Rovaniemen taidemuseon toimintakertomus 2017

Transkriptio

1 2017 Rovaniemen taidemuseon toimintakertomus 2017

2 Rovaniemen taidemuseon toimintakertomus 2017 Sisällys Rovaniemen taidemuseo 03 Rovaniemen taidemuseon vuosi Näyttelytoiminta 05 Aluetaidemuseotoiminta 09 Museokasvatus 10 Kokoelmat 13 Teokset matkoilla 15 Kirjasto ja kuva-arkisto 18 Toimitilat 18 Tapahtumat 19 Taidemuseon hallinto 20 Taidemuseon henkilökunta 21 Talous Julkaisija: Rovaniemen taidemuseo Taitto ja kuvat: Arto Liiti Kansi: Nivavaaran 4. luokka Suomen taiteen tarina -työpajassa

3 Rovaniemen taidemuseo Rovaniemen taidemuseo avattiin lokakuussa 1986 arkkitehti, professori Juhani Pallasmaan saneeraaman entisen postivarikon tiloissa. Taidemuseon perustana on Jenny ja Antti Wihurin rahaston lahjoittama suomalaisen nykytaiteen kasvava kokoelma. Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt kertovat monipuolisesti kuvataiteen koko kentästä myös kansainvälisesti. Pohjoisuus on yksi keskeinen näyttelyperuste. Rovaniemen kaupungin lappilaisen taiteen kokoelma esittäytyy julkisissa tiloissa ja kaupunkiympäristössä. Taidemuseo nimettiin aluetaidemuseoksi vuonna 1993, ja sen puitteissa museo lainaa näyttelyitä, järjestää esitelmiä ja esityksiä sekä tutkii ja tekee tunnetuksi pohjoista kuvataidetta. Taidekasvatus ja yhteistyö Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa ovat merkittäviä toiminta-alueita museossa. Rovaniemen taidemuseo Lapinkävijäntie Rovaniemi Yleistä 3

4 Suomen taiteen tarina -avajaiset , Suomi 100 -avajaisjuhla Rovaniemen taidemuseon vuosi 2017 Rovaniemen taidemuseon vuotta 2017 hallitsivat monenlaiset juhlat ja syntymäpäivät. Taidemuseo vietti juuri edellisenä syksynä 30-vuotista taivaltaan ja 2017 Jenny ja Antti Wihurin rahasto täytti 75 vuotta. Suomi 100 hallitsi koko vuoden ohjelmistoa tasaisesti. Niinpä taidemuseon kokoelmanäyttely saikin nimekseen Yhtä juhlaa! ja se oli eri muodoissa esillä pitkin vuotta. Loppiaisena 2017 Korundissa vietettiin Lapin Suomi 100 -avajaisia. Samalla avattiin Ateneumin kiertonäyttely Suomen taiteen tarina. Hieno juhla keräsi talon täyteen vieraita ja itse näyttely myös osoittautui erittäin suo situksi. Kun samaan aikaa kevättalvella saimme vielä esille Versaillesin ja Tromssan museoista lainatut Francois-August Biardin ( ) lappiaiheiset teokset, oli kävijäennätys näyttelyihin taattu. Rovaniemen taidemuseon oma Suomi 100 -teema oli jälleenrakennusajan taide. Lapin yliopiston professori Tuija Hautala-Hirviojan tut- kima ja kokoama näyttely Uuteen aamuun avattiin syksyllä. Taidemuseo tuotti Hautala-Hirviojan tutkimuksesta kattavan julkaisun. Korundissa järjestettiin myös seminaari kulttuurielämän elpymisestä Lapissa kun koko lappi oli tuhottu toisen maailmansodan jälkeen. Ennen joulua taidemuseossa avattiin Kalevalakorun 80-vuotisjuhlanäyttely. Tämän suositun kiertonäyttelyn päätepiste oli juuri Korundissa. Yhteistyö Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa oli koko vuoden erittäin tiivistä. Taidemuseon ystävät olivat myös aktiivisesti mukana toiminnassa luentojen järjestäjänä sekä vapaaehtoistyössä. Työpajat ja näyttelyesittelyt luentoineen keräsivät ennätysyleisön. Taidemuseon kävijämäärä nousi yli vuoden 2017 aikana. Tätä voidaan pitää hienon ohjelmiston ansiona, mutta myös Lapin matkailun voimakkaan kasvun sekä museokortin suosion seurauksena. Yleistä 4

5 Yhtä juhlaa! -näyttelystä Näyttelytoiminta KOKOELMANÄYTTELYT KOHTI UUTTA RYTMIÄ Kohti uutta rytmiä näyttelyn kokonaisuus painottui 1960 ja 1970 luvuille. Suomen taiteen kestoaiheena on kautta lyhyen historiansa ollut maisema, niin myös noina vuosikymmeninä. Abstraktin taiteen tulo oli myös voimakasta 1950 luvun lopulta lähtien YHTÄ JUHLAA! Rovaniemen taidemuseo juhli 30-vuotista taivaltaan juhlanäyttelyllä. Näyttelyssä nähtiin upea ja osuva kuva suomalaisen nykytaiteen 2000-luvusta. Kokoelmasta oli esillä uudishankintoja erilaisin teemoin. Metsä on ollut suomalaisille kautta aikojen tärkeä, rauhoittumisen paik ka ja taiteelle ehtymätön lähde. Keskeisiksi teemoiksi nousee myös ihmisen kuvaus, tilallisuus sekä viiva ja väri. Näyttelykokonaisuus päättyi juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea sinivalkoisin teemoin ja värein. Näyttelytoiminta 5

6 Suomen taiteen tarina -avajaiset , Suomi 100 -avajaisjuhla VAIHTUVAT NÄYTTELYT JAAKKO HEIKKILÄ: VEDEN KÄTKEMIÄ HUONEITA Jaakko Heikkilä on valokuvataiteilijana juttelija ja kulkuri, ajaton harhailija, joka pitää ihmisten kohtaamisesta ja kuvaa heitä myötäelävästi ja lämpimästi. Kansallismuseon tuottama näyttely Veden kätkemiä huoneita on ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa sisälle Venetsian harvenevan aateliston palatseihin ja kohdata niiden asukkaita SUOMEN TAITEEN TARINA ATENEUMIN KIERTÄVÄ KOKOELMA Ateneumin taidemuseon kokoelmasta koottu näyttely juhlistaa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta ja kattaa Suomen taiteen tarinan suuriruhtinaskunnan ajalta 1960-luvulle asti. Näyttelyn teemat valottavat maisemamaalausta, ihmisten kuvausta sekä tärkeitä kuvataiteen ilmiöitä kuten symbolismia ja taiteilijoiden Pariisin-matkojen merkitystä. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Wäinö Aaltonen, Fanny Churberg, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Essi Renvall, Tyko Sallinen ja Ellen Thesleff. Näyttely jatkaa Rovaniemeltä Oulun taidemuseoon ja Kuopion taidemuseoon Näyttelytoiminta 6

7 Franqois-Auguste Biard -näyttelyn lehdistötilaisuudessa Biard-tutkija Baptiste Henriot ja emeritusprofessori Juha Pentikäinen FRANÇOIS-AUGUSTE BIARD: LA LAPONIE MYTHIQUE MYYTTINEN LAPPI Näyttely esittelee ranskalaisen taidemaalarin François-Auguste Biardin ( ) Lappi-aiheisia teoksia. Vuonna 1839 Biard matkusti Ranskan viimeisen kuninkaan Ludvig Filipin jalanjäljillä Lapissa ja kuvasi tarkkoja näkymiä saamelaiskylistä ja -kodeista esineistöineen, pukuineen ja elintapoineen. Nämä varhaiset ranskalaisen retkikunnan ja lappilaisten kohtaamisia kuvaavat teokset ovat ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Näyttelyn teokset ovat lainassa Nordnorsk Kunstmuseumin kokoelmista Norjasta, Ranskan historiallisesta museosta Versaillesista ja yksityiskokoelmista Suomesta UUTEEN AAMUUN JÄLLEENRAKENNETTU MAISEMA LAPPILAISESSA TAITEESSA Rovaniemen taidemuseo juhlistaa 100-vuotista Suomea laajalla näyttelyllä Lapin jälleenrakennuksen taiteesta. Näyttely keskittyy Lapin Taideseura Seitapiirin kuvataidejaoston toimintaan, sen taiteilijoiden tuotantoon ja Lapin kulttuuriviikkojen taidenäyttelyihin osallistuneiden taiteilijoiden teoksiin vuosilta Näyttelyn on kuratoinut Lapin yliopiston professori Tuijia Hautala-Hirvioja ROHKEA. AJASSA. AITO. SUOMEN RAKASTETUIN KORU 80 VUOTTA. Vuosi 2017 on juhlavuosi myös Suomen tunnetuimmalle koruyritykselle Kalevala Koru Oy:lle, joka täyttää samana vuonna 80 vuotta. Juhlanäyttelyn teemat avaavat yrityksen toiminnan vuosikymmeniä suomalaisena korutalona yrityksen alkutaipaleelta tulevaisuuden visioihin asti. Enemmän kuin korunäyttely, kyseessä on tarina Kalevala Korun roolista suomalaisessa yhteiskunnassa kautta vuosikymmenten. Näyttely on esillä vuoden 2017 aikana Oulussa, Jyväskylässä, Kuo pio s- sa, Kansallismuseossa Helsingissä sekä Rovaniemellä. Näyttelytoiminta 7

8 Sanna Haimila, Nimetön, 2017, hiili paperille, Kuukauden 8 / 2017 taiteilija Lisäksi POSTIAUTOVARIKOSTA KORUNDIKSI Rovaniemen taidemuseo sijaitsee Rovaniemen historian kannalta merkittävässä rakennuksessa, entisessä postiautovarikossa. Korundin rakennus toimi posti- ja lennätinlaitoksen autovarikkona aina 1980-luvulle. Rakennuksen menneisyys on edelleen läsnä kulttuuritalo Korundissa, kaikkialla sen saneeratuissa tiloissa. Postiautovarikosta Korundiksi näyttely esittelee rakennuksen historiaa valokuvin. Näyttely on pysyvästi esillä Korundin kahviossa. KUUKAUDEN TAITEILIJA Lapin taiteilijaseuran kuukauden taiteilija esittäytyy Kulttuuritalo Korundin kahvilassa. Vuonna 2017 kuukauden taiteilijoina vierailivat Jaana Erkkilä, Michael Marnin Jacobs, Riikka Jokiaho, Ninni Korkalo, Liisa Harju, Riitta Moilanen, Kari Tuisku, Sanna Haimila, Mari Oikarinen, Raija Aula, Paula Suominen ja Stig Olav Tony Fredriksson. Näyttelytoiminta 8

9 Aluetaidemuseotoiminta Rovaniemen taidemuseo nimettiin aluetaidemuseoksi 1993, ja sen alueeseen kuuluu 12 entisen Lapin läänin kuntaa: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki. Lapin aluetaidemuseona Rovaniemen taidemuseo neuvoo ja ohjaa kuntia, seurakuntia, taiteilijoita, taideyhdistyksiä ja harrastajia kuvataideasioissa. Taidemuseo tutkii ja dokumentoi lappilaista ja saamelaista taidetta. Aluetaidemuseotyö on kokonaisvaltaisesti osana kaikessa taidemuseon toiminnassa ja koko taidemuseon henkilökunta on sitoutunut aluemuseotyöhön. Taidemuseon aktiivinen taidekasvatustoiminta on osa aluetaidemuseotyötä. Taidekasvatuksen piirissä ovat lasten ja nuorten lisäksi ikääntyneet ja erityisryhmät. Rovaniemen taidemuseo tarjoaa alueen kouluille ja päiväkodeille näyttelyopastuksia työpajoineen ilmaiseksi. Taidemuseo lainaa erilaisia näyttely- ja opetuspaketteja alueen kouluille, oppilaitoksille ja muille kiinnostuneille toimijoille. Kalevala -koru työpajassa valmistuu hopeisia koruja Aluetaidemuseotoiminta 9

10 Suomen taiteen tarina -työpajoissa maalattiin Väinö Blomstedin Erämaan järvi maalauksen pohjalta Museokasvatus TYÖPAJAT JA OPASTUKSET Rovaniemen taidemuseon laajan taidekokoelman sekä monipuolisten vaihtuvien näyttelyiden ansiosta museokasvatus on voinut kehittyä taidemuseon yhdeksi merkittävimmäksi toiminnaksi. Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta voidaan koota mitä erilaisimpia teemallisia näyttelykokonaisuuksia. Kokoelma toimiikin erinomaisesti lasten ja nuorten taidekasvatuksen pohjana. Näyttelyiden opastukset ovat ilmaisia Rovaniemen kouluille, päiväkodeille sekä muille opiskelijaryhmille. Taidemuseo tarjoaa näyttelyiden yhteydessä työpajatoimintaa räätälöidysti ryhmän tarpeiden mukaan. Lapin yliopiston taidehistoriaa ja kuvataidetta opiskelevat osallistuvat museotyöskentelyyn eri yhteyksissä. Opiskelijat saavat kokemusta museopedagogisesta työstä, näyttelyn suunnittelusta ja rakentamisesta sekä työpajojen ohjaamisesta näyttelyiden yhteydessä. Museokasvatus 10

11 Suomen taiteen tarina - työpajassa Nivavaaran 4. luokan oppilaita KÄVIJÄMÄÄRÄT TYÖPAJOISSA JA OPASTUKSISSA 2017 Työpajat ja opastukset 142 kpl Yhteensä lapsia ja nuoria kävi 3768 hlö Maailman helpoin maisemamaalaus -työpajan osallistujia maalauksineen TYÖPAJAT SUOMEN TAITEEN TARINA -TYÖPAJAT KOULUILLE JA PÄIVÄKODEILLE Suositussa Suomen taiteen tarina näyttelyssä kävi ennätysmäärä koululaisia Rovaniemen taidemuseossa. Yhteensä 2527 lasta ja nuorta Rovaniemen alueen kouluista tutustui näyttelyyn. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin työpajoja, joihin osallistui 1846 lasta. Työpajoissa pääsi itse maalaamaan Maailman helpoimman maalauksen Väinö Blomstedin Erämaan järvi maalauksen pohjalta. Maalauksen tekeminen käytiin läpi jokainen pensselinveto erikseen, jonka ohjaaja näytti ryhmän edessä. Jokainen kuitenkin maalasi oman version ja kaikista maalauksista tuli erilainen vaikka malli oli sama. MAAILMAN HELPOIN MAISEMAMAALAUS -TYÖPAJA AIKUISILLE Aluksi tutustuttiin Suomen taiteen tarina-näyttelyyn. Työpajassa opetustekniikkana oli hauska ja uudenlainen tapa opettaa maalausta. Maalauksen tekeminen käytiin läpi helpolla ja innostavalla tavalla, jossa jokainen kokee onnistumisen iloa. Ohjaajana toimi taiteilija Esa Meltaus. Museokasvatus 11

12 Avaimenperä -työpajan tuotoksia. Kuva: Kaija Kähkönen KALEVALA KORU-TYÖPAJAT Juhlanäyttely Rohkea-Ajassa-Aito esitteli Kalevala Korun roolia suomalaisessa yhteiskunnassa kautta vuosikymmenten. Kuuttaren työpaja 4-11 vuotiaille Työpajassa kuljettiin matka Kalevalakorun historian havinasta tähän päivään, aina tulevaisuuden tuisketta kohti. Työpajassa tehtiin heijastava koru puuhelmistä ja heijastavasta kankaasta. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataideopiskelijat suunnittelivat työpajan ja toimivat ohjaajina. Avaimenperä-työpaja 11 ikävuodesta alkaen Näyttelykierroksen jälkeen työpajassa tehtiin yksilölliset avaimenperät käyttäen valmiita vaneripohjia, joihin suunniteltiin tehtävänannon mukaiset kuvat piirtäen ja värittäen/maalaten. Korutyöpajat museokävijöille Kalevala korun näyttelyn yhteydessä järjestettiin Non -stop Korupajat aikuisille la ja la sekä Sinivalkoinen syleily Korusettityöpaja su ja su Korupajassa tehtiin kaunis ja kuulas Sinivalkoinen syleily -korusarja hopealangasta ja sini-, valoisista helmistä. Korutyöpajojen ohjaajina toimivat Oulun Seudun Ammattiopiston jalometallialan artesaani opiskelijat. DIY Design työpaja Kalevala Korun inspiroima, non-stop työpaja TaideTorstaina Korundissa. Taidetestaajat Korundissa Suomen Kulttuurirahasto kutsui kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kokemaan ja arvioimaan taidetta. Historiansa suurimmassa tukihankkeessa Rahasto vie kolme ikäluokkaa yläasteen 8.-luokkalaisia taidelaitoksiin syksystä 2017 lähtien. Kulttuurirahaston Taidetestaajat-hankkeessa tavoitteena on saada suomalaiset nuoret kokemaan taidetta, myös sellaista johon moni ei muuten saa kosketusta. Taidetestaajat vierailivat Korundissa ja Korundi vierailu koostui Lapin kamariorkesterin konsertista ja taidemuseon näyttelystä. Vierailussa yhdistyi musiikki ja kuvataide. Konsertin jälkeen oppilaat tutustuivat taidemuseon näyttelyihin. Oppilaat piirsivät luonnoksia musiikista, millaiselta musiikki näyttää viivana ja mitä mielikuvia musiikki herättää. Piirrettyjä luonnoksia jatkettiin taidemuseon työpajoissa tekemällä joko kortin tai avaimenperän. Museokasvatus 12

13 Heikki Marila: Apokalypsis 1918, öljy kankaalle, 2016 Kokoelmat Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma Taidemuseon perustana on Jenny ja Antti Wihurin rahaston lahjoittama suomalaisen nykytaiteen kokoelma, johon kuului 3201 teosta. Kertomusvuoden aikana Rovaniemen kaupunki hankki kokoelmaan 10 teosta ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto lahjoitti 69 teosta. Kuvat ja tiedot kokoelman teoksista löytyvät osoitteesta taidemuseo.rovaniemi.fi Kokoelman taidehankinnat on suorittanut Jenny ja Antti Wihurin rahaston taideostotoimikunta, johon kuuluivat FT Liisa Lindgren ja taidemaalari Jukka Mäkelä. Laajennettuun ostotoimikuntaan kuuluvat myös taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen ja intendentti Riitta Kuusikko. Sipilän kokoelma Vuonna 1986 saatuun testamenttilahjoitukseen kuuluu 35 teosta Aukusti Tuhkan grafiikkaa. Valtion vakuusrahaston kokoelma Valtion taidemuseo deponoi vuonna 1994 Rovaniemen taidemuseoon 64 teosta, jotka ovat osa Suomen Säästöpankki Oy:n kokoelmaa. Rovaniemen kaupungin kokoelma Kokoelmassa oli vuoden 2017 loppuun mennessä 1453 teosta. Uushankintojen painopisteenä on lappilainen taide. Teokset sijoitetaan kaupungin toimitiloihin.vuonna 2017 taidemuseon määrärahoilla hankittiin 20 teosta. Suomen kulttuurirahaston kokoelma Suomen kulttuurirahaston kokoelma koostuu Suomen kulttuurirahaston Lapin rahaston ja Suomen kulttuurirahaston v ja sen jälkeen lahjoitetuista teoksista. Kokoelmassa oli vuoden lopussa yhteensä 107 teosta. Kokoelmat 13

14 Westerlundin kokoelma Rovaniemen taidemuseo sai vuonna 2001 Rauni Westerlundin lahjoituksena 97 teoksen kokoelman, johon kuuluu Nikolai Iszelennovin, Maria Lagorion ja Adelaide de Lagorion teoksia. Sirkka ja Mikko Jokelan kokoelma Rovaniemen taidemuseo sai vuonna 2005 testamenttilahjoituksena Sirkka ja Mikko Jokelalta 51 teosta käsittävän taidekokoelman. Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiön kokoelma Rovaniemen kaupunki sekä Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiö allekirjoittivat keväällä 2012 deponointisopimuksen, jolla säätiön 194 omistamaa taideteosta siirtyi viideksi vuodeksi Rovaniemen taidemuseon hallintaan. Deponointisopimus päättyi vuoden 2017 lopussa. Reidar Särestöniemi: Hahmoja, öljy pahville Kokoelmat 14

15 Mia Hamari: Enkeli, puu, pronssi, 2013 Teokset matkoilla Rovaniemen taidemuseosta lainattiin vuoden 2017 aikana muille taidemuseoille tai taiteilijoille näyttelyihin 21 teosta / 16 lainaa Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta, 3 teosta Rovaniemen kaupungin kokoelmasta ja 2 teosta Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiön kokoelmasta. Teoslainat 15

16 TEOSLAINAT JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTON KOKOELMASTA Ernst Mether-Borgströmin 100-vuotisjuhlanäyttely, EMMA, Ernst Mether-Borgström, A Gris, 1976 Jarmo Mäkilä, Sara Hildenin taidemuseo Pelineuroni, 2015 Marja Helander: Trambo, 2014, videoteos Marika Mäkelä, grafiikkaa. Oulun taidemuseon kiertonäyttely, Marika Mäkelä, Kellukka, 2006 Marika Mäkelä, Never Never Land, 2006 Minä: Omakuva ajassa, Taidehalli, Anne Koskinen, Omakuva, 2001 Anne Koskinen, Omakuva, 2001 Kari Cavén, Omakuva, 2001 Radoslav Gryta, Omakuva 84-vuotiaana, 2005 Inka Kivalo, Omakuva, 2007 Tapani Raittila, Omakuva, 1969 Pentti Kaskipuro, Omakuva v. 2162, 1961 Nautinto, HAM Helsinki, Elina Merenmies, Puut tulevat, 2013 Pekka Kauhanen, HAM Helsinki, Pekka Kauhanen, Aurinkopoika, 2010 Puku, kieli, suku, mieli - Saamelaisuus puvussa ja maisemassa, Aineen taidemuseo, Marja Helander, Trambo, 2014 Pyhät ja pakanat ihmisyyden kuvia Hämeen linnassa Maija Helasvuo, Kolme uneksijaa, 2005 Mia Hamari, Enkeli, 2012 Teoslainat 16

17 TEOSLAINAT ROVANIEMEN TAIDEMUSEON MUISTA KOKOELMISTA KIRSI JA KEIO EERIKÄISEN TAIDESÄÄTIÖN KOKOELMA Katso toisin, Aineen taidemuseo Reidar Särestöniemi, Hyvää huomenta rakkaani, 1972 Reidar Särestöniemi, Aurinko laskee sukuni myötä (ensimmäinen versio), 1971 ROVANIEMEN KAUPUNGIN KOKOELMA Reidar Särestöniemi - Kun tundra kukkii, Särestöniemi museo, Reidar Särestöniemi, Huurrekoivikko, 1969 Reidar Särestöniemi, Porot tunturissa, 1959 Reidar Särestöniemi, Tundra kukkii, 1966 Reidar Särestöniemi: Aurinko laskee sukuni myötä, 1971, öljy kankaalle Teoslainat 17

18 Kirjasto ja kuva-arkisto Taidemuseo on jatkanut kuluvana vuonna käsikirjaston kartuttamista lähinnä museoilta julkaisuvaihtona saaduilla näyttelyjulkaisuilla. Taidemuseo ylläpitää Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelmaan liittyvää sekä lappilaista kuvataidetta käsittelevää lehtileike- ja kuva-arkistoa. Rovaniemen taidemuseo toimii Lapin museoiden ja kirjastojen yhteisessä Lapponica-tietopalvelutiimissä, Taidemuseon kirjasto on kaikkien ulottuvilla ja on osa Lapin kirjastojärjestelmää, Rovaniemen taidemuseon digitaalinen kuva-arkisto on verkossa, osoitteessa Toimitilat Rovaniemen taidemuseon näyttely-, toimisto- ja työskentelytilat sijaitsevat Korundissa, osoitteessa Lapinkävijäntie 4. Kulttuuritalo Korundi syntyi vuonna 1933 valmistuneen postiautovarikon tiloihin. Vuosina tehtyjen muutostöiden ja laajennuksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa, jonka kädenjälki näkyy postiautovarikolla jo vuodesta 1986 sijainneen Rovaniemen taidemuseon tiloissa. Rakennuksen kokonaispinta-ala on m². Tila on vuokrattu Markkinakiinteistöltä yhdessä Lapin kamariorkesterin kanssa, jolla myös on toimisto ja harjoitustilat Korundissa sekä akustiikaltaan ylistetty Korundi -sali. Taidemuseon kahdessa kerroksessa sijaitsevat näyttelytilat ovat kooltaan yhteensä 1479 m2. TAIDEMUSEON KANSAINVÄLINEN TOIMINTA François-Auguste Biard: La Laponie Mythique Myyttinen Lappi näyttelyyn lainattiin teoksia Nordnorsk Kunstmuseumin kokoelmista Norjasta sekä Ranskan historiallisesta museosta Versaillesista. Yleisölle luennoivat kansainväliset Biard-asiantuntijat Baptiste Henriot (Ranska) ja Pedro De Andrade Alvim (Brasilia). Taidemuseon henkilökuntaa osallistui Arctic Arts Summit- tapahtumaan Harstadissa Norjassa Museolehtori Kaija Kähkönen ja intendentti Riitta Kuusikko matkustivat New Yorkiin ja Anchorageen Matkan aikana tutustuttiin taidemuseoihin ja esiteltiin Alaska Native Art näyttelyä Suomen konsulaatissa New Yorkissa. Rovaniemen taidemuseossa 2018 järjestettävä Place of Origin - Alaska Native Art näyttely toteutetaan Anchorage museon kanssa yhteistyössä. KÄVIJÄT Vuonna 2017 taidemuseossa vieraili kävijää. Toimitilat 18

19 Tapahtumat Lapin Suomi 100- ja Suomen taiteen tarina -avajaiset Taiteilijatapaaminen: Jaakko Heikkilä Taiteilijatapaaminen: Jaakko Heikkilä 1.2. Luento: Kansankuvaus ja henkilökuvat, luennoitsija Anu Utriainen Luento: Kansallismaiseman synty, luennoitsija Anne-Maria Pennonen 1.3. Luento: Pariisin salongit, luennoitsija Riitta Ojanperä 2.3. Luento: Anita Dunkers luennoi Karjalan tasavallan taiteilijoiden Kalevala-kuvituksesta Twiittejä tulevaisuuteen -paneelikeskustelu, vieraina Jonna Tervomaa, Tapani Ruokanen ja 3.3. Luento: Kielto ja kaipaus Rakkaus Reidar Särestöniemen taiteessa Roman Schatz Luento: Symbolismi, luennoitsija Anna-Maria von Bonsdorff Luento: Marraskuun ryhmä ja Tyko Sallinen, luennoitsija Tuija Hautala-Hirvioja Luento: Kohti uutta rytmiä, luennoitsija Tuija Hautala-Hirvioja Twiittejä tulevaisuuteen -paneelikeskustelu, vieraina Jonna Tervomaa, Tapani Ruokanen ja Roman Schatz Luento: Kalevalan kuvat, luennoitsija Sisko Ylimartimo Seminaari: Francois-Auguste Biard Luento: François-Auguste Biard Ranskan kuninkaan ja Brasilian keisarin palveluksessa, luennoitsija Pedro de Andrade Alvim Dokumenttielokuva: Arktiset tulet Dokumenttielokuva: Arktiset tulet Seminaari: Uuteen aamuun Jälleenrakennettu maisema lappilaisessa taiteessa Luento: Taiteilija ja metsänhoitaja A.E. Järvisen ja valokuvaaja Matti Saanion katseet Lapin luontoon ja ihmiseen, luennoitsija Mervi Löfgren Luento: Sielun jälleenrakennusta ja paikallispiirteitä Lapin kirkkotaiteessa, luennoitsija Sisko Ylimartimo Luento: Vähemmän pyhää? Ortodoksisuuden jälleenrakentaminen Lapissa sodan jälkeen, luennoitsija Marja Tuominen Luento: Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuri, luennoitsija Anu Soikkeli Luento: Lapin Taideseura Seitapiiri Alkutaipaleet, luennoitsija Tuija Hautala-Hirvioja Luento: Lapin Taideseura Seitapiirin kuvataidejaoston toiminta 1950-luvun lopulta vuoteen 1965, luennoitsija Tuija Hautala-Hirvioja Luento: Uuteen aamuun -näyttelyn, luennoitsija Aira Huovinen Tapahtumat 19

20 Taidemuseon hallinto MUSEON HALLINTO Rovaniemen taidemuseo on Rovaniemen kulttuuripalvelukeskuksen yksi toimija. Taidemuseota johtaa taidemuseon johtaja. Kulttuuripalvelukeskus on osa vapaa-ajan palvelukeskusta jota johtaa vapaa-ajan palvelualuepäällikkö Merja Tervo. Tämä on taas osa sivistys palveluita jota johtaa sivistysjohtaja Antti Lassila. Lassila toimii myös vapaa-ajan lautakunnan esittelijänä. JÄSENYYDET Rovaniemen kaupunki on I luokan jäsen Suomen museoliitossa. Lapin maakuntamuseo ja Rovaniemen taidemuseo kuuluvat Pohjoiskalotin museot nimiseen yhteistoimintaverkostoon. Rovaniemen taidemuseo on ICOM :n yhteisöjäsen. Taidemuseo on mukana The Northern Art Network vapaamuotoisessa yhteistyörenkaassa perustajajäsenenä. Viljami Heinonen: Camp, 2015, akryyli, kollasi ja spray kankaalle Taidemuseon hallinto 20

21 ROVANIEMEN TAIDEMUSEON HENKILÖKUNTA Vakinainen henkilökunta Taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen (1986) Intendentti Riitta Kuusikko (1993) Amanuenssi Aira Huovinen (2016) Museoavustaja Ulla Metsälehto (2006) Museolehtori Kaija Kähkönen (2007) Museosihteeri Johanna Nordström (2011), työajasta 50 % maakuntamuseossa Valokuvaaja Arto Liiti (2013) Museomestari Teijo Rovanperä (2005), työajasta 50 % maakuntamuseossa Kesätyöntekijät Minja Alaniva ( ) Aaron Jacobs ( ) Muut harjoittelijat Maren Westlie ( ) Sonja Lappalainen ( ) Sanja Luolamo ( ) Olli-Petteri Kaihua ( ) Sonja Alasalmi ( ) Leena Koponen ( ) Määräaikaiset työntekijät Projektityöntekijä Elli-Noora Aila ( ja ) Projektityöntekijä Susanna Puolakka ( ) Mauri Heinonen: Työstäpaluu, , öljy kankaalle Kunnallisella työllistämistuella palkatut työntekijät Museoavustaja Anna-Maija Oinas ( ) Marko Ranttila ( ) Juri Rimppi ( ) Janne Maikkula ( ) Leena Pyykkö ( ) Susanna Puolakka ( ) Pasi Nordström ( ) Jari Moilanen ( ) Jennika Bergdahl ( ) Jorma Suonnansalo ( ) Pertti Lohiniva ( ) Tiina Mäkitiura ( ) Niilo Nikkonen ( ) Sauli Haapaniemi ( ) Museon henkilökunta 21

22 Talous ROVANIEMEN TAIDEMUSEO TULOT ,36 MENOT Palkkamenot sosiaalikuluineen ,73 Kiinteistömenot ,87 Kiinteät menot ,05 Muut menot ,01 Viivästyskorot, rahoituskulut, poistot ,25 Menot yhteensä ,91 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,55 VALTIONOSUUS (KAUPUNGIN TULOTILI) ,00 22