ESIOPETUSUUDISTUS -MUISTIO

Transkriptio

1 ESIOPETUSUUDISTUS -MUISTIO Opetusministeriö SISÄLTÖ Yleistä Sovellettava lainsäädäntö Oikeus esiopetukseen on jokaisen lapsen oikeus Subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan ennallaan Esiopetuksen tavoite ja opetussuunnitelma Esiopetuksen järjestäjät Esiopetuksen järjestämispaikka Esiopetukseen hakeutuminen Esiopetuksen maksuttomuus ja opintososiaaliset edut Esiopetuksen laajuus Esiopetuksen järjestämistapa Esiopetuksen opetusryhmät Esiopetuksen arviointi Esiopetusta antavat henkilöstöryhmät ja henkilöstön määrä Esiopetuksen opettajan kelpoisuus Muun henkilöstön kelpoisuus päivähoitopaikassa järjestettävässä esiopetuksessa Esiopetuksen hallinnon järjestäminen Esiopetuksen rahoitus vuosina 2000 ja 2001 Perustamiskustannusten rahoitus Eduskunnan lausumat Lisätietoja LIITE: Esi- ja alkuopetuksen kehittämisverkosto Yleistä Alle kouluikäisten lasten hoito-, opetus- ja kasvatusjärjestelmää on Suomessa kehitetty jo usean vuosikymmenen ajan. Kehitystyön tavoitteena on ollut antaa lapsen kasvulle ja oppimiselle riittävä ja tarvittava tuki. Lapsen kehitys on erityisesti koulun alun kynnyksellä monessa mielessä herkässä vaiheessa. Esiopetusuudistus kohdistuu erityisesti tähän lapsen kehitysvaiheeseen. Esiopetuksen käsitettä ei ole aiemmin yhtenäisesti määritelty sosiaali- eikä koululainsäädännössä, mutta pääasiallisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna annettua opetusta on kutsuttu esiopetukseksi. Tilanne on ollut esiopetuksen tarjonnan suhteen eri puolilla maatamme erilainen ja noin 76 % kuusivuotiaiden ikäluokasta on osallistunut toimintaan. Esiopetuksen lainsäädännöllinen perusta on ollut erilainen riippuen siitä, onko toiminta järjestetty osana varhaiskasvatusta päivähoidon yhteydessä tai koulujärjestelmän puitteissa. Myös opetuksen ja siihen liittyvien opintososiaalisten etuisuuksien maksuttomuus on riippunut järjestämis-paikasta. Esiopetuksen määrä on myös vaihdellut suuresti tunnista aina 40 tuntiin viikossa, mikä myös kertoo määrittelyn kirjavuudesta. Esiopetusuudistuksen tavoitteena on jatkossa varmistaa, että mahdollisimman suuri osa kuusivuotiaiden ikäluokasta tulee järjestelmällisen esiopetuksen piiriin. Uudistuksen tavoitteena on myös yhdenmukaistaa esiopetuksen sisältöä ja laajuutta. Esiopetuksen tavoitteena on parantaa lasten oppimisen edellytyksiä sekä edesauttaa lasten joustavaa siirtymistä varhaiskasvatuksesta

2 alkuopetukseen. Opetuksessa noudatetaan paikallisia opetussuunnitelmia, jotka laaditaan valtakunnallisten esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Esiopetus on laajuudeltaan vähintään 700 tuntia vuodessa. Uudistuksen tavoitteena on kantaa vastuu lapsen kasvun ja oppimisen kokonaisuudesta sosiaali- ja koulutoimen sekä aina tarvittaessa laajemminkin kunnan sisällä ja muiden yhteistyötahojen kesken. Aikuisten moniammatillinen vuorovaikutus ja jatkuva yhteys lasten huoltajiin ovat uudistuksen kulmakiviä. Esiopetus on maksutonta. Uudistus turvaa myös esiopetuksen opintososiaaliset edut yhtäläisinä järjestäjätahosta riippumatta. Lapsella säilyy myös edelleen päivähoitolain mukainen subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan siihen saakka, kunnes hän siirtyy oppivelvollisena perusopetukseen. Esiopetusta varten myönnetään valtionosuutta opetuksen järjestäjälle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti. Uudistus tulee voimaan vaiheittain alkaen. Ensimmäisenä toimintavuonna esiopetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista lukuun ottamatta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaita. Kunnille myönnetyt luvat järjestää esiopetusta peruskoulussa raukeavat. Vuoden 2001 elokuun alusta jokaiselle esiopetukseen oikeutetulle lapselle on kunnan osoitettava esiopetuspaikka huoltajan niin halutessa. Esiopetusuudistus on tärkeä laajan kehittämisprosessin alku. Tavoitteena on luoda yhtenäinen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumo. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen parhaiksi koetuista aineksista tehdään suomalainen esiopetus. Työtä jatketaan laatimalla perusopetuksen kahden ensimmäisen vuosiluokan opetussuunnitelman perusteet ja vähin erin uudistetaan koko perusopetus. Toiminnallisesti esiopetuksen kehittäminen on kunnissa nostanut esille myös kysymyksen perusopetuksen oppilaiden iltapäivähoidosta. Esiopetuksessa oleville lapsille järjestettyyn iltapäivähoitoon on voitu ottaa perusopetuksenkin oppilaita mukaan. Uudistuksen yhteydessä onkin tarkoituksenmukaista etsiä ratkaisumalleja, jotka palvelevat eri lapsiryhmiä parhaalla mahdollisella tavalla. Päivähoitolain mukaisen varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä on tarkoitus jatkaa kiinteässä yhteistyössä esi- ja perusopetuksen kehittämisen kanssa. Esiopetuksen toteutuksessa tulee erityisesti huomioida erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten asema. Jäljempänä tässä muistiossa selostetaan tarkemmin esiopetusuudistuksen sisältöä. Muistion liitteenä on luettelo esiopetuksen kehittämishankkeeseen osallistuvista kunnista. Muistion mukana lähetetään opetusministeriön suositus opetusryhmien muodostamisesta esiopetuksessa ja Opetushallituksen päätös esiopetuskokeilussa noudatettavista opetussuunnitelman perusteista. Sovellettava lainsäädäntö Hallitus antoi Eduskunnalle esityksen esiopetusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 91/1999 vp). Eduskunta hyväksyi sivistysvaliokunnan mietinnön 7/1999 vp pohjalta lait Tasavallan presidentti vahvisti lait

3 Lait ovat seuraavat: Laki perusopetuslain muuttamisesta (1288 /1999) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 :n muuttamisesta (1289/1999) Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta (1290/1999) Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (1291/1999) Laki sosiaali- ja terveyden huollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta (1292/1999) Tarkemmat säännökset sisältyvät asetuksiin. Uudistukseen liittyen on annettu seuraavat asetukset: Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta (326/2000) Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (327/2000) Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta (328/2000) Valtioneuvoston asetus lasten päivähoidosta annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta (329/2000) Esiopetusta koskevat toiminnalliset säännökset sisältyvät perusopetuslakiin (628/1998) ja asetukseen (852/1998) sekä rahoitussäännökset opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (635/1998) ja asetukseen (806/1998). Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Päivähoitopaikassa järjestettävässä esiopetuksessa muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on voimassa, mitä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehtoista annetussa asetuksessa (804/1992) säädetään. Esiopetukseen sovelletaan yleisesti kaikkia perusopetuslain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä, ellei säännöksessä erikseen todeta, että sitä sovelletaan vain perusopetukseen tai muuhun perusopetuslaissa tarkoitettuun opetukseen. Perusopetuslain säännöksistä esiopetukseen sovelletaan 1 4, 6 11, 14 22, 26, 26 a, 29 34, 35 37, ja :ää. Perusopetusta koskevista säännöksistä esiopetukseen ei sovelleta esimerkiksi äidinkielen sekä uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaineiden opetusta koskevaa 12 ja 13 :ää eikä 6 luvun työaikaa koskevia säännöksiä. Lasten päivähoidosta annettuun lakiin (36/1973) ja asetukseen, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakiin (1128/1996) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakiin (734/1992) uudistuksen yhteydessä tehdyt muutokset ovat luonteeltaan säädöksiä yhteen sovittavia. Kunnan järjestäessä esiopetuksen päivähoitopaikassa, sovelletaan esiopetukseen perusopetuslakia ja sen nojalla annettuja asetuksia täydentäen lasten päivähoidosta annettua lakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Päivähoitoa koskevia säännöksiä sovelletaan riippumatta siitä, onko kysymys kunnan itse järjestämästä toiminnasta tai esimerkiksi yksityiseltä päiväkodilta ostopalveluna hankituista palveluista. Sovellettaviksi tulevat päivähoitopaikassa hoidettavien lasten määrää sekä hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvaa henkilöstöä koskevat lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 ja 8 :t sekä edellä mainitut muuta henkilöstöä kuin rehtoria ja opettajia koskevat sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen säännökset. Esiopetusuudistukseen liittyen opetusministeriö päättää vielä tämän vuoden aikana sosiaalikasvattajan, sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneilta esiopetuksen opettajan kelpoisuuden saavuttamiseksi vaadittavista esiopetuksen opinnoista. Päätös hyväksyttäneen osana

4 yliopistojen ja mahdollisesti muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tehtäviä koulutussopimuksia. Tarkoituksena on, että koulutus aloitetaan vuonna 2001 ja sitä järjestetään vuoden 2003 loppuun saakka. Opetushallitus päättää vielä: esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista, jotka valmistellaan Opetushallituksen, Stakesin, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöllä; steiner- ja montessori-pedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta antavalta opettajalta vaadittavista riittävistä opinnoista; sekä kokeiluluvista niille opetuksen järjestäjille, jotka ottavat kokeiluopetussuunnitelmat käyttöön lukuvuoden aikana. Oikeus esiopetukseen on jokaisen lapsen oikeus Lapsella on oikeus esiopetukseen pääsääntöisesti vuotta ennen oppivelvollisuusiän alkua eli sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Lisäksi lapsella on oikeus esiopetukseen: Takaisin alkuun Sinä vuonna kun hän täyttää viisi vuotta, jos hän on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä vammansa tai sairautensa vuoksi (perusopetuslain 25 :n 2 momentti). Tämä esiopetus on oppilaalle vapaaehtoista. Lisäksi oppivelvollisuuden alkamisvuonna (kuusivuotiaana) ko. lapselle annetaan vielä esiopetusta. Sinä vuonna kun hän täyttää kuusi vuotta, jos hän on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja perusopetuksen aloittamista on lykätty vuodella. Sinä vuonna kun hän täyttää seitsemän vuotta, jos hän on aloittamassa koulunkäynnin vuotta myöhemmin (perusopetuslain 27 ). Jos lapsi aloittaa perusopetuksen jo kuusivuotiaana (perusopetuslain 27 ), kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää hänelle esiopetusta viisivuotiaana. Esiopetukseen osallistumisesta päättää lapsen huoltaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille oppivelvollisuuden alkamisvuonna järjestettävästä esiopetuksesta päättää kuitenkin esiopetuksen järjestäjä. Subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan ennallaan Perheillä säilyy edelleen päivähoitolain mukainen subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena perusopetukseen. Lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n 1 momenttiin tehty muutos on luonteeltaan puhtaasti tekninen ja johtuu perusopetuslain uudesta käsitteistöstä. Perusopetuslain mukainen esiopetus ei ole päivähoitoa, vaikka sitä lain sallimalla tavalla järjestettäisiinkin päivähoitolain tarkoittamassa päivä-hoitopaikassa. Esiopetukseen osallistumista ei siten milloinkaan voi pitää päivähoitopaikan valintana, vaan perheillä säilyy edelleen oikeus muulle ajalle valita päivähoitopaikka tai vaihtoehtoisesti lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain tarkoittama taloudellinen tuki. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin tehdyt muutokset ovat pitkälti teknisluonteisia, ja niiden tarkoituksena on varmistaa säännösten alkuperäisen tarkoituksen toteutuminen myös jatkossa.

5 Esiopetuksen tavoite ja opetussuunnitelma Esiopetuksen tavoitteena on tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa lapselle elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Toiminnan tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä sekä edesauttaa lasten joustavaa siirtymistä varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen (perusopetuksen 1 2 luokat). Lähtökohtana esiopetukselle on lapsen edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Esiopetus järjestetään lapsen tarpeen mukaan yleisopetuksena tai erityisopetuksena. Esiopetusta varten Opetushallitus hyväksyy valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden valmisteluun osallistuvat Opetushallituksen lisäksi, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Käynnissä oleva valmistelu on tapahtunut laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Erityisen tiivistä on ollut vuorovaikutus kehittämishankkeen kuntien kanssa. Esi- ja alkuopetuksen kehittämiseksi on perustettu vuosiksi hanke, jossa tällä hetkellä 100 kuntaa ja joka osallistuu kansallisten opetussuunnitelman perusteiden laadintaan ja opetuksen kehittämiseen. Hankkeen aikana verkoston kunnissa laaditaan omat paikalliset opetussuunnitelmat ja yhteistyössä koulu- ja sosiaalitoimen kesken pilotoidaan uutta suomalaista esiopetusta ja myöhemmin alkuopetusta. Vuoden 2000 aikana kehittämishankkeen tavoitteet ovat seuraavat: Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden laatimistyössä toimitaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa Opetushallituksen opetussuunnitelmatyöryhmien ja kehittäjäkuntien kesken. Samalla, kun kehittäjäkunnat ovat mukana valtakunnallisten opetussuunnitelmaperusteiden laadinnassa, ne valmistelevat omia paikallisia opetussuunnitelmiaan. Yhteistyö- ja verkkokunnat valitsevat kunnastaan ne koulut ja päiväkodit, joissa on tarkoitus aloittaa esiopetus uusien perusteiden mukaan laadittujen opetussuunnitelmien pohjalta Kokeilulupaa on tullut hakea toukokuun aikana Opetushallituksen kokeilua varten hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Muissa kouluissa ja päiväkodeissa noudatetaan vuoden 1996 esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laadittuja opetussuunnitelmia. Molemmissa tapauksissa esiopetuksen laajuuden on oltava kuitenkin vähintään 700 tuntia. Vuosina kehittämistyön painopisteet ovat seuraavat: Kaikki alkuopetuksen opetussuunnitelmia kokeilemaan halukkaat kunnat hakevat keväällä 2001 kokeilulupaa valitsemilleen kouluille. Alkuopetuksen kokeilu käynnistyy Kehittämistyön painopisteenä on laajasti toiminnallinen esi- ja alkuopetuksen kehittäminen. Jokainen alueverkko päättää omista painoalueistaan erikseen, riippuen siitä, mitä niissä yhteisesti pidetään tärkeänä. Kansallisen päätöksenteon kannalta seuraavat asiat ovat tarkastelussa: 4.1) Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kokonaisuuden muodostuminen 4.2) Koko perusopetuksen opetussuunnitelmatyöuudistuksen käynnistyminen

6 4.3) Erityistä tukea tarvitsevien lasten, maahanmuuttajalasten ja kaksikielisten lasten tilanne 4.4) Yhteistyön onnistuminen toimipisteissä, kunnassa ja alueverkossa sekä sidosryhmien kanssa 4.5) Esiopetuksen vaikutukset ja sellaisten lasten tilanne, jotka eivät osallistu esiopetukseen 4.6) Taustatiedon kerääminen eduskunnan edellyttämän selonteon valmistelua varten 4.7) Oppivelvollisuusiän alentamisen edellytysten kartoitus. Esi- ja alkuopetuksen kehittämishankkeen kokemukset ja kehittämisideat kootaan hankkeen lopussa virikemateriaaliksi ja julkistetaan kokonaisuudessaan hankkeen aikaisen tiedottamisen lisäksi. Uudet opetussuunnitelman perusteet on tarkoitus saada annettua vuoden 2000 loppuun mennessä. Niiden pohjalta laaditut paikalliset esiopetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön lukien. Paikallista opetussuunnitelmatyötä tuetaan monipuolisella virikemateriaalilla, jota Opetushallitus tuottaa yhdessä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman muodosta. Kunnassa voi olla koko kuntaa koskeva yhteinen osio, kunnan sisällä alueellisia painotuksia ja toimipistekohtaisia osia. Opetussuunnitelmat voivat myös olla alueellisia siten, että useat kunnat yhdessä laativat yhteisiä osioita, kuten kehittäjäkuntaverkostossa on joissakin tapauksissa toimittu. Tärkeää on se, että opetuksen järjestäjällä on selkeä päätös omasta opetussuunnitelman rakenteesta, laadinnasta, hyväksymisestä ja jatkuvasta kehittämisestä. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Esiopetuksen järjestäjän tulee lisäksi laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, toimipisteen ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista esiopetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Erityistä tukea ja erityisopetusta tarvitseville lapsille annettava esiopetus Lähtökohta opetuksen järjestämisessä on aina se, että toiminta toteutuu lasten ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota tilanteisiin, joissa lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi tai kun lapsi tarvitsee psyykkistä ja sosiaalista tukea kasvulleen. Myös lasten, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntemuksen ja sosiaaliviranomaisten tai huoltajan mukaan kehityksessään oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä, tulee saada erityistä tukea esiopetuksessa. Vastaavaan tukeen ovat oikeutettuja lapset, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä tai jotka siirretään erityisopetukseen esiopetuksen aikana sekä lapset, joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhemmäksi. Erityinen tuki voidaan toteuttaa myös erityisopetuksena, joka voi olla muun opetuksen ohessa toteutuvaa samanaikaisopetusta, pienryhmä- tai yksilötyöskentelyä. Erityistä tukea tarvitsevista oppilasta voidaan muodostaa ryhmä. Ensisijaisesti lapsen opetus-, tuki- ja kuntoutuspalvelut tulee kuitenkin järjestää koko fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö huomioiden niin, että lapsi mahdollisimman täysipainoisesti voi osallistua muun ryhmän toimintaan. Työskentelyn perustana on oppilaalle henkilökohtaisesti asetetut tavoitteet. Jos lapsi on perusopetuslain 17 :n 2 momentin mukaisesti otettu erityisopetukseen tai hänet esiopetuksen aikana siirretään erityisopetukseen, on hänelle laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

7 Maahanmuuttajalasten esiopetus ja perusopetukseen valmistava opetus Esiopetusikäisten maahanmuuttajien opetus on mahdollista järjestää joko muun esiopetuksen yhteydessä tai perusopetukseen valmistavana opetuksena. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajille tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavan opetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja sisältö määrätään Opetushallituksen hyväksymissä opetussuunnitelman perusteissa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Esiopetusikäisille annetaan perusopetukseen valmistavaa opetusta vähintään 450 tuntia. Opetusta voidaan antaa myös oppilaiden omalla äidinkielellä. Esiopetusikäisten maahanmuuttajien opetus voidaan toteuttaa myös järjestämällä esiopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta rinnakkain tai peräkkäin. Laadittavissa opetussuunnitelmissa otetaan huomioon aiempi opetukseen osallistuminen tai rinnakkaisena tapahtuva opetus. Opetuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta näissä tapauksissa sekä esiopetuksen että perusopetukseen valmistavan opetuksen osalta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuus myönnetään opetuksen päätyttyä jälkikäteen siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään. Maahanmuuttajien esiopetuksessa toteutetaan lasten tausta ja lähtökohdat huomioon ottaen esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lisäksi maahanmuuttajien opetuksella on erityistavoitteita. Maahanmuuttajat tarvitsevat tukea suomen tai ruotsin kielen ja oman äidinkielen kehittymisessä. Tällä hetkellä kunta saa valtionavustusta äidinkielen opetuksen järjestämiseen perusopetuksen yhteydessä esiopetustaan saavien lasten osalta, siinä tapauksessa, että he opiskelevat perusopetuksen oppilaista kootussa ryhmässä. Valtionavustusta suoritetaan kahdelta viikkotunnilta, mikäli ryhmään lukukauden alussa kuuluu vähintään neljä oppilasta. Maahanmuuttajien tukiopetukseen tarkoitettu valtionavustus, josta rahoitetaan mm. suomen ja ruotsin kielen opetusta, ei tällä hetkellä koske esiopetusikäisiä. Maahanmuuttajien opetusta järjestettäessä tulee pyrkiä pedagogisesti tarkoituksenmukaisiin, toimiviin ratkaisuihin esim. lähipäiväkodin tai koulun kanssa yhteistyössä toimien. Esiopetuksen järjestäjät Esiopetusta voivat järjestää kunnat, yksityiset perusopetuksen järjestäjät ja valtion oppilaitokset. Kunta voi järjestää esiopetuksen itse tai yhteistyössä muun esiopetuksen järjestäjän kanssa. Kunta voi myös hankkia esiopetuksen ostopalveluna julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että ostopalveluna tuotettu esiopetus toteutetaan säädösten ja määräysten mukaisesti. Ko. palveluiden tuottaja ei tarvitse opetuksen järjestämislupaa. Esiopetuksen hankinta suoritetaan normaalissa järjestyksessä julkisten palveluiden hankinnasta annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Ostopalvelusopimuksessa on syytä sopia esimerkiksi siitä, miten opetuksen laatu opetuksen ostajan ja myyjän välillä varmistetaan. Yksityiset perusopetuksen järjestäjät voivat samoin järjestää esiopetuksen itse tai hankkia sen ostopalveluna julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta, jos niillä on esiopetuksen järjestämislupa. Myös yksityinen esiopetuksen järjestäjä vastaa siitä, että ostopalvelut ovat säädösten ja määräysten mukaiset.

8 Valtion oppilaitos voi järjestää esiopetusta, jos siitä on maininta opetuksen järjestämistä koskevassa päätöksessä. Esiopetuksen järjestämispaikka Kunta voi päätöksensä mukaan järjestää esiopetusta koulussa, lasten päivähoidosta annetun lain 1 :n 2 tai 3 momentin tarkoittamassa päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikassa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti ja liikenneyhteydet huomioonottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kun kunta osoittaa lapselle esiopetuspaikan, opetus annetaan ko. paikassa kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta antamaan. Opetuskieli on siten joko suomi tai ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä. Jos opetuksen järjestäjä antaa opetusta useammalla kuin yhdellä edellä mainitulla kielellä, jolla oppilas pystyy opiskelemaan, oppilaan huoltaja saa valita opetuskielen. Esiopetusta järjestettäessä on otettava huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita ja vastaavasti päivähoitoa järjestettäessä, että päivähoidossa olevilla lapsilla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen (perusopetuslaki 6 :n 1 momentti ja päivähoitolaki 11 b ). Säännökset ovat tarkoitetut toimintojen yhteensovittamista kunnassa ohjaaviksi. Yhteensovittamista tulee siis tapahtua sekä ko. palvelujen sijainnin että palvelujen järjestämisaikojen suhteen. Säännökset eivät kuitenkaan esimerkiksi velvoita kuntaa kuljetusten järjestämiseen. Esiopetukseen hakeutuminen Esiopetuksen järjestäjä päättää menettelystä, jota noudattaen sen järjestämään tai hankkimaan esiopetukseen hakeudutaan. Tämä tarkoittaa päätöksiä hakemuksen muodosta, aikataulusta, käsittelyjärjestyksestä ja päätöksenteosta. Opetuksen järjestäjän tulee riittävän ajoissa ilmoittaa esiopetuksen järjestämispaikoista, esiopetuksen alkamis- ja päättymisajankohdista sekä ehdoista, milloin esiopetus yksittäisissä paikoissa toteutuu, esimerkiksi hakijoiden vähimmäismääristä. Esiopetuksen järjestämisestä ja opetukseen hakemisesta tulee ilmoittaa riittävän laajasti. Tarkoituksena on, että tiedottamisella tavoitetaan kaikki ne huoltajat, joiden lapsilla on oikeus perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Huoltajat voivat hakea lapselle esiopetuspaikan muustakin kuin kunnan osoittamasta esiopetuksen järjestämispaikasta. Muita paikkoja voivat olla muu saman kunnan tai muun kunnan esiopetuksen järjestämispaikka taikka, yksityinen tai valtion koulu, jossa järjestetään esiopetusta. Kyseisten toissijaisten hakijoiden valinnassa tulee noudattaa yhdenvertaisia periaatteita silloin kun täytettäviä paikkoja on vähemmän kuin niihin hakijoita. Kunnan itsensä järjestämässä ja hankkimassa esiopetuksessa omasta kunnasta tulevat hakijat voidaan asettaa etusijalle. Esiopetukseen voi hakea poikkeustilanteissa myös myöhemmin, mikäli lapsen asuinpaikka tai huoltajan työ- tai opiskelutilanne muuttuu taikka mikäli huoltajat eivät muusta vastaavasta erityisestä syystä ole voineet ennalta hakea lapselle esiopetuspaikkaa. Opetuksen järjestäjä ratkaisee sen, milloin on kysymys säännöksessä mainitusta muusta sellaisesta erityisestä syystä, joka oikeuttaa hakeutumaan esiopetukseen pääsääntöistä hakuaikaa myöhemmin. Mikäli edellä todetut edellytykset täyttyvät,

9 lapselle tulee osoittaa esiopetuspaikka mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hakemus on tehty. Kunnalla on opetuksen järjestäjänä lopullinen vastuu esiopetuspaikan löytämiseksi. Lapsen ottamisesta esiopetukseen tehdään hallinnollinen päätös. Päätöksen tekee se toimielin, viranhaltija tai työntekijä, jolle toimivalta päätöksen tekemiseen on johtosäännössä määrätty. Esiopetukseen ottamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla ao. lääninhallitukseen. Esiopetuksen maksuttomuus ja opintososiaaliset edut Esiopetus on oppilaille maksutonta. Uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n 6 momenttia täsmennettiin lisäämällä siihen virke, jonka perusteella perusopetuslain mukaiseen maksuttomaan esiopetukseen käytettävä aika tulee ottaa huomioon päivähoidon maksua alentavana tekijänä. Säännös koskee sekä kokopäiväisesti että osaaikaisesti järjestettävää päivähoitoa. Näin tulee menetellä jo nykyisenkin säännöksen pohjalta. Täsmennys tehtiin selvyyden vuoksi ja huomion kiinnittämiseksi asiaan. Esiopetusta saavilla oppilailla on oikeus samoihin opintososiaalisiin etuihin kuin perusopetuksen oppilailla, lukuun ottamatta kuljetus- tai majoitusetua. Opetuksen lisäksi oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaille maksuttomia. Vammaisilla ja muilla erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, erityiset apuvälineet sekä eräissä tapauksissa (valtion erityiskoulut) myös kuntoutuspalvelut. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla esiopetuksen piirissä olevalla oppilaalla on lisäksi oikeus perusopetuslain 32 :n mukaiseen koulumatkaetuun tai majoitukseen. Esiopetuksen oppilaille on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Opetuksessa tai matkalla sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Esiopetuksen laajuus Esiopetus on laajuudeltaan vähintään 700 tuntia vuodessa (= 700 x 60 minuuttia). Ruokailuun käytettävä aika on myös esiopetusta. Yhteen päivään saa kuulua enintään viisi tuntia esiopetusta. Opetuksen järjestäjä päättää esiopetuksen työajoista kuten, työpäivien määrästä, opetuksen alkamis- ja päättymisajankohdasta, esiopetustuokioiden kestosta ja muusta käytännön järjestämisestä. Kunta tarjoaa esiopetuksen 700 laajuisena ja lapsi otetaan oppilaaksi 700 tunnin laajuiseen esiopetukseen. Lähtökohtana toiminnalle on esiopetuksen opetussuunnitelman kokonaisuus ja toiminta suunnitellaan ja toteutetaan sen mukaisesti. Esiopetuksesta voi erota kesken toimintavuoden, samoin kuin esiopetukseen voi pätevästä syystä hakeutua kesken toimintavuoden edellä todetulla tavalla. Esiopetuksen järjestämistapa Esiopetusta järjestetään sekä yleisopetuksena että erityisopetuksena. Opetuskieli on edellä Esiopetuksen järjestämispaikka -kohdassa todetulla tavalla suomi, ruotsi, saame tai viittomakieli. Opetuskielenä voi olla myös romanikieli. Lisäksi opetusta voidaan antaa osaksi tai kokonaan muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna lapsen mahdollisuutta seurata opetusta. Lisäksi erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan

10 muulla kuin edellä mainitulla kielellä. Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Esiopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta voidaan antaa oppilaalle siten kuin lapsen kannalta on perusteltua. Esiopetusta järjestettäessä on pyrittävä ottamaan huomioon lapsen ja hänen perheensä erityiset tarpeet. Erityisesti sellaisten lasten kohdalla, joiden huoltajilla on poikkeukselliset työajat, kuten vuorotyöntekijöillä, on pyrittävä löytämään ratkaisumalleja, jotka eivät aiheuta kohtuuttomia esiopetuksessa- ja hoidossaoloaikoja. Perusopetuslaissa oppilaille on säädetty oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä edellyttää muun muassa, että tilat ja välineet ovat esiopetukseen soveliaat ja että henkilökuntaa on riittävästi. Siten turvataan tilanne, jossa lapsen oppimisympäristö parhaalla mahdollisella tavalla tukee oppimista ja kehittymistä. Esiopetuksen opetusryhmät Perusopetuslain 30 :n perusteella esiopetukseen osallistuvalla oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta. Esiopetuksen opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Esiopetusta saavia oppilaita voidaan opettaa yhdessä perusopetusta saavien oppilaiden kanssa. Erityisopetuksena annettavassa opetuksessa on tarkemmat ryhmäkoko-säädökset. Perusopetuksen 2 :n 2 ja 3 momentissa säädetään erityisopetukseen otetuista tai siirretyistä oppilaista muodostettavan ryhmän enimmäiskoosta. Viimeksi mainittujen säännösten mukaan ryhmän enimmäiskoko on 10, 8 tai 6 oppilasta vammasta tai muusta erityisopetuksen järjestämisen perusteesta riippuen. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaita opetetaan yhdessä perusopetuksen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 lasta. Perusopetuslakiin on otettu valtuutussäännös, jonka mukaan opetusryhmien muodostamisesta esiopetuksessa säädetään tarvittaessa asetuksessa. Kuitenkaan ainakaan uudistuksen käynnistyessä tarkempia säännöksiä ei ole otettu asetukseen, vaan opetusministeriö antaa esiopetusryhmien muodostamisesta suosituksen. Suosituksen tarkoituksena on varmistaa, etteivät esiopetusryhmät muodostu liian suuriksi, ja siten, että esiopetukselle säädetyt ja opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet voidaan käytännössä saavuttaa ja että oppilaan oikeus turvallisuus opiskeluympäristöön toteutuu. Suositus lähetetään tämän muistion mukana. Opetusministeriö seuraa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa esiopetuksen opetusryhmien muodostamista. Kunnan järjestäessä perusopetuslain mukaisen esiopetuksen päivähoitopaikassa sovelletaan lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 ja 8 :iä koskien lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön välistä suhdetta. Ko. säännöksiä sovelletaan riippumatta siitä, onko kyse kunnan itse järjestämästä esiopetuksesta vai siitä, että kunta toteuttaa esiopetusta koskevan järjestämisvelvoitteensa ostamalla palvelut esimerkiksi yksityiseltä päiväkodilta. Esiopetusryhmässä voi myös olla 3 5 vuotiaita lapsia. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 :n 3 momentin mukaan, jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa.

11 Esiopetuksen arviointi Perusopetuslain mukaan koulutusta tulee arvioida. Arviointivelvoite koskee myös esiopetusta. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Arvioinnin tarkoituksena on kerätä toimipiste- ja kuntatasolla sekä valtakunnan tasolla tehtävää koulutuksen kehittämistä koskevaa päätöksentekoa varten tietoa siitä, miten esiopetukselle säädetyt ja määrätyt tavoitteet ovat toteutuneet käytännössä. Arviointijärjestelmä ei ole hallinnollisen valvonnan väline. Esiopetuksen järjestäjän on arvioitava antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta itsearviointina siten, että se pitää sisällään sekä opetuksen järjestäjätason, kuten kuntatason, arvioinnin että yksikkötason arvioinnin. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee osallistua toiminnan ulkopuoliseen arviointiin, jota toteutetaan valtakunnallisena arviointina lähinnä Opetushallituksen toimesta tai kansainvälisenä arviointina. Opetusministeriö päättää ulkopuolisten arviointien yleisistä perusteista, kuten esimerkiksi arvioinnin painopisteistä. Arvioinnissa käytettävät menettelytavat jäävät Opetushallituksen ja opetuksen järjestäjien päätösvaltaan. Opetushallitus vastaa arvioinnin kehittämisestä ja tuottaa virikemateriaalia opetuksen järjestäjien suorittamaa itsearviointia varten. Esimerkiksi Opetushallituksen Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli -julkaisu vuodelta 1998 on käyttökelpoinen lähtökohta kehitettäessä paikallista esiopetuksen arviointijärjestelmää. Arviointijärjestelmä on tulevaisuudessa tärkeä osa koulutuspalveluiden jatkuvaa kehittämistä. Arviointien keskeiset osat tulee julkistaa, joten velvoite edellyttää arvioinnista vastaavalta taholta tässäkin mielessä aktiivisia toimia. Tulosten julkistamisen tavat jäävät esiopetuksen järjestäjien ja Opetushallituksen päätettäväksi. Esiopetusta antavat henkilöstöryhmät ja henkilöstön määrä Jokaisella koululla tulee olla sen toiminnasta vastaava rehtori. Säännös ei koske päivähoitopaikassa järjestettävää esiopetusta. Esiopetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä. Päivähoitopaikassa annettavassa esiopetuksessa noudatetaan sen lisäksi, mitä perusopetuslaissa ja - asetuksessa säädetään, lasten päivähoidosta annetun asetuksen säännöksiä lasten ja henkilöstön välisestä "suhdeluvusta". Esiopetuksen opettajan kelpoisuus Esiopetusta antavien opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa. Esiopetusta voi antaa henkilö, jolla on luokanopettajan kelpoisuus. Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut lastentarhanopettajan koulutuksen. Asetuksessa säädetään myös sosiaalikasvattajan tutkinnon, sosiaalialan ohjaajan tutkinnon ja sosionomin (AMK) suorittaneiden henkilöiden kelpoisuudesta toimia tietyillä edellytyksillä esiopetuksen opettajina. Kelpoisuus koskee opetusryhmiä, joihin ei kuulu perusopetuksen oppilaita. Säännösten tarkoituksena on turvata niiden sosiaalikasvattajan tutkinnon suorittaneiden oikeus toimia

12 esiopetuksen opettajan tehtävissä, jotka ovat tällaiseen tehtävään hakeutuneet tai joilla on aikaisempaan työkokemusta näissä tehtävissä, sekä niiden sosiaalikasvattajien, sosiaalialan ohjaajan tai sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneiden mahdollisuus hakea esiopetuksen opettajan tehtäviin, joilla on opintojensa puolesta riittävät perusvalmiudet toimia esiopetuksen opettajana. Sosiaalikasvattajan tutkinnon suorittaneelta henkilöltä edellytetään, että hän 1 päivänä elokuuta 2000 toimii tai viimeisen kolmen vuoden aikana ennen mainittua päivää on yhteensä vähintään vuoden ajan toiminut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 4 :ssä tarkoitetuissa päiväkodin johtotehtävissä tai päivähoidon laajaa tietoutta edellyttävissä hoito-, huolenpito-, kasvatus-, opetus- tai kuntoutustehtävissä. Asetuksen voimaan tullessa päivähoidon tehtävissä toimivaksi henkilöksi katsotaan sellainen henkilö, joka hoitaa virkaa tai tehtävää taikka on tällaiseen virkaan tai tehtävään nimetty tai otettu, mutta on virkavapaalla tai muusta vastaavasta syystä väliaikaisesti pois viran tai tehtävän hoidosta. Työkokemukseksi luetaan sekä viran tai tehtävän vakinainen hoitaminen että määräaikaiset tehtävät. Sellaiselta vuoden 1995 jälkeen sosiaalikasvattajan tutkinnon suorittaneelta henkilöltä, jolla ei ole edellä todettua työkokemusta, sekä sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin tutkinnon suorittaneelta henkilöltä edellytetään, että tutkintoon sisältyy vähintään 50 opintoviikon verran varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja. Se, että tutkinto sisältää riittävästi mainittuja opintoja, osoitetaan tutkintotodistusten ja tarvittaessa opinto-oppaiden ja muiden vastaavien opintojen sisältöä kuvaavien oppaiden avulla. Valtion opetusviranomaiset pyrkivät yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa valmistamaan ja opetuksen järjestäjille toimittamaan materiaalia, joka helpottaa opintojen riittävyyden arviointia. Kelpoisuuden voi myös saavuttaa vielä sellainen edellä tarkoitetun sosionomin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on valittu koulutukseen viimeistään vuonna Tämän jälkeen esiopetuksen opettajan kelpoisuuden voi saavuttaa vain lastentarhaopettajan tai luokanopettajan koulutuksen suorittamalla. Sosiaalikasvattajan, sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin tutkinnon perusteella esiopetuksen opettajaksi kelpoiselta henkilöltä edellytetään lukien lisäksi, että hän on suorittanut yliopiston tai sen kanssa yhteistyössä toimivan muun koulutuksen järjestäjän järjestämät opetusministeriön hyväksymät 15 opintoviikon laajuiset esiopetuksen opinnot. Sellaiselta vuoden 1995 jälkeen sosiaalikasvattajan tutkinnon tai sosiaalialan ohjaajan tutkinnon suorittaneelta henkilöltä, jolla ei ole edellä todettua työkokemusta, vaaditaan kuitenkin 20 opintoviikon laajuiset esiopetuksen opinnot. Esiopetuksen opintojen sisällöstä ja järjestämisestä päätetään tarkemmin tämän vuoden aikana. Tarkoituksena on, että koulutus aloitetaan vuonna 2001 ja sitä järjestetään vuoden 2003 loppuun. Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus Myös erityisopetusta koskeviin kelpoisuussäännöksiin tehtiin eräitä muutoksia, jotka laajentavat jossain määrin kelpoisuusvaatimukset täyttävien henkilöiden määrää. Henkilö, joka on perusopetuksessa kelpoinen antamaan erityisopetusta (erityisluokanopettaja tai erityisopettaja), on kelpoinen myös erityisopetuksena annettavan esiopetuksen opettajaksi. Tämän lisäksi erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon sekä yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset erityisopettajan opinnot. Myös henkilö, joka on lastentarhanopettajan, sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan tutkinnon perusteella kelpoinen esiopetuksen opettajaksi on erityisopettajan opinnot suoritettuaan kelpoinen toimimaan erityisopetuksena annettavan esiopetuksen opettajana.

13 Avustavana opettajana pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille annettavassa esiopetuksessa voi toimia myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon, mutta ei erityisopettajan opintoja. Montessori- ja steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta koskevat erityissäännökset Steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta on kelpoinen antamaan edellä todetut kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö ja lisäksi se, joka on suorittanut Opetushallituksen riittäväksi katsomat opinnot. Opetushallitus päättää lähiaikoina steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavalta esiopetuksen opettajalta vaadittavista opinnoista. Lisäksi opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua asetusta on tarkoitus muuttaa lähiviikkoina siten, että Opetushallituksella on toimivalta päättää myös montessoripedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta antavilta opettajilta vaadittavista riittävistä opinnoista. Muun henkilöstön kelpoisuus päivähoitopaikassa järjestettävässä esiopetuksessa Kunnan järjestäessä perusopetuslain mukaisen esiopetuksen päivähoitopaikassa sovelletaan täydentävänä lasten päivähoidosta annetun asetuksen ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen säännöksiä lasten määrästä ja hoito- ja kasvatushenkilöstöstä. Opetus- ja kasvatustyöhön voivat siten osallistua myös muut kuin edellä mainitun koulutuksen saaneet henkilöt. Vastuu kunkin esiopetusryhmän opetuksesta kuuluu kuitenkin aina opettajan kelpoisuusvaatimukset täyttävälle henkilölle. Esiopetuksen hallinnon järjestäminen Esiopetus kuuluu opetusministeriön toimialaan. Opetusministeriö vastaa lainsäädännöstä, rahoituksesta ja muusta ohjauksesta. Esiopetuksen yleisten tavoitteiden asettaminen ja opetussuunnitelman perusteiden laadinta tapahtuu yhteistyössä opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Opetushallituksen kesken. Yhteisvalmistelun jälkeen Opetushallitus päättää esiopetuksen valtakunnallisista opetussuunnitelman perusteista. Kunnat päättävät kuntalain nojalla, mihin hallintokuntaan esiopetus sijoitetaan ja minkä lautakunnan hoidettavaksi esiopetusta koskevat asiat annetaan. Kuntalain 16 :n mukaan kaksikielisessä kunnassa asetetaan opetustoimen hallintoon erillinen toimielin kumpaakin kieliryhmää varten taikka yhteinen toimielin, joka jakautuu kieliryhmiä varten jaostoihin. Kunnat päättävät myös mahdollisten johtokuntien ja muiden toimielinten asettamisesta. Esiopetuksen rahoitus vuosina 2000 ja 2001 Esiopetus tulee kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän piiriin. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän valtionosuuden määrä vastaavasti pienenee. Esiopetusta varten myönnetään opetuksen järjestäjälle rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti oppilaskohtaisesti 700 tunnin laajuiseen esiopetukseen. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on 85 % asianomaisen opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinnasta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden osalta valtionosuuden laskennallinen peruste on sama kuin perusopetusta saavilla oppilailla.

14 Rahoitus vuonna 2000 Vuonna 2000 tammi heinäkuun rahoitus hoidetaan siten, että oppilasmääriin lasketaan opetusministeriön myöntämissä esiopetuksen järjestämisluvissa tarkoitetut oppilaat ja 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat syksyn 1998 tilanteen mukaan; yksikköhinta on opetuksen järjestäjälle vahvistettu yksikköhinta; rahoitus on 100 % em. yksikköhinnasta; rahoitus sisältyy kuntien asukaskohtaiseen maksuosuuteen; rahoitus maksetaan kuukausittain tammi-heinäkuussa. Elo joulukuun 2000 rahoitus hoidetaan siten, että opetusministeriön esiopetusluvat raukeavat; esiopetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista; yksityiset opetuksen järjestäjät tarvitsevat opetusministeriön luvan esiopetuksen antamiseen; oppilasmääriin lasketaan sekä opetustoimen että sosiaalitoimen toimintayksiköissä (koulut, päiväkodit ja muut soveltuvat paikat) järjestetyssä esiopetuksessa olevat oppilaat tilanteen mukaan; yksikköhinta on 85 % opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinnasta; valtionosuutta maksetaan 57 % em. tavalla lasketusta yksikköhinnasta; rahoitus ei sisälly kuntien asukaskohtaiseen maksuosuuteen; rahoitus maksetaan lukien keväällä arvioidun oppilasmäärän perusteella (arvioidut oppilasmäärät on kysytty erikseen kevään 2000 aikana). Rahoitus vuonna 2001 Vuonna 2001 tammi kesäkuun rahoitus hoidetaan siten, että esiopetuksen järjestäminen on edelleen kunnille vapaaehtoista; yksityiset opetuksen järjestäjät tarvitsevat opetusministeriön luvan esiopetuksen antamiseen; oppilasmääriin lasketaan sekä opetustoimen että sosiaalitoimen toimintayksiköissä järjestetyssä esiopetuksessa olevat oppilaat tilanteen mukaisesti; yksikköhinta on 85 % opetuksen järjestäjän yksikköhinnasta; valtionosuutta maksetaan 57 % em. tavalla lasketusta yksikköhinnasta; rahoitus ei sisälly kuntien asukaskohtaiseen maksuosuuteen; valtionosuudet lasketaan joulukuussa 2000 ja maksetaan kuukausittain. Heinä joulukuussa 2001 rahoitus hoidetaan siten, että esiopetuksen järjestäminen on kunnille pakollista; yksityiset opetuksen järjestäjät tarvitsevat opetusministeriön luvan esiopetuksen antamiseen; yksikköhinta on 85 % opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinnasta;

15 oppilasmääriin lasketaan sekä opetustoimen että sosiaalitoimen toimintayksiköissä järjestetyssä esiopetuksessa olevat oppilaat; rahoitus on 100 % em. tavalla lasketusta perusopetuksen yksikköhinnasta; esiopetuksen rahoitus sisältyy asukaskohtaiseen kunnan maksuosuuteen; esiopetuksen kustannukset ovat kokonaisuudessaan mukana perusopetuksen yksikköhintoja laskettaessa. Perustamiskustannusten rahoitus Esiopetusta varten tarvittavien tilojen rakentamiseen, hankintaan, peruskorjaukseen tai niitä vastaavaan toimenpiteeseen ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvään irtaimen omaisuuden hankintaan (perustamishanke) voidaan myöntää valtionosuutta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ja asetuksessa säädetään. Opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeista annetun valtioneuvoston päätöksen (1200/1998) mukaan perusopetuslaissa tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista edellä tarkoitettua toimenpidettä, jonka kokonaiskustannukset ovat vähintään 2 miljoonaa markkaa. Eduskunnan lausumat Esiopetusta koskevan lainsäädännön käsittelyn yhteydessä eduskunnan hyväksymissä lausumissa edellytettiin, ettei esiopetuksen päivittäinen työaika muodostu alkuopetuksen päivittäistä työaikaa pidemmäksi. Opettajien pätevyyksiin liittyvän siirtymäkauden pituudeksi haluttiin kolme vuotta. Molemmat asiat on otettu huomioon asetusten valmistelussa. Eduskunta edellytti lisäksi, että hallitus selvittää, aiheuttaako nykytilanne eriarvoisuutta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vammaisten lasten kohdalla ja tekee tarvittaessa muutosesitykset asianomaiseen lainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee asiaa. Eduskunta edellytti, että täydennyskoulutusta järjestetään myös perusopetuslain mukaista esiopetusta antaville luokanopettajille ja lastentarhanopettajille. Täydennyskoulutuksen laajuudesta päätetään myöhemmin. Eduskunta edellytti lisäksi, että hallitus valmistelee säännösmuutokset, jotka antavat kunnille mahdollisuuden halutessaan siirtää päivähoidon hallinto ja ohjaus sosiaalilautakunnalta opetustoimesta vastaavalle lautakunnalle. Asiaa pohtimaan ollaan sosiaali- ja terveysministeriössä asettamassa työryhmä. Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykseen liittyen valmistellaan eduskunnan edellyttämällä tavalla sellaisia muutoksia perusopetuslakiin, joilla esiopetuksen oppilaat saatetaan koulumatkatuen piiriin lukien. Kolmen vuoden kuluttua siitä, kun esiopetusuudistus koko laajuudessaan tulee voimaan, eduskunnalle annetaan esiopetusuudistusta koskeva selonteko, jossa arvioidaan uudistuksen vaikutuksia ja asetettujen tavoitteiden toteutumista.

16 Lisätietoja Lisätietoja esiopetusuudistuksesta saa opetusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Opetushallituksesta, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesista sekä asianomaisesta lääninhallituksesta. Ajankohtaista esiopetusuudistuksesta on myös Opetushallituksen kotisivuilla

17 LIITE ESI- JA ALKUOPETUKSEN KEHITTÄMISVERKOSTO Verkko Pääkaupunkiseudun verkko Kymenmaan verkko Keski-Suomen verkko Uudenmaan verkko Pohjois-Karjalan verkko Yhteistyö- ja verkkokunta Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Imatra Hartola Heinola Heinävesi Kouvola Kuusankoski Mikkelin mlk Ristiina Ruokolahti Valkeala Jyväskylä Hankasalmi Jyväskylän mlk Karstula Keuruu Laukaa Muurame Pihtipudas Varkaus Järvenpää Hattula Hämeenlinna Kerava Kirkkonummi Lahti Lohja Porvoo Riihimäki Ruotsinpyhtää Vihti Lieksa Iisalmi Ilomantsi Joensuu Juuka Kaavi Kiuruvesi Kontiolahti

18 Leppävirta Rautavaara Rääkkylä Pohjois-Suomen verkko Oulu Haukipudas Kemi Kemijärvi Kiiminki Kuusamo Oulainen Oulunsalo Rantsila Ranua Rovaniemi Sotkamo Suomussalmi Tornio Utajärvi Ylivieska Pirkanmaan verkko Tampere Harjavalta Nakkila Nokia Pirkkala Varsinais-Suomen verkko Turku Loimaa Naantali Nousiainen Perniö Pori Rauma Salo Uusikaupunki Lapin verkko Sodankylä Enontekiö Inari Utsjoki Pohjanmaan verkko Vaasa Alavus Kokkola Kuortane Lapua Pietarsaari Perho Toholampi Ullava Vimpeli Ähtäri Det finlandssvenska förskole- och Kyrkslätt

19 nybörjarundervisningsnätet Borgå Esbo Helsingfors Ingå Jakobstad Kronoby Lojo Lovisa Sjundeå Vasa