TOIMINTAKERTOMUKSET VUOSILTA

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUKSET VUOSILTA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1999 Yleistä Tulevaisuuden Ystävät ry:n toiminnan tarkoituksena on ollut kutsua erilaisia ihmisiä keskustelemaan suomalaisesta yhteiskunnasta, ihmisestä ja maailmasta ja antaa virikkeitä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Keskusteleva Psykologia -klubin tyylinen avoin ja ymmärtämään pyrkivä keskustelufoorumi on osoittanut tarpeellisuutensa rakentaessaan siltaa ammatillisen, terapeuttisen ja tutkimustoiminnan sekä maallikoiden kysymysten ja näkemysten välille. Vuonna 1995 aloitettu Kauneussalonki-sarja jatkui kevätkauden kolmatta vuotta Runosalonkina. Runosalonki esitteli vuosisatamme keskeistä mestarilyriikkaa. Tavoitteena on ollut tehdä tutuksi klassikoiden elämä, kieli ja maailmankuva sekä heidän teostensa merkitys nykyrunouden kentässä. Runosalongissa kuultiin lisäksi teemaan sopivaa musiikkia. Yhdistys järjesti yhdessä Suomen Psykodraamayhdistyksen kanssa Taide, kiihtymys ja tietäminen -seminaarin. Seminaarissa selvitettiin symposiumin ja workshoppien avulla taiteen mahdollisuuksia avartaa käsityskykyä ja ravita kulttuurista sielua ja arkista elämää. Lokakuussa 1997 julkaistua Pekka Robert Sundellin ja Helena Tikkasen toimittamaa Keskusteleva Psykologia -kirjaa myytiin vuoden aikana kirjakaupoissa 108 kappaletta ja muissa yhteyksissä 26 kappaletta. Keskusteleva Psykologia -klubi Yhdistyksen toiminta keskittyi jo perinteiseksi muodostuneeseen Keskusteleva Psykologia -klubiin. Syksyllä alkoi keskustelusarjan yhdeksäs toimintavuosi. Tilaisuuksien alustajina oli psykologian ja terapian eri suuntauksien edustajien lisäksi yhteiskuntatieteiden, taiteen ja filosofian asiantuntijoita. Pääsymaksua perittiin kevätkaudella 20/5 mk. Jäsenille oli keväällä ilmainen sisäänpääsy. Uudenmaan Psykologiyhdistyksen kanssa tehtiin syyskaudella sopimus, jolla sen jäsenet pääsevät ilmaiseksi tilaisuuksiin. Kevätkauden neljä tilaisuutta järjestettiin Teatteri Avoimissa Ovissa. Neljään keskustelutilaisuuteen osallistui yhteensä 350 henkilöä, edellisvuonna 335 henkilöä. Suosituin oli Mieli ja ruumiin kieli -tilaisuus, jota tuli kuulemaan 115 henkilöä. Vähiten yleisöä, 60 henkilöä, keräsi tilaisuus Minuuden rakennuspuut 2000-luvulla. KEVÄT MODERNI SÄÄDYLLISYYS - YKSITYINEN JULKISUUDESSA Alustajat sosiologian professori Riitta Jallinoja ja elokuvaohjaaja Kaisa Rastimo. Läsnä 80 henkilöä MINUUDEN RAKENNUSPUUT 2000-LUVULLA Alustajat päätoimittaja Tuomas Nevanlinna ja MA, psykohistorioitsija Jukka Relander. Läsnä 60 henkilöä MIELI JA RUUMIIN KIELI Alustajat teatteriohjaaja Raila Leppäkoski ja psykoanalyytikko Eija Repo. Läsnä 115 henkilöä FILOSOFIA TERAPIANA Alustajat professori Simo Knuuttila ja psykiatri Antti Mattila. Läsnä 95 henkilöä. Puheenjohtajina toimivat Helena Tikkanen, Vesa Talvitie, Marita Pippingsköld ja Jukka Salomäki. Järjestelytyöryhmään kuuluivat Elina Latva-Kiskola, Marita Pippingsköld, Jukka Salomäki, Vesa Talvitie, Leena Tarkiainen ja Helena Tikkanen. Syyskauden kolme tilaisuutta pidettiin myös Teatteri Avoimissa Ovissa. Syyskauden kolmeen tilaisuuteen osallistui 295 henkilöä, edellisvuoden neljään tilaisuuteen 270 henkilöä. Suosituin oli kauden viimeinen tilaisuus Tila, aistit ja mieli, johon kaikki halukkaat eivät sopineet sisälle. Muut kaksi tilaisuutta olivat lähes täynnä. Kohonneen vuokran vuoksi syyskaudella nostettiin pääsymaksuja, joka olivat 40 mk sekä työttömiltä, opiskelijoilta ja jäseniltä 20 mk. SYKSY ILO Alustajat psykologi Petri Näätänen ja filosofian professori Juhani Pietarinen.

2 Läsnä 90 henkilöä RAHA, KATEUS JA AHNEUS Alustajat taloustoimituksen esimies Atte Jääskeläinen ja psykoanalyytikko Turo Reenkola. Läsnä 95 henkilöä TILA, AISTIT JA MIELI Alustajat arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa ja filosofi, taidekasvatuksen professori Juha Varto. Läsnä 110 henkilöä. Puheenjohtajina toimivat Vesa Talvitie, Helena Tikkanen ja Elina Latva-Kiskola. Valmistelutyöryhmän koollekutsujana toimi Leena Tarkiainen sekä jäseninä Elina Latva-Kiskola, Marita Pippingsköld, Vesa Talvitie ja Helena Tikkanen Runosalonki Runosalonki esitteli vuosisatamme keskeisten mestarilyyrikoiden runoutta kevätkaudella. Kolmatta vuotta jatkuneen sarjan tarkoituksena on ollut tehdä tutuksi klassikoiden elämä, kieli ja maailmankuva sekä heidän teostensa merkitys nykyrunouden kentässä. Runoilijan persoonallisuuden, tuotannon ja elämänfilosofian perusteella valittiin esitettyihin runoihin sopiva musiikki. Tilaisuuksien pääsymaksut olivat 25 markkaa sekä opiskelijoilta ja työttömiltä 10 markkaa. Jäsenillä oli ilmainen sisäänpääsy. Syyskaudella tilaisuuksia ei jatkettu. Kevään neljä tilaisuutta pidettiin Teatteri Avoimissa Ovissa. Kävijöitä oli yhteensä 175 ja edellisvuoden neljässä tilaisuudessa 202. Tilan veti täyteen, 105 henkilöä, Frederico Garcia Lorcan tuotannon esittely. Kevät SAKSALAISEN ROMANTIIKAN ILTA Alustus: kirjallisuudentutkija Risto Niemi-Pynttäri; musiikki: pianisti Minna Pöllänen; säveltäjät: Franz Schubert ja Robert Schumann; lyriikka: Novalis, Eichendorff, Lenau Läsnä 25 henkilöä RUNOILIJA FREDERICO GARCIA LORCA Alustus: kääntäjä, runoilija Pentti Saaritsa; flamencokitara: Jouni Meriläinen; flamencotanssija: Katja Lindroos; runoesitys: Juha Suomalainen. Läsnä 105 henkilöä runo RUNOILIJA DYLAN THOMAS Alustus: kääntäjä, runoilija Marja-Leena Mikkola; musiikki: Julius Heikkilä, oboe, bassoklarinetti ja saksofonit; esitys: vuoden nuori lausuja, näyttelijä Jussi Lehtonen. Läsnä 45 henkilöä. Tilaisuuksien puheenjohtajina toimivat ja järjestelyistä vastasivat Raija Heljakka ja Elli Arivaara. Taide, kiihtymys ja tietäminen Taide, kiihtymys ja tietäminen -seminaari järjestettiin yhdessä Suomen Psykodraamayhdistyksen kanssa Kulttuuritalolla klo Tilaisuuteen osallistui 85 henkilöä. Pääsymaksut olivat 80 markkaa sekä työttömiltä, opiskelijoilta ja jäseniltä 40 markkaa. Tilaisuudessa lähestyttiin taiteen mahdollisuuksia avartaa käsityskykyä ja ravita kulttuurista sielua ja arkista elämää. Kiihtymys, levottomuus, hämmennys, koskettuminen - taiteen tekemisessä, kokemisessa ja tutkimisessa - auttavat tajuamaan sellaista, mitä muin keinoin on vaikea tai mahdoton päästä lähelle. Ohjelma klo SYMPOSIUM Marjatta Bardy, sos.pol. dosentti, tutkija Mikko Hänninen, näyttelijä Kari Nuutinen, TaM, kuvataiteilija Marjatta Saarnivaara, FT, tutkija Inkeri Sava, taidekasvatuksen prof. Juha Varto, filosofi, taidekasvatuksen prof.

3 klo TYÖPAJAT Hanna Hentinen TK, taideterapeutti KÄTKETYT KUVAT ekspressiivinen taideterapia Eero Julkunen rehtori, TRO ASTU KIRJAAN kirjan kohtauksia psykodraaman keinoin Sami Pajunen, ryhmäanalyytikko, TRO MUSIIKIN KORKEAMPI TIETO Elina Raunio, teatteriohjaaja, teatteritait. lis. HANNU JA KERTTU teatteri haltioittavana työkaluna Jukka Salomäki TK, TRO NAAMIOT Leena-Maija Schatz, psykoterapeutti, TRO ja Leena Tarkiainen, psykologi, psykodraamaohjaaja ELÄMÄNI LAULUT klo Työpajojen tuotosten purku yhdessä Valmistelutyöryhmään kuuluivat Marjatta Bardy, Inkeri Sava, Leena Tarkiainen ja Irma Tertti. Ryhmän koollekutsujana toimi Irma Tertti. Jäsenistö ja tiedotus Vuoden 1999 aikana jäsenmaksun maksoi 162 henkilöä (edellisenä vuonna 147 henkilöä). Yhdistyksen jäsenrekisterissä oli vuoden lopulla 248 henkilöä (edellisvuoden lopussa 211 henkilöä). Jäsenmaksu oli edelleen 70 markkaa sekä perhejäsenille 40 markkaa. Yhdistyksen postituslistaa päivitettiin jokaisessa keskustelutilaisuudessa kiertävällä osoitelistalla. Postitus- ja jäsenlistan koko oli vuoden alussa 1050 osoitetta (1020) osoitetta. Syksyn postituksen yhteydessä vanhoilta postituslistalaisilta tiedusteltiin halukkuutta saada ohjelmat edelleen. Kyselyn perusteella postituslista karsiutui 400 osoitteella ja vuoden lopussa postitus- ja jäsenlistan koko oli 660 osoitetta. Kevään ja syksyn ohjelmat postitettiin sekä jäsenille että kaikille postituslistalla oleville. Kevään 2000 ohjelma postitettiin jo joulukuussa. Jäsenmaksut lähetettiin kevään ja syksyn ohjelmien postituksen yhteydessä. Jäsenille lähetettiin lisäksi vuosikokous-, kesäjuhla- sekä marraskuussa pikkujoulukutsu. Postitukset tehtiin talkootyönä. Toiminnasta tiedotettiin lisäksi lähettämällä kustakin keskustelutilaisuudesta tiedotteet tiedotusvälineille ja tilaisuudet saivat huomiota radiossa ja lehdissä. Yhdistyksen A4-kokoinen perusesite tehtiin sekä kevät- että syyskaudeksi. Esitteen painos oli keskimäärin 300 kappaletta. Esite sisälsi katsauksen yhdistyksen toimintaperiaatteisiin ja historiaan, kauden ohjelman sekä hallinnolliset ja yhteystiedot. Yhdistyksen www-sivut ovat osoitteessa Kotisivuilla ovat yhdistyksen yleistiedot sekä ohjelmat. Julkaisutoiminta Keskusteleva psykologia -kirja (ISBN ) julkaistiin Kirjan toimittivat Pekka Robert Sundell ja Helena Tikkanen. Eri alojen asiantuntijoiden puheenvuoroista ja keskusteluista vuosien varrelta koottiin nidottu, 200-sivuinen kirja. Kirjan kaksi painosta olivat yhteensä 1300 nidettä. Kirjaa myytiin yhdistyksen tilaisuuksissa, postitse sekä lähinnä Akateemisen kirjakaupan kautta 134 kappaletta, edellisvuonna 258 kappaletta. Kirjan menekkiä lisäsivät keväällä Helsingin Sanomissa ja syksyllä Lääkärilehdessä olleet kirja-arviot. Varastossa kirjaa oli vuoden vaihteessa 80 kappaletta. Kirja annettiin kiitokseksi tilaisuuksien alustajille. Juhlat ja tilaisuudet Perinteinen kesäjuhla järjestettiin lauantaina Laajasalon Lomarannassa merellisessä huvilamiljöössä vapaamuotoisen keskustelun, kohtuullisen nautiskelun sekä rantasaunan merkeissä. Osallistujia oli 22. Pikkujoulujuhla järjestettiin toistamiseen Lappi-ravintolassa pohjoisen ruoan ja hillityn nautinnon sekä keskustelun merkeissä. Pikkujoulujuhlaan osallistui täysi kabinetti, 30 henkilöä.

4 Hallinto ja hallitus Vuosikokous pidettiin Teatteri Avoimissa Ovissa. 12 jäsentä osallistui vuosikokoukseen. Vuosikouksen puheenjohtajaksi valittiin Helena Tikkanen. Vuoden 1999 hallitukseen valittiin yksimielisesti 19 jäsentä: Petri Arvilommi, lääkäri Eeva Helenius, psykologi Raija Heljakka, fil.yo. Eeva Iso-Koivisto, psykiatri Ismo Järvinen, KTM Heikki Koivula, tuotepäällikkö Elina Latva-Kiskola, psykologi Veikko Leväaho, emeritustoimittaja Olli Louhimo, psyk.yo. Petri Meronen, psykologi Jussi Niemi-Pynttäri, lääkäri Marita Pippingsköld, psykiatri Riikka Porra, psykologi Minna Pöllänen, opettaja, pianisti Jukka Salomäki, teol.kand. Vesa Talvitie, psykologi Leena Tarkiainen, psykologi Irma Tertti, VTM Helena Tikkanen, lääkäri ( alkaen Helena Creutz) Edellisvuoden hallituksesta jättäytyivät pois Marjatta Bardy, Marja-Leena Laesvirta, Anneli Larmo ja Inkeri Sava. Vuoden 1999 hallitukseen valittiin uusina jäseninä Heikki Koivula, Elina Latva-Kiskola ja Jukka Salomäki. Yhdistyksen hallitus kokoontui kalenterivuoden aikana kuusi kertaa (edellisvuonna myös kuusi). Kokouksiin osallistui keskimäärin kymmenen henkilöä. Hallituksen kokousten puheenjohtajana toimi Helena Tikkanen. Tilaisuuksien suunnittelusta vastasivat työryhmät. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Helena Tikkanen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Eeva Iso-Koivisto, toisena varapuheenjohtajana Marita Pippingsköld, sihteerinä Heikki Koivula sekä talouden- ja rekisterinhoitajana Ismo Järvinen. Yhdistyksen tilintarkastajiksi valittiin Ari Pitkänen ja Tuula Vihavainen. Ensimmäiseksi varatilintarkastajiksi valittiin Mikko Rantanen ja toiseksi Marjatta Bardy. Talous Yhdistys ei saanut Opetusministeriön toiminta-avustusta myöhästyneen hakemuksen vuoksi. Edellisenä vuonna avustus oli markkaa. Yhdistyksen talouden turvasi Keskusteleva Psykologia -kirjan nettotuotot 7418,50 mk (edellisvuonna 14729,55 mk). Avustuksen puuttumisen vuoksi yhdistyi joutui luopumaan runsaasti välittömiä kustannuksia aiheuttavasta Runosalongista syyskaudella. Yhdistyksen kokonaiskulut olivat 38877,84 (56 350,53) markkaa ja kokonaistuotot 42275,00 (47482,00) markkaa. Yhdistys maksoi vuoden 1999 aikana palkkiona sihteerille Heikki Koivulalle 691,80 markkaa sekä sihteeri, talouden- ja rekisterinhoitaja Ismo Järviselle henkilösivukuluineen 2421,30 mk. Edellisvuonna maksetut hallinnon korvaukset olivat 5188,00 markkaa. Lisäksi Ismo Järviselle maksettiin Keskusteleva Psykologia -kirjan postituskorvauksena 1729,50, edellisvuonna 576,45 mk. Jäsenmaksutuotot olivat mk (edellisvuonna 10870,00 mk). Keskusteleva Psykologia -sarjan sisäänpääsymaksut olivat mk (4711,00 mk) korotetun pääsymaksun ansiosta ja välittömät kulut 10078,80 mk. Runosalongin sisäänpääsymaksut olivat 2305,00 markka ja välittömät kulut 7399,90 mk. Suurimmaksi kulueräksi nousivat vuokrat, yhteensä 10280,00 markkaa. Suuri kuluerä ovat myös postitus- ja monistuskulut 9169,90 mk (edellisvuonna 11748,90 mk). Tilikauden ylijäämä oli 3397,16 mk (edellisvuonna alijäämä 1868,53 mk).

5 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1998 Yleistä Tulevaisuuden Ystävät ry:n toiminnan tarkoituksena on ollut kutsua erilaisia ihmisiä keskustelemaan suomalaisesta yhteiskunnasta, ihmisestä ja maailmasta ja antaa virikkeitä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Keskusteleva Psykologia -klubin tyylinen avoin ja ymmärtämään pyrkivä keskustelufoorumi on osoittanut tarpeellisuutensa rakentaessaan siltaa ammatillisen, terapeuttisen ja tutkimustoiminnan sekä maallikoiden kysymysten ja näkemysten välille. Vuonna 1995 aloitettu Kauneussalonki-sarja jatkui toista vuotta Runosalonkina. Runosalonki esittelee vuosisatamme keskeistä mestarilyriikkaa. Tavoitteena on tehdä tutuksi klassikoiden elämä, kieli ja maailmankuva sekä heidän teostensa merkitys nykyrunouden kentässä. Runosalongissa kuullaan lisäksi teemaan sopivaa musiikkia. Lokakuussa 1997 julkaistusta Pekka Robert Sundellin ja Helena Tikkasen toimittamasta Keskusteleva Psykologia -kirjasta otettiin marraskuussa 300 kappaleen uusintapainos. Keskusteleva Psykologia -klubi Yhdistyksen toiminta keskittyi jo perinteiseksi muodostuneeseen Keskusteleva Psykologia -klubiin. Syksyllä alkoi keskustelusarjan kahdeksas toimintavuosi. Tilaisuuksien alustajina oli psykologian ja terapian eri suuntauksien edustajien lisäksi yhteiskuntatieteiden, taiteen ja filosofian asiantuntijoita. Pääsymaksua perittiin 20/5 mk. Jäsenille oli ilmainen sisäänpääsy. Kevätkauden viisi tilaisuutta järjestettiin ravintola Kaisaniemessä. Viiteen keskustelutilaisuuteen osallistui yhteensä 335 henkilöä, edellisvuonna 480 henkilöä. Suosituin oli Tunteet ja intohimot - Ihmisluontoa vai kulttuuria?. Vähiten yleisöä toi teema Yksilöllisyyden mahdollisuudet työssä ja työttömyydessä. Lisäksi vuosikokouksessa Balderin salissa puhui Pentti Ikonen aiheesta Nöyryys ja vapaus. Läsnä oli 115 henkilöä. Kevät MYYTIN PSYYKE JA PNEUMA Semiootikko Altti Kuusamo ja psykoanalyytikko Pirkko Siltala. Läsnä 65 henkilöä MITÄ ON HENKISYYS? Juha Olavinen ja filosofi Reijo Wilenius. Läsnä 65 henkilöä YKSILÖLLISYYDEN MAHDOLLISUUDET TYÖSSÄ JA TYÖTTÖMYYDESSÄ Psykoanalyytikko Antero Kiianmaa ja sosiologi Matti Kortteinen. Läsnä 45 henkilöä MUISTI JA MUISTAMISEN TUNNOT Tutkija Kirsti Määttänen ja neuropsykologi Juhani Vilkki. Läsnä 70 henkilöä TUNTEET JA INTOHIMOT - IHMISLUONTOA VAI KULTTUURIA? Kulttuuriantropologi Minna Lahti ja psykologi Petri Näätänen. Läsnä 90 henkilöä. Puheenjohtajina toimivat Helena Tikkanen, Olli Louhimo, Marja-Leena Laesvirta, Petri Meronen ja Olli Louhimo. Valmistelutyöryhmässä olivat mukana Marja-Leena Laesvirta, Olli Louhimo, Petri Meronen, Marita Pippingsköld, Riikka Porra, Vesa Talvitie ja Helena Tikkanen. Syyskauden neljä tilaisuutta pidettiin uudessa paikassa ravintola Lallukassa. Kauden neljään tilaisuuteen osallistui yhteensä 270 kävijää, edellisvuonna 190 kävijää. Suosituin oli kauden viimeinen tilaisuus Minä ja miehet. Vähiten yleisöä toi teema Määrääkö aine henkeä vai päinvastoin?. Syksy HILJAISUUS Mikko Telaranta, pääsihteeri, Kriittinen korkeakoulu Kari Vesala, dosentti, Sosiaalipsykologian laitos

6 Läsnä 70 henkilöä MÄ ÄRÄ ÄKÖ AINE HENKEÄ VAI PÄINVASTOIN? Matti Huttunen LKT, dosentti ja Hasse Karlsson LKT, FM, professori. Läsnä 55 henkilöä KÄTKETYT Ä ÄNET PSYKOTERAPIASSA Mikael Leiman, professori, psykoterapeutti (kognitiivis-analyyttinen terapia) ja Helena Lounavaara-Rintala, psykologi, psykoterapeutti (perheterapia). Läsnä 70 henkilöä MINÄ JA MIEHET Pirkko Hurme, psykologi, psykodraamaohjaaja, psykoterapeutti ja Leena Tarkiainen, psykologi, psykodraamaohjaaja. Läsnä 75 henkilöä. Puheenjohtajina toimivat Leena Tarkiainen, Eeva Iso-Koivisto, Vesa Talvitie ja Olli Louhimo. Valmistelutyöryhmään kuuluivat Eeva Helenius, Eeva Iso-Koivisto, Olli Louhimo, Marita Pippingsköld, Riikka Porra, Vesa Talvitie, Leena Tarkiainen ja Helena Tikkanen. Runosalonki Runosalonki esitteli vuosisatamme keskeisten mestarilyyrikoiden runoutta. Toista vuotta jatkuneen sarjan tarkoituksena on tehdä tutuksi klassikoiden elämä, kieli ja maailmankuva sekä heidän teostensa merkitys nykyrunouden kentässä. Runoilijan persoonallisuuden, tuotannon ja elämänfilosofian perusteella valittiin esitettyihin runoihin sopiva musiikki. Kevään neljä tilaisuutta pidettiin ravintola Kaisaniemessä. Kävijöitä oli yhteensä 202. Suosituin oli kauden viimeinen tilaisuus, joka esitteli Wislawa Szymborskan runoutta. Pääsymaksut olivat sekä kevät- että syyskaudella entiset 25/10 markkaa ja jäsenillä oli ilmainen sisäänpääsy. KEVÄT RUNOILIJA PABLO NERUDA Alustus: kirjailija, kääntäjä Pentti Saaritsa; musiikki: kitaraduo Päivi Mäkinen & Ilona Virokannas ja runoesitys: Minna Kyrönseppä. Läsnä 42 henkilöä RUNOILIJA ANNA AHMATOVA Alustus: kääntäjä Jukka Mallinen; musiikki: pianisti Peter Reynolds ja runoesitys: Minna Kyrönseppä. Läsnä 54 henkilöä HUMALTUNUT HUILU: RIMBAUD, MALLARME JA VERLAINE - lyyrismusiikillinen luento symbolismin alkurakkaudesta Runo- ja musiikkiesitys: kirjallisuudentutkija Kuisma Korhonen ja lausuja Martti Mäkelä. Läsnä 51 henkilöä NOBELRUNOILIJA WISLAWA SZYMBORSKA - Poikki ällistyneen ilman Alustus: Szymborskan runojen suomentaja Liisa Helistö ja musiikki- ja runoesitys: Paavo ja Liisa Helistö. Läsnä 55 henkilöä. Syksyn kolme tilaisuutta pidettiin ravintola Lallukassa. Kävijöitä oli yhteensä 165, edellisvuoden syyskaudella 113. Suosituin oli sarjan ensimmäinen tilaisuus runoilija Octavio Pazista. SYKSY RUNOILIJA OCTAVIO PAZ Alustus: runoilija, kääntäjä Jukka Koskelainen; musiikki: kitaristi Jyrki Myllärinen ja runoesitys: lausuja Virppi Vendell. Läsnä 65 henkilöä RUNOILIJA CHARLES BAUDELAIRE Alustus: kirjallisuudentutkija Kuisma Korhonen; musiikki: pianotaiteilija Minna Pöllänen ja runoesitys: lausuja Martti Mäkelä. Läsnä 50 henkilöä RUNOILIJA SYLVIA PLATH Alustus: kirjailija Anitta Konkka; musiikki: Maija Juuti, sello ja runoesitys: Minna Kyrönseppä. Läsnä 40 henkilöä.

7 Kevät- ja syyskauden tilaisuuksien puheenjohtajina toimivat ja järjestelyistä vastasivat Raija Heljakka ja Elli Arivaara. Jäsenistö ja tiedotus Vuoden 1998 aikana jäsenmaksun maksoi 147 henkilöä (edellisenä vuonna 109 henkilöä). Yhdistyksen jäsenrekisterissä oli vuoden lopulla 211 henkilöä (edellisvuoden lopussa 160 henkilöä). Jäsenmaksu oli edelleen 70 markkaa sekä perhejäsenille 40 markkaa. Jäsenetuna oli ilmainen sisäänpääsy keskustelutilaisuuksiin. Yhdistyksen postituslistaa päivitettiin jokaisessa keskustelutilaisuudessa kiertävällä osoitelistalla. Postituslistan koko oli vuoden lopussa 1020 (950) osoitetta. Kevään ja syksyn ohjelmat postitettiin sekä jäsenille että kaikille postituslistalla oleville. Kevään 1999 ohjelma postitettiin jo joulukuussa. Jäsenmaksut lähetettiin kevään ja syksyn ohjelmien postituksen yhteydessä. Jäsenille lähetettiin lisäksi vuosikokous-, kesäjuhla- sekä marraskuussa pikkujoulukutsu. Postitukset tehtiin talkootyönä. Toiminnasta tiedotettiin lisäksi lähettämällä kustakin keskustelutilaisuudesta tiedotteet tiedotusvälineille ja tilaisuudet saivat huomiota radiossa ja lehdissä. Yhdistyksen A4-kokoinen perusesite tehtiin sekä kevät- että syyskaudeksi. Esitteen painos oli keskimäärin 400 kappaletta. Esite sisälsi katsauksen yhdistyksen toimintaperiaatteisiin ja historiaan, kauden ohjelman sekä hallinnolliset- ja yhteystiedot. Yhdistyksen www-sivut ovat osoitteessa Kotisivuilla ovat yhdistyksen yleistiedot sekä ohjelmat ja jäsenkirjeet kolmen vuoden ajalta. Julkaisutoiminta Keskusteleva psykologia -kirja (ISBN ) julkaistiin Kirjan toimittivat Pekka Robert Sundell ja Helena Tikkanen. Eri alojen asiantuntijoiden puheenvuoroista ja keskusteluista vuosien varrelta koottiin nidottu, 180-sivuinen kirja. Kirjan ensipainos oli 1000 kappaletta ja marraskuussa otettu uusintapainos 300 kappaletta. Kirjaa myytiin yhdistyksen tilaisuuksissa, postitse sekä suurimpien kirjakauppojen kautta. Kirjaa toimitettiin vuoden aikana jälleenmyyjille 118 kappaletta, edellisvuonna 230 kappaletta sekä myytiin yksityishenkilöille 140 kappaletta, edellisvuonna 110 kappaletta. Kirjaa lahjoitettiin, hallituksen jäsenille, toimittajille, alustajille, ilmoittajille sekä muille sidosryhmille yhteensä 142 kappaletta. Vuoden vaihteessa kirjaa oli varastossa 320 kappaletta. Juhlat ja tilaisuudet Perinteinen kesäjuhla järjestettiin lauantaina Laajasalon Lomarannassa merellisessä huvilamiljöössä vapaamuotoisen keskustelun, Taina Lehdon jazzin ja bossanovan, kohtuullisen nautiskelun sekä rantasaunan merkeissä. Osallistujia oli 25. Pikkujoulujuhla järjestettiin Lappi-ravintolassa Itsenäisyyspäivän aattona pohjoisen ruoan ja hillityn nautinnon sekä keskustelun merkeissä. Pikkujoulujuhlaan osallistui 28 henkilöä. Hallinto ja hallitus Vuosikokous pidettiin Balderin salissa (Aleksanterikatu 12). Kahdeksan jäsentä osallistui vuosikokoukseen. Vuosikouksen puheenjohtajaksi valittiin Helena Tikkanen. Vuosikokouksen jälkeen puhui FM, psykoanalyytikko Pentti Ikonen aiheesta Nöyryys ja vapaus. Luento- ja keskustelutilaisuuteen osallistui 115 henkilöä. Vuoden 1998 hallitukseen valittiin yksimielisesti 20 jäsentä: Petri Arvilommi, psykiatri Marjatta Bardy, kasvatussosiologi Eeva Helenius, psykologi Raija Heljakka, fil.yo. Eeva Iso-Koivisto, psykiatri Ismo Järvinen, KTM Marja-Leena Laesvirta, psykologi Anneli Larmo, LKT, psykoanal. Veikko Leväaho, emeritustoimittaja Olli Louhimo, psyk.yo. Petri Meronen, psykologi Jussi Niemi-Pynttäri, lääkäri Marita Pippingsköld, psykiatri Riikka Porra, psykologi Minna Pöllänen, opettaja, pianisti Inkeri Sava, apulaisprofessori

8 Vesa Talvitie, psykologi Leena Tarkiainen, psykologi Irma Tertti, VTM Helena Tikkanen, lääkäri Yhdistyksen hallitus kokoontui kalenterivuoden aikana kuusi kertaa (6) pääosin ravintola Töölönrannassa sekä kerran Raija Heljakan ja Marita Pippingsköldin luona. Kokouksiin osallistui keskimäärin kymmenen henkilöä. Hallituksen kokousten puheenjohtajana toimi Helena Tikkanen ja kerran Eeva Iso-Koivisto. Tilaisuuksien suunnittelusta vastasivat työryhmät. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Helena Tikkanen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Eeva-Iso-Koivisto ja toisena varapuheenjohtajana Marita Pippingsköld sekä sihteerinä, talouden- ja rekisterinhoitajana Ismo Järvinen. Tilintarkastajina jatkoivat Paavo Nikula ja Tuula Vihavainen sekä ensimmäisenä varatilintarkastajana Ari Pitkänen ja toisena Mikko Rantanen. Uudenmaan verovirasto rekisteröi Tulevaisuuden Ystävät ry:n Ly-tunnuksella Yhdistystä ei ole rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi eikä rekisteröidyksi työnantajaksi. Tulevaisuuden Ystävät ry:n toimiala on muualla mainitsemattomat järjestöt ja oikeudellinen muoto aatteellinen yhdistys. Talous Opetusministeriön huhtikuussa myöntämä (8 000) markan toiminta-avustus mahdollisti yhdessä Keskusteleva Psykologia -kirjan nettotuoton, ,55 mk, kanssa yhdistyksen toiminnan rahoittamisen ja jatkumisen. Yhdistyksen kokonaiskulut olivat ,53 (63 630,57) markkaa ja kokonaistuotot ilman toiminta-avustusta olivat ,00 (54 043,00) markkaa. Yhdistys maksoi vuoden 1998 aikana palkkiona sihteeri, talouden- ja rekisterinjoitaja Ismo Järviselle henkilösivukuluineen 5188 mk. Edellisvuonna maksetut hallinnon korvaukset olivat 9100,00 markkaa. Lisäksi Ismo Järviselle maksettiin Keskusteleva Psykologia -kirjan postituskorvauksena 576,45 mk. Edellisvuoden kirjan palkkiot olivat yhteensä 3120 mk. Jäsenmaksutuotot olivat 10870,00 mk (7510 mk), lisäystä 44,7 prosenttia. Keskusteleva Psykologia -sarjan sisäänpääsymaksut olivat 4711,00 mk (3427,20 mk) korotetun pääsymaksun ansiosta. Runosalongin sisäänpääsymaksut olivat 3104,00 mmk (930 mk) lisääntyneiden järjestämiskertojen vuoksi. Järjestelykulujen jälkeen kumpikin keskustelusarja oli alijäämäinen. Keskusteleva Psykologia -kirjan kulut olivat ,45 mk (28 376,68 mk) ja tuotot ,00 mk (38 430,00 mk). Tilikauden alijäämä oli 1868,53 mk (1587,57 mk). Yhdistys joutui ottamaan vuoden lopussa Helena Tikkaselta lyhytaikaisen 3700 markan lainan maksuvalmiuden turvaamiseksi. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 1997 Yleistä Tulevaisuuden Ystävät ry:n toiminnan tarkoituksena on ollut kutsua erilaisia ihmisiä keskustelemaan suomalaisesta yhteiskunnasta, ihmisestä ja maailmasta ja antaa virikkeitä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Keskusteleva Psykologia -klubin tyylinen avoin ja ymmärtämään pyrkivä keskustelufoorumi on osoittanut tarpeellisuutensa rakentaessaan siltaa ammatillisen, terapeuttisen ja tutkimustoiminnan sekä maallikoiden kysymysten ja näkemysten välille. Kevättauon jälkeen syksyllä jatkettiin vuonna 1995 aloitettua Kauneussalonki-sarjaa Runosalonkina. Runosalonki esittelee vuosisatamme keskeistä mestarilyriikkaa. Tavoitteena on tehdä tutuksi klassikoiden elämä, kieli ja maailmankuva sekä heidän teostensa merkitys nykyrunouden kentässä. Runosalongissa kuullaan lisäksi teemaan sopivaa musiikkia. Lokakuussa julkaistiin Pekka Robert Sundellin ja Helena Tikkasen toimittama Keskusteleva psykologia -kirja. Kirjasta otettiin 1000 kappaleen painos. Keskusteleva Psykologia -klubi Yhdistyksen toiminta keskittyi jo perinteiseksi muodostuneeseen Keskusteleva Psykologia -klubiin. Syksyllä alkoi keskustelusarjan seitsemäs toimintavuosi. Tilaisuuksien alustajina oli psykologian ja terapian eri suuntauksien edustajien lisäksi yhteiskuntatieteiden, taiteen ja filosofian asiantuntijoita. Pääsymaksua perittiin keväällä 15/5 mk ja syksyllä 20/5 mk. Jäsenille oli ilmainen sisäänpääsy. Kevätkauden tilaisuudet järjestettiin Ravintola VPK:ssa. Viiteen keskustelutilaisuuteen osallistui yhteensä 480 kävijää. Suosituin oli Eksistentiaalinen ahdistus vai positiivinen ajattelu?. Vähiten yleisöä toi teema Politiikan ja arjen islam.

9 Kevät 1997 ma EKSISTENTIAALINEN AHDISTUS VAI POSITIIVINEN AJATTELU? Kirjailija, Kierkegaard-tutkija Torsti Lehtinen ja psykologi Keijo Tahkokallio LÄsnÄ 140 henkilöä. ti SYMBOLIEN SYNTY JA YLIJÄÄMÄ FM, psykoanalyytikko Juhani Lindell ja FM, semiootikko Altti Kuusamo Läsnä 120 henkilöä. ti MORAALI - YHTEISIÄ TUNTEITA VAI HYVYYDEN TERRORIA? TM, tutkija Petri Järveläinen ja FT Pauli Pylkkö Läsnä 70 henkilöä. ti 8.4. POLITIIKAN JA ARJEN ISLAM FT, tutkija Irmeli Perho ja fil.yo Eeva Leskinen - muslimin näkökulma Läsnä 30 henkilöä. ti SEKSI AMMATTINA VTT, tutkija, Sari Näre ja sosiaalieetikko Kimmo Saares, Diakonissalaitos Läsnä 120 henkilöä. Puheenjohtajina toimivat Vesa Talvitie, Marita Pippingsköld, Pekka Robert Sundell, Olli Louhimo ja Helena Tikkanen. Valmistelutyöryhmässä olivat mukana Iiris Koskinen, Marja-Leena Laesvirta, Olli Louhimo, Riikka Porra, Vesa Talvitie ja Helena Tikkanen.. Syyskauden neljään tilaisuuteen osallistui yhteensä 190 kävijää. Syyskaudella 1996 kävijöitä oli 415. Tilaisuuksien pitopaikaksi vaihtui VPK:n yrittäjän konkurssin vuoksi ravintola Kaisaniemi (Kaisaniementie 6). Paikanvaihdos saattoi osaltaan vähentää kävijämäärää noin puolella edellisvuoteen verrattuna. Suosituin oli ensimmäinen tilaisuus Miksi elokuvat ovat tärkeitä?. SYKSY 1997 ti MIKSI ELOKUVAT OVAT TÄRKEITÄ? Psykoanalyytikko Anneli Larmo ja elokuvakriitikko Helena Ylänen Läsnä 60 henkilöä. ke URHEILU MINUSSA JA MINÄ URHEILUSSA FT, filosofi Jyri Puhakainen ja valmentaja Alpo Suhonen Läsnä 25 henkilöä. ti EVOLUUTIO JA MORAALISET TUNTEET -PSYYKEN EVOLUUTIO VTM, tutkija Heikki Sarmaja ja psykoterapeutti Päivikki Viinisalo. Läsnä 55 henkilöä. ti USKOLLISUUS JA USKOTTOMUUS Kirkon perheasiainkeskuksen pääsihteeri, perheterapeutti ja Martti Esko ja psykologian maisteri Hilkka Huopainen Läsnä 55 henkilöä. Puheenjohtajina toimivat Petri Meronen, Vesa Talvitie, Marjatta Bardy ja Olli Louhimo. Valmistelutyöryhmään kuuluivat Marjatta Bardy, Eeva Helenius, Iiris Koskinen, Marja-Leena Laesvirta, Olli Louhimo, Riikka Porra, Vesa Talvitie ja Helena Tikkanen.

10 Runosalonki Taiteen ja taiteen tekemisen keskustelufoorumi Kauneussalonki muuttui kevättauon jälkeen syksyllä Runosalongiksi, joka esittelee vuosisatamme keskeisten mestarilyyrikoiden runoutta. Sarjan tarkoituksena on tehdä tutuksi klassikoiden elämä, kieli ja maailmankuva sekä heidän teostensa merkitys nykyrunouden kentässä. Runoilijan persoonallisuuden, tuotannon ja elämänfilosofian perusteella valittiin esitettyihin runoihin sopiva musiikki. Syksyn kolme tilaisuutta pidettiin ravintola Kaisaniemessä (Kaisaniementie 6). Kävijöitä oli yhteensä 113. Suosituin oli sarjan ensimmäinen tilaisuus, joka esitteli Eeva-Liisa Mannerin runoutta. SYKSY 1997 ke RUNOILIJA EEVA-LIISA MANNER FT, kirjallisuuden tutkija Tuula Hökkä sellisti Sanna Palas: otteita Bachin soolosellosarjoista Läsnä 52 henkilöä. ti RUNOILIJA RAINER MARIA RILKE FT, Rilken kirjeiden suomentaja Liisa Enwald musiikki Julius Heikkilä Läsnä 35 henkilöä ke RUNOILIJA TOMAS TRANSTRÖMER Runoilija Panu Tuomi Lauluyhtye Lumen valo: Monteverdin madrigaali Läsnä 26 henkilöä. Tilaisuuksien puheenjohtajina toimivat ja järjestelyistä vastasivat Raija Heljakka ja Elli Arivaara. Jäsenistö ja tiedotus Vuoden 1997 aikana jäsenmaksun maksoi 109 henkilöä, edellisenä vuonna 103 henkilöä. Yhdistyksen jäsenrekisterissä oli vuoden lopulla 160 henkilöä. Jäsenmaksu oli edelleen 70 markkaa sekä perhejäsenille 40 markkaa. Jäsenetuna oli ilmainen sisäänpääsy keskustelutilaisuuksiin. Yhdistyksen postituslistaa päivitettiin jokaisessa keskustelutilaisuudessa kiertävällä osoitelistalla. Postituslistan koko oli vuoden lopussa 950 osoitetta. Postituslista karttui myös kirjatilausten myötä. Kevään ja syksyn ohjelmat postitettiin sekä jäsenille että kaikille postituslistalla oleville. Kevään 1998 ohjelma postitettiin jo joulukuussa. Jäsenmaksut lähetettiin kevään ja syksyn ohjelmien postituksen yhteydessä. Jäsenille lähetettiin lisäksi vuosikokous-, kesäjuhla- sekä marraskuussa pikkujoulukutsu. Postitukset tehtiin talkootyönä. Toiminnasta tiedotettiin lisäksi lähettämällä kustakin keskustelutilaisuudesta tiedotteet tiedotusvälineille ja tilaisuudet saivat huomiota radiossa ja lehdissä. Yhdistyksen A4-kokoinen perusesite tehtiin sekä kevät- että syyskaudeksi. Esitteen painos oli keskimäärin 350 kappaletta. Esite sisälsi katsauksen yhdistyksen toimintaperiaatteisiin ja historiaan, kauden ohjelman sekä hallinnolliset- ja yhteystiedot. Yhdistyksen www-sivut ovat osoitteessa Kotisivuilla ovat yhdistyksen yleistiedot sekä ohjelmat ja jäsenkirjeet kahden vuoden ajalta. Yleisökysely Syksyn postituksen yhteydessä lähetettiin A4-kokoinen yleisökyselylomake, jossa tiedusteltiin tilaisuuksiin osallistujien taustaa ja yhdistyksen toimintaa koskevia mielipiteitä sekä ehdotuksia. Kyselyyn vastasi vajaat 5 % eli 44 henkilöä. Julkaisutoiminta Keskusteleva psykologia -kirja (ISBN ) julkaistiin Kirjan toimittivat Pekka Robert Sundell ja Helena Tikkanen. Eri alojen asiantuntijoiden puheenvuoroista ja keskusteluista vuosien varrelta koottiin nidottu, 180-sivuinen kirja. Kirjan painos oli 1000 kappaletta. Kirjaa myytiin yhdistyksen tilaisuuksissa, postitse sekä suurimpien kirjakauppojen kautta.

11 Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin sairaala Mehiläisessä. Päivätilaisuudessa alustivat Elina Mäenpää-Reenkola aiheesta Diana - itsenäisyyskö hengenvaara? ja iltatilaisuudessa Pirkko Siltala aiheesta Diana-myytti: metsästäjä ja metsästetty. Tilaisuuksiin lähetettiin kutsut 120 lehteen tai toimittajalle, 83 Keskusteleva Psykologia -klubin alustajalle sekä kaikille yhdistyksen jäsenille. Päivätilaisuuteen osallistui 15 henkilöä ja iltatilaisuuteen 35 henkilöä. Keskusteleva Psykologia -kirjan sisältö: Pentti Ikonen: Ideologiat, psykoanalyysi ja narsismi Risto Vuorinen: Minä ja minuus: missä ihminen kohtaa itsensä? Klaus Weckroth: Minä ja minuus Pirkko Siltala: Psykosomatiikka Lars Hertzberg: Onko psykosomaattisissa ilmiöissä jotain paradoksaalista? Matti Hyrck: Ihmismieli ja Jumalan kokeminen Eero Rechardt ja Pentti Ikonen: Häpeälamaannuksen kliininen merkitys Timo Airaksinen: Raja, Sade ja perversio Esa Roos: Rajojen rikkomisen inho ja lumo - perversion psykologiaa Pirkko Siltala: Rakkauden ja kuoleman jännitteessä Elina Mäenpää-Reenkola: Naisen viha, kosto ja syyllisyys Suvi Ronkainen: Naisistako raivottaria? Naisen viha, syyllisyys ja häpeä Eero Rechardt: Paha meissä ja maailmassa. Kirjaa toimitettiin vuoden aikana jälleenmyyjille 230 kappaletta sekä myytiin yksityishenkilöille 110 kappaletta. Kirjaa lahjoitettiin kirjoittajille, hallituksen jäsenille, toimittajille, KPK-työryhmän jäsenille, alustajille ja ilmoittajille yhteensä 240 kappaletta. Vuoden vaihteessa kirjaa oli varastossa 420 kappaletta. Juhlat ja tilaisuudet Perinteinen kesäjuhla järjestettiin lauantaina Laajasalossa Helsinki-Tallinna-seuran Villa Furuvikissa merellisessä huvilamiljöössä vapaamuotoisen keskustelun, tanssin, kohtuullisen nautiskelun sekä rantasaunan merkeissä. Osallistujia oli 30. Pikkujoulujuhla järjestettiin ravintola Nostalgiassa ruoan ja hillityn nautinnon sekä keskustelun merkeissä. Pikkujoulujuhlaan osallistui 25 henkilöä. Hallinto ja hallitus Vuosikokous pidettiin ravintola VPK:ssa (Albertinkatu 29). Osallistujia oli 12. Vuosikouksen puheenjohtajaksi valittiin Helena Tikkanen. Vuosikokouksen jälkeen puhui tekniikan tohtori, professori Eero Paloheimo tulevaisuuden visioista ja ajan hengestä yhdistyksen perustamisaikoihin sekä uudesta kirjastaan Syntymättömien sukupolvien Eurooppa. Paikalla oli 27 henkilöä. Vuosikokouksen valitsemat uuden hallituksen jäsenet olivat: Petri Arvilommi, lääkäri Marjatta Bardy, kasvatussosiologi Eeva Helenius, psykologi Raija Heljakka, Fil.yo. Ismo Järvinen, KTM (siht.) Iiris Koskinen, TM (vpj.) Marja-Leena Laesvirta, psykologi Veikko Leväaho, emeritustoimittaja Olli Louhimo, psyk.yo. Petri Meronen, psykologi (vpj.) Marita Pippingsköld, psykiatri Riikka Porra, psykologi Pekka Robert Sundell, filosofian harrastaja Vesa Talvitie, psykologi Helena Tikkanen, lääkäri (pj.). Yhdistyksen hallitus kokoontui kalenterivuoden aikana kuusi kertaa pääosin eri ravintoloissa ja kaksi kertaa Raija Heljakan luona. Kokouksiin osallistui keskimäärin kahdeksan henkilöä. Hallituksen kokousten puheenjohtajana toimi Helena Tikkanen. Tilaisuuksien suunnittelusta vastasivat työryhmät. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Helena Tikkanen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Petri Meronen ja toisena varapuheenjohtajana Iiris Koskinen sekä sihteerinä, talouden- ja rekisterinhoitajana Ismo Järvinen. Tilintarkastajina jatkoivat Paavo Nikula ja Tuula Vihavainen sekä varalla Ari Pitkänen ja Risto Kekkonen.

12 Talous Opetusministeriön kesäkuussa myöntämä markan (edellisenä vuonna mk) toiminta-avustus mahdollisti yhdistyksen toiminnan rahoittamisen ja jatkumisen. Yhdistyksen kokonaiskulut olivat ,57 markkaa (21 450,88 mk) ja kokonaistuotot ilman toiminta-avustusta olivat ,00 markkaa (14 491,90 mk). Yhdistys maksoi vuoden 1997 aikana palkkioita vuosien 1996 ja 1997 toimihenkilöille yhteensä markkaa. Sihteeri, taloudenrekisterin- ja postitushoitaja Ismo Järviselle maksettiin 6050 markkaa, johon sisältyi 1500 mk kertakorvaus kirjan postitustyöstä ja Raija Heljakalle pöytäkirjan pitämisestä 150 markkaa. Pekka Robert Sundellille maksettiin kirjan toimituspalkkiota 1500 markkaa. Vuoden 1996 toimihenkilöiden palkkioina maksettiin sihteeri ja taloudenhoitaja Ismo Järviselle 2750 markkaa ja rekisterinhoitaja Ulla Eroselle 1000 markkaa sekä pöytäkirjanpidosta Vesa Talvitielle 150 markkaa. Jäsenmaksutuotot olivat 7510 markkaa (7400 mk), lisäystä yhdeksän prosenttia. Keskusteleva Psykologia -sarjan sisäänpääsymaksut 3427,20 markkaa (4446,10 mk), laskua 23 prosenttia vähentyneiden osallistujien vuoksi. Syksyn kolmen Runosalongin sisäänpääsymaksut olivat 930 markkaa. Keskusteleva Psykologia -kirjan kulut olivat ,68 markkaa ja tuotot ,00 markkaa. Tilikauden alijäämä oli 1587,57 markkaa (ylijäämä 2988,02 mk), laskua edellisestä vuodesta 153 prosenttia. Yhdistyksen vuoden lopun rahavarat ja ainoa omaisuuserä, 6504,20 markkaa (7268,08 mk), turvaavat kevätkaudella toiminnan jatkumisen. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 1996 Yleistä Tulevaisuuden Ystävät ry:n toiminnan tarkoituksena on ollut kutsua erilaisia ihmisiä keskustelemaan suomalaisesta yhteiskunnasta, ihmisestä ja maailmasta ja antaa virikkeitä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Keskusteleva Psykologia -klubin tyylinen avoin ja ymmärtämään pyrkivä keskustelufoorumi on osoittanut tarpeellisuutensa rakentaessaan siltaa ammatillisen, terapeuttisen ja tutkimustoiminnan sekä maallikoiden kysymysten ja näkemysten välille. Vuonna 1996 jatkettiin keväällä 1995 aloitettua Kauneussalonki - keskustelua taiteesta yhteistyässä Helsingin Taidehallin kanssa. Tilaisuuksien tavoitteena on ollut pohtia taiteen tekijän ja sen kokijan vuorovaikutusta ja taide-elämyksen merkitystä. Keskusteleva Psykologia -klubi Yhdistyksen toiminta keskittyi jo perinteiseksi muodostuneeseen Keskusteleva Psykologia -klubiin. Syksyllä alkoi keskustelusarjan kuudes toimintavuosi onnistuneesti ja aktiivisesti. Tilaisuuksien alustajina oli psykologian ja terapian eri suuntauksien edustajien lisäksi yhteiskuntatieteiden, taiteen ja filosofian asiantuntijoita. Pääsymaksua perittiin kulujen peittämiseksi 15 mk/ 5mk ja jäsenetuna oli ilmainen sisäänpääsy. Muutamien tilaisuuksien suuri suosio kertoi, millaisten aiheiden ja ongelmien pohtiminen on tärkeää varsinkin nykyisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen muutoksen aiheuttamassa epävarmuudessa. Kevätkauden tilaisuudet järjestettiin tiistaisin perinteiseen tapaan Ravintola VPK:ssa. Neljään keskustelutilaisuuteen osallistui yhteensä noin 400 henkilää. Suosituin oli Masennus-teema, jolla oli peräti 160 kuulijaa ja 40 jäi ovien ulkopuolelle ravintolan tultua täyteen. Narsismi-tilaisuus kiinnosti 140 henkilää. Vähiten yleisää, 25 henkilää, toi teema Mitä on suomalaisuus?. Kevät MASENNUS - AIVOKEMIAA VAI SUREMATONTA SURUA Alustajina dosentti Matti Huttunen ja psykoanalyytikko Gustav Schulman MITÄ ON SUOMALAISUUS? Alustajana professori Anna-Leena Siikala 2.4. TIETOISUUS JA TIEDOSTAMATON Alustajina psykoanalyytikko Turo Reenkola ja filosofi, FT Antti Revonsuo NARSISMIN OLEMUKSESTA - autoerotiikasta ja objektisuhteista sekä itsensä rakastamisestaalustajina dosentti Martti Lindqvist ja psykoanalyytikko Lars-

13 Johan Schalin Puheenjohtajina toimivat Petri Arvilommi, Vesa Talvitie, Olli Louhimo ja Helena Tikkanen. Valmistelutyäryhmässä olivat mukana Petri Arvilommi, Olli Louhimo, Riikka Porra, Vesa Talvitie ja Helena Tikkanen. Syyskauden neljään tilaisuuteen osallistui yhteensä 415 henkilää. Naisen viha ja syyllisyys-aiheella oli 140 kuulijaa ja ovien ulkopuolelle jäi noin 40. Toiseksi suosituin oli Pahuus, jolla oli 130 kuulijaa. Mikäli jatkossa jää ovien ulkopuolelle paljon ihmisiä, joudumme miettimään siirtymistä toiseen tilaan. Syyskauden pienin osanotto, 60 henkilöä, oli teemalla Kuolemisen halu - kuolemisen oikeus 60 henkilällä. Syksy KUOLEMISEN HALU - KUOLEMISEN OIKEUS - itsemurhaviestit ja tietoisuus kuolemasta Alustajina dosentti, YT Irmeli Järventie ja filosofi, FM Reijo Kupiainen MUUTOS PERHEESSÄ Alustajina psykoanalyytikko, perheterapeutti Esko Varilo ja psykologisen antropologian dosentti Anna-Maria Viljanen NAISEN VIHA JA SYYLLISYYS Alustajina psykoanalyytikko Elina Reenkola ja sosiaalipsykologi Suvi Ronkainen PAHUUS Alustajina ohjelmajohtaja, dosentti Olli Alho ja psykoanalyytikko Eero Rechardt. Puheenjohtajina toimivat Vesa Talvitie, Petri Arvilommi, Riikka Porra ja Iiris Koskinen. ValmistelutyÄryhmään kuuluivat Petri Arvilommi, Iiris Koskinen, Marja-Leena Laesvirta, Riikka Porra, Olli Louhimo, Pekka Robert Sundell, Vesa Talvitie ja Helena Tikkanen. Kauneussalonki Yhdistyksen toimintaa laajennettiin taiteen puolelle ja pitkäaikaisen suunnittelun tuloksena lähti käyntiin keväällä 1995 Kauneussalonki - keskustelua taiteesta yhteistyässä Helsingin Taidehallin kanssa. Tilaisuuksien tavoitteena oli pohtia taiteen tekijän ja sen kokijan vuorovaikutusta ja taide-elämyksen merkitystä. Keskustelutilaisuudet pyrittiin liittämään aiheeltaan kulloiseenkin taidenäyttelyyn. Taidehallin klubin ravintola muuttui ruokaravintolaksi ja tilaisuudet järjestettiin näyttelytilassa kuvien keskellä. Pääsymaksuna oli Taidehallin näyttelyn sisäänpääsymaksu ja jäsenetuna ilmainen sisäänpääsy. Kevään neljä tilaisuutta pidettiin Helsingin Taidehallissa. Osallistujia oli yhteensä 140 henkilää. Suosituin aihe oli Groteski-teema, joka kiinnosti 70 henkilää. Vähiten kiinnosti kevään ensimmäinen aihe Kuvan kieli, jota kuuli 20 henkilää. Kevät KUVAN KIELI Alustajina psykologi Petri Meronen, taidemaalari Petri Hytönen ja taidemaalari Hannele Kumpulainen GROTESKI - liioittelun estetiikka Alustajina taidehistorioitsija Arja Elovirta ja toimittaja Jukka Mallinen 31.3 TAIDE JA VALTA Alustajina toimittaja Jertta Roos ja taidehallinjohtaja Timo Valjakka TAKAISIN LUONTOON? Alustajina vs. professori, biologi Yrjä Haila ja rehtori, taiteilija Ilkka Juhani Takalo-Eskola Tilaisuuksien puheenjohtajina toimivat Raija Heljakka, Timo Valjakka, Marjatta Bardy ja Anu Pesonen. Valmistelutyäryhmässä olivat

14 mukana Marjatta Bardy, Petri Meronen, Anu Pesonen, Helena Tikkanen ja Helsingin Taidehallin edustajana Timo Valjakka. Syksyn kolme tilaisuutta järjestettiin Helsingin Taidehallissa taidenäyttelyn keskellä. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 75 henkilöä. Suosituin oli Keskeytetty myytti -tilaisuus, johon osallistui 30 henkilää. Heikoimman osanoton, 20 henkilää, sai teema Taide ja ajattelun kauneus. Syksy TAIDE JA AJATTELUN KAUNEUS Alustajina tutkija Erna Oesch ja runoilija Risto Ahti TAIDE TÄSSÄ TILASSA Alustajina taiteilija/rehtori Päivi Bjärkenheim ja runoilija/kriitikko Jukka Koskelainen KESKEYTETTY MYYTTI Alustajina tutkija Janne Porttikivi ja psykiatri Heikki Majava Puheenjohtajina toimivat Raija Heljakka, Timo Valjakka ja Petri Meronen. Valmistelutyäryhmässä olivat mukana Marjatta Bardy, Raija Heljakka, Petri Meronen ja Timo Valjakka. Vuoden 1996 Kauneussalonki-sarjan tilaisuuksiin osallistui kaiken kaikkiaan vähemmän ihmisiä kuin edellisenä vuonna. Osasyynä saattoi olla siirtyminen klubi-henkisestä ravintolasta näyttelytiloihin. Kiinnostavien ja ajankohtaisten aiheiden kehittely ei nykyisessä muodossa kantanut toimintaa eteenpäin ja Helsingin Taidehallin aloitteesta yhteistyö lopetettiin. Päätettiin pitää luova uusiutumistauko kevätkaudella 1997 ja etsiä uusia yhteistyäkumppaneita ja toimintamuotoja. Jäsenistö ja tiedotus Vuoden 1996 aikana jäsenmaksun maksoi 103 henkilää, edellisenä vuonna 63 henkilää. Yhdistyksen jäsenrekisterissä oli vuoden lopulla 140 henkilää. Jäsenmaksu oli edelleen 70 markkaa sekä perhejäsenille 40 markkaa. Jäsenetuna oli ilmainen sisäänpääsy keskustelutilaisuuksiin. Yhdistyksen postituslistaa päivitettiin jokaisessa keskustelutilaisuudessa kiertävällä osoitelistalla. Postituslistan koko oli vuoden lopussa 850 osoitetta. Kevään ja syksyn ohjelmat postitettiin sekä jäsenille että kaikille postituslistalla oleville. Kevään 1997 ohjelma postitettiin jo joulukuussa. Jäsenmaksut lähetettiin kevään ja syksyn ohjelmien postituksen yhteydessä. Jäsenille lähetettiin lisäksi vuosikokouskutsu, kesäjuhlakutsu sekä marraskuussa pikkujoulukutsu. Postitukset tehtiin talkootyänä. Toiminnasta tiedotettiin lisäksi lähettämällä kustakin keskustelutilaisuudesta tiedotteet tiedotusvälineille ja tilaisuudet saivat huomiota radiossa ja lehdissä. Lisäksi ohjelmat kiinnitettiin sopivien oppilaitosten ilmoitustauluille ja lähetettiin sähköpostin uutisryhmiin. Yhdistyksen esite saatettiin keväällä ajan tasalle. Esite sisälsi katsauksen yhdistyksen toimintaperiaatteisiin ja historiaan, kauden ohjelman sekä hallinnolliset- ja yhteystiedot. Yhdistyksen www-sivut ovat osoitteessa Kotisivuilla ovat yhdistyksen yleistiedot, ohjelmat ja jäsenkirjeet. Julkaisutoiminta Keskusteleva Psykologia-raporttikirjan työryhmään kuuluivat Petri Arvilommi, Iiris Koskinen, Pekka Robert Sundell ja Helena Tikkanen. Kirjaan on luvannut kirjoittaa 13 eri tekijää yhteensä yhdeksästä aiheesta yhteensä 15 artikkelia vuosilta Osa artikkeleista on jo saatu tekijöiltä. Osaan on materiaalina käytetty nauhoitettujen esitelmien pohjalta työstettyjä tekstejä. Kirjan painaminen siirtyi vuoden 1997 helmi-maaliskuulle. Kustannusten kattamiseen sovittiin käytettävän yhdistyksen varoja enintään 9000 mk ja loput päätettiin hankkia tuki-ilmoituksilla. Juhlat ja tilaisuudet Perinteinen kesäjuhla järjestettiin Helsingin Vartiosaaressa merellisessä huvilamiljöössä vapaamuotoisen keskustelun, kohtuullisen nautiskelun sekä rantasaunan merkeissä. Osallistujia oli 30. Jäsenistön talvijuhla eli pikkujoulut järjestettiin ravintola Konstan Möljässä Hietalahdessa Itsenäisyyspäivänä hillityn nautinnon ja keskustelun merkeissä. Pikkujouluihin osallistui 25 henkilöä. Muuta Keskustelutilaisuudet jatkuivat luontevasti Ravintola VPK:ssa klubi-hengessä. Audiovisuaalisia välineitä saatiin tarvittaessa lainaksi Taidehallilta. Tulevaisuuden selviytymiskeinot -seminaariin ei riittänyt taloudellisia eikä henkilöresursseja.

15 Yhdistysrekisteri hyväksyi yhdistyksen sääntömuutoksen. Muutoshakemus oli lähetetty Muutetut pykälät 4 ja 5 kuuluvat seuraavasti: 4. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, sekä ottaa taloudenhoitajan, sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään 5 hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus kutsutaan kokoon vähintään 7 päivää ennen kokousta henkilökohtaisella kutsulla. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintäin 5 jäsentä ovat paikalla. 5. Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja tai sihteeri kukin yksin tai hallituksen määräämä muu yhdistyksen toimihenkilö yksin. Hallinto ja hallitus Vuosikokous pidettiin Atelje-ravintolassa (Arkadiankatu 14). Osallistujia oli 10. Vuosikouksen puheenjohtajaksi valittiin Helena Tikkanen. Kokouksen lopuksi Marjatta Bardy esitelmöi aiheesta Taide tiedon lähteenä ja Petri Meronen esitti kommenttipuheenvuoron. Paikalla oli yhteensä 13 henkilöä keskustelemassa taiteen ja tieteen eroista. Vuosikokouksen valitsemat uuden hallituksen jäsenet olivat: Petri Arvilommi, lääkäri, Marjatta Bardy, kasvatussosiologi, Raija Heljakka, fil.yo., Ismo Järvinen, KTM, Jyrki Kiiskinen, kirjailija, Iiris Koskinen, TM, Marja-Leena Laesvirta, psykologi, Veikko Leväaho, emeritustoimittaja, Olli Louhimo, psyk.yo., Petri Meronen, psykologi, Anu Pesonen, psyk.yo., Riikka Porra, psykologi, Mikko Saikku, tutkija, Pekka Sundell, filosofian harrastaja, Vesa Talvitie, psykologi ja Helena Tikkanen, lääkäri. Yhdistyksen hallitus kokoontui kalenterivuoden aikana kuusi kertaa pääosin Ravintola Kaapelissa ja Raija Heljakan luona sekä vuoden alussa Ravintola VilliViinissä Kokouksiin osallistui keskimäärin kahdeksan henkilöä. Hallitusten kokousten puheenjohtajina toimivat Helena Tikkanen neljä kertaa ja Petri Meronen kaksi kertaa. Lisäksi neljä eri työryhmää suunnittelivat keskustelutilaisuudet. Tilintarkastajina toimivat Paavo Nikula ja Tuula Vihavainen sekä varalla Ari Pitkänen ja Risto Kekkonen. Talous Opetusministeriön kesäkuussa myöntämä markan toiminta-avustus mahdollisti yhdistyksen juoksevan toiminnan rahoittamisen ja jatkumisen. Yhdistyksen kokonaiskulut ilman poistoja olivat 21450,88 markkaa, lisäystä 20 prosenttia, ja kokonaistuotot ilman toiminta-avustusta olivat 14491,90 markkaa, edellisenä vuonna 10510,30 markkaa. Yhdistys maksoi vuoden 1996 aikana palkkioita yhteensä 4576 markkaa sosiaalikuluinen vuoden 1995 toimihenkilöille. Sihteeri ja taloudenhoitaja Ismo Järviselle maksettiin 2800 markkaa, rekisterinhoitaja Ulla Eroselle 1000 markkaa, Petri Meroselle kolmen kokouksen pöytäkirjan pitämisestä 450 markkaa ja Olli Louhimolle yhden kokouksen pöytäkirjanpidosta 150 markkaa. Palkkioperusteet olivat samat kuin edellisenä vuonna. Jäsenmaksutuotot olivat 7400 markkaa, kasvua edellisestä vuodesta 3150 markkaa. Keskusteleva Psykologia -sarjan sisäänpääsymaksut 4446,10 markkaa, edellisenä vuonna 3073,10 markkaa. Sisäänpääsymaksuja kasvattivat lisääntynyt osanottajamäärä sekä jäsenistön ulkopuoliset henkilöt. Ylijäämää kertyi 2988,02 markkaa, kasvua edellisestä vuodesta 20 prosenttia. Yhdistyksen vuoden lopun rahavarat, 7268,08 markkaa, mahdollistavat raportin painamisen ja turvaavat kevätkaudella toiminnan jatkumisen.

16 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1995 Yleistä Tulevaisuuden Ystävät ry:n toiminnan tarkoituksena on ollut kutsua erilaisia ihmisiä keskustelemaan suomalaisesta yhteiskunnasta, ihmisestä ja maailmasta ja antaa virikkeitä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Keskusteleva Psykologia -klubin tyylinen avoin ja ymmärtämään pyrkivä keskustelufoorumi on osoittanut tarpeellisuutensa rakentaessaan siltaa ammatillisen, terapeuttisen ja tutkimustoiminnan sekä maallikoiden kysymysten ja näkemysten välille. Keväällä 1995 aloitettiin Kauneussalonki - keskustelua taiteesta yhteistyässä Helsingin Taidehallin kanssa. Tilaisuuksien tavoitteena on pohtia taiteen tekijän ja sen kokijan vuorovaikutusta ja taideelämyksen merkitystä. Keskusteleva Psykologia -klubi Yhdistyksen toiminta keskittyi jo perinteiseksi muodostuneeseen Keskusteleva Psykologia -klubiin. Syksyllä alkoi keskustelusarjan viides toimintavuosi onnistuneesti ja aktiivisesti. Tilaisuuksien alustajina oli psykologian ja terapian eri suuntauksien edustajien lisäksi yhteiskuntatieteiden, taiteen ja filosofian asiantuntijoita. Kevätkauden tilaisuudet järjestettiin tiistaisin perinteiseen tapaan Taidehallin Klubilla. Neljään keskustelutilaisuuteen osallistui yhteensä 400 henkilää. Suosituin oli Rakkaus-teema, joka kiinnosti peräti 180 osallistujaa. Miehen elämää miesten kertomana -tilaisuus kiinnosti 100 henkilöä. Kevätkausi Miksi kirjoja kirjoitetaan - miksi kirjoja luetaan? Alustajina kirjailijana Bo Carpelan ja lukijana Jan Blomstedt Miehen elämää miesten kertomana Alustajina miesryhmän vetäjä, pastori Lasse Reijomaa ja sosiologi, dosentti Tommi Hoikkala Kuva - halu Alustajina valokuvaaja Merja Salo ja filosofi Pia Sivenius Rakkaus Alustajina filosofi Thomas Wallgren ja fil.lis., psykoanalyytikko Pirkko Siltala (Claes Andersson joutui perumaan osallistumisensa ministerikiireidensä vuoksi.) Puheenjohtajina toimivat Vesa Talvitie, Helena Tikkanen, Olli Louhimo ja Pekka Robert Sundell. Valmistelutyäryhmässä olivat mukana Jyrki Kiiskinen, Olli Louhimo, Petri Meronen, Riikka Porra, Pekka Robert Sundell ja Vesa Talvitie. Syyskauden tilaisuudet siirrettiin Ravintola VPK:hon osoitteeseen Albertinkatu 29. Neljään tilaisuuteen osallistui yhteensä 250 henkilöä. Järjestäjien yllätykseksi Järjestelmällisen väkivallan seurauksista oli kiinnostunut vain 20 henkilää. Syyskauden suosituin tilaisuus oli Veikko Tähkän Mielen rakentumisesta, johon osallistui 90 henkilöä. Syyskausi Järjestelmällisen väkivallan seurauksista Alustajina Suomen Pakolaisavun konsultoiva psykologi Ann-Christine Qvarström ja Kidutettujen kuntoutusklinikan ylilääkäri Jaana Föhr Mielen rakentumisesta

17 Alustajana psykiatrian emeritusprofessori Veikko Tähkä Metafora, vuorovaikutus ja ajattelu Alustajina psykoanalyytikko Henrik Enckell ja fil.tri, apulaisprofessori Pirkko Nuolijärvi Miten kuva eheyttää? Alustajina kuvataideterapeutit Kukka Nopola ja Merja Kivelä. Puheenjohtajina toimivat Pekka Robert Sundell, Riikka Porra, Vesa Talvitie ja Iiris Koskinen. Valmistelutyöryhmässä olivat mukana Iiris Koskinen, Olli Louhimo, Riikka Porra, Lauri Seppo, Pekka Robert Sundell, Helena Tikkanen ja Vesa Talvitie. Kauneussalonki Yhdistyksen toimintaa laajennettiin taiteen puolelle ja pitkäaikaisen suunnittelun tuloksena lähti käyntiin keväällä Kauneussalonki - keskustelua taiteesta yhteistyössä Helsingin Taidehallin kanssa. Tilaisuuksien tavoitteena on pohtia taiteen tekijän ja sen kokijan vuorovaikutusta ja taide-elämyksen merkitystä. Kevään kolme keskustelutilaisuutta pidettiin ravintola Taidehallin klubissa. Keskustelutilaisuuksiin osallistui 145 henkilää. Suosituin oli ensimmäinen sarjan tilaisuus Meidän jokapäiväinen kauneutemme, johon osallistui 50 henkilöä. Kevätkausi Meidän jokapäiväinen kauneutemme Alustajina semiootikko Altti Kuusamo ja tohtori Minna Uotila 4.4. Kuinka kuvaa katsotaan? Tanssija Reijo Kela ja taidemaalari Juhana Blomstedt 9.5. Miksi näen niin kuin näen? Alustajina taidemaalari Harald Arnkill ja tutkija Riikka Stewen Puheenjohtajina toimivat Anne Eronen, Timo Valjakka ja Petri Meronen. Tyäryhmässä olivat Ismo Järvinen, Petri Meronen, Pekka Robert Sundell, Vesa Talvitie sekä Taidehallin edustajana johtaja Timo Valjakka. Syksyn kolme tilaisuutta järjestettiin Helsingin Taidehallissa taidenäyttelyn keskellä. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 95 henkilää. Suosituin oli Ihmisen kuvat -tilaisuus, johon osallistui 50 henkilää. Syyskausi Pyhä arki Alustajina taiteilijat Lea ja Pekka Kantonen sekä fil.lis. Veikko Anttonen Faustin perilliset Alustajina tutkija Ilpo Helen ja kirjailija Jyrki Kiiskinen Ihmisen kuvat Alustajina tutkijat Leena Ahtola-Moorehouse ja Marjatta Bardy

18 Puheenjohtajina toimivat Anu Pesonen, Petri Meronen ja Raija Heljakka. Valmistelutyöryhmään osallistuivat Marjatta Bardy, Jyrki Kiiskinen, Petri Meronen, Anu Pesonen, Pekka Robert Sundell, Vesa Talvitie, Helena Tikkanen ja Timo Valjakka. Jäsenistö ja tiedotus Vuoden 1995 aikana jäsenmaksun maksoi 63 henkilöä, edellisenä vuonna 91 henkilöä. Yhdistyksen jäsenrekisterissä oli vuoden lopulla 130 henkilöä. Jäsenmaksu oli edelleen 70 markkaa sekä perhejäsenille 40 markkaa. Jäsenetuna oli ilmainen sisäänpääsy keskustelutilaisuuksiin. Yhdistyksen postituslistaa päivitettiin jokaisessa keskustelutilaisuudessa kiertävällä osoitelistalla, jonka henkilämäärä vaihteli välillä Kevään ja syksyn ohjelmat postitettiin sekä jäsenille että kaikille postituslistalla oleville. Jäsenmaksut lähetettiin keväällä ja syksyllä kesän toiminnasta kertovan tiedotuskirjeen ja syksyn ohjelmien yhteydessä. Jäsenille lähetettiin lisäksi vuosikokouskutsu ja sekä marraskuussa pikkujoulukutsu. Vuosikokouksen jälkeen lähetettiin tiedote kaikille jäsenrekisterissä oleville henkilöille uuden hallituksen kokoonpanosta sekä uudesta Kauneussalonki-ohjelmasta. Postitukset tehtiin talkootyänä. Toiminnasta tiedotettiin lisäksi lähettämällä kustakin keskustelutilaisuudesta tiedotteet tiedotusvälineille ja tilaisuudet saivat huomiota radiossa ja lehdissä. Lisäksi ohjelmat kiinnitettiin sopivien oppilaitosten ilmoitustauluille ja lähetettiin sähkäpostin uutisryhmiin. Juhlat ja tilaisuudet Perinteinen kesäjuhla järjestettiin Helsingin Laajasalossa Villa Furuvikissa merellisessä huvilamiljöössä vapaamuotoisen keskustelun, kohtuullisen nautiskelun, Platonin Pidot -henkisen ohjelman sekä rantasaunan merkeissä. Osallistujia oli 32. Jäsenistön talvijuhla eli pikkujoulut järjestettiin ravintola Wellamossa Katajanokalla hillityn nautinnon ja keskustelun merkeissä. Pikkujouluihin osallistui 23 henkilöä. Muuta Keskustelutilaisuudet jouduttiin siirtämään tutuksi tulleelta Taidehallin Klubilta muualle, koska ruokaravintolaksi muuttunut Taidehallin Klubi ei enää järjestänyt tämäntapaisia suljettuja yleisötilaisuuksia. Marjatta Bardy esitteli ideaa Taide tiedon lähteenä tai Ihmisen kuvat - tietämisen tavat, jota hän työstämässä STAKESissa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Ajatuksena on muun muassa elokuvan avulla pyrkiä ymmärtämään ihmistä. Pyrkimyksenä on tarkastella, miten taidetta voisi käyttää elämästä kertomisen apuna opetuksessa, terapiassa ja ihmistyössä. Tulevaisuuden Ystävät olisivat mukana osallistumassa toimintaan. Rahoitus ja käytännän toteutus siirtynevät vuoteen Keskusteleva Psykologia - julkaisutyäryhmä on valinnut materiaalista kiinnostavat ja sopivat aiheet. Vuoden aikana jatkettin edelleen Keskusteleva Psykologia -esitelmien nauhoittamista. Raportin julkaiseminen siirrettiin vuoteen 1996 taloudellisista syistä. Hallinto ja hallitus Vuosikokous pidettiin Atelje-ravintolassa (Arkadiankatu 14). Osallistujia oli 12. Vuosikouksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Robert Sundell, joka myös esitteli yleisälle varsinaisen kokouksen jälkeen yhdistyksen loistavaa ja kunniakasta menneisyyttä. Yhdistyksen toiminta voidaan katsoa alkaneeksi jo vuonna 1982, kun järjestettiin Aatteellinen Korpilampi -seminaari. Seminaarissa pohdittiin vaihtoehtoliikkeiden yhteiskunnalle asettamia haasteita. Sen jälkeen järjestettiin Suomi Tulevaisuudessa -viikonloppuseminaareja ajankohtaisista aiheista. Tulevaisuuden Ystävät perustettiin Viimeksi vanhanmallinen seminaari järjestettiin vuonna 1991 nimellä Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät. Yhteiskunnallisia näkökulmia pohdittiin edellisen kerran paneelissa nimellä Suomen tie - EU vai Skandinaavinen yhteistyä. Keskusteleva Psykologia -sarjan perusteet luotiin Pentti Ikosen pitämän vuosikokousesitelmän Psykoanalyysi, ideologiat ja narsismi inspiroimana. Syksyllä yhdistys järjesti Keskusteleva Psykologia -sarjan ensimmäisen keskustelutilaisuuden. Vuonna 1995 alkoi jälleen uusi vaihe yhdistyksen historiassa, kun ensimmäinen Kauneussalonki-sarjan keskustelutilaisuus taiteesta järjestettiin. Vuosikokouksessa herätti vilkasta keskustelua siirtyminen yhteiskunnallisista aiheista yksilän omaan kokemusmaailmaan ja eräänlaiseen kansanvalistustyähän luentomaisilla tilaisuuksilla. Vuosikokouksen valitsemat uuden hallituksen jäsenet olivat kasvatussosiologi Marjatta Bardy, fil.yo Raija Heljakka (varapuheenjohtaja), ympäristöt. yo. Ulla Eronen (jäsen- ja postitusrekisteri), kauppat.yo Ismo Järvinen (taloudenhoitaja ja sihteeri), kirjailija Jyrki Kiiskinen, teol.yo Iiris Koskinen, emeritustoimittaja Veikko Leväaho, psyk. yo. Olli Louhimo, psykologi Petri Meronen, psykologi Riikka Porra, lääk.kand. Aki Rovasalo, tutkija Mikko Saikku, psykologi Lauri Seppo, filosofian harrastaja Pekka Robert Sundell (varapuheenjohtaja), psykologi Vesa Talvitie, lääkäri Helena Tikkanen (puheenjohtaja), arkeol.yo Marjo Toivanen ja erikoistutkija Jari Veijalainen. Yhdistyksen hallitus kokoontui kalenterivuoden aikana yhdeksän kertaa pääosin Ravintola Villiviinissä. Kokouksiin osallistui keskimäärin kahdeksan henkilöä. Alkuvuoden kolmen ensimmäisen kokouksen puheenjohtaja toimi Pekka Robert Sundell, seuraavat viisi kokousta johti yhdistyksen uusi puheenjohtaja Helena Tikkanen ja vuoden viimeisen kokouksen johti varapuheenjohtaja Raija Heljakka.

19 Tilintarkastajina toimivat Paavo Nikula ja Tuula Vihavainen sekä varalla Tapani Koivula ja Risto Kekkonen. Talous Yhdistyksen toiminnan alkuvuosi oli taloudellisesti tiukka ja maksuvalmius oli erittäin kireä. Yhdistys oli ottanut helmikuuhun mennessä hallituksen jäseniltä lyhytaikaista lainaa yhteensä 1056,30 markkaa. Lainat maksettiin takaisin joulukuussa. Opetusministeriön kesäkuussa myäntämä markan toiminta-avustus mahdollisti yhdistyksen juoksevan toiminnan rahoittamisen ja jatkumisen. Yhdistyksen kokonaiskulut ilman poistoja olivat 17942,14 markkaa ja kokonaistuotot ilman toiminta-avustusta olivat 10510,30 markkaa. Yhdistys maksoi vuoden 1995 aikana palkkioita yhteensä 4700 markkaa vuoden 1994 toimihenkilöille. Sihteeri Petri Meroselle maksettiin 1500 markkaa, taloudenhoitaja ja kirjanpitäjä Ismo Järviselle 2200 markkaa ja rekisterinhoitaja Ulla Eroselle 1000 markkaa. Jäsenmaksutuotot olivat 4250 markkaa, laskua edellisestä vuodesta 2070 markkaa. Keskusteleva Psykologia -sarjan sisäänpääsymaksut 3073,10 markkaa. Tilaisuuksien sisäänpääsymaksua nostettiin täyden maksun osalta syksyllä 15 markkaan kymmenestä markasta, opiskelijoiden ja tyättämien sisäänpääsymaksut pysyivät ennallaan viidessä markassa. Ylijäämää kertyi 2494,44 markkaa, edellisen vuoden alijäämä oli 9893,32 markkaa ja yhdistys vuoden lopun rahavarat, 5548,99 markkaa turvaavat kevätkaudella toiminnan jatkumisen.