LAUANTAI VIIKKO 42 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO 42 Töissä Fennovoimalla: PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Mielenkiintoiset aiheet ja ihmiset sekä yhteys kotikuntaan TUULI LUIMULA 34 -vuotias, Pyhäjoelta, tarkemmin sanottuna Yppäristä kotoisin oleva Jussi Vuoti on elämänsä aikana työskennellyt monissa eri paikoissa. Nykyään hän asuu Helsingissä ja työskentelee Fennovoimalla. Työelämän makuun Vuoti pääsi jo 15-vuotiaana ensimmäisessä kesätyössä, joka oli nurmikon leikkuu Pyhäjoen keskustassa. Tältä ajalta mieleen ovat jääneet Pehkosen kahvihuoneen pullat, hän muistelee kesätyökokemustaan. Opiskellessaan Rovaniemellä hän työskenteli paikallisessa Prismassa. Aamut sujuivat mukavasti radiokuunnelmia ja äänikirjoja kuunnellessa. Nuorempana hän teki töitä siivoamisesta tarjoilemiseen. Ennen Fennovoimaa Vuoti työskenteli noin viisi vuotta ulkoasiainministeriössä ja hoiti kehitystyöhön ja Afrikkaan liittyviä asioita. Tuosta viidestä vuodesta hän asui 1.5 vuotta Afrikassa, Sambiassa. Yläasteella Vuoti ajatteli, että hänestä tulisi tiedemies ja hän panosti matematiikkaan sekä fysiikkaan. Lukion jälkeen hän muutti Rovaniemelle ja opiskeli Lapin yliopistossa hallintotieteitä. Sisäänpääsy ei ollut mitenkään erityisen hankalaa, ja opiskelut olivat mukavia. Vuoti oli kuitenkin ollut jo lukiosta lähtien kiinnostunut myös viestinnästä. Ja kun sopiva tehtävä aukesi Fennovoimalla, hän päätti jättää hakemuksen. Hän tuli valituksi ja on työskennellyt yhtiössä tiedottajana vuoden 2016 marraskuusta lähtien. Työnkuvaan kuuluu monia asioita: Vastaan esimerkiksi projektiosaston sisäisestä viestinnästä ja olen ollut mukana markkinointiviestinnän projekteissa. Vaihtelevuus, valtavassa ydinvoimahankkeessa kaikki työpäivät ovat erilaisia ja viestinnässä pääsee osalliseksi mielenkiintoisiin Tärkeintä on, että hankkii tutkinnon ja ammatin, tarkempi työura määräytyy käytännön kautta. hankkeisiin. Esimerkiksi tällä viikolla saatiin valmiiksi VRvideoproduktio työmaasta, josta näkee, miltä tuleva laitos voisi näyttää käytännössä, Vuoti kiittelee työpaikkaansa. Lisäksi hän pitää työkavereistaan ja siitä, että työllä on yhteys Pyhäjokeen. Haasteitakin totta kai on. Onhan ydinvoimalaprojekti todella laaja sekä monimutkainen kokonaisuus, eli on luonnollista, että sen ymmärtäminen vaatii aikaa ja työtä. Viestintä on siinä mielessä monipuolinen ala, että kaikenlaisesta kokemuksesta on hyötyä, Vuoti toteaa ja mainitsee samalla, että tiedottaja tarvitsee sujuvaa kirjallista ja suullista ilmaisua, sekä kyvyn tiivistää asioita, mutta myös esimerkiksi sosiaalisista ja IT-taidoista on hyötyä. Ydinvoiman hyviä puolia ovat puhtaus ja turvallisuus. Usein ajatellaan, että ydinvoima on vaarallista, mutta itse asiassa se on yksi turvallisimmista tavoista tuottaa energiaa. Lisäksi ydinvoima tuottaa sähköä tasaisesti. Ydinvoima on myös hinnaltaan edullinen tapa tuottaa energiaa. Alkuinvestoinnin jälkeen voimalan käyttökulut ovat pienet ja voimala tuottaa päästötöntä sähköä pitkän aikaa, Vuoti kertaa ydinvoiman hyvät puolet. Nuorille, jotka miettivät tulevaa alaansa, hän antaa perusvinkin: hakeudu alalle, joka kiinnostaa ja lisäksi, että kannattaa miettiä työllisyysmahdollisuuksia. Jos ei ole varma, mikä kiinnostaa, kannattaa lukea jotain oppiainetta, jolla voi työllistyä laajalle kirjolla eri ammatteja, kuten kauppa- ja oikeustieteitä. Tärkeintä on, että hankkii tutkinnon ja ammatin, tarkempi työura määräytyy käytännön kautta. Siitä, että on jonkin asian asiantuntija, on aina hyötyä, toteaa Jussi Vuoti lopuksi. Jussi Vuoti toimii tiedottajana Fennovoimalla. Työ on erittäin mielenkiintoista.

2 sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset Hyvinvointipiste palvelee keskellä Raahea Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä avasi Hyvinvointipisteen Raahen keskustan ytimeen Kauppaporvariin. Hyvinvointipisteessä tarjotaan ohjausta, neuvontaa ja tietoa kaikenikäisten asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Toiminta on vielä aluillaan ja nyt haastetaan kuntalaiset ottamaan osaa nimikilpailuun. Hyvinvointipisteen virallisia avajaisia vietetään 12. joulukuuta. Paikka tulee tutuksi monelle kuntalaiselle viikolla 46, jolloin siellä annetaan influenssarokotukset. Neuvontapisteeseen kootaan keskitetysti tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon, alan järjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden järjestämistä palveluista ja toiminnasta. Hyvinvointipisteessä järjestetään asiantuntijaluentoja ja teemapäiviä yhteistyötahojen kanssa. Ensi keskiviikon aamupäivällä Hyvinvointipisteessä alustavat Raahen kaupungin lakimies Leena Mikkola-Riekkinen ja Kelan palveluasiantuntijat aiheesta vammaisten ja ikäihmisten oikeudet ja etuudet. Hoitotyön johtaja Minna Alatalo kertoo, että Hyvinvointipisteen perustamista vauhditti vuonna 2016 päivitetty hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintakykyisenä kotona. Alatalon mukaan yksi keskeisimmistä päämääristä strategiassa on, että kuntalaiset huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan ja käyttävät aktiivisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita ja muuta hyvinvointiteknologiaa. Alatalon mielestä Hyvinvointipisteen toiminnot palvelevat hyvin strategian toteutumista. Matalan kynnyksen hyvinvointipisteessä voi poiketa hakemassa tietoa, mittaamassa verenpaineen, kuuntelemassa luentoja, harjoittelemassa tietokoneen käyttöä hakemusten tekemiseksi ja sähköisten terveystietojen tarkistamiseksi. Lisäksi saman katon alla Kauppaporvarissa on tarjolla monipuolisia kulttuuriin ja matkailuun liittyviä virikkeitä, Alatalo korostaa. Hän tuo esille, että myös sote-uudistuksessa painotetaan toimivaa asiakasohjausta ja neuvontaa yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Tulevaisuudessa osa ennalta ehkäisevästä neuvonnasta ja ohjauksesta siirtyy kuntien perustoiminnaksi. Alatalo tuo esille, että Hyvinvointipistettä perustettaessa ja ylläpidettäessä tehdään tiivistä yhteistyötä laaja-alaisesti. - Lybeckerin opiston kuva- ja mediataiteen opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat Hyvinvointipisteen ulkoisen ilmeen. Lisäksi on pyydetty, että alueella toimivat järjestöt ja palveluntuottajat toimittavat esitemateriaalia pisteeseen. Tehdään yhdessä Hyvinvointipisteestä alueemme asukkaiden olohuone ja samalla toivomme vinkkejä hyvinvointia ja kotona asumista tukevan ohjelman sisällöksi, Alatalo haastaa. Hyvinvointipiste sijaitsee Kauppaporvarissa, entisen päivittäistavarakaupan tiloissa. Hyvinvointipiste on avoinna maanantaista perjantaihin klo sekä tarvittaessa myös iltaisin. Toiminta on pääosin maksutonta ja se toimii ilman ajanvarausta. Tällä hetkellä siellä työskentelevät ikääntyvien palveluohjausta ja neuvontaa tarjoavan NeuvoNurkan työntekijät sekä aulaisäntä. Jatkossa siellä on tavattavissa myös muun muassa perhe-, mielenterveys-, päihde-, terveys- ja sosiaalipalveluiden työntekijöitä. Hyvinvointipisteen teemapäivät klo Vammaisten ja ikäihmisten oikeudet ja etuudet - Raahen kaupungin lakimies Leena Mikkola-Riekkinen - Kelan palveluasiantuntijat kertovat Kelan etuuksista ja niiden hakemisesta klo Kuulonhoitoyhdistyksen järjestämä Kuulolähipalvelu klo Ravitsemuksesta hyvinvointia, - ravitsemussuunnittelija Kaisa Ketonen klo Hyvää oloa liikunnasta, - kuntayhtymän fysioterapeutti klo Kipu ja sen hoito, - kipupoliklinikan ylilääkäri Tuula Korhonen klo Masennus ja yksinäisyys, - psykiatrian erikoislääkäri Mari-Kaarina Hiltunen Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia! Hyvinvointipiste sijaitsee keskellä Raahea Kauppaporvarin tiloissa, os. Kirkkokatu 28 ja puhelinnumero on Saaren koulun ja lukion yhteinen työnäytepäivä Työnäytepäivän yhtenä pisteenä oli Suomen lipun valmistaminen ja sen sijoittelu Suomen kartalle. Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Saaren koulu ja lukio juhlivat syntymäpäivää järjestämällä yhteisen työnäytepäivän. Opiskelijat pääsivät tutustumaan rastipisteillä erilaisiin Suomea koskeviin asioihin. Lukiolaiset esittelivät Juhani Ahon romaania Juha. Matti Sarpola, Milja Raitanen, Katariina Soronen ja Venla Impola olivat suunnitelleet kokonaisuuden, jossa he lukivat lukunäytteitä ja kertoivat, mitä romaanissa tapahtuu nyt ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Psykologian välineiden avulla he tulkitsivat romaanin käänteitä ja antoivat eri tilanteisiin elämän ohjeita.

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Värit voimakkaat iloa kaamokseen! Paavo Niskasaaren taidenäyttely Pyhäjoen kirjastolla Uhkaavat kaamoksen värit! Keltaisten, punaisten, ruskeiden lehtien variseminen puista ja niiden kieppuminen tuulen mukana johdattaa meidät kohden alkutalven kaamosta. Syyskauden auringon ilta- ja aamuväreistä löytyy vielä voimakasta hehkua, joka himmenee piteneviin ja pimeneviin öihin, ja lyheneviin päiviin. Sateisten päivien väriä on lähes joka paikkaan ehtivä harmaus. Ensimmäiset pakkaset ja ensimmäiset lumet avaavat silmämme uudenlaiseen kaamokseen. Pakkasyön tähtitaivasta voi värittää ja elävöittää upeina leiskuvat revontulet, joiden värikirjo voi olla hyvinkin monipuolinen. Ensipakkaset luovat jokien, järvien ja meren vesistöihin sinisen kaikkia värimuotoja. Lumi valottaa harmaiden syyspäivien jälkeen kaamokseen uusia värejä ja tuo talven kaipuun mieliimme. Syysaika on monille tehokkainta taiteen tuottamisen aikaa. Kevättalven, kevään ja kesän värejä muistellaan. Kesätauluun löytyy rohkeasti purppuranpunaista, keltaisen ja sinisen eri sävyjä. Joten näiden runsasta käyttöä voi nimetä värit voimakkaat. Voimaa hehkuu punainen väri ja antaa hehkustaan meille takaisin voimaa. Ilon kirkkautta saamme keltaisen punaisen värisuorasta. Nämä kolme väriä, punainen, oranssi, keltainen ovat kaamosaikaa mielissämme korjaavaa, johon herkästi tummuvat sini vihreät meitä syksyisin saattelevat jopa surumielisyyteen asti. Keväiset, kesäiset elämänvoimaa uhkuvat värit! Olen yksi onnellisista, jonka kasvun ympäristöä hallitsivat voimakkaat värit. Kotini seisoi Iijoen rannalla, paikalla, josta näkyivät ilakoivat kosket, leppoisat suvannot ja vehmaat saaret. Joki hallitsi monin tavoin elämää, jopa sen äänet olivat vivahteissaan monivärisiä. Rannat, erityisesti saarissa olivat peittyneet runsaalla kasvistolla; kulleroilla, villivadelmilla, mesimarjoilla, villiruusuilla, kieloilla, rentukoilla. Näitä suojelivat upeat tuomet, pihlajat ja mahtailevat haavat ja koivut ja niiden aluskasveihin lukeutuvat lepät. Saarien kasvualustaan olivat keväiset tulvat ja jääpadot tuoneet ravintorikasta multaa, joten ne olivat haluttuja peltomaita, jotka raivattiin pelloiksi ja joilta korjattiin heinää karjalle, jopa rantaheinikot niiteltiin ja laidunnettiin. Näin saariin muotoutui avoimia aukeita, Ulompana rannoilta nousivat havupuiset kankaat ja vaarat jättäen väleihinsä paljon suo- ja rämealueita. Jokeen laski pieniä, monesti pitkiäkin ojia raakkuineen ja tonkoineen (ojalohet). Nyt ikääntyneenä synnyinseutujen merkitys korostuu. Käytän voimakkaita värejä tauluissani ja uskon niiden käytön pohjautuvan nuoruuden kasvuympäristön väreihin, jopa korostuenkin. Toivon teidän, näyttelyssä kävijät ja katsojat, voimaantuvan pirteistä väreistä. Annamme kaamokselle huutia ja iloitsemme väreistä. Paavo Niskasaari Näyttelyn avajaiset ovat keskiviikkona klo 14. Avajaisissa on myytävänä Paavo Niskasaaren satukirjoja. Lähimmäiskahvit ja ruuanjako ti klo ruoka-apua tarvitseville Iltaruskossa, Pappilantie 3. Alkuhartaus. Oma kassi mukaan. Tervetuloa! järj. Pyhäjoen seurakunta ja Helluntaiseurakunta Kuulumisten aakkoset *Lehti tehdään koulutyönä, vuotiaiden nuorten työnä. *Kuulumiset on lukijoilleen ilmainen. *Lehti ilmestyy kerran viikossa paperilehtenä ja verkossa. *Kuulumiset on ilmoittajille edullinen ja peittoaa koko kunnan. *Haluamiaan asioita saa innokas yksilö/järjestö/ryhmä/muu toimija omina juttuinaan tai toimittajien tekeminä julkisuuteen. *Toimittajat vaihtuvat (ne toimittajakurssin valinneet) lukuvuoden aikana ja seuraavaan lukuvuoteen. *Taittajat vaihtuvat (ne taittokurssin valinneet) lukuvuoden aikana ja seuraavaan lukuvuoteen. *Vastuu lehden käytännöstä on hyvin harvoilla hartioilla. *Kysymys lukijoille: Mitä osasitte itse tehdä vuotiaina? *Kasvatusvinkki: Nuoria tulee enemmän kiittää ja kannustaa kuin moittia. *Tärkeiden ilmoitusten ja tärkeiden juttujen jättäjien TULEE KÄYDÄ lehden teon aikana toimituksessa tai PYYTÄÄ ilmoituksensa/juttunsa sähköpostilla nähtäväkseen. Ympäristöluvan muutoshakemus RAOS Project Oy hakee muutosta kalliokiviaineksen kivenlouhinnan ja kiviaineksen murskauksen ympäristöluvan lupamääräyksiin nro 1 ja 11 Hanhikiven ydinvoimalaitostyömaalla. Muutoshakemus koskee toiminta-aikaa siten, että nykyisen klo sijaan toimintaa voitaisiin tehdä ympärivuorokautisesti. Asian kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat nähtävillä välisen ajan Pyhäjoen kunnantalolla os. Kuntatie 1 ja kunnan internet-sivuilla. Lisätietoja asiasta ympäristösihteeri vesa Ojanperältä puh , s-posti vesa.ojanpera@pyhajoki.fi. Pyhäjoen kunta Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI Pyhäjoki, Finland kunta@pyhajoki.fi Sari Hidén

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset Yhdistys mukana ydinvoimahankkeessa SOFIA SIPILÄ Pro Hanhikivi on vuonna 2007 perustettu yhdistys, jonka tärkein tavoite on säilyttää Hanhikiven alue ydinvoimalaitoksesta vapaana alueena ja varmistaa sen käyttö edelleen kuntalaisten, kyläläisten ja mökkiläisten vapaa-ajanviettoja virkistysalueena. Yhdistyksen tarkoituksena oli tarkkailla hankkeen vaiheita kriittisesti sekä puolustaa Parhalahdella sijaitsevan Hanhikiven arvoja. Puheenjohtaja Helena Maijalan sekä varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpään mielestä yhdistys ei ole toiminut turhaan, vaikka näyttääkin siltä, että päätavoite ei toteudu. Ydinvoimahankkeen eri asiakirjoihin perehtymällä he ovat hankkineet asiantuntemuksen, jolla on annettu lausuntoja sekä mielipiteitä hankkeen eri vaiheissa. Nämä ovat vaikuttaneet siihen, ettei mitään asioita viedä eteenpäin kevein perustein eikä huolimattomasti. Tästä asiallisesta ja asiantuntevasta toiminnasta yhdistys onkin saanut paljon kiitosta viranomaistahoilta ja kansalaisilta. Yhdistyksen kautta kuntalaisten on ollut helpompi vaikuttaa omaa elinympäristöä koskeviin asioihin. Monet hanketta vastustaneet ja elinympäristöstä huolissaan olleet ihmiset ovat saaneet vertaistukea yhdistyksen avulla. Pro Hanhikivi on järjestänyt ydinvoima-aiheeseen liittyviä keskustelu-, tiedotus- ja luentotilaisuuksia sekä seminaareja ja toiminut tärkeänä tiedon välittäjänä. Sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla on julkaistu paljon tietoa Hanhikiven alueesta ja sen luontoarvoista. Vuonna 2015 yhdistykseltä katosi pohja, kun Fennovoima sai luvan jatkaa hankettaan rakentamislupavaiheeseen. Pro Hanhikivellä ei ollut enää mahdollisuutta estää Hanhikiven alueen luonnon tuhoamista. Tällä hetkellä yhdistys on lepotilassa. Nyt on aika keskittyä niin sanottuun normaaliin elämään ja tehdä niitä asioita, jotka ovat jääneet viimeisen kymmenen vuoden aikana tekemättä, puheenjohtaja Maijala toteaa. Helena Maijalan mielestä pahinta on ihmisten elinpiirin raju ja pakotettu muutos. Rauhallinen maaseutukylä asukkaineen ja mökkiläisineen on osittain menettänyt luontaisen yhteyden merenrantaan. Hankkeen massiivinen koko ja rakentamisen pitkä aika muuttavat koko lähiseutua pysyvästi. Maijala kertoo, että sukupolvien ajan Parhalahdella asuneille pois muuttaminen ja elämän uudelleen aloittaminen jossain muualla ei olisi helppoa. Helppoa ei ole myöskään muuttuneeseen ympäristöön sopeutuminen. Kun elinympäristöä ei voi räätälöidä sopivaksi, pitää vain pyrkiä elämään olosuhteista huolimatta, niin hyvää elämää kuin mahdollista. Vaikka yhdistyksen näkökul- Helena Maijala on sitä mieltä, että vuonna 2007 perustetusta Pro Hanhikivi yhdistyksestä on ollut hyötyä. Yhdistys on vaikuttanut siihen, ettei mitään asioita viedä eteenpäin kevein perustein eikä huolimattomasti. masta hankkeella ei olekaan positiivisia vaikutuksia ja monet naapuri- ja ystävyyssuhteet ovat kärsineet, niin toisaalta kiinteä yhteistyö yhdistyksen asioissa on luonut uusia ja lujittanut entisiä ystävyyssuhteita.

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Mopoilu mielessä Pyhäjoella kokoonnuttiin maanantaina kunnantalon kahvioon juttelemaan paljon keskustelua herättäneestä mopoilukulttuurista. Paikalla oli niin kunnanhallituksen edustajia, kunnan työntekijöitä, kuin myös asiaa koskettavia kuntalaisia. Kohtaamisella haluttiin avata keskusteluyhteys, jossa hyvässä hengessä käsiteltäisiin viime aikaisia keskustan alueen mopoilun vaikutuksia. Kunnan eri viranomaistahot ovat kuluneen kesän ja syksyn aikana saaneet useita yhteydenottoja liittyen nuorten liikennekäyttäytymiseen moottoriajoneuvoilla. Moottoriajoneuvoilla tässä yhteydessä tarkoitetaan mopojen lisäksi myös mönkijöitä, traktoreita ja crossipyöriä, joilla ajelu on herättänyt kuntalaisissa huolta ja harmitusta. Tilaisuuden tarkoituksena ei ollut etsiä syyllisiä tai osoittaa sormella tiettyjä henkilöitä, vaan tuoda ilmiö esiin, yhteiseen keskusteluun, ja pohtia, voitaisiinko asiaan yhdessä vaikuttaa. Keskustelu oli avointa ja yhteiseksi huolenaiheeksi nousivat viritetyt mopot, pyörä- ja ajoteillä tapahtuva keuliminen, myöhäisiltaan painottunut kovaääninen ajelu asutusten läheisyydessä sekä epäonnistuneet kohtaamiset ihmisten välillä. Näissä kohtaamistilanteissa oli jutustelun kautta pyritty rakentamaan asianosaisten kanssa yhteistä ymmärrystä ja asennemuutosta mopoilun vaikutuksiin liittyen, niitä kuitenkaan saavuttamatta. Tilaisuudessa haluttiin nostaa asia esiin myös valtakunnallisena ilmiönä, eikä pelkästään Pyhäjokea koskettavana tilanteena. Monissa kunnissa ja kaupungeissa samat teemat ovat nousseet kuntalaisten huulille ja herättäneet paljon keskustelua siitä, miten moottoriharrastuneisuutta voitaisiin kehittää ja nuorten toimia paremmin kanavoida harrastuksen piirissä. Pyhäjoen tilanteessa ongelmana nähtiin kokoontumispaikkojen puute. Pyhäjoelta ei löydy nuorille paikkaa, jossa he voisivat yhdessä kokoontua harrastamaan ja kehittämään omaa mopoilukulttuuria. Viirteessä sijaitseva motorcrossrata ei sovellu useampien mopoilijoiden tarpeisiin, vaan alueen tulisi olla asfaltoitu. Nuoret kokoontuisivat mielellään myös sisätiloihin, missä omia kulkupelejään voisi laitella ja samalla viettää aikaa yhdessä kavereiden kanssa. Tilaisuuteen osallistuneiden toive oli, että mopoilukulttuuriin liittyvää keskustelua jatkettaisiin myös lasten ja nuorten kodeissa ja mikseipä myös kouluilla. Aikuisten tulisi ottaa teema avoimeen keskusteluun lasten ja nuorten kanssa ja keskustella yhdessä heidän liikennekäyttäytymisestä ja -asenteesta. Haluamme vielä korostaa, että mopoharrastaminen ei kaikilla nuorilla johda ongelmatilanteisiin ja että pääasiallisesti nuoret mopoilijat käyttäytyvät liikenteessä hyvin. Mopoilu on hyvä harrastus, joka kehittää ajo- ja kädentaitoja ja on merkittävä osa nuorten sosiaalista kanssakäymistä. Koemme, että mopoilu ja sen aiheuttamat lieveilmiöt ovat kärjistyneet siinä määrin, että tilanne ei voi tällaisenaan jatkua. Pyhäjoen motoristit yhdessä vapaa-aikatoimen kanssa ovat kesän aikana kokoontuneet ja pohtineet mopokerhon perustamista Pyhäjoelle. Toistaiseksi idea on kaatunut sopivien tilojen puutteeseen. Tahtotila toiminnan kehittämiseksi on kuitenkin vahva ja kerhoasiaa halutaan viedä nuorten kanssa yhdessä eteenpäin. Vapaaaikatoimi järjestää myöhemmin syksyllä nuorisotila Kahavelissa mopokerhon/moottoripajan suunnittelu- ja ideointi-illan, jossa nuoret pääsevät mukaan vaikuttamaan siihen, millaista toimintaa Pyhäjoelle voitaisiin aloittaa. Terveisin Pyhäjoen kunta, Vapaa-aikatoimi Esteratsastuksen kisakentillä MEERI KIVIMÄKI Pyhäjoen lukiota ensimmäistä vuotta opiskelevan Tuuli Luimulan elämään ovat pienestä asti kuuluneet hevoset. Ensin hän kävi tallilla äitinsä mukana, sitten siirtyi ratsastuskouluun, jonka jälkeen hän sai ensimmäisen oman poninsa Bellan. Nykyään tyttö kilpailee toisen poninsa Onnin kanssa, mutta Bella asustaa edelleen perheen pihassa ja toimii pikkusiskon opetusratsuna. ponin. Tavaroiden pakkauksen hän hoitaa edellisenä iltana tai samana päivänä, kun kisat ovat. Kisoihin lähdetään yleensä kotoa kisa-aamuna hyvissä ajoin, jotta kisapaikalla on aikaa opetella rata ja hoitaa ilmoittautuminen. Ilmoittautumisen jälkeen poni sitten varustetaan, jonka jälkeen lähden tutustumaan rataan tai verkkaamaan ponin, riippuen kisapaikan tavoista. Kun omat luokat on ratsastettu, lähdetään takaisin kotitallille ja puretaan auto tavaroista, hän selittää. säksi teen muitakin tallihommia vähän päivästä riippuen. Ylipäätään tämä harrastus ja kisaaminen vaativat aikaa, motivaatiota, rahaa sekä vanhempien tuen. Kisakokemuksia kertyy paljon, kun kisoja kiertelee, mutta Luimulalle ovat erityisesti jääneet mieleen ihan ensimmäiset kisat Bellan kanssa sekä Onnin kanssa ensimmäiset kisaradat. Mieleen ovat jääneet ne kisat, joissa tyttö on hypännyt uutta korkeutta kisoissa: Kaiken lisäksi myös kisat, joissa näen kavereita, ovat yleensä kivoja ja mieleen jääneitä, vaikka menestys ei olisi hyvä. Kisajännitys kuuluu aina kisoihin, olivat kisat mitkä tahansa. Myös Luimula rupesi pohtimaan omaa kisajännitystään: Yleensä aina on semmoinen pieni jännitys päällä ja mietin, miten poni toimii. Omaan jännitykseen vaikuttaa myös se, millainen Onni on ollut ratsastaa viime kisoissa tai treeneissä. Lopuksi hän vielä kertoo naurahtaen oppineensa hyvin tärkeän asian hevosharrastuksesta sekä kisoista: Kannattaa etsiä positiiviset puolet aina asiasta esiin! Esteratsastuksesta Luimula innostui, kun kävi katsomassa kisoja. Kisapaikalla hän huomasi, millainen hyvä fiilis siellä oli ja siitä kaikki sitten alkoi. Ensimmäiset omat kisat hän kävi noin neljä vuotta sitten, ensimmäisen poninsa Bellan kanssa: Kisat menivät hyvin ja sain kolme ruusuketta puhtaista radoista. Tämän jälkeen tytöllä oli kisaamisesta pieni tauko, jonka jälkeen hän aloitti kisaamisen uudelleen ponillaan Onnilla. Luimula on nyt kisannut Onnilla säännöllisesti 1,5 vuotta. Kisoihin hän harjoittelee käymällä valmennuksissa eri valmentajien opeissa sekä treenaamalla itsenäisesti. Normaaliin kisapäivään kilpailija valmistautuu jo edellisenä päivänä putsaamalla Onnin varusteet ja tarvittaessa pesemällä Esteratsastuksessa kisatessaan Luimula toivoo, että saisi paljon puhtaita hyviä ratoja: Olisi kiva myös päästä starttaamaan metrisiä esteitä lähiaikoina. Esteratsastuksesta hän on aina tykännyt enemmän kuin kouluratsastuksesta: Tykkään siitä tunteesta, mikä tulee hypätessä. Esteratsastuksesta innostunut lukiolainen kertoo, että kisaaminen ja hevosharrastus vievät paljon aikaa. Omassa pihassa olevat ponit pitää hoitaa ja liikuttaa. Onnilla hän ratsastaa noin 5 kertaa viikossa, joka vie noin 2 tuntia aikaa päivässä. Tämän lisäksi hän myös liikuttaa toista poniaan Bellaa noin 1-2 kertaa viikossa. Satunnaisesti tyttö ratsastaa myös muiden hevosilla: Ratsastamisen li- Tuuli Luimula on innostunut esteratsastuksesta. Kisakentillä on aina kiva fiilis.

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset Pyhäjoen palveluhakemisto Vihannintie 10, Pyhäjoki OSTAMME JA OTAMME VASTAAN ROMUAUTOJA YM. METALLIROMUA ISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim mm LISÄTIETOJA AVOINNA MA - PE myynti@rannikonautojavaraosa.fi Palvelemme joka päivä klo 21 asti! ark la 8-21 su EVÄSKONTTI Vanhatie 44, Pyhäjoki, Puh SÄHKÖPALVELU Anttila Oy Sähköasennukset - Sähkösuunnitelmat Antenniasennukset Puh. (08) Viirretjärventie YPPÄRI Puh , Eija Puh , Saija Palvelemme maanantaisin 9-17 ilman ajanvarausta. Ti-la sopimuksen mukaan. Tervetuloa! JUMPPA- JUSSIN FYSIOTERAPIA FT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonen puh , Kuntatie 4, Pyhäjoki

7 Seurakunta tiedottaa Kuollut: Tauno Olavi Rautio Parhalahdelta 69 v 9 kk 21 pv Sanajumalanpalvelus su klo 10. Lähetyskahvila. Raamattupiiri ma ja ma klo 18 Sarpatissa. Lähimmäiskahvit ja ruoanjako ti klo Iltaruskossa, Pappilantie 3. Alkuhartaus. Oma kassi mukaan. Syyslomalla, viikko 43, ei kerhoja. Perhekerho seuraavan kerran ke klo 10 Sarpatissa. Ystäväkerho seuraavan kerran ke 1.11 klo Mukana kuntohoitaja Päivi Möttönen. Messu su klo 10. Samuel Korhonen. Lähetyskahvila. Ehtoollishartaus to klo 13 Jokikartanossa. Messu kirkossa Pyhäinpäivänä, la klo 10. Lähetyskahvila. Pyhäinpäivän sävelhartaus ja kynttilöiden sytytys menneen vuoden aikana poisnukkuneille la-iltana klo 19. Kirkkokuoro ja soitinyhtye. Sanajumalanpalvelus su klo 18. Partiolaisten kirkkopyhä ja Uskonpuhdistus 500 v. Lähetyskahvila. Seurat su klo 13 Kerttu Jaakolalla, os.jaakolantie 20. Puhujat Erkkilä ja Hiitola. Pisara omaishoitajien ryhmä ma klo 13 Sarpatissa. Musiikkityö: Kuorot: Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo srk-talolla. Myös uudet laulajat ovat tervetulleita! erityisesti mukaan toivotaan työikäistä väkeä / alttoja ja miesääniä. Viikolla 43 on syysloma; ei kuoroa. KYLÄILTA Lapsikuorot: Parhalahden koulu keskiviikkoisin klo , Yppärin koulu torstaisin klo , Seurakuntatalo keskiviikkoisin Muskarikuoro klo Tiedustelut p / outi.krank@evl.fi. Ei lapsikuoroja syyslomaviikolla 43. Nuorisotyö: Gospelcafe lauantaisin klo Sählyä nuorille aikuisille monitoimitalolla klo (K18). Kasvuryhmä menneen kesän rippikouluikäluokalle keskiviikkoisin klo Maata näkyvissä -festarit Turussa Ilmoittautuminen ja tiedustelut Hannulta lokakuun aikana! Löydät meidät nykyään myös instagramista: nuorisotilasarpatti RY: Raamattuluokka la klo Tenho Kalliolla. Pyhäkoulut su klo 12 Eeva ja Joel Nuoralalla ja Esa Impolalla. Kerho pe klo 17 ry:llä. Seurat su klo 16 ry:llä, Heikki Vänttilä. Kerho pe klo 17 ry:llä. Raamattuluokka la klo Pekka Impolalla. Pyhäkoulu ja seurat su klo 13 ry:llä, Hannu Aitto-oja. Adresseja myynnissä kirkkoherranvirastossa. Kirkkoherranvirasto p Avoinna ma 8-12, ti ja to Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden kirkkoherra Jukka Maliseen p Kirkko, seurakuntatalo, kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja Sarpatti sijaitsevat kaikki osoitteessa Vanhatie 27, Pyhäjoki. Keskikylän koululla klo 18. Käsityöilta. Myyntinäyttelyn 30 vuotis juhlavalmistelua.arvontaa, keskustelua, kahvittelua... Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Järjestöt toimivat Eläkeliitto Pyhäjoen yhdistys ry: ma Harmaahapset Iltaruskossa klo Ti Päiväkahvit Seurakuntatalolla klo mukana jalkahoitaja Pirjo Kangas. To Vapaaehtoistoimijat Jokikartano klo RYHMÄ 2. Ma Äijäkööri Iltaruskossa klo To Karaokekerho Iltaruskossa klo Lisätietoa toiminnastamme www. elakeliitto/pyhajoki Jyty Kalajoki ry: Yhdistys tarjoaa jäsenille yhden lipun omavalintaiseen joulukonserttiin 10 omavastuulla. Vaihtoehtoina ovat mm. Kalajoen kirkossa, Kalajoen joulutervehdys konsertti 2.12, Tapani Kansan joulukonsertti 3.12 sekä Samuli Edelmanin ja Jukka Perkon Jouluinen virsikonsertti Myös muut konsertit alueella ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Matka Tampereelle toteutuu. Äkkilähtöä voi vielä kysellä, matkan hinta alkaen jäsenet 130 ja muut 150. Paluumatka Tuurin kautta. Tallinnaan joulutorille voi kysellä vielä peruutuspaikkoja. Lisätietoja, ilmoittautumiset ja lippuvaraukset yhdistykseen Hanna Nikupaavo tai hanna.nikupaavo@kalajoki. fi tai Paula Kumpula jyty.kalajoki@gmail.com Pirttikosken maaseutunaiset: KÖKKÄ ja NOSH-naisten ja lastenvaate-esittely torstaina Klo Veronika Mustakalliolla, Karjakalliontie 8 Parhalahti. Myös kahvittelua ja arvontaa. Emäntinä Veronika ja Ansku. TERVETULOA! Pyhäjoen maa- ja kotitalousnaiset: Kökkä klo Anna Leena Martinmäen kutsumana! Mukana illassa Ti-Pi laukkuesittely! Tervetuloa porisemaan ja tekemään löytöjä. Pyhäjoen SILMU: Kokoonnutaan Eila ja Pekka Smolanderille ti kello Tervetuloa! Raahen alueen Kuulo ry: Kuulon lähipalvelua Pyhäjoen Jokikartanossa ti klo Ohjausta ja neuvontaa kuulokojen käytössä ja huollossa. Vapaaehtoiset toimijat paikalla. Saatavana paristoja. Tervetuloa! Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Omaishoitajien päivä to Oulaisten ammattiopistolla, ilmoittautuneille tiedoksi: linja-auto Yppärin Neste klo 8.15, Pyhäjoen Sale klo Yppärin maa- ja kotitalousnaiset: Lauantaina jäsenten syysretki. Lähdemme Kokkolan kaupunginteatteriin katsomaan Roope Lipastin Linnan juhlat klo 13 esityksen, jonka jälkeen ruokailemme Hotelli Kaarlessa. Hinta 35, sisältäen kyydin, teatterilipun sekä ruokailun. Lähtö Nesteeltä. Paikkoja rajoitetusti, varaa omasi mennessä Jennalta, p Tulossa marraskuussa! Jäsenille 5 kerran joogakurssi, alkaen klo 10. Ohjaajana jooganopettaja SJL Mari Paavola. Kurssimaksu 40e käteisellä ohjaajalle ensimmäisellä kerralla. Ennakkoilmoittautumiset Jennalle, p Lisätietoja ypparinnaiset.blogspot.fi MUUTTOMYYNNISTÄ loput tekstiilit ja lahjatavarat 30-60% alennuksella Tarjouksia myös luontaistuotteista. Katruusan liiketoiminta loppuu Pyhäjoella. Lämpimät KIITOKSET kaikille asiakkailleni! TERVETULOA uuteen liikkeeseeni alkaen: Luontaistuntija Kalajoki Kalajoentie 3 p MIELIPIDE Kuulumisten mielipiteet Mielipidekirjoitusten enimmäismitta on puoli konekirjoitusliuskaa. Myös selkeitä käsin kirjoitettuja juttuja voi lähettää julkaistavaksi. Mielipiteen kirjoittaminen ei tietenkään maksa mitään. Nimimerkkikirjoituksia julkaisemme vain todella poikkeustapauksissa. Kaikkien kirjoitusten mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Kirjoitusten valinta, otsikointi, muokkaaminen ja lyhentäminen jäävät toimituksen tehtäväksi. Tekstejä ei palauteta. Mielipiteen voi lähettää sähköpostilla suoraan päätoimittajalle sari.hiden@edu.pyhajoki.fi AIHETTA KIITOKSEEN Kuulumiset julkaisee Aihetta Kiitokseen -palstaa. Lukijoilla on mahdollisuus lähettää ilmaiseksi lyhyitä viestejä, joissa kiitellään arkipäivän tapahtumia, tekoja tai sanoja. Kiitoksen aiheen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen sari.rintamaki@pyhajoki.fi tai käydä tuomassa lukiolle. Laita viestiin teksti Aihetta Kiitokseen, oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kiittää voi nimellä tai nimimerkillä. P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Elias Hirvikoski kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Seuraava lehti (42) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 42:2600 kpl >> vko 44:2600 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 50 /pmm, toistohinta 0,35 0,40 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: P-S Suorajakelu Oy, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (asiakaspalvelu)

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset