KENNÄÄNTIEN SEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 VIITASAAREN KAUPUNKI KENNÄÄNTIEN SEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAEHDOTUS Kaavaselostus ASIANUMERO 508/502/2014 Nähtävillä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto......

2 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 1 (25) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö, maisema ja kulttuuriympäristö Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaavoitus Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osallliset Kaavoituksesta tiedottaminen ja osallistuminen Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä rakennemallit Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Rakennemallit Kaavaluonnosvaihtoehdot Mielipiteet ja lausunnot valmisteluvaiheessa Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaehdotus Kaavan vaikutukset Kaupalliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset taajamakuvaan ja elinympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 21

3 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 2 (25) Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset hulevesiverkostoon ja hulevesien hallintaan KAAVAN TOTEUTUS KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KAAVAKARTTA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Ramboll Finland Oy / Viitasaaren kaupunki. LIITE 2. Ajoyhteysvaihtoehdot. Ramboll Finland Oy LIITE 3. Rakennemallivaihtoehdot (Viitasaaren kaupunki). LIITE 4. Luonnosvaiheen vastineet. LIITE 5. Ehdotusvaiheen vastineet (täydennetään ehdotusvaiheen jälkeen). LIITE 6. Tilastolomake / ehdotusvaiheen. LIITE 7. Valuma-alueet ja hulevedet KAAVAN LIITEAINEISTOT: Kaavatyön aikana tehtävät erillisselvitykset: - Hulevesiselvitys. Ramboll Finland Oy Täydennetty Kaupallisten vaikutusten arviointi. Ramboll Finland Oy Liikenneselvitys. Ramboll Finland Oy Luontoselvitys. Ramboll Finland Oy Aiemmat selvitykset ja suunnitelmat: - Viitasaaren keskustan rakennusinventoinnin päivitys. Keski-Suomen museo / Juuso Väisänen Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke Viitasaaren keskusta. Keski-Suomen museo / Sini Saarilahti. - Kaupan rakenneselvitys, FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista, Keski-Suomen liitto, FCG Kauppa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, kaupan taustamuistio, Keski-Suomen liitto Kaupan palveluverkkoselvitys, Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys, FCG, 2010.

4 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 3 (25) KENNÄÄNTIEN SEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kennääntien seudun asemakaavan muutos Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Asemakaavamuutos koskee kortteleita 75, 83 ja 85 sekä näihin liittyviä puisto- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 75, 83 ja 85 sekä näihin liittyvät puisto- ja katualueet. Kaavan laatija: Viitasaaren kaupunki / Wiitaunioni maankäyttö Helena Raatikainen, aluearkkitehti, YKS 413 Osoite: Keskitie VIITASAARI Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@viitasaari.fi Asianumero: 508/502/2014 Vireilletulo: (kuulutus) Kaunpunginhallitus hyv.: Kaupunginvaltuusto hyv.:..201_..201_

5 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 4 (25) 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Viitasaaren keskustassa Kennääntien, Haapaniementien, Ukontien ja Haapatien rajaamalla alueella ja koskee kortteleita 75, 83 ja 85. Alueella on Lidl sekä muutama asuin- ja työpaikkarakennus ja niiden keskellä täysin luonnontilassa oleva viheralue / puistikko. Suunnittelualue on kooltaan noin 5 hehtaaria. KUVA 1. Kaava-alueen rajaus. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kennääntien seudun asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena on ratkaista vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Kennääntien ja Haapaniementien nelostien puoleiselle alueelle. Tavoitteena on suunnitella kevyen liikenteen, autoliikenteen ja logistiikan osalta viihtyisä, toimiva ja turvallinen ympäristö, jossa monipuoliset palvelut ja toiminnot yhdistyvät. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Kaupunginhallitus päätti kaavoituksen vireilletulosta Kaavan vireilletulosta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla ja paikallislehdessä sekä kaupungin internetsivuilla - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavan selvitykset olivat nähtävillä

6 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 5 (25) - Samanaikaisesti asetettiin nähtävillä myös rakennemallit (3 vaihtoehtoa). - kaavaluonnosvaihtoehdot VE1 ja VE2 kaupunginhallitus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu kaavaluonnosvaihtoehdot nähtävillä kaavaehdotus kaupunginhallitus - kaavaehdotus nähtävillä 2.2 Asemakaavan keskeinen sisältö Keskeistä kaavassa on uuden vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen alueen keskiosaan (KM-1) ja korttelin 85 entisen KL-korttelialueen (Lidl) muuttaminen myös vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavaksi (KM-1). Molemmissa kerrosala jää alle seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön rajan eli alle 3000 k- m 2. Muiden korttelialueiden käyttötarkoitukset on muutettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (KLTY-1 ja KLTY-2). Alueelle saa rakentaa liikeja toimistorakennuksia, joihin voidaan sijoittaa myös ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia tuotanto- ja varastotiloja. KLTY-merkinnällä halutaan luoda sijoittumisedellytyksiä monenlaiselle liiketoiminnalle, joka hakee synergiaetua suuryksiköiden läheisyydestä ja joka voi sijoittua ympäröivien asuinalueiden keskelle. Tonttitehokkuudet säilyvät entisenä eli ovat e=0,40. Uutena katuna on osoitettu Haapakuja, jonka kautta osa sisäänajoliikenteestä uudelle vähittäiskaupan suuryksikölle ohjataan. Haapatien ja Kennääntien välille on osoitettu kevyen liikenteen väylä. Kevyen liikenteen väylä tarvitaan myös kiertoliittymän ja Haapakujan välille. Sitä ei osoiteta kaavassa, koska se sijoittuu katualueelle -sen osaksi. Alueen kahdella puistolla on omat erityistehtävänsä; pienempi on tarkoitettu hulevesien viivytykseen ja imeytykseen ja imeytykseen, Haapatien asutuksen ja vähittäiskaupan suuryksiköiden välinen toimii puolestaan suojaviheralueena. Näin kaavamerkinnöissä ja määräyksissä on huomioitu erityisesti hulevesien käsittely, toimiva liikenneratkaisu, rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja puistoalueiden käyttö suojaviheralueena sekä mahdolliset pilaantuneiden maiden kohteet. Kaavan tavoitteena on ollut kevyen liikenteen, autoliikenteen ja logistiikan osalta toimiva, turvallinen ja viihtyisä ympäristö, jossa monipuoliset palvelut ja toiminnot yhdistyvät. Tälle kaava luo hyvät edellytykset. Tämä selostus koskee päivättyä kaavaehdotuskarttaa. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaavan voimaantulo mahdollistaa kaavan mukaisen rakentamisen heti, kun kaava on saanut lainvoiman.

7 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 6 (25) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Viitasaaren keskustassa Kennääntien, Haapaniementien, Ukontien ja Haapatien rajaamalla alueella ja koskee kortteleita 75, 83 ja 85. Alueella sijaitsee Lidl sekä muutama asuin- ja työpaikkarakennus. Alueen keskellä sijaitsee pääosin luonnontilassa oleva viheralue / puistikko, kooltaan noin hehtaarin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Suunnittelualueen ympärillä on kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasutusta Luonnonympäristö, maisema ja kulttuuriympäristö Alueen luontoarvot on tarkistettu maastokäynnillä (FM biologi Heli Lehvola). Maastokäynti kohdennettiin kaava-alueen keskiosassa sijaitsevalle puistoalueelle. Asemakaava-alueen puistomaisessa osassa kasvaa lehtisekapuustoa, vallitsevimpina lajeina rauduskoivu, harmaaleppä, pajut sekä haapa. Alueen puusto on edellisten maanmuokkaustoimien jälkeen kehittynyt ainakin paikoin luonnontilaisesti. Puusto on pääosin nuorta ja varttuvaa, paikoitellen kasvaa varttunutta puustoa. Pysty- ja maalahopuuta on niukasti. Kenttäkerroksessa kasvaa lähinnä erilaisia heiniä ja ruohoja. Lajistoon lukeutuvat mm. poimulehdet (Alchemilla), kastikat (Calamagrostis) koiranputki, nurmilauha, mesiangervo, nokkonen, rentukka, hiirenporras, pietaryrtti ja vuohenputki. Pensaskerroksessa kasvaa mm. vadelmaa, pajuja, tuomea ja mustaherukkaa. Maastokäynnin yhteydessä havainnoitiin lisäksi yleispiirteisesti alueen linnustoa. Selvityshetkellä sää oli sateinen ja lisäksi selvitys tehtiin päivällä, joka ei ole varsinaiselle linnustoselvitykselle optimaalinen ajankohta. Kaava-alueelta havaittiin pääasiassa kaupunkiympäristöille ominaisia ja yleisiä lajeja kuten sinitiainen, talitiainen, kirjosieppo, varpunen, pajulintu, peippo ja harakka. Luontoselvityksen (2014) mukaan alueen luonnonarvot ovat tavanomaiset. Vaikka puusto on saanut kehittyä luonnontilaisesti, on aluetta aikaisemmin muokattu voimakkaasti eikä sitä siten voi rinnastaa luonnontilaisiin luontotyyppeihin. KUVAT 2. ja 3. Suunnittelualueen keskiosa on hoitamatonta viheraluetta ja kosteikkoa.

8 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 7 (25) KUVAT 4. Haapaniementien 8 (1954). KUVA 5. Haapaniementie 6 (1956) Tekninen huolto Haapaniementie 6 ja 8 on todettu paikallisesti liike- ja liikennehistoriallisesti arvokkaaksi rakennusperinnöksi (rakennusinventointi 2007, Keski-Suomen museo). Haapaniementie 6 on vuonna 1956 valmistunut tiilirakenteinen linjaautojen varikkorakennus, jossa on toisessa kerroksessa asuintilat. Rakennusta on jatkettu siipiosalla vuonna Haapaniementie 8 on puolestaan paikallisesti rakennus- ja liikehistoriallisesti arvokas asuin- ja toimistorakennus, joka on valmistunut vuonna Rakennuksen runko on tehty paikalla aiemmin sijainneen hirsitalon pölkyistä muuraamalla. Rakennustapa on Keski-Suomessa verraten harvinainen. Rakennuksen ulkoasussa ei ole tehty oleellisia muuttavia korjauksia, vaikka käyttötarkoitus on muuttunut kello- ja kultasepänliikkeestä linja-autoliikenteen vuokrauspalveluja ja muuta liiketoimintaa sisältäväksi. Molemmat rakennukset ovat maisemallisesti ja kaupunkihistoriallisesti tärkeä osa Viitasaaren vanhaa keskustaa. Alueella ei ole arkeologista kulttuuriperintöä (rakennusinventointi 2007, Keski-Suomen museon lausunto 2014). Alue rajoittuu Ukontien tyyppitaloalueeseen, joka on määritelty paikallisesti arvokkaaksi. Suunnittelualue ei ole pohjavesialueella. Suunnittelualueella on kaksi mahdollinen pilaantuneen maan (PIMA) kohdetta entisen huoltoaseman kohdalla (Haapaniementie 8) ja entisen TVH:n varikon kohdalla Kennääntien varrella. Kohteet huomioidaan kaavamääräyksissä. Kohteita ei ole tutkittu. Alueella on vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkko sekä 20 kv sähkölinja. Sähköyhtiö Elenia korvaa tämän sähkölinjan maakaapelilla samalla, kun se tekee vastaavaa kaapelointia Kennääntien vastakkaisella puolella. Suunnittelualueella on rakennettua hulevesiviemäriverkostoa Kennääntiellä, Haapaniementiellä ja Ukontiellä sekä Lidl:n piha-alueella. Kennääntien ja Haapaniementien hulevesiviemärit purkavat hulevetensä ojaan Haapaniementien länsipuolelle. Hulevesiviemärin halkaisija on Haapaniementiellä 200 mm ja Kennääntiellä 200 ja 160 mm. Ojassa hulevedet virtaavat Keskitielle, jossa ne siirtyvät jälleen hulevesiviemäriin. Hulevesiviemäri purkaa vedet Haapasalmeen. Keskitieltä Haapasalmeen kulkevan hulevesiviemärin koko on 500 mm. Ukontien, Lidl:n ja Haapaniementien eteläosan hulevedet virtaavat kaa-

9 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 8 (25) kon suuntaan. Ukontien hulevedet virtaavat valtatien 4 ali Päätyen Kokkilantien hulevesipumppaamoon. Hulevesipumppaamon on Liikenneviraston ja se on rakennettu palvelemaan valtatien 4 alikulkusiltaa. Hulevesipumppaamosta hulevedet pumpataan viettoviemäriin, joka purkaa hulevedet lopulta Kirkkosalmeen (Kokkosalmeen). Tarkka reitti ei ole tiedossa. Ukontien hulevesiviemärin halkaisija kasvaa pohjoisosan 110 millimetristä 315 millimetriin etelään päin mennessä. Vaikutusten kannalta keskeinen hulevesiviemäriverkko on kuvattu kaavaselostuksen liitteessä (liite 7) Maanomistus Alueen maanomistajia ovat Viitasaaren kaupunki (violetti rasteri), Lidl Suomi Ky (punainen rasteri), kiinteistöyhtiöt sekä yksityiset maanomistajat. Rauh. VIITASAARI KUVA 6. Maanomistus. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Koska asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRA 25 mukaisesti esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan. Kaavan suunnittelun lähtökohtana huomioidaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VN ), joita ovat: Toimiva aluerakenne. Kaavamuutos vahvistaa hieman Viitasaaren asemaa seudullisena palvelukeskuksena, jonka kaupalliset palvelut houkuttelevat asiakkaita naapurikunnista ja nelostien liikenteestä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Kaavamuutos parantaa elinympäristön laatua ottamalla rakentamiseen täysin hyödyntämätöntä luon-

10 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 9 (25) nontilaista viheraluetta (kesantoa). Kaava muuttaa kaupan alueellista painopistettä S-Marketin ja Lidl:in suuntaan, pois aiemmasta liikekeskustasta - toriympäristöstä. Se tuo oman haasteensa toriympäristön tulevaan rakentamiseen. Kaavan tuomat autoliikenteen lisäykset lisäävät autoliikennettä Haapaniementien alkupäässä, mutta liikenneverkko on edelleen toimiva ja kaavan mahdollistama kevyen liikenteen reitistön täydentäminen parantaa palveluiden saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuri- ja luonnonperintöön eikä virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin. Rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu kaavamääräyksissä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta valtakunnantason yhteysverkkoihin ja energiahuoltoon. Paikallisesti ilmasähköjohtoja kaapeloidaan maahan, mikä parantaa alueen käyttöä ja taajamakuvaa Maakuntakaavoitus Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja kaava on saanut lainvoiman Maakuntakaavassa alue sijoittuu keskustatoimintojen kohdemerkinnän alle (C). KUVA 7. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. 4. vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala Viitasaarella on k-m².

11 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 10 (25) KUVA 8. Ote Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavasta ja Keski-Suomen maakuntakaavan yhdistelmästä (Keski-Suomen liiton www-sivut ). KUVA 9. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen aluevaraus Yleiskaava Viitasaaren keskusta-alueella on oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty vuonna Kaavaa on päivitetty nelostien liikennealueiden osalta vuonna Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joka määrittelisi MRL:n tarkoittamien vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittamisen. Viitasaaren keskustan osayleiskaavan laadinta on parhaillaan käynnissä. Kaava on kuulutettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kesällä Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2014 lopulla.

12 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 11 (25) Asemakaava Alueella on voimassa ja hyväksytyt asemakaavat. Voimassa olevassa asemakaavassa alueen pohjoisosassa sijaitsee teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) ja keskiosassa sijaitsee puisto (VP). Haapaniementien varteen sijoittuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL), huoltoaseman korttelialue (LH), asuinpientalojen korttelialue (AP) sekä liikerakennusten korttelialue (KL). KUVA 10. Ote ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus keltaisella Rakennusjärjestys Pohjoisen Keski-Suomen kuntien yhteinen rakennusjärjestys on tullut voimaan Siinä annetaan rakentamisessa noudatettavia ohjeita ja säännöksiä koskien mm. ympäristöä, piha-alueita, maisemaa ja rakennuksen sijoittelua sekä hyvää rakentamistapaa Tonttijako Tonttijako on ohjeellinen Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.

13 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 12 (25) Pohjakartta Kaavan pohjakartan MK 1:2000 on hyväksynyt maanmittausteknikko Kaisa Honkakallio. Kartta täyttää voimaan tulleen kaavoitusmittausasetuksen (JHS 185) vaatimukset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Viitasaaren keskustan alueelle on etsitty aluetta, jonne voitaisiin sijoittaa k-m² verran kaupan palveluja. Yli k-m²:n liikerakentaminen on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty vähittäiskaupan suuryksiköksi (MRL 71 a). Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen (C) ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Tämä kaavamuutos sijoittuu 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle keskustatoimintojen alueelle (C), jonka vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on Viitasaarella k-m 2. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Viitasaaren keskusta-alueella on 4. vaihemaakuntakaavan mukaan k-m² päivittäistavarakaupan osalta ja k-m² erikoistavarakaupan osalta. Asemakaavamuutosta vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamiseksi Kennääntien ja Haapaniementien nelostien puoleiselle alueelle on valmisteltu ja hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että päätös rakentamiseen tarvittavien maa-alueiden hankkimisesta on ehdollisena tehty kaupunginvaltuustossa Kaupunginhallitus päätti kaavan vireilletulosta, käsitteli selvitykset, OAS:n ja rakennemallit. Kaupunginhallitus päätti, että kaavaluonnosta valmistellaan vaihtoehdon 2 pohjalta. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin asettamalla kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS), selitykset ja kolme rakennemallivaihtoehtoa nähtäville väliseksi ajaksi. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallliset Kaavoitusmenettelyn tulee perustua riittävään vuorovaikutukseen osallisten kanssa ja myös tätä kautta saatavaan asiantuntemukseen (MRL 1 ). Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Alla on lueteltu suunnittelutyön keskeiset osalliset: Viitasaaren kaupungin viranomaiset ja luottamuselimet, joiden toimialaa kaavoitus koskee Suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat, yritykset, työntekijät ja yhdistykset Viranomaiset

14 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 13 (25) - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen pelastuslaitos Vattenfall/Elenia, Wiitaseudun energia Muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kaavoituksesta tiedottaminen ja osallistuminen Kaavoituksen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä rakennemallien nähtävilläolosta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan Viitasaaren kaupungin ilmoitustaululla, Viitasaaren Seudussa ja kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, rakennemallit ja kaavaluonnovaohtoehdots sekä kaavaehdotus valmisteluaineistoineen pidetään nähtävillä kaupungin internetsivuilla ja Viitasaaren kaupungin teknisen osaston ilmoitustaululla. Kaavan mielipiteet (rakennemalli- ja luonnosvaihe) ja muistutukset (ehdotusvaihe) osoitetaan Viitasaaren kaupunginhallitukselle, osoitteeseen Keskitie 10, Viitasaari Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä rakennemallit Kaavan vireilletulosta kuulutetaan kaupungintalon ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Samalla asetetaan 2 viikon ajaksi nähtäville myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä rakennemallivaihtoehdot. Nähtävillä olon aikana osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä rakennemalleista. Ulkopaikkakuntalaisia kiinteistönomistajia ja keskeisiä osallisia tiedotetaan kirjeitse. OAS:sta ja rakennemalleista ei saatu yhtään mielipidettä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä, aina kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti, mikäli kaavan laadinnan prosessiin ilmenee merkittäviä aikataulu- tai muita muutoksia Luonnosvaihe Rakennemalleista valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto VE2. Sen pohjalta laadittiin kaksi luonnosvaihtoehtoa, VE1 ja VE2. Kaavaluonnosvaihtoehdot asetettiin julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ( Tänä aikana osallisilla oli mahdollisuus jättää luonnosvaihtoehdoista mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot Ehdotusvaihe Kaupunginhallitus valitsee kaavaluonnosvaihtoehdoista toisen jatkosuunnitte-

15 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 14 (25) lun pohjaksi. Se tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kaupunginhallituksessa ja niihin laaditaan vastineet. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu/viranomaisten työneuvottelu Hyväksymisvaihe Viitasaaren kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kirjallinen ilmoitus asemakaavan hyväksymisestä lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Päätös asemakaavan hyväksymisestä saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL ). Asemakaava tulee voimaan 30 päivän kuluttua hyväksymispäätöksestä kuuluttamisen jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan samalla tavoin kuin hyväksymispäätöksestä Viranomaisyhteistyö Kaavasta järjestettiin MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Kaavasta pyydetään viranomaisilta lausunnot sekä luonnosettä ehdotusvaiheessa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden alle 3000 k-m²:n suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen kortteleiden 75, 83 ja 85 väliselle nykyisen kaavan mukaiselle puistoalueelle. Asemakaavassa tutkitaan ja osoitetaan uuden kaupan vaatimat liikennejärjestelyt. Tavoitteena on ollut suunnitella kevyen liikenteen, autoliikenteen ja logistiikan osalta viihtyisä, toimiva ja turvallinen ympäristö, jossa monipuoliset palvelut ja toiminnot yhdistyvät. Kaupunki tekee maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä. 4.4 Rakennemallit Kaavoituksen alkuvaiheessa laadittiin koko alueelta 3 rakennemallivaihtoehtoa, joissa tarkasteltiin erilaisia maankäytön ja liikennejärjestelyjen vaihtoehtoja. Rakennemallivaiheella on ollut tarkoitus saada riittävän laaja osallistuminen ja tietopohja hyvän kaavaratkaisun jatkovalmisteluun.

16 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 15 (25) KUVA 11. Rakennemallivaihtoehdot. Rakennemallivaihtoehdot olivat nähtävillä 14 päivän ajan, samanaikaisesti kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä oli mahdollisuus esittää kirjallinen mielipiteensä OAS:sta ja rakennemalleista. Nähtävilläolon aikana ei kummastakaan esitetty yhtään mielipidettä. Kaavan suunnittelua jatkettiin kaupunginhallituksen kokouksessaan tekemän periaatelinjauksen mukaisesti rakennemallin VE 2 pohjalta. 4.5 Kaavaluonnosvaihtoehdot KUVA 12. Kaavaluonnosvaihtoehdot VE1 ja VE2.. Rakennemallin VE 2 pohjalta laadittiin kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa VE1 ja VE2. Ne eroavat toisistaan Kennääntien ja Haapaniementien kulmauksessa olevien tonttien osalta. VE1:ssä nykyinen kalusteliikekäytössä oleva tontti on

17 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 16 (25) osoitettu osittain osaksi vähittäiskaupan suuryksikön aluetta (KM-1), jolloin sen laajennukselle ja paikoitukselle on väljemmin tilaa. Toinen puoli ko. tonttia on osoitettu alavaksi puistoksi, jossa voidaan viivyttää hulevesiä. VE2:ssa kyseinen tontti on omana liikerakennusten korttelialueena (K) ja rakentuu sen mukaan (nykyinen tai uusi rakennus). 4.6 Mielipiteet ja lausunnot valmisteluvaiheessa Luonnosvaiheen kuulemisen aikana ei myöskään saatu yhtään mielipidettä. Viranomaislausunnot saatiin Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen ELYkeskukselta ja Keski-Suomen museolta. Keski-Suomen liitolla ei ollut huomautettavaa. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto koski hulevesiselvityksen täydentämistarvetta, mahdollisten pima-kohteiden huomioimista kaavamääräyksissä. Keski-Suomen museo esitti, että kaavahanketta jatkettaessa tutkitaan Haapaniementien 6 ja 8 rakennusten kaavalliset säilyttämismahdollisuudet / kaavamerkinnät. Museon lausunnossa edellytettiin edelleen, että kaavassa varmistetaan se, ettei tyyppitaloalueen maisemakuvaan aiheuteta merkittävää haittaa vähittäiskaupan suuryksikön ja sen paikoituksen rakentamisesta. Lausunnot huomioitiin kaavaehdotuksen valmistelussa. Tiivistelmä lausunnoista ja vastineet niihin ovat selostuksen liitteenä. Liite 4. Luonnosvaiheen vastineet. 4.7 Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet Täydentyy kaavaprosessin kuluessa.

18 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 17 (25) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaehdotus KUVA 13. Kaavaehdotus.Ote kaavakartasta. Kaavaluonnosvaihtoehtojen valinta jatkosuunnitteluun tehtiin maankäyttötiimin tästä kaavasta vastaavan projektiryhmän (toimialajohtaja, aluearkkitehti ja kartoittaja) toimesta. Kaavaehdotus on laadittu kaavaluonnosvaihtoehtoa VE2 jalostaen, koska sen nähtiin parhaiten vastaavan tulevaisuuden tarpeita ja olevan realistisin. Kaavaehdotuksen laadinnassa huomioitiin kaupunginhallituksen periaatelinjaus, jonka mukaan rakennemalli VE2 on jatkotyön pohjana. Asemakaavamuutos koskee kortteleita 75, 83 ja 85 sekä näihin liittyviä puistoja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 75, 83 ja 85 sekä näihin liittyvät puisto- ja katualueet. Keskeistä kaavaehdotuksessa on kahden vähittäiskaupan suuryksikön aluevaraukset. Alueet on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1). Näistä Kennääntiehen rajoittuva mahdollistaa uuden vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen kerrosalan ollessa enintään 2950 k-m 2 ja kerrosluvun I. Ajoyhteys alueelle on Kennääntieltä sekä uuden kadun (Haapakuja) kautta, jonka liittymä on Haapaniementiellä. Myös Lidl:in tontti on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikön merkinnällä (KM-1). Sen kerrosalaa on korotettu 2600 k-m 2 :iin ja kerroslukuna on edelleen I. Muiden korttelialueiden käyttötarkoitukset on muutettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jossa rakennuksiin voidaan sijoittaa myös ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia tuotanto- ja varastotiloja (KLTY-1 ja KLTY-2). KLTY-merkinnällä halutaan luoda sijoittumisedellytyksiä monenlaiselle liike-

19 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 18 (25) toiminnalle, joka hakee synergiaetua suuryksiköiden läheisyydestä ja joka voi sijoittua ympäröivien asuinalueiden keskelle. Korttelin 75 entinen TY-korttelialue (tontti 3) on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (KLTY-2) tonttitehokkuuden säilyessä entisenä eli e= 0,40 ja kerroslukuna II. Samalla KLTY-2 -merkinnällä osoitetaan myös korttelin 83 vanhentunut huoltoaseman korttelialue-merkintä (LH), tonttitehokkuutena entinen e=0,40 ja kerroslukuna II. Molemmat kohteet ovat nykyisen tai aiemman toimintansa (huoltoasema- ja korjaamotoimintaa) perusteella mahdollisesti pilaantuneen maaperän (pima) kohteita. Tästä syystä näitä koskevaan KLTY-2 kaavamerkintään sisällytettiin määräys, jonka mukaan maaperä on tutkittava, ja mikäli maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Vastaavalla käyttötarkoituksella (KLTY-1) ja ohjeellisella tonttijaolla on osoitettu korttelin 85 entinen AP-korttelialue (asuinrakennus) ja korttelin 83 ALkorttelialue (entinen kelloliike ja huonekaluliike). Kaava mahdollistaa pienemmät erilliset rakennukset tai yhden suuremman. Molempien tonttitehokkuus on e=0,40 ja suurimpana sallittuna kerroslukuna II. Haapaniementie 6 ja 8 rakennukset ovat paikallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita (inventoitu 2007). On toivottavaa, että ne voisivat säilyä käytössä ja osana monipuolista kaupunkiympäristöä. Mikäli alueelle on jossain vaiheessa tulossa kaavan mahdollistamaa yritystoimintaa, jossa rakennuksia ei voida hyödyntää, ei kaavalla haluta kuitenkaan estää niiden purkamista. Kohteet on osoitettu kaavaan sr-3 merkinnällä: Suojeltava rakennus / paikallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Rakennuksen korjaus - ja muutostöissä tulee rakennustaiteelliset ominaispiirteet säilyttää. Rakennuksen säilyminen on kaupunkikuvan kannalta toivottavaa. Suunnittelualueen puistojen kaavamerkinnöissä on huomioitu niiden erityinen tehtävä. Haapatien omakotitalojen ja vähittäiskaupan suuryksiköiden välinen puisto on osoitettu merkinnällä VP-ev, joka tarkoittaa puistoa / suojaviheraluetta. Kaavamääräyksen mukaan aluetta on hoidettava puistomaisena suojaviheralueena, jonne voidaan rakentaa melusuojausta maastoa muotoilemalla. Alueelle tulee istuttaa suojaavaa puustoa ja pensaita. Suunnittelualueen keskelle on osoitettu pieni puisto, jonka tehtävä on hulevesien viivyttäminen. Se on osoitettu merkinnällä VP-hv, joka tarkoittaa puistoa, joka voidaan muotoilla, rakentaa ja hoitaa pintavesien imeytykseen ja viivytykseen soveltuvana alueena. Hulevesistä on annettu omat määräykset: hule 1- ja hule-2. Uusi vähittäiskaupan suuryksikkö muuttaa eniten ympäristön vesiolosuhteita. Se sijoittuu alavaan pajukkoa kasvavaan kosteikkoon, jonne hulevedet laajalti ympäristöstä ovat valuneet ja jossa ne ovat suurelta osin myös imeytyneet. Kun mahdollinen rakentaminen muuttaa tilannetta merkittävästi, on kaavamääräyksin varmistettava se, että hulevesiä viivytetään ja imeytetään syntypaikalla riittävästi, jotta vältetään tulviminen Keskitien ympäristössä. Tämä on kaavan hulevesiselvityksen ja sen vaikutusarviointien suositus. Hule-2 merkinnän mukaan vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pinta-alaneliömetriä kohti. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa

20 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 19 (25) täyttymisestään ja ne tulee varustaa ylivuotojärjestelmällä. Muille tonteilla on käytetty määräystä hule-1. Sen mukaan tontilta tulevat hulevedet johdetaan kaavakartassa osoitettuun sadevesiviemärin liitoskohtaan. Liitoskorkeuden määrittää vesilaitos. Kaavakarttaan on merkitty sadevesiviemärin liitoskohta Haapaniementien varteen merkinnällä svlk. Maakaapelin ja hulevesiviemärin sijainti (rasite) osoitetaan kaavassa johtoa varattuna alueen osana. Kevytliikenteen yhteys osoitetaan Haapakujalta Kennääntielle. Haapasaarentien pohjoispuolelle on tarpeen rakentaan kevytliikenteen väylä kierotliittymän ja Haapakujan välille. Sitä ei osoiteta erikseen kaavassa, koska se sijoittuu katualueelle. Näin kaavamerkinnöissä ja määräyksissä on huomioitu erityisesti hulevesien käsittely, toimiva liikenneratkaisu, rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja puistoalueiden käyttö suojaviheralueena. Kaavan tavoitteena on ollut kevyen liikenteen, autoliikenteen ja logistiikan osalta toimiva, turvallinen ja viihtyisä ympäristö, jossa monipuoliset palvelut ja toiminnot yhdistyvät. Tälle kaava luo hyvät edellytykset. Tämä selostus koskee päivättyä kaavaehdotuskarttaa. 5.2 Kaavan vaikutukset Kaupalliset vaikutukset Kaavan merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat kauppaan ja liikenteeseen. Tähän kaavaselostukseen on poimittu keskeiset vaikutusarvioinnit erillisestä liikenneselvityksestä ja kaupallisten vaikutusten arvioinnista. Kaava-alueen kaupan ratkaisu suhteessa lisäpinta-alan tarpeeseen Kaupallisten vaikutusten arvioinnissa todetaan, että kaavamuutoksen mahdollistama vähittäiskaupan pinta-alan lisäys (noin 2500 k-m 2 ) ei ole huomattava (noin 20%) suhteessa nykyiseen yhteenlasketun tavaratalokaupan ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan pinta-alaan (noin k-m 2 ). Hanke lisää erikoistavarakaupan ja tavaratalojen pinta-alaa yli Viitasaaren vuoden 2030 tarpeen (lähes k-m 2 ), mutta yhteenlaskettu pinta-ala jää silti alle koko vaikutusalueen vuoden 2012 pinta-alatarpeen (lähes k- m 2 ). Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen ja ostosmatkoihin Hanke parantaa Viitasaaren erikoiskaupan tarjontaa kokonaisuutena, mutta saattaa vauhdittaa kaupan rakennemuutosta heikentäen joidenkin pienempien erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiä. Selvitystä laadittaessa kaavaluonnos ei kuitenkaan ollut vielä käytettävissä ja asemakaavan lopullinen sisältö ei ollut tiedossa. Kaavaluonnos ei kuitenkaan poikkea merkittävästi selvityksessä käytetyistä tiedoista. Selvityksiä tarkennetaan kaavaehdotusvaiheeseen mennessä.

21 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 20 (25) Vaikutusalue ei maantieteellisesti juurikaan kasva, mutta joidenkin asukkaiden todennäköisyys asioida Viitasaarella verrattuna muihin keskuksiin kasvaa, kun Viitasaaren houkuttelevuus uuden pinta-alan myötä lisääntyy. Mallinnuksen mukaan Viitasaaren vaikutusalueen väestöpohja kasvaa noin 500 asiakkaalla muutoksen jälkeen. Toisin sanoen Viitasaari on muutoksen jälkeen todennäköisin asiointipaikka 500 uudelle asiakkaalle, jotka ovat aikaisemmin asioineet todennäköisemmin muissa keskuksissa. Tämä on vain 5 prosentin lisäys verrattuna Viitasaaren nykyiseen asiakaspohjaan. Kaupallisten selvitysten yhteenvetona voidaan todeta, että asemakaavamuutoksen mahdollistamalla vähittäiskaupan hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Viitasaaren keskustaajaman tai muiden keskusten kaupallisten palveluiden kehittämiseen päivittäis- ja tavaratalokaupan tai muun keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Vaikutukset todennäköisesti jäävät marginaalisiksi. Arvio perustuu pääosin asiointitodennäköisyys-mallinnuksen antamiin tuloksiin. Viitasaaren vähenevän asukaspohjan vuoksi erikoistavarakaupan toimintaedellytykset heikkenevät tulevaisuudessa siitä huolimatta, että kulutuksen todennäköinen kasvu lisääkin pinta-alan laskennallista tarvetta. Hanke saattaa korvata joitakin yksittäisiä pienempiä erikoistavarakaupan toimijoita, joille ei enää jatkossa ole riittävää asiakaspohjaa. Hankkeen laaja tavaravalikoima mahdollistaa sellaisten erikoistavarakaupan tuotteiden (esim. käsityötarvikkeet, kalastus ja retkeily, kodintavara), joita ei voisi Viitasaaren kokoisessa keskuksessa kannattavasti myydä erikoisliikkeistä. Hankkeen toteutuminen voi vauhdittaa kaupan rakennemuutosta, mutta pienten erikoisliikkeiden toimintaedellytykset Viitasaarella olisivat tulevaisuudessa joka tapauksessa suhteellisen heikot Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Liikenteelliset vaikutukset Kaava-alue sijaitsee Viitasaaren keskusta-alueella eikä sillä ole näin ollen merkittäviä vaikutuksia Viitasaaren yhdyskuntarakenteeseen koko kunnan tasolla. Keskustarakenteen sisällä hanke kuitenkin siirtää osaltaan kaupallista painopistettä pois Keskitieltä ja torin ympäristöstä kohti itää, alueelle, jossa jo nyt on merkittäviä kaupallisia toimijoita, kuten Lidl ja S-market. Nämä kaupat ovat jo osaltaan muuttaneet keskustan rakennetta ja siirtäneet kaupallista painopistettä pois Keskitien ympäristöstä. Hankkeen sijoittuminen kaava-alueelle vahvistaa entisestään tätä kehitystä ja heikentää Keskitien ja toriympäristön erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiä. Tilanne tuo haasteita myös toriympäristön elävänä pysymiseen pelkkä asuinrakentaminen ei sitä takaa. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että kun asemakaava toteutuu tässä selvityksessä käytettyjen oletusten mukaisina, ei asemakaavamuutoksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia huomioiden, että Keskitien painoarvo kaupallisena painopisteenä on jo ennestään heikentynyt. Kaava-alue on hyvin autoliikenteen saavutettavissa Haapaniementien ja Haapakujan kautta. Pysäköinti- ja huoltoliikenne ohjataan alueelle Haapaniementien ja Kennääntien kautta. Uuden kaupan suuryksikön liikennetuotoksesta

22 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 21 (25) 80% oletettiin olevan uutta ja 20% muualta siirtyvää liikennettä. Tällöin Haapaniementien liikennemäärä kasvaisi noin 130 ajoneuvolla perjantaiiltahuipputunnin aikana ja siten lähes kaksinkertaistaisi kadun liikennemäärän. Lisääntyvä liikenne lisää liikenteen aiheuttamia häiriöitä (melu, päästöt, liikenneturvallisuusongelmat) lähialueella. Kaupan suuryksikön rakentumisella ei ole vaikutusta Viitasaaren liikenneverkon toimivuuteen. Toimivuustarkastelujen perusteella liikenneverkon liittymät toimivat erittäin hyvin kaupan rakentumisen jälkeen ja liittymissä on runsaasti liikenteen kasvunvaraa. Kaava-alueelta on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Viitasaaren keskustaan sekä asuinalueille. Haapaniementien ja Pappilantien kiertoliittymästä osoitetaan jalankulku- ja pyöräily yhteys Lidlin pihan kautta alueelle. Lisäksi Kennääntien kautta on yhteys jalan ja pyörällä kaupan suuryksikköön. Myöskään keskeinen ulkoilureitti Kennääntien pohjoispuolelta Haapatien kautta Ukontielle ei risteä kaupan suuryksikön tuottaman liikenteen kanssa. Yhteys alueelta linja-autoasemalle järjestyy olemassa olevia kävely- ja pyöräilyyhteyksiä pitkin. Suhteellisen vähäisestä liikennemäärästä johtuen turvalliset risteämiset autoliikenteen kanssa on järjestettävissä tasoylityksinä Vaikutukset taajamakuvaan ja elinympäristöön Vaikutus taajamakuvaan ja elinympäristön viihtyisyyteen on selkeästi positiivinen vähittäiskaupan korttelin osalta, vaikka puistoalue pienenee rakentamisen myötä. Puisto on todellisuudessa ollut lähes luonnontilainen ja hoitamaton eikä sitä ole voinut käyttää kulkureittinä tai virkistysalueena. Kevyenliikenteen reittien osoittaminen täydentää osaltaan kevyenliikenteen verkkoa ja parantaa luontaisia kulkuyhteyksiä. Toisaalta kaupallisen keskustan painopisteen siirtyminen voi näivettää torin ja Keskitien ympäristöä ja vaikuttaa siellä negatiiviseen suuntaan, mikäli ympäristön elinvoimaisuuden säilymiselle ei löydetä uusia ratkaisuja Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kaavalla ei siten ole merkittäviä vaikutuksia luontoon. Kaavan maisemalliset vaikutukset syntyvät vähittäiskaupan suuryksikön suuren rakennusmassan ja laajan paikotiusalueen rakentamisesta ja kohdistuvat Ukontien asuinalueeseen. Vaikutuksia lievennetään kaavamerkinnällä VP-ev, joka edellyttää puistoalueen hoitoa suojaviheralueena Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Suunnittelualueen rakennetun ympäristön paikallisesti arvokkaat kohteet ovat Haapaniementie 6 ja 8. Nämä on osoitettu kaavassa merkinnällä sr-3, joka tarkoittaa Suojeltava rakennus / paikallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Rakennuksen korjaus - ja muutostöissä tulee rakennustaiteelliset ominaispiirteet säilyttää. Rakennuksen säilyminen on kaupunkikuvan kannalta toivottavaa. Merkintä nostaa niiden paikallisen arvon esiin, mutta ei estä nii-

23 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 22 (25) den purkamista, mikäli se korttelialueiden rakentamisen kannalta on välttämätöntä. Suunnittelualuetta sivuava Ukontien asuinalue on myös paikallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde (alue). Kaavan vaiktuukset siihen ovat maisemalliset ja ne on kuvattu kohdassa Vaikutukset hulevesiverkostoon ja hulevesien hallintaan Suunnittelualueen rakentamattoman puistoalueen rakentaminen lisää syntyvien hulevesien määrää. Lisäyksen suuruus riippuu rakennettavasta kattopinta-alasta ja päällystettyjen pihojen määrästä. Käytännöstä suunnitellun tontin valumakerroin kasvaa arvosta noin 0,1 arvoon noin 0,6-0,7. Alueen hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti on rajallinen. Suunnittelualue sijoittuu keskelle rakennettua ympäristöä, jonka hulevesiverkostot on mitoitettu ja rakennettu aiemmin eikä niissä useinkaan ole varauduttu virtaaman suureen kasvuun. Itään virtaavien hulevesien kapasiteettiä rajoittaa Liikenneviraston hulevesipumppaamo. Suurin osa kaavamuutosalueen uusista hulevesistä suuntautuu länteen Haapaniementien ja Keskitien väliseen ojaan ja myöhemmin Keskitieltä lähtevään hulevesiviemäriin. Hulevesiviemärin koko on 500 mm ja keskimääräinen kaltevuus on 0,32 %. Hulevesiviemärin laskennallinen kapasiteetti on putken 70 % täyttöasteella 160 l/s ja 100 % täyttöasteella eli täydellä putkella 220 l/s. Hulevesiviemärin kapasiteetti on normaalitilanteessa riittävä, mutta huippuvirtaamien kasvaminen uuden maankäytön myötä pitää estää viivyttämällä hulevesiä. Alueen tulvareitit suuntautuvat etelään Lidl:n tontin reunalla ja Haapatiellä sekä länteen Kenääntiellä. Etelään suuntautuva tulvareitti kulkee Ukontietä ja Kokkilantietä valtatien 4 alikulkuun, joka katkaisee tulvareitin. Alikulut ovatkin rankkasateiden aikana tulvariskin kannalta kriittisiä kohtia, jos vettä sataa pumppaamon kapasiteettiä enemmän. Länteen suuntautuva tulvareitti kulkee Haapaniementieltä lähtevässä ojanotkossa Keskitielle asti. Siinä oja siirtyy putkeen ja maanpäällinen tulvareitti katkeaa. Verkoston kapasiteetin ylittyessä hulevedet virtaavat Haapasalmeen kerrostalotonttien läpi. Haapaniementien länsipuolelle Keskitielle virtaavaan ojaan olisi mahdollista sijoittaa viivytysallas. Allas voidaan rakentaa, jos tarvetta myöhemmin ilmenee. Allas sijoittuisi kaavamuutosalueen ulkopuolelle alueelle, joka on kaavoitettu VL-alueeksi. Allas voisi olla kooltaan m 2. Vähittäiskaupan suuryksikön tontilla pysäköinti- ja viheralueille kertyvät hulevedet voidaan johtaa viivytyspainanteisiin, joissa hulevesiä on myös mahdollista suodattaa imeyttämällä vesiä multa-hiekkakerroksen läpi. Alueen uusien piha- ja pysäköintialueiden suunnittelussa pitää huomioida riittävät tilavaraukset hulevesien hallinnalle. Alueen maaperä ei ole ihanteellista hulevesien imeyttämiselle. Imeyttämistä tapahtuu luultavasti jonkin verran hulevesirakenteista mutta pelkän imeyttämisen varaan alueen hulevesijärjestelmiä ei saa rakentaa. Syntyvien hulevesien määrää voidaan vähentää rakentamalla päällystettyä pihaa vain tarvittava mää-

24 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 23 (25) rä ja jättämällä loppuosa viheralueeksi tai sorapinnalle. Päällystetyllä alueella voidaan myös käyttää vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Uutta vähittäiskaupan suuryksikön tonttia ympäröivät rakennukset on huomioitava alueen suunnittelussa siten, ettei tontilta pääse valumaan vesiä tulvatilanteessa rakennusten vierelle ja ettei tontilla imeytetä hulevesiä liian lähellä naapurirakennuksia. Vaikutukset hulevesiin ja hulevesien hallinta uudella vähittäiskaupan suuryksikön tontilla on kuvattu täydennetyssä Hulevesiselvityksessä, joka on kaavan erillisselvitys. Tähän selostukseen on sisällytetty poikkeuksellisen kattavasti otteita ko. selvityksestä asian tärkeydestä johtuen. KUVA 14. Maankäytön tehostumisen vaikutus hulevesien määrään (lähde hulevesiselvitys, s.1). KUVA 15. Viivytys- ja suodatuspainanteen toimintaperiaate (lähde hulevesiselvitys, s.11).

25 VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus - EHDOTUS 24 (25) 6 KAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan toteuttaa heti, kun se on saanut lainvoiman. Toteuttajatahoja ovat yritykset ja Viitasaaren kaupunki. 7 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen on selostuksen erillisenä liitteenä. VIITASAAREN KAUPUNKI / Wiitaunioni maankäyttö Viitasaarella Tapani Savolainen Helena Raatikainen Teknisentoimen toimialajohtaja aluearkkitehti, YKS 413