Salon seudun KOKO Loppuraportti

Transkriptio

1 1(7) Salon seudun KOKO Loppuraportti

2 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO KOKO suunniteltiin nelivuotiseksi, mutta toteutui kaksivuotisena ohjelmana Tavoitteet Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO suunniteltiin nelivuotiseksi alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelmaksi, mutta valtioneuvosto päätti joulukuussa 2011 lakkauttaa KOKO:n jo vuodenvaihteessa Salon seudun KOKO jatkoi hankkeena saakka. Tähän KOKO-hankkeen loppuraporttiin on koottu Salon seudun toiminta koko ajalta Salon seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) tarkoituksena oli tukea seudullista strategista kehittämistä, vahvistaa maakunnallisten ja kansallisten kehittämisstrategioiden seutukunnallisen toteutuksen edellyttämää yhteistyötä ja edistää seutukunnallisiin vahvuuksiin perustuvaa maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä edunvalvontaa. Seudullisesti KOKO perustui Salon ja Someron kaupunkien strategioihin sekä tuki kaupunkien elinkeinopoliittisia ohjelmia. KOKO oli yksi äkilliseen rakennemuutokseen sopeutumisen työkalu. Seudullinen yhteistyö ja koordinaatio Salon seudun KOKO:n tavoitteena oli kansalliselta ja kansainväliseltä vetovoimaltaan kilpailukykyinen ja alueellisesti tasapainoisesti kehittyvä seutu. Ohjelma oli tasapainoisen alueellisen kehittämisen ja kilpailuedun vahvistamisen koordinoija, kehityksen moottori, uusien asioiden käynnistäjä sekä kehityshankkeiden synnyttäjä ja dynamo. KOKO:n vahvistama seudullinen yhteistyö lisäsi seudun painoarvoa maakunnallisessa edunvalvonnassa ja selkeytti osallistumista maakuntaohjelmatyöhön. Ensimmäisenä toimintavuonna (2009) KOKO kohtasi kaksi toimintaan vaikuttavaa haastetta. Ensimmäinen oli osallistujia motivoivan yhteistyömallin rakentaminen. Tähän haasteeseen varauduttiin ennakolta muun muassa varaamalla tiimeille ja niiden vetäjille riittävästi resursseja. Toinen KOKO:n kohtaama haaste oli rahoituksen raju leikkaus, joka muutti Salon seudun KOKO:n luonnetta. Huomattavaa on muun muassa se, että teematiimien vetäjien palkkaukseen ei käytetty KOKO-tukea lainkaan. Valitettavasti toiminnan uudelleensuunnittelu vastaamaan huomattavasti pienentynyttä rahoituskehystä viivästytti KOKO-toimenpiteiden käynnistymistä. KOKO:n erinomaisesta linkittymisestä Salon seudun vahvuuksiin ja kehittämislinjauksiin kertoo kuitenkin se, että vaikka KOKO:n toimintamahdollisuudet pienenivät, saatiin useita ohjelmaan kirjattuja teemoja edistettyä muilla välineillä. KOKO:n organisoimat yhteistyöryhmät olivat olennainen osa seudullinen yhteistyön ja koordinaation toteuttamista. Salon seudun KOKO:n neljään toimenpidekokonaisuuteen koottiin kuhunkin seudullisen keskustelun areenana toiminut teematiimi. Syksyllä 2010 toteutetussa itsearvioinnissa tiimien toiminta sai positiivisen arvion. KOKO jatkoi Salon hankekokonaisuuden koordinointia ja projektityön tukemista muun muassa aluekeskusohjelmassa aloitetun Vihivaunu-sovelluksen avulla. Vihivaunusta kuitenkin luovuttiin syksyllä Salon seudun KOKO:a ohjaavan ohjausryhmän jäsenet edustivat kattavasti seudun kehittämisorganisaatioita: Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun ammattikorkeakoulu, Yrityssalo Oy, paikalliset toimintaryhmät, Salon työ- ja elinkeinotoimisto, Salon ja Someron yrittäjäjärjestöt, Salon Kauppakamariosasto, Salon kaupunki,

3 3(7) Someron kaupunki, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä rahoittajana Varsinais- Suomen liitto. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 13 kertaa. Ohjelmapäällikkö osallistui seutukunnan edustajana maakunnallisiin ja maakuntarajat ylittäviin neuvotteluihin ja kokouksiin. KOKO muun muassa antoi Salon seudun nimissä lausunnon Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaan ja suunnitelmaan. Seuturajat ylittävää KOKO-yhteistyötä tehtiin Länsi-Uudenmaan KOKO:n kanssa vertaisarvioinnissa. KOKO oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa yhdessä Eurooppatiedotuksen ja Varsinais-Suomen liiton kanssa Salossa järjestettyä eurooppalaisen Open Days seminaarin aluetilaisuutta otsikolla: Digilla lisää töitä, biteillä parempia palveluja. Salon seudun KOKO osallistui kahden kansallisen KOKO-verkoston toimintaan: innovaatio ja osaaminen sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL). Ennakointi ja arviointi Oppiva ohjelma perustui ennakointiin ja arviointiin. KOKO osallistui maakunnallisen ennakointimallin kehittämiseen ja pyrki yhdistämään seudun toimijoita tiiviimmin Turku-vetoisiin ennakointihankkeisiin. Salon seudun KOKO:n toteutti loppuvuonna 2010 itsearvioinnin, jonka mallia sovellettiin Länsi-Uudenmaan KOKO:n itsearvioinnissa. Työ- ja elinkeinoministeriö teetti kansallisen KOKO:n väliarvioinnin loppuvuonna Toiminta toimenpidekokonaisuuksittain KOKO suunniteltiin nelivuotiseksi ohjelmaksi, jossa teemat olivat pysyviä, mutta toimenpiteet joustavia ja toimintaympäristön nopeat muutokset huomioivia. Edellisten toimenpiteiden tuloksia käytettiin suuntaamaan uutta toimintaa. Valtioneuvoston lakkautuspäätöksen jälkeen vuoden 2012 toiminnassa keskityttiin ohjelman aloittamien toimenpiteiden päättämiseen sekä tärkeimpien toimintojen jatkuvuuden varmistamiseen. Kaikkiaan ohjelman aikana toteutettiin 19 KOKOtoimenpidettä. Keväällä 2011 KOKO:ssa tehtiin puitehankinta. Salon kaupunki kilpailutti asiantuntijoita, joilta ostettiin loppuohjelmakauden ajan puitesopimuksen perusteella KOKO:ssa tarvittavia palveluita. Salon seudun KOKO:a toteutettiin neljän toimenpidekokonaisuuden avulla. 1. Innovaatioympäristön vahvistaminen Innovaatioympäristön vahvistamisen toimenpidekokonaisuudessa panostettiin Salon vahvuuksiin perustuvan elinkeinoelämän vision - Salo on Suomen johtava tutkimuksen ja tuotekehitystoiminnan keskus langattoman tiedonsiirron sekä terveys- ja hyvinvointiteknologioiden sovellusten alalla - toteutuksen sekä Jokapaikan tietotekniikka osaamisklusteriyhteistyön edistämiseen. Osaamisklusteritoiminnan tuloksena syntynyt Protomo-toiminta on vakiinnuttanut paikkansa osana Salon innovaatiotoimintaa. KOKO oli mukana rakentamassa EAKR- ja ESR-hankkeita, joilla kehite-

4 4(7) tään Salon kaupungin mahdollisuuksia toimia terveysteknologian tuotekehitysalustana. Teeman tiimi toimi korkeakoulujen, kehittäjien ja yritysten keskustelufoorumina. KOKO:n resurssien pieneneminen suunnitellusta tarkoitti erityisesti innovaatioympäristön kehittäminen teeman kohdalla vaihtoehtoisten resurssien etsintää. Vaikka innovaatioita edistäviä KOKO-toimenpiteitä toteutettiin niukalti, pystyttiin esimerkiksi ESR- ja toimintaympäristötuella kehittämään työkaluja kuten Protomo ja IdeaTehdas. Kansallisessa KOKO:n innovaatioverkostossa Salon seutu osallistui muun muassa living lab pilotointiin, Innoventurer-koulutukseen, seudullisen innovaatiomallin rakentamiseen ja palvelumuotoilun pilotointiin (InnoDesign). 1. Hankeosaaja-kurssi (2 kpl) Innovaatioympäristön kehittämiseksi KOKO järjesti yhdessä Salon seudun aikuisopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa kaksi hankeosaaja-kurssia. 2. Vanhusten kotihoidon prosessi ja kustannukset KOKO:n ja OSKE:n yhteistyönä analysoitiin vanhusten kotihoidon prosessi ja laskettiin kustannukset prosessin eri kohdissa. Prosessista kustannuksineen piirrettiin havainnollinen kaavio, jonka perusteella sekä keskustelu että päätökset kehittämistoimenpiteistä helpottuvat ja konkretisoituvat. 2. Korkeaan osaamiseen perustuvan kilpailukyvyn säilyttäminen ja vahvistaminen sekä elinkeinorakenteen monipuolistaminen Toimenpidekokonaisuudessa toteutetut toimenpiteet ovat olleet vipuvoimana ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Muun muassa korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaajakartoitus on johtanut vienti- ja kansainvälisyyskoulutusten toteutukseen ja suunnitteluun. 3. Yritysvaikutusten arviointi YRVA sisällytettiin Salossa osaksi päätösten ennakkoarviointia. Arviointi tehdään paitsi yritys- myös ihmisiin ja kaupungin strategian toteutumiseen kohdistuvien vaikutusten kannalta. Ennakkovaikutusten arvioinnista pidettiin työpajoja, joiden pohjalta Salon malli valmisteltiin ja otettiin käyttöön. Arviointitoiminnasta pidettiin alkukesällä 2011 seminaari, jonka tuloksia käytettiin toiminnan kehittämiseen. 4. Korkeakoulutettujen työttömien osaajakartoitus KOKO:n tuella tehtiin Salon seudun korkeakoulutettujen työttömien osaajakartoitus. TE-toimisto hyödynsi kartoitusta yrityspalveluissaan. Lisäksi kartoitusta käytettiin Invest in Salo toiminnan tukena. Varsinaista invest in toimintamallia kehitetään EAKR:n tuella. 5. Osaamiskeskittymäkysely Korkeakoulutettujen työttömien osaajakartoitus tehtiin nimettömänä. Nimettömyydestä oli kuitenkin ennakoitua enemmän haittaa, koska sijoittumista harkitsevat yritykset toivoivat invest in palvelun kautta saavansa apua rekrytointiin. Tavoitettavuusmallin kehit-

5 5(7) tämiseksi ja osaajakartoituksen tueksi tehtiin alkuvuonna 2011 kysely, jossa Salon seudun korkeakoulutettua työttömiä pyydettiin kertomaan, millaista työllistymistä, osaamisen lisäämistä ja verkostoitumista tukevaa toimintaa he haluaisivat ja miten he olisivat toimintaan valmiita sitoutumaan. Kartoitusta voitiin hyödyntää Nokiasta keväällä 2012 irtisanotuille tarjottavan palvelukeskuksen rakentamisessa. 6. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskartoitus Salo on Suomen kansainvälisimpiä kuntia. Osa maahanmuutosta on työperäistä. Salon seudun rakennemuutos on vähentänyt myös maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia. KOKO:n tuella kartoitettiin Salon seudun korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien osaaminen, valmiudet ja koulutustarpeet. Kartoituksen avulla on suunniteltu maahanmuuttajien osaamiseen perustuvaa ja tarpeisiin vastaavaa koulutusta ja hankkeita. Toukokuussa 2012 alkoi Salon aikuisopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttama ulkomaankaupan ammattitutkinnon koulutus. 7. Someron imagotutkimus Someron teettämän imago-tutkimuksen tuloksia ja materiaalia käytettiin kaupungin markkinoinnin tukena. 8. Tervetuloa Saloon kirjeet ja kiertoajelut Salossa hyödynnettiin aiemmin tehtyä imago-tutkimusta, jossa todettiin asukkaiden olevan tehokkaita kuntansa markkinoijia. Tuoreille asukkaille tarjottiin opastettu kierros, jossa esiteltiin Salon nähtävyyksien lisäksi tarjolla olevia palveluita. 9. Someron tonttimarkkinointimalli Somerniemen kesätorille yhteistyössä kiinteistönvälittäjien kanssa suunniteltua tonttimarkkinointimallia pilotoitiin kesän 2010 aikana. 10. Someron yritysverkoston kehittäminen Kartoitettiin kehittämistyön pohjaksi Someron yritysverkoston nykytila sekä yritysten tarpeet yritysverkoston ja yhteistoiminnan kehittämiseksi ja yritysten kasvun tukemiseksi sekä yritysten odotukset julkisten toimijoiden ja kaupungin roolista kehittämisen tukena. 11. Elinkeinokehityksen seudullisen yhteistyön selvitys Selvitettiin seudullisten elinkeino- ja työllisyyspalveluita tarjoavien julkisten organisaatioiden yhteistyön nykytila ja mahdollisuudet yhteistyörakenteiden kehittämiselle. 12. Salon kaupan ja vapaa-ajanpalveluiden vetovoimatutkimus Tutkimuksen toimenpidesuositusten avulla suunnataan ja toteutetaan Salon kaupallisten palveluiden markkinointia esimerkiksi osana SaloShops- ja SaloVisit-verkostoja. 3. Maaseudun uudet mahdollisuudet 13. Maaseutuyrittäjyyden kartoitus Kartoitus tehtiin yhdessä MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) kanssa. Paikalliset maataloustuottajat ja yrittäjät auttoivat kysymysten laadinnassa. Kysely lähetettiin noin 4000 yrittäjälle ja maataloustuottajalle Somerolla ja Salossa Salon keskusta-aluetta lukuun ottamatta. Vastauksia palautui noin 400.

6 6(7) Kartoituksen raportti julkaistiin MTT:n Raportti-sarjassa (nro 24/2011) ja löytyy osoitteesta: Kartoituksen tuloksia käytettiin muun muassa Salon maatalouden kehittämisohjelman laadinnassa ja tutkimusta on esitelty Euroopan maatalousekonomistien konferenssissa Sveitsissä. 14. Maatalouden kehittämisohjelma Saloon laadittiin maatalouden kehittämisohjelma, joka osaltaan toteuttaa kaupungin strategiaa. Ohjelmaluonnos laadittiin laajassa asiantuntijaryhmässä ja siihen pyydettiin kattavasti lausuntoja eri sidosryhmiltä. Ohjelma hyväksyttiin Salon kaupunginvaltuustossa syksyllä Keväällä 2012 ohjelmasta laadittiin julkaisu. Maaseutuyrittäjyyden ja maatalouden kehittymistä tukevia seminaareja toteutettiin kaksi: maatalouden kannattavuus ja markkinanäkymät järjestettiin yhteistyössä MTK:n Tarmokas-hankkeen kanssa, ja maatalouden tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet osana maatalouden kehittämisohjelman laadintaa. Uusiutuvan energian käyttöä kehitettiin Salon seudulla muiden hankkeiden avulla (muun muassa EETU energiasta maakunnan etu hanke). Lähiruoka-teema eteni Yrityssalon SaloFood-teeman alla. 4. Aluerakenteen kehittämisroolin vahvistaminen 15. Kyläkehittämisen malli Kylien toiminnallisen kehittämisen ja maankäytön suunnittelun yhdistävää mallia kehitettiin ja pilotoitiin kahdessa seudun kylässä: Hajalassa Salossa ja Häntälässä Somerolla. Kyläkehittämisen mallia esiteltiin Somerolla ja Salossa vuodenvaihteessa ja siitä julkaistiin esite keväällä Malli on esillä maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) verkoston tietopankissa. 16. Kantatie 52:n nykytilakatsaus Kantatie 52:n kehittämiseksi tehtiin yhteistyössä tienvarren ja tien vaikutusalueen kuntien kanssa väylän nykytilakatsaus. Katsauksen tavoitteena oli tuoda esille tien merkitys pohjoiseteläsuuntaisena väylänä Hangosta E18-moottortielle ja edelleen Tampereen suuntaan sekä kuvata tien ongelmakohdat. 17. Maiseman merkitys vetovoimatekijänä Somerolla tarkasteltiin maiseman merkitystä kaupungin imagotekijänä. Pilottikohteeksi valittiin Someron keskustan sisääntuloväylän varrelta maankaatopaikka, johon tehtiin asukkaiden viihvyvyyttä ja yleistä maisemanäkyvyyttä parantava suunnitelma lähiliikuntapuistosta. Salon seutu osallistui KOKO:n maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) -verkoston toimintaan. Seutu on mukana verkoston käynnistämässä ja yhä jatkuvassa Maapaikka-hankkeessa, jossa kehitetään maaseutumaisten alueiden maankäytön ja palveluiden paikkatietopohjaista suunnittelua. Sekä Salo että Somero osallistuvat MAL-verkoston toimintaan KOKO:n päätyttyäkin. Läpäisyteemat Toimenpidekokonaisuuksien lisäksi Salon seudun KOKO:n tavoitteena oli kehittää seutua läpäisyteemojen avulla: tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen, E18-

7 7(7) kehityskäytävän ja kantatie 52:n vahvistaminen, uuden kunnan rakentaminen, alueen vetovoimaisuuden vahvistaminen sekä ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen. 18. Ympäristökampanja Ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseksi ja uuden kunnan rakentamiseksi KOKO osallistui Valonian kanssa suunniteltuun Salon henkilöstölle suunnatun ympäristökampanjan toteutukseen. 19. Yhdistysten työllistämismahdollisuuksien tukeminen KOKO:n tuella valmisteltiin ja järjestettiin Salon kaupungin, Salon seudun työvoiman palvelukeskuksen sekä Salon TE-toimiston kanssa yhdistysilta, jossa esiteltiin yhdistyksille tarjolla olevaa työllistämistukea ja apua. Työllistämistuesta laadittiin myös esite, jota jaettiin tilaisuudessa. Tiedotus Jatkuvuus Seudullisesti KOKO:n tuloksia levitettiin KOKO-ohjausryhmän ja KOKOteemaryhmien välityksellä. Maakunnallisesti Salon seudun KOKO:n tuloksista kerrottiin KOKO-koordinaattoreiden tapaamisissa ja seutukuntien yhteisissä kokouksissa. Kansallisesti Salon seudun KOKO:n tuloksia levitettiin innovaatio ja osaaminen sekä MAL verkostoissa sekä KOKO:n kansallisissa tapaamisissa. Julkisessa tiedotuksessa keskityttiin tulosten ja ratkaisujen esittelyyn. Joitakin julkisia tapahtumia, kuten kylien kehittämiseen liittyvät kylätilaisuudet ja yhdistysilta, mainostettiin paikallisissa lehdissä. Salon seudun toimintaympäristö muuttui KOKO:n aikana ennennäkemättömän paljon. Silti KOKO:n teemat ovat edelleen relevantteja. KOKO:on sisäänrakennettu ja maakunnan kehittämisrahan mahdollistama joustavuus varmistivat sen, että muutoksiin pystyttiin heti vastaamaan. KOKO-toimenpiteet toimivat kokeiluina ja vipuina suurempiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi osaajakartoituksen tuloksia hyödynnettiin Invest in Salo hankkeessa toteutetun professionals.fi-portaalin kehittämisessä, maaseutuyrittäjyyden analyysi ja maatalouden kehittämisohjelma puolestaan tukevat maaseutuyrittäjyyden neuvontaa, Someron yritysverkoston kehittäminen on jo synnyttänyt konkreettista klusteritoimintaa ja vanhusten kotihoidon prosessin kustannuslaskennan tuloksia käytetään hyvinvointiteknologiaratkaisujen kehittämisessä. KOKO:n päättyminen vaikuttaa Salon ja Someron seudulliseen yhteistyöhön. Aluerakenteen teematiimi jatkaa KOKO:n jälkeenkin kaupunkien yhteisenä maankäytön asioiden keskustelufoorumina. Kaupungit myös jatkavat MAL-verkoston jäseninä. Osaaminen ja elinkeinot tiimin sovittiin jatkavan kiertävän puheenjohtajuuden voimin. Innovaatio-teematiimi lakkautettiin, mutta työ jatkuu SaloTech-brändin alla. Maaseudun uudet mahdollisuudet tiimi lakkautettiin, mutta teemaa jatkaa maatalouden kehittämisohjelman seurantaryhmä. KOKO-ohjausryhmä lakkaa, mutta suuri osa toimijoista jatkaa yhteistä keskustelua äkillisen rakennemuutoksen ohjausryhmässä. Teemottainen yhteistyö jatkuu, mutta laaja-alaiseen seudulliseen kilpailukyky- ja koheesiotarkasteluun ei jää järjestelmää.