KUNTAKATSAUS SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN

Transkriptio

1 KUNTAKATSAUS SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN

2

3 KUNTAKATSAUS 2016 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN Helsinki Helsingfors 2016

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Leena Jäntti Kannen kuvat Pärmbilder Cover graphics: Vastavalo / Miika Kangasniemi Kannen suunnittelu Pärm Planering Cover design: Irene Koumolou Taitto Ombrytning Layout: Hilkka Lehtonen 2016 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print) Helsinki Helsingfors 2016

5 Alkusanat Kuntakatsaus 2016 on uudistunut julkaisu alueellisen tiedon tarkasteluun. Kuntakatsaus 2016 Suomi-tietoa alueittain kokoaa keskeisimmät kunnittaiset ja maakunnittaiset tilastotiedot teemoittain. Julkaisu tarjoaa päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille valmiiksi muokattua tilastotietoa Suomesta. Julkaisun tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen lisäksi mm. työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoja. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niiden alueellisia eroja kuvataan havainnollisesti teemakarttoina tai tilastokuvioina. Katsauksen teemakartat ja tilastokuviot ovat tilattavissa maksullisena palveluna osoitteesta: Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Sirkku Hiltunen, Leena Jäntti ja Hilkka Lehtonen sekä erikoistoimittaja Jouni Kotkavuori. Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2016 Hannele Orjala Tietopalvelujohtaja Tilastokeskus 3

6 Sisällys Alkusanat Asuminen Julkinen talous Koulutus Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Rakentaminen Sosiaaliturva Teollisuus Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Työmarkkinat Väestö Yritykset ja toimipaikat Liite Tilastokeskus

7 ASUMINEN SISÄLLYS 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan Asuntokuntien keskikoko maakunnittain Asuntokuntien keskikoko kunnittain Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan Asuntojen pinta-ala maakunnittain Asuntojen pinta-ala kunnittain Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan Ahtaasti asuvat asuntokunnat maakunnittain Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnittain Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain Omistusasuminen kunnan asukasluvun mukaan Omistusasuminen maakunnittain Omistusasuminen kunnittain Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan Vuokra-asuminen maakunnittain Vuokra-asuminen kunnittain Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan Kesämökit maakunnittain Kesämökit kunnittain 2014

8 6 Tilastokeskus

9 Asuminen Asuminen Suomalaisilla oli keskimäärin 40 neliömetriä asumispinta-alaa henkilöä kohti vuoden 2014 lopussa. Vähiten alaa oli Helsingissä (34,1 neliötä/henkilö), eniten Sottungassa (53,5 m 2 ). Asuntokunnat olivat keskimääräistä pienempiä yli asukkaan kaupungeissa. Asuntokuntien keskikoko oli koko maassa 2,0 henkilöä. Suurimmat asuntokunnat olivat Keski-Pohjanmaan maakunnassa ja Luodon kunnassa (3,2 henkilöä/asuntokunta). Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli suhteellisesti vähiten asukkaan kunnissa, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa ja Sottungan kunnassa. Kaikista asuntokunnista 8,7 % asui ahtaasti. Asuntokunta määritellään ahtaasti asuvaksi, mikäli henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Koko maan vakinaisesti asutuista asunnoista 64,9 % oli hallintaperusteeltaan omistusasuntoja ja 31,5 % vuokra-asuntoja vuonna Asuntojen omistaminen oli yleisintä asukasluvultaan pienimmissä kunnissa. Kunnittain omistusosuus oli suurin Ruskolla (92,3 %) ja pienin Helsingissä (46,4 %). Maakunnista omistusasuminen oli yleisintä Etelä-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla. Koko maan asuntokunnista 44,3 % asui kerrostaloasunnoissa ja 53,9 % rivi- ja pientaloissa. Rivi- ja pientaloasuminen oli yleisintä alle asukkaan kunnissa. Suhteellisesti vähiten rivi- ja pientaloissa asuttiin Helsingissä (13,4 %) ja eniten Merijärvellä (98,6 %). Vuonna 2015 vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa euroa. Kalleimmat neliöhinnat maksettiin Helsingissä (4 000 euroa) ja pääkaupunkiseudulla yleisimminkin. Suurista kaupungeista Kouvolassa asunnon sai edullisimmin (1 218 euroa). Kainuun Hyrynsalmella vanhan osakeasunnon sai halvimmalla (516 euroa/neliömetri). Hintatietoa ei ole saatavilla 46 kunnan osalta. Kainuun asunnot olivat maakunnista halvimpia. Pääkaupunkiseudun asumisen kalleus näkyy myös vuokrissa. Helsingin vuokrahinta oli keskimäärin 15,7 euroa neliömetriä kohti kuukaudessa. Yli asukkaan kunnissa hinta oli 13,1 euroa ja alle asukkaan kunnissa 9,3 euroa. Koko maassa keskimääräinen vuokra oli 12,3 euroa neliöltä. Suomessa oli hieman yli puoli miljoonaa kesämökkiä vuonna Maakunnista Etelä-Savossa kesämökkejä oli asukaslukuun suhteutettuna runsaimmin, 322 kappaletta tuhatta asukasta kohti. Kunnista Kustavi (3 415 mökkiä/1 000 as.) oli suhteellisesti mökkivaltaisin. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään lomatai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Tilastokeskus, asuminen tilastokeskus.fi/til/asu.html Tilastokeskus 7

10 Asuminen Kuvio 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta 1,9 2,0 2,1 2,0 2,1 2,1 2,1 2,1 Kuvio 1.2 Asuntokuntien keskikoko maakunnittain 2014 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Uusimaa Kanta-Häme Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Satakunta Kainuu Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 2,3 2,2 2,2 2,2 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 1,9 1,9 1,9 Koko maa 2,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta 8 Tilastokeskus

11 Asuminen Kuvio 1.3 Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2014 Maakuntaraja Henkilöä/asuntokunta 1,7 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 3,2 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 9

12 Asuminen Kuvio 1.4 Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 36,2 40,7 39,9 41,3 43,7 42,8 45,3 44, Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä Kuvio 1.5 Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2014 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 45,5 44,2 43,2 43,1 42,2 42,1 41,8 41,8 41,7 41,6 41,5 41,5 41,2 41,1 40,7 39,8 39,6 39,2 36,7 Koko maa 39, Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 10 Tilastokeskus

13 Asuminen Kuvio 1.6 Asuntojen pinta-ala kunnittain 2014 Maakuntaraja Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 34,1 41,5 41,6 44,0 44,1 46,0 46,1 53,5 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 11

14 Asuminen Kuvio 1.7 Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Osuus asuntokunnista (%) 7,8 8,4 8,3 8,7 8,7 9,2 9,0 9,2 Kuvio 1.8 Ahtaasti asuvat asuntokunnat maakunnittain 2014 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Ahvenanmaa Satakunta Päijät-Häme Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo Etelä-Karjala 9,2 8,9 8,7 8,6 8,5 8,5 8,4 8,1 8,1 8,0 7,8 7,6 7,4 7,3 7,0 6,9 6,8 6,8 10,2 Koko maa 8, Osuus asuntokunnista (%) 12 Tilastokeskus

15 Asuminen Kuvio 1.9 Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnittain 2014 Normi 4: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Maakuntaraja Osuus asuntokunnista (%) 1,8 7,5 7,6 8,5 8,6 10,0 10,1 19,1 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 13

16 Asuminen Kuvio 1.10 Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain 2014 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Satakunta Pohjanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Keski-Suomi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Osuus asuntokunnista (%) Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kuvio 1.11 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 29,1 56,2 53,9 64,3 74,8 82,4 90,8 93, Osuus asuntokunnista (%) 14 Tilastokeskus

17 Asuminen Kuvio 1.12 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus asuntokunnista (%) 13,4 75,0 75,1 88,0 88,1 94,0 94,1 98,6 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 15

18 Asuminen Kuvio 1.13 Omistusasuminen kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 52,7 66,3 64,9 72,5 77,9 77,1 75,9 79, Omistusasuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) Kuvio 1.14 Omistusasuminen maakunnittain 2014 Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Ahvenanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Uusimaa 57,3 75,1 73,2 71,9 71,4 71,4 70,7 70,2 69,8 68,2 68,0 67,0 66,9 66,4 66,4 66,2 65,4 65,1 64,4 Koko maa 64, Omistusasuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) 16 Tilastokeskus

19 Asuminen Kuvio 1.15 Omistusasuminen kunnittain 2014 Maakuntaraja Omistusasuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) 46,4 74,0 74,1 77,0 77,1 80,0 80,1 92,3 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 17

20 Asuminen Kuvio 1.16 Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) 18, (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 17,9 20,0 21,3 24, ,9 31,5 Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) 42,6 Kuvio 1.17 Vuokra-asuminen maakunnittain 2014 Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Ahvenanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Kanta-Häme Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 31,7 31,6 31,5 30,8 29,9 29,7 29,6 29,6 29,1 28,3 27,6 27,5 26,9 25,9 25,6 24,8 24,3 22,6 37,7 Koko maa 31, Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) 18 Tilastokeskus

21 Asuminen Kuvio 1.18 Vuokra-asuminen kunnittain 2014 Maakuntaraja Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista (%) 5,9 16,0 16,1 20,0 20,1 25,0 25,1 48,4 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 19

22 Asuminen Kuvio 1.19 Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa 2015 Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Espoo-Kauniainen Vantaa Tampere Porvoo Turku Kuopio Hämeenlinna Jyväskylä Vaasa Seinäjoki Lappeenranta Joensuu Lahti Mikkeli Oulu Kokkola Muu Suomi (koko maa PKS) Rovaniemi Pori Rauma Kajaani Kotka Kouvola Koko maa Neliöhinta ( /m 2 ) Kuvio 1.20 Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Savo Lappi Satakunta Kymenlaakso Kainuu Koko maa Neliöhinta ( /m 2 ) 20 Tilastokeskus

23 Asuminen Kuvio 1.21 Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain 2015 Maakuntaraja Neliöhinta ( /m 2 ) Ei ilmoitusta Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 21

24 Asuminen Kuvio 1.22 Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa 2015 Helsinki Vantaa Espoo-Kauniainen Tampere Jyväskylä Turku Lahti Kuopio Hämeenlinna Porvoo Rovaniemi Mikkeli Joensuu Lappeenranta Oulu Vaasa Kajaani Seinäjoki Kotka Pori Kokkola Kouvola Rauma 13,73 13,72 12,88 12,15 12,05 11,94 11,87 11,81 11,72 11,71 11,46 11,45 11,29 11,27 11,23 11,18 10,91 10,82 10,76 10,17 9,86 9,72 15,71 Koko maa 12,34 Alle asukasta 9, asukasta 10, asukasta 10,98 Yli asukasta 13, Neliövuokra, /m 2 /kk 22 Tilastokeskus

25 Asuminen Kuvio 1.23 Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Mökkejä/1 000 asukasta 479 Kuvio 1.24 Kesämökit maakunnittain 2014 Etelä-Savo Ahvenanmaa Kainuu Lappi Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Koko maa Mökkejä/1 000 asukasta Tilastokeskus 23

26 Asuminen Kuvio 1.25 Kesämökit kunnittain 2014 Maakuntaraja Mökkejä/1 000 asukasta Vuoden 2015 aluerajat 24 Tilastokeskus

27 JULKINEN TALOUS SISÄLLYS 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan Tuloveroprosentti maakunnittain Tuloveroprosentti kunnittain Kunnallistalouden tulot kunnan asukasluvun mukaan Kunnallistalouden tulot maakunnittain Kunnallistalouden tulot kunnittain Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan Kuntien verotulot maakunnittain Verotulot kunnittain Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan Kuntien valtionosuudet maakunnittain Valtionosuudet kunnittain Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan Kuntien vuosikate maakunnittain Vuosikate kunnittain 2014

28 26 Tilastokeskus

29 Julkinen talous Julkinen talous Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,87 vuonna Kunnittain veroprosentit vaihtelevat 16,50:n (Kauniainen) ja 22,50:n (Savonlinna) välillä. Suurimmissa kunnissa veroprosentti on keskimäärin 19,04. Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa tuloveroprosentti on keskimäärin alempi kuin koko maassa. Kunnallistalouden tulot jaetaan verotuloihin ja valtionosuuteen. Vuonna 2014 koko maassa kunnallistalouden tulot olivat hieman alle euroa asukasta kohti, jakautuen euron verotuloihin ja euron valtionosuuteen. Alle asukkaan kunnissa kuntien valtionosuudet (3 216 euroa/asukas) olivat vuonna 2014 keskimäärin suuremmat kuin kuntien saamat verotulot (3 151 euroa/asukas). Kaikkiaan 96 kunnassa valtionosuus oli suurempi kuin verotulot. Yli asukkaan kunnissa valtionosuus asukasta kohti oli reilu 800 euroa ja verotulot euroa. Maakunnista verotulot olivat suurimmat Uudellamaalla ja pienimmät Pohjois-Karjalassa. Valtionosuus asukasta kohti oli suurin Kainuussa ja pienin Uudellamaalla. Kuntien verotulot asukasta kohti vaihtelivat 2 251:n (Geta) ja 6 374:n euron (Eurajoki) välillä. Valtionosuus oli suurimmillaan euroa asukasta kohti (Ranua) ja pienimmillään 112 euroa (Espoo). Vuonna 2014 yhdentoista kunnan vuosikate oli negatiivinen. Keskimäärin vuosikate oli 406 euroa asukasta kohti. Kunnittain arvo vaihteli -315:n (Kurikka) ja 4 682:n (Pietarsaari) välillä. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastossa on tietoja kuntien ja kuntayhtymien tuotoista ja kustannuksista, investoinneista, rahoituksesta, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Tiedot ovat kuntien itsensä ilmoittamia. Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tiedot kerää Ålands statistik- och utredningsbyrå. Lähteet: Kuntaliitto kuntaliitto.fi Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta tilastokeskus.fi/til/ktt/index.html Tilastokeskus 27

30 Julkinen talous Kuvio 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan Kunnat yhteensä Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 19,04 20,14 20,60 20,59 20,32 20,51 19,87 20,84 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti Kuvio 2.2 Tuloveroprosentti maakunnittain 2016 Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa 21,42 21,14 21,13 20,92 20,83 20,75 20,68 20,65 20,61 20,60 20,50 20,47 20,46 20,43 20,24 20,12 19,85 18,86 17,74 Koko maa 19,87 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti 28 Tilastokeskus

31 Julkinen talous Kuvio 2.3 Tuloveroprosentti kunnittain 2016 Maakuntaraja Tuloveroprosentti 16,50 20,00 20,25 20,75 21,00 21,50 21,75 22,50 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 29

32 Julkinen talous Kuvio 2.4 Kunnallistalouden tulot kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Euroa/asukas Kuvio 2.5 Kunnallistalouden tulot maakunnittain 2014 Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Keski-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa Koko maa Euroa/asukas 30 Tilastokeskus

33 Julkinen talous Kuvio 2.6 Kunnallistalouden tulot kunnittain 2014 Euroa/asukas Maakuntaraja Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 31

34 Julkinen talous Kuvio 2.7 Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Euroa/asukas Kuvio 2.8 Kuntien verotulot maakunnittain 2014 Uusimaa Ahvenanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Kymenlaakso Kanta-Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Lappi Satakunta Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Koko maa Euroa/asukas 32 Tilastokeskus

35 Julkinen talous Kuvio 2.9 Verotulot kunnittain 2014 Euroa/asukas Maakuntaraja Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 33

36 Julkinen talous Kuvio 2.10 Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Euroa/asukas Kuvio 2.11 Kuntien valtionosuudet maakunnittain 2014 Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Keski-Suomi Etelä-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Ahvenanmaa Uusimaa Koko maa Euroa/asukas 34 Tilastokeskus

37 Julkinen talous Kuvio 2.12 Valtionosuudet kunnittain 2014 Euroa/asukas Maakuntaraja Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 35

38 Julkinen talous Kuvio 2.13 Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Euroa/asukas Kuvio 2.14 Kuntien vuosikate maakunnittain 2014 Ahvenanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kainuu Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Keski-Suomi Etelä-Savo Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Koko maa Euroa/asukas 36 Tilastokeskus

39 Julkinen talous Kuvio 2.15 Vuosikate kunnittain 2014 Euroa/asukas Maakuntaraja Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 37

40 Julkinen talous 38 Tilastokeskus

41 KOULUTUS SISÄLLYS 3.1 Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan Väestön koulutusaste maakunnittain Tutkinnon suorittaneet kunnittain Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2014

42 40 Tilastokeskus

43 Koulutus Koulutus Koulutettuja ihmisiä asuu eniten Kauniaisissa (81,4 %), vähiten Föglössä (50,8 %). Vuonna 2014 oli koko 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 70,2 % suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Yli asukkaan kunnissa osuus oli 73,8 %, ja pienimmissä, alle asukkaan kunnissa 59,8 %. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Korkea-asteen tutkinto oli 29,7 %:lla 15 vuotta täyttäneistä. Suurimmissa kaupungeissa korkea-asteen suorittaneita oli eniten, yli kolmannes 15 vuotta täyttäneistä. Alle asukkaan kunnissa osuus oli hieman yli 17 %. Maakunnista Uudellamaalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin, 37 %, ja Kainuussa pienin, 23 %. Ahvenanmaan maakunnassa perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevien osuus oli maakuntien suurin, 37 %. Väestön koulutusrakenne kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön jakautumista perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Tilastoinnissa huomioidaan henkilön korkein koulutusaste tai viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. Keskiasteen koulutusta ovat ylioppilastutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, ja koulutus kestää pääsääntöisesti 2 3 vuotta. Korkea-asteen koulutus jaotellaan: alin korkea-aste (mm. entiset teknikon ja sairaanhoitajan tutkinnot), alempi korkeakouluaste (ammattikorkeakoulututkinnot), ylempi korkeakouluaste (maisteritutkinnot) ja tutkijakoulutusaste (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot). Vuonna 2014 kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohti olivat koko maassa euroa asukasta kohti. Maakunnista kustannukset olivat suurimmat Kainuussa, yli euroa. Taivassalon kunnan opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset jäivät alle euron asukasta kohti. Kunnista suurimmat menot olivat Kauniaisissa (2 658 euroa/asukas). Lähteet: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne tilastokeskus.fi/til/vkour/index.html Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta tilastokeskus.fi/til/ktt/index.html Tilastokeskus 41

44 Koulutus Kuvio 3.1 Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 60,0 62,8 65,9 67,8 69,6 70,7 70,2 73, Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Kuvio 3.2 Väestön koulutusaste maakunnittain 2014 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu Koko maa Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Korkea-aste Keskiaste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 42 Tilastokeskus

45 Koulutus Kuvio 3.3 Tutkinnon suorittaneet kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) 50,8 61,0 61,1 65,0 65,1 69,0 69,1 81,4 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 43

46 Koulutus Kuvio 3.4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) 17, (112) 18, (58) 22, (44) 24, (29) (17) 27,8 28, (9) 36,5 Kunnat yhteensä (313) 29, Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Kuvio 3.5 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain 2014 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Lappi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu 30,7 29,1 28,6 28,1 28,1 26,9 26,2 25,5 25,2 24,8 24,5 24,4 24,2 24,0 23,9 23,8 23,4 23,0 36,7 Koko maa 29, Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) 44 Tilastokeskus

47 Koulutus Kuvio 3.6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) 10,3 17,0 17,1 21,0 21,1 25,0 25,1 57,1 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 45

48 Koulutus Kuvio 3.7 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Euroa/asukas Kuvio 3.8 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain 2014 Kainuu Pohjanmaa Ahvenanmaa Kymenlaakso Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Koko maa Euroa/asukas 46 Tilastokeskus

49 Koulutus Kuvio 3.9 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2014 Euroa/asukas Maakuntaraja Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 47

50 Koulutus 48 Tilastokeskus

51 MAA-, METSÄ- JA KALATALOUS SISÄLLYS 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain Alkutuotannon työllistävyys kunnittain Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan Maatilayritysten tulos maakunnittain Maatilayritysten tulos kunnittain 2014

52 50 Tilastokeskus

53 Maa-, metsä- ja kalatalous Maa-, metsä- ja kalatalous Alle asukkaan kuntien työllisistä 15,5 % työskenteli alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden parissa vuoden 2013 työssäkäyntitilaston mukaan. Yli asukkaan kaupungeissa alkutuotanto työllisti 0,5 % työllisistä. Kunnittain osuus vaihteli Lestijärven 34,6 %:n ja pääkaupunkiseudun 0,2 %:n välillä. Alkutuotantovaltaisimpia maakuntia olivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, joissa lähes 9 % työllisistä työskenteli alkutuotannossa. Suhteellisesti vähiten nämä alat työllistivät Uudellamaalla. Koko maassa alkutuotanto työllisti 3,4 % työllisestä työvoimasta. Vuonna 2014 maatalouden tulos oli keskimäärin euroa yritystä kohden tarkasteltaessa kaikkien tuotantosuuntien tiloja. Maakunnista Keski-Pohjanmaalla maatilat ylsivät keskimäärin parhaaseen tulokseen. Etelä-Savossa tulos maatalouden yritystä kohti oli pienin. Kunnittain tulos vaihteli vajaasta eurosta (Kaarina) lähes euroon (Toholampi). Tulos lasketaan vähentämällä maatalouden puhtaasta tulosta maataloudesta johtuneen velan korot sekä indeksi- ja kurssitappio. Maatalouden tulokseksi määritellään maatilayritysten tilinpäätöksessä se erä, joka siirretään yrityksen omistajille henkilökohtaiseksi maatalouden ansio- ja pääomatuloksi. Tiedot käyvät ilmi maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta. Koko maassa maatilayritystä kohti oli viljeltyä peltoalaa keskimäärin 43,2 hehtaaria. Maakunnista eniten viljeltyä peltoalaa oli Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, vähiten Etelä-Savossa. Kunnittain suurimmat viljellyt peltoalat olivat Siuntiossa (78 ha/maatilayritys) ja pienimmät pohjoisen kunnissa Utsjoella ja Savukoskella (alle 15 ha). Lähteet: Tilastokeskus, maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto tilastokeskus.fi/til/mmtal/index.html Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus 51

54 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2013 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 0,5 2,6 2,3 3,4 5,9 8,7 13,3 15, Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta (%) Kuvio 4.2 Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2013 Keski-Pohjanmaa 8,8 Etelä-Pohjanmaa 8,8 Etelä-Savo 8,0 Kainuu 7,5 Pohjois-Savo 7,0 Pohjois-Karjala 6,9 Pohjanmaa 6,1 Lappi 5,2 Pohjois-Pohjanmaa 5,2 Keski-Suomi 4,2 Satakunta 4,1 Ahvenanmaa 4,0 Etelä-Karjala 3,8 Kanta-Häme 3,5 Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa 0,6 2,5 3,3 3,3 3,1 Koko maa 3, Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) 52 Tilastokeskus

55 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.3 Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) 0,2 4,0 4,1 10,0 10,1 15,0 15,1 34,6 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 53

56 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.4 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 38,9 39,3 42,9 42,8 44,0 44,4 44,2 43, Peltoala, ha/maatilayritys Kuvio 4.5 Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Etelä-Savo 54,8 51,9 49,5 49,3 48,8 45,7 44,1 43,4 41,4 40,9 40,2 40,1 39,5 38,3 38,3 35,1 31,5 31,4 28,9 Koko maa 43, Peltoala, ha/maatilayritys 54 Tilastokeskus

57 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.6 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain 2014 Maakuntaraja Peltoala, ha/maatilayritys 13,9 33,0 33,1 40,0 40,1 50,0 50,1 78,3 Ei ilmoitusta Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 55

58 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.7 Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Euroa/maatilayritys Kuvio 4.8 Maatilayritysten tulos maakunnittain 2014 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Koko maa Euroa/maatilayritys 56 Tilastokeskus

59 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.9 Maatilayritysten tulos kunnittain 2014 Maakuntaraja Euroa/maatilayritys Ei ilmoitusta Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 57

60 Maa-, metsä- ja kalatalous 58 Tilastokeskus

61 PALVELUT SISÄLLYS 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat maakunnittain Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat kunnittain Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain Yöpymiset majoitusliikkeissä 2015, yli yöpymisen kunnat

62 60 Tilastokeskus

63 Palvelut Palvelut Palvelualat työllistävät eniten suurimmissa kaupungeissa. Helsingissä asuvista työllisistä 88,3 % työskenteli palveluissa vuoden 2013 työssäkäyntitilaston mukaan. Vähäisin palvelualojen osuus työllisistä oli asukkaan kunnissa ja yksittäisistä kunnista Pyhännällä (44,0 %). Koko maassa alat työllistivät 74,6 % työllisestä työvoimasta. Palvelutoimialoihin luetaan toimialaluokituksen mukaan tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus- ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta, informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta, kotitalouksien toiminta työnantajina sekä kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta. Suomessa oli 2,8 majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimipaikkaa asukasta kohti helmikuussa 2016 Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan. Suurin tämä suhde oli pienimmissä kunnissa (5,5) ja Ahvenanmaan maakunnassa (6,9). Pienin suhde oli asukkaan kunnissa (2,3) sekä Keski-, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa (2,2). Majoitus- ja ravitsemistoiminta on merkittävä työllistäjä pienimmissä ja toisaalta suurimmissa kunnissa. Alle asukkaan kunnissa ala kattoi 4 % työpaikoista, yli asukkaan kunnissa hieman vähemmän. Kunnista Ahvenanmaalla sijaitsevassa Getassa alalla oli 29 % kaikista työpaikoista. Toisaalta Kökarissa ja Sottungalla ei ollut työssäkäyntitilaston mukaan alan työpaikkoja lainkaan vuonna 2013, kuten ei myöskään Merijärvellä. Maakunnista toimialan osuus oli ylivoimaisesti merkittävin Lapissa ja vähäisin Keski-Pohjanmaalla. Eniten yöpymisiä majoitusliikkeissä vuonna 2015 kirjattiin Helsingissä, lähes 3,5 miljoonaa, niistä 53 % ulkomaalaisten yöpymisiä. Suurin ulkomaalaisten osuus oli kuitenkin Rovaniemellä, 55 %. Tarkastelussa ovat ne kunnat, joiden majoitusliikkeissä yövyttiin yli kertaa. Kuvion tiedot löytyvät Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelusta, jonka tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen majoitustilastoon. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, majoitustilastot tilastokeskus.fi/til/matk/index.html Tilastokeskus 61

64 Palvelut Kuvio 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2013 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 62,5 61,2 64,8 65,9 70,9 73,9 74,6 83, Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta (%) Kuvio 5.2 Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2013 Uusimaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Kymenlaakso Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 82,7 79,6 74,4 74,0 73,2 73,0 72,7 72,3 72,2 71,5 70,8 70,1 70,0 69,9 69,7 66,0 65,3 64,9 63,9 Koko maa 74, Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) Tilastokeskus

65 Palvelut Kuvio 5.3 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta (%) 44,0 60,0 60,1 65,0 65,1 71,0 71,1 88,3 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 63

66 Palvelut Kuvio 5.4 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 2,3 2,6 2,8 2,7 2,9 2, ,0 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 5,5 Kuvio 5.5 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Lappi Etelä-Savo Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Uusimaa Kanta-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso Kainuu Satakunta Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 3,5 3,2 2,9 2,9 2,9 2,8 2,8 2,7 2,6 2,6 2,5 2,5 2,4 2,3 2,2 2,2 2,2 4,4 6,9 Koko maa 2, Toimipaikkoja/1 000 asukasta 64 Tilastokeskus

67 Palvelut Kuvio 5.6 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat kunnittain 2016 Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 0,0 2,0 2,1 2,5 2,6 3,5 3,6 27,8 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 65

68 Palvelut Kuvio 5.7 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2013 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) ,0 Osuus työpaikoista (%) 3,3 3,4 3,6 3,5 3,6 4,0 3,9 Kuvio 5.8 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain 2013 Lappi Etelä-Karjala Ahvenanmaa Uusimaa Päijät-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Savo Kymenlaakso Satakunta Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 4,1 4,0 3,9 3,8 3,8 3,7 3,6 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 3,4 3,2 3,0 2,9 2,7 2,5 5,2 Koko maa 3, Osuus työpaikoista (%) 66 Tilastokeskus

69 Palvelut Kuvio 5.9 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus työpaikoista (%) 0,0 2,0 2,1 3,0 3,1 4,0 4,1 29,1 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 67

70 Palvelut Kuvio 5.10 Yöpymiset majoitusliikkeissä 2015, yli yöpymisen kunnat Helsinki Tampere Vantaa Turku Sotkamo Oulu Kuusamo Rovaniemi Kittilä (Levi) Jyväskylä Inari (Saariselkä) Espoo Lappeenranta Savonlinna Vaasa Kolari (Ylläs) Lahti Pori Kalajoki Mikkeli Seinäjoki Joensuu Jämsä Kotimaiset yöpyjät Ulkomaiset yöpyjät Yöpymiset 68 Tilastokeskus

71 RAKENTAMINEN SISÄLLYS 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan Asuntotuotanto maakunnittain Asuntotuotanto kunnittain Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain 2016

72 70 Tilastokeskus

73 Rakentaminen Rakentaminen Seitsemääntoista kuntaan ei valmistunut yhtään asuntoa vuonna Suhteellisesti eniten asuntoja valmistui Kustaviin, 19,1 asuntoa asukasta kohti. Vuonna 2014 asuntorakentaminen oli vilkkainta (7,0 asuntoa/1 000 as.) yli asukkaan kunnissa, kun valmistuneiden asuntojen määrä suhteutetaan asukaslukuun. Pienimmissä kunnissa asuntotuotanto oli vähäisempää, alle 2,5 asuntoa asukasta kohti. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaalla asuntoja rakennettiin tällä mittarilla eniten ja Kymenlaaksossa vähiten. Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen rakennustoiminnan määrää ja tuotannon volyymia. Tilasto kuvaa kotimaista rakennustuotantoa lopputuotteen näkökulmasta. Määrää tilastossa mitataan rakennushankkeen tilavuudella ja asuntojen lukumäärällä. Rakentamisen toimipaikkoja oli Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan vuoden 2016 helmikuussa koko maassa 13,2 % kaikista toimipaikoista. Alle asukkaan kunnissa ja Ahvenanmaalla osuus oli yli 17 %. Kunnittain osuus vaihteli 4,6 %:n (Kauniainen) ja 31,8 %:n (Oripää) välillä. Uudellamaalla osuus oli maakuntien pienin, 11,4 %. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto tilastokeskus.fi/til/ras/index.html Tilastokeskus 71

74 Rakentaminen Kuvio 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) 2, (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 2,3 3, ,2 5,2 5,2 5,3 Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta 7,0 Kuvio 6.2 Asuntotuotanto maakunnittain 2014 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Ahvenanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Lappi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Satakunta Kainuu Kymenlaakso 1,5 1,6 2,5 3,2 3,1 4,7 4,6 4,2 4,2 4,1 4,0 5,3 5,3 5,5 6,9 6,8 6,4 6,3 6,2 Koko maa 5, Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta 72 Tilastokeskus

75 Rakentaminen Kuvio 6.3 Asuntotuotanto kunnittain 2014 Maakuntaraja Valmistuneet asunnot/ asukasta 0,0 1,0 1,1 2,5 2,6 5,0 5,1 19,1 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 73

76 Rakentaminen Kuvio 6.4 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 9,1 13,2 14,6 16,1 16,3 16,0 17,6 17, Osuus kaikista toimipaikoista (%) Kuvio 6.5 Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Lappi Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Uusimaa 15,7 15,7 15,4 15,2 15,0 14,4 14,3 14,0 14,0 13,9 13,5 13,1 13,1 13,1 13,1 12,9 12,1 11,4 17,1 Koko maa 13, Osuus kaikista toimipaikoista (%) 74 Tilastokeskus

77 Rakentaminen Kuvio 6.6 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus kaikista toimipaikoista (%) 4,6 13,0 13,1 16,0 16,1 19,0 19,1 31,8 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 75

78 Rakentaminen 76 Tilastokeskus

79 SOSIAALITURVA SISÄLLYS 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain Kunnallinen lasten päivähoito kunnan asukasluvun mukaan Kunnallinen lasten päivähoito maakunnittain Kunnallinen lasten päivähoito kunnittain 2014

80 78 Tilastokeskus

81 Sosiaaliturva Sosiaaliturva Joka kuudes työpaikka oli sosiaali- ja terveyspalveluissa vuoden 2013 työssäkäyntitilaston työpaikkatietojen mukaan. Näiden alojen osuus työpaikoista oli suurin kunnissa, joiden asukasluku oli Maakunnista sosiaali- ja terveysalan osuus oli suurin Etelä-Savossa ja pienin Uudellamaalla. Kunnittain osuus vaihteli 5,7 %:n (Rusko) ja 34,2 %:n (Kauniainen) välillä. Vuonna 2014 koko maan alle 7-vuotiaista lapsista 39,5 % osallistui kokopäiväiseen kunnalliseen lasten päivähoitoon. Vaihtelu oli suurta, varsinkin pienissä kunnissa. Sottungan ja Brändön kunnissa lapsia ei ollut kunnallisessa päivähoidossa, Kumlingessa osuus oli 90 %. Asukasluvun mukaisessa tarkastelussa päivähoitolasten osuus oli suurin kunnissa, joiden väkimäärä oli Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta tilastokeskus.fi/til/ktt/index.html Tilastokeskus 79

82 Sosiaaliturva Kuvio 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2013 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 15,4 16,4 17,2 16,7 17,5 17,3 18,2 18, Osuus työpaikoista (%) Kuvio 7.2 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain 2013 Etelä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Keski-Suomi Ahvenanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa 13,8 20,9 20,3 20,0 19,7 18,9 18,8 18,7 18,6 18,3 18,3 18,1 18,1 17,7 17,6 17,6 17,0 16,8 15,9 Koko maa 16, Osuus työpaikoista (%) 80 Tilastokeskus

83 Sosiaaliturva Kuvio 7.3 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus työpaikoista (%) 5,7 15,0 15,1 17,0 17,1 20,0 20,1 34,2 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 81

84 Sosiaaliturva Kuvio 7.4 Kunnallinen lasten päivähoito kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 35,6 35,7 36,3 38,1 39,5 40,5 39,5 41, Kokopäivähoidossa olevien osuus 0 6-vuotiaista (%) Kuva 7.5 Kunnallinen lasten päivähoito maakunnittain 2014 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Kanta-Häme Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi 34,0 32,9 32,6 30,4 42,4 42,4 42,2 42,0 41,9 41,0 40,9 39,9 39,1 39,0 38,8 38,6 38,0 37,7 46,5 Koko maa 39, Kokopäivähoidossa olevien osuus 0 6-vuotiaista (%) 82 Tilastokeskus

85 Sosiaaliturva Kuvio 7.6 Kunnallinen lasten päivähoito kunnittain 2014 Maakuntaraja Kokopäivähoidossa olevien osuus 0 6-vuotiaista (%) 0,0 31,5 31,6 38,0 38,1 43,0 43,1 90,0 Vuoden 2015 aluerajat Tilastokeskus 83

86 Sosiaaliturva 84 Tilastokeskus

87 TEOLLISUUS SISÄLLYS 8.1 Jalostuksen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan Jalostuksen työllistävyys maakunnittain Jalostuksen työllistävyys kunnittain Teollisuustoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan Teollisuustoimipaikat maakunnittain Teollisuustoimipaikat kunnittain 2016

88 86 Tilastokeskus

89 Teollisuus Teollisuus Jalostusala työllistää suhteellisesti eniten asukkaan kunnissa ja vähiten yli asukkaan kunnissa. Yksittäisten kuntien osuudet olivat 2,8 %:n (Kumlinge) ja 41,7 %:n (Luoto) välillä vuonna Maakunnista jalostuksen merkitys työllistäjänä oli suurin Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Koko maassa jalostuksen osuus kaikista työllisistä oli 20,9 %. Tiedot käyvät ilmi työssäkäyntitilaston vuoden 2013 aineistosta. Jalostustoimialoihin kuuluu toimialaluokituksen mukaan teollisuuden lisäksi kaivostoiminta ja louhinta, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito sekä rakentaminen. Teollisuuden toimipaikkoja oli suhteessa asukaslukuun eniten alle asukkaan kunnissa. Tieto on helmikuulta Näissä pienimmissä kunnissa oli 8,2 teollisuustoimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Suhde oli 3,3 yli asukkaan kunnissa, ja koko maassa 4,9. Kunnista Kustavissa teollisuustoimipaikkojen osuus on suurin (19 %). Sottungassa ja Pelkosenniemellä ei ollut yhtään teollisuuden toimipaikkaa helmikuussa Maakunnista teollisuuden osuus toimipaikoista oli suurin Etelä-Pohjanmaalla ja pienin Uudellamaalla. Toimipaikkojen lukumäärät perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, yritysrekisteri tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus 87