KUNTAKATSAUS 2017 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN

Transkriptio

1 KUNTAKATSAUS 2017 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN

2

3 KUNTAKATSAUS 2017 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN Helsinki Helsingfors 2017

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Leena Aulaskari Kannen kuva Pärmbild Cover photograph: Gorilla Kannen suunnittelu Pärmdesign Cover design: Irene Matis Taitto Ombrytning Layout: Hilkka Lehtonen 2017 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print) Helsinki Helsingfors 2017

5 Alkusanat Kuntakatsaus 2017 Suomi-tietoa alueittain on julkaisu alueellisen tiedon tarkasteluun. Päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille julkaisu tarjoaa muokattuina keskeisimmät kunnittaiset ja maakunnittaiset tilastotiedot teemoittain. Tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotietoja. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niiden alueellisia eroja kuvataan havainnollisesti teemakarttoina ja tilastokuvioina. Katsauksen teemakartat ja tilastokuviot ovat tilattavissa maksullisena palveluna osoitteesta: Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Leena Aulaskari, Sirkku Hiltunen ja Hilkka Lehtonen sekä erikoistoimittaja Jouni Kotkavuori. Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2017 Hannele Orjala Tietopalvelujohtaja Tilastokeskus 3

6 Sisällys Alkusanat Asuminen Julkinen talous Koulutus Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Rakentaminen Sosiaaliturva Teollisuus Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Työmarkkinat Väestö Yritykset ja toimipaikat Liitteet Tilastokeskus

7 asuminen Sisällys 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan Asuntokuntien keskikoko maakunnittain Asuntokuntien keskikoko kunnittain Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan Asuntojen pinta-ala maakunnittain Asuntojen pinta-ala kunnittain Uudet asunnot kunnan asukasluvun mukaan Uudet asunnot maakunnittain Uudet asunnot kunnittain Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.14 Kesämökit maakunnittain 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.15 Kesämökit kunnittain 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.16 Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan Vuokra-asuminen maakunnittain Vuokra-asuminen kunnittain Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa 2016

8 6 Tilastokeskus

9 Asuminen Asuminen Joka kuudes Suomen asunnoista on rakennettu vuonna 2000 tai sen jälkeen. Suhteellisesti eniten 2000-luvulla valmistuneita on suurimmissa kaupungeissa, 21 % asunnoista, ja vähiten pienimmissä kunnissa, 10,8 %. Maakunnittain osuus on suurin Uudellamaalla ja pienin Kainuussa. Kunnista uusia asuinrakennuksia on eniten Limingassa, Pirkkalassa ja Kempeleessä, yli 42 %, vähiten Kemijärvellä ja Pellossa, alle 2,5 %. Suomalaisilla oli keskimäärin 40,3 neliömetriä asumispinta-alaa henkilöä kohden vuonna Vähiten alaa oli Helsingissä (34 neliötä/henkilö), eniten Sottungassa (56,3). Asuntokuntien keskikoko oli koko maassa 2,03 henkilöä. Asuntokunnat olivat keskimääräistä pienempiä isoissa kaupungeissa. Suurimmat asuntokunnat olivat Keski-Pohjanmaalla (2,3) ja Luodon kunnassa (3,2). Koko maan asuntokunnista 44,9 % asui kerrostaloasunnoissa ja 53,4 % rivi- ja pientaloissa vuonna Rivi- ja pientaloasuminen oli yleisintä alle asukkaan kunnissa. Suhteellisesti vähiten rivi- ja pientaloissa asuttiin Helsingissä (13,4 %) ja eniten Merijärvellä (98,8 %). Vuonna 2016 vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa euroa. Kalleimmat neliöhinnat maksettiin pääkaupunkiseudulla, ja Helsingissä hinnat olivat keskimäärin euroa/neliömetri. Tuusniemellä vanhan osakeasunnon sai halvimmalla (566 euroa/neliömetri). Suurista kaupungeista Kouvolassa neliöhinnat olivat edullisimmat (1 155 euroa). Pääkaupunkiseudun asumisen kalleus näkyy myös vuokrissa. Helsingissä vuokra oli keskimäärin 16,16 euroa/neliömetri kuukaudessa vuonna Yli asukkaan kunnissa vuokra oli 13,40 euroa ja alle asukkaan kunnissa 9,40 euroa. Koko maassa keskimääräinen vuokra oli 12,61 euroa neliöltä. Koko maan vakinaisesti asutuista asunnoista vajaa kolmannes oli vuokra-asuntoja vuonna Vuokra-asuminen oli yleisintä asukasluvultaan suurimmissa kunnissa. Kunnittain vuokra-asumisen osuus oli suurin Helsingissä (48,5 %) ja pienin Ruskolla (6,3 %). Maakunnittain vuokra-asuminen oli yleisintä Uudellamaalla ja vähäisintä Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli kesämökkiä. Kaikkiaan 63 kunnassa oli enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Kunnista suhteellisesti mökkivaltaisin oli Kustavi (637 mökkiä/100 asuttua asuntoa). Yleensäkin alle asukkaan kunnissa oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Tilastokeskus, asuminen; Tilastokeskus 7

10 Asuminen Kuvio 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 2, (110) 2, (60) 2, (42) 2, (29) 2, (17) 2, (9) 2,0 Kunnat yhteensä (311) 2,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta Kuvio 1.2 Asuntokuntien keskikoko maakunnittain 2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Uusimaa Keski-Suomi Kanta-Häme Lappi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 Koko maa 2,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta 8 Tilastokeskus

11 Asuminen Kuvio 1.3 Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2016 Maakuntaraja Henkilöä/asuntokunta 1,7 2,0 2,1 2,2 2,3 3,2 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 9

12 Asuminen Kuvio 1.4 Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 36,3 41,1 40,3 41,9 44,4 43,5 46,1 45, Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä Kuvio 1.5 Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Pohjanmaa Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 46,2 44,8 43,9 43,8 42,8 42,7 42,3 42,3 42,2 42,2 42,2 42,1 41,7 41,7 41,2 40,3 39,9 39,8 36,8 Koko maa 40, Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 10 Tilastokeskus

13 Asuminen Kuvio 1.6 Asuntojen pinta-ala kunnittain 2016 Maakuntaraja Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 34,0 42,3 42,4 45,0 45,1 47,0 47,1 56,3 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 11

14 Asuminen Kuvio 1.7 Uudet asunnot kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) Rakennusvuosi Rakennusvuosi Osuus asunnoista, % Kuvio 1.8 Uudet asunnot maakunnittain 2016 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Lappi Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu Rakennusvuosi Rakennusvuosi 2010 Koko maa Osuus asuinnoista, % 12 Tilastokeskus

15 Asuminen Kuvio 1.9 Uudet asunnot kunnittain 2016 Maakuntaraja Rakennusvuosi 2000 tai uudempi, osuus asunnoista, % 1,9 8,5 8,6 12,0 12,1 18,5 18,6 45,1 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 13

16 Asuminen Kuvio 1.10 Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain 2016 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Kainuu Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Uusimaa Koko maa Osuus asuntokunnista, % Rivi- ja pientalot Kerrostalot Muut rakennukset Kuvio 1.11 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 28,9 55,9 53,4 64,2 74,7 82,5 90,9 94, Osuus asuntokunnista, % 14 Tilastokeskus

17 Asuminen Kuvio 1.12 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus asuntokunnista, % 13,4 75,0 75,1 88,5 88,6 94,0 94,1 98,8 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 15

18 Asuminen Kuvio 1.13 Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti Kuvio 1.14 Kesämökit maakunnittain 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin Etelä-Savo Ahvenanmaa Lappi Kainuu Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Koko maa Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti 16 Tilastokeskus

19 Asuminen Kuvio 1.15 Kesämökit kunnittain 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin Maakuntaraja Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 17

20 Asuminen Kuvio 1.16 Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa 2016 Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Espoo-Kauniainen Vantaa Porvoo Tampere Kehyskunnat Turku Kuopio Jyväskylä Vaasa Seinäjoki Hämeenlinna Joensuu Lappeenranta Oulu Lahti Mikkeli Muu Suomi (koko maa PKS) Kokkola Rovaniemi Pori Rauma Kajaani Kotka Kouvola Koko maa Neliöhinta, euroa/m 2 Kuvio 1.17 Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Satakunta Kainuu Kymenlaakso Koko maa Neliöhinta, euroa/m 2 18 Tilastokeskus

21 Asuminen Kuvio 1.18 Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain 2016 Maakuntarajat Neliöhinta, euroa/m Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 19

22 Asuminen Kuvio 1.19 Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) 18, (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 17,8 19,9 21,5 24,5 31,3 31,8 Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % 43, Kuvio 1.20 Vuokra-asuminen maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Karjala Ahvenanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Kanta-Häme Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 32,1 32,0 31,8 31,1 30,3 30,0 29,9 29,8 29,4 28,1 28,0 27,8 27,1 26,1 26,0 25,1 24,6 22,9 38,0 Koko maa 31, Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % 20 Tilastokeskus

23 Asuminen Kuvio 1.21 Vuokra-asuminen kunnittain 2015 Maakuntaraja Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % 6,3 16,0 16,1 20,0 20,1 23,0 23,1 48,5 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 21

24 Asuminen Kuvio 1.22 Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa 2016 Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Tampere Kehyskunnat Jyväskylä Turku Lahti Kuopio Hämeenlinna Porvoo Rovaniemi Joensuu Mikkeli Lappeenranta Kajaani Oulu Vaasa Seinäjoki Kotka Pori Kokkola Kouvola Rauma 14,14 14,04 13,13 12,63 12,35 12,27 12,17 12,14 11,97 11,92 11,87 11,63 11,61 11,46 11,41 11,41 11,41 11,06 11,00 10,93 10,51 9,91 9,75 16,16 Muu Suomi (koko maa PKS) Pääkaupunkiseutu (PKS) Koko maa Alle asukasta asukasta asukasta Yli asukasta 9,40 Neliöhinta, euroa/m 2 11,18 11,02 11,15 12,61 13,40 15, Tilastokeskus

25 JULKINEN TALOUS Sisällys 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan Tuloveroprosentti maakunnittain Tuloveroprosentti kunnittain Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan Kuntien verotulot maakunnittain Verotulot kunnittain Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan Kuntien valtionosuudet maakunnittain Valtionosuudet kunnittain Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan Kuntien vuosikate maakunnittain Vuosikate kunnittain Lainakanta kunnan asukasluvun mukaan Lainakanta maakunnittain Lainakanta kunnittain 2015

26 24 Tilastokeskus

27 Julkinen talous Julkinen talous Kuntien lainakanta oli keskimäärin euroa asukasta kohti vuoden 2015 lopussa. Velattomia kuntia oli neljä: Kauniainen, Enonkoski, Jomala ja Karvia. Suurin lainakanta asukasta kohti oli Kökarissa, euroa/asukas. Yli asukkaan kunnissa lainaa oli eniten, yli euroa asukasta kohti. Vähiten lainaa asukasta kohti oli asukkaan kuntaryhmässä. Maakunnittain lainakanta asukasta kohti oli suurin Pohjois-Pohjanmaalla, matalin Ahvenanmaalla ja Satakunnassa. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan pitkä- ja lyhytaikaista korollista vierasta pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakannan muodostumiseen. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,91 vuonna Kunnittain veroprosentit vaihtelevat 16,50:n ( Jomala) ja 22,50:n ( Jämijärvi ja Savonlinna) välillä. Suurimmissa kunnissa veroprosentti on keskimäärin 19,04. Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla tuloveroprosentti on keskimäärin alempi kuin koko maassa. Kunnallistalouden tulot koostuvat verotuloista ja valtionosuuksista. Vuonna 2015 koko maassa verotulot olivat euroa ja valtionosuudet euroa asukasta kohti. Kunnallistalouden tuloista siis 73 % muodostui verotuloista ja 27 % valtionosuuksista. Suhde vaihtelee kunnan koon mukaan huomattavasti. Asukasluvultaan suurimmissa kunnissa verotulojen osuus on 84 % ja pienimmissä kunnissa 51 %. Kaikkiaan 90 kunnassa valtionosuus oli suurempi kuin verotulot. Yli asukkaan kunnissa valtionosuus asukasta kohti oli reilu 800 euroa ja verotulot euroa. Maakunnista verotulot olivat suurimmat Uudellamaalla ja pienimmät Pohjois-Karjalassa. Valtionosuus asukasta kohti oli suurin Kainuussa ja pienin Uudellamaalla. Kunnittain verotulot vaihtelivat Getan euroa/asukas ja Kauniaisen euroa/asukas välillä. Valtionosuus oli suurimmillaan Ranualla euroa asukasta kohti, ja pienimmillään Kauniaisissa, 34 euroa. Kuudentoista kunnan vuosikate oli negatiivinen, ja sen arvo vaihteli 194:n (Valtimo) ja 1 486:n (Veteli) välillä. Keskimäärin vuosikate oli 348 euroa asukasta kohti. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilaston tiedot ovat kuntien itsensä ilmoittamia. Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tiedot kerää Ålands statistik- och utredningsbyrå. Lähteet: Kuntaliitto; Tilastokeskus, kuntatalous; Tilastokeskus 25

28 Julkinen talous Kuvio 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan Kunnat yhteensä 19,04 20,22 20,67 20,64 20,38 20,65 19,91 20,85 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti Kuvio 2.2 Tuloveroprosentti maakunnittain 2017 Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kymenlaakso Lappi Pohjois-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa 21,63 21,23 21,15 21,12 20,96 20,82 20,78 20,76 20,68 20,63 20,62 20,47 20,46 20,44 20,27 20,19 19,92 18,86 17,61 Koko maa 19,91 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti 26 Tilastokeskus

29 Julkinen talous Kuvio 2.3 Tuloveroprosentti kunnittain 2017 Maakuntaraja Tuloveroprosentti 16,50 20,00 20,25 20,75 21,00 21,50 21,75 22,50 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 27

30 Julkinen talous Kuvio 2.4 Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Euroa/asukas Kuvio 2.5 Kuntien verotulot maakunnittain 2015 Uusimaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Satakunta Päijät-Häme Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Koko maa Euroa/asukas 28 Tilastokeskus

31 Julkinen talous Kuvio 2.6 Verotulot kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/asukas Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 29

32 Julkinen talous Kuvio 2.7 Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Euroa/asukas Kuvio 2.8 Kuntien valtionosuudet maakunnittain 2015 Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Satakunta Etelä-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Ahvenanmaa Uusimaa Koko maa Euroa/asukas 30 Tilastokeskus

33 Julkinen talous Kuvio 2.9 Valtionosuudet kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/asukas Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 31

34 Julkinen talous Kuvio 2.10 Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Euroa/asukas Kuvio 2.11 Kuntien vuosikate maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Päijät-Häme Kainuu Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Lappi Koko maa Euroa/asukas 32 Tilastokeskus

35 Julkinen talous Kuvio 2.12 Vuosikate kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/asukas Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 33

36 Julkinen talous Kuvio 2.13 Lainakanta kunnan asukasluvun mukaan (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) Euroa/asukas Kuvio 2.14 Lainakanta maakunnittain 2015 Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Karjala Kainuu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Ahvenanmaa Koko maa Euroa/asukas 34 Tilastokeskus

37 Julkinen talous Kuvio 2.15 Lainakanta kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/asukas Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 35

38 36 Tilastokeskus

39 koulutus Sisällys 3.1 Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan Väestön koulutusaste maakunnittain Tutkinnon suorittaneet kunnittain Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat sukupuolen ja kunnan asukasluvun mukaan Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat sukupuolen mukaan maakunnittain Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat kunnittain Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2015

40 38 Tilastokeskus

41 Koulutus Koulutus Pelkän perusasteen suorittaneita vuotiaita oli vuonna Ikäryhmästä joka kuudes on perusasteen varassa, miehistä hieman alle 19 % ja naisista 14 %. Suurimmat perusasteen varassa olevien osuudet olivat alle asukkaan kunnissa ja Ahvenanmaan maakunnassa. Vuonna 2015 oli koko 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 70,7 % suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Koulutettuja ihmisiä asuu eniten Kauniaisissa (81,6 %), vähiten Föglössä (50,8 %). Yli asukkaan kunnissa osuus oli 74 %, ja alle asukkaan kunnissa 60,6 %. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Korkea-asteen tutkinto oli 30 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä. Suurimmissa kaupungeissa korkea-asteen suorittaneita oli eniten, 36,8 %. Alle asukkaan kunnissa osuus oli 17,5 %. Maakunnittain Uudellamaalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin, 37 %, ja Kainuussa pienin, 23 %. Väestön koulutusrakenne kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön jakautumista perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Tilastoinnissa huomioidaan henkilön korkein koulutusaste tai viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. Keskiasteen koulutusta ovat ylioppilastutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, ja koulutus kestää pääsääntöisesti 2 3 vuotta. Korkea-asteen koulutus jaotellaan: alin korkea-aste (mm. entiset teknikon ja sairaanhoitajan tutkinnot), alempi korkeakouluaste (ammattikorkeakoulututkinnot), ylempi korkeakouluaste (maisteritutkinnot) ja tutkijakoulutusaste (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot). Vuonna 2015 kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset olivat koko maassa euroa asukasta kohti. Maakunnittain kustannukset olivat suurimmat Ahvenanmaalla, euroa. Sottungan kunnan opetus- ja kulttuuritoimin nettokustannukset olivat kuntien pienimmät ja jäivät alle euron asukasta kohti. Suurimmat menot olivat Kauniaisissa, euroa/asukas. Lähteet: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne; Tilastokeskus, kuntatalous; Tilastokeskus 39

42 Koulutus Kuvio 3.1 Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 60,6 63,4 66,5 68,4 70,1 71,2 70,7 74, Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Kuvio 3.2 Väestön koulutusaste maakunnittain 2015 Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Uusimaa Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pohjanmaa Kainuu Kanta-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Etelä-Savo Ahvenanmaa Koko maa Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Korkea-aste Keskiaste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 40 Tilastokeskus

43 Koulutus Kuvio 3.3 Tutkinnon suorittaneet kunnittain 2015 Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 50,8 62,0 62,1 65,0 65,1 70,0 70,1 81,6 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 41

44 Koulutus Kuvio 3.4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) 17, (112) 19, (58) 22, (44) 25, (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 28,0 29,0 30,0 36, Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Kuvio 3.5 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Lappi Satakunta Pohjois-Karjala Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa 31,0 29,4 28,9 28,4 28,4 27,0 26,5 25,6 25,5 25,1 24,7 24,7 24,5 24,3 24,2 24,1 23,5 23,1 36,9 Koko maa 30, Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 42 Tilastokeskus

45 Koulutus Kuvio 3.6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain 2015 Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 10,6 18,0 18,1 21,0 21,1 25,0 25,1 57,1 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 43

46 Koulutus Kuvio 3.7 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat sukupuolen ja kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Miehet, osuus miesten ikäluokasta, % Naiset, osuus naisten ikäluokasta, % Kuvio 3.8 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat sukupuolen mukaan maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Uusimaa Kymenlaakso Kanta-Häme Päijät-Häme Satakunta Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Etelä-Savo Lappi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Koko maa Miehet, osuus miesten ikäluokasta, % Naiset, osuus naisten ikäluokasta, % 44 Tilastokeskus

47 Koulutus Kuvio 3.9 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat kunnittain 2015 Maakuntaraja Osuus ikäluokasta, % 0,0 13,0 13,1 17,0 17,1 20,0 20,1 35,5 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 45

48 Koulutus Kuvio 3.10 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) Kunnat yhteensä (313) Euroa/asukas Kuvio 3.11 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Kainuu Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Koko maa Euroa/asukas 46 Tilastokeskus

49 Koulutus Kuvio 3.12 Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/asukas Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 47

50 48 Tilastokeskus

51 maa-, metsä- ja kalatalous Sisällys 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain Alkutuotannon työllistävyys kunnittain Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan Maatilayritysten tulos maakunnittain Maatilayritysten tulos kunnittain 2015

52 50 Tilastokeskus

53 Maa-, metsä- ja kalatalous Maa-, metsä- ja kalatalous Maatalouden yrityskohtainen tulos oli vuonna 2015 keskimäärin euroa tarkasteltaessa kaikkien tuotantosuuntien tiloja. Maakunnittain Keski-Pohjanmaan maatilat ylsivät keskimäärin parhaaseen tulokseen. Etelä-Savossa tulos maatalouden yritystä kohti oli pienin, alle euroa. Kunnittain yrityskohtainen tulos vaihteli alle 900 eurosta (Kaarina ja Pietarsaari) lähes euroon (Vårdö). Tulos lasketaan vähentämällä maatalouden puhtaasta tulosta maataloudesta johtuneen velan korot sekä indeksi- ja kurssitappio. Maatalouden tulokseksi määritellään maatilayritysten tilinpäätöksessä se erä, joka siirretään yrityksen omistajille henkilökohtaiseksi maatalouden ansio- ja pääomatuloksi. Tiedot käyvät ilmi maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta. Alkutuotantovaltaisimpia maakuntia olivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, joissa 8,6 % työllisistä työskenteli maa-, metsä- ja kalatalouden parissa vuoden 2014 työssäkäyntitilaston mukaan. Suhteellisesti vähiten nämä alat työllistivät Uudellamaalla. Koko maassa alkutuotanto työllisti 3,4 % työllisestä työvoimasta. Alle asukkaan kuntien työllisistä 14,5 % työskenteli alkutuotannossa. Yli asukkaan kaupungeissa alkutuotanto työllisti 0,5 % työllisistä. Kunnittain osuus vaihteli Lestijärven 33 %:n ja pääkaupunkiseudun 0,2 %:n välillä. Koko maassa maatilayritystä kohti oli viljeltyä peltoalaa keskimäärin 44,8 hehtaaria. Maakunnittain eniten viljeltyä peltoalaa oli Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, vähiten Etelä-Savossa. Kunnittain suurimmat viljellyt peltoalat olivat Siuntiossa (79 ha/maatilayritys) ja pienimmät pohjoisen kunnissa Utsjoella ja Savukoskella (alle 15 ha). Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Tilastokeskus, maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto; Tilastokeskus 51

54 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 0,5 2,5 2,2 3,3 5,5 8,7 13,0 14, Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 4.2 Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2014 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Keski-Suomi Ahvenanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa 0,6 2,4 4,0 4,0 3,8 3,7 3,4 3,2 3,2 3,0 5,0 4,9 6,7 6,6 6,4 6,0 7,6 8,6 8,6 Koko maa 3, Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 52 Tilastokeskus

55 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.3 Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 0,2 4,0 4,1 9,0 9,1 15,0 15,1 33,0 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 53

56 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.4 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 41,6 40,4 44,6 43,9 46,1 45,8 44,8 46, Peltoala, ha/maatilayritys Kuvio 4.5 Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain 2015 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjanmaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo 56,6 54,0 52,0 51,8 50,4 47,4 45,5 45,4 43,0 42,3 41,0 40,8 40,7 40,3 39,7 39,0 35,6 32,6 29,9 Koko maa 44, Peltoala, ha/maatilayritys 54 Tilastokeskus

57 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.6 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain 2015 Maakuntaraja Peltoala, ha/maatilayritys 14,1 35,0 35,1 43,0 43,1 52,0 52,1 79,3 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 55

58 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.7 Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys Kuvio 4.8 Maatilayritysten tulos maakunnittain 2015 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Satakunta Lappi Päijät-Häme Kymenlaakso Uusimaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Koko maa Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys 56 Tilastokeskus

59 Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.9 Maatilayritysten tulos kunnittain 2015 Maakuntaraja Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 57

60 58 Tilastokeskus

61 palvelut Sisällys 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain Kaupan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan Kaupan työpaikat maakunnittain Kaupan työpaikat kunnittain Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnittain Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain Yöpymiset majoitusliikkeissä 2016, yli yöpymisen kunnat 5.14 Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 2016

62 60 Tilastokeskus

63 Palvelut Palvelut Tukku- ja vähittäiskaupan (toimiala G) osuus työpaikoista oli koko maassa 11,8 % vuonna Osuus oli pienin alle asukkaan kunnissa, Ahvenanmaan maakunnassa ja siellä Sundissa. Eniten kauppa työllisti asukkaan kunnissa, Uudenmaan maakunnassa ja Föglön kunnassa. Vähittäiskaupan (toimiala 47, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) liikevaihto toimipaikkojen henkilöstöä kohti oli koko maassa hieman alle euroa. Kunnittain suurin vähittäiskaupan liikevaihto henkilöstöä kohti oli Espoossa ja pienin Janakkalassa. Maakunnittain arvo vaihteli Keski-Pohjanmaan eurosta Ahvenanmaan euroon. Koko palveluala työllistää eniten suurimmissa kaupungeissa. Helsingissä asuvista työllisistä 88,2 % työskenteli palvelualalla vuonna Vähäisin alojen työllistävyys oli asukkaan kunnissa, 61,7 %, ja yksittäisistä kunnista Pyhännällä, 43,9 %. Koko maan tasolla palvelualat työllistivät kolme neljästä työllisestä. Palvelutoimialoihin luetaan toimialat G U (liite 1). Majoitus- ja ravitsemistoiminta (toimiala I) on merkittävä työllistäjä suurimmissa ja toisaalta myös pienimmissä kunnissa. Yli kunnissa ala kattoi 3,9 % työpaikoista ja alle asukkaan kunnissa 3,7 %. Kunnista Ahvenanmaan Getassa alalla oli lähes 22 % kaikista työpaikoista. Toisaalta Sottungassa ei ollut työssäkäyntitilaston mukaan alan työpaikkoja lainkaan vuonna Maakunnista toimialan osuus oli ylivoimaisesti merkittävin Lapissa ja vähäisin Keski-Pohjanmaalla. Ennakkotiedon mukaan Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 20,4 miljoonaa kertaa vuonna Uudenmaan osuus yöpymisistä oli suurin, 5,5 miljoonaa. Lapissa yövyttiin toiseksi eniten, 2,7 miljoonaa kertaa. Suurimmat kunnittaiset yöpymismäärät kirjattiin Helsingissä, lähes 3,6 miljoonaa, niistä 54 % oli ulkomaalaisten yöpymisiä. Suurin ulkomaalaisten osuus oli kuitenkin Rovaniemellä, 59 %. Tarkastelussa ovat ne kunnat, joiden majoitusliikkeissä yövyttiin yli kertaa. Kuvion tiedot löytyvät Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelusta, jonka tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoihin. Majoitustilasto on Tilastokeskuksen kuukausittain tuottama tilasto, joka kuvaa majoituspalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä majoituspalvelujen hintatasoa Suomessa. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri; Tilastokeskus, työssäkäynti; Tilastokeskus, majoitustilasto; Visit Finland; Tilastokeskus 61

64 Palvelut Kuvio 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 62,9 61,7 64,9 66,4 71,3 74,2 74,9 83, Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 5.2 Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2014 Uusimaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Pirkanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 82,6 78,0 74,7 74,3 73,2 73,2 73,2 72,8 72,8 71,9 71,2 70,4 70,4 70,2 70,2 66,4 66,2 65,0 64,7 Koko maa 74, Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 62 Tilastokeskus

65 Palvelut Kuvio 5.3 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 43,9 60,0 60,1 65,0 65,1 70,0 70,1 88,2 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 63

66 Palvelut Kuvio 5.4 Kaupan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) 7, (112) 8, (58) 9, (44) 10, (29) 12, (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 12,1 11,8 12, Osuus työpaikoista, % Kuvio 5.5 Kaupan työpaikat maakunnittain 2014 Uusimaa Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Satakunta Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjanmaa Ahvenanmaa 12,0 11,9 11,8 11,8 11,6 11,6 11,3 10,9 10,8 10,6 10,4 10,3 10,3 10,2 10,0 9,8 9,3 9,2 13,6 Koko maa 11, Osuus työpaikoista, % 64 Tilastokeskus

67 Palvelut Kuvio 5.6 Kaupan työpaikat kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus työpaikoista, % 1,2 7,0 7,1 9,0 9,1 11,0 11,1 30,8 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 65

68 Palvelut Kuvio 5.7 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (30) (108) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Euroa/henkilöstö Kuvio 5.8 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Savo Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Koko maa Euroa/henkilöstö 66 Tilastokeskus

69 Palvelut Kuvio 5.9 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/henkilöstö Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 67

70 Palvelut Kuvio 5.10 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Osuus työpaikoista, % 3,1 3,3 3,2 3,5 3,5 3,7 3,6 3,9 Kuvio 5.11 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain 2014 Lappi Etelä-Karjala Uusimaa Ahvenanmaa Etelä-Savo Kainuu Päijät-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 4,2 3,9 3,9 3,8 3,8 3,7 3,7 3,6 3,5 3,5 3,4 3,4 3,4 3,1 3,0 2,7 2,7 2,6 5,0 Koko maa 3, Osuus työpaikoista, % 68 Tilastokeskus

71 Palvelut Kuvio 5.12 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus työpaikoista, % 0,0 2,0 2,1 3,0 3,1 4,0 4,1 21,9 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 69

72 Palvelut Kuvio 5.13 Yöpymiset majoitusliikkeissä 2016, yli yöpymisen kunnat Helsinki Tampere Vantaa Turku Sotkamo Oulu Rovaniemi Kuusamo Kittilä (Levi) Inari (Saariselkä) Jyväskylä Lappeenranta Espoo Savonlinna Kolari (Ylläs) Vaasa Lahti Kalajoki Seinäjoki Mikkeli Hämeenlinna Pori Jämsä Maarianhamina Kotimaiset yöpyjät Yöpymiset Ulkomaiset yöpyjät Kuvio 5.14 Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 2016 Uusimaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Kotimaiset yöpyjät Ulkomaiset yöpyjät Yöpymiset 70 Tilastokeskus

73 rakentaminen Sisällys 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan Asuntotuotanto maakunnittain Asuntotuotanto kunnittain Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto asukasluvun mukaan Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto kunnittain Rakentamisen toimipaikkojen henkilöstö toimialoittain maakunnittain Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain maakunnittain 2015

74 72 Tilastokeskus

75 Rakentaminen Rakentaminen Rakentamisen (toimiala F) osuus kaikista Suomen toimipaikoista oli 13,2 % vuoden 2017 helmikuussa. Alle asukkaan kunnissa ja Ahvenanmaalla osuus oli yli 17 %. Kunnittain osuus vaihteli Kauniaisen 3,8 %:n ja Oripään 31,5 %:n välillä. Uudellamaalla rakentamisen osuus oli maakuntien pienin, 11,4 %. Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen yritysrekisterin toimipaikkatietoihin. Vuonna 2015 rakentamisen toimipaikoilla oli liikevaihtoa henkilöstöä kohti keskimäärin euroa. Yli asukkaan kaupungeissa arvo oli huomattavasti suurempi, euroa. Maakunnittain arvo oli suurin Kymenlaaksossa, euroa/henkilöstö ja pienin Kainuussa, euroa/henkilöstö. Kunnista Haminan arvo oli suurin, euroa, ja Savitaipaleen arvo oli pienin, euroa/ henkilöstö. Vuonna 2016 koko maassa valmistui yli asuntoa. Suhteellisesti eniten niitä valmistui Kökarin kunnassa, yli 24 asuntoa/1 000 asukasta. Asuntorakentaminen oli vilkkainta (7,7 asuntoa/1 000 as.) yli asukkaan kunnissa, kun valmistuneiden asuntojen määrä suhteutetaan asukaslukuun. Alle asukkaan kunnissa asuntotuotanto oli vähäisempää, alle 3 asuntoa/1 000 as. Uudellamaalla asuntoja rakennettiin tällä mittarilla eniten ja Kainuussa vähiten. Kainuuseen ja alle asukkaan kuntiin ei valmistunut lainkaan kerrostaloasuntoja vuonna Asuntoja ei valmistunut lainkaan 21 kuntaan. Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen rakennustoiminnan määrää ja tuotannon volyymia. Tilasto kuvaa kotimaista rakennustuotantoa lopputuotteen näkökulmasta. Määrää tilastossa mitataan rakennushankkeen tilavuudella ja asuntojen lukumäärällä. Tiedot perustuvat kuntien rakennusvalvontaviranomaisten Väestörekisterikeskukselle toimittamiin ilmoituksiin rakennusluvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusvaiheista, ja ne julkaistaan kuukausittain. Julkaistut tiedot tarkentuvat perusaineiston täydentymisen ja tietojen korjaantumisen vuoksi aina koko aikasarjan osalta. Lähteet: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto; Tilastokeskus, yritysrekisteri; Tilastokeskus 73

76 Rakentaminen Kuvio 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) Kerrostaloasunnot (110) (59) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Muut asunnot Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta Kuvio 6.2 Asuntotuotanto maakunnittain 2016 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Satakunta Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Kerrostaloasunnot Muut asunnot Koko maa Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta 74 Tilastokeskus

77 Rakentaminen Kuvio 6.3 Asuntotuotanto kunnittain 2016 Maakuntaraja Valmistuneet asunnot/ asukasta 0,0 1,0 1,1 2,0 2,1 5,0 5,1 24,4 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 75

78 Rakentaminen Kuvio 6.4 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 9,1 13,2 14,5 16,1 16,2 15, Osuus kaikista toimipaikoista, % 17,7 17,2 Kuvio 6.5 Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain 2017 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Uusimaa 15,6 15,5 15,4 15,1 14,8 14,7 14,1 14,1 13,9 13,6 13,2 13,2 13,1 13,0 12,9 12,6 12,3 11,3 17,4 Koko maa 13, Osuus kaikista toimipaikoista, % 76 Tilastokeskus

79 Rakentaminen Kuvio 6.6 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain 2017 Maakuntaraja Osuus kaikista toimipaikoista, % 3,8 13,5 13,6 16,0 16,1 19,0 19,1 31,5 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 77

80 Rakentaminen Kuvio 6.7 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (43) (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Euroa/henkilöstö Kuvio 6.8 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 Kymenlaakso Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Päijät-Häme Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Lappi Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Kainuu Koko maa Euroa/henkilöstö 78 Tilastokeskus

81 Rakentaminen Kuvio 6.9 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/henkilöstö Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 79

82 Rakentaminen Kuvio 6.10 Rakentamisen toimipaikkojen henkilöstö toimialoittain maakunnittain 2015 Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Päijät-Häme Keski-Suomi Kymenlaakso Satakunta Kainuu Varsinais-Suomi Kanta-Häme Etelä-Savo Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Koko maa Osuus kaikista toimipaikoista, % Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta Kuvio 6.11 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain maakunnittain 2015 Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Etelä-Savo Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Uusimaa Lappi Koko maa Osuus kaikista toimipaikoista, % Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta 80 Tilastokeskus

83 sosiaaliturva Sisällys 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain Toimeentulotuen saajat kunnan asukasluvun mukaan Toimeentulotuen saajat maakunnittain Toimeentulotuen saajat kunnittain Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2015

84 82 Tilastokeskus

85 Sosiaaliturva Sosiaaliturva Suomen väestöstä 7,3 % sai toimeentulotukea vuonna Kotitalouden kaikki toimeentulotuen saajat on tähän tilastoon laskettu erikseen eli myös lapset ovat mukana. Toimeentulotuen saajien väestöosuus kasvaa kuntakoon mukana. Yli asukkaan kunnissa toimeentulotukea sai 9,2 % väestöstä. Maakuntatasolla osuus oli suurin Uudellamaalla, 8,6 %, ja pienin Ahvenanmaalla, 2,8 %. Kotkan, Kemin ja Lieksan kaupungeissa toimeentulotukea sai yli 11 % väestöstä. Vähimmillään osuus oli Jomalan ja Föglön kunnissa. Toimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuen vuositilaston tiedot vuodelta 2015 perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotukirekisteriin, johon kerättiin kunnilta tietoja toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Joka kuudes työpaikka oli sosiaali- ja terveyspalvelun toimialoilla vuoden 2014 työssäkäyntitilaston mukaan. Näiden alojen osuus työpaikoista oli suurin kunnissa, joiden asukasluku oli Maakunnittain sosiaali- ja terveysalan osuus oli suurin Etelä-Savossa ja pienin Uudellamaalla. Kunnittain osuus vaihteli Pukkilan 4,1 %:n ja Muhoksen 33,3 %:n välillä. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannus koko maassa oli euroa asukasta kohti. Maakunnittain Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Savossa kustannukset olivat suurimmat ja Uudellamaalla pienimmät. Kuntakoon mukaan nettokustannukset olivat suurimmat alle asukkaan kunnissa ja pienimmät yli asukkaan kunnissa. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sotkanet; Tilastokeskus, kuntatalous; Tilastokeskus 83

86 Sosiaaliturva Kuvio 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 15,5 16,2 17,5 17,5 17,0 17,6 18,4 19, Osuus työpaikoista, % Kuvio 7.2 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain 2014 Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Satakunta Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa 13,8 21,2 20,4 20,3 20,0 19,5 19,4 19,3 18,8 18,6 18,5 18,3 18,1 18,1 17,8 17,8 17,4 16,9 15,6 Koko maa 17, Osuus työpaikoista, % 84 Tilastokeskus

87 Sosiaaliturva Kuvio 7.3 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus työpaikoista, % 4,1 15,0 15,1 18,0 18,1 20,0 20,1 33,3 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 85

88 Sosiaaliturva Kuvio 7.4 Toimeentulotuen saajat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 5, (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä 5,2 5,4 5,7 6,2 7,1 7,3 9,2 Kuvio 7.5 Toimeentulotuen saajat maakunnittain 2015 Uusimaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Lappi Kainuu Kanta-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa 2,8 8,6 8,2 7,8 7,7 7,7 7,7 7,4 7,2 7,0 6,5 6,4 6,4 6,4 6,0 5,9 5,5 5,4 5,0 Koko maa 7, Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä 86 Tilastokeskus

89 Sosiaaliturva Kuvio 7.6 Toimeentulotuen saajat kunnittain 2015 Maakuntaraja Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä 1,1 4,0 4,1 5,5 5,6 7,0 7,1 11,8 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 87

90 Sosiaaliturva Kuvio 7.7 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (31) (110) (58) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (297) Euroa/asukas Kuvio 7.8 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2015 Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Manner-Suomi Tilastokeskus

91 teollisuus Sisällys 8.1 Jalostuksen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan Jalostuksen työllistävyys maakunnittain Jalostuksen työllistävyys kunnittain Teollisuustoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan Teollisuustoimipaikat maakunnittain Teollisuustoimipaikat kunnittain Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015

92 90 Tilastokeskus

93 Teollisuus Teollisuus Teollisuuden (toimiala C) toimipaikkoja on suhteellisesti eniten alle asukkaan kunnissa, 8,7 teollisuustoimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Suhde on yli asukkaan kunnissa 3,2 ja koko maassa 4,8. Maakunnittain teollisuuden osuus toimipaikoista on suurin Etelä-Pohjanmaalla ja pienin Uudellamaalla. Kunnittain Kustavissa suhde on suurin, hieman alle 19 toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Sottungassa ei ollut yhtään teollisuuden toimipaikkaa helmikuussa Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Vuoden 2015 tilastojen mukaan teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto henkilöstöä kohden oli suurin yli asukkaan kunnissa ja pienin asukkaan kunnissa. Maakunnittain Lapissa tämä suhde oli suurin ja Kainuussa pienin. Kunnittain arvo vaihteli Porvoon 1,6 miljoonasta eurosta Sundin reiluun euroon. Liikevaihtotieto perustuu Tilastokeskuksen kunnittaiseen toimipaikkatilastoon. Tilaston tiedot perustuvat hallinnollisiin aineistoihin ja tiedonkeruuseen yrityksiltä ja yritysten toimipaikoilta. Jalostusala työllistää suhteellisesti eniten asukkaan kunnissa ja vähiten yli asukkaan kunnissa. Yksittäisten kuntien osuudet olivat Kumlingen 4 %:n ja Luodon 42,1 %:n välillä vuonna Maakunnittain jalostuksen merkitys työllistäjänä oli suurin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Koko maassa jalostuksen osuus kaikista työllisistä oli 20,6 %. Tiedot käyvät ilmi työssäkäyntitilaston vuoden 2014 aineistosta. Jalostustoimialoihin kuuluu teollisuuden lisäksi kaivostoiminta ja louhinta (B), sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D), vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto (E), jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito sekä rakentaminen (F). Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; Tilastokeskus, yritysrekisteri; Tilastokeskus 91

94 Teollisuus Kuvio 8.1 Jalostuksen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) 15,1 Kunnat yhteensä (313) 20,1 23,7 25,1 26,8 25,1 22,5 20, Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 8.2 Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2014 Satakunta Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Lappi Kainuu Uusimaa Ahvenanmaa 28,7 27,9 25,6 25,5 25,1 24,0 24,0 23,2 22,5 22,4 21,9 21,9 21,9 20,9 19,4 19,1 17,5 15,7 14,6 Koko maa 20, Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 92 Tilastokeskus

95 Teollisuus Kuvio 8.3 Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 4,0 19,0 19,1 24,0 24,1 27,0 27,1 42,1 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 93

96 Teollisuus Kuvio 8.4 Teollisuustoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 3,2 4,6 4, ,4 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 6,9 6,9 6,8 8,7 Kuvio 8.5 Teollisuustoimipaikat maakunnittain 2017 Etelä-Pohjanmaa Satakunta Ahvenanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Keski-Suomi Lappi Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Uusimaa 7,1 6,7 6,5 6,2 6,2 5,8 5,8 5,8 5,3 4,8 4,7 4,7 4,6 4,6 4,3 4,0 3,5 3,3 8,7 Koko maa 4, Toimipaikkoja/1 000 asukasta 94 Tilastokeskus

97 Teollisuus Kuvio 8.6 Teollisuustoimipaikat kunnittain 2017 Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 0,0 5,0 5,1 6,5 6,6 8,5 8,6 18,7 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 95

98 Teollisuus Kuvio 8.7 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (43) (109) (58) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Euroa/henkilöstö Kuvio 8.8 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 Lappi Uusimaa Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Koko maa Euroa/henkilöstö 96 Tilastokeskus

99 Teollisuus Kuvio 8.9 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/henkilöstö Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 97

100 98 Tilastokeskus

101 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Sisällys 9.1 informaatiosektorin toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan informaatiosektorin toimipaikat maakunnittain Informaatiosektorin toimipaikat yli asukkaan kunnissa informaatiosektorin työpaikat kunnan asukasluvun mukaan informaatiosektorin työpaikat maakunnittain Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö maakunnittain Tutkimus- ja kehittämistoimen menojen osuus koko maasta maakunnittain Tutkimus- ja kehittämistoimen menot maakunnittain 2015

102 100 Tilastokeskus

103 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Informaatiosektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikosta oli koko maassa 7 prosenttia vuonna Yli asukkaan kunnissa osuus oli huomattavasti tätä suurempi, yli 11 %, ja alle asukkaan kunnissa taas pienempi, 1,3 %. Uudellamaalla osuus oli maakuntien suurin ja Etelä-Pohjanmaalla pienin. Informaatiosektoriin kuuluu ICT-sektori (tavara- ja palvelutuotanto) sekä sisältötuotanto. Määritelmä perustuu OECD:n suositukseen. Sisältötuotannosta on käytetty tässä julkaisussa laajaa määritelmää, joka kattaa useita eri toimialoja eri toimialaryhmistä (liite 1). Informaatiosektorin toimipaikkoja on reilut vuonna Eniten toimipaikkoja on sisältötuotannon toimialalla. Väestömäärään suhteutettuna eniten informaatioalan toimipaikkoja on yli asukkaan kaupungeissa, 7,9 toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Koko maassa suhde on 4,8. Aihetta tarkastellaan kunnittain yli asukkaan kuntien osalta, joissa sektorin merkitys on suurin Helsingissä (12,1 toimipaikkaa/1 000 asukasta). Maakunnittain toimipaikkoja on suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja vähiten Keski-Pohjanmaalla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon helmikuulta Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Vuonna 2015 tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli henkilöä, ja heistä yli puolet toimi yrityssektorilla. Uudellamaalla työskenteli koko maan t&k-henkilöstöstä yli 46 % ja siellä käytettiin koko maan t&k-menoista yli 48 %. Myös asukaslukuun suhteutettuna tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat suurimmat Uudellamaalla. Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto kuvaa tutkimukseen sekä tuote- ja prosessikehittämiseen käytettyjä resursseja. T&k-tietoja tarkastellaan sektoreittain, maakunnittain ja seutukunnittain. Tilasto perustuu yrityksiltä, yliopistoilta, yliopistollisilta sairaaloilta ja ammattikorkeakouluilta sekä valtion tutkimuslaitoksilta ja muilta julkisen sektorin organisaatioilta saatuihin tietoihin. Lähteet: Tilastokeskus, tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta; Tilastokeskus, yritysrekisteri; Tilastokeskus, työssäkäynti; Tilastokeskus 101

104 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.1 Informaatiosektorin toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 2, (110) 1, (59) 2, (43) (29) 2,9 3, (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 3, Toimipaikkoja/1 000 asukasta 4,8 7,9 Kuvio 9.2 Informaatiosektorin toimipaikat maakunnittain 2017 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Savo Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Lappi Kainuu Keski-Pohjanmaa 3,8 3,6 3,4 3,3 3,0 2,8 2,6 2,5 2,5 2,5 2,4 2,4 2,4 2,3 2,1 4,5 5,4 6,9 8,1 Koko maa 4, Toimipaikkoja/1 000 asukasta 102 Tilastokeskus

105 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.3 Informaatiosektorin toimipaikat yli asukkaan kunnissa 2017 Helsinki Espoo Tampere Turku Kirkkonummi Raasepori Jyväskylä Oulu Vihti Vaasa Porvoo Vantaa Lempäälä Nurmijärvi Kaarina Kerava Riihimäki Salo Tuusula Hämeenlinna Kangasala Kuopio Lohja Järvenpää Nokia Seinäjoki Hyvinkää Pori Lahti Joensuu Ylöjärvi Mikkeli Raisio Savonlinna Lappeenranta Sastamala Rovaniemi Kajaani Kotka Rauma Varkaus Mäntsälä Kouvola Kokkola Tornio Hollola Valkeakoski Iisalmi Hamina Kemi Imatra Jämsä Siilinjärvi Kurikka Raahe 6,2 5,7 5,3 5,1 5,1 5,0 4,9 4,7 4,6 4,6 4,4 4,2 3,9 3,8 3,8 3,8 3,7 3,6 3,4 3,4 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 3,0 2,9 2,9 2,8 2,7 2,6 2,4 2,4 2,3 2,3 2,2 2,2 2,1 1,9 1,8 1,6 1,6 1,3 1,3 1,2 8,8 8,2 12,1 Koko maa 4, Toimipaikkoja/1 000 asukasta Tilastokeskus 103

106 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.4 Informaatiosektorin työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 1, (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 1,9 1,9 2,4 3,2 4,5 7,0 11, Osuus työpaikoista, % Kuvio 9.5 Informaatiosektorin työpaikat maakunnittain 2014 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Ahvenanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Etelä-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Pohjanmaa 5,2 4,9 4,4 4,1 4,0 3,9 3,7 3,7 3,6 3,5 3,5 3,2 2,8 2,7 2,4 5,9 7,3 8,0 10,9 Koko maa 7, Osuus työpaikoista, % 104 Tilastokeskus

107 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.6 Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kanta-Häme Etelä-Karjala Satakunta Lappi Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Yritykset Korkeakoulusektori Julkinen sektori + YVT YVT = Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Henkilöä Kuvio 9.7 Tutkimus- ja kehittämistoimen menojen osuus koko maasta maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 3,7 3,5 2,4 1,9 1,5 1,3 1,2 1,2 0,9 0,7 0,7 0,5 0,3 0,3 0,1 12,7 10,8 8,0 48, Osuus koko maasta, % Tilastokeskus 105

108 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.8 Tutkimus- ja kehittämistoimen menot maakunnittain 2015 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Lappi Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Ahvenanmaa Koko maa Euroa/asukas 106 Tilastokeskus

109 tulot ja kulutus Sisällys 10.1 Valtionveronalaiset tulot kunnan asukasluvun mukaan Valtionveronalaiset tulot maakunnittain Valtionveronalaiset tulot kunnittain Asuntovelat kunnan asukasluvun mukaan Asuntovelat maakunnittain Asuntovelat kunnittain 2015

110 108 Tilastokeskus

111 Tulot ja kulutus Tulot ja kulutus Tulonsaajat ansaitsivat keskimäärin euroa valtionveronalaisia tuloja vuonna Tulot ovat keskimäärin sitä suuremmat mitä suuremmassa kunnassa tulonsaaja asuu. Alle asukkaan kunnissa asuvien tulonsaajien valtionveronalaiset tulot olivat keskimäärin euroa, yli asukkaan kunnissa asuvilla yli euroa. Maakunnittain eniten tuloja oli Uudellamaalla asuvilla ja vähiten Pohjois-Karjalassa asuvilla. Kunnittain tulonsaajaa kohti lasketut tulot vaihtelivat euron (Kivijärvi) ja euron (Kauniainen) välillä. Veronalaiset tulot -tilasto kuvaa yksityisten henkilöiden veronalaisia tuloja, vähennyksiä, velkoja ja verotusta. Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta ja kattaa kaikki vuoden aikana veronalaisia tuloja saaneet. Asuntovelkaa oli suhteellisesti eniten suurissa kaupungeissa, keskimäärin yli euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Alle asukkaan kunnissa asuntovelkaa oli huomattavasti vähemmän, euroa. Kauniaisissa asuvilla oli eniten asumiseen liittyvää velkaa, euroa, ja rautavaaralaisilla vähiten, hieman yli euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Keskimääräinen asuntovelka koko maassa oli euroa, mikä oli 1,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloistaan vuonna Velkaantumistilasto kuvaa yksityisten henkilöiden ja asuntokuntien velkoja. Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta ja yhdistetty tulonjaon kokonaistilaston tietoihin. Verottaja saa tiedot luotoista ja koroista lainatyypeittäin rahoituslaitosten ja muiden luotonantajien vuosi-ilmoituksilta. Tulonjaon kokonaisaineisto on koko väestön kattava rekisteriaineisto, jonka kaikki tiedot kerätään hallinnollisista rekistereistä. Lähteet: Tilastokeskus, veronalaiset tulot; Tilastokeskus, velkaantumistilasto; Tilastokeskus 109

112 Tulot ja kulutus Kuvio 10.1 Valtionveronalaiset tulot kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Euroa/tulonsaaja Kuvio 10.2 Valtionveronalaiset tulot maakunnittain 2015 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Koko maa Euroa/tulonsaaja 110 Tilastokeskus

113 Tulot ja kulutus Kuvio 10.3 Valtionveronalaiset tulot kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/tulonsaaja Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 111

114 Tulot ja kulutus Kuvio 10.4 Asuntovelat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti Kuvio 10.5 Asuntovelat maakunnittain 2015 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Savo Kymenlaakso Lappi Kainuu Koko maa Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti 112 Tilastokeskus

115 Tulot ja kulutus Kuvio 10.6 Asuntovelat kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 113

116 114 Tilastokeskus

117 TYÖMARKKINAT Sisällys 11.1 Työllisten määrän muutos kunnan asukasluvun mukaan Työllisten määrän muutos maakunnittain Työllisten määrän muutos kunnittain Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain Työllisyysaste kunnan asukasluvun mukaan Työllisyysaste maakunnittain Työllisyysaste kunnittain Työllisyysaste työssäkäyntialueittain Työpaikkaomavaraisuus kunnan asukasluvun mukaan Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Työpaikkaomavaraisuus työssäkäyntialueittain Asuinkunnassaan työssäkäyvät kunnan asukasluvun mukaan Asuinkunnassaan työssäkäyvät maakunnittain Asuinkunnassaan työssäkäyvät Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyntialueittain Taloudellinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan Taloudellinen huoltosuhde maakunnittain Taloudellinen huoltosuhde kunnittain Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueittain Työttömyyden muutos kunnan asukasluvun mukaan

118 116 Tilastokeskus Työttömyyden muutos maakunnittain Työttömyyden muutos kunnittain Työttömyyden muutos työssäkäyntialueittain Työttömyys kunnan asukasluvun mukaan maaliskuussa Työttömyys maakunnittain maaliskuussa Työttömyys kunnittain maaliskuussa Työttömyys työssäkäyntialueittain maaliskuussa Pitkäaikaistyöttömät kunnan asukasluvun mukaan maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät maakunnittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät kunnittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät työssäkäyntialueittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta

119 Työmarkkinat Työmarkkinat Työssäkäynti Yli sadan prosentin työpaikkaomavaraisuus oli 78 kunnalla vuonna Työpaikkaomavaraisuus kertoo kunnassa sijaitsevien työpaikkojen ja kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuusaste on suurempi kuin sata, alueella on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Kuntien korkein työpaikkaomavaraisuus oli Maarianhaminassa (172,2) ja matalin sen naapurikunnassa Lemlandissa (32,5). Asukasluvultaan yli asukkaan kunnat ovat keskimäärin työpaikkaomavaraisia. Poikkeus on Espoo, jonka työpaikkaomavaraisuus oli 94,3. Alle asukkaan kunnissa omavaraisuus jäi alle 80 %:iin. Maakunnista Kanta-Hämeen ja työssäkäyntialueista Kristiinankaupungin työpaikkaomavaraisuudet olivat matalimpia vuonna Kuntatasolla samassa kunnassa työssäkäyvien osuus työllisistä oli koko maassa 66,7 % vuonna Joka kolmas työllinen siis pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Työmatkaliikenne suuntautuu lähinnä suurimpiin kaupunkeihin ja keskuskuntiin, ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät, mm. työpaikkakeskittymien sijainti, etäisyydet ja sujuvat liikenneyhteydet. Pienin asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus oli asukkaan kunnissa, 54,8 %, ja suurin asukkaan kunnissa, 75,8 %. Työssäkäyntialueittain tarkasteltuna Mikkelin työssäkäyntialueella asuvat työskentelivät suurimmalla todennäköisyydellä asuinkunnassaan (85,6 %). Maarianhaminan työssäkäyntialueella osuus oli pienin (51,3 %). Kunnittain osuus vaihteli Kauniaisen 20,9 %:n ja Kuusamon 92,8 %:n välillä. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä henkilöä on sataa työllistä kohti. Huoltosuhde oli koko maassa 143 vuonna Kunnittain se vaihteli Jomalan 83:n ja Rautavaaran 252:n välillä. Työssäkäyntialueiden matalin huoltosuhde oli Maarianhaminassa (100) ja korkein Nurmeksessa (202). Maakunnittain Kainuun huoltosuhde oli korkein (178). Asukasluvun mukaan tarkasteltuna matalin huoltosuhde oli suurimmissa kaupungeissa (127) ja korkein asukkaan kunnissa (175). Vuoden 2015 lopussa 45 kunnassa oli enemmän työllisiä kuin vuotta aiemmin. Suhteellisesti suurin lisäys tapahtui Luhangassa, 4,5 %, ja suurin vähennys Rautavaaralla, 9,2 %. Koko maan tasolla työllisten määrä väheni 0,8 %. Eniten työllisten määrä väheni alle asukkaan kunnissa, 2,4 %. Työllisten määrä kasvoi Uudellamaalla sekä Oulun, Kajaanin, Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin työssäkäyntialueilla. Työssäkäyntialueet on muodostettu pendelöintitietojen perusteella, eikä niitä Tilastokeskus 117

120 Työmarkkinat muodostettaessa oteta huomioon demografisia, toiminnallisia tai aluetaloudellisia tekijöitä. Työssäkäyntialue muodostuu keskuskunnasta ja siihen vähintään 10 prosentin osuudella pendelöivistä kunnista. Kunta voi kuulua vain yhteen työssäkäyntialueeseen, mutta osa kunnista ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen (98 kuntaa vuonna 2017). Koko maan työllisyysaste oli 67,8 % vuonna Kunnittain työllisyysaste vaihteli Rautavaaran 53,8 %:n ja Lumparlandin 87,6 %:n välillä. Korkein se oli maakunnista Ahvenanmaalla ja työssäkäyntialueista Maarianhaminassa (82 %). Pienimmät työllisyysasteet olivat Pohjois-Karjalan maakunnassa ja Kemin työssäkäyntialueella. Työllisyysaste on laskettu tässä julkaisussa vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työttömyys Maaliskuussa 2017 työttömänä oli 12,1 % koko maan työvoimasta, mikä on reilun prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työttömyys väheni eniten asukkaan kunnissa, Kainuun maakunnassa, Varkauden työssäkäyntialueella sekä Muonion kunnassa. Kaikilla työssäkäyntialueilla työttömyys väheni lukuun ottamatta Maarianhaminan työssäkäyntialuetta (=Ahvenanmaan maakunta), jossa työttömyysaste kasvoi 0,3 %-yksikköä. Väestömäärältään Etelä-Karjalan pienimmässä kunnassa Rautjärvellä työttömyysaste kasvoi eniten (5,5 %-yksikköä). Työttömyyttä oli eniten asukkaan kunnissa (12,9 % työvoimasta), Pohjois-Karjalan maakunnassa (17,3 %), Nurmeksen työssäkäyntialueella (16,9 %) ja kunnista Rautjärvellä sekä Ilomantsissa (20,8 %). Matalimman työttömyysasteen alueet olivat Ahvenanmaan maakunta (3,8 %) ja siellä Sottungan kunta (0,0 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan työvoimasta oli 4,3 % maaliskuussa Yli asukkaan kaupungeissa pitkäaikaistyöttömyys oli yleisintä (5,0 % työvoimasta). Maakunnittain Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä osuus oli suurin (5,7 %) ja Ahvenanmaalla pienin (0,5 %). Kunnittain arvot vaihtelivat kolmen Ahvenanmaan kunnan 0 %:sta Posion 7,9 %:iin. Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan henkilö, joka on ollut yli vuoden ilman työtä. Julkaisun työttömyystiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto; Tilastokeskus

121 Työmarkkinat Kuvio 11.1 Työllisten määrän muutos kunnan asukasluvun mukaan Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 2, (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 2,4 2,0 1,6 1,3 1,0 0,8 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 Muutos, % 0,4 Kuvio 11.2 Työllisten määrän muutos maakunnittain Uusimaa 0,0 Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Keski-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Etelä-Savo 3,3 3,0 2,6 2,7 2,1 2,1 1,6 0,6 0,6 0,7 0,8 0,8 0,9 1,1 1,2 0,3 0,0 0,1 Koko maa 0,8 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 Muutos, % Tilastokeskus 119

122 Työmarkkinat Kuvio 11.3 Työllisten määrän muutos kunnittain Maakuntaraja Muutos, % 9,2 3,0 2,9 1,5 1,4 0,0 0,1 4,5 Vuoden 2017 aluerajat 120 Tilastokeskus

123 Työmarkkinat Kuvio 11.4 Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain Työssäkäyntialue 2017 Oulun Kajaanin Jyväskylän Tampereen Helsingin Turun Maarianhaminan Närpiön Kemin Pietarsaaren Kokkolan Kuopion Lahden Rauma Seinäjoen Vaasan Joensuun Ei tk-alue Varkauden Äänekosken Iisalmen Uudenkaupungin Loimaan Lappeenrannan Salon Kouvolan Kankaanpään Alajärven Kristiinankaupungin Alavuden Imatran Nurmeksen Mikkelin Raahen Porin Kotkan Savonlinnan Keuruun 3,3 3,3 3,3 3,4 3,5 3,8 2,4 2,5 2,6 2,6 2,6 2,7 2,7 2,7 2,9 2,9 1,9 2,0 2,1 2,2 2,2 2,2 1,4 0,1 0,1 0,2 0,3 0,5 0,6 0,6 0,7 0,7 0,9 0,3 0,2 0,0 0,0 0,8 Koko maa 0, Muutos, % Tilastokeskus 121

124 Työmarkkinat Kuvio 11.5 Työllisyysaste kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 67,6 66,5 67,9 68,6 66,9 67,6 69,7 67, vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % Kuvio 11.6 Työllisyysaste maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Lappi Kymenlaakso Kainuu Pohjois-Karjala 73,4 71,7 70,2 69,4 69,0 67,8 66,5 66,5 65,5 64,7 64,5 64,3 63,9 63,7 63,4 62,9 61,9 60,9 82,0 Koko maa 67, vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 122 Tilastokeskus

125 Työmarkkinat Kuvio 11.7 Työllisyysaste kunnittain 2015 Maakuntaraja vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 53,8 63,0 63,1 67,0 67,1 72,0 72,1 87,8 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 123

126 Työmarkkinat Kuvio 11.8 Työllisyysaste työssäkäyntialueittain 2015 Maarianhaminan Närpiön Pietarsaaren Uudenkaupungin Vaasan Helsingin Kokkolan Kristiinankaupungin Seinäjoen Loimaan Rauma Turun Alavuden Tampereen Ei tk-alue Lahden Kankaanpään Kuopion Mikkelin Lappeenrannan Salon Porin Oulun Jyväskylän Alajärven Kouvolan Raahen Iisalmen Kajaanin Imatran Keuruun Savonlinnan Äänekosken Joensuun Kotkan Nurmeksen Varkauden Kemin Työssäkäyntialue ,0 77,7 76,7 71,8 71,7 71,7 71,2 70,7 69,9 69,4 68,3 67,8 67,7 66,7 65,6 65,6 65,5 65,5 65,3 65,2 65,2 64,9 64,7 64,4 64,3 64,3 64,0 63,6 63,5 62,3 62,1 62,0 61,7 61,6 61,3 61,3 59,7 59,3 Koko maa 67, vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 124 Tilastokeskus

127 Työmarkkinat Kuvio 11.9 Työpaikkaomavaraisuus kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 79,2 82,0 83,7 84,6 89,1 99,9 100,0 115, Työpaikkaomavaraisuus, % Kuvio Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain 2014 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme 108,8 103,5 100,7 100,6 100,3 99,6 99,3 99,3 99,1 98,6 98,5 98,3 98,3 98,2 98,0 97,6 97,5 95,9 90,4 Koko maa 100, Työpaikkaomavaraisuus, % Tilastokeskus 125

128 Työmarkkinat Kuvio Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2014 Maakuntaraja Työpaikkaomavaraisuus, % 32,5 73,0 73,1 89,0 89,1 100,0 100,1 172,2 Vuoden 2016 aluerajat 126 Tilastokeskus

129 Työmarkkinat Kuvio Työpaikkaomavaraisuus työssäkäyntialueittain 2014 Maarianhaminan Kankaanpään Raahen Varkauden Uudenkaupungin Helsingin Närpiön Iisalmen Kemin Pietarsaaren Keuruun Vaasan Nurmeksen Mikkelin Rauman Äänekosken Lappeenrannan Kajaanin Kokkolan Kotkan Tampereen Joensuun Turun Porin Oulun Jyväskylän Seinäjoen Savonlinnan Alavuden Kuopion Loimaan Alajärven Ei tk-alue Parkanon Kouvolan Lahden Imatran Kristiinankaupungin Työssäkäyntialue ,8 107,8 105,5 105,0 104,9 103,2 102,8 102,4 102,3 102,2 101,3 101,1 101,0 100,3 100,2 100,1 99,9 99,8 99,8 99,0 98,9 98,9 98,2 98,1 98,0 98,0 97,9 97,7 97,6 97,5 97,2 96,9 96,5 96,5 96,2 96,0 95,7 91,9 Koko maa 100, Työpaikkaomavaraisuus, % Tilastokeskus 127

130 Työmarkkinat Kuvio Asuinkunnassaan työssäkäyvät kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) (44) (112) (58) (44) (29) 55,1 57,9 59,1 59,0 54, (17) (9) Kunnat yhteensä (313) 66,7 72,2 75, Osuus työllisistä, % Kuvio Asuinkunnassaan työssäkäyvät maakunnittain 2014 Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Lappi Kainuu Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Päijät-Häme Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Kanta-Häme Ahvenanmaa 51,3 83,5 82,1 81,8 81,8 77,8 77,4 75,5 75,0 75,0 73,7 73,0 71,2 67,9 67,7 63,1 60,6 58,6 57,7 Koko maa 66, Osuus työllisistä, % 128 Tilastokeskus

131 Työmarkkinat Kuvio Asuinkunnassaan työssäkäyvät 2014 Maakuntaraja Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä, % 20,9 45,0 45,1 65,0 65,1 75,0 75,1 92,8 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 129

132 Työmarkkinat Kuvio Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyntialueittain 2014 Työssäkäyntialue 2016 Mikkelin Savonlinnan Kouvolan Närpiön Kajaanin Nurmeksen Kokkolan Raahen Lappeenrannan Oulun Iisalmen Alajärven Kankaanpään Keuruun Ei tk-alue Alavuden Uudenkaupungin Kuopion Jyväskylän Äänekosken Varkauden Parkanon Kristiinankaupungin Seinäjoen Rauman Kotkan Loimaan Porin Joensuun Kemin Vaasan Lahden Imatran Pietarsaaren Tampereen Helsingin Turun Maarianhaminan 85,6 85,2 83,0 81,5 81,4 81,2 80,6 79,5 78,9 77,3 75,9 75,6 75,4 75,0 74,9 74,6 74,6 74,4 74,2 74,1 74,1 73,5 72,5 72,3 72,0 71,8 71,6 70,8 70,2 69,7 68,3 67,7 67,7 62,6 62,0 58,0 56,5 51,3 Koko maa 66, Osuus työllisistä, % 130 Tilastokeskus

133 Työmarkkinat Kuvio Taloudellinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti 175 Kuvio Taloudellinen huoltosuhde maakunnittain 2015 Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Lappi Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Koko maa Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Tilastokeskus 131

134 Työmarkkinat Kuvio Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2015 Maakuntaraja Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Vuoden 2017 aluerajat 132 Tilastokeskus

135 Työmarkkinat Kuvio Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueittain 2015 Nurmeksen Keuruun Kemin Varkauden Äänekosken Alajärven Savonlinnan Imatran Kotkan Raahen Iisalmen Alavuden Ei tk-alue Salon Kouvolan Joensuun Porin Kajaanin Mikkelin Kankaanpään Lahden Loimaan Kristiinankaupungin Lappeenrannan Oulun Kuopion Rauma Jyväskylän Kokkolan Uudenkaupungin Seinäjoen Tampereen Turun Pietarsaaren Vaasan Närpiön Helsingin Maarianhaminan Työssäkäyntialue Koko maa Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Tilastokeskus 133

136 Työmarkkinat Kuvio Työttömyyden muutos kunnan asukasluvun mukaan Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (41) 0, (110) 1, (60) 1, (42) - 1, (29) 1, (17) 1, (9) 1,3 Kunnat yhteensä (311) 1,3 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Maaliskuu , muutos %-yksikköä Kuvio Työttömyyden muutos maakunnittain Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Savo Kanta-Häme Uusimaa Satakunta Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu 2,2 2,4 2,5 0,5 0,7 0,9 0,9 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,2 1,2 1,3 1,4 1,4 0,1 0,3 Koko maa 1,3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 Maaliskuu , muutos %-yksikköä 134 Tilastokeskus

137 Työmarkkinat Kuvio Työttömyyden muutos kunnittain Maakuntaraja Maaliskuu , muutos %-yksikköä 5,1 1,7 1,6 1,0 0,9 0,0 0,1 5,5 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 135

138 Työmarkkinat Kuvio Työttömyyden muutos työssäkäyntialueittain Työssäkäyntialue 2017 Maarianhaminan Närpiön Joensuun Kristiinankaupungin Kouvolan Vaasan Pietarsaaren Savonlinnan Kuopion Imatran Raahen Kokkolan Alajärven Oulun Lahden Helsingin Lappeenrannan Kemin Nurmeksen Porin Kankaanpään Ei tk-alue Kotkan Loimaan Mikkelin Salon Seinäjoen Turun Alavuden Uudenkaupungin Rauma Jyväskylän Iisalmen Keuruun Tampereen Kajaanin Äänekosken Varkauden 2,7 2,5 2,5 2,6 2,4 2,1 2,2 1,9 1,9 1,9 0,5 0,5 0,5 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,9 1,0 1,1 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 0,1 0,1 0,3 Koko maa 1,3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 Maaliskuu , muutos %-yksikköä 136 Tilastokeskus

139 Työmarkkinat Kuvio Työttömyys kunnan asukasluvun mukaan maaliskuussa 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (43) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 10,4 11,0 11,4 11,3 12,0 12,1 12,9 12, Työttömien osuus työvoimasta, % Kuvio Työttömyys maakunnittain maaliskuussa 2017 Pohjois-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Keski-Suomi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Kanta-Häme Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa 3,8 8,2 15,5 14,8 14,8 14,6 14,5 13,9 13,7 13,7 12,9 12,8 12,8 11,6 10,7 10,3 10,0 9,5 17,1 Koko maa 12, Työttömien osuus työvoimasta, % Tilastokeskus 137

140 Työmarkkinat Kuvio Työttömyys kunnittain maaliskuussa 2017 Maakuntaraja Työttömien osuus työvoimasta, % 0,0 9,0 9,1 11,0 11,1 14,0 14,1 20,8 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat 138 Tilastokeskus

141 Työmarkkinat Kuvio Työttömyys työssäkäyntialueittain maaliskuussa 2017 Nurmeksen Imatran Joensuun Kotkan Kemin Savonlinnan Äänekosken Varkauden Lahden Salon Oulun Porin Kouvolan Jyväskylän Lappeenrannan Iisalmen Tampereen Mikkelin Keuruun Ei tk-alue Kajaanin Raahen Kuopion Turun Kankaanpään Rauma Helsingin Alajärven Alavuden Seinäjoen Loimaan Kokkolan Vaasan Kristiinankaupungin Uudenkaupungin Pietarsaaren Närpiön Maarianhaminan Työssäkäyntialue ,8 5,0 6,3 6,9 7,4 16,9 16,8 16,8 16,7 16,0 15,9 15,8 15,1 14,9 14,8 14,8 14,7 14,5 14,1 14,0 13,4 13,1 12,9 12,9 12,5 12,4 12,3 12,3 11,6 11,1 10,9 10,3 10,0 9,9 9,7 9,6 9,5 9,4 Koko maa 12, Työttömien osuus työvoimasta, % Tilastokeskus 139

142 Työmarkkinat Kuvio Pitkäaikaistyöttömät kunnan asukasluvun mukaan maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (34) (109) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) ,1 3,3 3,4 3,8 3,8 4,3 4,3 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 5,0 Kuvio Pitkäaikaistyöttömät maakunnittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa 0,5 2,1 2,5 2,8 4,7 4,4 4,3 4,2 4,2 4,1 4,1 4,0 3,7 3,5 5,7 5,7 5,5 5,4 5,0 Koko maa 4, Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 140 Tilastokeskus

143 Työmarkkinat Kuvio Pitkäaikaistyöttömät kunnittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta Maakuntaraja Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 0,0 2,5 2,6 3,5 3,6 5,0 5,1 7,9 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 141

144 Työmarkkinat Kuvio Pitkäaikaistyöttömät työssäkäyntialueittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta Kotkan Äänekosken Lahden Joensuun Imatran Tampereen Nurmeksen Jyväskylän Salon Oulun Porin Iisalmen Savonlinnan Kouvolan Varkauden Kemin Keuruun Lappeenrannan Turun Kuopion Helsingin Mikkelin Ei tk-alue Rauma Kajaanin Loimaan Vaasan Raahen Kokkolan Kankaanpään Alavuden Seinäjoen Alajärven Pietarsaaren Kristiinankaupungin Uudenkaupungin Närpiön Maarianhaminan Työssäkäyntialue ,5 0,9 5,8 5,8 5,7 5,4 5,2 5,2 5,1 5,1 4,9 4,8 4,8 4,7 4,7 4,7 4,5 4,4 4,4 4,2 4,2 4,1 4,1 3,8 3,5 3,4 3,0 2,9 2,7 2,7 2,6 2,3 2,3 2,1 1,9 1,9 1,7 6,3 Koko maa ,3 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 142 Tilastokeskus

145 VÄESTÖ Sisällys 12.1 Kunnat asukasluvun mukaan Väkiluku kunnan asukasluvun mukaan Väkiluku maakunnittain Eri kokoisten kuntien osuus koko maan väestöstä 1990, 2000 ja Maakuntien osuus koko maan väestöstä Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan Väkiluvun muutos maakunnittain Väkiluvun muutos kunnittain Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan Väkiluvun muutos maakunnittain Väkiluvun muutos kunnittain Alle 15-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan Alle 15-vuotiaat maakunnittain Alle 15-vuotiaat kunnittain vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan vuotiaat maakunnittain vuotiaat kunnittain Yli 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan Yli 64-vuotiaat maakunnittain Yli 64-vuotiaat kunnittain Demografinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2016

146 144 Tilastokeskus Demografinen huoltosuhde maakunnittain Demografinen huoltosuhde kunnittain Demografinen huoltosuhde-ennuste kunnan asukasluvun mukaan Demografinen huoltosuhde-ennuste maakunnittain Demografinen huoltosuhde-ennuste kunnittain Väestön keski-ikä kunnan asukasluvun mukaan Väestön keski-ikä maakunnittain Väestön keski-ikä kunnittain Ulkomaan kansalaiset kunnan asukasluvun mukaan Ulkomaan kansalaiset maakunnittain Ulkomaan kansalaiset kunnittain Sukupuolirakenne kunnan asukasluvun mukaan Sukupuolirakenne maakunnittain Sukupuolirakenne kunnittain Kuntien välinen muuttotase kunnan asukasluvun mukaan Muuttotase kunnan asukasluvun mukaan Nettomaahanmuutto kunnan asukasluvun mukaan Muuttotase maakunnittain Nettomaahanmuutto maakunnittain Muutot yli asukkaan kunnissa Muuttotase kunnittain Syntyneiden enemmyys kunnan asukasluvun mukaan Syntyneiden enemmyys maakunnittain Syntyneiden enemmyys yli asukkaan kunnissa Taajama-aste kunnan asukasluvun mukaan Taajama-aste maakunnittain Taajama-aste kunnittain 2016

147 Väestö Väestö Suomessa asui vuoden 2016 lopussa henkilöä. Keskimääräinen kuntakoko vuoden vaihteessa oli hieman alle asukasta. Mediaanikoko oli kuitenkin vain 6 137, eli puolet kunnista on asukasmäärältään tätä pienempiä. Vuoden 2017 alusta Suomessa on 311 kuntaa, joista 107 on kaupunkeja. Yli asukkaan kunnissa asui 2,1 miljoonaa ihmistä (38,6 % suomalaisista). Näiden yhdeksän kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio) väestö on kasvanut nopeasti, vielä vuonna 1990 niiden alueella asui alle kolmannes suomalaista. Alle asukkaan kuntia on 44 ja niiden yhteenlaskettu asukasluku oli Uudellamaalla asui vuoden 2016 lopussa yli 1,6 miljoonaa asukasta. Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa asukkaita on alle Väestömäärältään Helsinki on suurin kaupunki ( asukasta) ja Ahvenanmaan Sottunga pienin kunta (96 asukasta). Väestöön lasketaan ne Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Väkiluku kasvoi vuoden 2016 aikana 0,3 prosenttia. Kasvu keskittyy yli asukkaan kuntiin ja varsinkin yhdeksän suurimman kaupungin alueille (1,3 %). Niissä väkimäärä on lisääntynyt vuodesta 2011 lähtien 6,3 %. Maakunnittain Uudenmaan asukasluku on kasvanut suhteellisesti eniten sekä vuonna 2016 (1,1 %) että vuodesta 2011 (5,8 %). Etelä-Savon väkimäärä väheni eniten vuonna 2016, mutta pidemmällä aikavälillä Kainuun asukasluku vähentyi eniten. Väkiluvun muutos kunnissa vaihteli vuonna 2016 Valtimon ja Rääkkylän 3,4 %:n ja Finströmin 2,9 %:n välillä. Ahvenanmaalla sijaitseva Kumlinge on menettänyt 14,7 % väestöstään vuodesta 2011 lähtien. Väkimäärä on kasvanut eniten tuona aikana Maarianhaminan ja Oulun lähikunnissa Jomalassa (12 %) ja Limingassa (9,1 %). Alle 15-vuotiaiden osuus oli vuoden 2016 lopussa suurin asukkaan kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Työikäisten eli vuotiaiden osuus oli suurin yli asukkaan kaupungeissa ja vanhimpien ikäluokkien osuus oli suurin alle asukkaan kunnissa. Maakunnittain Etelä-Savossa yli 64-vuotiaiden osuus oli suurin ja Uudellamaalla pienin. Kunnittain alle 15-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Limingassa ja vähiten Sottungassa. Työikäisiä oli suhteellisesti eniten Helsingissä ja vähiten Kuhmoisissa, jossa yli 64-vuotiaita oli eniten. Limingassa yli 64-vuotiaita oli suhteellisesti vähiten vuonna Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2016 lopussa koko maassa 59. Se kertoo, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti. Asukasluvun mukaan väestöllinen huoltosuhde oli yli asukkaan kaupungeissa keskiarvoa pienempi ja muissa asukaslukuluokis- Tilastokeskus 145

148 Väestö sa suurempi. Maakunnittain Uudenmaan huoltosuhde oli matalin (51) ja Etelä-Savon korkein (71). Kunnittain arvo vaihteli Helsingin 45:n ja Kuhmoisten 104:n välillä. Väestöennusteen mukaan vuonna 2040 huoltosuhde koko maassa on noussut 70:een. Ennusteen mukaan alle asukkaan kuntien huoltosuhde olisi tuolloin yli 100. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa oletetaan viime vuosien väestönkehityksen jatkuvan. Vuonna 2016 Suomen väestön keski-ikä oli 42,5 vuotta. Yli asukkaan kaupungeissa väestö oli keski-iältään nuorempaa, muualla vanhempaa. Maakunnittain Pohjois-Pohjanmaalla väestö oli keskimäärin nuorinta ja Etelä-Savossa vanhinta. Kunnittain keski-iän ääripäät olivat Limingassa ja Sottungassa. Vuoden 2016 lopussa 4,4 % väestöstä oli ulkomaiden kansalaisia. Suurin ulkomaalaisten osuus oli yli asukkaan kaupungeissa (7,2 %) ja Ahvenanmaan maakunnassa (10,6 %). Ulkomaalaisten osuus oli kuntien suurin Föglössä, 18 % ja pienin Limingassa, 0,3 %. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Maakunnista 15 ja kunnista 115 oli naisenemmistöisiä vuonna Maakunnittain Päijät-Häme oli naisvaltaisin ja Pohjois-Pohjanmaa miesvaltaisin. Kunnittain naisten määrä tuhatta miestä kohti vaihteli Kökarin 732:n ja Helsingin 1 110:n välillä. Suomen sisäinen, kuntarajat ylittävä muutto suuntautui voimakkaasti suurimpiin keskuksiin vuonna 2016, sillä vain yli asukkaan kaupungeilla oli positiivinen muuttotase kuntien välisissä muutoissa. Maahanmuutto kohensi kuitenkin myös muiden kuntaryhmien muuttotasetta. Kokonaismuutto oli miinuksella kaikissa alle asukkaan kuntaryhmissä. Ilman maahanmuuton vaikutusta tilanne olisi ollut huonompi. Maakunnista Ahvenanmaa sai suhteellisesti eniten muuttovoittoa kansainvälisissä muutoissa (6 promillea). Myös kokonaismuuttotase oli Ahvenanmaalla voitollisin, 8 promillea keskiväkiluvusta. Keski-Pohjanmaan muuttotase oli eniten pakkasella, 2,7 promillea. Kuntien yhden vuoden muuttoja tarkastellaan yli asukkaan kuntien osalta. Kaikki kunnat ovat mukana kolmen vuoden keskiarvotarkastelussa, jolloin negatiivisin muuttotase oli Lumparlandissa ja positiivisin Kustavissa. Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2016 syntyi lasta ja kuoli henkilöä. Syntyneiden enemmyydellä eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksella ilmaistaan luonnollisen väestönmuutoksen suuntaa ja suuruutta. Vuonna 2016 koko maassa syntyneiden enemmyys oli 0,2 promillea. Yli asukkaan kunnissa syntyi enemmän kuin kuoli ihmisiä. Maakunnittain Pohjois-Pohjanmaalla syntyneiden enemmyys oli suurin (3,3 promillea keskiväkiluvusta) ja Etelä-Savossa pienin ( 7,4 promillea). Yli asukkaan kunnista suurin syntyneiden enemmyys oli Espoossa ja pienin Jämsässä. Taajama-aste oli suurin Uudellamaalla ja pienin Ahvenanmaalla vuonna Koko maassa se oli 85,7 %. Kuntatasolla taajama-aste vaihtelee Lumparlandin 0,5 %:sta Kauniaisten 100 %:iin. Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Lähde: Tilastokeskus, väestö; Tilastokeskus

149 Väestö Kuvio 12.1 Kunnat asukasluvun mukaan Maakuntaraja Väkiluku (kuntien lkm) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 147

150 Väestö Kuvio 12.2 Väkiluku kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Väkiluku Kuvio 12.3 Väkiluku maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Väkiluku 148 Tilastokeskus

151 Väestö Kuvio 12.4 Eri kokoisten kuntien osuus koko maan väestöstä 1990, 2000 ja 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 1, (44) 1,2 1,4 7, (110) 8,9 9,9 8, (60) 9,8 10, , (42) 11,9 12, , (29) 14,7 15,1 18, (17) 18,5 18,5 38, (9) 35,0 32, Osuus koko maan väestöstä, % Kuvio 12.5 Maakuntien osuus koko maan väestöstä 2016 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 9,3 8,6 7,5 29,8 5,0 4,5 4,0 3,7 3,5 3,3 3,3 3,2 3,2 3,0 2,7 2,4 1,4 1,3 0, Osuus koko maan väestöstä, % Tilastokeskus 149

152 Väestö Kuvio 12.6 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 5,1 5,0 2,5 0, (29) 0, (17) 1, (9) 6,3 Kunnat yhteensä (311) Muutos, % 1,9 Kuvio 12.7 Väkiluvun muutos maakunnittain Uusimaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Satakunta Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 3,6 4,1 0,1 0,3 0,8 1,0 1,1 1,5 1,6 1,7 2,3 3,4 3,0 2,5 1,8 1,3 0,8 0,7 5,8 Koko maa 1, Muutos, % 150 Tilastokeskus

153 Väestö Kuvio 12.8 Väkiluvun muutos kunnittain Maakuntaraja Muutos, % 3,4 1,4 1,3 0,7 0,6 0,0 0,1 2,9 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 151

154 Väestö Kuvio 12.9 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 1,1 0,9 0,7 Kunnat yhteensä (311) 0,3 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Muutos, % 0,2 0,1 0,1 1,3 Kuvio Väkiluvun muutos maakunnittain 2016 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo 0,9 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,6 0,7 0,1 0,1 0,0 0,0 0,3 0,3 0,2 Koko maa 0,3 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Muutos, % 0,6 0,8 1,1 152 Tilastokeskus

155 Väestö Kuvio Väkiluvun muutos kunnittain 2016 Maakuntaraja Muutos, % 3,4 1,4 1,3 0,7 0,6 0,0 0,1 2,9 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 153

156 Väestö Kuvio Alle 15-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 14,1 15,4 15,9 15,7 16,8 16, Osuus väestöstä, % 17,4 17,4 Kuvio Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2016 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 20,2 19,1 17,4 17,0 16,8 16,4 16,3 16,3 16,0 15,2 15,2 15,0 15,0 15,0 14,4 14,4 14,0 13,9 13,1 Koko maa 16, Osuus väestöstä, % 154 Tilastokeskus

157 Väestö Kuvio Alle 15-vuotiaat kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus väestöstä, % 3,1 13,0 13,1 15,5 15,6 18,0 18,1 34,4 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 155

158 Väestö Kuvio vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 56,3 56,6 57,9 59,4 61,0 62,5 62,9 67, Osuus väestöstä, % Kuvio vuotiaat maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kanta-Häme Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Kainuu Satakunta Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo 63,1 62,7 62,5 61,9 61,9 61,8 61,5 61,5 60,8 60,6 60,6 60,5 60,1 60,0 59,6 59,5 59,3 58,6 66,4 Koko maa 62, Osuus väestöstä, % 156 Tilastokeskus

159 Väestö Kuvio vuotiaat kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus väestöstä, % 49,1 56,0 56,1 58,0 58,1 60,5 60,6 69,2 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 157

160 Väestö Kuvio Yli 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 29, (110) 27, (60) 25, (42) 23, (29) 21, (17) 21, (9) 17,1 Kunnat yhteensä (311) 20, Osuus väestöstä, % Kuvio Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2016 Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 18,0 16,8 25,8 25,7 25,5 25,3 24,6 24,1 23,4 23,2 23,2 23,2 22,1 21,9 21,8 21,6 21,1 20,6 28,3 Koko maa 20, Osuus väestöstä, % 158 Tilastokeskus

161 Väestö Kuvio Yli 64-vuotiaat kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus väestöstä, % 9,4 22,0 22,1 26,5 26,6 31,0 31,1 42,2 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 159

162 Väestö Kuvio Demografinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Kuvio Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2016 Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Kainuu Kymenlaakso Päijät-Häme Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 160 Tilastokeskus

163 Väestö Kuvio Demografinen huoltosuhde kunnittain 2016 Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 161

164 Väestö Kuvio Demografinen huoltosuhde-ennuste kunnan asukasluvun mukaan (44) (112) (58) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (313) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Kuvio Demografinen huoltosuhde-ennuste maakunnittain 2040 Etelä-Savo Kainuu Kymenlaakso Lappi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 162 Tilastokeskus

165 Väestö Kuvio Demografinen huoltosuhde-ennuste kunnittain 2040 Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 163

166 Väestö Kuvio Väestön keski-ikä kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) Keski-ikä, vuotta 40,1 43,8 42,9 42,8 42,5 45,1 48, ,0 Kuvio Väestön keski-ikä maakunnittain 2016 Etelä-Savo Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Lappi Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa 47,5 46,1 45,9 45,7 45,1 44,8 44,7 44,4 44,2 44,1 43,6 43,2 43,0 42,6 42,2 42,0 41,7 40,2 39,6 Koko maa 42, Keski-ikä, vuotta 164 Tilastokeskus

167 Väestö Kuvio Väestön keski-ikä kunnittain 2016 Maakuntaraja Keski-ikä, vuotta 31,4 42,0 42,1 46,0 46,1 49,0 49,1 56,1 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 165

168 Väestö Kuvio Ulkomaan kansalaiset kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 3, (110) 1, (60) (42) 2,1 2, (29) 2, (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 3, Osuus väestöstä, % 4,4 7,2 Kuvio Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa 4,2 4,1 3,8 3,2 3,0 2,9 2,5 2,4 2,2 2,2 2,2 2,2 2,0 2,0 1,9 1,7 5,1 8,0 10,6 Koko maa 4, Osuus väestöstä, % 166 Tilastokeskus

169 Väestö Kuvio Ulkomaan kansalaiset kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus väestöstä, % 0,3 1,0 1,1 2,0 2,1 3,0 3,1 18,0 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 167

170 Väestö Kuvio Sukupuolirakenne kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) Naisia/1 000 miestä Kuvio Sukupuolirakenne maakunnittain 2016 Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Kanta-Häme Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Naisia/1 000 miestä 168 Tilastokeskus

171 Väestö Kuvio Sukupuolirakenne kunnittain 2016 Maakuntaraja Naisia/1 000 miestä Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 169

172 Väestö Kuvio Kuntien välinen muuttotase kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 6,2 6,6 3,9 3,1 3,1 1, Kuvio Muuttotase kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 4,2 3,5 1,4 1,0 0,6 0,0 Promillea väestöstä 1, Promillea väestöstä 3,1 5,7 9,3 Kuvio Nettomaahanmuutto kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Promillea väestöstä 2,0 2,0 2,6 2,5 3,1 3,1 3,3 3,7 170 Tilastokeskus

173 Väestö Kuvio Muuttotase maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 0,2 0,4 0,6 1,1 1,4 1,6 2,2 2,3 2,4 2,6 2,7 0,3 1,5 3,9 3,3 2,7 5,9 8,0 7,8 Koko maa 3, Promillea väestöstä Kuvio Nettomaahanmuutto maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Kymenlaakso Kainuu Uusimaa Etelä-Karjala Satakunta Pohjanmaa Päijät-Häme Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa 1,1 4,0 3,7 3,5 3,4 3,4 3,1 3,1 3,0 2,9 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,2 2,1 4,5 6,0 Koko maa 3, Promillea väestöstä Tilastokeskus 171

174 Väestö Kuvio Muutot yli asukkaan kunnissa 2016 Kangasala Vantaa Tampere Järvenpää Espoo Helsinki Turku Lahti Jyväskylä Kuopio Lempäälä Seinäjoki Mäntsälä Rovaniemi Kaarina Joensuu Oulu Kirkkonummi Raisio Hyvinkää Nokia Valkeakoski Kerava Tuusula Porvoo Ylöjärvi Pori Lappeenranta Vihti Riihimäki Mikkeli Lohja Varkaus Sastamala Kokkola Hämeenlinna Vaasa Kouvola Hollola Salo Nurmijärvi Hamina Kurikka Savonlinna Iisalmi Jämsä Imatra Siilinjärvi Raahe Kotka Raasepori Kajaani Tornio Kemi Rauma Koko maa Promillea väestöstä Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto 172 Tilastokeskus

175 Väestö Kuvio Muuttotase kunnittain Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo 24,9 7,0 6,9 4,0 3,9 0,0 0,1 21,7 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 173

176 Väestö Kuvio Syntyneiden enemmyys kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 8, (110) (60) (42) (29) (17) (9) 6,4 Kunnat yhteensä (311) 0, Promillea väestöstä 4,2 1,3 0,9 0,9 3,0 Kuvio Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2016 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo 7,4 2,7 2,9 3,1 3,1 3,8 4,1 4,6 4,6 5,3 1,2 1,3 1,5 0,1 0,4 1,1 2,5 3,3 3,1 Koko maa 0, Promillea väestöstä 174 Tilastokeskus

177 Väestö Kuvio Syntyneiden enemmyys yli asukkaan kunnissa 2016 Espoo Oulu Vantaa Järvenpää Kangasala Lempäälä Mäntsälä Nurmijärvi Kirkkonummi Seinäjoki Kokkola Ylöjärvi Siilinjärvi Kerava Jyväskylä Helsinki Tuusula Tampere Kaarina Vaasa Vihti Tornio Rovaniemi Porvoo Nokia Hyvinkää Raahe Kuopio Kajaani Turku Hollola Joensuu Lahti Lohja Riihimäki Hämeenlinna Raisio Rauma Lappeenranta Iisalmi Valkeakoski Mikkeli Kotka Salo Sastamala Pori Kouvola Kemi Hamina Savonlinna Kurikka Raasepori Imatra Varkaus Jämsä 7,6 8,0 8,6 0,3 0,9 1,6 2,2 2,2 2,3 2,3 2,5 2,7 3,0 3,0 3,4 3,6 4,1 4,1 4,5 4,8 4,9 5,2 5,8 5,9 6,0 5,4 5,2 5,0 4,6 4,6 4,4 4,2 4,1 3,8 3,8 3,5 3,5 3,4 3,0 2,6 2,5 1,9 1,7 1,6 1,3 1,2 0,8 0,6 0,5 0,4 0,2 0,1 0,1 0,0 Koko maa 0, Promillea väestöstä 6,6 Tilastokeskus 175

178 Väestö Kuvio Taajama-aste kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) 40, (110) (60) (42) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 52,5 67,0 77,1 86,7 85,7 89, Taajama-aste, % 98,0 Kuvio Taajama-aste maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Ahvenanmaa 95,4 88,1 87,9 87,2 85,1 83,6 83,4 83,3 83,2 82,3 79,9 78,2 77,8 76,1 74,2 72,5 72,3 70,8 62,4 Koko maa 85, Taajama-aste, % 176 Tilastokeskus

179 Väestö Kuvio Taajama-aste kunnittain 2016 Maakuntaraja Taajama-aste, % 0,5 50,0 50,1 60,4 60,5 80,0 80,1 100,0 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 177

180 178 Tilastokeskus

181 yritykset ja toimipaikat Sisällys 13.1 Toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan Toimipaikat maakunnittain Toimipaikat kunnittain Toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan Toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain Toimipaikkojen liikevaihto kunnittain Toimipaikkojen henkilöstö kunnan asukasluvun mukaan Toimipaikkojen henkilöstö maakunnittain Toimipaikkojen henkilöstö kunnittain Yrittäjät kunnan asukasluvun mukaan Yrittäjät maakunnittain Yrittäjät kunnittain 2015

182 180 Tilastokeskus

183 Yritykset ja toimipaikat Yritykset ja toimipaikat Yritysten toimipaikkojen henkilömäärä oli keskimäärin 3,6 vuonna Toimipaikat ovat sitä suurempia, mitä suuremmassa kunnassa ne sijaitsevat. Yli asukkaan kunnissa keskimääräinen henkilöstömäärä oli 5,2, kun alle asukkaan kunnissa se oli 1,6. Maakunnittain Uudenmaan toimipaikat olivat keskimäärin suurimpia (4,7 henkilöä/toimipaikka) ja Etelä-Savon toimipaikat pienimpiä (2,4). Kunnittain suurimmat toimipaikat olivat Vantaalla ja pienimmät Kumlingessa. Toimipaikkojen keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 2015 suurin Uudenmaan maakunnassa ja pienin Kainuussa. Liikevaihdon määrä henkilöstöä kohti oli suurin yli asukkaan kaupungeissa ja pienin asukkaan kunnissa. Kuntatasolla liikevaihto vaihteli Vårdön alle eurosta Tornion lähes euroon henkilöstöä kohti. Vuoden 2015 tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen alueelliseen yritystoimintatilastoon. Tilaston tiedot perustuvat hallinnollisiin aineistoihin ja tiedonkeruuseen yrityksiltä ja yritysten toimipaikoilta. Suomessa oli 65 yritysten toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti helmikuussa Maakunnittain toimipaikkojen suhteellinen määrä oli pienin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, suurin Ahvenanmaalla. Kunnittain toimipaikkoja suhteessa asukaslukuun oli vähiten Tyrnävällä (40 toimipaikkaa/1 000 as.) ja eniten Brändössä (176). Helmikuun 2017 toimipaikkojen lukumäärät perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 10,5 % työllisistä oli ammattiasemaltaan yrittäjiä vuonna Yrittäjyys oli yleistä alle asukkaan kunnissa (21,3 %) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (15,1 %). Kunnista yrittäjävaltaisimmat olivat Kustavi ja Lestijärvi (yli 30 %). Suhteellisesti vähiten yrittäjiä oli Vaasassa, 6,1 %. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri; Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto; Tilastokeskus 181

184 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.1 Toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) (44) (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) 61,3 61,6 66,5 66,0 65,3 69,8 69,1 82, Toimipaikkoja/1 000 asukasta Kuvio 13.2 Toimipaikat maakunnittain 2017 Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Satakunta Etelä-Savo Lappi Pirkanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa 72,7 71,9 71,9 68,5 66,3 65,2 64,7 64,2 63,5 63,3 59,6 58,9 57,2 56,0 55,4 54,8 52,6 52,3 97,7 Koko maa 65, Toimipaikkoja/1 000 asukasta 182 Tilastokeskus

185 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.3 Toimipaikat kunnittain 2017 Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 40,0 60,0 60,1 70,0 70,1 80,0 80,1 176,0 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 183

186 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.4 Toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku enn. (lkm vuonna 2017) (44) (109) (59) (44) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Euroa/henkilöstö Kuvio 13.5 Toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 Uusimaa Lappi Etelä-Karjala Pohjanmaa Satakunta Kymenlaakso Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Koko maa Euroa/henkilöstö 184 Tilastokeskus

187 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.6 Toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/henkilöstö Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 185

188 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.7 Toimipaikkojen henkilöstö kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku enn. (lkm vuonna 2017) (44) 1, (109) 1, (59) 2, (44) 2, (29) 3, (17) 3, (9) 5,2 Kunnat yhteensä (311) 3, Henkilöstö/toimipaikka Kuvio 13.8 Toimipaikkojen henkilöstö maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Ahvenanmaa Kymenlaakso Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Kainuu Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 2,4 2,6 3,8 3,7 3,5 3,4 3,4 3,4 3,4 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 3,1 3,1 3,1 4,7 Koko maa 3,6 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Henkilöstö/toimipaikka 186 Tilastokeskus

189 Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.9 Toimipaikkojen henkilöstö kunnittain 2015 Maakuntaraja Henkilöstö/toimipaikka 0,7 1,6 1,7 2,1 2,2 2,8 2,9 7,6 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 187

190 Yritykset ja toimipaikat Kuvio Yrittäjät kunnan asukasluvun mukaan (44) (110) (59) (43) (29) (17) (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 7,5 9,5 10,5 10,5 13,2 15,8 19,4 21, Osuus alueen työllisistä, % Kuvio Yrittäjät maakunnittain 2015 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Kymenlaakso Uusimaa 8,2 12,2 12,0 11,8 11,4 11,3 11,2 11,2 11,1 10,7 10,7 10,7 10,7 10,6 10,3 10,3 13,8 14,3 15,1 Koko maa 10, Osuus alueen työllisistä, % 188 Tilastokeskus

191 Yritykset ja toimipaikat Kuvio Yrittäjät kunnittain 2015 Maakuntaraja Osuus alueen työllisistä, % 6,1 12,0 12,1 16,0 16,1 20,0 20,1 30,9 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 189

192 190 Tilastokeskus

193 LIITteet Sisällys 1 Toimialaluokitus TOL 2008, kirjaintaso 2 Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan Keskimääräinen kuntakoko Suomessa Kuntien lukumäärä Suomessa Kuntaliitokset Suomen kunnat maakunnittain Suomen kunnat Työssäkäyntialueet 2017