Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous. Otsikko Sivu. 179 Kokouksen järjestäytyminen 4

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-11:05 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous. KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 179 Kokouksen järjestäytyminen Lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi Vuoden kylä Sitoumus KL-Kuntahankintojen teleoperaattoripalvelut kilpailutukseen Uudenmaan liiton liittyminen Metropolis -järjestöön Smart specialisation: To enhance growth opportunities based on increased capacity of innovation actors to apply smart specialisation approach (Smart-up BSR) -hankkeen perustaminen 185 Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 186 Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 187 Vaihtoehdot tulevan maakunnan sähköpostiosoitteeksi ja verkkosivuosoitteeksi Johtajien antamat lausunnot Kokousaikataulun 2018 hyväksyminen Maakuntavaltuuston kokouksen täytäntöönpano 31

2 PÖYTÄKIRJA 11/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Asikainen Mimmi Jäsen Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen Hopsu Inka Jäsen Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja Karhuvaara Arja Jäsen Kiljunen Kimmo Jäsen poistui kokouksesta :n 185 kohdalla Laaninen Timo Jäsen Markkula Markku II varapuheenjohtaja Mäkelä Outi Puheenjohtaja Pahlman Irma Jäsen poistui kokouksesta :n 181 kohdalla Rautava Risto Jäsen pöytäkirjantarkastaja Salonen Pasi Jäsen pöytäkirjantarkastaja Taipale Kaarin Jäsen Oskala Hannu Varajäsen Pajula Matias Varajäsen Holopainen Mari Valtuuston pj Luhtanen Leena Valtuuston I vpj Muurinen Seija Valtuuston II vpj poistui kokouksesta :n 180 kohdalla Adlercreutz Anders Varajäsen Strateginen kokous Valtonen Mikko Varajäsen Strateginen kokous Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Elo Seija Viestintäpäällikkö POISSA Krohn Minerva Jäsen ilmoittanut esteestä Rissanen Laura Jäsen ilmoittanut esteestä Pulkkinen Tapio Varajäsen Strateginen kokous, ilmoittanut esteestä Räsänen Joona Varajäsen Strateginen kokous, ilmoittanut esteestä MUU Aronkytö Timo Muutosjohtaja läsnä :n 179 esittelyn ja :n 180 käsittelyn ajan Suursalmi Tero Lakimies läsnä :n 179 esittelyn ja :n 180 käsittelyn ajan Paqvalin Rolf Erityisasiantuntija läsnä :n 179 esittelyn ja :n 180 käsittelyn ajan Manninen Tero Viestinnän hankejohtaja läsnä :n 179 esittelyn ajan

3 PÖYTÄKIRJA 11/ ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2017 / 2017 nimi nimi Risto Rautava Pasi Salonen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

4 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Risto Rautava, Laura Rissanen). Maakuntahallitus päätti todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi ja että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet valita pöytäkirjantarkastajiksi Risto Rautavan ja Pasi Salosen. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Uudenmaan maakunnallisen nuorisovaltuuston toiminnan esittely, puheenjohtaja Jim Koskinen ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton projektipäällikkö Aleksi Koivisto Lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi, sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö ja lakimies Tero Suursalmi Maakunnan domain -vaihtoehtojen esittely, viestinnän hankejohtaja Tero Manninen.

5 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi 130/ /2017 MHS Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden laajentaminen on asiakkaan näkökulmasta positiivinen ja tervetullut uudistus. Valinnanvapaudesta syntyy kuitenkin erittäin monimutkainen, vaikeasti ymmärrettävä ja hallittava järjestelmä. Monituottaja -mallissa voi uudistuksen keskeisenä tavoitteena oleva sote-palvelujen integrointi vaarantua, mikä puolestaan voi johtaa kustannusten kasvuun niiden hillinnän sijaan. Uudistus sisältää huomattavia taloudellisia riskejä ja useista valinnanvapauden keskeisistä elementeistä kuten maksuseteleistä tai henkilökohtaisesta budjetista ei ole aiempaa kokemusta tai edes kansainvälistä vertailutietoa. Yhtiöittämisvelvollisuuden toteuttamisen johdosta palvelutuotannossa siirrytään perinteisestä hallinnollisesta ohjauksesta markkina-, sopimus- ja omistajaohjaukseen, jossa yksityiset suoran valinnan palvelutuottajat tekevät päätöksiä asiakkaiden palvelutarpeesta. Maakunnan rooli järjestäjänä on sinänsä vahva. Toisaalta maakunnan mahdollisuus itsehallintonsa toteuttamiseen voi vaarantua, jos maakunnalla ei kuitenkaan ole todellisia mahdollisuuksia toteuttaa omistajaohjaustaan suhteessa palvelutuottajiin. Uudellamaalla erityinen riski valinnanvapauden toteuttamisessa liittyy lakiluonnoksen liian lyhyisiin ja tulkinnanvaraisiin siirtymäaikoihin. Tämä yhdessä muiden ongelmakohtien kanssa voi asiantuntijoiden mukaan vaarantaa palvelujen jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden, vaikka toiminnot pyrittäisiinkin siirtämään nykyisessä muodossaan sellaisenaan muutosten minimoimiseksi vuodenvaihteessa Asian vireilletulo Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat päivätyllä kirjeellä pyytäneet kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot lakiluonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöstä annettavaksi hallituksen esitykseksi. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Lakia sovelletaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lain sisältöön tehtävät tarkennukset valmistellaan lausuntokierroksen aikana lausuntopalautteen pohjalta. Lausuntopyyntöön vastataan 33 kysymystä käsittävällä sähköisellä kyselyllä, joka tulee jättää klo mennessä. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille.

6 PÖYTÄKIRJA 11/ Asian yksityiskohtainen selostus Lausuntopyynnön sähköinen aineisto: linkki lausuntopyyntöön Uudenmaan liiton lausunto kokonaisuudessaan on esityslistan liitteenä. Lausuntoon sisältyy seuraavia ydinkohtia: Yleisiä huomioita lakiluonnoksesta: Valinnanvapauden mahdollisuus sinänsä on positiivinen uudistus. Lakiluonnoksen mukaan perusvalintojen kuten sosiaali- ja terveyskeskuksen, suun hoidon yksikön valinnan ja maakunnan liikelaitoksen yksiköiden valinnan lisäksi asiakas voi myös jatkossa käyttää valinnanvapauttaan maksu- ja asiakasetelin sekä henkilökohtaisen budjetin palvelutuottajia valitessaan. Asiakkaan näkökulmasta valinnanvapauden laajentaminen on varmasti tervetullutta. Lakiluonnosta ei kuitenkaan ole laadittu erityisesti asiakkaan näkökulmaa silmälläpitäen. Siitä puuttuu esimerkiksi oikeussuojakeinot, jos asiakas kokee, ettei hän ole saanut tarpeensa mukaista riittävää hoitoa. Valinnanvapauden varsinaisen sisällön tarkemman kuvaamisen sijaan lakiluonnos keskittyy hallinnollisten puitteiden rakentamiseen. Valinnanvapauslakiluonnoksen esittämä palvelujärjestelmä ei turvaa sosiaalija terveyspalvelujen integraatiota, joka on yksi uudistuksen kantavista ajatuksista. Pahimmillaan integraation puute voi johtaa asiakkaan hyppyyttämiseen eri toimijoiden välillä yksityisesti toteutetusta julkiseen, eikä asiakas ole varma kuka oikeastaan hänen palveluistaan vastaa. Integraation tulisi näkyä erityisesti suoran valinnan palvelutuottajia koskevana toiminnallisen integraation velvoitteena. Samalla syntyy myös riski siitä, että palvelutuottajat voivat ryhtyä osaoptimoimaan, jos siihen löytyy taloudellisia kannusteita heidän näkökulmastaan. Lakiluonnoksen mukaisessa mallissa yksityisille palvelutuottajille siirtyisi huomattava vastuu suoran valinnan mukaisten palvelujen tuottamisesta. Yksityiset tahot vastaisivat myös asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnista, jolloin kyseessä on tehtävän siirto pois perinteisestä hallinnollisesta toiminnasta. Yhtiöittämisvelvollisuuden toteuttamisen johdosta palvelutuotannossa siirrytään perinteisestä hallinnollisesta ohjauksesta markkina-, sopimus- ja omistajaohjaukseen. Siten ohjausmahdollisuudet muodostuvat rajatummiksi ja heikommiksi kuin hallinnollisessa ohjauksessa. Maakunnalla tulee olla riittävät omistajaohjaamisen mahdollisuudet, jotta se voi varmistaa palvelujen yhdenvertaisen ja laadukkaan toteuttamisen myös uudessa tilanteessa. Hallituksen esityksen perusteluissa valinnanvapaus esitetään keinona kolmen miljardin euron kustannustason hillintään. Sen tueksi ei ole käytettävissä kansainvälisiä kokemuksia. Muutoinkaan lakiesitykseen ei sisälly mitään takeita siihen, että tavoiteltu kustannusten kasvun hillintä onnistuisi. Esimerkiksi asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetoinnin palveluissa piilee erityinen kustannustason kasvun riski, koska asiakasohjausta ja palvelupäätösjärjestelmää ei ole koekäytetty, eikä niistä ole aiempaa kokemusta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä maakunnan, kuntien ja palvelutuottajien välillä on jätetty lakiluonnoksessa hyvin vähälle huomiolle. Rajapintojen määrittelyn tärkeyden lisäksi sitä kautta voisi myös löytyä

7 PÖYTÄKIRJA 11/ mahdollisuuksia uusille innovaatioille. Uudenmaan suhteellinen osuus koko Suomen väestöstä on lähes yksi kolmasosaa. Uusimaa ei kuitenkaan voi yksin kantaa laskennallista miljardin euron kustannusten säästötavoitetta ottaen huomioon, että maakunnan väestö kasvaa lisääntyvällä tahdilla ja toisaalta väestö myös vanhenee, mikä väistämättä lisää maakunnan kustannuspainetta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi alueelle kohdistuu jatkuvasti kasvavaa maahanmuuttoa. Siirtymäsäännökset Uudenmaan näkökulmasta Lain voimaantulon aikataulu on erityisesti Uudenmaan mittasuhteiden kannalta erittäin haastava. Lisäksi sen siirtymäsäännökset nykyisessä muodossaan ovat erittäin tulkinnanvaraiset. Nämä tekijät yhdessä muiden ongelmakohtien kanssa voivat vaarantaa palvelujen jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden Uudellamaalla vaikka toiminnot pyrittäisiinkin siirtämään sellaisenaan muutosten minimoimiseksi: Maakunnan tulee tehdä huomattava määrä toimintojen strategisia ja periaatteellisia linjauksia ennen kuin valinnanvapautta voidaan ryhtyä käytännössä toteuttamaan. Nykyisellä aikataululla maakunnalle jää hyvin vähän aikaa näiden linjausten tekemiseen ottaen huomioon, että valinnanvapauden toimeenpano pitäisi aloittaa jo vuoden 2018 jälkipuolella palvelutuottajien ilmoittautumista ja hyväksymistä varten. Jos valinnanvapaus käynnistyy jo vuoden 2019 alussa ja yksityisten palvelujen tarjonta on laajaa, maakunta tuskin pystyy riittävän nopeasti sopeuttamaan omia palvelujaan, mikä aiheuttaa kaksinkertaisia kustannuksia ja tehottomuutta maakunnan omassa järjestelmässä. Uudistuksen taloudelliset riskit ovat suuret ja maakunnan tulee muun muassa osata asettaa oikea taso palvelutuottajille maksettavalle korvaukselle. Lisäksi useat operatiiviset seikat kuten tarvittavat tietojärjestelmät ovat vasta valmisteluvaiheessa. Todennäköisesti maakunnan suoran valinnan palvelutuotantoyhtiö tai yhtiöt voidaan perustaa aikaisintaan vuoden 2019 alussa ja niiden kilpailukykyisen toiminnan käynnistäminen vie 1-2 vuotta. Näin ollen Uudellamaalla tarvittaan todellinen siirtymäaika, joka mahdollistaisi toiminnan käynnistämisen asioiden vaatimassa aikataulussa. Maakunta sinänsä voisi aloittaa toimintansa soveltuvin osin. Suunnitellun valinnanvapausärjestelmän monimutkaisuuden ja maakunnan ohjausmahdollisuuksiin liittyvien puutteiden johdosta sosiaali- ja terveysministeriön valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa nähdään, että kokonaisuutena arvioiden valinnanvapauden toteuttaminen lakiluonnoksen mukaisella tavalla heikentää maakunnan itsehallintoa sekä lisää hallinnon ja talouden hoidon monimutkaisuutta. Maakuntahallitus päättää antaa tämän päätöksen liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle yllä selostusosassa mainituin perusteluin. Vastuujohtaja: Ossi Savolainen

8 PÖYTÄKIRJA 11/ Valmistelijat: Käsittely: Tero Suursalmi Timo Aronkytö Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan niin, että kysymykseen 1 vastataan vaihtoehto e., ei kantaa. Vapaamuotoisiin huomioihin ko. kysymyksen 2. kappaleeksi lisätään teksti: "Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen vaatii ohjausmekanismit. Tämä edellyttää vaikuttavuusmittareiden luomista ja käyttöönottoa. Koska näitä ei ole vielä määritelty eikä käytössä, ei järjestäjällä ole keinoa ohjata tuotantoa tavoitteen suuntaan. Jos kriteerit ja mittarit saadaan luotua, on ohjaus mahdollista ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen voi onnistua." Muutoin ehdotus pysyi muuttumattomana. Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti antaa kokouksessa muutetun päätöksen liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle yllä selostusosassa mainituin perusteluin. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) MHS Tiivistelmä Valinnanvapauslain myötä palvelujen saatavuuden parantaminen on mahdollista, mutta se edellyttää samalla palvelutuotantovolyymin lisäämistä. Esitetty valinnanvapausmalli lisää palvelutarjontaa ja markkinaehtoistaa aikaisemmin pääosin julkiseen palveluotantoon perustuvan rakenteen. Palvelujen saatavuuden parantuminen rakenteita uudistamalla ei kuitenkaan sellaisenaan takaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventumista, vaan sitä edistävät parhaiten palvelujen oikea kohdentuminen ja niiden vaikuttavuus. Lähtökohtaisesti asiakkaan lisääntynyt valinnan mahdollisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa on perusteltu muutos. Kuitenkin haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille järjestelmä saattaa osoittautua varsin monimutkaiseksi. Erityisesti sosiaalihuollon näkökulmasta on epäselvää, miten ehdotettu malli nopeuttaa palveluihin pääsyä ja estää ongelmien kasautumista. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kannalta palvelujen kokonaisuus on edelleen vaikeasti hahmotettavissa. On keskeistä huomata, että valinnanvapaus ei tämänkään lakiluonnoksen mukaan ole rajatonta. Asiakas ei saa valita itse hoidon tai palvelun sisältöä, vaan ne annetaan käypien hoitosuositusten ja hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Koko uudistuskokonaisuuden vahvuutena on järjestämisvastuun integroiminen yhdelle maakunnalliselle tasolle. Sen sijaan palvelujen integraatio sote-keskuksissa jää puutteelliseksi. Palvelutuotannon ja -integroinnin välineiksi esitettyjen asiakassuunnitelman, asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin toimivuus selviää vasta riittävän laajojen ja tarpeeksi pitkien kokeilujen jälkeen. Lakiluonnoksen mukaisen valinnanvapausuudistuksen taloudelliset riskit ovat kaiken kaikkiaan suuret. Esitetty lainsäädäntökokonaisuus on pääosin hyväksyttävissä. Siihen liittyy kuitenkin vielä muutamia keskeisiä lausunnossa esiin tuotuja huolia, jotka vaarantavat uudistuksen turvallisen toteuttamisen. Ne tulee ehdottomasti

9 PÖYTÄKIRJA 11/ Asian yksityiskohtainen selostus ottaa huomioon lainsäädännön jatkovalmistelussa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta sekä eräiltä muilta toimijoilta lausuntoja asiakkaan valinnanvapautta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Lausuntopyyntö perustuu hallituksen tarkentamaan valinnanvapauslakiesitysluonnokseen, jonka aikaisemmasta versiosta maakuntahallitus on antanut lausuntonsa Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jonka aineisto löytyy osoitteesta: Uudenmaan liiton lausunto kokonaisuudessaan on esityslistan liitteenä. Lausuntoa on valmisteltu laajassa yhteistyössä liiton ja Uusimaa2019 -hankkeen asiantuntijoiden toimesta. Lausuntoon sisältyy seuraavia ydinkohtia: Valinnanvapauslain myötä palvelujen saatavuuden parantaminen on mahdollista, mutta se edellyttää samalla palvelutuotantovolyymin lisäämistä. Esitetty valinnanvapausmalli lisää palvelutarjontaa ja markkinaehtoistaa aikaisemmin pääosin julkiseen palveluotantoon perustuvan rakenteen. Palvelujen saatavuuden parantuminen rakenteita uudistamalla ei kuitenkaan sellaisenaan takaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventumista, vaan sitä edistävät parhaiten palvelujen oikea kohdentuminen ja niiden vaikuttavuus. Lähtökohtaisesti asiakkaan lisääntynyt valinnan mahdollisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa on perusteltu muutos. On mahdollista, että asiakas sitoutuu paremmin hoitoonsa ja palveluunsa, kun on itse saanut vaikuttaa siihen, kuka tai mikä organisaatio palvelun tai hoidon hänelle tuottaa. Kuitenkin haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille järjestelmä saattaa osoittautua varsin monimutkaiseksi, ja edellyttää siksi huomattavasti nykyistä vahvempaa palveluneuvontaa ja -ohjausta. Erityisesti sosiaalihuollon näkökulmasta on epäselvää, miten ehdotettu malli nopeuttaa palveluihin pääsyä ja estää ongelmien kasautumista. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kannalta palvelujen kokonaisuus on edelleen vaikeasti hahmotettavissa. Se voi johtaa käytännön toiminnassa ongelmiin lainsäädännön toimeenpanossa ja siten heikentää toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta. Koko uudistuskokonaisuuden vahvuutena on järjestämisvastuun integroiminen yhdelle maakunnalliselle tasolle. Esityksessä on kohtuullisen hyvin työkaluja maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseksi. Sen sijaan palvelujen integraatio sote-keskuksissa jää puutteelliseksi. Palvelutuotannon ja -integroinnin välineiksi esitettyjen asiakassuunnitelman, asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin toimivuus selviää vasta riittävän laajojen ja tarpeeksi pitkien kokeilujen jälkeen. Näissä on syytä edetä jatkuvan kehittämisen kautta ilman ennalta määritellyn mallin käyttövelvoitetta ja liian tiukkoja aikatauluja. Lisäksi on keskeistä huomata, että valinnanvapaus ei tämänkään lakiluonnoksen mukaan ole rajatonta. Esimerkiksi sote-keskusten osalta valinnanvapaus kohdistuu paikkaan, jossa palvelua annetaan ja

10 PÖYTÄKIRJA 11/ mahdollisuuksien mukaan myös hoitoa antavaan henkilöstöön. Asiakas ei saa kuitenkaan valita itse hoidon tai palvelun sisältöä, vaan ne annetaan käypien hoitosuositusten ja hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Suoraan valinnanvapauteen liittyviä riskejä voitaisiin vähentää siten, että alkuvaiheessa sote-keskuksen palveluvalikoima kattaa vain omalääkärin ja -hoitajan vastaanotot sekä rajatusti sosiaalista neuvontaa. Myöhäisemmässä vaiheessa, 2020-luvun puolivälissä sote-keskustoiminnassa voitaisiin tavoitella suurempaa palveluvalikoimaa. Laajemman valikoiman toteuttamisen ehtona olisi, että se vähentäisi vaativamman tason palveluiden käyttöä. Näin edettäisiin asiallisen vaiheistuksen tiellä. Riittävä ajallinen vaiheistus luo itsehallinnollisille maakunnille mahdollisuuden käynnistää valinnanvapaus turvallisesti. Yleisemmällä tasolla on todettavissa, että lakiluonnos on selkeämpi ja ymmärrettävämpi kuin edellinen versio, mutta sen vaikutusten arviointi on edelleen vaikeaa. Tämänkään lakiluonnoksen pohjalta ei voi mitenkään todentaa, että tavoite kustannusten kasvun hillinnästä tulee toteutumaan. Saatavuuden parantuminen väistämättä lisää palveluiden kysyntää ja siksi tuottavuuden tulisi muun muassa integraation, uusien toimintatapojen ja innovaatioiden kautta voimakkaasti kasvaa, jotta uhkaava kustannusten kasvu voidaan välttää. Toisaalta laki mahdollistaa sen, että uusien innovaatioiden ja toimintamallien toimeenpanon kautta voi syntyä tuloksia, jotka näkyvät aikanaan myös kustannussäästöinä, jos esimerkiksi palvelujen integraation tuloksena voidaan luopua joistakin päällekkäisistä ja epätarkoituksen-mukaisista toiminnoista. Selvää on, että lakiluonnoksen mukaisen valinnanvapausuudistuksen taloudelliset riskit ovat kaiken kaikkiaan suuret. Vahva valtionohjaus on ristiriidassa maakunnan vahvaa järjestämisvastuuta korostavan pyrkimyksen kanssa. Maakunnilla palveluiden järjestäjänä tulisi olla esitettyä suurempi valta päättää palveluiden tuottamisesta. Maakunnan omien päätösten kautta tulee edetä vaiheittain kohti laajenevaa monituottajamallia ottaen samalla huomioon kunkin maakunnan erityspiirteet. Jatkuvuuden turvaaminen järjestämisvastuun siirtyessä on välttämätöntä jo pelkästään potilasturvallisuuden kannalta. Tämäkin korostaa uudistuksen edellä kuvatun vuosia kestävän vaiheittaisen toteuttamisen merkitystä ja riittävän pitkiä siirtymäaikoja. Toisaalta järjestämisvastuussa olevien maakuntien määrä on liian suuri, jotta niillä kaikilla olisi ylipäänsä mahdollisuudet yhdenvertaisten palvelujen tuottamiseen. Koska maakunnat ovat hyvin erilaisia, lainsäädännön tulisi myös siitä näkökulmasta jättää niille riittävästi omaa päätösvaltaa. Kansallista yhtenäistämistä ja tarvittaessa ohjausta on mahdollista tehdä ainakin tietotuotannon, vertailutiedon ja tiettyjen kansallisten ICT-ratkaisujen (kuten valinnanvapauden ratkaisujen) osalta. Esitetty lainsäädäntökokonaisuus on pääosin hyväksyttävissä. Valinnanvapauslakiin liittyy kuitenkin vielä muutamia keskeisiä lausunnossa esiin tuotuja huolia, jotka vaarantavat uudistuksen turvallisen toteuttamisen. Ne tulee ehdottomasti ottaa huomioon lainsäädännön jatkovalmistelussa. Maakuntahallitus päättää yllä selostusosassa mainituin perusteluin antaa tämän päätöksen liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle.

11 PÖYTÄKIRJA 11/ Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Ossi Savolainen Timo Aronkytö Tero Suursalmi Keskustelun aikana maakuntajohtaja muutti päätösehdotustaan seuraavasti: kysymyksen 3 kohdalla 41 poistetaan sanat "mahdollisuuksien mukaan" ja lisätään tekstin päätteeksi lause "Kielellisten oikeuksien näkökulmasta nykyinen lakiluonnosversio on kuitenkin edellistä heikompi." (ei voida katsoa, että :ssä 41 palveluiden turvaaminen mahdollisuuksien mukaan toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuusvaatimusta). Muutoin pohjaehdotus pysyi muuttumattomana. Mia Heijnsbroek-Wirén Markku Markkulan ja Timo Juurikkalan kannattamana esitti, että lausunnon kysymyksien 1, 2, 3, 6, 9a ja 12 vastaukset muutetaan vaihtoehto "ei pääosin" mukaisesti kysymykseen 6 lisätään lause perusteluiden ensimmäisen kappaleen toiseksi lauseeksi: "Maakunnan rahoitusmallin toimivuus pitää turvata." kysymyksen 11a viimeisen kappaleen jatkoksi lisätään lause: "Kiireetöntä leikkaustoimintaa ei pidä säätää pakolliseksi asiakassetelin aiheeksi, vaan jättää asiakassetelin käytön kohteet ja laajuus maakunnan päätettäväksi." Puheenjohtaja totesi, että maakuntahallitus kannattaa yksimielisesti sekä maakuntajohtajan muutosehdotusta että Heijnsbroek-Wirénin ehdotusta. Maakuntahallitus päätti hyväksyä pohjaehdotuksen maakuntajohtajan ja Heijnsbroek-Wirénin kokouksessa tekemillä muutoksilla. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) Liitteet 1 Uudenmaan liiton lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, mhs

12 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Vuoden kylä / /2017 MHS Tiivistelmä Hakumenettely Vuoden uusmaalainen kylä palkintoa haki 13 kylää. Valintaraati on nostanut kärkiehdokkaiksi näistä kolme: Strömforsin kylä Loviisassa, Vanjärven kylä Vihdissä sekä Prästkullan kylä Raaseporissa tässä järjestyksessä. Maakuntahallitus valitsee niistä voittajan, kuultuaan maakuntajohtajan ehdotuksen. Haku julistettiin auki lähettämällä viesti asiasta kuntien kulttuuritoimijoille, medialle ja Suomen Kotiseutuliittoon, josta se on välitetty heidän uusmaalaisille jäsenilleen. Lisäksi kilpailu avattiin Uudenmaan liiton omilla koti- ja FB-sivuilla. Haun julkaisivat mm. seuraavat tahot: Yle-Uusimaa, Aamuposti, Siunton kunta, Länsi-Uudenmaan kylät ry; Itukylät.fi. Hakulomake on strukturoitu kyselylomake. Määräaikaan mennessä jätettiin 13 esitystä. Valintaraadin kolme suosikkia Vuoden uusmaalaisen kylän valintakriteerit ovat kylän tavoitteellinen kehittäminen, asukkaiden vuorovaikutus, elinympäristön vaaliminen ja paikallisen yrittäjyyden arvostaminen. Valintaraati kokoontui Valintaraadin kokoukseen osallistuivat toiminnanjohtaja Mikko Perkko, EKYLi, toiminnanjohtaja Li-Marie Santala Silmu ry, arkkitehti Niko Riepponen, Vuoden 2017 uusmaalainen kaupunginosa Kallio sekä Uudenmaan liitosta maakunta-arkkitehti Aila Elo, puheenjohtajana Lauri Kuukasjärvi ja sihteerinä erityisasiantuntija Tarja Haili. Suomen Kotiseutuliiton edustaja, Liisa Lohtanderin valinnat oli toimitettu kokouksen käyttöön. Raadin mielestä asetetut tavoitteet kylän tavoitteelliseksi kehittämiseksi sekä tavoitteet kylän ja asukkaiden vuorovaikutusmuotojen kehittämiseksi, elinympäristöjen vaalimiseksi ja paikallisen yrittäjyyden arvostamiseksi nousivat parhaiten Strömforsin kylässä. Raadin mukaan Strömforsin esityksessä on voimakas kehittämisen ote. Kyläläisten omiin käsiin ottama, poikkeuksellisen laaja vastuu kylän palvelujen turvaamiseksi ja kylän vetovoiman kehittämiseksi oli viety huippuunsa. Ruukissa toimivan kyläyhdistyksen toiminta kattaa koko vanhan Ruotsinpyhtään kunnan alueen. Poikkeuksena yleiseen käytäntöön, kyläyhdistyksen toiminta on hyvin tavoitteellisesti tulevaisuussuuntautunutta. Kyläyhdistyksen rinnalla toimiva paikallisten yritysten yhteinen Vireä Strömfors ry on osoittautunut tarpeelliseksi ja toimivaksi kumppaniksi ja yhteistyömuodot on hioutuneet tuloksekkaaksi toimintamalliksi. Nuorison merkitys on huomioitu kylän kehittämisessä ja heidät on myös osallistettu siihen.

13 PÖYTÄKIRJA 11/ Lisäksi sopimus Loviisan kaupungin kanssa vahvistaa toimintapohjan pitkäjännitteisyyttä. Kylä on kaavoituksessa maakunnallisesti merkittävä kylä. Kakkossijalle raati nosti vihtiläisen Vanjärven kylän. Esityksestä ilmenee aktiivinen kyläyhteisö, jolla laaja-alainen vuorovaikutuskulttuuri kunnan ja kansallistenkin toimijoiden kanssa. Kylällä on myös vahva ja innovatiivinen viestintäkulttuuri. Kyläavustaja toimii myös energianeuvojana auttaen arjen sujuvuutta. Kylällä on mm. päivitettävä palveluluettelo. Kyläläiset ovat saaneet yhteisellä sopimuksella oman valtuutetun läpi kuntavaaleissa. Valituilla kehittämisratkaisuilla vahvistetaan kylän turvallisuutta. Nuorille ja lapsille on omia hankkeita ja toimintaa. Kolmanneksi ehdokkaaksi raati nosti Prästkullan kylän Raaseporissa. Paikallisesti merkittävä kylä on nostanut määrätietoisesti palvelutasoaan. Lisäksi esityksestä nousivat Vahva yhteisöllisyys ja tehokas sähköinen viestintäkulttuuri. Kotiseutuyhdistys on ottanut myös kyläyhdistyksen aktiivisen roolin. Yhteistyössä tiukasti tulevaisuuspainotteinen kehittämisen ote. Kesäteatterin 2017 kävijämäärä on merkityksellinen. Palkinto Vuoden 2018 Uusmaalainen kylä palkinto on arvoltaan euroa. Palkinto jaetaan voittajakylän toiveiden mukaisessa paikassa ja ajankohtassa. Voittaja saa käyttää Vuoden 2018 uusmaalainen kylä -nimitystä koko nimeämisvuoden ajan omassa tiedottamisessaan ja kyläyhteisön markkinoinnissa. Myös Uudenmaan liitto tiedottaa valinnasta. Lisäksi kylälle luovutetaan messinkinen palkintolaatta. Uudenmaan liitto on myöntänyt Vuoden uusmaalainen kylä palkinnon jo vuodesta Myös Itä-Uudenmaan liitto on jakanut vuoden kylä palkinnon alueellaan. Kaikki jätetyt hakemukset ovat maakuntahallituksen jäsenten luettavissa kokouksessa. Maakuntahallitus päättää antaa vuoden 2018 kylä -palkinnon maakuntajohtajan kokouksessa esittämälle taholle. Vastuujohtaja: Juha Eskelinen Valmistelija: Käsittely: Tarja Haili Kokouksessa maakuntajohtaja ehdotti, että palkinto annetaan Strömforsin kylälle Loviisassa. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa tekemän ehdotuksen.

14 PÖYTÄKIRJA 11/ Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus Päätösote: palkinnon saaja Oheismateriaali Aiemmin valitut Uudenmaan vuoden kylät kartalla ja v esitykset Valintaraadin muistio v kylästä perusteluineen Vuoden 2018 kylä-esitykset Vuoden 2018 kylän valintaprosessi

15 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Sitoumus KL-Kuntahankintojen teleoperaattoripalvelut kilpailutukseen MHS Tiivistelmä Maakuntahallitus päättää, että Uudenmaan liitto ilmoittaa sitoumuksesta KL-Kuntahankintojen teleoperaattoripalvelut kilpailutukseen. Puitesopimuksen kautta hankittavien palveluiden kokonaisarvo Uudenmaan liiton osalta on noin euroa vuodessa Asian yksityiskohtainen selostus Uudenmaan liitto on liittynyt nykyiseen KL-kuntahankintojen kilpailuttamaan teleoperaattoripalvelut puitesopimukseen. Uuden puitesopimuksen kilpailutus alkaa keväällä 2018 ja KL-kuntahankinnat pyytää sitovia ilmoittautumisia puitesopimukseen mennessä. Puitesopimuksen kautta hankittavien palveluiden kokonaisarvo Uudenmaan liiton osalta on noin euroa vuodessa. Sopimuksen kohteena ovat teleoperaattoripalvelut: Matkapuhelinverkon liittymät, liikenne ja mobiilidata Välitys- ja informaatiojärjestelmät Tavoitettavuuspalvelut Asiakaspalveluratkaisut mm. terveyskeskuksiin ja sairaaloihin Raportointi Puhelunvälityspalvelut Muita palveluita kilpailutuksen valmistelussa esiin tulevan asiakastarpeen mukaan Puitesopimukseen valitaan yksi sopimustoimittaja, jonka kanssa tehdään puitesopimus neljäksi vuodeksi. Asiakkaat voivat liittyä puitesopimukseen valintansa mukaisten palveluiden osalta. Hyödyt Helppo liittyminen ilman omaa kilpailutusta Kilpailukykyiset hinnat - hintasäästö omaan kilpailutukseen verrattuna ollut aikaisemmassa sopimuksessa jopa useita kymmeniä prosentteja Valmiit peruskonseptit erikokoisten kunta-asiakkaiden tarpeisiin Kattavat palvelut Sitoutuminen Puitesopimukseen ei voi aiemmin ilmoitetusta poiketen liittyä jälkikäteen lainkaan ilman etukäteen tehtyä sitoumusta tai kiinnostuslomaketta Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan KL-Kuntahankintojen KLKH138 Teleoperaattoripalvelut puitesopimuksen liittymissitoumuksen KLKH138 Teleoperaattoripalvelut puitesopimukseen liittyvät hankintapäätökset; Maakuntajohtaja; päätökset ja sopimukset ilman enimmäismäärää.

16 PÖYTÄKIRJA 11/ Vastuujohtaja: Valmistelija: Ossi Savolainen Jukka Hynninen Maakuntahallitus päätti ehdotuksen mukaan. Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus

17 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Uudenmaan liiton liittyminen Metropolis -järjestöön 533/ /2017 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa on Suomen maakunnista kaikista kansainvälisin, minkä vuoksi osallistuminen kansainväliseen ja globaalin tason yhteistyöhön on erittäin tärkeä kilpailukykytekijä. Uudenmaan liiton toiminnasta puuttuu tällä hetkellä globaalin tason systemaattisen ennakoinnin, vaikuttamisen ja yhteistyön väline. Liittyminen Metropolis-järjestöön tarjoaa puuttuvan työvälineen kansainvälisen ulottuvuuden vahvistamiseen esimerkiksi ennakoinnissa, edunvalvonnassa, parhaiden toimintatapojen vertailuissa, toimintatapainnovaatioissa sekä yhteistyökontaktien ja Uudenmaan maakunnan kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä. Uudenmaan liiton tehtäviin kuuluu maakunnan kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyvä toiminta, kuten ennakointi, edunvalvonta, näkyvyyden edistäminen ja startegiset kumppanuudet. Ennakointia ja edunvalvontaa tehdään tällä hetkellä kansallisella ja Euroopan unionin tasoilla esimerkiksi Euroopan ja Itämeren alueen edunvalvontajärjestöjen kautta (CPMR, BSSSC). Globaalin, kansainvälisen toimintaympäristön tason ennakointi ja vaikuttaminen sitä vastoin puuttuu: liitto ei ole tällä hetkellä jäsenenä missään sellaisessa globaalin tason järjestössä, jonka kautta olisi mahdollista tehdä esimerkiksi globaalien trendien varhaista havainnointia ja analysointia sekä vertailua hyvistä toimintatavoista. Tämä on selkeä puute, sillä Uusimaa on Suomen maakunnista kaikista kansainvälisin ja kilpailukykymme on vahvasti riippuvainen kansainvälisestä yhteistyöstä: viennistä, ulkomaalaisista investoinneista, yritysten kansainvälistymisestä, osaavasta työvoimasta sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Yhä useammat suomalaiset maakunnat, kaupungit ja kunnat rakentavat tällä hetkellä strategista yhteistyötä esimerkiksi Aasian, Yhdysvaltojen, Brics-maiden ja Afrikan kanssa. On tärkeää, että myös Uudenmaan liitto on tässä kehityksessä vahvasti mukana. Vastaaminen globaaleihin haasteisiin - ja myös niihin liittyvien mahdollisuuksien tunnistaminen, kuten älykäs resurssiviisaus, innovaatiot, köyhyys, syrjäytyminen, digitalisaatio ja ikääntyminen edellyttävät kansainvälistä vuorovaikutusta maakuntien ja metropolialueiden kanssa eri puolilla maailmaa. Metropolis-järjestö Metropolis-järjestö on toiminut 32 vuotta ja se jakautuu maantieteellisiin alueisiin (Eurooppa, aasia, Tyynenmeren alue, Pohjois- ja Etelä-Amerikka jne.). Jäseninä on metropolimaakuntia, kaupunkeja sekä metropolialueen ja sitä ympäröivän reuna-alueen yhdistelmiä. Jäseniä on tällä hetkellä 137 eri puolilta maailmaa.

18 PÖYTÄKIRJA 11/ Metropolis-järjestö keskittyy tällä hetkellä erityisesti seuraaviin teemoihin:, Metropolialueiden tehokkaat ja älykkäät hallintomallit, Älykkäät ja osallistavat maakunnat ja kaupungit, Metropolialueiden kehittäminen innovaatiotoiminnan avulla, Maahanmuuttoon liittyvät haasteet/mahdollisuudet ja hyvien toimintatapojen jakaminen, Nuorten osallistaminen metropolialueiden kehittämiseen, Kestävä ja älykäs metropolialueiden kehittäminen, Metropolialueiden liikenne, Lentokenttäalueiden älykäs ja kestävä kehittäminen, Sukupuolten tasa-arvon edistäminen metropolialueiden kehittämisessä.osassa teemoista tehdään suoraan yhteistyötä YK:n kanssa. Osallistuminen Metropolis-järjestön toimintaan on globaalin ennakoinnin ja tavoitteellisen yhteistyön työväline. Metropoliksen kautta on mahdollista saada tärkeää tietoa globaalin tason metropolialueita koskevasta keskustelusta, trendeistä, tendensseistä, riskeistä, uhista, kehityssuunnista ja tutkimuksesta. Metropolis-jäsenyys antaa mahdollisuuden globaalin perspektiivin hahmottamiseen ja sen huomioimiseen Uudenmaan startegisessa kehittämisessä. Muut konkreettiset hyödyt Uudenmaan liitolle: Informaatiopalvelut (Newsletter, metropolialueiden kehittämisen globaalit trendit, tendenssit ja kehityssuunnat, tietoa metropolialueiden hankkeista jne.), Euroopan ja globaalin tason verkostot, Sähköinen tietopankki maailman metropolialueisiin liittyvistä merkittävistä hankkeista ja tutkimuksista. Kuuluminen globaaliin, maailmanlaajuiseen metropolialueiden yhteisöön, johdon, luottamushenkilöiden ja virkamiesten koulutus. Metropolis-järjestön jäsenmaksu Uudenmaan liitolle euroa/vuosi. Maakuntahallitus päättää Uudenmaan liiton liittymisestä Metropolis-järjestöön alkaen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Ossi Savolainen, maakuntajohtaja Krista Taipale, kansainvälisten asioiden päällikkö Maakuntahallitus päätti jättää asian pöydälle. Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus

19 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Smart specialisation: To enhance growth opportunities based on increased capacity of innovation actors to apply smart specialisation approach (Smart-up BSR) -hankkeen perustaminen 20/ /2017 MHS Tiivistelmä Smart-up BSR on Itämeren alueen toimijoiden yhteinen kehittämishanke. Hankkeessa alueet yhdeksästä maasta hakevat ratkaisuja yhteisiin haasteisiin, joita osallistuvilla alueilla on älykkään erikoistumisen strategioiden toimeenpanossa. Yhdessä opitun perusteella alueet muokkaavat strategioidensa sisältöä ja toimeenpanoa. Projektin konkreettinen työskentely synnyttää kansainvälisiä kumppanuuksia sekä aluehallintojen että käytännön tason toteuttajien välille. Asian yksityiskohtainen selostus Uudenmaan liitto on hankkeessa partnerina, hanketta hallinnoi Aalto yliopisto. Hankkeen tavoitteena on parantaa Älykkään erikoistumisen strategioiden alueellista toimeenpanoa sekä lisätä alueiden välistä yhteistyötä strategioiden käytännön toteuttamisessa. Alueet yhdeksästä maasta arvioivat älykään erikoistumisen strategioitaan sekä päivittävät toimeenpanosuunnitelmansa. Yhteistyöpilotit suunnitellaan neljään eri teemaan: ikääntyminen, älykäs kaupunki, ilmaston muutos ja kiertotalous. Toteuttamistapana ovat vertaisoppiminen, innovaatioleirit sekä pilotointi. Toteutukseen saadaan tukea sekä EU:n Joint Research Centerin että Alueiden komitean asiantuntijoilta. Innovaatioleirien toteuttamisesta ja hyödyntämisestä laaditaan julkinen opas. Uudenmaan erityisinä vastuuteemoina ovat älykkääseen erikoistumiseen liittyvät SWOT-analyysit ja skenaariot, active healthy ageing -yhteistyöpilotin suunnittelu sekä loppukonferenssin järjestäminen. Asian taustat Hankkeen päärahoituslähde on Itämeren alueen Interreg Baltic Sea Region -ohjelma. Hankkeen kokonaisbudjetti on ,90 euroa. Uudenmaan liiton kokonaisbudjetti hankepartnerina on ,00 euroa, josta 75% saadaan Interreg-ohjelmasta. Jäljelle jäävästä ,00 euron omarahoitusosuudesta noin 60% saadaan kansallisena vastinrahoituksena työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hankkeen toteutusaika on Hankkeen vastuujohtajana toimii Juha Eskelinen, projektipäällikkönä Kristiina Heiniemi-Pulkkinen, talouspäällikkönä Heli Halla-aho ja asiantuntijana Christine Chang. Maakuntahallitus päättää perustaa Smart specialisation: To enhance growth opportunities based on

20 PÖYTÄKIRJA 11/ increased capacity of innovation actors to apply smart specialisation approach (Smart-up BSR) -hankkeen nimetä hankkeen vastuujohtajaksi Juha Eskelisen velvoittaa hankkeen noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta. Vastuujohtaja: Valmistelija: Täytäntöönpano: Juha Eskelinen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Maakuntahallitus päätti perustaa Smart specialisation: To enhance growth opportunities based on increased capacity of innovation actors to apply smart specialisation approach (Smart-up BSR) -hankkeen nimetä hankkeen vastuujohtajaksi Juha Eskelisen velvoittaa hankkeen noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta. Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus

21 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.00/2016 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikunnat ovat toimielimiä, jotka toimivat maakuntakaavan valmistelun tukena. Toimikunnissa tulee olla asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Maankäyttö- ja rakennuslain 27 :n mukaan: Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Laadittaessa maakuntakaavaa osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Vireillä oleva Uusimaa kaava muodostuu neljästä vaihemaakuntakaavasta, koko Uudenmaan kattavasta rakennemaakuntakaavasta sekä kolmesta seudullisesta vaihemaakuntakaavasta. Seudut ovat: Helsingin seutu (Helsinki, Espoo Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää, Mäntsälä ja Sipoo) Länsi-Uusimaa (Siuntio, Inkoo, Hanko, Raasepori, Lohja ja Karkkila) Itä-Uusimaa (Pukkila, Myrskylä, Askola, Porvoo, Loviisa ja Lapinjärvi). Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikunnat toimivat valmistelun tukena. Varsinainen kaavoihin liittyvä päätöksenteko tapahtuu maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa. Uudenmaan vaalien valmistelutoimikunta on kokouksessaan päättänyt esittää, että Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan valitaan 25 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jokaisesta Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan piiriin kuuluvasta kunnasta esitetään valittavaksi vähintään yksi jäsen. Espoosta ja Helsingistä esitetään valittavaksi 5 jäsentä ja Vantaalta 4 jäsentä. Kuntavaalien 2017 tulos huomioiden vaalien valmistelutoimikunta esittää paikkojen jakautumista puolueittain ja kunnittain seuraavalla tavalla: Kokoomus 8 paikkaa: Espoo 2, Helsinki 2, Hyvinkää 1, Kerava 1, Sipoo 1, Vantaa 1 Vihreät 6 paikkaa: Espoo 2, Helsinki 2, Kirkkonummi 1, Vantaa 1 SDP 5 paikkaa: Espoo 1, Helsinki 1, Pornainen 1 (varalla: Sipoo), Tuusula 1, Vantaa 1 SFP/RKP 1 paikka: Kauniainen, nainen (varalla: Espoo) Perussuomalaiset 2 paikkaa: Vantaa 1, Vihti 1 (varalla: Helsinki) Vasemmistoliitto 2 paikkaa: Järvenpää 1, Mäntsälä 1 (varalla: Helsinki) Keskusta 1 paikka: Nurmijärvi (varalla: Mäntsälä)

22 PÖYTÄKIRJA 11/ Vaalien valmistelutoimikunta esittää, että Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan tulisi edellä mainitut ehdot huomioiden valita seuraavat henkilöt: Puolue Kunta M/N Jäsen Varajäsen M/N Kunta Kokoomus Helsinki M Risto Rautava, pj. Maarit Toveri N Helsinki Kokoomus Helsinki N Maarit Vierunen Tuomo Luoma M Helsinki Kokoomus Espoo N Pirjo N.N Kemppi-Virtanen Kokoomus Espoo M Kimmo Oila N.N Kokoomus Hyvinkää N Riikka Komulainen N.N Kokoomus Kerava M Anssi Ennevaara N.N Kokoomus Sipoo M Juhani Rantala N.N Kokoomus Vantaa N Marianne Sipilä N.N Vihreät Helsinki N Anni Sinnemäki Otso Kivekäs M Helsinki Vihreät Helsinki M Sameli Sivonen Pörrö Sahlberg N Helsinki Vihreät Espoo M Risto Nevanlinna Inka Hopsu N Espoo Vihreät Espoo N Tiina Elo, vpj. Rainer Lahti M Helsinki Vihreät Vantaa M Timo Juurikkala Vaula Norrena N Vantaa Vihreät Kirkkonummi N Reetta Hyvärinen Tero Kovala M Vantaa SDP Espoo N Merja Vuori Mikko Nummelin M Espoo SDP Pornainen M Raimo Ruotsalainen Eva Kuntsi N Sipoo SDP Tuusula M Päivö Kuusisto Ulla Palomäki N Tuusula SDP Vantaa N Tarja Eklund Hannu Kärkkäinen M Vantaa SDP Helsinki N Kaarin Taipale Jape Lovén M Helsinki SFP/RKP Kauniainen N Raija Rehnberg Fredrik Lindberg M Espoo Perussuomalaiset Vantaa N Marja Parkkima Heikki Mikkilä M Vihti Perussuomalaiset Vihti N.N N.N Vasemmistoliitto Mäntsälä N Auli Herttuainen Mika Välipirtti M Vasemmistoliitto Järvenpää M Ari Alapartanen Sanna Kerminen N Järvenpää Keskusta Nurmijärvi M Tapio Sivula Tapio Havula M Mäntsälä

23 PÖYTÄKIRJA 11/ Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikuntien jäsenille maksetaan kokouspalkkiot Uudenmaan liiton palkkiosäännön mukaan. Maakuntahallitus päättää perustaa Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan edellä kuvattua tehtävää varten toimikaudelle valita toimikunnan jäsenet ja varajäsenet edellä olevan luettelon mukaisesti täydentää toimikunnan kokoonpanoa heti, kun puuttuvat henkilötiedot saadaan. Vastuujohtaja: Valmistelija: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Janne Tamminen Maakuntahallitus päätti perustaa Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan edellä kuvattua tehtävää varten toimikaudelle valita toimikunnan jäsenet ja varajäsenet edellä olevan luettelon mukaisesti täydentää toimikunnan kokoonpanoa heti, kun puuttuvat henkilötiedot saadaan. Päätösote: valitut jäsenet ja varajäsenet Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus MHS Täydennetään Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan kokoonpanoa puuttuvilla varajäsenten henkilötiedoilla seuraavasti: Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen Kimmo Oila Riikka Komulainen Anssi Ennevaara Juhani Rantala Marianne Sipilä Varajäsen Timo Haukilahti, Espoo, kok Diana Ponkkala, Espoo, kok Arto Latostenmaa, Hyvinkää, kok Riikka Siltanen, Kerava, kok Mandi Alaterä, Sipoo, kok Vesa Pajula, Vantaa, kok Maakuntahallitus päättää täydentää Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaa yllä mainituilla varajäsenillä. Käsittely: Maakuntajohtaja täydensi pohjaehdotustaan ohjaustoimikunnan kokoonpanosta seuraavasti: varajäsen Rainer Lahti edustaa Espoota Helsingin sijaan varajäsen Tero Kovala Kirkkonummea Vantaan sijaan Vihdin jäseneksi valitaan Pasi Salonen ja varajäseneksi Karin Zeiger.

24 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus päätti hyväksyä Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan kokoonpanon täydennyksen maakuntajohtajan pohjaehdotuksen ja siihen kokouksessa tehtyjen tarkistusten mukaisesti. MHS Tiivistelmä Perussuomalaiset ovat päättäneet vaihtaa Vantaan jäsenen Marja Parkkiman tilalle Marja Kyyrön ja Vihdin varajäsenen Heikki Mikkilän tilalle Johannes Niemisen. Maakuntahallitus päättää tehdä seuraavat muutokset Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan jäsen Marja Parkkiman, Vantaa, tilalle vaihdetaan Marja Kyyrö, Vantaa varajäsen Heikki Mikkilän, Vihti, tilalle vaihdetaan Johannes Nieminen, Vantaa jäsen Pasi Salosen, Vihti, tilalle vaihdetaan Heikki Mikkilä, Vihti. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Janne Tamminen Maakuntajohtaja muutti kokouksessa ehdotustaan poistamalla siitä viimeisen kohdan eli jäsen Pasi Salosen, Vihti, tilalle vaihdetaan Heikki Mikkilä, Vihti. Maakuntahallitus päätti hyväksyä Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan kokoonpanon muutokset maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen mukaisesti. Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus Päätösote: valitut jäsenet ja varajäsenet

25 PÖYTÄKIRJA 11/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.00/2016 MHS Tiivistelmä Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikunnat ovat toimielimiä, jotka toimivat maakuntakaavan valmistelun tukena. Toimikunnissa tulee olla asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Asian yksityiskohtainen selostus Maankäyttö- ja rakennuslain 27 :n mukaan: Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Laadittaessa maakuntakaavaa osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Vireillä oleva Uusimaa 2050 kaava muodostuu neljästä vaihemaakuntakaavasta, koko Uudenmaan kattavasta rakennemaakuntakaavasta sekä kolmesta seudullisesta vaihemaakuntakaavasta. Seudut ovat: Helsingin seutu (Helsinki, Espoo Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää, Mäntsälä ja Sipoo) Länsi-Uusimaa (Siuntio, Inkoo, Hanko, Raasepori, Lohja ja Karkkila) Itä-Uusimaa (Pukkila, Myrskylä, Askola, Porvoo, Loviisa ja Lapinjärvi). Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikunnat toimivat valmistelun tukena. Varsinainen kaavoihin liittyvä päätöksenteko tapahtuu maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa. Uudenmaan vaalien valmistelutoimikunta on kokouksessaan päättänyt esittää, että Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan valitaan 12 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jokaisesta Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan piiriin kuuluvasta kunnasta esitetään valittavaksi vähintään yksi jäsen. Lohjalta esitetään valittavaksi 5, Raaseporista 3 ja muista kunnista yksi jäsen. Kuntavaalien 2017 tulos huomioiden vaalien valmistelutoimikunta esittää paikkojen jakautumista puolueittain ja kunnittain seuraavalla tavalla: SDP 4 paikkaa: Inkoo 1, Karkkila 1, Lohja 1, Raasepori 1 SFP/RKP 3 paikkaa: Hanko, Raasepori 2 Kokoomus 1 paikka: Lohja Vihreät 1 paikka: Lohja Vasemmistoliitto 1 paikka: Lohja Perussuomalaiset 1 paikka: Siuntio Keskusta 1 paikka: Lohja Vaalien valmistelutoimikunta esittää, että Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan tulisi edellä mainitut ehdot huomioiden valita seuraavat henkilöt:

26 PÖYTÄKIRJA 11/ Puolue Kunta M/N Jäsen Varajäsen M/N Kunta Kokoomus Lohja M Kari Kyttälä N.N Vihreät Lohja N Paula Nordström Ari Pihlström SDP Lohja M Matti Tukiainen, pj. Leena Levonperä N Lohja SDP Raasepori M Petri Kajander Pirjo Rautiainen N Raasepori SDP Karkkila N Marianne Boström Harri Lindfors M Karkkila SDP Inkoo N Soile Gustafsson Esko Juvonen M Inkoo SFP/RKP Raasepori M Sven Holmberg, vpj. Ann-Katrin Bender N Raasepori SFP/RKP Hanko M Björn Peltonen Barbro Wikberg N Hanko SFP/RKP Raasepori N Kerstin Ilander Björn Siggberg M Raasepori Perussuomalaiset Siuntio M Mika Savilahti N.N Vasemmistoliitto Lohja N Arja Ikäheimo Toni Hägg M Lohja Keskusta Lohja N Pirjo Sjögren Markku Lehtonen M Lohja Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikuntien jäsenille maksetaan kokouspalkkiot Uudenmaan liiton palkkiosäännön mukaan. Maakuntahallitus päättää perustaa Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan edellä kuvattua tehtävää varten toimikaudelle valita toimikunnan jäsenet ja varajäsenet edellä olevan luettelon mukaisesti täydentää toimikunnan kokoonpanoa heti, kun puuttuvat henkilötiedot saadaan. Vastuujohtaja: Valmistelija: Ossi Savolainen Janne Tamminen Maakuntahallitus päätti perustaa Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan edellä kuvattua tehtävää varten toimikaudelle valita toimikunnan jäsenet ja varajäsenet edellä olevan luettelon mukaisesti täydentää toimikunnan kokoonpanoa heti, kun puuttuvat henkilötiedot saadaan.

27 PÖYTÄKIRJA 11/ Täytäntöönpano: Päätösote: valitut jäsenet ja varajäsenet Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus MHS Täydennetään Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan kokoonpano puuttuvilla varajäsenten henkilötiedoilla seuraavasti: Jäsen Kari Kyttälä Mika Savilahti Varajäsen Päivi Kuitunen, Lohja, Kok Petri Palin, Raasepori, Ps Maakuntahallitus päättää täydentää Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaa yllä mainituilla varajäsenillä. Maakuntahallitus päätti hyväksyä Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan kokoonpanon täydennyksen maakuntajohtajan pohjaehdotuksen mukaisesti. Täytäntöönpano: Päätösote: valitut varajäsenet Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus MHS Tiivistelmä Perussuomalaiset ovat päättäneet vaihtaa varajäsenen Petri Palinin, Raasepori, tilalle Paula Tuomisen, Siuntio. Maakuntahallitus päättää vaihtaa varajäsen Petri Palinin, Raasepori, tilalle Paula Tuomisen, Siuntio. Vastuujohtaja: Valmistelija: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Janne Tamminen Maakuntahallitus päätti hyväksyä Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan kokoonpanon muutoksen ehdotuksen mukaisesti. Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus Päätösote: valitut jäsenet ja varajäsenet