. Laskettaessa hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää alle kuukauden ajalle jakajana käytetään 30 päivää. Kulukorvaukset maksetaan yllä esitetyn taulukon mukaisesti tai todellisten kustannusten mukaan, miten toimeksiantosopimuksessa on sovittu. 7. PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta (13 ). Toimeksiantosopimuksessa voidaan myös poiketa tästä sopimalla, että oikeutta vapaaseen ei kerry ollenkaan tai että se on lyhyempi tai pidempi. Perusteena voidaan tällöin käyttää perhehoidossa olevan hoidon vaativuutta. Perhehoitajan vapaaoikeuden toteuttamiseksi perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan velvollisuutena on huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä perhehoitajan vapaan ajaksi. Yksityiskohtaisemmat järjestelyt tulee sopia toimeksiantosopimuksessa. Toimeksiantosopimuksessa tulee myös erikseen sopia palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta. Multialla perhehoitajalle voidaan maksaa vapaan korvauksena, ellei toisin sovita, hoitopalkkioon perustuva korvaus, jonka summan perhehoitaja voi käyttää hoitajan palkkaamiseen, matkakuluihin tai muihin vapaan järjestämisestä koituviin kuluihin. Kuukaudessa maksettu hoitopalkkio jaetaan 30:lla ja saatu summa kerrotaan kertyneiden vapaapäivien määrällä.

67 11 Kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen sellaisen henkilön kanssa, joka täyttää perhehoitajalta vaadittavat edellytykset. Sijaishoitaja sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona, jos perhehoitaja suostuu siihen ja jos järjestelyn arvioidaan olevan hoidettavien edun mukaista. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksianto- sopimuksessa sovitaan: 1. sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta 2. tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 3. toimeksiantosopimuksen voimassaolosta 4. tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista (14 ) Kulukorvaus maksetaan vakituiselle hoitajalle, ellei perustellusta syystä muuta sovita. Sijaishoitajalle kuuluu samanlainen sosiaaliturva kuin perhehoitajalle. 8. KOULUTUS JA TUKI Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta (15 ). Multialla tämä tapahtuu yhteistyössä Keski-Suomen sijaishuolto-yksikön kanssa sopimukseen perustuen. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää.

68 12 9. ILMOITUSVELVOLLISUUS Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee. (21 ) 10. JÄLKIHUOLTO Multialla voidaan 18 vuotta täyttäneen vielä sijaisperheessä asuvan nuoren perhehoitajalle maksaa korvausta vuosittain vahvistettavan alimman perhehoidon hoitopalkkion (785,16 euroa v. 2018) ja alimman kulukorvauksen (413,87 euroa v. 2017) mukaan. Korvausta määritellessä voidaan kulukorvauksesta vähentää nuoren oman tulot (esimerkiksi opintotuki). Muu mahdollinen jälkihuollollinen tuki (opintokulut jne) maksetaan nuorelle itselleen. 11. SOSIAALITURVA Perhehoitajan asema perustuu perhehoitosopimukseen (toimeksiantosuhteeseen). Toimeksiantosuhteella tarkoitetaan sitä toimintaa ja niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka syntyvät perhehoitajan ja kunnan välillä keskinäiseen sopimukseen perustuvina. Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948). (20 ) Kunta ei ole toistaiseksi vakuuttanut perhehoidossa olevia henkilöitä. 12. VALVONTA Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi.

69 13 Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa säädetään. (22 )

70 Liite: 3/1/2016 Pt.ltk VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 2018

71 2 Sisällysluettelo Sivu Yleistä 3 Palvelut ja tukitoimet 4 Vaikeavammaisten henkilöiden asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet, koneet ja laitteet 5 Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelu ja saattajapalvelu 7 Vaikeavammaisten henkiöiden palveluasuminen 10 Henkilökohtainen apu 11 Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta 13 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet 14 Ylimääräiset erityisravintokustannukset 17 Ylimääräiset vaatetuskustannukset 17 Sopeutumisvalmennus 18 Palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko 18 Asiakasmaksut ja korvausten perintä 18

72 3 VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 2016 YLEISTÄ VPL 1 VPL 2 Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisena pidetään henkilöä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain 2 tarkoittama vaikeavammaisuus määritellään yksilöllisesti lain asettamien velvoitteiden pitkäaikaisuus, henkilön erityiset suoriutumisvaikeudet, tavanomaiset elämäntoiminnot ja välttämätön tarve määreiden kautta. VPA 1 VPL 4 Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa hänelle riittäviä ja sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palvelutarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia ja muutoinkin hänen etunsa mukaisesti. Palvelusuunnitelma VPA 2 VPL 3 a Hakijalle laaditaan palvelujen koordinoimiseksi yksilöllinen palvelusuunnitelma yhteistyössä asiakkaan, tarvittaessa hänen huoltajansa tai läheistensä ja muiden palvelujen järjestäjien kanssa. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palvelun tarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai palvelusuunnitelmaan merkityn aikataulun mukaan. Palvelusuunnitelmaan kirjataan asiakkaan todelliset tarpeet.

73 4 Palvelusuunnitelma ei kuitenkaan ole sellainen viranomaista velvoittava asiakirja, jonka perusteella asiakkaalle syntyisi suoraan oikeuksia palvelujen ja tukitoimien saamiseksi. Asiakkaan hakemuksen perusteella tehdään erikseen yksilöpäätökset. PALVELUT JA TUKITOIMET VPL 9 Laissa mainitaan erikseen vaikeavammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet, joiden järjestämiseen kunnalla on erityinen velvollisuus. Osa palveluista ja tukitoimista on kunnan määrärahoihin sidottuja. Harkinnanvaraisia vammaispalveluja järjestetään kullekin vuodelle varattujen määrärahojen puitteissa noudattaen vammaispalvelulain ja -asetuksen määräyksiä. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. ( /134) Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kuntoutusohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen sisällöstä sekä kuljetuspalvelujen ja palveluasumisen sisällöstä ja järjestämisestä. ( /981)

74 Harkinnanvaraisia vammaispalveluja ovat siis: 5 kuntoutusohjaus ja palveluohjaus sopeutumisvalmennus päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet ylimääräiset vaatekustannukset ylimääräiset erityisravintokustannukset

75 6 Määrärahoja varattaessa on huolehdittava vammaispalvelulaissa säädetyn (VpL 3 ) kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden täyttämisestä. Tämä voi merkitä mm. sitä, että jos tarkoitukseen varatut määrärahat loppuvat kesken talousarviovuoden, voidaan yksilöllisen tarveharkinnan jälkeen uusi hakemus hylätä, tai jopa lakkauttaa jo myönnetyn palvelun tai tukitoimen järjestäminen. Vaikka henkilöllä sinänsä voidaan todeta tarve palveluihin ja määrärahoja on vielä käyttämättä, ei kunnalla ole ehdotonta velvollisuutta myöntää palvelua, jos se voi ennakoida, että varatut määrärahat eivät riitä kaikille hakijoille. Kunta voi tällaisissa tilanteissa kohdentaa määrärahat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville hakijoille. VPL 15 Vakuutuslaitokselta peritään vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien kustannuksia silloin, kun palveluja ja tukitoimia on annettu samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kuin vakuutuslaitos on korvausvelvollinen. Palvelujen ja tukitoimien yhteensovittamisessa huomioidaan asiakkaan tarpeet viivytyksettä. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ASUNNON MUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET, KONEET JA LAITTEET VPA 12 ja 13 Myönnettäessä vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia koneita, välineitä ja laitteita pitäydytään vamman tai sairauden vuoksi välttämättä tarvittavissa muutostöissä ja laitteissa sekä kohtuullisissa kustannuksissa. Jos vamman kannalta välttämättömiä asunnon muutostöitä ei ole mahdollista toteuttaa kohtuuhintaisilla asunnon muutostöillä, ne voidaan toteuttaa korvaamalla uudisrakentamisen kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset, kuten normaalista poikkeavat materiaalit ja muutostyöhön liittyvät suunnittelukustannukset. Muutostöitä myönnetään vain tarkoituksenmukaiseen asumiseen henkilön säännöllisessä ja pitkäaikaisessa käytössä olevaan asuntoon ja välittömään asuinympäristöön.

76 7 Oikeuskäytännössä riittävänä asunnon välittömään läheisyyteen tehtäväksi muutostyöksi on katsottu asiakkaan asuntoon sisälle ja ulos siirtymisen turvaaminen. Ratkaistaessa, mitkä asunnon muutostyöt ja laitteet ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä, käytetään apuna sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan asiantuntijoita. Korvattavia asunnonmuutostöitä ovat ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, wc:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Avustukset myönnetään vain luonnollisille henkilöille yksilölliseen tarveharkintaan perustuen. Asunnon muutostöihin on haettava korvausta ensisijaisesti tapaturma-, liikenne- tai muusta vakuutuksesta maksettavana korvauksena. Vammaispalvelulain perusteella korvataan hakijalle ne vaikeavammaisuuden perusteella myönnetyt, välttämättömät muutostöiden kustannukset, joita hän ei ole saanut ensisijaisista avustuslähteistä. Lisäksi selvitetään asiakkaan mahdollisuus saada valtion korjausavustusta. Harkittaessa asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamista tulee päätöksenteossa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: hakijan vaikeavammaisuus erityisesti itsenäisen asunnossa suoriutumisen kannalta tosiasiallinen tarve ja käyttötarkoitus; voidaanko käyttää vaihtoehtoisia ratkaisuja, esim. asunnonmuutostyöt onko kyseessä hakijan vakinainen asunto / pitkäaikainen asuminen voidaanko ko. laitteilla / välineillä turvata henkilön itsenäinen selviytyminen asumisessa tavanomaisissa elämäntoiminnoista ja onko suunniteltu laite muutoin tarkoituksenmukainen tarvitseeko henkilö todennäköisesti lähitulevaisuudessa hoitolaitoksessa annettavaa pitkäaikaishoitoa ovatko esitetyt kustannukset kohtuullisia voidaanko laite myöntää vaikeavammaisen henkilön käyttöön

77 8 Asunnonmuutostyön kohtuullisia kustannuksia arvioitaessa voidaan käyttää soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää yleiseen laatutasoon perustuvaa laskelmaa, joka tehdään yhdessä rakennusvalvonnan kanssa. Asiakkaalla ei ole oikeutta valita muutostyön toteuttamistapaa. On huomattava, että kunnan korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvat ainoastaan välttämättömät vamman tai sairauden aiheuttamasta tarpeesta johtuvat kustannukset. Päätöksen välttämättömistä muutostöistä ja myönnettävistä kohtuullisista kustannuksista tekee viranhaltija, joka käyttää apuna terveys- ja rakennusalan asiantuntijoita. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN KULJETUSPALVELU JA SAATTA- JAPALVELU VPA 4,5 ja 6 Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla. Työ- ja opiskelumatkat myönnetään hakemuksen perusteella todellisen tarpeen mukaan asuinkunnan tai naapurikuntien alueella. Opiskeluksi katsotaan peruskoulutuksen jälkeinen opiskelu, joka tähtää tutkintoon tai johtaa ammattipätevyyden suorittamiseen, HOJKS:iin pohjautuva useamman vuoden mittainen valmentava koulutus sekä työllistymistä tukeva opiskelu.

78 9 Asioimis- ja virkistysmatkoja myönnetään vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa asuinkunnan tai naapurikuntien alueella Harkittaessa vaikeavammaisen henkilön kuljetuspalvelumatkojen määrän tarvetta otetaan huomioon omaan autoon saatu autoveronpalautus ja auton hankintakustannuksiin maksettu vammaispalvelulain mukainen korvaus. Näissä tilanteissa on asiakkaalta pyydettävä selvitys kuljetuspalvelujen tarpeesta ja siitä, miksi käytössä olevaa, esim. autoveropalautuksin hankittua autoa ei voida käyttää haettuihin kuljetuspalveluihin. Vammaispalvelusta päättävä viranhaltija voi tapauskohtaisesti käyttää harkintaa myönnettävien matkojen määrän suhteen. Muualla kuin Multialla asuvat vaikeavammaiset henkilöt voivat käyttää myönnetyistä yhdensuuntaisista matkoista 12 vuodessa matkaan kotipaikkakunnalle. Kuljetuspalvelua voi käyttää Multian rajanaapurikuntien, joita ovat Petäjävesi, Keuruu, Ähtäri, Saarijärvi ja Uurainen alueilla, ellei toisin päätetä. Muualla asuvat voivat käyttää kuljetuspalvelua asuinkunnan tai naapurikuntien alueilla. Asiakasmaksuna peritään asuinkunnan ja naapurikuntien alueella lukien: 3,30 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on 0 12 km 4,70 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on km 7,60 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on km 11,80 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus 51 km tai yli Kuljetuksen asiakasmaksu perustuu linja-autoliikenteen taksoihin. Saattaja voi olla tarvittaessa mukana.

79 10 Opiskelu - ja työmatkojen osalta peritään asiakasmaksuna voimassa olevan bussitaksan mukainen maksu. Muualla asuvien kotimatkoista Multialle peritään yhdensuuntaisesta matkasta linja-autotaksan mukainen maksu. Omavastuuosuus peritään ennakkoon yli 16-vuotiailta. Kuntaa velvoitetaan laissa järjestämään kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kohtuullisena ei voida pitää menettelyä, että matkoja käytetään esim. lähes yksinomaan muualle kuin Multialle suuntautuviin virkistysmatkoihin. Käyttämättä jääviä matkoja ei voi siirtää seuraavalle kuukausille, niin että päätöksen mukainen matkamäärä/kk ylittyy. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vaikeavammaisen henkilön tulee saada kuljetuspalvelua sosiaalihuoltolain 24 ja sosiaalihuoltoasetuksen 11 : n mukaisesti, mutta mikäli ne kuljetukset eivät ole riittäviä, voidaan ne harkinnan jälkeen järjestää VpL: n nojalla. Sairaanhoidon, terveydenhuollon tai kuntoutuksen saamiseksi tehdyt matkat korvaa Kansaneläkelaitos, joten näihin matkoihin vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua ei saa käyttää. Kuljetuspalvelupäätökset tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi, mutta päätökset voidaan tehdä myös määräaikaisiksi. Saattajapalveluna korvataan taksinkuljettajan antamasta avusta 15 min. Taksinkuljettajan tulee liittää taksiseteliin taksikuitti.

80 11 VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PALVELUASUMINEN VPA 10 ja 11 Palveluasuminen järjestetään joko palvelutaloasumisena tai kotiin järjestettyinä riittävinä tukipalveluina. Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää ensisijaisen lainsäädännön perusteella esimerkiksi kotihoidon tai omaishoidontuen avulla tai vaihtoehtoisesti henkilökohtaisen avun turvin. Mahdollista on myös käyttää edellä tarkoitettuja palveluja yhteen sovitettuna. Palveluasumiseen liittyvien palvelujen tulee olla maksuttomia. Palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut kuten avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Vammaispalveluna korvataan palvelutalon asumispalvelumaksu. Vuokran ja ruokakustannukset asiakas maksaa itse. Järjestettäessä palveluasumista kotiin avustaminen järjestetään käyttämällä vammaispalvelulain mukaisia palveluja (henkilökohtainen apu) tai sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja (kotihoito, omaishoidontuki) tai näiden yhdistelmää. Palveluasumiseen liittyen kotihoidon ja henkilökohtaisen avun palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Palveluasumista ei järjestetä laitoshoidon tarpeessa oleville henkilöille, jollaisina voidaan pitää esim. kotona hoidettavia asiakkaita, jotka tarvitsevat jatkuvaa hoitoa ja valvontaa. Palveluasumiseen oikeutettujen henkilöiden tulee selviytyä kotona tai palvelutalossa pelkän avustamisen turvin. Vanhuksille suunnatut palvelut ja tukitoimet järjestetään ensisijaisesti Shl:n perusteella, esim. käyttäen vanhusten palveluasumisen järjestelmää. Palveluasumisen tarve tarkistetaan palvelusuunnitelman tekotilanteessa yhdessä asiakkaan, kotihoidonohjaajan ja vammaispalvelujen viranhaltijan kanssa. Kokonaisarvion palvelutarpeesta ja päätöksen palveluasumisesta tekee viranhaltija riittävien selvitysten perusteella.

81 12 HENKILÖKOHTAINEN APU VpL 8 c ja 8 d Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolelle: 1. päivittäisissä toimissa; 2. työssä ja opiskelussa; 3. harrastuksissa; 4. yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai 5. sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan em. toimia suorittaessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen lain tarkoittamista toiminnoista. Mikäli vaikeavammaisen henkilön avuntarpeet perustuvat pääosin toisen henkilön antamaan hoivaan, huolenpitoon tai valvontaan, tulee niihin vastata muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukitoimien avulla. Pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista johtuva avun ja tuen tarve ei edelleenkään kuulu vammaispalvelulain nojalla järjestettäväksi. Näissä tilanteissa tarvittava tuki ja apu järjestetään muun sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädännön nojalla. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kodin ulkopuolella on järjestettävä henkilökohtaista apua vähintään 30 tuntia kuukaudessa, ellei vähäisempi määrä turvaa välttämätöntä avun tarvetta näissä toiminnoissa.

82 13 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. 1. Henkilökohtainen avustajajärjestelmä vaikeavammainen henkilö toimii henkilökohtaisen avustajan työnantajana kyky ja halu toimia työnantajana ja valmiudet omaan elämänhallintaan ja päätöksentekoon kunta korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädäntöön perustuvien vähimmäisehtojen mukaan tai henkilökohtaisia avustajia koskevaan valtakunnalliseen työehtosopimukseen, mikäli työnantaja on henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto Hetan jäsen. 2. Kunta hankkii avustajapalveluja ostopalveluna, järjestää palvelun itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa kunta hankkii ostopalvelut julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta järjestää palvelut osana omaa toimintaa tai palvelutuotantoa järjestää sopimuksin yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 4 :n mukaan henkilökohtainen apu on maksuton palvelu. Avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa tapaturman tai liikennevahingon vuoksi vakuutuskorvausta.

83 14 Maksettava korvaus henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseksi lasketaan 10,54 tuntipalkan mukaan ja lukien 10,67 tuntipalkan mukaan. Korvausta avustajan palkkauskustannuksiin ei makseta sairaala- ja kuntoutusjaksojen ja koulun lomien ajalta. Asiakkaalle korvataan henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PÄIVÄTOIMINTA VPL 8 b Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu, jota on järjestettävä kunnan määrärahoista riippumatta. Päivätoimintaa on järjestettävä työikäiselle henkilölle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perustella myönnettäviin etuuksiin. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on erittäin vaikea toimintarajoite, joka estää häntä osallistumasta sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai sitä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osaaikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. Multian perusturvalautakunta järjestää työtoimintaa Työtuvalla sekä ostaa työtoimintaa Keuruulta. Keski-Suomen seututerveyskeskus järjestää mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaryhmiä.

84 15 Muualla kuin Multialla asuvien osalta käytetään ostopalveluja palvelusuunnitelman mukaisesti. Asiakkaiden toimintakyky ja palvelujen tarve arvioidaan palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on asiakasmaksulain mukaan asiakkaille maksutonta. Kuljetus ja ateriat eivät sisälly maksuttomiin palveluihin. PÄIVITTÄISISTÄ TOIMINNOISTA SUORIUTUMISESSA TARVITTAVAT VÄ- LINEET, KONEET JA LAITTEET VPA 17 Määräraha kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisten henkilöiden päivittäisissä toiminnoissa tarvitsemiin välttämättömiin välineisiin, koneisiin ja laitteisiin. Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet myönnetään pääasiassa omaksi, jolloin avustuksen määrä on puolet kohtuullisista kustannuksista. Ennen päätöksentekoa varmistutaan mahdollisten muiden myöntäjätahojen korvausvelvoitteista (esim. Kela, vakuutusyhtiöt jne). Kalliit apuvälineet voidaan myöntää myös vaikeavammaisen henkilön käyttöön ja apuväline jää kunnan omistukseen, jol- loin kunta päättää korjaustoimenpiteistä ja vastaa syntyvistä kustannuksista, mutta ei kuitenkaan esim. tavanomaisesta sähkön / pattereiden kulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Käyttötarpeen lakattua käyttöön annettu apuväline toimitetaan vammaispalveluihin uudelleen myönnettäväksi. Kunta vastaa tuolloin laitteen purkamisesta ja kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista. Pääsääntöisesti avustusta ei myönnetä tavallisimpiin kodinkoneisiin (esim. pyykinpesukone, astianpesukone, matkapuhelin, tietokone).

85 16 Autoavustusta myönnetään ensisijaisesti vaikeavammaiselle henkilölle jokapäiväiseen liikkumiseen liittyvien tarpeiden perusteella. Avustamisen myöntämisellä tuetaan erityisesti henkilön opiskelua, työssä käyntiä tai vaikeavammaisen jokapäiväisiä välttämättömiä kuljetuksia. Auton hankintakustannuksia korvattaessa maksetaan puolet kohtuuhintaisen auton kustannuksista, ohjeellisesti enintään 6000 euroa. Kohtuuhintaista autoa määritettäessä otetaan huomioon hakijan yksilölliset tarpeet. Korvauksen kokonaismäärää arvioitaessa on merkitystä tarvittavilla kuljetuspalveluilla. Auton huoltokustannuksia, korjauksia ja talvi- / kesärenkaita lisävarusteina ei korvata. Vain erityisen painavista syistä avustetaan vaikeavammaisen lapsen perhettä auton hankinnassa. Ensisijaisesti korvataan kokonaisuudessaan lapsen vamman ja sairauden johdosta autoon hankittavat välttämättömät lisälaitteet. Pääasiallisesti auton vaihto on perusteltua vain, mikäli hakijan vammasta tai sairaudesta johtuva tarve on oleellisesti muuttunut, tai auto on käyttökelvoton. Hakijan tulee esittää selvitys ajetuista kilometreistä ja auton kuntoisuusarvio (vakuutusyhtiöt, autoliikkeet) Avustusta laskettaessa vähennetään kohtuuhintaisen auton hinnasta autoveronpalautus ja vanhasta autosta saatu myyntihinta tai hyvitys, vakuutuskorvaukset (esim. rikkoontuneesta tai kolariautosta) ja mahdolliset alennukset ja avustukset. Autoon tehtävinä muutostöinä korvataan asiakkaalle hänen vammansa takia välttämättömät apuvälineet ja muutostyöt. Entiseen autoon myönnetyt laitteet tulee mahdollisuuksien mukaan siirtää uuteen autoon. Korvauksen saamisen edellytyksenä on hakijan vaikeavammaisuus, säännöllinen ja päivittäinen kuljetustarve, säännöllinen apuvälineiden käyttö sekä muut vammaan ja sairauteen liittyvät perustelut oman auton tarpeesta.

86 17 Autoavustusta hakiessaan asiakkaan tulee esittää: lääkärinlausunto (korkeintaan vuosi sitten annettu) kirjallinen kustannusarvio ostettavaksi suunnitellusta autosta toiminta- tai fysioterapeutin lausunto lisälaitteen tarpeesta kustannusarvio vamman tai sairauden johdosta välttämättömistä lisälaitteista autoliikkeen tai muun tahon tekemä arvio vanhan auton hyvityksestä ennakkoveropäätös autoveron palautuksesta päätökset muista auton hankintaan myönnetyistä avustuksista tai korvauksista muut perustelut autoavustuksen myöntämiselle rahoitussuunnitelma kopio ajokortista Lisälaitteiden korvaamisen perusteina ovat hakijan vaikeavammaisuus, säännöllinen ja päivittäinen kuljetustarve, säännöllinen apuvälineiden käyttö, sekä muut vammaan, sairauteen tai sosiaaliseen elämään liittyvät perustelut. Auton varustetasosta on kaikissa tapauksissa vaadittava tekninen erittely. Automaattivaihteiston hinnasta vähennetään ensin siihen kohdistuva autoveron osuus. Vamman kannalta välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan VPA 17 mukaisiin apuvälineisiin ja laitteisiin. Käyttötarpeen lakattua käyttöön annettu apuväline toimitetaan vammaispalveluihin uudelleen käyttöön myönnettäväksi. Kunta vastaa tällöin apuvälineen purkamisesta ja kuljetuksista aiheutuvista kustannuksista. Viranhaltija päättää menettelyn. Harrastusvälineitä voidaan myöntää erityisperustein niitä eniten tarvitseville vaikeavammaiselle henkilölle. Myönnettäessä avustusta harrastusvälineeseen edellytetään, että tarve on vammasta johtuva ja harrastusväline tukee henkilön kuntoutumista, tai mahdollistaa muulla tavoin henkilön selviytymistä jokapäiväisistä elämäntoiminnoista. Avustus on puolet kohtuullisista hankintakustannuksista.

87 18 YLIMÄÄRÄISET ERITYISRAVINTOKUSTANNUKSET VPA 19 Korvaukset ylimääräisiin erityisravintokustannuksiin kohdennetaan henkilöille, joiden erityisravintokustannukset ovat kohtuuttoman suuret esim. kliinisten ravintovalmisteiden käytön vuoksi. Vammaispalvelulain mukainen korvaus sovitetaan yhteen mahdollisten muiden samalla perusteella myönnettyjen avustusten kanssa. Tällaisia ovat mm. sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset, Kelan myöntämä alle 16-vuotiaan vammaistuki, vammaistuki ja eläkkeensaajien hoitotuki, jossa on myöntämisperusteena vamman tai sairauden aiheuttaman haitan ja avuntarpeen lisäksi siitä johtuvat erityiskustannukset. Korvaus maksetaan hakijan toimittamien kuittien perusteella neljännesvuosittain jälkikäteen hakijan toimitettua ilmoituksen olosuhteidensa pysymisestä ennallaan tai niissä tapahtuneista muutoksista. Mikäli hakija on ollut vuosineljänneksen aikana 12 vuorokautta tai kauemmin laitoshoidossa, maksetaan korvaus vain siltä ajalta, jolloin hän ei ole ollut hoidossa. YLIMÄÄRÄISET VAATETUSKUSTANNUKSET VPA 18 Korvausta voidaan myöntää henkilöille, joilla on vamman vuoksi kohtuuttomia ylimääräisiä vaatetuskustannuksia. Korvaus ylimääräisiin vaatetuskustannuksiin sovitetaan yhteen mahdollisten muiden samalla perusteella myönnettyjen avustusten kanssa. Tällaisia avustuksia ovat mm: Kelan myöntämä vammaistuki, lapsen hoitotuki ja eläkkeensaajien hoitotuki, joiden myöntämisperusteena on vamman tai sairauden aiheuttaman haitan ja avuntarpeen lisäksi siitä aiheutuvat erityiskustannukset. Korvausta tulee suorittaa vaatteen teettämisestä tai korjaamisesta tulleista ylimääräisistä tulleista ylimääräisistä erityiskustannuksista.

88 19 SOPEUTUMISVALMENNUS VPA 15 Sopeutumisvalmennukseen tarkoitetut määrärahat kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisille henkilöiden ja heidän perheidensä yksilölliseen ohjaamiseen esimerkiksi viittomakielen opetukseen ja liikkumistaidon ohjaukseen. Paikallista kurssitoimintaa pyritään kehittämään terveydenhuollon, eri järjestöjen ja Kelan kanssa. Tavoitteena on lisäksi sisällyttää sopeutumisvalmennusta osaksi eri työntekijäryhmien työtä. Myös vammaispalveluiden palveluohjaukseen voi sisältyä sopeutumisvalmennuksellisia elementtejä. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA PÄÄTÖKSENTEKO VPL 3a Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Henkilö, jota arviointi koskee voi halutessaan kieltäytyä arvioinnista. Vammaispalveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. ASIAKASMAKSUT JA KORVAUSTEN PERINTÄ Vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tukitoimista voidaan periä maksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetuissa laissa (734/92) ja asetuksessa (912/92) säädetään. Maksuttomia ovat vammaispalvelulain 8 :n 1 momentissa tarkoitetut palvelut, päivätoiminta (kuljetusta ja aterioita lu-

89 20 kuun ottamatta), henkilökohtainen apu sekä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ja 11 :ssä tarkoitetut tutkimukset. Palveluasumisen erityiskustannuksista sekä henkilökohtaisesta avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tuki toimista annetun lain nojalla. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista /734) Asiakkaan on haettava vammaispalvelulain mukaisia taloudellisia tukitoimia kuuden kuukauden kuluessa kustannusten synnystä (VPA 20 ): Vakuutusyhtiön korvaukset Vakuutuslaitokselta peritään VPL: n mukaisten palvelujen ja tukitoimien kustannuksia silloin, kun palveluja ja tukitoimia on annettu samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kuin vakuutuslaitos on korvausvelvollinen. Mikäli korvaus on jo suoritettu vammaiselle henkilölle, kunnalla on oikeus periä tätä korvausta vastaava määrä takaisin vammaiselta henkilöltä. Korvauksen takaisin perimisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 36 ja 37 : ssä on säädetty (VPL 15 ). Palvelujen ja tukitoimien yhteensovittamisessa huomioidaan asiakkaan tarpeet viivytyksettä (VPL 4 ). Vakuutuslaitoksen ja Valtionkonttorin ensisijainen korvausvelvollisuus tulee aina tutkia (mm. liikennevahinko, työtapaturma, ammattitauti). Vakuutuslaitoksilla on ensisijainen korvausvelvollisuus esim. kodinhoitokustannuksissa, henkilökohtaisen avustajan ja hoitajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Ohjeita koskevat säädökset: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/759 Kotikuntalaki Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 23,12,1977/988

90 MAAKUNNALLINEN IKÄIHMISTEN, PITKÄAIKAISSAIRAIDEN JA VAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE ALKAEN Hankasalmi-Joutsa-Jyväskylä-Keuruu-Kinnula-Konnevesi-Laukaa- Luhanka-Multia-Muurame-Petäjävesi-Saarikka-Toivakka-Uurainen-Wiitaunioni- Äänekoski 1

91 Sisällys 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA PERHEHOIDON MÄÄRITTELY Perhehoidon muodot Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI PERHEHOITOON SIJOITTAMINEN TOIMEKSIANTOSOPIMUS PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Hoitopalkkio Hoitopalkkio pitkäaikaisessa perhehoidossa Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa Ikäihmisten perhehoidon palkkioluokkien kuvaukset Kokemus- ja koulutuslisä Kulukorvaus Palkkiot ja kulukorvaus perhehoidon keskeytyksen ajalta Käynnistämiskorvaus Matkakorvaukset PERHEHOITAJAN ASEMA Perhehoitajan oikeus vapaaseen Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset Perhehoitajan tuki ja valvonta Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT Perhehoidon asiakasmaksu Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat Lääkehoito ASIAKKAAN KATOAMINEN PERHEKODISTA ASIAKKAAN KUOLEMA PERHEKODISSA Liitteet

92 Perhehoidon toimintaohje Maakunnallisen vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon koordinointi-pilotin (jatkossa Perhehoidon koordinointi) perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten maakunnan alueella toteutetaan toimeksiantosopimussuhteista ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoitoa. Toimintaohjeen tavoitteena on luoda maakunnan alueelle yhtenäinen perhehoidon toimintatapa toteuttaa, lisätä ja kehittää perhehoitoa sekä yhtenäistää perhehoitopalkkiot. Maakunnallinen perhehoidon toimintaohje palvelee kaikkia osapuolia: kunnan työntekijää, perhehoidossa olevaa asiakasta, hänen omaisiaan ja perhehoitajaa. Kunnat hyväksyvät toimintaohjeen kunnan hallintosäännön mukaisessa toimielimessä. Mikäli kunta poikkeaa omassa päätöksessään tästä toimintaohjeesta, siitä ilmoitetaan Perhehoidon koordinointiin. Perhehoidon koordinoinnissa mukana olevista kunnista Keuruulla on oma, maakunnallisesta toimintaohjeesta poikkeava, perhehoidon toimintaohje. Maakunnallinen ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohje tulee voimaan ja korvaa aiemmat käytössä olleet perhehoidon toimintaohjeet. Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden, kulu- ja käynnistämiskorvausten tarkistus tehdään vuosittain lakisääteisen indeksikorotuksen mukaisesti (Perhehoitolaki 263/ ). 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidon koordinoinnissa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät noudattavat mm. seuraavia lakeja ja asetuksia perhehoitoa järjestäessään: Perhehoitolaki (263/2015) Laki perhehoitolain muuttamisesta (510/2016) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (988/1977) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/1987) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja asetus (607/1983) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, 912/1992) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Hallintolaki (434/2003) Hallintolainkäyttölaki (586,1996) Kotikuntalaki (201/1994) Henkilötietolaki (523/1999) 3

93 2. PERHEHOIDON MÄÄRITTELY Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Sen tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen ja tarpeenmukaiseen hoitoon sekä läheisiin ihmissuhteisiin perheenjäsenenä. Perhehoito on kunnan tai kuntayhtymän järjestämää palvelua, josta säädetään perhehoitolaissa (Perhehoitolaki 263/2015). Perhehoidolla pyritään edistämään perhehoidossa olevan henkilön hyvinvointia, toimintakykyä, perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Perhehoitoon sijoittamisen lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne, aikaisemmat elämänkokemukset sekä hoivan ja huolenpidon tarve. Perhehoitoa voidaan antaa henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja hyväksikäyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. 2.1 Perhehoidon muodot Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista perustuen yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, palvelusuunnitelmaan ja/tai erityishuolto-ohjelmaan (kehitysvammaiset). Perhehoidolla tarkoitetaan perhehoitolain mukaista toimeksiantosopimukseen perustuvaa perhehoitoa. Toimeksiantosopimuksessa määritellään tapauskohtaisesti perhehoidon muoto ja sen kesto. Pitkäaikainen perhehoito voi olla itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvämpi asumisen ja elämisen järjestely. Lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan pitkäaikainen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jonka mahdollisuudet tulee aina selvittää. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää mm. omaishoitajan vapaan järjestämiseksi, vanhempien jaksamisen tukemiseksi. Lyhytaikaisen perhehoidon tavoitteena on tukea ikäihmisen, pitkäaikaissairaan tai vammaisen kotona asumista. Säännöllinen lyhytaikainen perhehoito on kestoltaan enintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Määräaikainen perhehoito, jota toteutetaan väliaikaisena järjestelynä mm. sairaalasta kotiutuessa, perhehoitopaikkaa vaihdettaessa, odotettaessa pitempiaikaista asumispaikkaa tai pitkäaikaisen perhehoitajan vapaan aikana, tulkitaan lyhytaikaiseksi perhehoidoksi. Osapäiväperhehoitoa on hoito, joka kestää saman vuorokauden aikana enintään 10 tuntia. Yön yli kestävä hoito on lyhytaikaista perhehoitoa. Säännöllinen päiväaikainen perhehoito on säännöllistä, toistuvaa ja suunnitelmallista ja se tulkitaan lyhytaikaiseksi perhehoidoksi. Hoidon kesto 8-10 tuntia. 4

94 Hoidettavan kotona tapahtuva perhehoito määritellään lyhytaikaiseksi perhehoidoksi. Kotona tapahtuvaa perhehoitoa voidaan järjestää mm. omaishoitajan vapaan järjestämiseksi tai itsenäisen asumisen tukemiseksi siirtymävaiheessa. 2.2 Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero Omaishoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona ennakkovalmennuksen suorittaneen perhehoitajan toimesta. Mikäli henkilön hoitajina toimii oma lapsi, vanhempi, isovanhemmat, sisarukset tai avio-tai avopuoliso, hoito on omaishoitoa. 3. PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa perhehoitolaissa tarkoitettua perhehoitoa yksityiskodissaan tai hoidettavan kotona. Perhehoitaja asuu ympärivuorokautisesti hoidossa olevien henkilöiden kanssa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Uusien perhehoitajiksi aikovien on suoritettava ennakkovalmennus ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä. Valmennuksen tavoitteena on auttaa perhehoitajaksi aikovaa perhettä tekemään tietoinen päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä, sitoutumisesta tehtävään ja arvioida perheen valmiuksia ja edellytyksiä toimia tehtävässä. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta (Perhehoitolaki 263/ ). Perhehoitajan tulee luoda hoidettavalle turvallinen ja virikkeitä antava hoitoympäristö ja huomioida hoito- ja/tai kasvatustehtävässään hoidettavan kehitys erityistarpeineen sekä turvata hoidettavan ja hänen läheistensä yhteydenpito ja suhteet. Perhehoitoon sijoitetulla on tasa-arvoinen asema perheen muihin jäseniin nähden. Perhehoidettavan käytössä ovat kaikki kodin yhteiset tilat. Perhekodissa voidaan hoitaa enintään neljää henkilöä perhehoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Hoidettavien henkilöiden määrä voi olla enintään kuusi, jos perhekodissa annettavasta hoidosta vastaa vähintään kaksi ennakkovalmennuksen käynyttä, perhekodissa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on lisäksi tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä (Perhehoitolaki 263/ ). Hoidettavien määrästä voidaan poiketa, mikäli on kyse hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhesijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa mahdollistavat poikkeamisen enimmäismäärästä. Perhekodissa hoidettavien määrä on kuitenkin aina suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen (Perhehoitolaki 263/2015,9 ). 5

95 Enimmäismäärästä voidaan poiketa silloin kun perhehoitaja sijaistaa toista perhehoitajaa hänen vapaansa aikana. Järjestelystä on ehdottomasti aina etukäteen sovittava perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa. Järjestelyä suunniteltaessa tulee huomioida, että hoidettavien keskinäinen kanssakäyminen, toimintakyky ja hoidon tarve sekä perhekodin tilat mahdollistavat järjestelyn. Perhekoti on sijoittajakunnan hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin sopivuutta arvioidessa huomioidaan erityisesti seuraavat asiat: perheen ihmissuhteet ja ilmapiiri perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti perhehoitajan valmiudet toimia yhteistyössä viranomaisten, omaisten ja muun yhteistyöverkoston kansa perhekodin jäsenten valmius hyväksyä kaikkien tasavertaisuus ja perhekodin toiminta perhekodin tilat, varustetaso, turvallisuus, esteettömyys, terveydelliset olosuhteet ja kodin lähiympäristö. Aikuisella perhehoidon asukkaalla tulee pitkäaikaisessa perhehoidossa pääsääntöisesti olla oma huone. Lyhytaikaisessa perhehoidossa hoidettavana oleva henkilö voidaan sijoittaa kahden hengen huoneeseen. perhekodissa jokaisen asukkaan huone varustetaan palovaroittimella. Huoneiden lisäksi asennetaan vähintään 1 palovaroitin asunnon jokaista alkavaa 60 neliötä kohden kerroskohtaisesti. Palovaroittimia tulee testata säännöllisesti. Perhekoti varustetaan vähintään yhdellä käsisammuttimella, lisäksi keittiö varustetaan sammutuspeitteellä. Poistuminen hätätilanteen sattuessa on suositeltavaa suunnitella ja harjoitella etukäteen. Osana ennakkovalmennusprosessia pyydetään valmennukseen osallistuvan henkilön kotikunnan sosiaalitoimen lausunto sopivuudesta perhehoitajan tehtävään sekä nähtäväksi rikosrekisteriote alle 18-vuotiaiden perhehoitajiksi ryhtyviltä. Perhehoitajan puolison ja täysi-ikäisen lapsen tulee myös toimittaa rikosrekisteriote, mikäli he asuvat samassa taloudessa ja / tai osallistuvat säännöllisesti hoitoon. Rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Rikosrekisteriote on maksullinen ja se tilataan Oikeusrekisterikeskukselta. Perhehoidon koordinaattori, yhdessä kouluttujaparinsa kanssa tekevät kotikäyntien ja lakisääteisen valmennuksen aikana tehdyn yhteisen arvioinnin pohjalta päätöksen perheen tai henkilön soveltuvuudesta perhehoitajaksi. Valmennuksen aikana tehdyillä kotikäynneillä käydään läpi perhehoitajaksi aikovan omaa elämänhistoriaa ja selvitetään muita perhehoitajuuteen sekä perhehoitokotiin liittyviä vaatimuksia ja velvoitteita. Ehdottomat esteet perhehoitajaksi ryhtymiselle: rikosrekisterimerkintä liittyen lapsiin kohdistuviin rikoksiin tai pahoinpitelyrikoksiin aktiivinen / pitkäaikainen lastensuojelun asiakkuus perheessä 6

96 fyysinen pitkäaikaissairaus, jonka ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua päihde- tai mielenterveysongelma perheessä taloudelliset vaikeudet perheessä /pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus joku perheenjäsenistä vastustaa perhehoitoperheeksi ryhtymistä perheen elämään ja arkeen erittäin voimakkaasti vaikuttava elämänkatsomus hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta 4. PERHEHOITOON SIJOITTAMINEN Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että perhehoitoa tarvitseva henkilö sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Kunta päättää voidaanko perheeseen sijoittaa kyseessä oleva henkilö vai ei. Perhesijoitusta suunniteltaessa selvitetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden tukitoimien tarve ja saatavuus. Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että hoidettava saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sijoittajakunnan perhehoidosta vastaava henkilö huolehtii tarvittavista maksusitoumuksista yms. (Perhehoitolaki 263/ ) Kun kunta tai kuntayhtymä valmistelee perhehoitolaissa tarkoitettua toimeksiantosopimusta alaikäiselle annettavasta perhehoidosta, tulee kunnan tai kuntayhtymän ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Kunnan työntekijä arvioi ikäihmisen, pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön perhehoidon tarvetta. Sijoitettavan henkilön lisäksi tiedustellaan omaisten ja läheisten mielipidettä. Mikäli henkilöä ollaan sijoittamassa pitkäaikaisessa perhehoidossa kahden hengen huoneeseen, tulee kaikkien osapuolten hyväksyä järjestely. Asiakkaan sijoittaminen perhehoitoon toteutetaan asiakkaan kotikunnan ja Perhehoidon koordinoinnin yhteistyönä. Kunnan perhehoidon yhteyshenkilö ottaa yhteyttä koordinointiin / koordinaattoriin ja kertoo perhehoitoa tarvitsevan henkilön tarpeista. Perhehoidon koordinaattori arvioi rekisterissä olevien perhehoitajien valmiuksia vastata kyseisen henkilön tarpeisiin ja ottaa yhteyttä sopivaksi arvioituun perheeseen. Perhehoitaja arvioi saamiensa tietojen perusteella omia valmiuksiaan pitää huolta ko. henkilöstä. Perhehoitaja pohtii valmiuksiaan ja ilmoittaa perhehoidon koordinaattorille päätöksestään. Perhehoidon koordinaattori ilmoittaa perhehoidon vastuutyöntekijälle perhehoitajan päätöksestä ja välittää tarvittaessa perhehoitajan yhteystiedot. Perhehoitoon tutustumisen järjestäminen ja organisoiminen on perhehoitoa etsivän henkilön kotikunnan työntekijän vastuulla. Mikäli perhehoidon koordinaattorin tarjoama perhehoitopaikka otetaan vastaan, kunnan työntekijä ilmoittaa Perhehoidon koordinointiin, kun toimeksiantosopimus on tehty perhehoitajan kanssa (liite 1). Kun kunta on sijoituspäätöksen tehnyt, sen velvollisuus on tukea ja auttaa perhehoitajaa tehtävässään. Tutustuminen aloitetaan perhehoitajan ja perhehoitoon 7

97 tulevan henkilön molemminpuolisilla vierailuilla. Perhehoitajalla on lainmukainen oikeus saada tietää hoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot hoitoon tulevan henkilön elämänhistoriasta ja terveydentilasta. Perhehoitaja voi käyttää oleellisten tietojen keräämiseen tätä varten luotua esitietolomaketta. Lomake löytyy koordinoinnin www-sivuilta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä (yhteyshenkilö). Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää (Perhehoitolaki 263/ ). Perhehoitoon ei sovellu henkilö, joka tarvitsee jatkuvaa sairaalatasoista hoitoa tai valvoo öisin ja häiritsee muita tai tarvitsee säännöllisesti apua yöllä tai on aggressiivinen, eikä käyttäytymistä saada hallintaan niin, että perhehoitajan tai muiden perhehoitokodissa asuvien henkilöiden turvallisuus voitaisiin taata tai karkailee niin että valvonta on mahdotonta tai ei kykene liikkumaan itsenäisesti tai tarvitsee liikkumiseen ja siirtymiseen sellaisia apuvälineitä, joiden käyttäminen ei ole mahdollista perhehoitokodissa tarvitsee jatkuvasti päivittäisissä toiminnoissaan kahden henkilön apua ei sitoudu yhteistyöhön tai jonka omaiset eivät sitoudu yhteistyöhön 5. TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen, ennen sijoittamista tai välittömästi sen alettua. Toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Määräaikaisen sopimukseen kirjataan hoidon päättymispäivä sekä määräaikaisuuden peruste. Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) 1. luvun 1 :n tarkoittamassa työsopimussuhteessa kuntaan. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat perhehoitaja (yleensä molemmat perheen puolisot) ja kunnan perhehoidosta vastaava työntekijä. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja toisen sopijapuolen sitä esittäessä. Sopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa. Toimeksiantosopimus tulee tarkistaa myös hoito- tai palvelusuunnitelman tarkastuksen yhteydessä. Pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen liitteeksi tulee hoidettavaa koskeva hoito- ja /tai palvelusuunnitelma. 8

98 Toimeksiantosopimuksessa sovitaan 1. sopijapuolet 2. perhehoidossa oleva henkilö 3. sopimuksen sisältö perhehoidon muoto (pitkäaikainen, lyhytaikainen, osapäivä) mikäli perhehoito toteutetaan hoidettavan kotona hoitopalkkion saaja hoitopalkkion määrä ja maksuaikataulu kulukorvaus ja maksuaikataulu käynnistämiskorvaus erityisten kustannusten korvaaminen sopimuksen voimassaoloaika perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan toteuttaminen palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta (esim. ateriavähennysten toteutusaikataulu) perhehoitajan valmennus, työnohjaus, koulutus ja tuki ja niiden järjestäminen hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestäminen kokemuslisä koulutuslisä vastuutyöntekijä (yhteyshenkilö) sopimuksen irtisanominen noudatettava toimintaohje perhekodin hyväksyminen perhehoitajan velvoitteet liitteet toimeksiantosopimuksen tarkistaminen yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken Toimeksiantosopimuksessa on tarvittaessa liitteenä: - selvitys perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä - suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista Perhehoidon käynnistyessä voidaan molemminpuolisesti sopia erikseen koeajasta jolloin irtisanomisaika ei ole voimassa. Mikäli perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunta pyrkii perhehoitajalta saadun selvityspyynnön avulla ja esimerkiksi työnohjauksella tai muilla toimenpiteillä saamaan hoidon tason vaatimustensa mukaiseksi. Perhehoitolain (263/2015) 12 :n mukaan, jos puutetta ei korjata annetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Tällöin myös maksut päättyvät välittömästi. 9

99 6. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET 6.1 Hoitopalkkio Perhehoidosta maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiota, kulukorvausta sekä erikseen harkittavaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitolaissa (263/ ja 18 ) määritellään palkkion (785,16 /kk vuonna 2018) ja kulukorvauksen (413,87 /kk vuonna 2018) vähimmäismäärät sekä käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä (2 939,26 vuonna 2018). Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset tarkistetaan kalenterivuosittain Sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteen mukaisella indeksitarkistuksella. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Kulukorvauksesta toimitetaan myös ennakonpidätys. Koska kulukorvaus ei ole perhehoitajalle todellista tuloa, saadaan sitä koskeva vähennys tehdä verotuksessa. Perhehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken voidaan sopia erikseen. Korvausten maksu perustuu pitkäaikaisen perhehoidon osalta sovittuun kuukausipalkkioon, josta vähennetään tarvittaessa perhehoitajan toimittaman poissaolopäiväilmoituksen mukaiset ateriamaksut. Lyhytaikaisessa perhehoidossa korvausten maksu perustuu käyttöpäiväilmoituksen mukaisiin toteutuneisiin hoitopäiviin. Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, palvelusuunnitelmaan ja/tai erityishuoltoohjelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna Kelan vammais- / hoitotukia ja tarvittaessa muita apuvälineitä ja toimintakykymittareita (esim. RAVA) ja yksilöllistä harkintaa. Arvioinnista vastaa perhehoidosta vastaava viranhaltija, tarvittaessa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Hoitopalkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan, mikäli perhehoidossa olevan henkilön tilanteessa tapahtuu muutoksia Hoitopalkkio pitkäaikaisessa perhehoidossa Hoidon vaativuuden maksuperusteena on avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella myönnetty Kelan hoitotuki /vammaistuki. Hoidon sitovuuden maksuperusteena on asiakkaan päivätoimintaan osallistuminen. Päivätoimintaan osaltaan myös päiväkoti, koulu tai päiväkeskustoiminta. Hoitopalkkiot on määritelty kolmeen maksuluokkaan. Palkkiot ovat liitteessä Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa Hoidon vaativuuden maksuperusteena on avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella myönnetty Kelan hoitotuki / vammaistuki. Hoitopalkkiot on määritelty kolmeen maksuluokkaan. Palkkiot ovat liitteessä Ikäihmisten perhehoidon palkkioluokkien kuvaukset 10

100 Palkkioluokka 1. Ikäihminen tarvitsee päivittäin avustamista huolenpitoa, hoivaa tai valvontaa päivittäisissä toiminnoissaan alentuneen toimintakykynsä vuoksi (esim. peseytyminen, wc-toiminnot, ruokailu, lääkehoito). Arjessa selviytymistä voi haitata esim. ikäihmisen turvattomuuden tunne. Ikäihminen liikkuu kohtuullisen itsenäisesti apuvälineiden kanssa tai ilman niitä. Ikäihminen sopeutuu hyvin perhekodin ryhmään, on yhteistyökykyinen ja tunnistaa avun tarpeensa. Palkkioluokka 2. Ikäihminen tarvitsee avustamista, huolenpitoa, hoivaa ja valvontaa useissa päivittäisissä toimissaan (esim. peseytyminen, wc-toiminnot, ruokailu, lääkehoito) muistamattomuuden, kehitysvamman tai psyykkisen tilan vuoksi lähes jatkuvasti. Ikäihminen voi tarvita vähäistä ohjausta ja valvontaa myös yöllä. Ikäihminen liikkuu perhehoidossa ohjatusti tai valvotusti. Ikäihmisellä on jokin sairaus tai vamma, jonka vuoksi hän tarvitsee erityisen paljon avustamista, huolenpitoa, hoivaa ja / tai valvontaa (muistisairaus, aistivamma, haastava psyyke, fyysinen vamma). Ikäihminen tarvitsee tukea perhekodin ryhmään sopeutumisessa. Palkkioluokka 3. Ikäihminen tarvitsee erityisen paljon huolenpitoa ja hoivaa ja on autettava lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan (esim. peseytyminen, wc-toiminnot, ruokailu, lääkehoito). Ikäihminen tarvitsee satunnaisesti yöaikaan huolenpitoa ja hoitoa. Ikäihminen liikkuu perhehoitajan avustamana ja käytössä on liikkumisen apuvälineitä. Perhekodin ryhmässä ikäihminen tarvitsee erityishuomiota. Ikäihmisen useat sairaudet / toimintakyvyn alenemat vaativat erityisen paljon ohjausta, valvontaa ja hoitoa Kokemus- ja koulutuslisä Kokemuslisää maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana vähintään 4 vuotta. Kokemuslisä merkitään toimeksiantosopimukseen. Kokemuslisä on pitkäaikaisen perhehoidon sopimuksessa 1,2 % kuukausipalkkiosta ja lyhytaikaisessa perhehoidossa 0,5 % / toteutunut hoitopäivä/toimeksiantosopimus. Koulutuslisä maksetaan perhehoitajalle, jolla on todistetusti vähintään kouluasteinen kasvatus-, sosiaali-, tai terveydenhuoltoalan koulutus. Koulutuslisä merkitään toimeksiantosopimukseen. Koulutuslisä on pitkäaikaisessa perhehoidossa 1,2 % kuukausipalkkiosta ja lyhytaikaisessa perhehoidossa 0,5 % / toteutunut hoitopäivä / toimeksiantosopimus. 6.2 Kulukorvaus Kulukorvausten perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ateriat, asumisen ja muut kulut. Kulukorvaus kattaa perhehoidossa ravintomenot, pesuaineet, wc- ja talouspaperit, asumisesta ja asunnon käytöstä aiheutuvat menot kuten jätehuollon, sähkön, lämmityksen, veden, kodin puhtaanapidon ja irtaimiston kulumisen sekä vaate- 11

101 huollosta aiheutuvat kustannukset kuten pesu ja pienet korjaukset. Perhehoidossa voidaan virkistys- ja harrastustoiminnasta aiheutuvien menojen korvauksesta sopia toimeksiantosopimuksessa (esim. hoidettavalla voi olla omia varoja, joista menot voidaan kustantaa). Kulukorvaus kattaa myös perhehoitajan autolla ajettujen, tavanomaisten, perhehoidon arkeen kuuluvien ajojen matkakulut sekä puhelinkulut. Oman puhelimen ja siitä aiheutuvat kulut hoidettava maksaa itse. Pitkäja lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaukset ovat liitteessä Palkkiot ja kulukorvaus perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajan vapaan aikana hoitopalkkio maksetaan pitkäaikaiselle perhehoitajalle täysimääräisenä, kulukorvauksesta vähennetään ateriakorvaus. Mikäli perhehoitajan vapaan aikana sijaishoitaja toimii perhehoitajana vakituisen perhehoitajan kodissa, maksetaan kulukorvaukset vakituiselle perhehoitajalle, ellei toisin sovita. Perhehoitajasta johtuvasta syystä (esim. sairausloma) sijoittaja maksaa pitkäaikaisessa perhehoidossa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta (sairastumispäivä + yhdeksän arkipäivää). Jos hoidettavan hoito järjestyy perhehoitokodissa sairauslomasta riippumatta, maksetaan kulukorvaus täysimääräisenä. Jos hoidettavan hoito järjestetään kodin ulkopuolella, vähennetään kulukorvauksesta ateriakorvaus. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus ja siitä on ilmoitettava välittömästi perhehoitajalle nimetylle vastuutyöntekijälle. Asiakkaan sijoittamisesta keskeytyksen ajalle sovitaan perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa. Lyhytkestoista perhehoitoa antavan perhehoitajan äkillisen sairausloman kohdalla sijoittaja maksaa hoitopalkkion ennalta sovittujen hoitopäivien osalta enintään Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta (sairastumispäivä + yhdeksän arkipäivää). Jokaiselta edellä mainitulta päivältä maksetaan korvaus, joka saadaan jakamalla viimeisten neljän edeltävän kuukauden yhteenlaskettu hoitopalkkion määrä neljän edeltävän kuukauden kalenteripäivillä. Osapäiväistä perhehoitoa antavan perhehoitajan äkillisen sairausloman kohdalla sijoittaja maksaa hoitopalkkion ennalta sovittujen hoitopäivien osalta enintään Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta (sairastumispäivä + yhdeksän arkipäivää). Jokaiselta edellä mainitulta päivältä maksetaan korvaus, joka saadaan jakamalla viimeisten neljän edeltävän kuukauden yhteenlaskettu hoitopalkkion määrä neljän edeltävän kuukauden kalenteripäivillä. Perhehoitajasta riippumattomasta syystä, kun hoidettava on esim. sairaalahoidossa, kuntoutuksessa tai omaisten luona perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus viisi vrk täysimääräisenä. Jos keskeytys kestää yli viisi vrk, vähennetään päivittäisestä hoitopalkkiosta 50 % ja kulukorvauksesta aterioiden osuus. Jos keskeytys kestää yli 30 vrk palkkion ja kulukorvauksen maksaminen päättyy, lukuun ottamatta asumista. Perhehoidon korvausten maksamisen edellytyksenä on, että perhehoitaja pitää yhteyttä esim. sairaalassa olevaan henkilöön ja on yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoidettavan tulo- ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiviksi. 12

102 13

103 Lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa: Mikäli perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai -jakson peruuntumisesta yli kolme vuorokautta ennen hoidon alkamista, perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta. Mikäli perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai -jakson peruuntumisesta alle kolme vuorokautta ennen hoidon alkamista, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus suunnitellun hoitojakson mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta vuorokaudelta. Perhehoitajalle, joka työskentelee hoidettavan kotona, ei makseta hoitopäivien tai -jakson peruuntuessa kulukorvausta, vaan ainoastaan hoitopalkkio. Perhehoitajan koulutuksessa oloajalta perhehoitajalle maksetaan palkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä silloin, kun koulutus on ennalta sovittu ja sijoittajatahon järjestämä. Muuhun koulutukseen osallistumisesta ja kustannuksien korvauksesta on sovittava erikseen ja etukäteen perhehoitajalle nimetyn vastuutyöntekijän (yhteyshenkilö) kanssa. Sijoittajakunta osallistuu koulutuskustannuksiin perhehoidossa olevien asiakkaidensa määrän suhteessa. Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 6 :ssä säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 15 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta 20 :ssä säädetään. Kun sijaishoito tapahtuu vakituisen perhehoitajan kotona, maksetaan sijaishoitajalle yli 14 vuorokauden jaksoista pitkäaikaisen perhehoidon hoitopalkkio 15 %:lla korotettuna. Kulukorvaus maksetaan vakituiselle perhehoitajalle, ellei toisin sovita. Kun sijaishoito tapahtuu sijaishoitajan kotona, maksetaan sijaishoitajalle lyhytaikaisen perhehoidon palkkio, jos jakso kestää enintään 14 vrk ja tätä pidemmältä ajalta pitkäaikaisen perhehoidon palkkio (jakajana 30). 14

104 6.4 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan uutta perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle voidaan maksaa hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta esim. asuntoon kohdistuvat välttämättömät muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet. Käynnistämiskorvausta myönnetään hakemuksen perusteella todellisiin, tapauskohtaisesti harkittaviin ja hankittaviin kuluihin silloin, kun korvausta ei voida saada muiden järjestelmien kautta. Käynnistämiskorvausta ei pääsääntöisesti myönnetä tavanomaisiin kodin varustukseen kuuluviin kodinkoneisiin. Vammaisten tarvitsemat asunnon muutostyöt ja apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain nojalla ja terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen nojalla. Käynnistämiskorvauksena tehdyt hankinnat ovat kunnan omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta, siten että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli hoito päättyy lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden kuoleutumaton osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Poistoajan jälkeen käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat perhehoitajan omaisuutta. Vuonna 2018 käynnistämiskorvaus on maksimissaan 2 939,26. Käynnistämiskorvauksen käytöstä tehdään hankintasuunnitelma ja kustannusarvio. Myönnetty käynnistämiskorvaus merkitään toimeksiantosopimukseen. Hyväksytyistä hankinnoista aiheutuneet kustannukset maksetaan kuitteja vastaan. 6.5 Matkakorvaukset Kustannusten korvauksissa muut kulut sisältävät kohtuulliset perhehoidon asiakkaasta johtuvat matkakustannukset esim. tavanomaiset ostosmatkat, apteekissa, kampaajalla tai harrastuksissa käynnit. Asiakkaan sairaanhoito- tai kuntoutusmatkoihin haetaan Kelan matkakorvausta. Asiakas maksaa omavastuuosuuden itse. Perhehoidettavan tuloista voidaan korvata pidemmät virkistysmatkat (esim. ulkomaille) rahatilanteen mukaan ja edunvalvojan kanssa sovittuna. Matkakulut korvataan perhehoitajan osallistuessa sijoittajatahon järjestämään koulutukseen, tai erikseen sovittaessa esim. kuntoutussuunnitelmapalaveriin, Kelan sairausvakuutuskorvauksen mukaisesti (v.2016: 0,20 euroa/km). Lyhytaikaisessa perhehoidossa matkakulujen korvaamisesta sovitaan erikseen (esimerkiksi asiakkaan haku perhehoitoon). 7. PERHEHOITAJAN ASEMA 7.1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen Lain mukaan, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopi- 15

105 muksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. (Perhehoitolaki 263/ ). Pitkäaikaista perhehoitoa toteuttavalla perhehoitajalla on oikeus kolmen ja puolen (3,5) vuorokauden vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Kunta auttaa yhteistyössä perhehoitajan kanssa vapaan aikana perhehoidossa olevan henkilön hoidon järjestämisessä. Vapaa on pidettävä saman kalenterivuoden aikana, kun se on ansaittu. Joustoa voi olla vuoden vaihteessa. Liikaa pidetyt vapaat peritään takaisin, mikäli perhehoito päättyy kesken vuoden. Hoidettavien lähtö- ja tulopäivät eivät ole perhehoitajan vapaata. Perhehoidon päättyessä pitämättä jäänyt vapaa korvataan rahana (hoitopalkkio). Vapaa suositellaan pidettäväksi enintään viidessä jaksossa siten, että vapaalle lähtöpäivää ja vapaalta paluupäivää ei lasketa vapaapäiviksi. Jos vapaa pidetään useammassa kuin viidessä jaksossa, lähtö- ja tulopäivä lasketaan perhehoitajan vapaaksi kuudennesta jaksosta alkaen. Mikäli perhehoidossa on useampia kuin yksi hoidettava, tulee vapaa voida järjestää kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa. Lisäksi tulee huomioida hoidettavien omat toiveet lyhytaikaisesta hoitopaikasta. Vapaan pitämisestä on ilmoitettava vähintään kuukautta ennen sen alkamista toimeksiantosopimukseen merkitylle yhteyshenkilölle. Lyhytaikaiselle perhehoitajalle vapaa korvataan palkkiona. Lyhytaikaisessa perhehoidossa oikeus vapaaseen syntyy, kun hoitovuorokausia on vähintään 14 kalenterikuukaudessa perhehoidon yhtä toimeksiantosopimusta kohden (3,5 kertaa hoitopalkkio). 7.2 Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti, ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitaja voi jäädä eläkkeelle vuotiaana. Yli 68-vuotiaiden perhehoitajien kanssa käydään vuosittain arviointikeskustelu perhehoidon jatkamisesta ja tarvittaessa voidaan perhehoitajalta pyytää terveydentilasta lääkärintodistus. Perhehoitajan tulee informoida sijoittajakuntaa eläkkeelle siirtymisestä vähintään 3 kk aikaisemmin. Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948). Kunta vastaa perhehoitajan vakuuttamisesta. Kunnalla ei ole vakuutusta perhehoidettavan perhehoidossa aiheuttamien vahinkojen varalle. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että perhehoitaja ottaa laajennetun kotivakuutuksen. Pitkäaikaisen perhehoidettavan omaisuus sisältyy perhehoitajan koti-irtaimiston vakuutukseen. Perhehoitaja vastaa hoidettavalle, tämän omaisuudelle tai ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja sijoittajan kanssa. 16

106 7.3 Perhehoitajan tuki ja valvonta Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajille annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta (Perhehoitolaki 263/ ). Täydennyskoulutus ja työnohjaus tulee nähdä jo perhehoitajan velvollisuutena, ei pelkästään perhehoitolain mukaisina oikeuksina. Koulutuksia suunniteltaessa pyritään ottamaan huomioon perhehoitajien aikaisempi koulutus ja ajankohtaiset perhehoidon koulutustarpeet. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi on perhehoitajalle nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää (Perhehoitolaki 263/ ). Sijoittajakunnan vastuutyöntekijä tekee perhehoitokotiin säännöllisiä ohjaus- ja tukikäyntejä vähintään kerran vuodessa. Näillä käynneillä huomioidaan mm. perhehoitajan työssä jaksamisen tuki ja koulutustarpeet. Ohjaus- ja tukikäynneillä päivitetään tarvittaessa toimeksiantosopimus ja/tai hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Tämän lisäksi yhteydenottoja perhehoitajaan tulee olla vähintään neljä kertaa vuodessa. Perhehoidon koordinaattori on tarvittaessa työparina kunnan työntekijän kanssa ohjaus-, tuki- tai valvontakäynneillä. Maakunnallinen perhehoidon koordinointi järjestää perhehoitajille kaksi (2) koulutuspäivää vuodessa yhteistyössä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Perhehoitajalla on mahdollisuus saada tarvittaessa työnohjausta ja/tai mentorointia sijoittavan kunnan käytäntöjen mukaisesti. Mentorointi on kokeneen, mentorikoulutuksen saaneen perhehoitajan vertaisasiantuntijatukea aloittelevalle tai haasteellisessa tilanteessa olevalle perhehoitajalle. Aloittavalle perhehoitajalle mentorointi järjestyy perhehoidon koordinoinnin kautta ja kustannukset sisältyvät perhehoidon koordinoinnin budjettiin. Työnohjaus ei vähennä hoitopalkkioita ja kulukorvausta. Sijoittava kunta organisoi työnohjauksen ja vastaa kustannuksista. Perhehoitajalla on mahdollisuus osallistua vertaisryhmätoimintaan. Vertaisryhmätapaamiset voivat olla kuntien tai Perhehoidon koordinoinnin järjestämiä tai itseohjautuvia. Kunta tai kuntayhtymä vastaa perhehoidon valvonnasta. Sekä sijaintikunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitokodin toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät tilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy (Perhehoitolaki 263/2015, 22 ). Perhehoitajalle annettava tuki ja valvonta ovat lähellä toisiaan. Onnistuneen valvonnan perusta on se, että kunnan vastuutyöntekijä tietää, miten perhehoitaja jaksaa työssään. Asiakaspalautteen perusteella tarkastuskäyntejä voidaan tehdä perhehoitokotiin tarpeen mukaan (Perhehoitolaki 263/2015, 22 ). Perhehoitolain mukaan kunnan on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovitulla tavalla perhehoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin on tarjottava vähintään joka toinen vuosi (Perhehoitolaki 263/2015, 15 a ). Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan perhehoitajaa, joka ei ole perhehoitoperheen ulkopuolella ansiotyössä eikä näin ollen myöskään työterveyshuollon piirissä. Kunta voi tarvittaessa järjestää hyvinvointi- ja terveystarkastukset myös muille kuin päätoimisille perhehoitajille. 17

107 Perhekodin sijaintikunta sopii perhehoitajan kanssa hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisestä ja toteuttaa ne. Kustannukset jakautuvat perhekotiin sijoittaneiden kuntien kesken niiden sopimalla tavalla. 7.4 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee (Perhehoitolaki 263/ ). Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan mm. seuraavista muutoksista: aikomuksestaan ottaa lyhyt- tai pitkäaikaiseen perhehoitoon muita henkilöitä perhehoitoon sijoitettujen henkilöiden kotikunnat perhesuhteisiin ja perheen olosuhteisiin ja terveyteen liittyvät muutokset suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset järjestelyt vähintään kuukautta aiemmin ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan henkilön kanssa sattuneet tapaturmat, väkivallanteot ja niiden vaatimat toimenpiteen (kirjallisena) kasvuun, kehitykseen, turvallisuuteen liittyvät tapahtumat sairauslomasta välittömästi asiakkaan vakavammista sairauksista, tapaturmista ja sairaalassaolosta aikomuksestaan muuttaa muista mahdollisista tärkeistä perhehoitotyöhön vaikuttavista asioista Olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintään. 7.5 Vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti Perhehoitajaa sitoo elinikäinen vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus pätee myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen ja se sitoo myös perhehoitajan muuta perhettä. Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoidon toteuttamiseksi. Perhehoitajan tulee säilyttää asiakkaiden paperit lukollisessa paikassa. Asiakassuhteen päättyessä asiakaspaperit tulee palauttaa asiakkaan kotikuntaan perhehoidon vastuutyöntekijälle. 8. PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN Perhehoidon kesto on arvioitava toimeksiantosopimuksessa. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua molemmin puolin. Irtisanomisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunta pyrkii työnohjauksella ja muilla toimenpiteillä saamaan hoidon tason hyvän hoidon kriteerien mukaiseksi. Mikäli tilanne ei korjaannu sijoittajan määrit- 18

108 telemässä kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Tällöin perhehoitaja palauttaa ennakkona saamansa perhehoitomaksut. Perhehoidon asiakkaan kuollessa toimeksiantosopimuksen voimassaolo lakkaa heti. Hoitajalle maksetaan seitsemän (7) vuorokauden ajalta hoitopalkkio ja kulukorvaus ateriakorvausta lukuun ottamatta. Perhehoidossa olevan henkilön kuollessa perhehoitajan tulee ottaa välittömästi yhteyttä perhehoitajalle nimettyyn vastuutyöntekijään. Perhehoidon päättyessä perhehoitajasta riippumattomasta syystä, asiakkaan kuolemaa lukuun ottamatta, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus, ateriakorvausta lukuun ottamatta, irtisanomisajalta. 9. PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa, palvelusuunnitelmassa ja/tai kehitysvammaisten osalta erityishuolto-ohjelmassa. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. 9.1 Perhehoidon asiakasmaksu Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevilta asiakkailta peritään kunnan hallintosäännön mukaisen toimielimen vahvistamien asiakasmaksujen mukaisesti asiakasmaksuina vuokra, ateriamaksu sekä ylläpitomaksu. Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevilta asiakkailta peritään kunnan hallintosäännön mukaisen toimielimen vahvistamien asiakasmaksujen mukainen vuorokausimaksu. Osapäiväisessä perhehoidossa asiakkaalta peritään kunnan hallintosäännön mukaisen toimielimen vahvistamien asiakasmaksujen mukainen asiakasmaksu, joka on puolet lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksusta (vuorokausimaksusta). Perhehoidosta, joka on järjestetty omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, peritään asiakasmaksulain mukainen asiakasmaksu. 9.2 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat Palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen hoidosta. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle tulee jäädä käyttöön vähintään asiakasmaksulain mukainen käyttövara (90 ). Perhehoitoon sijoitetun saamat työtulot/työosuusrahat jäävät hänen omaan käyttöönsä. Perhehoitaja ylläpitää asiakkaan omaisuusluetteloa. Perhehoitajan tulee pitää kirjaa asiakkaan käyttövarojen käytöstä. Erityishuollon päätöksellä sijoitetun alaikäisen perhehoidon asiakkaan käyttövaroista ja erikseen korvattavista hankinnoista sovitaan erikseen. Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle tai alle 18-vuotiaalle lapselle vanhempien rinnalle 19

109 hoitamaan raha-asioita. Edunvalvojan kanssa sovitaan tilin käytöstä ja käyttövaran määrästä (kuukausirahat yms.). 9.3 Lääkehoito Perhehoitajan tulee saada tiedot asiakkaan lääkehoidosta. Tarvittaessa asiakkaan lääkitykseen tutustutaan lääkärin, kotisairaanhoitajan tai perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa. Kaikilla lääkkeiden kanssa tekemisissä olevilla perhekodin jäsenillä tulee olla selkeät ohjeet. Muut kuin jääkaapissa säilytettävät lääkkeet, säilytetään erillisessä lukittavassa lääkekaapissa. Perhehoidossa käytetään asiakaskohtaista lääkehoitosuunnitelmaa (liite 3). 10. ASIAKKAAN KATOAMINEN PERHEKODISTA Asiakkaan katoamistilanteessa toimitaan seuraavasti: Perhehoitaja tarkastaa perhehoitokodin tilat ja pihan nopeasti. Jos asiakas on poistunut perhehoitokodista, katoamisilmoitus tehdään aina poliisille nopeasti, puhelinnumeroon 112. Katoamisilmoitusta tehdessä tulee kertoa katoamispaikka- ja aika, kadonneen henkilötiedot ja tuntomerkit. Katoamisilmoituksen teon jälkeen tiedotetaan asiasta omaisille, taksikeskukseen ja perhehoidon vastuutyöntekijälle kuntaan. Kun asiakas löytyy, ilmoitetaan välittömästi poliisille, omaisille, taksikeskukseen ja perhehoidon vastuutyöntekijälle. Asiakkaan katoaminen selvitetään perhehoitajan ja vastuutyöntekijän kesken. Perhehoitajalle järjestetään tarvittava tuki. 11. ASIAKKAAN KUOLEMA PERHEKODISSA Mikäli hoitavan lääkärin kanssa ei ole muuta toimintatapaa sovittu, toimitaan seuraavan mallin mukaisesti: Perhehoitaja soittaa yleiseen hätänumeroon 112 ja pyytää puhelun yhdistämistä poliisille. Perhehoitaja ilmoittaa asiakkaan kuoleman epäilystä poliisille. Poliisityöpari tulee perhehoitajan kotiin ja toteaa asiakkaan kuoleman. Samalla suljetaan pois mahdollinen rikosepäily. Tämän jälkeen vainaja siirretään lähimpään terveyskeskukseen, jossa lääkäri vahvistaa kuoleman. Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta välittömästi omaisille ja perhehoitajalle nimetylle kunnan vastuutyöntekijälle. Asiakkaan omaisiin otetaan yhteyttä myös kunnasta. Perhehoitajalle järjestetään tarvittava tuki. Perhekodissa voidaan järjestää muistotilaisuus mahdollisesti yhteistyössä seurakunnan kanssa. Perhehoitaja hoitaa yhdessä kunnan perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa perhekodissa kuolemasta johtuvat järjestelyt. 20

110 Liitteet Liite 1 Perhehoitopaikkojen välityksen prosessi 21

111 Liite 2 Hoitopalkkiot ja kulukorvaukset Ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon palkkiot 2018, pitkäaikainen perhehoito Hoitopalkkio, kun hoidettava saa Kelan hoitotukea/vammaistukea Hoitopalkkio, kun hoidettava saa Kelan korotettua hoitotukea/korotettua vammaistukea Hoitopalkkio, kun hoidettava saa Kelan ylintä hoitotukea/ylintä vammaistukea Hoidettava on 0-1 päivää päivätoiminnassa/viikko 887,98 /kk 999,03 /kk 1110,02 /kk Hoidettava on 2-3 päivää päivätoiminnassa/viikko 857,37 /kk 968,40 /kk 1079,41 /kk Hoidettava on 4-5 päivää päivätoiminnassa/viikko 826,76 /kk 937,79 /kk 1048,79 /kk Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoidon vaativuudesta johtuen yllä olevia palkkioluokkia enintään 10 %. Korotus voi olla myös määräaikainen. 22

112 Ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon palkkiot 2018, lyhytaikainen perhehoito PALKKIOLUOKKA LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO OSAPÄIVÄINEN PERHEHOITO HOIDETTAVAN KOTONA 1. Asiakas on ohjausta ja tukea tarvitseva, suhteellisen omatoiminen. Asiakkaalla ei ole vaativia perussairauksia tai rajoitteita tai psyyken / käytösongelmia. Lisäsairauksia voi olla, mutta ne ovat hallinnassa eivätkä vaadi seurantaa. 2. Asiakas tarvitsee lähes kaikessa päivittäisessä toiminnassa paljon ohjausta ja apua sekä valvontaa. Asiakkaalla on lieviä käyttäytymis- tai psyyken ongelmia tai hoitoa ja seurantaa tarvitsevia lisäsairauksia. 53,57 /hoitopäivä 75,00 /hoitopäivä 26,78 /hoitopäivä 37,49 /hoitopäivä 61,59 /hoitopäivä 86,25 /hoitopäivä 3. Asiakas tarvitsee kaikessa päivittäisessä toiminnassa paljon apua ja jatkuvaa valvontaa. Asiakkaalla on vaikeita lisäsairauksia, rajoitteita ja/tai psyykenongelmia tai haasteellista käyttäytymistä. Hoito vaatii erityisosaamista tai intensiivistä, päivittäistä kuntouttavaa työtä. Asiakas on vaikeasti muistisairas tai vaikeasti liikuntaja monivammainen. 96,42 /hoitopäivä 48,21 /hoitopäivä 110,89 /hoitopäivä Hoidettavan kotona tapahtuva hoito on kestoltaan 8-10 tuntia. Jos hoito kestää 4-6 tuntia tai vähemmän palkkio puolitetaan. Hoitopäivän pituus määräytyy asiakkaan tarpeiden mukaan. 23

113 Pitkäaikainen perhehoito, kulukorvaus ATERIAT korvaus Kun hoidettava osallistuu päivätoimintaan 0-1 krt/vko 271,24 /kk 2-3 krt/vko 224,05 /kk 4-5 krt/vko 198,99 /kk ASUMINEN Asukkaalla on oma huone Kahden hengen huone MUUT KULUT sisältää mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys-, matkaja puhelinkulut ja. 194,46 /kk 163,23 /kk 98,30 /kk Lyhytaikainen perhehoito, kulukorvaus Kulukorvaus aterioista, asumisesta ja muista kuluista on 22,19 /pv. Hoidettavan kotona tapahtuvan perhehoidon kulukorvaus on 7,07 /pv. Silloin kun perhehoitajan ja perhehoidettavan kodinvälinen edestakainen matka ylittää 35 km, maksetaan lisäksi 0,20 /km. Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava kulukorvaus on 50 % lyhytaikaisen perhehoidon korvauksesta (11,09 /pv). 24

114 25

115 Liite 3 Lääkehoitosuunnitelma 26

116 27

117 KUNTAINFO Helsinki /2017 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2018 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset muuttuvat lukien. Hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 785,16 euroon Perhehoitolain (263/2015) 16 :n mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee perhehoidossa olevaa henkilöä kohden 785,16 euroon kalenterikuukaudessa lukien. Perhehoitolain mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on alkaen ollut 775,00 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuodelle 2017 vahvistettu palkkakerroin on 1,389 ja vuodelle 2018 vahvistettu palkkakerroin on 1,391, jolloin vähimmäismääräiset hoitopalkkiot nousevat lukien vuoden 2017 tasosta 0,14 prosenttia. Kunnat voivat maksaa myös 785,16 euron vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Jos hoitopalkkio on sovittu toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suuremmaksi tai pienemmäksi, korotetaan hoitopalkkiota indeksitarkistuksen johdosta lukien 0,14 prosenttia. Kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia tulee perhehoitolain 19 :n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Elinkustannusindeksin pisteluku lokakuussa 2016 oli 1920 ja lokakuussa 2017 se oli Indeksin pisteluku on noussut noin 0,57 prosenttia. Perhehoitolain mukaisten korvausten vähimmäismäärää tulee nyt tarkistaa elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Perhehoitolain 17 :n mukaisen kulukorvauksen vähimmäismäärä on alkaen 413,87 euroa. Myös muita kuin vähimmäismääräisiä kulukorvauksia tulee tarkistaa elinkustannusindeksin pisteluvun muutosta vastaavasti alkaen. Myös perhehoitolain 18 :n mukaisen käynnistämiskorvauksen enimmäismäärää tulee tarkistaa elinkustannusindeksin pisteluvun muutosta vastaavasti. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on alkaen 2 939,26 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

118 2(2) Lisätietoja Lakimies Kirsi-Maria Malmlund, puh ,

119 Liite: 6/1/2018 Pt.ltk OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2018

120 Säädösperusta (1, 2 ) Laki omaishoidon tuesta (937/2005) astui voimaan Lain tarkoitus on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus. Omaishoidon tuki on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 :n 2 mom. mukaan sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä vastaa kotikunta. 2 Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidontuki on kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu, jonka kunta järjestää talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Tuen myöntäminen kuuluu kunnan harkintaan eikä hakijalla ole ehdotonta oikeutta tuen saantiin. Omaishoitajalakia on muutettu alkaen siten, että omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella. Myöntämisedellytykset (3 ) Tukea voidaan myöntää, jos 1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. 2. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla 3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia 4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä 5. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja 6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista Kaikkien edellä mainittujen ehtojen tulee täyttyä. Tukea ei myönnetä sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikössä asuvalle. Tukea ei myönnetä, jos hoidettavan avuntarve kohdistuu pelkästään asiointi- ja kodinhoitotehtäviin.

121 Hakeminen Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti. Tukea ensimmäistä kertaa hakeva voi liittää hakemukseen lääkärinlausunnon, mikäli katsoo sen olevan eduksi. Tuki myönnetään hakemuksen saapumista seuraavan kuukauden alusta. 3 Omaishoidon tuen hakemuksen voi tulostaa kunnan Kotikäynti Hakemus toimitetaan osoitteeseen: Palvelukeskus Poukama Kotihoidon sairaanhoitaja Pia Vehmasaho Pappilantie MULTIA Tuen tarpeen selvittämiseen liittyy kotikäynti, minkä yhteydessä, arvioidaan hoidon tarve ja tuen muut myöntämisedellytykset sekä hoidettavan toimintakyky RAI-arviointijärjestelmän avulla. Kotikäynnin yhteydessä pyydetään tarvittaessa hakijan lupa lisätietojen hankkimiseen hoitavalta lääkäriltä. Tehdyn arvioinnin perusteella laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakkaan luvalla pyydetään kannanottoa MUSITO-työryhmään kuuluvilta ammattihenkilöiltä. Omaishoitaja ja hoitajan tuki (2, 3 ) Omaishoitaja voi olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Ns. vieras hoitaja ei voi toimia omaishoitajana. Hoitajan soveltuvuus tehtävään arvioidaan kotikäynnin yhteydessä tarvittaessa kirjallisesti. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomion omaishoitajan - fyysinen ja psyykkinen terveydentila - toimintakyky ja voimavarat - sosiaaliset verkostot Omaishoidon palvelukokonaisuus sisältää myös omaishoitajan tukemisen. Omaishoitajalle voidaan myöntää hoitoa tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Jos hoitajan tuen tarve on vähäistä, riittää, että kunta nimeää omaishoitajalle yhteyshenkilön. Omaishoitajan yhteyshenkilönä toimii kotihoidon sairaanhoitaja Pia Vehmasaho puh Hoitajalla on velvollisuus ilmoittaa hoidettavan toimintakyvyssä ja hoidossa tapahtuvista muutoksista omaishoidon tuen yhteyshenkilölle. Omaishoitolain 3a :n mukaan (511/2016) kunnan on järjestettävä tarvittaessa omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Multian kunta järjestää uusille omaishoitajille valmennusta omaishoitotyöhön. Omaishoitajan valmennuksen tavoitteena on tukea omaishoitajuutta.

122 Koti (3 ) Hoitopalkkiot (5, 6 ) Hoidettavan kodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla hoitoon sopiva. Tukipäätöstä tehtäessä voi tulla arvioitavaksi hakijan tarve vammaispalvelulain mukaisiin asunnon muutostöihin tai välineiden ja laitteiden hankkimiseen. Omaishoitoon sopiva hoitoympäristö voi myös edellyttää tarvittavien apuvälineiden hankintaa. Arvioinnissa voidaan käyttää sosiaalityön ja fysioterapian asiantuntemusta. Lain mukaa hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Vuonna 2018 hoitopalkkio on vähintään 392,57 /kk. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on vähintään 785,14 /kk edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta 4 1. vähäistä suurempia työtuloja 2. oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan (alle 16-vuotias lapsi) 3. oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/2002) 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen Siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne tai siirtyminen hoitomuodosta toiseen, jona aikana hoidettava tarvitsee lyhytaikaisesti normaalia enemmän hoivaa ja huolenpitoa. Hoitopalkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain (395/2006) 96 :n soveltamista varten. Vuonna 2017 indeksi oli 1,389 ja v se on 1,389. Multialla omaishoidon tukea myönnetään hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella ympärivuorokautisesti avustamista ja läsnäoloa tarvitseville. Maksettavaa hoitopalkkioita alennetaan, jos hoitajan antaman hoidon sitovuus ja jatkuvuus vuorokaudessa on vähäisempää kuin myöntämisen perusteissa on edellytetty. Tällöin palkkiota alennetaan porrastetusti. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa: Hoitopalkkioita alennetaan 25 % kun hoidettava saa säännöllisen kotihoidon palveluja enemmän kuin 5 tuntia viikossa Hoitopalkkiota alennetaan 50 % kun hoidettava saa säännöllisen kotihoidon palveluja enemmän kuin 12 tuntia viikossa Hoitopalkkiota ei makseta yli kahdeksan hoitopäivää kuukaudessa kestävän lyhytaikaishoidon ajalta.

123 Hoitopalkkioluokat v perushoitopalkkio 469,65 /kk 2. alennettu hoitopalkkio 413,60 /kk 3. korotettu hoitopalkkio 809,00 /kk 1. Hoitopalkkio maksetaan luokan 1 mukaan hoidettavasta, joka tarvitsee hoitajalta ympärivuorokautisesti avustamista ja läsnäoloa esim. muistisairas, joka vaatii jatkuvaa valvontaa pitkäaikaissairas, vammainen tai vanhus, joka tarvitsee jatkuvaa/toistuvaa toisen henkilön antamaa ohjausta/ neuvontaa, ja/tai toisen henkilön apua selvitäkseen henkilökohtaisista päivittäisistä toiminnoista (ruokailu, liikkuminen, WC- toiminnot, pukeutuminen ja riisuuntuminen, henkilökohtainen hygienia, kotiympäristön hallinta, lääkehuolto) mielenterveyskuntoutuja, jonka kotona hoitaminen on erityisen vaativaa (esimerkiksi väkivaltaisuus, voimakkaat harhat, itsetuhoinen käyttäytyminen) 2. Hoitopalkkio maksetaan luokan 2 mukaan hoidettavasta, joka tarvitsee ympärivuorokautista avustamista ja läsnäoloa kuten kohdassa 1, mutta tukeen on sovittu muita säännöllisiä palveluja tai tukitoimia esim. vuorohoito palvelukodissa, laitoksessa tai perhehoidossa kuukausittain säännöllinen kotihoito, joka kohdistuu henkilökohtaiseen hoivaan päivähoito, päivä- tai työtoiminta tai vastaava henkilökohtainen avustaja 3. Hoitopalkkio, luokka 3, voidaan suorittaa lain 5 :n edellytyksin, esim. seuraavissa tilanteissa lääkärin toteama saattohoito siirtyminen laitoksesta kotiin enintään 6 kk:n ajan toipuminen vakavasta onnettomuudesta, enintään 6 kk:n ajan Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkioon voidaan liittää tarvittavat palvelut ja tukitoimet. Omaishoidon tuen kokonaisuudesta päätettäessä voidaan perustelluista syistä käyttää yksilöllistä harkintaa. Omaishoidon tuki maksetaan tuen saajan hoitajalle kuukausittain jälkikäteen hoitoilmoituksen perusteella. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Hoitajan vapaa (4 ) Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin (=lakisääteinen vapaa). Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä

124 6 huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta (max. 7 tuntia / arkipv). Kunta voi järjestää omaishoitajalle edellä säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan ajaksi. Lakisääteisten kolmen vapaapäivän ja virkistysvapaiden pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää. Multialla hoidon keskeytys todetaan vähäiseksi, mikäli se kestää enintään 5 vuorokautta kalenterikuukaudessa. Omaishoitajan yhden lakisääteisen vapaapäivän katsotaan tarkoittavan yhtä vuorokautta. Omaishoitaja voi pitää vapaansa kuukausittain tai hän voi säästää niitä ja pitää kerralla useampia vapaapäiviä. Mikäli hoidettava on säännöllisessä vuorohoidossa tai perhehoidossa, hoitajan lakisääteisten vapaapäivien katsotaan toteutuvan ko. hoitojaksojen aikana. Omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät pyritään hoitamaan hoitajan ja hoidettavan kannalta joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Vapaapäiviä korvaavaa hoitoa on järjestetty vuorohoidossa Palvelukeskus Poukamassa, hoitavan lääkärin päätöksellä terveyskeskuksessa sekä vammaisten osalta perhehoidossa. Kotihoidon keinoin ei ole mahdollista järjestää asiakkaan kotiin ympärivuorokautista lomittajaa hoitajalle. Omaishoitaja voi vaihtaa vapaavuorokauden esimerkiksi päiväsaikaan pidettävään vapaaseen, mutta kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää lakisääteistä vapaapäivää useampana yhtä vuorokautta pienempänä osana. Hoidettavalla tai omaishoitajalla ei ole ehdotonta oikeutta valita vapaan aikaista hoitomuotoa, mutta asiasta neuvotellaan. Kaikki omaishoitajat eivät halua käyttää lomaoikeuttaan ja osalla lomajärjestelyistä huolehtivat muut omaiset. Tällöin maksetaan loman korvaus rahana. Korvaus saadaan jakamalla hoidettavasta maksettava hoitopalkkion bruttomäärä 30:llä ja kertomalla ansaittujen lakisääteisten vapaapäivien määrällä. Hoitajan vapaan järjestäminen toimeksiantosopimuksella (4a ) Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella. Toimeksiantosopimus voidaan tehdä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa. Sijaishoitajan soveltuvuutta arvioidaan hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon hoidon asettamat vaatimukset. Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan kotona. Kunta tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisesta hoidettavasta erikseen siltä hoitoajalta, jolloin sijaishoitaja toimii omaishoitajan sijaisena.

125 7 Kunnan sijaishoitajan kanssa tekemässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja maksu- tavasta. Sijaishoitajalle korvataan hoitovuorokautta kohti korvaus, joka saadaan jakamalla hoidettavasta maksettava hoitopalkkion bruttomäärä 30:llä toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista Sijaishoitajalle ei makseta kulukorvauksia. Hoidettavalta ei peritä asiakasmaksua sijaishoidon ajalta. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturma- vakuutusturva on samanlainen kuin omaishoitajalla. Sijaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma (7 ) Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoidettavan (ellei kykene laillisen edustajan omaisen tai muun läheisen) ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tämä toimintaohje. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan ainakin: 1. omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö 2. muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö 3. omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö sekä 4. miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana (7 ) Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Päätös (12 ) Omaishoidon tuen hakijana on hoidettava, jolle annetaan omaishoidon tuesta kirjallinen päätös. Kielteiseen tai osittain kielteiseen päätökseen kirjataan hylkäämisperusteet. Päätöksen tekee vanhustyön esimies. Muutoksenhausta on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 6. luvussa säädetään. Päätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus saada päätös Multian perusturvalautakunnan käsittelyyn 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutosta toimielimen päätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi saannista. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Viranhaltijapäätökset tehdään myös mahdollisista hoidettaville annettavista sosiaalipalveluista ja omaishoitajalle annettavista omaishoitoa tukevista sosiaalipalveluista.

126 Omaishoitosopimus (8,10 ) Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välille toimeksiantosopimus, jonka liitteenä on aina palvelu- ja hoitosuunnitelma. 8 Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin: 1. hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta 2. oikeudesta lakisääteisiin vapaapäiviin, 4 1 mom 3. edellä mainittuja vapaita useampien vapaapäivien järjestämisestä sekä alle vuorokauden mittaisista virkistysvapaista 4. määräaikaisen sopimuksen kestosta 5. hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimus voidaan tehdä määräaikaisena esim. jos 1. hoidon jatkaminen ei hoitajasta tai hoidettavasta johtuvasta syystä ole tietyn määräajan jälkeen mahdollista 2. hoidon tarve on etukäteen tarkasti määriteltävissä 3. hoito korvataan tietyn määräajan jälkeen toisella palvelulla. Sopimusta voidaan tarkistaa tarvittaessa. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa Multian kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajien eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Kunta vakuuttaa tapaturmavakuutuslainlain 57 1 mom. mukaisesti hoitajan. Sopimuksen irtisanominen ja purku, hoidon keskeytyminen (9 ) Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Laissa ei ole säädetty irtisanomisperusteita, mutta lähtökohtana on, että hoidon tulee vastata hoidettavan etua. Sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai hoitajan terveyden tai turvallisuuden. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito, hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen, käy tarpeettomaksi (siirtyy ympärivuorokautiseen asumiseen tai laitokseen tai kuolee). Tarvittaessa laitoshoidon jatkuvuus tulkitaan samoin perustein kuin eläkevakuutuksessa (vrt. KEL 42a ja STM asetus 1241/2002).

127 9 Hoitopalkkion maksu keskeytyy kuukauden kuluttua, mikäli omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvista syistä. Asiakasmaksut Omaishoidontuen piirissä olevat hoidettavat henkilöt maksavat käyttämistään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen ja perusturvalautakunnan vahvistamien taksojen mukaiset palvelumaksut. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävistä korvaavista palveluista peritään maksu asiakasmaksulain 6 b :n säännösten mukaisesti (11,40 /vrk). Lakisääteisen vapaan aikana omaishoitajan hoitoa korvaavien palvelujen maksut ovat maksukaton ulkopuolella. Pääsääntöisesti omaishoidon tuen hoitopalkkio otetaan tulona huomioon muita sosiaalietuuksia myönnettäessä. Multialla omaishoidon tuen hoitopalkkiota ei oteta tulona huomioon määrättäessä kotihoidon palvelumaksua.

128 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki /2017 OMAISHOIDON TUEN HOITOPALKKIOT VUONNA 2018 Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen johdosta lukien Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuodelle 2017 vahvistettu palkkakerroin on 1,389 ja vuodelle 2018 vahvistettu palkkakerroin on 1,391. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 392,57 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 785,14 euroa kuukaudessa. Palkkakertoimet ja alimpien hoitopalkkioiden määrät vuosina ilmenevät liitetaulukosta. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Vuodelle 2018 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin noin 0,14 prosentin korotusta vuoteen 2017 verrattuna. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito on voitu alkaen järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a :n perusteella toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden. Hoitopalkkioiden noin 0,14 prosentin korotus tehdään lukien myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioihin. Lisätietoja Erityisasiantuntija Riitta Saksanen, p , etunimi.sukunimi@stm.fi alkaen Neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina, p , etunimi.sukunimi@stm.fi Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

129 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2(2) Liitetaulukko. Omaishoidon tuen hoitopalkkioiden indeksitarkistukset Vuosi Palkkakerroin Palkkakertoimen muutos, % Vähimmäishoitopalkkio, Vähimmäishoitopalkkio, hoidollisesti raskas siirtymävaihe, , ,00 600, ,100 3,48 310,44 620, ,124 2,18 317,22 634, ,192 6,05 336,41 672, ,231 3,27 347,41 694, ,253 1,79 353,62 707, ,291 3,03 364,35 728, ,327 2,79 374,51 749, ,350 1,73 381,00 761, ,363 0,96 384,67 769, ,373 0,73 387,49 774, ,389 1,17 392,00 784, ,391 0,14 392,57 785,14