KUNTAKATSAUS 2018 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN

Transkriptio

1 KUNTAKATSAUS 2018 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN

2

3 KUNTAKATSAUS 2018 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN Helsinki Helsingfors 2018

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Leena Aulaskari Kannen kuva Pärmbild Cover photograph: Shutterstock/Robert Kneschke Kannen suunnittelu Pärmdesign Cover design: Irene Matis Taitto Ombrytning Layout: Hilkka Lehtonen 2018 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print) Helsinki Helsingfors 2018

5 Alkusanat Kuntakatsaus 2018 Suomi-tietoa alueittain on julkaisu alueellisen tiedon tarkasteluun. Päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille julkaisu tarjoaa muokattuina keskeisimmät kunnittaiset, maakunnittaiset ja väestömäärän mukaan ryhmitellyt tilastotiedot teemoittain. Tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotietoja. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niiden alueellisia eroja kuvataan havainnollisesti teemakarttoina ja tilastokuvioina. Katsauksen teemakartat ja tilastokuviot ovat tilattavissa maksullisena palveluna osoitteesta: Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Leena Aulaskari, Riia Arvela, Sirkku Hiltunen ja Hilkka Lehtonen sekä erikoistoimittaja Jouni Kotkavuori. Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2018 Hannele Orjala Tietopalvelujohtaja Tilastokeskus 3

6 Sisällys Alkusanat Asuminen Julkinen talous Koulutus Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Rakentaminen Sosiaaliturva Teollisuus Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Työmarkkinat Väestö Yritykset ja toimipaikat Liitteet Tilastokeskus

7 ASUMINEN SISÄLLYS 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan Asuntokuntien keskikoko maakunnittain Asuntokuntien keskikoko kunnittain Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan Asuntojen pinta-ala maakunnittain Asuntojen pinta-ala kunnittain Uudet asunnot kunnan asukasluvun mukaan Uudet asunnot maakunnittain Uudet asunnot kunnittain Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.14 Kesämökit maakunnittain 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.15 Kesämökit kunnittain 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.16 Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan Vuokra-asuminen maakunnittain Vuokra-asuminen kunnittain Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa 2017

8 6 Tilastokeskus

9 Asuminen Asuminen Asuntokunnan keskikoko oli koko maassa 2,01 henkilöä vuoden 2017 lopussa. Asuntokunnat olivat keskimääräistä pienempiä yli asukkaan kaupungeissa. Suurimmat asuntokunnat olivat Keski-Pohjanmaalla (2,2) ja Luodon kunnassa (3,2). Suomalaisilla asuntokunnilla on keskimäärin 40,5 neliömetriä asuinpinta-alaa henkilöä kohden. Vähiten alaa on Helsingissä (34 neliötä/henkilö), eniten Sottungassa (57,8). Koko maan asuntokunnista 45,3 % asuu kerrostaloasunnoissa ja 53,0 % rivi- ja pientaloissa. Rivi- ja pientaloasuminen on yleisintä alle asukkaan kunnissa. Suhteellisesti vähiten rivi- ja pientaloissa asutaan Helsingissä (13,3 %) ja eniten Merijärvellä (98,8 %). Asuntokunnan muodostavat samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Reilu 8 % Suomen kaikista asunnoista on rakennettu vuonna 2010 tai sen jälkeen. Suhteellisesti eniten 2010-luvulla valmistuneita on suurimmissa kaupungeissa, 10,7 % asunnoista, ja vähiten pienimmissä kunnissa, 4,8 %. Maakunnittain osuus on suurin Ahvenanmaalla ja pienin Kainuussa. Kunnista uusia asuntoja on eniten Jomalassa, yli 29 %, vähiten Kaskisissa, Rautjärvellä ja Valtimolla, alle prosentin. Vuonna 2017 vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa euroa. Kalleimmat neliöhinnat maksettiin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä hinnat olivat keskimäärin euroa/neliömetri. Valtimon kunnassa vanhan osakeasunnon sai halvimmalla (535 euroa/neliömetri). Suurista kaupungeista Kouvolassa neliöhinnat olivat edullisimmat (1 125 euroa). Vuoden 2018 alusta päivitettiin vanhojen osakeasuntojen laskennassa käytettyjä laatukorjausmalleja ja indeksilaskennassa käytettyjä painoja. Tämän vuoksi hintatieto ei ole vertailukelpoinen aiempien julkaisujen tietoihin. Pääkaupunkiseudun asumisen kalleus näkyy myös vuokrissa. Keskimääräinen vuokra siellä oli 15,72 euroa/neliömetri ja Helsingissä 16,46 euroa/neliömetri. Yli asukkaan kunnissa vuokra oli 13,56 euroa ja alle asukkaan kunnissa 9,45 euroa. Koko maassa keskimääräinen vuokra oli 12,80 euroa neliöltä. Koko maan vakinaisesti asutuista asunnoista vajaa kolmannes oli vuokra-asuntoja vuonna Vuokra-asuminen on yleisintä asukasluvultaan suurimmissa kunnissa. Kunnittain vuokra-asumisen osuus oli suurin Helsingissä, 48,7 % ja pienin Ruskolla, 6 %. Maakunnittain vuokra-asuminen oli yleisintä Uudellamaalla ja vähäisintä Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli kesämökkiä. Kaikkiaan 65 kunnassa oli enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Kunnista suhteellisesti mökkivaltaisin oli Kustavi (638 mökkiä/100 asuttua asuntoa). Yleensäkin alle asukkaan kunnissa oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Tilastokeskus, asuminen; Tilastokeskus 7

10 Asuminen Kuvio 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta 2,0 1,9 2,0 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1 Kuvio 1.2 Asuntokuntien keskikoko maakunnittain 2017 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Uusimaa Kanta-Häme Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo 2,2 2,2 2,2 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 Koko maa 2,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta 8 Tilastokeskus

11 Asuminen Kuvio 1.3 Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Henkilöä/asuntokunta 1,6 1,9 2,0 2,1 2,2 2,3 3,2 Vuoden 2018 aluerajat Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 9

12 Asuminen Kuvio 1.4 Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 36,4 41,4 40,5 42,2 43,6 45,9 45,1 46, Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä Kuvio 1.5 Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2017 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Lappi Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 46,5 45,1 44,4 44,2 43,3 43,1 42,5 42,5 42,5 42,5 42,4 42,4 42,2 42,0 41,5 40,6 40,1 40,0 36,9 Koko maa 40, Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 10 Tilastokeskus

13 Asuminen Kuvio 1.6 Asuntojen pinta-ala kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 34,0 43,0 43,1 45,5 45,6 47,2 47,3 57,8 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 11

14 Asuminen Kuvio 1.7 Uudet asunnot kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 4, (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 4,7 5,2 7,0 7,4 8,2 8,4 10, Rakennusvuosi 2010 tai uudempi, osuus asunnoista, % Kuvio 1.8 Uudet asunnot maakunnittain 2017 Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Lappi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Etelä-Karjala Satakunta Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu 3,4 3,2 3,9 4,8 5,1 7,1 6,9 6,5 6,4 6,4 9,7 9,0 8,6 8,4 8,2 8,0 11,0 10,8 11,9 Koko maa 8, Rakennusvuosi 2010 tai uudempi, osuus asunnoista, % 12 Tilastokeskus

15 Asuminen Kuvio 1.9 Uudet asunnot kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rakennusvuosi 2010 tai uudempi, osuus asunnoista, % 0,6 3,0 3,1 5,0 5,1 8,0 8,1 29,4 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 13

16 Asuminen Kuvio 1.10 Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain 2017 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Kainuu Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Uusimaa Koko maa Osuus asuntokunnista, % Rivi- ja pientalot Kerrostalot Muut rakennukset Kuvio 1.11 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) (108) (58) (43) (30) (17) (9) 28,6 Kunnat yhteensä (311) 55,6 53,0 64,3 74,9 82,3 90,9 94, Osuus asuntokunnista, % 14 Tilastokeskus

17 Asuminen Kuvio 1.12 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus asuntokunnista, % 13,3 75,0 75,1 90,0 90,1 95,0 95,1 98,8 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 15

18 Asuminen Kuvio 1.13 Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti Kuvio 1.14 Kesämökit maakunnittain 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin Etelä-Savo Ahvenanmaa Lappi Kainuu Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Koko maa Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti 16 Tilastokeskus

19 Asuminen Kuvio 1.15 Kesämökit kunnittain 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin Maakuntaraja Maakuntakeskus Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 17

20 Asuminen Kuvio 1.16 Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa 2017 Helsinki Pääkaupunkiseutu 1) Espoo-Kauniainen Vantaa Porvoo Järvenpää Tampere Kerava Kehyskunnat Turku Hyvinkää Kuopio Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Hämeenlinna Kokkola Joensuu Lahti Mikkeli Oulu Lappeenranta Muu Suomi 2) Rovaniemi Riihimäki Rauma Pori Kajaani Kotka Kouvola Koko maa Neliöhinta, /m 2 1) Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 2) Pl. pääkaupunkiseutu Kuvio 1.17 Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain 2017 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Savo Satakunta Lappi Kainuu Kymenlaakso Koko maa Neliöhinta, /m 2 18 Tilastokeskus

21 Asuminen Kuvio 1.18 Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Neliöhinta, /m Ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 19

22 Asuminen Kuvio 1.19 Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 18, (110) (60) (42) 17,9 19,6 21, (29) 24, (17) 31, (9) 43,4 Kunnat yhteensä (311) 32, Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % Kuvio 1.20 Vuokra-asuminen maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Ahvenanmaa Kainuu Kanta-Häme Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 32,6 32,4 32,2 31,4 30,7 30,3 30,2 29,9 29,6 28,2 28,0 27,8 27,4 26,2 26,2 25,2 24,8 23,1 38,4 Koko maa 32, Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % 20 Tilastokeskus

23 Asuminen Kuvio 1.21 Vuokra-asuminen kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % 6,0 16,0 16,1 20,0 20,1 23,0 23,1 48,7 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 21

24 Asuminen Kuvio 1.22 Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa 2017 Helsinki Vantaa Espoo-Kauniainen Tampere Jyväskylä Turku Kuopio Lahti Porvoo Rovaniemi Hämeenlinna Joensuu Lappeenranta Mikkeli Oulu Vaasa Kajaani Seinäjoki Kotka Pori Kokkola Kouvola Rauma 14,29 14,22 13,29 12,64 12,57 12,50 12,42 12,24 12,07 12,03 11,99 11,77 11,69 11,63 11,62 11,45 11,32 11,13 11,09 10,58 10,06 10,01 16,46 Alle asukasta 9, asukasta 11, asukasta 11,33 Yli asukasta 13,56 Kehyskunnat 1) 12,77 Muu Suomi 2) 11,34 Pääkaupunkiseutu 3) 15,72 Koko maa 12, Neliövuokra, /m 2 /kk 1) Kehyskunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Riihimäki, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti 2) Pl. pääkaupunkiseutu 3) Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 22 Tilastokeskus

25 JULKINEN TALOUS SISÄLLYS 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan Tuloveroprosentti maakunnittain Tuloveroprosentti kunnittain Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan Kuntien verotulot maakunnittain Verotulot kunnittain Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan Kuntien valtionosuudet maakunnittain Valtionosuudet kunnittain Kuntien lainakanta kunnan asukasluvun mukaan Kuntien lainakanta maakunnittain Lainakanta kunnittain Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan Kuntien vuosikate maakunnittain Vuosikate kunnittain Vuosikate kunnittain 2016

26 24 Tilastokeskus

27 Julkinen talous Julkinen talous Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,86 vuonna Kunnittain veroprosentit vaihtelevat 16,50:n ( Jomala) ja 22,50:n (Teuva, Reisjärvi ja Jämijärvi) välillä. Yli asukkaan kaupungeissa veroprosentti on keskimäärin 18,89. Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla tuloveroprosentti on keskimäärin alempi kuin koko maassa. Vuonna 2016 kuntien keskimääräiset verotulot olivat euroa asukasta kohti. Kuntakoon mukaan yli asukkaan kunnissa verotulot olivat suurimmat, euroa asukasta kohti. Maakunnista ne olivat suurimmat Uudellamaalla ja pienimmät Pohjois-Karjalassa. Kunnittain verotulot vaihtelivat Merijärven euroa/asukas ja Kauniaisen euroa/asukas välillä. Kuntien valtionosuudet olivat vuonna 2016 keskimäärin euroa asukasta kohti. Alle asukkaan kunnissa valtionosuus oli ja yli asukkaan kunnissa 943 euroa. Kunnittain valtionosuus oli suurimmillaan Utsjoella, euroa, ja pienimmillään Kauniaisissa, 46 euroa asukasta kohti. Maakunnista valtionosuus asukasta kohti oli suurin Kainuussa ja pienin Uudellamaalla. Kaikkiaan 104 kunnassa valtionosuus oli suurempi kuin verotulot. Kuntien lainakanta oli keskimäärin euroa asukasta kohti vuonna Velattomia kuntia oli edellisen vuoden tapaan neljä: Kauniainen, Enonkoski, Jomala ja Karvia. Suurin lainakanta asukasta kohti oli Reisjärvellä, euroa/asukas. Yli asukkaan kunnissa lainaa oli eniten, keskimäärin yli euroa asukasta kohti. Vähiten lainaa asukasta kohti oli asukkaan kunnissa. Maakunnittain lainakanta asukasta kohti oli suurin Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä, matalin Ahvenanmaalla. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan kunnan korollista pitkäja lyhytaikaista vierasta pääomaa. Lainakanta lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat. Kolmentoista kunnan vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvo vaihteli -632:n (Kyyjärvi) ja 1 521:n (Sottunga) välillä ollen keskimäärin 494 euroa asukasta kohti. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin. Vuosikatteen vuosittainen vaihtelu voi olla suurta. Tilastokeskus kerää pääosan tiedoista suoraan kunnilta ja kuntayhtymiltä. Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien tiedot kerää ja käsittelee Ålands statistik- och utredningsbyrå. Lähteet: Kuntaliitto; Tilastokeskus, kuntatalous; Tilastokeskus 25

28 Julkinen talous Kuvio 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan Kunnat yhteensä Lähde: Kuntaliitto Kunnan asukasluku 18,89 20,63 20,66 20,42 20,58 19,86 20,92 20,80 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti Kuvio 2.2 Tuloveroprosentti maakunnittain 2018 Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Kymenlaakso Lappi Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa 21,72 21,31 21,12 21,08 20,98 20,93 20,78 20,78 20,78 20,76 20,67 20,65 20,53 20,47 20,33 20,19 19,93 18,65 17,51 Koko maa 19,86 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti Lähde: Kuntaliitto 26 Tilastokeskus

29 Julkinen talous Kuvio 2.3 Tuloveroprosentti kunnittain 2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Tuloveroprosentti 16,50 20,50 20,75 21,00 21,25 21,75 22,00 22,50 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Lähde: Kuntaliitto Tilastokeskus 27

30 Julkinen talous Kuvio 2.4 Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) Euroa/asukas Kuvio 2.5 Kuntien verotulot maakunnittain 2016 Uusimaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Lappi Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Koko maa Euroa/asukas 28 Tilastokeskus

31 Julkinen talous Kuvio 2.6 Verotulot kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/asukas Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 29

32 Julkinen talous Kuvio 2.7 Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) Euroa/asukas Kuvio 2.8 Kuntien valtionosuudet maakunnittain 2016 Kainuu Etelä-Savo Lappi Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Karjala Satakunta Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Ahvenanmaa Uusimaa Koko maa Euroa/asukas 30 Tilastokeskus

33 Julkinen talous Kuvio 2.9 Valtionosuudet kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/asukas Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 31

34 Julkinen talous Kuvio 2.10 Kuntien lainakanta kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) Euroa/asukas Kuvio 2.11 Kuntien lainakanta maakunnittain 2016 Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kanta-Häme Pohjanmaa Keski-Suomi Uusimaa Kainuu Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Ahvenanmaa Koko maa Euroa/asukas 32 Tilastokeskus

35 Julkinen talous Kuvio 2.12 Lainakanta kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Euroa/asukas Vuoden 2017 aluerajat Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lappeenranta Lahti Kouvola Helsinki Tilastokeskus 33

36 Julkinen talous Kuvio 2.13 Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) Euroa/asukas Kuvio 2.14 Kuntien vuosikate maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjois-Karjala Satakunta Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Kainuu Kymenlaakso Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Koko maa Euroa/asukas Tilastokeskus

37 Julkinen talous Kuvio 2.15 Vuosikate kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/asukas Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 35

38 Kuvio 2.16 Vuosikate kunnittain 2016 Arvoiltaan 30 suurinta ja pienintä kuntaa Sottunga Kauniainen Kannonkoski Kristiinankaupunki Kittilä Föglö Tervola Puumala Saltvik Alajärvi Ranua Rautjärvi Finström Utsjoki Savukoski Korsnäs Kolari Taivalkoski Helsinki Maarianhamina Utajärvi Virrat Kitee Pirkkala Eurajoki Kustavi Sund Vantaa Kuhmoinen Vimpeli Petäjävesi Haapavesi Sotkamo Kemi Joroinen Pedersören kunta Ulvila Vesanto Pietarsaari Teuva Lestijärvi Nousiainen Taipalsaari Karvia Reisjärvi Humppila Luumäki Halsua Laihia Savitaipale Siikalatva Lapinjärvi Harjavalta Pyhäranta Kaskinen Vehmaa Jämijärvi Kökar Pyhäjärvi Kyyjärvi Koko maa Euroa/asukas 36 Tilastokeskus

39 KOULUTUS SISÄLLYS 3.1 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan Väestön koulutusaste maakunnittain Tutkinnon suorittaneet kunnittain Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat sukupuolen ja kunnan asukasluvun mukaan Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat sukupuolen mukaan maakunnittain Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat kunnittain Väestön koulutustaso kunnan asukasluvun mukaan Väestön koulutustaso maakunnittain 2016

40 38 Tilastokeskus

41 Koulutus Koulutus Vuonna 2016 väestön keskimääräistä koulutustasoa mittaava luku oli suurimmissa kaupungeissa 413 ja Uudellamaalla 406. Koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 252 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Koko 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 71,3 % suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon vuonna Tutkinnon suorittaneita asuu vähiten Föglössä (50,7 %), eniten Kauniaisissa (81,7 %). Yli asukkaan kunnissa osuus oli 74,4 %, ja alle asukkaan kunnissa 61,3 %. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Korkea-asteen tutkinto oli 30,4 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä. Suurimmissa kaupungeissa korkea-asteen suorittaneita oli eniten, 37,2 %. Alle asukkaan kunnissa osuus oli 17,5 %. Maakunnittain korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Uudellamaalla, 37,3 %, ja pienin Ahvenanmaalla, 23,4 %. Pelkän perusasteen suorittaneita vuotiaita henkilöitä oli vuonna Ikäryhmästä joka kuudes oli perusasteen varassa, miehistä hieman alle 19 % ja naisista 14 %. Suurimmat perusasteen varassa olevien osuudet olivat alle asukkaan kunnissa ja Ahvenanmaan maakunnassa. Kansallinen koulutusluokitus 2016 pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Koulutusastejaottelu noudattaa koulutusjärjestelmän rakennetta, jossa koulutus etenee alemmilta koulutuksen asteilta ylemmille. Mitä pidemmästä koulutuksesta on kysymys, sitä korkeampi on koulutusaste. Kansallinen koulutusaste 2016: 0: Varhaiskasvatus ja esiopetusaste, 1: Alempi perusaste, 2: Ylempi perusaste, 3: Toinen aste (mm. lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus), 4: Erikoisammattikoulutusaste, 5: Alin korkea-aste (mm. opistoaste, alimman korkea-asteen koulutus), 6: Alempi korkeakouluaste (mm. ammatillinen korkea-aste, alempi korkeakoulututkinto), 7: Ylempi korkeakouluaste, 8: Tutkijakoulutusaste, 9: Koulutusaste tuntematon. Vuonna 2016 kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset olivat koko maassa euroa asukasta kohti. Maakunnittain kustannukset olivat suurimmat Ahvenanmaalla, euroa. Sottungan kunnan opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset olivat kuntien pienimmät ja jäivät alle euron asukasta kohti. Suurimmat menot olivat Kauniaisissa, euroa/asukas. Lähteet: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne; Tilastokeskus, kansallinen koulutusaste; Tilastokeskus, kuntatalous; Tilastokeskus 39

42 Koulutus Kuvio 3.1 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Euroa/asukas Kuvio 3.2 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Kainuu Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Karjala Satakunta Kanta-Häme Etelä-Karjala Etelä-Savo Koko maa Euroa/asukas 40 Tilastokeskus

43 Koulutus Kuvio 3.3 Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/asukas Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 41

44 Koulutus Kuvio 3.4 Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 61,3 64,3 67,2 69,3 70,7 71,8 71,3 74, Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Kuvio 3.5 Väestön koulutusaste maakunnittain 2016 Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Uusimaa Lappi Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Kainuu Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Päijät-Häme Ahvenanmaa Koko maa Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Korkea-aste Toinen aste* Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa *Sisältää erikoisammattikoulutusasteen 42 Tilastokeskus

45 Koulutus Kuvio 3.6 Tutkinnon suorittaneet kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 50,7 63,0 63,1 66,0 66,1 70,0 70,1 81,7 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 43

46 Koulutus Kuvio 3.7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 17, (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 19,4 23,3 25,6 28,2 29,3 30,4 37, Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Kuvio 3.8 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa 31,4 29,8 29,3 28,8 28,8 27,3 27,0 25,9 25,9 25,5 25,1 25,0 24,8 24,5 24,5 24,5 23,8 23,4 37,3 Koko maa 30, Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 44 Tilastokeskus

47 Koulutus Kuvio 3.9 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 11,1 18,0 18,1 21,0 21,1 25,0 25,1 57,4 Vuoden 2017 aluerajat Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 45

48 Koulutus Kuvio 3.10 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat sukupuolen ja kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Miehet, osuus miesten ikäluokasta, % Naiset, osuus naisten ikäluokasta, % Kuvio 3.11 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat sukupuolen mukaan maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Uusimaa Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Karjala Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Koko maa Miehet, osuus miesten ikäluokasta, % Naiset, osuus naisten ikäluokasta, % 46 Tilastokeskus

49 Koulutus Kuvio 3.12 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Osuus ikäluokasta, % 0,0 13,0 13,1 16,0 16,1 19,0 19,1 42,9 Vuoden 2017 aluerajat Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 47

50 Koulutus Kuvio 3.13 Väestön koulutustaso kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) vuotta täyttäneiden koulutustaso Kuvio 3.14 Väestön koulutustaso maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Satakunta Kymenlaakso Etelä-Savo Ahvenanmaa Koko maa vuotta täyttäneiden koulutustaso 48 Tilastokeskus

51 MAA-, METSÄ- JA KALATALOUS SISÄLLYS 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain Alkutuotannon työllistävyys kunnittain Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan Maatilayritysten tulos maakunnittain Maatilayritysten tulos kunnittain Maatilayritysten tulos kunnittain 2016

52 50 Tilastokeskus

53 Maa-, metsä- ja kalatalous Maa-, metsä- ja kalatalous Alkutuotanto työllisti 3,2 % koko maan työllisistä vuonna Alkutuotantovaltaisimpia maakuntia olivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, joissa 8,4 % työllisistä työskenteli maa-, metsä- ja kalatalouden parissa vuoden 2015 työssäkäyntitilaston mukaan. Suhteellisesti vähiten nämä alat työllistivät Uudellamaalla ja yli asukkaan kunnissa. Alle asukkaan kuntien työllisistä 14,7 % työskenteli alkutuotannossa. Kunnittain osuus vaihteli Lestijärven 34,5 %:n ja pääkaupunkiseudun kuntien 0,2 %:n välillä. Koko maassa maatilayritystä kohti on viljeltyä peltoalaa keskimäärin 46,1 hehtaaria. Maakunnittain eniten viljeltyä peltoalaa on Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa, vähiten Etelä-Savossa. Kunnittain suurimmat viljellyt peltoalat ovat Limingassa (82 ha/maatilayritys) ja pienimmät pohjoisen kunnissa Utsjoella ja Savukoskella (alle 16 ha). Kaikkien tuotantosuuntien maatalouden yrityskohtainen tulos oli vuonna 2016 keskimäärin euroa. Maakunnittain Keski-Pohjanmaan maatilat ylsivät keskimäärin parhaaseen tulokseen. Etelä-Savossa tulos maatalouden yritystä kohti oli pienin, alle euroa. Kunnittain yrityskohtainen tulos vaihteli alle eurosta (Lemland) yli euroon (Hailuoto). Tulos lasketaan vähentämällä maatalouden puhtaasta tulosta maataloudesta johtuneen velan korot sekä indeksi- ja kurssitappio. Tiedot käyvät ilmi maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Tilastokeskus, maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto; Tilastokeskus 51

54 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 0,5 2,4 2,2 3,2 5,2 8,4 12,7 14, Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 4.2 Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2015 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Ahvenanmaa Keski-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa 0,6 2,3 4,0 3,8 3,8 3,7 3,3 3,2 3,1 2,9 4,7 4,9 6,5 6,3 6,1 6,0 7,6 8,4 8,4 Koko maa 3, Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 52 Tilastokeskus

55 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.3 Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 0,2 4,0 4,1 9,0 9,1 15,0 15,1 34,5 Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 53

56 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.4 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Peltoala, ha/maatilayritys 42,5 41,7 45,9 45,4 47,3 47,2 47,1 46, Kuvio 4.5 Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain 2016 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Kainuu Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo 57,8 55,6 53,7 53,4 52,0 48,8 46,7 46,5 44,1 43,1 42,5 41,8 41,4 41,2 40,3 39,2 36,6 33,7 30,8 Koko maa 46, Peltoala, ha/maatilayritys 54 Tilastokeskus

57 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.6 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Peltoala, ha/maatilayritys 15,5 35,0 35,1 45,0 45,1 55,0 55,1 81,8 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 55

58 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.7 Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (38) (110) (58) (41) (26) (16) (8) Kunnat yhteensä (311) Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys Ei ilmoitusta: 14 kuntaa Kuvio 4.8 Maatilayritysten tulos maakunnittain 2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Lappi Kymenlaakso Uusimaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Koko maa Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys 56 Tilastokeskus

59 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.9 Maatilayritysten tulos kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 57

60 Kuvio 4.10 Maatilayritysten tulos kunnittain 2016 Arvoiltaan 30 suurinta ja pienintä kuntaa Hailuoto Reisjärvi Toholampi Kannus Lestijärvi Kalajoki Tyrnävä Perho Veteli Kaustinen Kokkola Karijoki Sievi Aura Nivala Jomala Vaala Halsua Eckerö Muonio Ilmajoki Valtimo Puolanka Lapinjärvi Liminka Vieremä Vårdö Tornio Lumijoki Saltvik Hamina Konnevesi Äänekoski Sodankylä Ruokolahti Mänttä-Vilppula Kangasniemi Heinävesi Porvoo Pelkosenniemi Vesilahti Kustavi Kittilä Korsnäs Luhanka Kemijärvi Pyhäranta Salla Hirvensalmi Puumala Jämsä Kuhmoinen Mäntyharju Pietarsaari Savukoski Pomarkku Varkaus Kaarina Pirkkala Lemland Koko maa Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys 58 Tilastokeskus

61 PALVELUT SISÄLLYS 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain Kaupan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan Kaupan työpaikat maakunnittain Kaupan työpaikat kunnittain Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnittain Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain Majoitusliikkeiden kapasiteetti 2017, yli vuodepaikan kunnat 5.14 Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 2017

62 60 Tilastokeskus

63 Palvelut Palvelut Palvelutoimialat työllistävät eniten suurimmissa kaupungeissa. Helsingissä asuvista työllisistä 88,2 % työskenteli palvelualalla vuonna Vähäisin alojen työllistävyys oli alle asukkaan kunnissa, 61,8 %, ja yksittäisistä kunnista Pyhännällä, 41,3 %. Koko maan tasolla palvelualat työllistävät kolme neljästä työllisestä. Palvelutoimialoihin luetaan toimialat G U (liite 1). Tukku- ja vähittäiskaupan (toimiala G) osuus työpaikoista oli koko maassa 11,6 % vuonna Osuus on pienin alle asukkaan kunnissa, Pohjanmaan maakunnassa sekä yksittäisistä kunnista Kökarissa ja Sundissa. Eniten kauppa työllistää asukkaan kunnissa, Uudenmaan maakunnassa ja Föglön kunnassa. Vähittäiskaupan toimipaikkojen (toimiala 47, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) liikevaihto toimipaikkojen henkilöstöä kohti oli koko maassa euroa vuonna Kunnittain suurin vähittäiskaupan liikevaihto henkilöstöä kohti oli Espoossa ja pienin Laukaassa. Maakunnittain arvo vaihteli Kanta-Hämeen eurosta Uudenmaan euroon. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (toimiala I) on merkittävä työllistäjä suurimmissa ja toisaalta myös pienimmissä kunnissa. Yli asukkaan kunnissa ja alle asukkaan kunnissa alan osuus työpaikoista oli 4 %. Yksittäisissä kunnissa osuus voi olla huomattavasti suurempi, esimerkiksi Ahvenanmaan Getassa alalla oli yli 24 % kaikista työpaikoista. Toisaalta Sottungassa ja Lemlandissa kuin myös Manner-Suomen kunnista Merijärvellä ei ollut työssäkäyntitilaston mukaan alan työpaikkoja lainkaan vuonna Maakunnista toimialan osuus oli ylivoimaisesti merkittävin Lapissa ja vähäisin Keski-Pohjanmaalla. Ennakkotiedon mukaan Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 21,9 miljoonaa kertaa vuonna Uudenmaan majoituspaikkojen osuus yöpymisistä oli suurin, yli 6,4 miljoonaa. Lapissa yövyttiin toiseksi eniten, 2,9 miljoonaa kertaa. Majoitusliikkeillä oli kapasiteettia koko maassa yhteensä yli huonetta ja yli vuodetta vuoden 2017 aikana (ennakkotieto). Helsingissä vuodekapasiteettia oli eniten, 12,6 % koko maasta. Seuraavaksi eniten vuodekapasiteettia oli Tampereella, Vantaalla ja Sotkamossa. Nämä luvut kattavat kaikkien tilastoon kuuluvien liikkeiden koko kapasiteetin. Majoitustilasto on Tilastokeskuksen kuukausittain tuottama tilasto, joka kuvaa majoituspalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä majoituspalvelujen hintatasoa Suomessa. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri; Tilastokeskus, työssäkäynti; Tilastokeskus, majoitustilasto; Tilastokeskus 61

64 Palvelut Kuvio 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 61, (110) 62, (60) 64, (42) 66, (29) 71, (17) 74, (9) 83,4 Kunnat yhteensä (311) 75, Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 5.2 Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2015 Uusimaa Ahvenanmaa Lappi Kainuu Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 82,7 78,4 74,4 74,4 73,5 73,4 73,3 73,1 72,9 71,8 71,6 70,8 70,7 70,5 70,3 66,4 66,2 65,0 64,9 Koko maa 75, Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 62 Tilastokeskus

65 Palvelut Kuvio 5.3 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 41,3 60,0 60,1 65,0 65,1 70,0 70,1 88,2 Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 63

66 Palvelut Kuvio 5.4 Kaupan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 7, (110) 8, (60) 9, (42) 10, (29) 12, (17) 11, (9) 12,3 Kunnat yhteensä (311) 11, Osuus työpaikoista, % Kuvio 5.5 Kaupan työpaikat maakunnittain 2015 Uusimaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Satakunta Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Pohjanmaa 12,0 11,8 11,6 11,6 11,5 11,4 11,2 10,7 10,7 10,5 10,5 10,3 10,2 10,0 9,8 9,7 9,2 9,1 13,3 Koko maa 11, Osuus työpaikoista, % 64 Tilastokeskus

67 Palvelut Kuvio 5.6 Kaupan työpaikat kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Osuus työpaikoista, % 1,3 7,0 7,1 9,0 9,1 11,0 11,1 29,9 Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 65

68 Palvelut Kuvio 5.7 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (28) (108) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Ei ilmoitusta: 18 kuntaa Euroa/henkilöstö Kuvio 5.8 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 Uusimaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Kainuu Satakunta Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pirkanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Koko maa Euroa/henkilöstö 66 Tilastokeskus

69 Palvelut Kuvio 5.9 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Euroa/henkilöstö Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 67

70 Palvelut Kuvio 5.10 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Osuus työpaikoista, % 3,2 3,4 3,3 3,4 3,6 3,7 4,0 4,0 Kuvio 5.11 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain 2015 Lappi Etelä-Karjala Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Savo Kainuu Päijät-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 2,4 2,8 2,8 3,0 4,4 4,2 4,0 3,9 3,8 3,7 3,7 3,6 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 3,4 5,1 Koko maa 3, Osuus työpaikoista, % 68 Tilastokeskus

71 Palvelut Kuvio 5.12 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Osuus työpaikoista, % 0,0 2,0 2,1 3,0 3,1 4,0 4,1 24,4 Vuoden 2017 aluerajat Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 69

72 Palvelut Kuvio 5.13 Majoitusliikkeiden kapasiteetti 2017*, yli vuodepaikan kunnat Helsinki Tampere Vantaa Sotkamo Kuusamo Turku Kolari Kittilä Kuopio Inari Rovaniemi Jämsä Oulu Savonlinna Lappeenranta Jyväskylä Espoo Sodankylä Kalajoki Lahti Mikkeli Vaasa Hämeenlinna Imatra Pori Joensuu Heinola Hotelli Muu majoitusliike Maarianhamina *ennakkotieto Vuoteiden lukumäärä Kuvio 5.14 Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 2017* Uusimaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Satakunta Ahvenanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Kotimaiset yöpyjät Ulkomaiset yöpyjät *ennakkotieto Yöpymiset 70 Tilastokeskus

73 RAKENTAMINEN SISÄLLYS 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan Asuntotuotanto maakunnittain Asuntotuotanto kunnittain Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto asukasluvun mukaan Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto kunnittain Rakentamisen toimipaikkojen henkilöstö toimialoittain maakunnittain Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain maakunnittain 2016

74 72 Tilastokeskus

75 Rakentaminen Rakentaminen Vuonna 2017 koko maassa valmistui asuntoa, eli 6,5 asuntoa tuhatta asukasta kohti. Valmistuneista asunnoista 68 % sijaitsi kerrostaloissa. Asuntorakentaminen oli suhteellisesti vilkkainta (9,6 asuntoa/1 000 as.) yli asukkaan kunnissa. Alle asukkaan kunnissa asuntotuotanto oli hiljaisempaa, 1,9 asuntoa/1 000 asukasta kohti. Uudenmaan maakunnassa asuntoja rakennettiin tällä mittarilla eniten ja Kymenlaaksossa vähiten. Kerrostaloasuntojen osuus valmistuneista asunnoista oli suurin Uudellamaalla. Kainuuseen ja alle asukkaan kuntiin ei valmistunut lainkaan kerrostaloasuntoja vuonna Kunnista suhteellisesti eniten asuntoja valmistui Järvenpäässä, 24 asuntoa/1 000 asukasta. Asuntoja ei valmistunut lainkaan 17 kuntaan. Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen rakennustoiminnan määrää ja tuotannon volyymia. Tilasto kuvaa kotimaista rakennustuotantoa lopputuotteen näkökulmasta. Määrää tilastossa mitataan rakennushankkeen tilavuudella ja asuntojen lukumäärällä. Tiedot perustuvat kuntien rakennusvalvontaviranomaisten Väestörekisterikeskukselle toimittamiin ilmoituksiin rakennusluvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusvaiheista, ja ne julkaistaan kuukausittain. Julkaistut tiedot tarkentuvat perusaineiston täydentymisen ja tietojen korjaantumisen vuoksi aina koko aikasarjan osalta. Tässä julkaisussa olevat tiedot ovat helmikuun 2018 julkistuksesta. Rakentamisen (toimiala F) osuus kaikista Suomen toimipaikoista oli 13,3 % vuoden 2018 tammikuussa. Alle asukkaan kunnissa ja Ahvenanmaalla osuus oli keskimäärin yli 17 %. Kunnittain osuus vaihteli Kauniaisten 4,1 %:n ja Askolan 31,2 %:n välillä. Uudellamaalla rakentamisen osuus oli maakuntien pienin, 11,4 %. Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen toimipaikkalaskuriin, jonka tietoja päivitetään neljä kertaa vuodessa. Viimeisimmät toimialoittaiset tilastotiedot toimipaikoista ovat vuodelta Tuolloin rakentamisen toimipaikkojen henkilöstön määrä oli 10,9 % ja liikevaihto 8,4 % kaikista toimipaikoista. Rakentamisen päätoimiala jaetaan seuraavalla toimialatasolla talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Liikevaihdolla mitattuna talonrakentaminen on näistä suurin, mutta erikoistuneessa rakennustoiminnassa on henkilöstöä eniten. Rakentamisen toimipaikoilla oli liikevaihtoa henkilöstöä kohti keskimäärin euroa. Yli asukkaan kaupungeissa arvo oli huomattavasti suurempi, euroa. Maakunnittain arvo oli suurin Pohjanmaalla, yli euroa/ henkilöstö ja pienin Satakunnassa, euroa/henkilöstö. Kunnista Vaasan arvo oli suurin, euroa, ja Lestijärven arvo oli pienin, hieman yli euroa/ henkilöstö. Lähteet: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto; Tilastokeskus, yritysrekisteri; Tilastokeskus 73

76 Rakentaminen Kuvio 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan 2017* Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) Kerrostaloasunnot (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) *ennakkotieto helmikuu 2018 Muut asunnot Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta Kuvio 6.2 Asuntotuotanto maakunnittain 2017* Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Lappi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Kymenlaakso Kerrostaloasunnot Muut asunnot Koko maa Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta *ennakkotieto helmikuu Tilastokeskus

77 Rakentaminen Kuvio 6.3 Asuntotuotanto kunnittain 2017* Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Valmistuneet asunnot/ asukasta 0,0 1,0 1,1 2,0 2,1 4,0 4,1 23,9 Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki *ennakkotieto helmikuu 2018 Tilastokeskus 75

78 Rakentaminen Kuvio 6.4 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan 2018 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 17, (108) 17, (58) 16, (43) 16, (30) 16, (17) 14, (9) 9,2 Kunnat yhteensä (311) 13, Osuus kaikista toimipaikoista, % Kuvio 6.5 Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain 2018 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Uusimaa 15,8 15,7 15,6 15,4 14,9 14,8 14,1 14,0 13,9 13,7 13,5 13,4 13,1 13,1 12,9 12,7 12,3 11,4 17,8 Koko maa 13, Osuus kaikista toimipaikoista, % 76 Tilastokeskus

79 Rakentaminen Kuvio 6.6 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain 2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Osuus kaikista toimipaikoista, % 4,1 14,0 14,1 16,0 16,1 19,0 19,1 31,2 Oulu Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 77

80 Rakentaminen Kuvio 6.7 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (42) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Ei ilmoitusta: 2 kuntaa Euroa/henkilöstö Kuvio 6.8 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Lappi Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Satakunta Koko maa Euroa/henkilöstö 78 Tilastokeskus

81 Rakentaminen Kuvio 6.9 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Euroa/henkilöstö Ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 79

82 Rakentaminen Kuvio 6.10 Rakentamisen toimipaikkojen henkilöstö toimialoittain maakunnittain 2016 Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Savo Lappi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Kymenlaakso Varsinais-Suomi Kainuu Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Koko maa Kuvio 6.11 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain maakunnittain 2016 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Kainuu Etelä-Savo Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Satakunta Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Uusimaa Lappi Osuus kaikista toimipaikoista, % Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta Koko maa Osuus kaikista toimipaikoista, % Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta 80 Tilastokeskus

83 SOSIAALITURVA SISÄLLYS 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain Toimeentulotuen saajat kunnan asukasluvun mukaan Toimeentulotuen saajat maakunnittain Toimeentulotuen saajat kunnittain Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2016

84 82 Tilastokeskus

85 Sosiaaliturva Sosiaaliturva Suomen väestöstä 7,2 % sai toimeentulotukea vuonna Tässä luvussa ovat mukana toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien kaikki jäsenet, myös lapset. Toimeentulotuen saajien väestöosuus kasvaa kuntakoon mukana. Yli asukkaan kunnissa toimeentulotukea sai 9,2 % väestöstä. Maakuntatasolla osuus oli suurin Uudellamaalla, 8,5 %, ja pienin Ahvenanmaalla, 2,6 %. Kunnista Heinävedellä, Kotkassa ja Kemissä toimeentulotukea sai yli 11 % väestöstä. Vähimmillään osuus oli Pedersören ja Luodon kunnissa. Toimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuen vuositilaston tiedot vuodelta 2016 perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotukirekisteriin, johon kerättiin kunnilta tietoja toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Noin joka kuudes työpaikka oli sosiaali- ja terveyspalvelun toimialoilla vuoden 2015 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan. Näiden alojen osuus työpaikoista on suurin kunnissa, joiden asukasluku on Maakunnittain sosiaali- ja terveysalan osuus on suurin Etelä-Savossa ja pienin Uudellamaalla. Kunnittain osuus vaihtelee Pukkilan 5,7 %:n ja Kauniaisten 33,9 %:n välillä. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannus koko maassa oli euroa asukasta kohti vuonna Maakunnittain Kainuussa, Etelä-Savossa ja Lapissa kustannukset asukasta kohti ovat suurimmat ja Uudellamaalla Manner-Suomen maakuntien pienimmät. Kuntakoon mukaan nettokustannukset ovat suurimmat alle asukkaan kunnissa ja pienimmät yli asukkaan kunnissa. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sotkanet; Tilastokeskus, kuntatalous; Tilastokeskus 83

86 Sosiaaliturva Kuvio 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 16,0 15,6 17,6 17,7 17,6 17,1 18,1 19, Osuus työpaikoista, % Kuvio 7.2 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain 2015 Etelä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Pirkanmaa Ahvenanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa 13,7 21,6 20,6 20,5 20,4 19,8 19,7 19,6 19,0 18,9 18,8 18,6 18,5 18,1 18,1 18,0 17,7 17,4 16,0 Koko maa 17, Osuus työpaikoista, % 84 Tilastokeskus

87 Sosiaaliturva Kuvio 7.3 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus työpaikoista, % 5,7 15,0 15,1 18,0 18,1 21,0 21,1 33,9 Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 85

88 Sosiaaliturva Kuvio 7.4 Toimeentulotuen saajat kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (39) (108) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Ei ilmoitusta: 7 kuntaa Lähde: Sotkanet Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä 5,2 5,4 5,3 5,6 6,1 7,0 7,2 9,2 Kuvio 7.5 Toimeentulotuen saajat maakunnittain 2016 Uusimaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Pirkanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Kainuu Lappi Kanta-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Ahvenanmaa 2,6 4,9 6,8 6,8 6,5 6,5 6,3 6,3 6,0 5,8 5,8 5,6 8,5 8,1 7,8 7,8 7,6 7,5 7,4 Koko maa 7, Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä Lähde: Sotkanet 86 Tilastokeskus

89 Sosiaaliturva Kuvio 7.6 Toimeentulotuen saajat kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä 1,5 4,0 4,1 5,5 5,6 7,0 7,1 12,2 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Lähde: Sotkanet Tilastokeskus 87

90 Sosiaaliturva Kuvio 7.7 Kuntien* sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) *Ahvenanmaan terveydenhuollosta vastaa Ahvenanmaan maakunnan hallitus Euroa/asukas Kuvio 7.8 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2016 Kainuu Etelä-Savo Lappi Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Ahvenanmaa* Koko maa *Ahvenanmaan terveydenhuollosta vastaa Ahvenanmaan maakunnan hallitus Euroa/asukas 88 Tilastokeskus

91 TEOLLISUUS SISÄLLYS 8.1 Jalostuksen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan Jalostuksen työllistävyys maakunnittain Jalostuksen työllistävyys kunnittain Teollisuustoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan Teollisuustoimipaikat maakunnittain Teollisuustoimipaikat kunnittain Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016

92 90 Tilastokeskus

93 Teollisuus Teollisuus Teollisuuden (toimiala C) toimipaikkoja on suhteellisesti eniten alle asukkaan kunnissa, 8,7 teollisuustoimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Suhde on yli asukkaan kunnissa 3,2 ja koko maassa 4,9. Maakunnittain teollisuuden toimipaikkoja suhteessa asukaslukuun on eniten Etelä-Pohjanmaalla ja vähiten Uudellamaalla. Kunnittain Kustavissa suhde on suurin, yli 17 toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Sottungassa ei ollut yhtään teollisuuden toimipaikkaa tammikuussa Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkalaskuriin, jonka tietoja päivitetään neljä kertaa vuodessa. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Vuoden 2016 tilaston mukaan teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto henkilöstöä kohden oli suurin yli asukkaan kunnissa ja pienin asukkaan kunnissa. Maakunnittain Lapissa tämä suhde oli suurin ja Kainuussa pienin. Kunnittain arvo vaihteli Sundin eurosta Porvoon 1,63 miljoonan euroon henkilöstöä kohti. Liikevaihtotieto perustuu Tilastokeskuksen kunnittaiseen toimipaikkatilastoon. Tilaston tiedot perustuvat hallinnollisiin aineistoihin ja tiedonkeruuseen yrityksiltä ja yritysten toimipaikoilta. Jalostusala työllistää suhteellisesti eniten asukkaan kunnissa ja vähiten yli asukkaan kunnissa. Yksittäisten kuntien osuudet olivat Kumlingen 4,2 %:n ja Pyhännän 45,2 %:n välillä vuonna Maakunnittain jalostuksen merkitys työllistäjänä oli suurin Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Koko maassa jalostuksen osuus kaikista työllisistä oli 20,5 %. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuoden 2015 aineistosta. Jalostustoimialoihin kuuluu teollisuuden lisäksi kaivostoiminta ja louhinta (B), sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D), vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto (E), jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito sekä rakentaminen (F). Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; Tilastokeskus, yritysrekisteri; Tilastokeskus 91

94 Teollisuus Kuvio 8.1 Jalostuksen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 15,0 21,1 20,5 22,3 23,5 25,3 25,1 26, Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 8.2 Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2015 Satakunta Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Lappi Kainuu Uusimaa Ahvenanmaa 14,4 15,6 25,6 25,5 25,1 24,3 23,5 23,1 22,5 22,2 22,1 21,9 21,6 20,4 19,4 19,1 18,2 28,5 27,9 Koko maa 20, Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 92 Tilastokeskus

95 Teollisuus Kuvio 8.3 Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 4,2 20,0 20,1 24,0 24,1 27,0 27,1 45,2 Rovaniemi Oulu Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 93

96 Teollisuus Kuvio 8.4 Teollisuustoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2018 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 8, (108) 7, (58) 6, (43) 6, (30) 5, (17) 4, (9) 3,2 Kunnat yhteensä (311) 4, Toimipaikkoja/1 000 asukasta 10 Kuvio 8.5 Teollisuustoimipaikat maakunnittain 2018 Etelä-Pohjanmaa Satakunta Ahvenanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Keski-Suomi Lappi Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Uusimaa 7,1 6,7 6,5 6,3 6,2 5,8 5,8 5,7 5,4 4,9 4,8 4,7 4,7 4,6 4,4 4,0 3,6 3,3 8,7 Koko maa 4, Toimipaikkoja/1 000 asukasta 94 Tilastokeskus

97 Teollisuus Kuvio 8.6 Teollisuustoimipaikat kunnittain 2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Toimipaikkoja/1 000 asukasta 0,0 4,5 4,6 6,5 6,6 8,5 8,6 17,3 Oulu Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 95

98 Teollisuus Kuvio 8.7 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (35) (110) (59) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Ei ilmoitusta: 12 kuntaa Euroa/henkilöstö Kuvio 8.8 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 Lappi Uusimaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Etelä-Savo Kainuu Koko maa Euroa/henkilöstö 96 Tilastokeskus

99 Teollisuus Kuvio 8.9 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Euroa/henkilöstö Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 97

100 Teollisuus Kuvio 8.10 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 Arvoiltaan 30 suurinta ja pienintä kuntaa Porvoo Tornio Espoo Naantali Kaskinen Harjavalta Kemi Helsinki Sipoo Nousiainen Rautjärvi Keitele Kittilä Koski Tl Hyvinkää Utajärvi Imatra Hamina Vimpeli Kuusamo Hämeenkyrö Hankasalmi Siikalatva Lappeenranta Rauma Kouvola Pietarsaari Juupajoki Saltvik Nokia Halsua Marttila Valtimo Miehikkälä Puolanka Hirvensalmi Kolari Suomussalmi Kannonkoski Taivalkoski Rautavaara Liminka Pielavesi Punkalaidun Tuusniemi Lumparland Puumala Muonio Paltamo Rääkkylä Taipalsaari Hammarland Salla Ristijärvi Eckerö Vesanto Simo Hailuoto Posio Sund Koko maa Ei ilmoitusta: 12 kuntaa Euroa/henkilöstö 98 Tilastokeskus

101 TIEDE, TEKNOLOGIA JA TIETOYHTEISKUNTA SISÄLLYS 9.1 Informaatiosektorin toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan Informaatiosektorin toimipaikat maakunnittain Informaatiosektorin toimipaikat yli asukkaan kunnissa Informaatiosektorin työpaikat kunnan asukasluvun mukaan Informaatiosektorin työpaikat maakunnittain Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö maakunnittain Tutkimus- ja kehittämistoimen menojen osuus koko maasta maakunnittain Tutkimus- ja kehittämistoimen menot maakunnittain 2016

102 100 Tilastokeskus

103 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Informaatiosektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikosta oli koko maassa 6,9 % vuonna Yli asukkaan kunnissa osuus oli huomattavasti tätä suurempi, yli 11 %, ja alle asukkaan kunnissa pienempi, 1,3 %. Uudellamaalla osuus on maakuntien suurin ja Etelä-Pohjanmaalla pienin. Informaatiosektoriin kuuluvat ICT-sektori (tavara- ja palvelutuotanto) sekä sisältötuotanto. Määritelmä perustuu OECD:n suositukseen. Sisältötuotannosta on käytetty tässä julkaisussa laajaa määritelmää, joka kattaa useita eri toimialoja eri toimialaryhmistä (liite 1). Informaatiosektorin toimipaikkoja on reilut vuonna Väestömäärään suhteutettuna eniten informaatioalan toimipaikkoja on yli asukkaan kaupungeissa, 8 toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Koko maassa suhde on 4,9. Yli asukkaan kunnista sektorin merkitys on suurin Helsingissä (12,3 toimipaikkaa/1 000 asukasta). Maakunnittain toimipaikkoja on suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja vähiten Kainuussa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkalaskuriin tammikuulta Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/ tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Vuonna 2016 tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli hieman alle henkilöä, heistä yli puolet toimi yrityssektorilla. Uudellamaalla työskenteli koko maan t&k-henkilöstöstä yli 45 %, ja siellä käytettiin koko maan t&k-menoista lähes 49 %. Myös asukaslukuun suhteutettuna tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat suurimmat Uudellamaalla. Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto kuvaa tutkimukseen sekä tuote- ja prosessikehittämiseen käytettyjä resursseja. Tilasto perustuu yrityksiltä, yliopistoilta, yliopistollisilta sairaaloilta ja ammattikorkeakouluilta sekä valtion tutkimuslaitoksilta ja muilta julkisen sektorin organisaatioilta saatuihin tietoihin. Lähteet: Tilastokeskus, tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta; Tilastokeskus, yritysrekisteri; Tilastokeskus, työssäkäynti; Tilastokeskus 101

104 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.1 Informaatiosektorin toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2018 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (44) 2, (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 2,1 2,5 2,8 3,2 3, Toimipaikkoja/1 000 asukasta 4,9 8,0 Kuvio 9.2 Informaatiosektorin toimipaikat maakunnittain 2018 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Kainuu 3,9 3,7 3,4 3,3 3,1 2,8 2,7 2,6 2,6 2,6 2,5 2,5 2,5 2,1 2,0 4,6 5,5 6,6 8,2 Koko maa 4, Toimipaikkoja/1 000 asukasta 102 Tilastokeskus

105 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.3 Informaatiosektorin toimipaikat yli asukkaan kunnissa 2018 Helsinki Espoo Tampere Turku Kirkkonummi Raasepori Jyväskylä Vaasa Oulu Lempäälä Vihti Porvoo Vantaa Kaarina Sipoo Nurmijärvi Kerava Salo Hämeenlinna Riihimäki Tuusula Kuopio Kangasala Lahti Järvenpää Nokia Ylöjärvi Lohja Pori Seinäjoki Joensuu Mikkeli Hyvinkää Savonlinna Sastamala Lappeenranta Rovaniemi Kotka Raisio Rauma Mäntsälä Kouvola Varkaus Valkeakoski Kajaani Hollola Tornio Kokkola Iisalmi Hamina Imatra Jämsä Kemi Kurikka Siilinjärvi Raahe 6,5 5,9 5,7 5,2 5,1 5,1 4,9 4,8 4,7 4,7 4,7 4,2 4,2 4,0 4,0 3,9 3,8 3,8 3,6 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 3,4 3,4 3,3 3,3 3,3 3,3 3,1 3,1 3,1 3,1 3,0 3,0 2,9 2,7 2,6 2,6 2,5 2,5 2,4 2,3 2,3 2,1 1,9 1,9 1,9 1,8 1,6 1,4 1,2 8,9 8,2 Koko maa 4, Toimipaikkoja/1 000 asukasta 12,3 Tilastokeskus 103

106 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.4 Informaatiosektorin työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 1, (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 2,0 1,9 2,3 3,1 4,3 6,9 11, Osuus työpaikoista, % Kuvio 9.5 Informaatiosektorin työpaikat maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Ahvenanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Etelä-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Pohjanmaa 4,2 4,1 4,1 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,5 3,3 2,7 2,7 2,2 5,0 5,5 5,3 7,2 7,9 10,7 Koko maa 6, Osuus työpaikoista, % 104 Tilastokeskus

107 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.6 Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Lappi Satakunta Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Yritykset Korkeakoulusektori Julkinen sektori + YVT YVT = Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Henkilöä Kuvio 9.7 Tutkimus- ja kehittämistoimen menojen osuus koko maasta maakunnittain 2016 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Satakunta Päijät-Häme Kanta-Häme Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 7,9 11,6 11,3 3,7 3,5 2,4 1,8 1,5 1,4 1,3 1,1 1,0 0,7 0,6 0,4 0,4 0,3 0, Osuus koko maasta, % 48,9 Tilastokeskus 105

108 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.8 Tutkimus- ja kehittämistoimen menot maakunnittain 2016 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Koko maa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Satakunta Lappi Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kymenlaakso Koko maa Euroa/asukas 106 Tilastokeskus

109 TULOT JA KULUTUS SISÄLLYS 10.1 Valtionveronalaiset tulot kunnan asukasluvun mukaan Valtionveronalaiset tulot maakunnittain Valtionveronalaiset tulot kunnittain Pitkittynyt pienituloisuus kunnan asukasluvun mukaan Pitkittynyt pienituloisuus maakunnittain Pitkittynyt pienituloisuus kunnittain Asuntovelat kunnan asukasluvun mukaan Asuntovelat maakunnittain Asuntovelat kunnittain Asuntovelat kunnittain 2016

110 108 Tilastokeskus

111 Tulot ja kulutus Tulot ja kulutus Koko maan asuntoväestöstä 7,5 % oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna Suurimmat osuudet olivat alle asukkaan kunnissa (yli 10 %), Pohjois-Karjalan maakunnassa (11,6 %) ja siellä Rääkkylän kunnassa (18,2 %). Vähiten pitkittyneesti pienituloista asuntoväestöä asui asukkaan kunnissa (6,6 %), Ahvenanmaan maakunnassa (4,1 %) ja Jomalan kunnassa (2,1 %). Pitkittyneesti pienituloisiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana. Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien vastaavista mediaanitulosta. Tulonsaajat ansaitsivat keskimäärin euroa valtionveronalaisia tuloja vuonna Tulot ovat keskimäärin sitä suuremmat mitä suuremmassa kunnassa tulonsaaja asuu. Alle asukkaan kunnissa asuvien tulonsaajien valtionveronalaiset tulot olivat keskimäärin euroa, yli asukkaan kunnissa asuvilla euroa. Maakunnittain eniten tuloja oli Uudellamaalla asuvilla ja vähiten Pohjois-Karjalassa asuvilla. Kunnittain tulonsaajaa kohti lasketut tulot vaihtelivat Rautavaaran euron ja Kauniasiten euron välillä. Veronalaiset tulot -tilasto kuvaa yksityisten henkilöiden veronalaisia tuloja, vähennyksiä, velkoja ja verotusta. Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta ja kattaa kaikki vuoden aikana veronalaisia tuloja saaneet. Asuntovelkaa oli suhteellisesti eniten suurimmissa kaupungeissa, keskimäärin lähes euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Alle asukkaan kunnissa asuntovelkaa oli huomattavasti vähemmän, euroa. Kunnittain Kauniaisissa asuvilla oli eniten asumiseen liittyvää velkaa, euroa, ja savukoskelaisilla vähiten, hieman yli euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Keskimääräinen asuntovelka koko maassa oli euroa, mikä oli 1,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 220 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloistaan vuonna Velkaantumistilasto kuvaa yksityisten henkilöiden ja asuntokuntien velkoja. Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta ja yhdistetty tulonjaon kokonaistilaston tietoihin. Verottaja saa tiedot luotoista ja koroista lainatyypeittäin rahoituslaitosten ja muiden luotonantajien vuosi-ilmoituksilta. Tulonjaon kokonaisaineisto on koko väestön kattava rekisteriaineisto, jonka kaikki tiedot kerätään hallinnollisista rekistereistä. Lähteet: Tilastokeskus, veronalaiset tulot; Tilastokeskus, velkaantumistilasto; Tilastokeskus 109

112 Tulot ja kulutus Kuvio 10.1 Valtionveronalaiset tulot kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Euroa/tulonsaaja Kuvio 10.2 Valtionveronalaiset tulot maakunnittain 2016 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Koko maa Euroa/tulonsaaja 110 Tilastokeskus

113 Tulot ja kulutus Kuvio 10.3 Valtionveronalaiset tulot kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/tulonsaaja Rovaniemi Oulu Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 111

114 Tulot ja kulutus Kuvio 10.4 Pitkittynyt pienituloisuus kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 6,6 7,1 7,4 7,6 7,5 8,4 9,8 10, Pitkittyneesti pienituloisten osuus asuntoväestössä, % Kuvio 10.5 Pitkittynyt pienituloisuus maakunnittain 2016 Pohjois-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa 4,1 5,0 6,5 7,0 6,9 9,9 9,5 9,2 9,2 9,1 9,1 8,8 8,7 8,6 8,4 8,3 8,2 8,0 11,6 Koko maa 7, Pitkittyneesti pienituloisten osuus asuntoväestössä, % 112 Tilastokeskus

115 Tulot ja kulutus Kuvio 10.6 Pitkittynyt pienituloisuus kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Pitkittyneesti pienituloisten osuus asuntoväestössä, % 2,1 6,5 6,6 9,0 9,1 11,0 11,1 18,2 Rovaniemi Oulu Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 113

116 Tulot ja kulutus Kuvio 10.7 Asuntovelat kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti Kuvio 10.8 Asuntovelat maakunnittain 2016 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Savo Lappi Kymenlaakso Kainuu Koko maa Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti 114 Tilastokeskus

117 Tulot ja kulutus Kuvio 10.9 Asuntovelat kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti Rovaniemi Oulu Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 115

118 Tulot ja kulutus Kuvio Asuntovelat kunnittain 2016 Arvoiltaan 30 suurinta ja pienintä kuntaa Kauniainen Espoo Jomala Sipoo Lemland Helsinki Kirkkonummi Siuntio Tuusula Nurmijärvi Maarianhamina Vihti Porvoo Lempäälä Pirkkala Finström Vantaa Pornainen Masku Järvenpää Luoto Mäntsälä Naantali Muurame Kaarina Lieto Liminka Saltvik Lumparland Inkoo Isojoki Heinävesi Ranua Ylitornio Suomussalmi Nurmes Siikalatva Enontekiö Punkalaidun Siikainen Kinnula Rautjärvi Ilomantsi Karijoki Kivijärvi Pello Juuka Posio Kannonkoski Halsua Valtimo Pelkosenniemi Vaala Kemijärvi Salla Lieksa Hyrynsalmi Puolanka Rautavaara Savukoski Koko maa Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti 116 Tilastokeskus

119 TYÖMARKKINAT SISÄLLYS 11.1 Työllisten määrän muutos kunnan asukasluvun mukaan Työllisten määrän muutos maakunnittain Työllisten määrän muutos kunnittain Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain Työllisyysaste kunnan asukasluvun mukaan Työllisyysaste maakunnittain Työllisyysaste kunnittain Työllisyysaste työssäkäyntialueittain Työpaikkaomavaraisuus kunnan asukasluvun mukaan Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Työpaikkaomavaraisuus työssäkäyntialueittain Asuinkunnassaan työssäkäyvät kunnan asukasluvun mukaan Asuinkunnassaan työssäkäyvät maakunnittain Asuinkunnassaan työssäkäyvät Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyntialueittain Taloudellinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan Taloudellinen huoltosuhde maakunnittain Taloudellinen huoltosuhde kunnittain Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueittain Työttömyyden muutos kunnan asukasluvun mukaan Työttömyyden muutos maakunnittain

120 118 Tilastokeskus Työttömyyden muutos kunnittain Työttömyyden muutos työssäkäyntialueittain Työttömyys kunnan asukasluvun mukaan helmikuussa Työttömyys maakunnittain helmikuussa Työttömyys kunnittain helmikuussa Työttömyys työssäkäyntialueittain helmikuussa Pitkäaikaistyöttömät kunnan asukasluvun mukaan helmikuussa 2018, osuus työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät maakunnittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät kunnittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät työssäkäyntialueittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta

121 Työmarkkinat Työmarkkinat Työssäkäynti Vuoden 2016 lopussa 146 kunnassa oli enemmän työllisiä kuin vuotta aiemmin. Suhteellisesti suurin lisäys tapahtui Kökarin kunnassa, 8,9 %, ja suurin vähennys Rautjärvellä, 8,8 %. Koko maan tasolla työllisten määrä kasvoi 0,9 %. Eniten työllisten määrä lisääntyi yli asukkaan kunnissa, 1,7 %. Työllisten määrä kasvoi joka toisella työssäkäyntialueella, eniten Jyväskylän ja Kajaanin alueilla. Työssäkäyntialueet on muodostettu vuosittaisten pendelöintitietojen perusteella, jolloin alue muodostuu keskuskunnasta ja siihen vähintään 10 prosentin osuudella pendelöivistä kunnista. Näiden pendelöintitietojen mukaan luokitus sisältää 36 työssäkäyntialuetta, jotka muodostuvat 214 kunnasta. Kunta voi kuulua vain yhteen työssäkäyntialueeseen. 97 kuntaa ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen vuonna Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä oli koko maassa 66,4 % vuonna Joka kolmas työllinen siis pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Työmatkaliikenne suuntautuu lähinnä suurimpiin kaupunkeihin ja keskuskuntiin, ja siihen vaikuttavat mm. työpaikkakeskittymien sijainti, etäisyydet ja sujuvat liikenneyhteydet. Pienin asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus oli asukkaan kunnissa, 54,4 %, ja suurin asukkaan kunnissa, 75,4 %. Työssäkäyntialueittain tarkasteltuna Mikkelin työssäkäyntialueella asuvat työskentelivät suurimmalla todennäköisyydellä asuinkunnassaan (85,7 %). Maarianhaminan työssäkäyntialueella (=Ahvenanmaan maakunta) osuus oli pienin (50,2 %). Kunnittain osuus vaihteli Lemlandin 20,4 %:n ja Kuusamon 92,2 %:n välillä. Yli sadan prosentin työpaikkaomavaraisuus oli 74 kunnalla vuonna Omavaraisuus kertoo kunnassa sijaitsevien työpaikkojen ja kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos omavaraisuusaste on suurempi kuin sata, alueella on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Kuntien korkein työpaikkaomavaraisuus oli Maarianhaminassa (173,4) ja matalin sen naapurikunnassa Lemlandissa (33,2). Asukasluvultaan yli asukkaan kunnat ovat keskimäärin työpaikkaomavaraisia. Poikkeus on Espoo, jonka työpaikkaomavaraisuus oli 92,6. Alle asukkaan kunnissa omavaraisuus on reilu 81 %. Maakunnista Kanta-Hämeen ja työssäkäyntialueista Kristiinankaupungin omavaraisuudet olivat matalimpia vuonna Koko maan työllisyysaste oli 68,6 % vuonna Kunnittain työllisyysaste vaihteli Rautavaaran 53,1 %:n ja Sottungan 89,5 %:n välillä. Korkein se oli työssäkäyntialueista Maarianhaminassa (=Ahvenanmaan maakunta), 82,6 %. Pienimmät työllisyysasteet olivat Pohjois-Karjalan maakunnassa ja Varkauden työssäkäyntialueella. Työllisyysaste on laskettu tässä julkaisussa vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Tilastokeskus 119

122 Työmarkkinat Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä henkilöä on sataa työllistä kohti. Huoltosuhde oli koko maassa 142 vuonna Kunnittain se vaihteli Sottungan 85:n ja Rautavaaran 255:n välillä. Työssäkäyntialueiden matalin huoltosuhde oli Maarianhaminassa (100) ja korkein Nurmeksessa (203). Maakunnittain Pohjois-Karjalan huoltosuhde oli korkein (176). Asukasluvun mukaan tarkasteltuna matalin huoltosuhde oli suurimmissa kaupungeissa (126) ja korkein asukkaan kunnissa (174). Työttömyys Helmikuussa 2018 työttömänä oli 10,5 % koko maan työvoimasta, 2,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys väheni eniten asukkaan kunnissa, Pirkanmaan maakunnassa, Porin työssäkäyntialueella sekä Punkalaitumen kunnassa. Kaikilla työssäkäyntialueilla työttömyys väheni lukuun ottamatta Maarianhaminan työssäkäyntialuetta (=Ahvenanmaan maakunta), jossa työttömyysaste kasvoi 0,1 %-yksikköä. Ahvenanmaan Finströmin kunnassa työttömyysaste kasvoi eniten (1,5 %-yksikköä). Työttömyyttä oli eniten yli asukkaan kunnissa (11,2 % työvoimasta), Pohjois-Karjalan maakunnassa (15,1 %), Nurmeksen työssäkäyntialueella (15,3 %) ja Ilomantsin kunnassa (19,1 %). Matalimman työttömyysasteen alueet olivat Ahvenanmaan maakunta (4,0 %) ja siellä Sottungan kunta (0,0 %) sekä Närpiön työssäkäyntialue (3,7 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan työvoimasta oli 3,3 % helmikuussa Yli asukkaan kaupungeissa pitkäaikaistyöttömyys oli yleisintä (3,8 % työvoimasta). Maakunnittain Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä osuus oli suurin, yli 5 %, ja Ahvenanmaalla pienin, 0,6 %. Kunnittain arvot vaihtelivat kolmen Ahvenanmaan kunnan 0 %:sta Rautjärven 6,4 %:iin. Työssäkäyntialueiden suurimmat arvot olivat Joensuun ja Lahden alueilla, pienimmät Maarianhaminan ja Närpiön alueilla. Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan henkilö, joka on ollut yli vuoden ilman työtä. Julkaisun työttömyystiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; Työssäkäyntisalueet; Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto; Tilastokeskus

123 Työmarkkinat Kuvio 11.1 Työllisten määrän muutos kunnan asukasluvun mukaan Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 0, (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 0,8 0,0 0,2 0,4 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Muutos, % 0,6 0,9 1,7 Kuvio 11.2 Työllisten määrän muutos maakunnittain Kainuu Uusimaa Keski-Suomi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Ahvenanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa 0,5 0,7 0,7 0,9 0,9 0,2 0,2 0,2 0,6 1,1 1,1 1,1 1,1 1,0 0,9 0,9 1,4 1,5 1,5 Koko maa 0,9 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Muutos, % Tilastokeskus 121

124 Työmarkkinat Kuvio 11.3 Työllisten määrän muutos kunnittain Maakuntaraja Maakuntakeskus Muutos, % 8,8 1,3 1,2 0,0 0,1 1,2 1,3 8,9 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki 122 Tilastokeskus

125 Työmarkkinat Kuvio 11.4 Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain Työssäkäyntialue 2018 Jyväskylän Kajaanin Oulun Turun Helsingin Tampereen Iisalmen Seinäjoen Mikkelin Kuopion Lahden Varkauden Maarianhaminan Rauma Savonlinnan Kemin Kouvolan Joensuun Uudenkaupungin Lappeenrannan Ei tk-alue Äänekosken Närpiön Kotkan Kokkolan Salon Vaasan Loimaan Raahen Parkanon Alajärven Alavuden Kankaanpään Porin Haapajärven 2,0 Imatran 2,1 Nurmeksen 2,2 1,4 1,4 0,8 0,9 0,9 1,0 1,1 1,2 0,5 0,6 0,6 0,6 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0,6 0,5 0,5 1,9 1,9 1,7 1,6 1,5 1,3 1,2 1,1 1,1 1,0 0,9 0,9 0,9 Koko maa 0,9 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Muutos, % Tilastokeskus 123

126 Työmarkkinat Kuvio 11.5 Työllisyysaste kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 68,7 67,4 69,3 67,6 69,8 68,1 70,6 68, vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % Kuvio 11.6 Työllisyysaste maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Lappi Keski-Suomi Etelä-Karjala Kainuu Kymenlaakso Pohjois-Karjala 73,4 72,2 70,4 70,1 70,1 68,7 67,2 66,9 66,7 65,7 65,6 65,4 64,9 64,8 64,7 64,0 63,6 61,5 82,6 Koko maa 68, vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 124 Tilastokeskus

127 Työmarkkinat Kuvio 11.7 Työllisyysaste kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus vuotilaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 53,1 64,5 64,6 68,5 68,6 73,0 73,1 89,5 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 125

128 Työmarkkinat Kuvio 11.8 Työllisyysaste työssäkäyntialueittain 2016 Maarianhaminan Närpiön Uudenkaupungin Helsingin Vaasan Kokkolan Seinäjoen Loimaan Rauma Alavuden Turun Tampereen Ei tk-alue Mikkelin Lahden Kuopion Haapajärven Kankaanpään Iisalmen Salon Lappeenrannan Oulun Kajaanin Alajärven Kouvolan Jyväskylän Parkanon Raahen Porin Savonlinnan Äänekosken Kemin Imatran Joensuun Nurmeksen Kotkan Varkauden Työssäkäyntialue ,6 78,2 72,8 72,2 71,6 71,4 71,1 70,3 69,4 68,8 68,7 67,4 67,3 66,8 66,7 66,4 66,3 66,3 65,9 65,8 65,6 65,5 65,5 65,5 65,3 65,3 65,2 65,0 64,8 63,7 63,2 62,8 62,5 62,2 61,9 61,7 61,5 Koko maa 68, vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 126 Tilastokeskus

129 Työmarkkinat Kuvio 11.9 Työpaikkaomavaraisuus kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 81,3 81,2 84,1 84,8 88,7 100,0 100,0 115, Työpaikkaomavaraisuus, % Kuvio Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme 108,4 103,5 100,6 100,4 100,2 99,8 99,3 99,1 98,9 98,6 98,6 98,5 98,4 98,4 98,2 97,7 97,4 95,5 90,2 Koko maa 100, Työpaikkaomavaraisuus, % Tilastokeskus 127

130 Työmarkkinat Kuvio Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Työpaikkaomavaraisuus, % 33,2 75,0 75,1 90,0 90,1 100,0 100,1 173,4 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki 128 Tilastokeskus

131 Työmarkkinat Kuvio Työpaikkaomavaraisuus työssäkäyntialueittain 2015 Raahen Maarianhaminan Kankaanpään Uudenkaupungin Varkauden Närpiön Helsingin Kemin Pietarsaaren Mikkelin Äänekosken Vaasan Kajaanin Kokkolan Lappeenrannan Porin Kotkan Tampereen Nurmeksen Joensuun Iisalmen Seinäjoen Jyväskylän Turun Kuopion Loimaan Imatran Keuruun Savonlinnan Alavuden Oulun Ei tk-alue Rauma Kouvolan Lahden Alajärven Salon Kristiinankaupungin Työssäkäyntialue ,5 108,4 106,1 106,0 104,4 103,7 103,2 102,8 102,6 101,3 100,8 100,8 100,0 99,6 99,6 99,4 99,3 98,9 98,8 98,7 98,4 98,4 98,3 98,2 98,2 98,2 98,0 97,7 97,6 97,5 97,4 96,9 96,3 95,8 95,6 95,4 93,2 89,3 Koko maa 100, Työpaikkaomavaraisuus, % Tilastokeskus 129

132 Työmarkkinat Kuvio Asuinkunnassaan työssäkäyvät kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 56,3 54,4 57,3 58,7 57,6 66,4 72,2 75, Osuus työllisistä, % Kuvio Asuinkunnassaan työssäkäyvät maakunnittain 2015 Etelä-Savo Lappi Keski-Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Päijät-Häme Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Kanta-Häme Ahvenanmaa 50,2 83,0 81,8 81,6 81,3 77,2 76,8 75,3 75,3 74,6 73,1 72,5 70,4 67,1 66,9 62,6 60,2 58,7 56,9 Koko maa 66, Osuus työllisistä, % 130 Tilastokeskus

133 Työmarkkinat Kuvio Asuinkunnassaan työssäkäyvät 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus työllisistä, % 20,4 45,0 45,1 60,0 60,1 75,0 75,1 92,2 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 131

134 Työmarkkinat Kuvio Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyntialueittain 2015 Mikkelin Savonlinnan Kouvolan Närpiön Kajaanin Kokkolan Raahen Nurmeksen Lappeenrannan Oulun Salon Kuopion Ei tk-alue Alavuden Uudenkaupungin Jyväskylän Kankaanpään Iisalmen Alajärven Äänekosken Varkauden Keuruun Seinäjoen Kotkan Loimaan Porin Kristiinankaupungin Joensuun Rauma Imatran Vaasan Lahden Kemin Pietarsaaren Tampereen Helsingin Turun Maarianhaminan Työssäkäyntialue ,7 84,5 82,5 81,5 80,5 80,1 80,1 79,0 78,4 76,8 75,7 75,5 74,5 74,3 74,3 74,0 74,0 73,6 73,5 73,2 73,1 73,1 71,9 71,2 71,2 71,0 70,5 69,8 69,3 68,3 67,6 67,0 62,3 61,7 61,5 58,1 56,3 50,2 Koko maa 66, Osuus työllisistä, % 132 Tilastokeskus

135 Työmarkkinat Kuvio Taloudellinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti 174 Kuvio Taloudellinen huoltosuhde maakunnittain 2016 Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo Etelä-Karjala Satakunta Lappi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Koko maa Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Tilastokeskus 133

136 Työmarkkinat Kuvio Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki 134 Tilastokeskus

137 Työmarkkinat Kuvio Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueittain 2016 Työssäkäyntialue 2018 Nurmeksen Äänekosken Alajärven Imatran Varkauden Parkanon Raahen Kotkan Savonlinnan Haapajärven Kemin Alavuden Porin Salon Iisalmen Joensuun Ei tk-alue Kouvolan Kankaanpään Kajaanin Mikkelin Lahden Loimaan Lappeenrannan Oulun Kuopion Rauma Jyväskylän Kokkolan Uudenkaupungin Tampereen Seinäjoen Turun Vaasan Närpiön Helsingin Maarianhaminan Koko maa Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Tilastokeskus 135

138 Työmarkkinat Kuvio Työttömyyden muutos kunnan asukasluvun mukaan Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (42) 2, (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 2,3 2,3 Ei ilmoitusta: 4 kuntaa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2,1 2,1 2,0 2,0 1,9 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Helmikuu , muutos %-yksikköä Kuvio Työttömyyden muutos maakunnittain Ahvenanmaa Kainuu Uusimaa Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo Lappi Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pirkanmaa - 1,6-1,7-1,7-1,8-1,8-1,9-2,1-2,2-2,3-2,4-2,5-2,6-2,6-2,6-2,7-2,9 3,2 1,2 0,1 Koko maa - 2,1 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Helmikuu , muutos %-yksikköä 136 Tilastokeskus

139 Työmarkkinat Kuvio Työttömyyden muutos kunnittain Maakuntaraja Maakuntakeskus Helmikuu , muutos %-yksikköä 5,7 3,0 2,9 2,5 2,4 0,0 0,1 1,5 Ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus 137

140 Työmarkkinat Kuvio Työttömyyden muutos työssäkäyntialueittain Maarianhaminan Kajaanin Loimaan Kankaanpään Helsingin Uudenkaupungin Varkauden Lahden Kuopion Vaasan Alajärven Haapajärven Kouvolan Iisalmen Kokkolan Alavuden Närpiön Ei tk-alue Seinäjoen Nurmeksen Raahen Joensuun Turun Äänekosken Lappeenrannan Rauma Mikkelin Imatran Savonlinnan Kemin Jyväskylän Oulun Tampereen Parkanon Kotkan Salon Porin Työssäkäyntialue ,5 3,3 3,4 3,4 3,2 2,5 2,5 2,5 2,5 2,6 2,7 2,7 2,8 2,2 2,2 2,3 2,3 2,3 1,6 1,6 1,7 1,7 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,9 1,9 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 1,4 1,0 0,1 Koko maa 2,1 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 Helmikuu , muutos %-yksikköä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 138 Tilastokeskus

141 Työmarkkinat Kuvio Työttömyys kunnan asukasluvun mukaan helmikuussa 2018 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (43) (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Työttömien osuus työvoimasta, % Ei ilmoitusta: 3 kuntaa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 9,0 9,7 9,6 9,6 10,3 10,5 11,1 11,2 Kuvio Työttömyys maakunnittain helmikuussa 2018 Pohjois-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Kainuu Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Kanta-Häme Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa 4,0 7,1 13,8 13,6 13,0 13,0 12,8 12,5 11,9 11,8 11,4 10,7 10,6 9,9 9,6 9,0 8,6 8,5 15,1 Koko maa 10, Työttömien osuus työvoimasta, % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus 139

142 Työmarkkinat Kuvio Työttömyys kunnittain helmikuussa 2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Työttömien osuus työvoimasta, % 0,0 8,0 8,1 10,0 10,1 12,5 12,6 19,1 Ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 140 Tilastokeskus

143 Työmarkkinat Kuvio Työttömyys työssäkäyntialueittain helmikuussa 2018 Nurmeksen Imatran Äänekosken Joensuun Kotkan Varkauden Savonlinnan Lahden Kouvolan Kemin Oulun Salon Lappeenrannan Jyväskylän Iisalmen Porin Kajaanin Mikkelin Kuopion Tampereen Ei tk-alue Kankaanpään Raahen Turun Parkanon Alajärven Helsingin Rauma Loimaan Haapajärven Alavuden Seinäjoen Kokkolan Vaasan Uudenkaupungin Maarianhaminan Närpiön Työssäkäyntialue ,0 3,7 5,9 15,3 15,1 14,6 14,6 14,3 14,2 14,2 13,7 13,3 13,2 12,4 12,3 12,3 12,3 12,2 11,9 11,8 10,9 10,8 10,8 10,7 10,6 10,5 9,9 9,8 9,4 9,0 9,0 8,9 8,7 8,6 8,5 8,3 8,2 Koko maa 10, Työttömien osuus työvoimasta, % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus 141

144 Työmarkkinat Kuvio Pitkäaikaistyöttömät kunnan asukasluvun mukaan helmikuussa 2018, osuus työvoimasta Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (38) (107) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Ei ilmoitusta: 9 kuntaa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ,4 2,7 2,6 2,9 2,8 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 3,3 3,5 3,8 Kuvio Pitkäaikaistyöttömät maakunnittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Savo Satakunta Keski-Suomi Kainuu Uusimaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa 0,6 1,4 2,1 2,0 3,8 3,6 3,6 3,5 3,4 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 3,1 2,9 4,5 5,1 5,2 Koko maa 3, Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 142 Tilastokeskus

145 Työmarkkinat Kuvio Pitkäaikaistyöttömät kunnittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta Maakuntaraja Maakuntakeskus Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 0,0 2,0 2,1 2,5 2,6 3,0 3,1 6,4 Ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus 143

146 Työmarkkinat Kuvio Pitkäaikaistyöttömät työssäkäyntialueittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta Joensuun Lahden Kotkan Nurmeksen Imatran Salon Oulun Kouvolan Porin Savonlinnan Äänekosken Iisalmen Tampereen Varkauden Kemin Lappeenrannan Kuopion Turun Mikkelin Helsingin Jyväskylän Ei tk-alue Kajaanin Rauma Vaasan Loimaan Raahen Kankaanpään Kokkolan Haapajärven Parkanon Seinäjoen Uudenkaupungin Alavuden Alajärven Närpiön Maarianhaminan Työssäkäyntialue ,6 0,6 1,3 1,3 1,2 1,6 4,2 4,1 4,0 3,9 3,8 3,7 3,7 3,7 3,5 3,5 3,5 3,4 3,3 3,1 3,0 3,0 2,9 2,9 2,6 2,4 2,3 2,1 2,0 2,0 2,0 1,9 5,2 5,2 5,0 4,8 4,6 Koko maa 3, Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 144 Tilastokeskus

147 VÄESTÖ SISÄLLYS 12.1 Kunnat asukasluvun mukaan Väkiluku kunnan asukasluvun mukaan Väkiluku maakunnittain Eri kokoisten kuntien osuus koko maan väestöstä 1980, 2000 ja Eri kokoisten kuntien lukumäärä 1980, 2000 ja Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan Väkiluvun muutos maakunnittain Väkiluvun muutos kunnittain Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan Väkiluvun muutos maakunnittain Väkiluvun muutos kunnittain Alle 15-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan Alle 15-vuotiaat maakunnittain Alle 15-vuotiaat kunnittain vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan vuotiaat maakunnittain vuotiaat kunnittain Yli 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan Yli 64-vuotiaat maakunnittain Yli 64-vuotiaat kunnittain 2017

148 146 Tilastokeskus Demografinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan Demografinen huoltosuhde maakunnittain Demografinen huoltosuhde kunnittain Väestön keski-ikä kunnan asukasluvun mukaan Väestön keski-ikä maakunnittain Väestön keski-ikä kunnittain Ulkomaan kansalaiset kunnan asukasluvun mukaan Ulkomaan kansalaiset maakunnittain Ulkomaan kansalaiset kunnittain Sukupuolirakenne kunnan asukasluvun mukaan Sukupuolirakenne kunnittain Sukupuolirakenne kunnittain Muuttotase kunnan asukasluvun mukaan Kuntien välinen muuttotase kunnan asukasluvun mukaan Nettomaahanmuutto kunnan asukasluvun mukaan Muuttotase maakunnittain Nettomaahanmuutto maakunnittain Muutot yli asukkaan kunnissa Syntymäkunnassaan asuvat kunnittain Syntyneiden enemmyys kunnan asukasluvun mukaan Syntyneiden enemmyys maakunnittain Syntyneiden enemmyys yli asukkaan kunnissa Taajama-aste kunnan asukasluvun mukaan Taajama-aste maakunnittain Taajama-aste kunnittain Kaupunkialueilla asuvat kunnan asukasluvun mukaan Kaupunkialueilla asuvat maakunnittain 2016

149 Väestö Väestö Vuonna 2018 Suomessa on 311 kuntaa, joista 107 on kaupunkeja. Yli asukkaan kuntia on 9: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio, ja niiden alueella asuu 38,9 % suomalaisista. Alle asukkaan kuntia on 46, ja niiden asukasluku oli yhteensä vuoden 2017 lopussa. Koko Suomen väkiluku oli Keskimääräinen kuntakoko oli asukasta. Mediaanikoko oli 6 146, eli puolet kunnista on tätä pienempiä. Kuntien lukumäärä on vähentynyt 153:lla vuodesta Vuonna 1980 viisi kuntaa oli asukasluvultaan yli ja alle asukkaan kuntia oli 79. Uudellamaalla asui vuonna 2017 yli 1,6 miljoonaa asukasta. Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa asukkaita on alle Väestömäärältään Helsinki on suurin kaupunki ( as.) ja Sottunga pienin kunta (92 as). Väestöön lasketaan ne Suomen kansalaiset ja ulkomaan kansalaiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksesta. Suomen väkiluku kasvoi 0,2 % vuonna Kasvu keskittyi suurimpien kaupunkien alueille (1,2 %), joissa kasvua oli vuodesta 2012 keskimäärin 6,3 %. Maakunnista Uudenmaan asukasluku on kasvanut suhteellisesti eniten. Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa väki väheni suhteellisesti eniten vuonna 2017, ja Kainuussa vuodesta Väkiluvun muutos kunnissa vaihteli vuonna 2017 Föglön -5,2 %:n ja Hammarlandin sekä Lumparlandin +2,6 %:n välillä. Kivijärven kunta on menettänyt 13,1 % väestöstään vuodesta 2012 lähtien. Samana aikana väkimäärä on kasvanut eniten Jomalassa, 11,6 %. Väestö on ikääntyneintä alle asukkaan kunnissa ja maakunnista Etelä-Savossa, nuorinta yli asukkaan kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Savossa on keski-ikä ja yli 64-vuotiaiden osuus korkein. Kunnista Kuhmoisissa yli 64-vuotiaiden osuus on suurin ja Sottungassa keski-ikä korkein. Pohjois-Pohjanmaalla, ja siellä Limingan kunnassa, on eniten alle 15-vuotiaita ja keski-ikä nuorin. Työikäistä väestöä (15 64-vuotiaita) asuu suhteellisesti eniten Helsingissä ja Uudellamaalla yleisimminkin. Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2017 koko maassa 60. Se kertoo, kuinka monta alle 15- ja yli 64-vuotiasta on sataa työikäistä kohti. Suhde oli yli asukkaan kaupungeissa keskiarvoa pienempi ja muissa asukaslukuluokissa suurempi. Maakunnittain Uudenmaalla huoltosuhde oli matalin, 51, ja Etelä-Savossa korkein, 73. Kunnittain arvo vaihteli Helsingin 45:n ja Luhangan 105:n välillä. Vuoden 2017 lopussa 4,5 % väestöstä oli ulkomaiden kansalaisia. Suurin osuus oli yli asukkaan kaupungeissa, 7,3 %, ja Ahvenanmaalla, 10,8 %. Ulkomaalaisten osuus oli kuntien suurin Föglössä, 17,3 % ja pienin Limingassa, 0,3 %. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään Tilastokeskus 147

150 Väestö tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Kunnista 110 oli naisenemmistöisiä vuonna Maakunnista Päijät-Häme oli naisvaltaisin ja Pohjois-Pohjanmaa miesvaltaisin. Kunnittain naisten määrä tuhatta miestä kohti vaihteli Savukosken 788:n ja Helsingin 1 108:n välillä. Kuntarajat ylittävä muutto suuntautui voimakkaasti suurimpiin keskuksiin vuonna 2017, sillä asukaslukuryhmistä vain yli asukkaan kunnilla oli positiivinen muuttotase kuntien välisissä muutoissa. Maahanmuutto kohensi kuitenkin myös muiden kuntaryhmien muuttotasetta. Kokonaismuutto oli miinuksella kaikissa alle asukkaan kuntaryhmissä. Ilman maahanmuuton vaikutusta tilanne olisi ollut huonompi. Maakunnista Ahvenanmaa sai suhteellisesti eniten muuttovoittoa kansainvälisissä muutoissa (6,8 promillea keskiväkiluvusta). Uudellamaalla kokonaismuuttotase oli voitollisin, 9,3. Kymenlaakson muuttotase oli eniten pakkasella, -5,7. Kuntien yhden vuoden muuttoja tarkastellaan yli asukkaan kunnissa, joissa kokonaismuutto oli positiivisin Järvenpäässä ja negatiivisin Kemissä. Vuoden 2017 muuttotiedot ovat ennakkotietoja. Suomessa syntyneistä ja vuonna 2016 Suomessa asuneista henkilöistä 48 % asui syntymäkunnassaan kun kuntaliitokset huomioidaan. Närpiön ja Luodon kunnissa syntyneistä ja yhä väestössä olevista henkilöistä kaksi kolmesta asui syntymäkunnassaan. Pelkosenniemellä suhde oli yksi viidestä. Vuonna 2017 syntyi ja kuoli henkilöä. Syntyneiden enemmyydellä eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksella ilmaistaan luonnollista väestönmuutosta. Vuonna 2017 koko maassa syntyneiden enemmyys oli -0,6 promillea. Asukaslukuryhmittäin yli asukkaan kunnissa syntyi enemmän kuin kuoli ihmisiä. Maakunnittain Pohjois-Pohjanmaalla syntyneiden enemmyys oli suurin (2,8 ) ja Etelä-Savossa pienin (-7,7 ). Yli asukkaan kunnista suurin syntyneiden enemmyys oli Espoossa (6 ) ja pienin Jämsässä (-9 ). Taajama-aste oli suurin Uudellamaalla ja pienin Ahvenanmaalla vuonna Koko maassa se oli 86 %. Kuntatasolla vaihtelu oli Lumparlandin 0,3 %:sta Kauniaisten 100 %:iin. Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Paikkatietopohjaisen luokituksen mukaan kaupunkialueilla asui 69,6 % suomalaisista vuonna Kaupunkialueiksi luokitellaan yli asukkaan taajamat, joihin rajataan ulompi ja sisempi kaupunkialue, sekä kaupunkiin kytkeytyvä osa kaupungin ja maaseudun välissä. Tarkastelun pohjana on 250 x 250 metrin ruutuaineisto. Lähde: Tilastokeskus, väestö; Tilastokeskus, aluetyypit ja alueet; Tilastokeskus

151 Väestö Kuvio 12.1 Kunnat asukasluvun mukaan Maakuntaraja Maakuntakeskus Väkiluku (kuntien lkm) (46) (108) (58) (43) (30) (17) (9) Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 149

152 Väestö Kuvio 12.2 Väkiluku kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Väkiluku Kuvio 12.3 Väkiluku maakunnittain 2017 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Väkiluku 150 Tilastokeskus

153 Väestö Kuvio 12.4 Eri kokoisten kuntien osuus koko maan väestöstä 1980, 2000 ja 2017 Kunnan asukasluku 1, ,3 2,1 7, ,0 15, , (311 kuntaa) 11,5 13, (452 kuntaa) 11, (464 kuntaa) 14,5 19, ,9 17,6 13, ,4 13,4 13, ,9 27,7 22, Osuus koko maan väestöstä, %, tilastovuoden kuntarajat Kuvio 12.5 Eri kokoisten kuntien lukumäärä 1980, 2000 ja Kunnan asukasluku (311 kuntaa) 2000 (452 kuntaa) 1980 (464 kuntaa) Kuntien lukumäärä, tilastovuoden kuntarajat Tilastokeskus 151

154 Väestö Kuvio 12.6 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 5, (108) 5, (58) 3, (43) 1, (30) 0, (17) 0, (9) 6,3 Kunnat yhteensä (311) 1, Muutos, % Kuvio 12.7 Väkiluvun muutos maakunnittain Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Lappi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 4,5 4,1 3,3 0,6 0,7 1,6 1,6 1,7 1,9 2,0 2,0 0,3 0,2 0,7 2,0 1,9 3,1 3,5 5,7 Koko maa 1, Muutos, % 152 Tilastokeskus

155 Väestö Kuvio 12.8 Väkiluvun muutos kunnittain Maakuntaraja Maakuntakeskus Muutos, % 13,1 7,0 6,9 4,0 3,9 0,0 0,1 11,6 Osakuntaliitos, ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 153

156 Väestö Kuvio 12.9 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 1, (108) 1, (58) 0, (43) (30) (17) 0,4 0,3 0, (9) 1,2 Kunnat yhteensä (311) 0,2 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Muutos, % Kuvio Väkiluvun muutos maakunnittain 2017 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Etelä-Karjala Satakunta Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo 1,2 1,2 1,1 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,7 0,2 0,4 0,5 0,9 1,1 Koko maa 0,2 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Muutos, % 154 Tilastokeskus

157 Väestö Kuvio Väkiluvun muutos kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Muutos, % 5,2 1,5 1,4 1,0 0,9 0,0 0,1 2,6 Osakuntaliitos, ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 155

158 Väestö Kuvio Alle 15-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 14, (108) 15, (58) 16, (43) 17, (30) 17, (17) 15, (9) 15,7 Kunnat yhteensä (311) 16, Osuus väestöstä, % Kuvio Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2017 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Lappi Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 20,0 19,0 17,4 17,0 16,8 16,4 16,2 16,2 15,8 15,2 15,1 14,9 14,9 14,9 14,3 14,3 13,9 13,8 13,0 Koko maa 16, Osuus väestöstä, % 156 Tilastokeskus

159 Väestö Kuvio Alle 15-vuotiaat kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus väestöstä, % 1,1 13,0 13,1 15,0 15,1 18,0 18,1 33,6 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 157

160 Väestö Kuvio vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 55, (108) 56, (58) 57, (43) 58, (30) 60, (17) 62, (9) 66,9 Kunnat yhteensä (311) 62, Osuus väestöstä, % Kuvio vuotiaat maakunnittain 2017 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Kainuu Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo 62,8 62,3 61,9 61,5 61,5 61,2 60,9 60,8 60,3 60,3 60,1 59,8 59,4 59,1 59,1 59,0 58,8 57,9 66,2 Koko maa 62, Osuus väestöstä, % 158 Tilastokeskus

161 Väestö Kuvio vuotiaat kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus väestöstä, % 48,9 55,0 55,1 57,0 57,1 60,0 60,1 68,9 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 159

162 Väestö Kuvio Yli 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 30, (108) 28, (58) 26, (43) 23, (30) 22, (17) 22, (9) 17,4 Kunnat yhteensä (311) 21, Osuus väestöstä, % Kuvio Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2017 Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Lappi Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 26,7 26,6 26,1 26,0 25,3 24,9 24,1 23,9 23,9 23,9 22,5 22,4 22,3 22,2 21,7 21,0 18,6 17,1 29,2 Koko maa 21, Osuus väestöstä, % 160 Tilastokeskus

163 Väestö Kuvio Yli 64-vuotiaat kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus väestöstä, % 9,6 22,0 22,1 27,0 27,1 32,0 32,1 42,4 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 161

164 Väestö Kuvio Demografinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) (108) (58) (43) (30) (17) (9) 49 Kunnat yhteensä (311) Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Kuvio Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2017 Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Satakunta Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 162 Tilastokeskus

165 Väestö Kuvio Demografinen huoltosuhde kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 163

166 Väestö Kuvio Väestön keski-ikä kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 40,2 43,9 43,2 43,1 42,7 47,4 45,9 48, Keski-ikä, vuotta Kuvio Väestön keski-ikä maakunnittain 2017 Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Lappi Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa 47,8 46,4 46,4 45,9 45,4 45,1 45,0 44,7 44,4 44,4 43,9 43,3 43,2 42,9 42,4 42,2 41,9 40,4 39,9 Koko maa 42, Keski-ikä, vuotta 164 Tilastokeskus

167 Väestö Kuvio Väestön keski-ikä kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Keski-ikä, vuotta 31,6 43,0 43,1 46,0 46,1 50,0 50,1 58,3 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 165

168 Väestö Kuvio Ulkomaan kansalaiset kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 3, (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 1,8 2,3 2,2 2,9 3, Osuus väestöstä, % 4,5 7,3 Kuvio Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2017 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa 4,3 3,8 3,8 3,3 3,0 3,0 2,6 2,3 2,2 2,2 2,2 2,1 2,0 2,0 1,9 1,7 5,2 8,2 10,8 Koko maa 4, Osuus väestöstä, % 166 Tilastokeskus

169 Väestö Kuvio Ulkomaan kansalaiset kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus väestöstä, % 0,3 1,0 1,1 2,0 2,1 4,0 4,1 17,3 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 167

170 Väestö Kuvio Sukupuolirakenne kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Naisia/1 000 miestä Kuvio Sukupuolirakenne kunnittain 2017 Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Naisia/1 000 miestä 168 Tilastokeskus

171 Väestö Kuvio Sukupuolirakenne kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Naisia/1 000 miestä Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 169

172 Väestö Kuvio Muuttotase kunnan asukasluvun mukaan 2017* Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 3, (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) * ennakkotieto 5,9 2,9 1,8 1,3 0,5 3,1 10, Promillea väestöstä Kuvio Kuntien välinen muuttotase kunnan asukasluvun mukaan 2017* Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 7, (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) * ennakkotieto 7,8 5,5 3,7 3,1 2, Kuvio Nettomaahanmuutto kunnan asukasluvun mukaan 2017* 0,0 Promillea väestöstä Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) * ennakkotieto 1,9 1,9 1, ,6 2,7 Promillea väestöstä 3,1 3,8 6,2 4,4 170 Tilastokeskus

173 Väestö Kuvio Muuttotase maakunnittain 2017* Uusimaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso 1,0 1,0 1,5 1,7 2,0 2,2 3,0 3,8 4,1 4,3 4,8 5,7 1,5 1,5 0,4 6,5 5,9 9,3 8,9 * ennakkotieto Koko maa 3, Promillea väestöstä Kuvio Nettomaahanmuutto maakunnittain 2017* Ahvenanmaa Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Satakunta Keski-Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo 2,2 2,1 2,0 1,8 1,8 1,8 1,7 1,4 1,4 3,6 3,2 3,0 2,9 2,9 2,7 2,7 4,7 5,2 6,8 Koko maa 3, Promillea väestöstä * ennakkotieto Tilastokeskus 171

174 Väestö Kuvio Muutot yli asukkaan kunnissa 2017* Järvenpää Sipoo Tampere Kaarina Helsinki Turku Kangasala Jyväskylä Vantaa Seinäjoki Espoo Kuopio Nokia Hollola Oulu Joensuu Hyvinkää Lempäälä Lahti Rovaniemi Nurmijärvi Vihti Hamina Lappeenranta Porvoo Kerava Ylöjärvi Tuusula Kirkkonummi Rauma Hämeenlinna Mikkeli Pori Raahe Riihimäki Mäntsälä Valkeakoski Kokkola Raisio Iisalmi Lohja Raasepori Imatra Kajaani Salo Sastamala Vaasa Varkaus Kurikka Kotka Kouvola Siilinjärvi Savonlinna Tornio Jämsä Kemi Kuntien välinen nettomuutto Koko maa Nettomaahanmuutto Promillea väestöstä * ennakkotieto 172 Tilastokeskus

175 Väestö Kuvio Syntymäkunnassaan asuvat kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Syntymäkunnassaan asuvien osuus kunnassa syntyneistä, % 20,5 35,0 35,1 40,0 40,1 47,0 47,1 66,9 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 173

176 Väestö Kuvio Syntyneiden enemmyys kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 8, (108) 7, (58) 4, (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 2,0 1,2 1,4 0,6 2, Promillea väestöstä Kuvio Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2017 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Lappi Satakunta Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo 7,7 1,6 1,7 1,7 2,2 3,2 3,5 3,5 4,5 4,6 5,2 5,8 6,1 0,1 0,2 1,2 1,5 2,8 2,7 Koko maa 0, Promillea väestöstä 174 Tilastokeskus

177 Väestö Kuvio Syntyneiden enemmyys yli asukkaan kunnissa 2017 Espoo Vantaa Oulu Lempäälä Kirkkonummi Seinäjoki Ylöjärvi Nurmijärvi Järvenpää Siilinjärvi Helsinki Vihti Jyväskylä Sipoo Kaarina Raahe Kokkola Kerava Tuusula Tampere Rovaniemi Raisio Kangasala Mäntsälä Nokia Vaasa Turku Kuopio Hyvinkää Porvoo Joensuu Tornio Riihimäki Lahti Lohja Hollola Lappeenranta Rauma Hämeenlinna Kajaani Iisalmi Mikkeli Raasepori Valkeakoski Pori Kemi Sastamala Salo Kouvola Kotka Kurikka Hamina Varkaus Imatra Savonlinna Jämsä 9,0 0,0 0,1 0,5 0,5 0,6 0,8 1,0 1,2 1,5 1,9 2,1 2,2 2,3 2,4 2,8 3,1 3,4 3,6 3,6 3,7 4,5 5,1 5,4 5,5 5,7 6,2 6,4 6,8 7,4 7,5 6,0 5,2 4,7 4,0 3,8 3,7 3,7 3,2 3,1 2,9 2,4 2,3 2,3 2,2 2,1 2,0 1,9 1,8 1,7 1,6 1,2 1,0 0,4 0,4 0,4 Koko maa 0, Promillea väestöstä Tilastokeskus 175

178 Väestö Kuvio Taajama-aste kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) 40, (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 52,9 66,4 77,4 86,8 86,0 89, Taajama-aste, % 98,1 Kuvio Taajama-aste maakunnittain 2017 Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Ahvenanmaa 95,5 88,3 87,9 87,3 85,4 83,8 83,7 83,6 83,3 82,5 80,3 78,4 77,9 76,3 74,5 72,8 72,6 70,9 63,0 Koko maa 86, Taajama-aste, % 176 Tilastokeskus

179 Väestö Kuvio Taajama-aste kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Taajama-aste, % 0,3 50,0 50,1 60,0 60,1 75,0 75,1 100,0 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 177

180 Väestö Kuvio Kaupunkialueilla asuvat kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 0, (110) 8, (60) 14, (42) 36, (29) 75, (17) 84, (9) 96,0 Kunnat yhteensä (311) 69, Osuus väestöstä, % Kuvio Kaupunkialueilla asuvat maakunnittain 2016 Uusimaa Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Karjala Satakunta Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa 0,0 29,9 61,4 57,0 56,4 56,4 55,7 55,0 52,0 46,2 45,1 44,7 77,8 77,2 74,1 72,6 72,5 72,4 89,9 Koko maa 69, Osuus väestöstä, % 178 Tilastokeskus

181 YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT SISÄLLYS 13.1 Toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan Toimipaikat maakunnittain Toimipaikat kunnittain Toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan Toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain Toimipaikkojen liikevaihto kunnittain Toimipaikkojen henkilöstö kunnan asukasluvun mukaan Toimipaikkojen henkilöstö maakunnittain Toimipaikkojen henkilöstö kunnittain Yrittäjät kunnan asukasluvun mukaan Yrittäjät maakunnittain Yrittäjät kunnittain Aloittaneet ja lopettaneet yritykset kunnan asukasluvun mukaan Aloittaneet ja lopettaneet yritykset maakunnittain 2016

182 180 Tilastokeskus

183 Yritykset ja toimipaikat Yritykset ja toimipaikat Suomessa oli 65 yritysten toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti tammikuussa Maakunnittain toimipaikkojen suhteellinen määrä oli pienin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, suurin Ahvenanmaalla. Kunnittain toimipaikkoja suhteessa asukaslukuun oli vähiten Limingassa (41 toimipaikkaa/1 000 as.) ja eniten Brändössä (168). Lukumäärät perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkalaskuriin, jonka tietoja päivitetään neljä kertaa vuodessa. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat. Yritysten toimipaikkojen keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 2016 suurin Uudenmaan maakunnassa ja pienin Kainuussa. Liikevaihdon määrä henkilöstöä kohti on suurin yli asukkaan kaupungeissa ja pienin asukkaan kunnissa. Kuntatasolla liikevaihto vaihteli Vårdön alle eurosta Tornion lähes euroon henkilöstöä kohti. Toimipaikkojen henkilömäärä oli keskimäärin 3,7. Toimipaikat ovat sitä suurempia, mitä suuremmassa kunnassa ne sijaitsevat. Yli asukkaan kunnissa keskimääräinen henkilöstömäärä oli 5,2, kun alle asukkaan kunnissa se oli 1,6. Maakunnittain Uudenmaan toimipaikat ovat keskimäärin suurimpia ja Etelä-Savon toimipaikat pienimpiä. Kunnittain suurimmat toimipaikat ovat Vantaalla ja pienimmät Kumlingessa. Vuoden 2016 tiedot ovat Tilastokeskuksen alueellisesta yritystoimintatilastosta, jonka tiedot perustuvat hallinnollisiin aineistoihin ja tiedonkeruuseen yrityksiltä ja yritysten toimipaikoilta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan joka kymmenes työllisistä oli ammattiasemaltaan yrittäjiä vuonna Yrittäjyys on yleistä alle asukkaan kunnissa (21 %) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (15 %). Kunnista yrittäjävaltaisin oli Lestijärvi ja suhteellisesti vähiten yrittäjiä oli Kemissä ja Vaasassa. Tilastokeskuksen mukaan uutta yritystä aloitti toimintansa vuonna Aloittaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli reilu 7 %. Samana vuonna toimintansa lopetti alle yritystä. Suhteessa yrityskantaan eniten yrityksiä aloitti ja lopetti yli asukkaan kunnissa ja Uudellamaalla. Suhteellisesti vähiten yrityksiä aloitti pienimmissä kunnissa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritysrekisteriin ja Verohallinnon rekisteröintitietoihin. Tilasto kattaa yritykset, jotka ovat liiketoiminnasta tai kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta arvonlisäverovelvollisia tai toimivat työnantajina sekä valtion liikelaitokset. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät säätiöt, aatteelliset yhdistykset, julkiset viranomaiset, kuntien liikelaitokset ja uskonnolliset yhteisöt. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri; Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto; Tilastokeskus 181

184 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.1 Toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2018 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) (46) (108) (58) (43) (30) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 62,0 61,5 66,1 65,7 65,3 70,6 69,6 82, Toimipaikkoja/1 000 asukasta Kuvio 13.2 Toimipaikat maakunnittain 2018 Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Satakunta Lappi Etelä-Savo Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 73,7 71,6 71,4 68,1 66,1 65,4 65,3 64,4 63,6 63,5 60,8 59,2 57,3 56,2 55,2 54,8 52,5 52,2 96,3 Koko maa 65, Toimipaikkoja/1 000 asukasta 182 Tilastokeskus

185 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.3 Toimipaikat kunnittain 2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Toimipaikkoja/1 000 asukasta 41,0 60,0 60,1 70,0 70,1 80,0 80,1 168,1 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 183

186 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.4 Toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Euroa/henkilöstö Kuvio 13.5 Toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 Uusimaa Lappi Etelä-Karjala Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Koko maa Euroa/henkilöstö 184 Tilastokeskus

187 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.6 Toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/henkilöstö Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 185

188 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.7 Toimipaikkojen henkilöstö kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 1, (110) 1, (60) 2, (42) 2, (29) 3, (17) 3, (9) 5,2 Kunnat yhteensä (311) 3, Henkilöstö/toimipaikka Kuvio 13.8 Toimipaikkojen henkilöstö maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Ahvenanmaa Satakunta Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kanta-Häme Kainuu Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 2,4 2,6 3,7 3,7 3,5 3,4 3,4 3,3 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 3,0 3,0 4,7 Koko maa 3,7 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Henkilöstö/toimipaikka 186 Tilastokeskus

189 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.9 Toimipaikkojen henkilöstö kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Henkilöstö/toimipaikka 0,7 1,5 1,6 2,0 2,1 2,7 2,8 7,4 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 187

190 Yritykset ja toimipaikat Kuvio Yrittäjät kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 20, (110) 18, (60) 15, (42) 13, (29) 10, (17) 9, (9) 7,6 Kunnat yhteensä (311) 10, Osuus alueen työllisistä, % Kuvio Yrittäjät maakunnittain 2016 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Varsinais-Suomi Lappi Päijät-Häme Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kainuu Pirkanmaa Kymenlaakso Uusimaa 8,5 11,9 11,8 11,8 11,4 11,2 11,2 11,2 11,0 10,9 10,8 10,6 10,5 10,4 10,3 10,2 13,9 13,8 14,9 Koko maa 10, Osuus alueen työllisistä, % 188 Tilastokeskus

191 Kuvio Yrittäjät kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus alueen työllisistä, % 6,2 12,0 12,1 17,0 17,1 22,0 22,1 30,4 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 189

192 Yritykset ja toimipaikat Kuvio Aloittaneet ja lopettaneet yritykset kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Aloittaneet ja lopettaneet yritykset suhteessa yrityskantaan, % Aloittaneet Lopettaneet Kuvio Aloittaneet ja lopettaneet yritykset maakunnittain 2016 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Päijät-Häme Ahvenanmaa Kanta-Häme Kainuu Pohjois-Savo Satakunta Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Aloittaneet Lopettaneet Koko maa Aloittaneet ja lopettaneet yritykset suhteessa yrityskantaan, % 190 Tilastokeskus

193 LIITTEET SISÄLLYS 1 Toimialaluokitus ja informaatiosektori 2 Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan Keskimääräinen kuntakoko Suomessa Kuntien lukumäärä Suomessa Suomen kunnat maakunnittain 2018 ja aluemuutokset 6 Suomen kunnat Suomen maakunnat Työssäkäyntialueet 2018