KANSALLINEN LUOKITTELUKÄSIKIRJA
|
|
- Aurora Ahonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANSALLINEN LUOKITTELUKÄSIKIRJA hanen, en, Kati Kau n ri a a S a tj a K nen Kaisu Mono mitea ralympiako Suomen Pa ainettu) (p ISBN df) (p ISBN
2 Katja Saarinen, Kati Kauhanen, Kaisu Mononen Kansallinen luokittelukäsikirja Suomen Paralympiakomitea Suomen Paralympiakomitea 1
3 Copyright 2018 Suomen Paralympiakomitea Taitto: Riku Valleala, KIHU Kannen kuvat: Suomen Paralympiakomitea ja Lauri Jaakkola/VAU ISBN (painettu) ISBN (pdf) Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. Suomen Paralympiakomitea 2018 Helsinki
4 SISÄLLYS ESIPUHE LUOKITTELUN TAVOITTEET JA TARKOITUS LUOKITTELUN TOIMIJAT LUOKITTELUPROSESSI Luokittelun kolme vaihetta...10 Mitä jos olen eri mieltä luokittelun lopputuloksesta? Urheilija luokittelussa...10 Mitä tarvitset mukaan luokitteluun?...11 Kuka voi osallistua luokitteluun urheilijan mukana?...11 Terveydentilan tarkastus...11 Mitä eri osapuolilta odotetaan luokittelutilanteessa? SOVELTUVAT VAMMAT - ELIGIBLE IMPAIRMENTS Soveltuvat vammat Ei-soveltuvat vammat Minimivammakriteeri Luokka Status LUOKITTELUTIETOJEN HALLINTA LAJILIITTOJEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT SUOMEN PARALYMPIAKOMITEAN TEHTÄVÄT JA VASTUUT KANSALLINEN LUOKITTELIJAKOULUTUS KÄYTETYT LYHENTEET
5 ESIPUHE Urheilijoiden luokittelu on kantava osa vammaisurheilua, kun puhutaan kilpailemisesta. Luokitteluprosessi on urheilijalle aina jännittävä tilanne. Vaikuttaahan sen lopputulos ratkaisevasti siihen, mihin urheilija voi kilpailijana tähdätä ja keistä tulee hänen kilpakumppaneitaan. Urheilijan edun ja oikeuksien tulisi olla peruste sille, millaisiksi luokittelun säännöt ja toimintamallit rakentuvat. Urheilijalla on oikeus mahdollisimman tasapuoliseen ja luotettavaan luokittelujärjestelmään. Vahva kansallinen luokittelutoiminta on edellytys toimivalle vammaiskilpaurheilijanpolulle. Kansainvälisen Paralympiakomitean luokittelukoodi (IPC Classification Code) on perusta lajikohtaisille ja kansallisille luokittelujärjestelmille paralympialajeissa. Luokittelukoodi määrittää, mikä on luokittelun tarkoitus sekä asettaa raamit säännöille ja toimintamalleille, joita tulee noudattaa koko paralympiaurheilussa. Tämä kansallinen luokittelukäsikirja perustuu kansainväliseen luokittelukoodiin ja kokoaa yhteen urheilijan luokitteluprosessiin liittyvät kansalliset toimintamallit. Se on tarkoitettu ensisijaisesti luokittelun kansallisille toimijoille, mutta antaa hyvää tietoa myös urheilijoille sekä kaikille vammaisurheilun luokittelusta kiinnostuneille. Käsikirja sisältää kuvauksen toimintamalleista ja säännöistä kansallisella tasolla sekä kuvauksen siitä, mitä luokitteluprosessissa tapahtuu ja mitkä ovat urheilijaa ja hänen taustajoukkojaan koskevat velvollisuudet ja oikeudet. Käsikirjassa kuvataan myös luokittelijan koulutusmahdollisuuksia ja pätevöitymistä luokittelijaksi kansallisella tasolla. Kun kansainvälinen luokittelukoodi yhtenäistää luokittelun sääntöjä ja toimintamalleja läpi koko paralympialiikkeen, ohjeistaa tämä luokittelukäsikirja kansallisen tason luokittelutoimijoita saavuttamaan kansainvälisesti asetetut tavoitteet. Yhtenäisten toimintamallien on tarkoitus tukea lajikohtaista luokittelutoimintaa Suomessa ja luoda urheilijoille lisää luokittelumahdollisuuksia. Helsingissä Katja Saarinen Kehittämispäällikkö Suomen Paralympiakomitea Kati Kauhanen Integraatio- ja luokittelukoordinaattori Suomen Paralympiakomitea Vammaisuinnin kehittäjä Suomen Uimaliitto Kaisu Mononen Erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 4 KANSALLINEN LUOKITTELUKÄSIKIRJA
6 1 LUOKITTELUN TAVOITTEET JA TARKOITUS Luokittelun tarkoituksena on selvittää, onko urheilijalla paralympialajeihin soveltuva vamma sekä luokitella urheilijat vamman ja toimintakyvyn mukaan eri luokkiin. Tavoitteena on mahdollisimman tasapuolinen kilpailu, jossa tuloksen ratkaisee urheilijan taito ja suoritus eikä vamman vaikeusaste. Nykyinen IPC:n luokittelukoodi on uudistettu versio vuonna 2007 ensimmäisen kerran julkaistusta luokittelukoodista. Tähän versioon sisältyvät korjaukset, jotka IPC:n yleiskokous hyväksyi sääntöihin marraskuussa Nykyinen IPC:n luokittelukoodi astui voimaan vuoden 2017 alussa ja jäsenten on noudatettava sitä omassa toiminnassaan vuoden 2018 alusta lähtien. Luokittelukoodi määrittää urheilijan luokittelun tarkoituksen ja yhtenäistää luokitteluprosessin säännöt ja käytänteet lajista riippumatta. Kokonaisuudessaan luokittelukoodi koostuu pakollisista säännöistä ja standardeista, lajikohtaisista luokittelusäännöistä sekä hyvien käytänteiden suosituksista (Kuvio 1). Kansainvälinen luokittelukoodi: asettaa pitkäaikaiset ja urheilijakeskeiset tavoitteet luokittelulle määrittää luokittelun tarkoituksen ja periaatteet selkiyttää milloin ja missä luokittelu tapahtuu määrittää kansallisten paralympiakomiteoiden sekä kansainvälisten lajiliittojen roolit ja vastuut määrittää selkeästi IPC:n roolin luokittelussa määrittää urheilijoiden oikeudet ja velvollisuudet määrittää urheilijoiden luokittelutietojen tietosuojan päivittää luokittelun hallinnon käytänteet Luokittelukoodi sisältää viisi kansainvälistä standardia: 1. Soveltuvat vammat (Eligible Impairments): Tietoa vammoista, jotka ovat soveltuvia paralympialajeissa 2. Luokitteluprosessi (Athlete Evaluation): Toimintatavat urheilijan vammaluokan ja statuksen määrittelemiseksi 3. Protestit ja vetoomukset (Protests and Appeals): Toimintatavat luokittelun protestitilanteiden käsittelyyn 4. Luokittelijakoulutus (Classifier Personel and Training): Luokittelijoiden rekrytointi, koulutus ja pätevöityminen luokittelijaksi 5. Luokittelun tietosuoja (Classification Data Protection): Varmistaa urheilijoiden luokittelutietojen oikeudenmukaisen käytön Kansainvälisten standardien noudattaminen on pakollista kaikille luokittelutoiminnassa mukana oleville. 5
7 LUOKITTELUKOODI IPC Classification Code LUOKITTELU- KOODI IPC CLASSIFICATION CODE KANSAINVÄLISET SÄÄNNÖT International Standards HYVÄT KÄYTÄNTEET Models of Best Practice KANSAINVÄLISEN LAJILIITON LUOKITTELUSÄÄNNÖT Classification Rules of International Sport Federations Kuvio 1. Kansainvälisen luokittelukoodin osat 6 KANSALLINEN LUOKITTELUKÄSIKIRJA
8 2 LUOKITTELUN TOIMIJAT Kansainvälinen Paralympiakomitea IPC on paralympialiikkeen maailmanlaajuinen kattojärjestö. Sen jäseniä ovat kansainväliset lajiliitot, kansainväliset vammaisurheilujärjestöt, alueelliset paralympiakomiteat sekä kansalliset paralympiakomiteat. IPC toimii osalle lajeista myös kansainvälisenä lajiliittona (Kuvio 2). IPC:n luokittelukoodi koskee sen kaikkia jäseniä ja paralympialajeissa kansainvälisesti kilpailevia urheilijoita. IPC:n luokittelukomitea on vastuussa uusien käytänteiden ja ohjeiden suosittelemisesta sekä luokittelukoodin uudelleen arvioinnista hallituksen toimeksiannon mukaan. IPC:n lääketieteellinen johtaja vastaa luokittelukoodin hallinnoinnista. Kansainvälinen Paralympiakomitea (IPC) International Paralympic Committee, IPC IPC:n Luokittelukomitea Classification Committee of the IPC Kansainväliset lajiliitot International Sports Federations Kansainväliset vammaisurheilujärjestöt International Organizations of Sport for the Disabled Alueelliset paralympiakomiteat Regional Organizations Kansalliset paralympiakomiteat National Paralympic Committees Kansalliset lajiliitot National Sports Federations Luokittelijat Urheilijat, valmentajat, tukihenkilöt Kuvio 2. Kansainvälisen luokitteluorganisaation rakenne ja toimijat luokittelussa. Suomessa paralympialajien luokittelun koordinoinnista vastaa Suomen Paralympiakomitea. Paralympiakomitean hallituksen nimeämä luokittelun ohjausryhmä valmistelee kansalliset luokittelun toimintamallit. Ohjausryhmä koordinoi yhtenäisten toimintamallien jalkauttamista lajien toimintaan sekä toimii luokittelun protestilautakunnan pysyvänä asiantuntijaosapuolena. (Kuvio 3) 7
9 Kehittämispäällikkö Integraatio- ja luokittelukoordinaattori Suomen Paralympiakomitea Luokittelun ohjausryhmä Paralympiakomitean kehittämispäällikkö Paralympiakomitean integraatio- ja luokittelukoordinaattori Paralympiakomitean hallituksen edustaja Urheilijajäsen Luokittelun asiantuntijat (1-2) Lääketieteen asiantuntija Muut asiantuntijat (1-3) Lajiliittojen luokitteluvastaavat Luokittelijat Urheilijat, valmentajat, tukihenkilöt Kuvio 3. Kansalliset luokittelun toimijat. Paralympiaurheilussa lajin kansainvälisenä lajiliittona voi toimia joko Kansainvälinen Paralympiakomitea IPC, kansainvälinen vammaisurheilujärjestö tai integroituneiden lajien kohdalla lajin kansainvälinen lajiliitto. Lajin järjestäytymisestä riippuu, minkä kanavan kautta kansainvälinen lajiliitto viestii ja pitää yhteyttä kansalliseen lajiliittoonsa. IPC tiedottaa asioista pääasiallisesti kansallisten paralympiakomiteoiden kautta, kun taas integraatiolajeista tieto kulkee suoraan kansallisille jäsenlajiliitoille. Suomessa suuri osa paralympialajeista on jo integroitunut omaan lajiliittoonsa ja muille lajiliittona toimii Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Kuviossa 4 on esitetty tämän hetken paralympialajien kansainväliset lajiliitot. Tilanne kuitenkin elää koko ajan. Paralympialaisten lajiohjelma arvioidaan aina uudelleen seuraaviin kisoihin ja lajien integraatioprosessien edetessä kansainvälinen lajiliitto saattaa muuttua. 8 KANSALLINEN LUOKITTELUKÄSIKIRJA
10 IPC IBSA IWAS IF Alppihiihto Näkövammaisten jalkapallo Miekkailu Jousiammunta Lumilautailu Maalipallo Pyöräily Ampumahiihto Judo Ratsastus Maastohiihto Soutu Jääkiekko Melonta Ammunta Triathlon Uinti Pöytätennis Voimanosto Sulkapallo Yleisurheilu PT-curling Istumalentopallo PT-koripallo PT-rugby PT-tennis Taekwondo Boccia Kuvio 4. Paralympialajien kansainväliset lajiliitot vuoden 2018 alussa. (IPC=International Paralympic Committee, IBSA=International Blind Sports Federation, IWAS=International Wheelchair & Amputee Sports Federation, IF=International Federations) 9
11 3 LUOKITTELUPROSESSI 3.1 Luokittelun kolme vaihetta Urheilijoiden luokittelun suorittavat tehtävään koulutetut luokittelijat. Kansainvälisessä luokittelussa luokittelijat työskentelevät yleensä kahden henkilön tiimeissä (Classification Panel). Luokittelija voi olla lajitekninen asiantuntija, lääketieteellinen asiantuntija tai näiden yhdistelmä. Kansainvälinen lajiliito vastaa luokittelijoiden koulutuksesta. Kansallisella tasolla luokittelukoulutusta voi järjestää lajiliitto ja paralympiakomitea. Kansallisessa luokittelussa luokittelun voi tehdä lajista riippuen luokittelutiimi tai yksi luokittelija. Kun luokittelijat luokittelevat urheilijaa, he selvittävät vastauksia seuraavaan kolmeen asiaan: 1. Onko urheilijalla paralympiaurheiluun soveltuva vamma? 2. Onko urheilijan vamma riittävä kyseessä olevaan lajiin (minimivammakriteerit)? 3. Mikä luokka on oikea urheilijan toimintakyvyn rajoite huomioiden? Luokitteluprosessi sisältää tyypillisesti joko fyysisen, visuaalisen tai kognitiivisen arvioinnin, lajiteknisen arvioinnin sekä kilpailusuorituksen havainnoinnin. Fyysinen arviointi tarkoittaa arviointia, jolla saadaan selville urheilijan fyysiset, visuaaliset tai kognitiiviset toimintakyvyn rajoitteet. Fyysinen arviointi voi sisältää mm. fyysisen toimintakyvyn arvioinnin; liikerajoituksen, lihasvoiman, kestävyyden tai koordinaation arvioinnin, näkökyvyn tai kognitiivisten taitojen arvioinnin. Lajitekninen arviointi tarkoittaa arviointia siitä, miten urheilijan vamma vaikuttaa urheilijan lajikohtaiseen suorituskykyyn. Tekninen arviointi voi sisältää esimerkiksi lajispesifien tehtävien tai osasuoritusten arviointia kilpailun ulkopuolella. Arviointi voi sisältää myös kokonais- tai osasuoritusten arviointia lajille tyypillisessä simuloidussa tilanteessa. Luokittelutiimi voi vaatia, että urheilijan suoritusta havainnoidaan kilpailutilanteessa ennen kuin se määrittää urheilijan luokan. Luokittelutiimi voi havainnoida urheilijan suoritusta harjoitus- ja/tai kilpailutilanteessa. Mitä jos olen eri mieltä luokittelun lopputuloksesta? Urheilija voi olla eri mieltä luokittelun lopputuloksesta. Perustellusta syystä urheilijalla on mahdollisuus tehdä protesti luokittelun protestisääntöjen mukaisesti. Kansainvälisessä luokittelussa toimitaan lajin kansainvälisten sääntöjen mukaan. Kansalliset luokittelun protestisäännöt löytyvät Suomen Paralympiakomitean nettisivuilta. 3.2 Urheilija luokittelussa Luokittelun aikana koulutetut luokittelijat arvioivat urheilijan toimintakykyä ja sen vaikutusta urheilusuoritukseen, minkä perusteella urheilijan luokka määräytyy. 10 KANSALLINEN LUOKITTELUKÄSIKIRJA
12 Mitä tarvitset mukaan luokitteluun? Urheilijan tulee saapua sovittuna aikana sovittuun luokittelupaikkaan. Urheilijalla tulee olla päällä lajinmukainen urheiluvaatetus, esim. uinnissa uimapuku ja yleisurheilussa juoksuasu. Lisäksi urheilijan tulee tuoda mukanaan luokitteluun kaikki kilpailuissa tarvitsemansa välineet, esim. kilpailuproteesi, pyörätuoli, remmit yms. Liikuntavammaisilla urheilijoilla tulee kansallisessa luokittelussa olla mukana myös kopio viimeisimmästä lääkärintodistuksesta, jossa urheilijan diagnoosi on selkeästi määritelty. Mukana voi olla myös muita olennaisia lääketieteellisiä dokumentteja, esim. röntgenkuva tai -lausunto, fysioterapeutin lausunto. Näkövammaisilla urheilijoilla kansallisen luokittelun tekee silmälääkäri kansallisen luokitteluohjeistuksen mukaan. Luokitteluohjeistus löytyy Suomen Paralympiakomitean nettisivuilta. Kehitysvammaisilla urheilijoilla kehitysvamman todentaa olemassa olevien papereiden perusteella kansallinen luokittelija. Kansainvälisessä luokittelussa käytetään lajin omaa esitietolomaketta (Medical documentation form), jonka lääkäri täyttää englanniksi. Esitietolomake tulee toimittaa lajista riippuen yleensä viimeistään 6-8 viikkoa ennen luokittelutapahtumaa kansainväliseen lajiliittoon. Tämän hoitaa lajista riippuen joko Suomen Paralympiakomitea, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry tai kansallinen lajiliitto. Esitietolomakkeen lisäksi urheilijan tulee mahdollisesti toimittaa lääketieteellisiä lisädokumentteja luokittelua varten. Näiden esitietojen avulla kansainvälinen lajiliitto määrittää, ketkä ovat oikeutettuja luokitteluun (soveltuvat vammat). Näiden tietojen perusteella luokittelijat suorittavat myös varsinaisen luokittelutilanteen. Kehitysvammaisten urheilijoiden kansainvälinen luokittelu alkaa INAS-rekisteröinnillä (INAS = International Federation for Intellectual Impairment Sport). Urheilija toimittaa tarvittavat asiakirjat, kuten psykologin lausunnon VAU:hun, joka toimittaa ne INAS:iin rekisteröintiä varten. Kun urheilija on rekisteröity, hän voi hakea kansainvälistä luokittelua. Kansainvälisessä luokittelussa tarvittava TSAL-lomake (TSAL = Training History & Sport Activity Limitations) tulee toimittaa lajista riippuen 6-8 viikkoa ennen luokittelutapahtumaa kansainväliseen lajiliittoon. Kuka voi osallistua luokitteluun urheilijan mukana? Urheilijalla saa olla mukana yksi tukihenkilö (huoltaja, valmentaja, joku muu) luokittelutilanteessa. Kansainvälisesti kaikilla ja kansallisesti alle 18-vuotiailla tukihenkilö on pakollinen. Tukihenkilön mukaan ottamista suositellaan vahvasti kaikille myös kansallisessa luokittelussa. Se on urheilijan oikeus. Mikäli urheilija tarvitsee tulkkia, voi tämä olla luokittelussa mukana ylimääräisenä henkilönä. Terveydentilan tarkastus Luokittelija voi pyytää lisätietoa urheilijan terveydentilasta ennen varsinaista luokittelua. Jos urheilijalla on sellainen akuutti sairaus tai vamma, mikä aiheuttaa kipua tai vaikuttaa siihen, että urheilija ei pysty näyttämään todellista suorituskykyään luokittelutilanteessa, on kansallinen luokittelu suositeltavaa siirtää johonkin toiseen ajankohtaan. Kansainvälistä luokittelua on haasteellisempaa siirtää, koska luokittelutilaisuuksia ei välttämättä ole kovin monia. Luokittelu tapahtuu yleensä kansainvälisten kilpailuiden yhteydessä, ja luokitteluajan siirtäminen olisi näin ollen myös kustannuskysymys. Mikäli urheilijalla on vammasta aiheutuvaa kipua, sitä ei voida huomioida luokittelutilanteessa. Tällaisessa tilanteessa urheilijan tulee yrittää suoriutua luokittelussa vaadittavista testauksista kivusta huolimatta. Mikäli kipu estää testien suorittamisen, on luokittelijoilla oikeus keskeyttää luokittelu, eikä urheilija näin ollen saa luokkaa. 11
13 Mitä eri osapuolilta odotetaan luokittelutilanteessa? Luokittelutilanteessa urheilijan tulee allekirjoittaa suostumuslomake vahvistaakseen suostumuksensa luokitteluun ja luokittelutietojen käsittelyyn lomakkeessa kuvatulla tavalla. Allekirjoittamalla suostumuslomakkeen urheilija sitoutuu tekemään yhteistyötä luokittelijoiden kanssa ja osoittamaan todellisen potentiaalinsa ja toimintakykynsä koko luokitteluprosessissa. Urheilijan odotetaan käyttäytyvän rehellisesti, kohteliaasti ja urheilijamaisesti koko ajan. Urheilijan tukihenkilöiden odotetaan käyttäytyvän kohteliaasti sekä kunnioittavan luokittelijoiden päätöstä. He voivat havainnoida luokittelutilannetta ja kysyä tarvittaessa, mutta eivät saa osallistua tai vaikuttaa urheilijaan. Luokittelijoiden tulee kohdella urheilijaa ammattimaisesti, kunnioittavasti ja turvallisesti koko prosessin ajan. Heidän tulee antaa riittävästi tietoa luokittelutilanteesta ja lopputuloksesta. 12 KANSALLINEN LUOKITTELUKÄSIKIRJA
14 4 SOVELTUVAT VAMMAT - ELIGIBLE IMPAIRMENTS Urheilijat sijoitetaan vammaluokkiin kilpailua varten vammansa ja toimintakykynsä perusteella. Kansainvälisen Paralympiakomitea IPC:n luokittelukoodi määrittää sen, ketkä urheilijat voivat kilpailla kyseisessä lajissa ja miten urheilijat ryhmitellään kilpailuihin. Jossain määrin luokittelu on saman tyyppistä kuin urheilijoiden ryhmittely esimerkiksi iän, sukupuolen tai painon mukaan. Urheilijat luokitellaan vamman aiheuttaman toimintakyvyn rajoitteen mukaan. Lajit vaativat urheilijoilta erilaisia ominaisuuksia, jolloin myös vamman vaikutus urheilusuoritukseen on erilainen. Luokittelu on aina lajikohtaista. 4.1 Soveltuvat vammat Ensimmäinen vaihe luokittelussa on määrittää se, onko urheilijan vamma soveltuva paralympiaurheiluun. Paralympiaurheilun luokitteluun kuuluvat vain ne vammat, jotka kuuluvat johonkin kymmenestä alla olevasta vammaryhmästä. Vamman tulee aiheutua pysyvästä terveydentilasta (health condition). Alentunut lihasvoima: Lihasten tai lihasryhmien alentunut voima esimerkiksi yhdessä raajassa tai alaraajoissa, minkä aiheuttajana voi olla esimerkiksi selkäydinvamma, selkäydintyrä tai polio. Nivelten alentunut passiivinen liikkuvuus: Yhden tai useamman nivelen pysyvästi alentunut tai pienentynyt liikerata, johtuen esimerkiksi arthrogrypoosista. Raajapuutos: Totaalinen tai osittainen luiden tai nivelten puutos (raajapuutos) johtuen traumasta (esimerkiksi onnettomuus tai luusyöpä) tai synnynnäisestä syystä (dysmelia). Raajojen pituusero: Raajojen pituusero toisessa alaraajassa johtuen traumasta tai perinnöllisestä puutoksesta. Lyhytkasvuisuus: Lääketieteellisistä syistä (esim. achondroplasia tai kasvuhormonin puutos) johtuva alentunut kokonaispituus johtuen ylä- ja alaraajojen tai vartalon epänormaaleista mittasuhteista. Hypertonia: Poikkeava, lisääntynyt lihastonus ja lihasten alentunut venyvyys johtuen neurologisesta sairaudesta kuten cp-camma, aivovamma tai ms-tauti Ataxia: Tahdonalaisen lihastoiminnan koordinaatiohäiriö johtuen neurologisesta sairaudesta kuten cp-vamma, aivovamma tai ms-tauti Atetoosi: Tahattomat liikkeet ja vaikeus pitää yllä symmetristä asentoa johtuen neurologisesta sairaudesta kuten cp-vamma, aivovamma tai ms-tauti Näkövamma: Alentunut näkökyky joko silmän rakenteellisesta, näköhermon, -ratojen tai näköaivokuoren vammasta johtuen. Kehitysvamma: Alentunut kehitys erityisesti yleiseen älykkyystasoon vaikuttavissa älyllisissä, kielellisissä, motorisissa ja sosiaalisissa kyvyissä. Kehitysvamma tulee olla todennettuna ennen 18 vuoden ikää. 13
15 Jokainen paralympialaji määrittelee mille vammaryhmille laji on tarkoitettu lajin luokittelusääntöjen mukaan. Jotkut lajit sisältävät kaikki vammaryhmät, kuten uinti ja yleisurheilu. Osa lajeista on vain yhden vammaryhmän lajeja, kuten maalipallo, tai lajitelma eri vammaryhmiä esimerkiksi pyöräily ja ratsastus. Yhden luokittelukelpoisen pysyvän vamman ilmeneminen on edellytys urheilijan luokittelulle ja osallistumiselle kilpailuihin. 4.2 Ei-soveltuvat vammat Seuraavana on esimerkkejä niistä vammoista tai terveydentiloista, jotka eivät kuulu paralympiaurheilun luokittelun piiriin: akuutit vammat kipu, esim. CRPS eli monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä, fibromyalgia / myofaskiaalinen kipuoireyhtymä kuulon alentuma uupumus/väsymys, esim. krooninen väsymysoireyhtymä nivelten yliliikkuvuus lihasten alhainen lihasjäntevyys nivelten epästabiilius, esim. Ehlers-Danlos syndrooma lihasrefleksien häiriöt kardiovaskulaariset häiriöt hengityselinten sairaudet/häiriöt aineenvaihduntahäiriöt psykologiset ja psykosomaattiset häiriöt näön alentuma, joka voidaan korjata silmälaseilla Jos urheilijalla ei ole todettua paralympialajeihin soveltuvaa diagnoosia tai vammaan johtavaa terveydentilaa, hänen ei ole mahdollista kilpailla paralympialajeissa kansainvälisellä tasolla. Kansallisella tasolla voi olla kuitenkin mahdollista kilpailla avoimissa vammaisurheilun luokissa, muissa vammaisurheilulajeissa tai vammattomien kilpailuissa. 4.3 Minimivammakriteeri Lajikohtaiset luokittelusäännöt määrittävät kuinka vaikea urheilijan vamman tai toimintakyvyn rajoitteen pitää olla, jotta urheilija voidaan luokitella kilpailukelpoiseksi. Tätä kutsutaan minimivammakriteeristöksi. Esimerkkinä maksimipituus lyhytkasvuisille urheilijoille tai amputaation taso urheilijalle, jolla on raajapuutos. Minimivammakriteereiden tulee perustua tieteelliseen tutkimukseen, jossa arvioidaan vamman tai toimintakyvyn rajoitteen vaikutusta urheilulajiin. Näin voidaan olla varmoja siitä, että toimintakyvyn rajoite vaikuttaa lajin suoritukseen. Minimivammakriteerit ovat lajikohtaisia, koska lajisuoritukset ovat erilaisia. Tämän takia esimerkiksi urheilija voi täyttää minimivammakriteerit yhdessä lajissa, mutta ei jossain toisessa. Mikäli urheilija ei täytä minimivammavaatimuksia, se ei tarkoita sitä, etteikö urheilijalla olisi vammaa. Kyse on urheilun säännöistä. 14 KANSALLINEN LUOKITTELUKÄSIKIRJA
16 4.4 Luokka Mikäli urheilijalla on paralympialajeihin soveltuva vamma, luokittelija arvioi täyttyykö lajin minimivammakriteeri ja missä luokassa urheilija tulee kilpailemaan. Vammaluokka ryhmittelee urheilijat, joilla on saman tyyppiset toimintakyvyn rajoitteet samaan luokkaan kilpailua varten, jotta kilpailu olisi mahdollisimman tasapuolista. Tämä tarkoittaa sitä, että luokka ei välttämättä sisällä ainoastaan saman vamman omaavia urheilijoita. Mikäli erilaiset vammat aiheuttavat samanlaiset toimintakyvyn rajoitteet, nämä urheilijat voivat kilpailla yhdessä samassa luokassa. Tämän takia esimerkiksi kelauksessa voidaan nähdä samassa luokassa kilpailemassa urheilijoita, joilla on paraplegia tai alaraaja-amputaatio. Koska yleisurheilussa on monta eri lajia (juoksu, hypyt, heittolajit), on siellä monta eri luokkaa, yhteensä 52. On myös joitakin lajeja, joissa on vain yksi luokka esimerkiksi kelkkajääkiekko ja voimanosto. 4.5 Status Urheilija voidaan luokitella uransa aikana useampaan kertaan mm. seuraavista syistä: urheilijan vamma on muuttuva tai se etenee urheilija on luokiteltu ennen 18 vuoden ikää lajin luokittelusäännöt muuttuvat Luokittelussa käytetään ns. statusta kuvaamaan, onko luokittelu pysyvä vai tullaanko se tekemään uudelleen. N (NEW) = uusi urheilija C/P (CONFIRMED/PERMANENT) = luokittelu on pysyvä R (REVIEW) = luokittelu tullaan tekemään uudelleen joko seuraavissa kilpailuissa tai tiettynä ajankohtana, esim. R 2020 tarkoittaisi, että luokittelu tehdään uudelleen vuonna
17 Kuvio 5. Luokitteluprosessin vaiheet. 16 KANSALLINEN LUOKITTELUKÄSIKIRJA
18 5 LUOKITTELUTIETOJEN HALLINTA Luokittelutiedoilla tarkoitetaan sellaisia henkilötietoja tai arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja, joita urheilija, lajiliitto, kansallinen paralympiakomitea tai muu luokitteluorganisaatioon kuuluva henkilö tai taho antaa tai toimittaa ja jotka ovat välttämättömiä luokittelutilannetta varten. Kansainvälisen Paralympiakomitea IPC:n ohjeiston (International Standard for Classification Data Protection) tarkoituksena on varmistaa, että luokittelusta vastaavat tahot käyttävät luokittelutietoja johdonmukaisesti myös kansallisia lakeja ja EUn tietosuojakäytäntöä noudattaen. Tavoitteena on myös ehkäistä luokittelutietojen katoamista, varkauksia, luvatonta käyttöä, tuhoamista tai muokkaamista. Luokittelutietojen käsittelyyn on oltava aina lupa urheilijalta tai hänen edustajaltaan, esimerkiksi alaikäiseltä on oltava huoltajan nimenomainen suostumus. Tämä suostumus annetaan urheilijan luokitteluprosessiin liittyvässä suostumuslomakkeessa. Urheilijan on oltava tietoinen siitä, mikä taho vastaa luokittelutietojen keräämisestä, mikä on luokittelutietojen keräämisen tarkoitus sekä kuinka kauan luokittelutietoja säilytetään. Suomen Paralympiakomitea koordinoi urheilijoiden luokittelutietojen tietosuojakäytänteitä kansallisella tasolla. 17
19 6 LAJILIITTOJEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Kansainvälisten lajiliittojen vastuulla on kehittää ja toteuttaa lajikohtaista luokittelua. Kansainvälistä luokittelukoodia (Kuvio 1.) noudattavan lajin luokittelusääntöjen tulee olla julkisia ja ne on arvioitava säännöllisesti uudelleen. Kansainväliset lajiliitot valvovat myös omien kansallisten jäsentensä luokittelutoimintaa. Kansallisten lajiliittojen luokittelusääntöjen tulee pääsääntöisesti noudattaa kansainvälisten lajiliittojen sääntöjä, jotta yhdenmukaisuus luokittelukoodin kanssa säilyy. Lajiliittojen luokittelusääntöjen tulisi sisältää: lajiin soveltuvat vammat lajin minimivammakriteerit lajin vammaluokat ja statukset lajin luokitteluprosessi seuraukset urheilijan tahallisesta toimintakyvyn vääristelystä luokitteluprosessissa lajin protesti- ja vetoomuskäytänteet ohjeistus lajin luokittelijoiden koulutukseen, pätevöitymiseen ja luokittelijana toimimiseen luokittelun tietosuojakäytänteet Kansainvälisen luokittelukoodin asettamat minimikriteerit sekä suositukset parhaista käytänteistä ovat toimintamalli kansalliselle luokittelutoiminnan kehittämisprosessille. Sääntöjen noudattaminen edellyttää, että lajilla on: luokittelun vastuuhenkilö selvä toimintamalli ja -ohjeistus lajin luokitteluun liittyen laji noudattaa luokittelussa lajin kansainvälisiä sääntöjä (tiettyjä kansallisia sääntöjä voi olla, mutta niiden tulee olla linjassa kansainvälisten sääntöjen kanssa) lajin luokittelutieto on löydettävissä lajiliiton verkkosivuilta lajin luokitellut urheilijat löytyvät lajin master-listalta lajin luokittelulomakkeista on huolehdittu urheilijan oikeusturvan mukaisesti lajin luokittelijat rinnastetaan lajin muihin toimitsijoihin 18 KANSALLINEN LUOKITTELUKÄSIKIRJA
20 7 SUOMEN PARALYMPIAKOMITEAN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Kansallisten paralympiakomiteoiden vastuuseen kuuluu: varmistaa, että kansalliset luokittelusäännöt ovat sääntöjen mukaiset asettaa suositukset kansallisen luokittelutoiminnan sääntöjenmukaistamiseksi kehittää ja toteuttaa käytänteitä, joiden perusteella paralympiakomitean jäsenet voivat saavuttaa sääntöjenmukaisuuden luoda toimenpiteet, joilla osoittaa jäsenilleen rikkeet sääntöjenvastaisesta toiminnasta Suomen Paralympiakomitea: vastaa kansallisesta luokittelukoodista, Kansallinen luokittelukäsikirja, joka määrittää kansallisen luokittelun toimintamallit, urheilijan luokitteluun liittyvät säännöt ja käytännöt tukee urheilijoita kansainvälisessä luokitteluprosessissa koordinoi urheilijoiden luokittelutietojen tietosuojakäytänteitä koordinoi ja tukee Suomen Paralympiakomitean jäseniä luokittelun kehittämisessä ja toteuttamisessa vastaa asiantuntijana luokittelun protestikäytänteistä yhdessä lajiliittojen kanssa koordinoi kansallista luokittelijakoulutusta järjestää kansallisia luokittelukoulutuksia ja luokittelijatapaamisia toimii yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa luokittelun kehittämisen edistämiseksi ja rajallisten resurssien hyödyntämiseksi pohjoismaiden kesken toimii aktiivisesti kansainvälisen luokitteluverkoston jäsenenä 19
21 8 KANSALLINEN LUOKITTELIJAKOULUTUS Kansallisen tason luokittelija on lajiliiton kouluttama toimitsija, joka on vastuussa urheilijoiden kansallisesta luokittelusta kansainvälistä luokittelusäännöstöä noudattavien lajikohtaisten sääntöjen mukaan. Osallistuvana asiantuntijana luokittelija on verrattavissa lajin muihin toimitsijoihin. Luokittelijoiden toimintaa luokitteluprosessissa ohjaavat seuraavat periaatteet: Kaikki luokittelijat noudattavat kansainvälistä luokittelukoodia ja sen pohjalta luotua kansallista luokittelukäsikirjaa. Luokittelukoodi edellyttää, että luokittelijat toimivat objektiivisesti, ammattimaisesti ja yhdenmukaisesti arvioidessaan urheilijan vammaluokkaa ja statusta. Luokittelijat ovat salassapitovelvollisia liittyen urheilijan luokittelutietoihin. Luokittelijat eivät voi toimia muissa urheilun toimissa, jotka olisivat ristiriidassa luokittelijan rooliin ja vastuuseen. Luokittelijakoulutukseen voi hakea esimerkiksi fysioterapeutti, valmentaja, aktiiviuran lopettanut urheilija, liikunnanopettaja tai muu urheilu- tai terveydenhuollon edustaja, joka täyttää kyseisen lajin luokittelusäännöissä luetellut luokittelijan osaamiskriteerit ammatillisesta ja/tai urheilullisesta pätevyydestä. Kansallinen luokittelijakoulutus ja -tutkinnot perustuvat samoihin periaatteisiin kansainvälisten lajiliittojen käytäntöjen, toimintatapojen, sääntöjen ja ohjeiden kanssa, jotka puolestaan noudattavat kansainvälistä luokittelukoodia. Kansalliseksi luokittelijaksi edetään osallistumalla kansallisiin luokittelijatapaamisiin, perehtymällä lajikohtaiseen luokitteluprosessiin sekä käymällä kansallinen luokittelijakoulutus. Kansallinen luokittelijakoulutus rakentaa luokittelijalle tarpeellisen perustan taidoissa, osaamisessa ja kokemuksessa, mikä mahdollistaa luokittelijan etenemisen koulutuksessa kansainväliselle tasolle. Suomen Paralympiakomitea koordinoi kansallista luokittelijakoulutusta. Lajiliitot vastaavat lajikohtaisesta kansallisen luokittelijakoulutuksen järjestämisestä tai mahdollistamisesta. Vuosittain järjestetään luokittelijatapaamisia, joista osa toteutetaan avoimina seminaareina ja osa luokittelijoille suunnattuina koulutus- ja verkostoitumistapahtumina. Kansalliset koulutukset ovat luokittelijoille maksuttomia ja heidän tulee osallistua koulutukseen vähintään yhden kerran sopimusjaksolla päivittääkseen osaamisensa. Lisäkoulutusmahdollisuuksia toteutetaan myös yhteistyössä Pohjoismaiden luokittelijaverkoston kanssa. 20 KANSALLINEN LUOKITTELUKÄSIKIRJA
22 9 KÄYTETYT LYHENTEET CP CRPS IBSA IF IPC INAS IWAS MS PT TSAL VAU cerebral palsy Complex Regional Pain Syndrome International Blind Sports Federation International Federation International Paralympic Committee International Federation for Athletes with Intellectual Impairments International Wheelchair & Amputee Sports Federation Multiple Sclerosis pyörätuoli (esim. PT-koripallo=pyörätuolikoripallo) Training History & Sport Activity Limitations Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry 21
MAALLIKON OPAS UINNIN LUOKITTELUUN 7.4.2009
MAALLIKON OPAS UINNIN LUOKITTELUUN 7.4.2009 YLEISTÄ LUOKITTELUSTA Vammaisurheilijoilla on jokin vamma tai heikkous kehon rakenteessa tai toiminnoissa, mikä haittaa urheilijan urheilu-/kilpailusuoritusta.
Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit
Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA Medikaalinen ja sosiaalinen
VALMENTAJAKYSELY 2009
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista
SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014
SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry SUEKin Arvot Luotettavasti Oikeudenmukaisesti Yhdessä Arvoja pyritään toteuttamaan kaikessa toiminnassa niin testaamisessa kuin hallinnossakin 2 Mikä on mielikuvasi
VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista
LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015
LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,
JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET
JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen
Yhdessä ja erikseen Polkuja urheilun ja liikunnan maailmaan
Yhdessä ja erikseen Polkuja urheilun ja liikunnan maailmaan Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry VAU suunnittelee, toteuttaa ja kehittää liikunta-, näköja kehitysvammaisten henkilöiden sekä elinsiirtoväen
Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät
1(8) Salon kaupungin palkitsemisohje Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät Kh 12.1.2015 12 2(8) Salolaisten taiteilijoiden, taitelijaryhmien, yksilöurheilijoiden ja urheilujoukkueiden
Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016
10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat
Kilpailusäännöt Pararatsastus KS VIII Muutokset
Kilpailusäännöt Pararatsastus KS VIII Muutokset Sallitut luokat ja vaadittavat kilpailuluvat 2-taso: FEI:n pararatsastusohjelmat Suositellaan FEI-tutustumis-, noviisi- ja joukkueohjelmia. Vähintään D-lupa,
Osa III Kappale 1B Luokittelusäännökset Kansainvälisen Sulkapalloliiton Luokittelusäännökset
Osa III Kappale 1B Luokittelusäännökset Kansainvälisen Sulkapalloliiton Luokittelusäännökset Sisällysluettelo 1. Johdatus luokitteluun 2. Luokittelijat 3. Luokittelupaneelit ja luokitteluprosessi 4. Luokittelu:
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma 2016-2018 1. Ohjelman arvoperusta Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta, VAU:n toiminnan tarkoituksena on monipuolisen
ALTEn toimintaohjeisto
ALTEn toimintaohjeisto Johdanto Vuonna 1994 ALTEn jäsenet tekivät päätöksen tarpeesta luoda virallinen toimintaohjeisto, jossa sekä määriteltäisiin ne standardit, joihin nykyiset ja tulevat jäsenet yksimielisesti
MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN
KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:
Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu
Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista
(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta
TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06
Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa
PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen
Jäsenrekisteri tietosuoja-asetus ja henkilötietolaki
Jäsenrekisteri tietosuoja-asetus ja henkilötietolaki Miten hoidamme yhdistyksen henkilötietoasiat lain mukaiselle tasolle? Merja Kaija, kyläasiamies Pohjois-Savon Kylät ry Tietosuoja-asiat kuntoon ja jäsenrekisterit
LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU:
LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: DEN, NED Jari Lämsä & Jarmo Mäkinen Liikunnan vs. huippu-urheilun valtion rahoitus, % (SPLISS, tiedot. V. 2011) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 80% 66% 62% 56% 52% 52%
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry, Finlands Paddling och Roddförbund rf KILPAILUSÄÄNNÖT BOATERCROSS
Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry, Finlands Paddling och Roddförbund rf KILPAILUSÄÄNNÖT BOATERCROSS Vahvistettu 24.2.2016 2 Sisältö 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 2 KILPAILUSARJAT... 3 3 KILPAILUNAIKAINEN
Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta
Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,
SM-KILPAILUIDEN SÄÄNNÖT
SM-KILPAILUIDEN SÄÄNNÖT Kilpailuiden säännöt All Europe Taekwon-Do Federation Suomen ITF Taekwon-Do ry Kilpa- ja huippu-urheiluvaliokunta Suomen Antidopingtoimikunta Kilpailuiden järjestäjä Suomen ITF
Sinettiseura uudistus etenee
Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä
Nuori urheilija - tutkimus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta
Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
Kaikille avoin liikunta - ohjelma
Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.
KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS
KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen
VALMENNUSJÄRJESTELMÄ. 1 Taustaa. 2 Valmennusjärjestelmän valinnat ja tavoite
1 Taustaa 2000-luku on ollut muutosten aikaa suomalaisessa urheilujärjestökentässä yleisesti ja myös suomalaisessa vammaisurheilussa. Vuonna 2010 aloitti toimintansa neljän diagnoosipohjaisen vammaisurheilujärjestön
Vammaisuinnin opas seuratoimijoille ja ohjaajille
Vammaisuinnin opas seuratoimijoille ja ohjaajille VAMMAISUINTI 1 Vesitaituriksi uimaseurassa Vammaisuinnin opas seuratoimijoille ja ohjaajille Vammaisuinnin Vesitaituriksi opas antaa eväitä vammaisuinti-toimintaan,
Nuoren urheilijan voimaharjoittelu
Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma
Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen
Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5
Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua Henri Lehto, Projektitutkija, LitM www.kihu.fi Sisältö Taustaa KIHU:sta
Tietosuojaasiat. yhdistysten näkökulmasta
Tietosuojaasiat yhdistysten näkökulmasta 2018 Pähkinänkuoressa Tietosuoja-asetus tullut voimaan 25.5.2016 Asetusta sovellettava viimeistään 25.5.2018 Pitkä siirtymäkausi: kansallinen lainsäädäntö tekeillä
Suomalaiset menestystekijät ja kansainvälinen vaatimustaso: Missä asioissa lajisi on kansainvälisessä vertailussa a) Muita edellä? b) Muita jäljessä?
Suomalaiset menestystekijät ja kansainvälinen vaatimustaso: Missä asioissa lajisi on kansainvälisessä vertailussa a) Muita edellä? b) Muita jäljessä? Alppihiihto +Valmentajien kontakti pohja hyvä helppo
Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat
Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n
Kasva urheilijaksi aamukahvit
Kasva urheilijaksi aamukahvit 22.9.2016 Avaus Suomen Palloliiton valmennuslinja/ Marko Viitanen (45 min) Varhaisvuosien liikuntasuositukset/ Nina Korhonen (45 min) Ajankohtaiset o Urheilun Pelisäännöt
Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji
2016 Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji Suomen Agilityliitto www.agilityliitto.fi Mitä agilityon? Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii
Hyvä lajiliiton huippu-urheilusta vastaava! 1. Huippuvaiheen ohjelma 15.1.2013
Hyvä lajiliiton huippu-urheilusta vastaava! 15.1.2013 Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö (HUY) on järjestäytynyt ja aloittanut toimintansa hyvällä vauhdilla. Tässä viestissä saat luvattua tietoa yksikön
VÄRIVÖIDEN KILPAILUSÄÄNNÖT
VÄRIVÖIDEN KILPAILUSÄÄNNÖT Kilpailuiden säännöt All Europe Taekwon-Do Federation Suomen ITF Taekwon-Do ry Kilpa- ja huippu-urheiluvaliokunta Suomen Antidopingtoimikunta Kilpailuiden järjestäjä Suomen ITF
Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,
Urheiluvammojen esiintyminen ja niiden hoito nuorisourheilussa - Kohderyhmänä 1995 syntyneet urheilijat
Urheiluvammojen esiintyminen ja niiden hoito nuorisourheilussa - Kohderyhmänä 1995 syntyneet urheilijat Niilo Konttinen 1, Kaisu Mononen 1, Tuomo Pihlaja 1, Tommi Sipari 1, Monna Arvinen-Barrow 2 ja Harri
Tärkeimmät Sääntömuutokset. Voimassa 1.11.2013 (kansallisesti 1.1.2014)
Tärkeimmät Sääntömuutokset Voimassa 1.11.2013 (kansallisesti 1.1.2014) Vammaisurheilijan osallistuminen Lajinjohtaja voi tarvittaessa soveltaa sääntöjä mahdollistaakseen urheilijan osallistumisen, kuitenkin
FYSIOTERAPIAN ROOLI PARALYMPIAURHEILUSSA
FYSIOTERAPIAN ROOLI PARALYMPIAURHEILUSSA Pyykkönen Fiia Opinnäytetyö Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian koulutusohjelma Fysioterapeutti AMK 2018 Opinnäytetyön tiivistelmä Sosiaali-, terveys-
Työnhakijarekisterin tietosuojaseloste
Työnhakijarekisterin tietosuojaseloste Työnhakijalle Rekisteriselosteessa kerrotaan henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta ja käsittelyn oikeusperusteesta. Se selvittää rekisteröidyn oikeudet sekä kertoo
LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos
LAATUOHJELMA yhteiset kriteerit luonnos 28.11.2016 SEURATOIMINNAN LUPAUS - MENESTYSSUUNNITELMASTA Huolehdimme siitä, että seurat näkevät toimintaympäristön muutokset ja elävät ajassa. Seurat ovat innostavia
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
EU:n tietosuoja-asetus (GDPR)
EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) Mikä GDPR? The General Data Protection Regulation (GDPR) = EU:n tietosuoja-asetus Asetus, ei direktiivi, eli kaikkien jäsenmaiden on pakko noudattaa Astuu voimaan 25.5.2018
Eläketurvakeskuksen tietosuojapolitiikka
Eläketurvakeskus Tietosuojapolitiikka 1 (5) Eläketurvakeskuksen tietosuojapolitiikka Eläketurvakeskus Tietosuojapolitiikka 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tietosuojatoimintaa ohjaavat tekijät...
JOUKKUEKILPAILUT. Kilpailujen säännöt
JOUKKUEKILPAILUT Kilpailujen säännöt International Taekwon-Do Federation All Europe Taekwon-Do Federation Suomen ITF Taekwon-Do ry Tekninen Valiokunta Suomen Antidopingtoimikunta Kilpailuiden järjestäjä
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
Kela Kelan tutkimusosasto. Lauri Virta ja Kari Lahtela Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön
Lauri Virta ja Kari Lahtela Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön Keskeiset havainnot PCA-menetelmästä (Personal Capability Assessment) 46/2005 Sosiaali-
Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen
Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016
Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
Muokkaa perustyylejä naps.
VOIMANOSTO 2022 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia Syyskokous 21.10.2017 Suomen Voimanostoliitto ry Finlands Styrkelyftförbundet rf Finnish Powerlifting Federation Asiakirjan Voimanosto 2022
Terveystalo Sport. Mikkelin Kilpa - Veikot Mikkelin Terveystalo
Terveystalo Sport Mikkelin Kilpa - Veikot Mikkelin Terveystalo IHMINEN ON LUOTU LIIKKUMAAN Treenin ja terveyden on hyvä olla tasapainossa. Se varmistaa tien parempiin tuloksiin ja ennaltaehkäisee terveydellisiä
URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN
URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain
Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5
Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet
Suomen Uimaliiton antidopingohjelma
18.6.2015 Suomen Uimaliiton antidopingohjelma Termit ADT WADA FINA LEN IPC Uintiurheilu Suomen Antidopingtoimikunta ry Maailman antidopingtoimisto Kansainvälinen uimaliitto Euroopan uimaliitto Kansainvälinen
EU:n tietosuoja-asetus ja tutkittavan suostumus Toimistopäällikkö Heljä-Tuulia Pihamaa, Tietosuojavaltuutetun Avoin tiede ja tutkimus hankkeen ja
EU:n tietosuoja-asetus ja tutkittavan suostumus Toimistopäällikkö Heljä-Tuulia Pihamaa, Tietosuojavaltuutetun Avoin tiede ja tutkimus hankkeen ja Tietoarkiston seminaari 1.11.2017 Ylitarkastaja Anna Hänninen
Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000
SM5L Sparring-päivän info
SM5L Sparring-päivän info 8.9.2018 LIITTOTASON VALMENNUSTOIMINTA: 1) MIEKKAILUN VIIKKO-OHJELMA: KE: Sparring klo 19.00-21.00, Töölön Kisahalli/Helsinki (Andras Tóth) TO: Harjoitus klo 16.00-18.30, HFM-sali/Pasila
TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.
TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
aikuisille -infograafit
Fyysisen aktiivisuuden suositukset toimintaesteisille aikuisille -infograafit Fysisk aktivitet Rekommendationer för vuxna med funktionsnedsättning -infografer Pajulahti 12.4.2019 Suomen Vammaisurheilu
UUSI PELAAJA / henkilökohtaisen (tai huoltajan) käyttäjätilin luominen KIRJAUDU >> (ei kirjautunut aiemmin)
UUSI KÄYTTÄJÄTILI UUSI PELAAJA / henkilökohtaisen (tai huoltajan) käyttäjätilin luominen KIRJAUDU >> http://www.palloliitto.fi/pelipaikka (ei kirjautunut aiemmin) 1.Kirjoita sähköpostiosoitteesi HUOM!
CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
Ympäristöhuollon ja vesihuoltoalan tutkintotoimikuntien ohjeet ympäristöalan erikoisammattitutkinnon järjestämisestä
1 / 5 Ympäristöhuollon ja vesihuoltoalan tutkintotoimikuntien ohjeet ympäristöalan erikoisammattitutkinnon järjestämisestä 1. Yleistä 1.1. Tutkintotoimikuntien työnjako Ympäristöhuollon tutkintotoimikunta
Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset
Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa
30. kesäuniversiadit Napoli Laji-info päivää avajaisiin
30. kesäuniversiadit Napoli 3.-14.7.2019 Laji-info 8.5.2019 56 päivää avajaisiin Yleistä 18 lajia 8000 osallistujaa Suomen joukkue: 11-12 lajia 110-120 henkilöä Suomen joukkueen valitsee ja lähettää kisoihin
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 27.4.2016 Menestyssuunnitelman sisältö Muutoksen tarve ja tekijät Missio, visio ja lupaukset 2020 Seuraavat yhteiset loikkamme Yhteisen
Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020
strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista
Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA
Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät
Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA
Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Miksi selvitys tehdään? Lajiliittojen valtionavustuspolitiikan kehittäminen Liittojen toiminnan nykytilan kuvaus talouden, liiton toiminnan
Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat
Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat Matti Ojamo, VTM, tutkimuspäällikkö Kuvia voi vapaasti käyttää, kun mainitsee lähteeksi THL-Näkövammarekisteri, Vuosikirja 2015 Kuvio 1. Vammautumisprosessi ja
Tähtiseurakahvit. Huhtikuu
Tähtiseurakahvit Huhtikuu Seuratoiminnan malli 2.0 ja laatutekijät Kolmen kehän malli I urheilutoiminta II seuran toiminnan organisointi III seuran ulkoinen toiminta 23.4.2018 3 Miksi muutos? Halutaan
VAU:n jäsenposti. Joulukuu 2012
VAU:n jäsenposti Joulukuu 2012 JÄRJESTÖTOIMINTA 2 Henkilöstömuutoksia VAU:n toimistolla 2 Tilastotietoja kerätään taas vuodenvaihteessa 2 Jäsenistön yhteystiedot päivitetään tiedonkulun helpottamiseksi
tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004
Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen
Toisen asteen urheiluoppilaitoshaku. Suomen Olympiakomitea ry
Toisen asteen urheiluoppilaitoshaku Suomen Olympiakomitea ry Sisällys 1. Kenelle urheiluoppilaitos sopii? 2. Miten urheilija voi hyötyä urheiluoppilaitoksesta? 3. Mihin urheiluoppilaitokseen urheilijan
Case-esimerkkejä: henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja eettisyys
Case-esimerkkejä: henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja eettisyys erikoislääkäri Tiina Varis Tutkimuspalvelut, VSSHP 16.5.2018 1 Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja käsittelyperusteet (6
Historic Tekniikkapäivä Mobilia, Kangasala
Historic Tekniikkapäivä 13.4.2019 Mobilia, Kangasala Mikä on AKK?» 300 jäsenseuraa, n. 27 000 henkilöjäsentä» Autourheilua harrastavien ja edistävien yhdistysten liitto» Suomalaisen autourheilun edunvalvoja»
VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU
VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista
SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0
SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu
Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities. -Erityisryhmien koejärjestelyt-
Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities -Erityisryhmien koejärjestelyt- EUROPEAN COMPUTER DRIVING LICENCE People with Disabilities - Erityisryhmien
KILPAILUSÄÄNTÖJEN (ICR) MUUTOKSET A- ja B-tason TD-koulutus, Lahti Juha Kolu
KILPAILUSÄÄNTÖJEN (ICR) MUUTOKSET 2016-2017 A- ja B-tason TD-koulutus, Lahti 11.11.2017 Juha Kolu Kaikkia lajeja koskevat säännöt (ICR 200) ICR 205: Riippumatta kilpailijoiden iästä, sukupuolesta, rodusta,
HUIPPU-URHEILUYKSIKKÖ. Urheiluakatemiaohjelma. Markus Kalmari Antti Paananen
HUIPPU-URHEILUYKSIKKÖ Urheiluakatemiaohjelma Markus Kalmari Antti Paananen Urheiluakatemiat 2015 Etela -Karjalan urheiluakatemia Etela -Kymenlaakson urheiluakatemia Etela -Pohjanmaan urheiluakatemia Etela
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
ARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Määräys 47/011/2015 Toimiminen viheralan kansainvälisessä toimintaympäristössä
TUTKINNON SUORITTAJAN NIMI SYNTYMÄAIKA ARVIOINTIKOKOUKSEN TIEDOT AIKA PAIKKA ARVIOINTIKRITEERIT Kansainvälisen tiedon hankkiminen ja soveltaminen HAVAINTOJA TUTKINTOSUORITUKSESTA Kansainvälisen tiedon
Tietosuoja KERÄÄTKÖ TALLENNATKO KÄYTÄTKÖ HENKILÖTIETOJA? Mitä henkilötiedot ovat? Paremmat säännöt pienten yritysten kannalta.
0100101000011010100010001010110101101111000101000 00101000011010100010001010110101101111000101 Paremmat säännöt pienten yritysten kannalta Tietosuoja 01001001010000110101000100010101101011011110001 Tietosuojaa
Informaatiovelvoite ja tietosuojaperiaate
SISÄLLYSLUETTELO Informaatiovelvoite ja tietosuojaperiaate 7.5.2018 SISÄLLYSLUETTELO 1. EU:N TIETOSUOJA-ASETUS... 4 1.2 REKISTERÖIDYN OIKEUDET... 4 1.3 TIETOSUOJA-ASETUKSEEN VALMISTAUTUMINEN... 4 2. INFORMAATIOVELVOITE...
Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta
Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Suomen psykologiliiton psyykkisen valmennuksen toimikunnan selvitys keväällä 2010 Psykologia 2010 - Tuumasta toimeen! 18-20.8.2010 Jyväskylän
Osaamisohjelman asiantuntijatoimintamalli huippuurheilijoiden. Ari Nummela Valmennusosaamisen työpaja Jyväskylä 4.11.2014
Osaamisohjelman asiantuntijatoimintamalli huippuurheilijoiden tukemiseksi Ari Nummela Valmennusosaamisen työpaja Jyväskylä 4.11.2014 Asiantuntijatoiminnan perusajatukset Tavoitteen on osaamisen lisääminen
Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi Neuropsykologinen
Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden