DIGIkuntoon. Telkkari MPC-TESTI DIGIBOKSIT

Transkriptio

1 MPC-TESTI DIGIBOKSIT Testissä 14 digiboksia Telkkari DIGIkuntoon Suomen lähes neljästä miljoonasta televisiosta vain joka kymmenes on pariutunut digitaalisen tv-sovittimen eli digiboksin kanssa. Yli puolet myydyistä päätteistä kaupattiin viime vuonna ja vauhti kiihtyy entisestään. Joko nyt on oikea aika hankkia digiboksi olohuoneeseen? TESTISSÄ: Handan DVB-T 5000 Humax CX-1201T Maximum T-900 FTA Maximum T-901 CX Medion MDT 9010C Nokia Mediamaster 120 T Panasonic TU-CT20CN Schwaiger DSR 5007 Tevebox Basic-T Thomson DTI1001 Thomson DTI2400 Topfield TF3000COT Topfield TF3000T Vertailulaite: Nokia Mediamaster 260T 26 MikroPC 8 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T

2 TEKSTI JA TESTIT: OSSI JÄÄSKELÄINEN, SIGNAALIMITTAUKSET: TIMO NIKULAINEN / LAATUANTENNI OY KUVAT: MATTI SULANTO JA JARI TOMMINEN, GRAAFIT: SARI LIHAVAINEN > Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana digiboksia löysi uuden kodin. Halvimmillaan reilusti alle sadan euron tarjousdigiboksi houkuttelee. Hetken huumassa hankittu digipääte voi tulla kuitenkin kalliiksi. Lisävarusteet ja -ominaisuudet maksavat jälkikäteen hankittuina yllättävän paljon: ensin Visa vinkuu, jotta saadaan sopiva kaapeli laitteen kytkemiseksi televisioon, sitten uhrataan käteistä digiboksin ja kotiteatterilaitteiston välisiä kaapeleita varten. Lopulta ostetaan kokonaan uusi boksi, kun maksulliset kanavat kiinnostavat. MikroPC testasi kolmetoista edullista digiboksia. Vertailulaitteeksi hankimme noin 500 euron hintaisen Nokia Mediamaster 260T:n. Testi osoitti, että kalliidenkin laitteiden toimivuus on samalla tasolla halvempien vastaanottimien kanssa. Satojen eurojen digiboksi kannattaa hankkia vain, jos ei voi elää ilman sellaisen tarjoamia lisäherkkuja. Julkisuudessa olleista kauhuskenaarioista huolimatta yksikään digiboksi ei ollut täysin toivoton tapaus. Toimivuus oli jopa odotettua paremmalla tasolla, muttei silti läheskään ihanteellinen. Digiboksi ei ole täysin läpinäkyvä suodatin, kuten pitäisi olla. VÄLIAIKAINEN VAI IKUINEN? Nyt hankittava digi-tv-boksi on useimmille talouksille vain väliaikainen ratkaisu. Kalleinta, mutta ominaisuuksiltaan vajaata boksia ei kannata hankkia, sillä digi-tv on vasta murrosiässä. Pahimmillaan puolen kiloeuron digiboksi ei kelpaa parin vuoden kuluttua edes verkonpainoksi, jos kyseessä on pahainen kelluva muovipurnukka. Parhaimmillaankin nyt hankitulla digiboksilla saa tulevaisuudessa näkyviin vain kuvan ja äänen. Nykyisillä halpisdigibokseilla digi-tv:n tarjoamat lisäherkut menevät sivu suun. Maltti on valttia: Kun nyt ostaa maltillisesti edullisen, mutta silti riittävän monipuolisen päätelaitteen, hankintaa ei tarvitse katua. Joissakin nykylaitteissa dvb-standardin mukainen tekstitys ei edelleenkään toimi, laitteen hinnasta riippumatta. Ohjelmistopäivitys saattaa auttaa, jos sellainen joskus tulee. Käytännössä kaikkien digiboksien ohjelmisto on päivitettävissä. Moni päivittyy automaattisesti lähetyssignaaliin upotetun päivityksen voimin, mutta osa laitteista täytyy viedä huoltoon päivitettäviksi. RIKKI KORJATTUJA Usein yhden ohjelmistovirheen korjaaminen tuo tilalle kaksi uutta: kun Ylen kanavien tekstitys on vihdoin kohdallaan, kolmosen huulisynkroni muuttuu kuin humalaisen sammallukseksi tai päinvastoin. Kahdesta Thomsonin valmistamasta laitteesta uudemmalla ohjelmistoversiolla varustettu oli selkeästi ongelmallisempi. Vasta, kun useimmat kanavat noudattavat standardeja ja lastentaudeista päästään eroon, voi vihdoin ostaa sen lopullisen digiboksin. Tällä hetkellä esimerkiksi MTV3, Nelonen, SubTV ja Canal lähettävät tekstityksen standardien vastaisesti kuvaan poltettuna. Näin myös ne laitteet, jotka eivät tue dvb-tekstitystä, pystyvät näyttämään tekstityksen. Videoon upotettu tekstitys ei ole täysin ongelmaton. Tekstitystä ei saa lainkaan pois päältä, kuten standardinmukaisen tekstityksen. Lisäksi lähettäjän valitsema fontti saattaa aiheuttaa ongelmia. Jos videosignaali on pakattu yhdellä tarkkuudella ja vastaanotin käyttää toista tai kuvasuhde on erilainen, tekstitys muuttuu suttuiseksi pikselimössöksi. Dvb-tekstityksellä näin ei käy, sillä päätelaite piirtää tekstityksen itse. ONGELMIA, OUTOUKSIA JA OMINAISUUKSIA Yhtään täysin valmista ja kaikin puolin ongelmatonta laitetta ei testiin päätynyt. Parhaimmillaan laitteet toimivat kohdaten vain satunnaisia tekstitys- ja kuvaongelmia. Pahimmillaan laite joutui katatoniseen tilaan jo asennusvaiheessa, kuten Thomson DTI2400. DTI2400 kaatui myös kieltä vaihdettaessa. Kummassakaan tapauksessa kaukosäätimen tai itse laitteen virtanapista ei ollut apua, vaan töpseli piti nykäistä irti. Laitteet kaatuilevat esimerkiksi ohjelmaoppaasta poistuttaessa, kanavaa tai tekstitystapaa vaihdettaessa, valikkoja selatessa ja kanavia asennettaessa käytännössä siis milloin tahansa. Tavanomainen tv:n katselu sujuu kuitenkin pääosin ongelmitta. Välillä tekstitys saattaa unohtua hetkeksi paikalleen ja seuraavat tekstirivit pikakelataan vilauksessa ruudulle ja pois. Tekstityskielen valinta ja tekstityksen ottaminen pois päältä ovat myös ongelmallisia, eikä valittu tekstitys tule heti ruudulle. Tekstityksen ohella suurin ero tavalliseen televisioon näkyy kanavaa vaihdettaessa. Vikkelinkin digiboksi miettii kanavanvaihtoa lähes sekunnin, pahimmillaan käyttäjä saa ihmetellä mustaa ruutua puolenkymmentä sekuntia. Multipleksin sisäinen kanavanvaihto kestää keskimäärin reilun sekunnin, toiseen kanavanippuun siirtyminen noin kolme sekuntia. Joillakin laitteilla vaihdetun kanavan ensimmäiset sekunnit ovat nykivää legosoppaa. Tekstitystäkin voi joutua odottamaan kymmeniä sekunteja. Ongelmia ei ole vain laitteissa. Testin aikana tuli pariin otteeseen déjà vu -tunne, kun eetteristä tuli osa lähetyksestä W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 8 /

3 MPC-TESTI DIGIBOKSIT Aiheesta lisää: LehtieXtra-osiossa osoitteessa Artikkelien lisäosat. kahdesti peräkkäin. Tätä tapahtui niin Ylen kanavilla kuin muuallakin. Ylen käyttämä dvb-tekstitys aiheutti sekin hieman hilpeyttä, kun tekstittömässä lähetyksessä oli edellisiltaisen elokuvan tekstitys mukana. KÄYTTÖLIITTYMISSÄ JA OHJEISSA PARANNETTAVAA Omalaatuiset tai jopa täysin epäloogiset käyttöliittymät aiheuttavat harmaita hiuksia, vaikka asetuksia ei tarvitsekaan säätää joka päivä. Edes valikon selkeä ulkoasu ei takaa, että kaikki tarvittavat valinnat löytyvät helposti. Nokian laitteet erottuvat joukosta valikkojen korealla ulkoasulla, mutta asetuksia on keskimääräistä vähemmän. Epäselvistä valikoista pääsee periaatteessa kärryille, kun selaa laitteen mukana tulevaa kattavaa, selkeää ja suomenkielistä käsikirjaa. Ikävä kyllä, vain Humaxin ja vertailulaitteena olleen Nokia 260T:n manuaalit ovat kiitettävän kattavia ja selkeitä. Maximumin ja Thomsonin ohuet läpyskät kattavat vain valmistajan mielestä olennaisimmat asiat. Pakan pohjalle jää kuitenkin Schwaiger, jonka käsikirjan ymmärrettävin kieli on englanti. Myös kaukosäädin vaikuttaa käytettävyyteen. Skaala vaihtelee Topfieldin pienestä, mutta selkeästä kaukosäätimestä Nokian kännykkämäiseen ja liiankin pelkistettyyn puikulaan, ja Humaxin suureen, mutta selkeään ohjaimeen. Kun tv:n, stereoiden, videoiden, dvd-pyörittimen ja digiboksin kaukosäätimet uhkaavat viedä puolet pöytätilasta, on ilahduttavaa, että esimerkiksi Humaxin kaukosäätimen voi ohjelmoida myös tv:n käskyttämiseen. Kaukosäätimissä on eroa. Humaxin (vasemmalla) ohjain on iso, mutta selkeä ja helppokäyttöinen. Topfieldien kapula (oikealla) on pieni ja hyvin käteen istuva testin parhaimmistoa. Thomsonin ohjain puolestaan on iso ja hankalan tuntuinen; nappeja on paljon ja niiden sijoittelu epämukava. Vertailu-Nokiassa on ylösnostettavan konepellin alla sekä conax-korttipaikka että muita salauskortteja varten tarvittava ca-moduulipaikka. Medionin conax-paikka on piilotettu siististi etupaneelin taakse. DIGITAALISET TV-SOVITTIMET Merkki Handan Humax Maximum Maximum Medion Malli DVB-T 5000 CX-1201T T-900 FTA T-901 CX MDT 9010C Mitat 250 x 200 x 30 mm 215 x 158 x x 155 x 40 mm 257 x 155 x 40 mm 300 x 220 x 70 mm Paino 1,5 kg 1,0 kg 1,0 kg 1,0 kg 3 kg Conax-korttipaikka on on ei on on Ääni: rca / spdif / koaks. on / ei / on ei / on / ei on / on / ei on / on / ei on / on / ei Scart / komposiittivideo 2 / on 1 / ei 2 / ei 2 / ei 2 / on Rf in / out on / on on / on on / on on / on 2 / 2 Rf-modulaattori ei on ei ei on Sarjaportti on ei on on on Napit: virta / kanava / ääni on / on / ei ei / ei / ei on / on / ei on / on / ei on / on / on Virtalähde sisäinen sisäinen sisäinen sisäinen sisäinen Muuta scart- ja antennikaapeli scart-kaapeli scart-kaapeli scart-kaapeli scart-kaapeli Ohjelmistoversio 1.01 ( ) ( ) 1.00 ( ) 1.00 ( ) Kielet: suo / sve / eng on / on / on on / on / on on / on / on on / on / on on / on / on Ohjelmiston päivitys (1 OTA / rs OTA OTA / rs OTA / rs OTA / rs Videoformaatit rgb, cvbs rgb, cvbs rgb, cvbs rgb, cvbs rgb, cvbs Pal / ntsc valittavissa ei ei ei ei auto Kanavapaikkojen lkm Ikärajalukko on on on on on Teksti-tv on ei on on on Pause ei on ei ei on Inforuudun aikasäätö 1-10 s 1-20 s / pois ei ei 1-5 s 1) OTA = over the air, lähetyssignaalin kautta / rs = sarjaportti / b2b = boksista toiseen. 28 MikroPC 8 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T

4 > Digibokseja on monen kokoisia. Nokian 120T on testin pienin ja liittimiltään yksinkertainen laite. Muhkean Medionin takaseinään on saatu mahtumaan kaikki tarvittavat ja kuviteltavissa olevat töpselit. DIGI-TV JOKA KOTIIN VUONNA 2007? Digiboksista on tarkoitus saada kaikkien kotiin sopiva yleishyödyke. Etenkin iäkkäämmät ihmiset kuitenkin suhtautuvat digitelevisioon varauksella. Tilannetta pahentaa se, että digi-tv:ssä tekniikka on edelleen sisältöä edellä, eikä parempaa sisältöä ole luvassa ennen kuin katsojia on tarpeeksi. Katsojia taas on turha toivoa ennen kuin tekniikka on riittävän yksinkertaista niin vauvoille kuin vaareillekin. Käyttäjien epävarmuudesta huolimatta päättäjät ovat salamana paikalla, olihan Suomi kuudes digi-tv-lähetykset aloittanut maa koko pallolla. Väritelevisioiden tultua markkinoille kesti seitsemäntoista vuotta ennen kuin edes neljä viidestä televisiovastaanottimesta osasi näyttää värit. Siirtymäajan on kuitenkin oltava reilusti lyhyempi kuin väritelevision kohdalla: elokuun 2007 jälkeen analogi-tv:t pimenevät ilman digiboksia. Jos digiaikaan siirtyminen kiinnostaa, on fiksuinta ostaa halpa ja hyvä sovitin väliaikaiseksi ratkaisuksi. Kalliimpaa sovitinta kannattaa harkita vasta sitten, kun toimivuus on yhtä varmaa kuin nykyisillä televisioilla. Halvalla ei saa hyvää mutta kallis hintakaan ei tarkoita automaattisesti yhtään sen parempaa. Näin kesäloman kynnyksellä halvan digiboksin hankkiminen kannattaa. Kun vastaanotin ei suostu näyttämään kuvaa, jää enemmän aikaa ulkoiluun ja muuhun reippailuun. Tv:n ääreen ei tarvitse pelätä jämähtävänsä, jos vastaanotin menee lakkoon. Jos samanlaisen suodattimen saisi tietokoneeseenkin, rannalla ja terassilla olisi entistäkin pahempi tungos. Hanki kesädigi ja varmista ajoissa paikkasi hiekkarannalla! Monipuolisista ominaisuuksistaan ja kyvyistään huolimatta nykyiset digiboksit ovat sisikunnaltaan sangen yksinkertaisia laitteita. Eniten tilaa vievät virtalähde, signaalin vastaanotossa tarvittava viritinaste ja purkin prosessori. Merkki Nokia Nokia Panasonic Schwaiger Tevebox (2 Malli Mediamaster 120 T Mediamaster 260T TU-CT20CN DSR 5007 Basic-T Mitat 170 x 165 x 45 mm 251 x 275 x 80 mm 235 x 135 x 40 mm 210 x 155 x 45 mm 217 x 125 x 35 mm Paino 330 g 1,9 kg 0,4 kg 0,5 kg 0,5 kg Conax-korttipaikka on (takaseinässä) on on ei on Ääni: rca / spdif / koaks. ei / on / ei on / ei / on on / ei / ei on / ei / on ei / on / ei Scart / komposiittivideo 1 / ei 2 / ei 1 / ei 1 / on 1 / ei Rf in / out on / on on / on on / on on / on on / on Rf-modulaattori on on on ei on Sarjaportti ei on ei on ei Napit: virta / kanava / ääni ei on / on / ei ei / ei / ei on / on / ei ei / ei / ei Virtalähde ulkoinen sisäinen ulkoinen ulkoinen ulkoinen Muuta scart-kaapeli scart- ja antennikaapeli, scart-kaapeli kaukosäätimen vastaanotin ja scart-kaapeli (myyntivers.) ca-moduuli, bluetooth, auton tupakans. sopiva virtaj. 80 Gt kiintolevy Ohjelmistoversio CT20CNFN_ ( ) 0 ( ) Kielet: suo / sve / eng on / on / on on / on / on on / on / on on / on / on on / on / on Ohjelmiston päivitys (1 OTA OTA / rs OTA rs OTA Videoformaatit ei ilmoitettu ei ilmoitettu rgb, cvbs, svideo rgb, cvbs rgb, cvbs Pal / ntsc valittavissa ei (pal, secam) ei (pal, secam) on / ei ei on / ei Kanavapaikkojen lkm ei ilmoitettu ei ilmoitettu Ikärajalukko on on on on on Teksti-tv on on ei on on Pause ei on (ajansiirto) ei on on (ohjelm.näpp.) (3 Inforuudun aikasäätö 1-10 s ei 2-10 s ei ei 1) OTA = over the air, lähetyssignaalin kautta / rs = sarjaportti / b2b = boksista toiseen. 2) Testissä oli esituotantoversio. Laite tulee myyntiin kesällä ) Tekstitys jatkuu pausen aikana. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 8 /

5 MPC-TESTI DIGIBOKSIT Tietokoneesta digiboksi Digitaalinen televisio on tuonut mukanaan uuden harrastuksen. Www on pullollaan rakennusprojekteja, joissa tietokoneesta muokataan digi-tv-vastaanotinta. Halvimmillaan tv-kuva putkahtaa tietokoneen ruudulle alle sadan euron investoinnilla. KAHDEN KERROKSEN KORTTEJA Tällä hetkellä markkinoilla on kahden varusteluluokan digisovittimia. Edulliset laitteet sisältävät ainoastaan virittimen, jolloin esimerkiksi mpeg- 2-purku tehdään ohjelmallisesti. Kalliimmissa malleissa purku hoidetaan erillisellä piirillä, ja lisäksi niistä useimmiten löytyy vähintäänkin valmius kaupallisten elokuvakanavien edellyttämille salauskorteille. Toisaalta mpeg-2-purkupiirillä varustettujen korttien hinnat hipovat 300 euroa, joten houkutus edullisten peruskorttien hankintaan on suuri. TÄYDEN PALVELUN TALLENNUSASEMA Tietokoneen ympärille rakennettu ratkaisu ei pärjää hintakisassa, mutta sen etuna on laitteiston muunneltavuus. Digi-tv-kortin avulla vanhasta pc:stä rakentuu käden käänteessä tallentava digiviritin. Kotiverkossa majailevan linux-palvelimen voi myös valjastaa digi-tv:n käyttöön: halpakortilla palvelin kääntyy tallennusasemaksi, jonka tallentamat tv-ohjelmat saa näkyviin millä tahansa verkon tietokoneella. Innokkaiden harrastajien kasaamissa multimedialaitteissa koko viihdetarjonta digi-tv:stä dvd-elokuviin ja mp3-musiikkiin sekä dvdpolttoon on keskitetty yhteen koneeseen. Oman digiviritinpaketin hinta kohoaa helposti kohti tuhatta euroa. Toisaalta vastaavaa ominaisuuspalettia ei löydy valmistarjonnasta. KESKIMÄÄRÄISTÄ KIKKAILLUMPAA Vaikka tietokoneen valjastaminen digi-tv-käyttöön onnistuu parhaimmillaan suhteellisen kivuttomasti, yhdistelmä on perinyt ongelmia sekä tietokone- että digi-tv-maailmasta. Suurimmat ongelmat koituvat korttien ohjelmistoista, jotka tuntuvat olevan lähes poikkeuksetta kaatumatautisia, eivätkä kanavatkaan aina löydy. Pisimmälle digi-tv-tuki on ehtinyt linux-puolella. Saksalaisen harrastajan kehittämä Vdr-ohjelmisto tukee kaikkia tarjolla olevia digikortteja. Käyttöliittymäkin on paremmin suunniteltu kuin monessa kaupallisessa viihdelaitteessa. Vdr:n ympärille on syntynyt muun muassa LinVDR-jakelu, jonka ainoana tarkoituksena on toimia digitallentimena. Linux löytyy myös esimerkiksi kehutun Dreambox-digiboksin sisuksista. SAMI SUNDELL DIGITAALISET TV-SOVITTIMET Merkki Thomson Thomson Topfield Topfield Malli DTI1001 DTI2400 TF3000COT TF3000T Mitat 252 x 153 x 43 mm 252 x 156 x 43 mm 260 x 185 x 54 mm 260 x 185 x 54 mm Paino 0,7 kg 0,7 kg 1,5 kg 1,5 kg Conax-korttipaikka ei on on ei Ääni: rca / spdif / koaks. on / ei / on on / ei / on on / on / ei on / on / ei Scart / komposiittivideo 2 / ei 2 / ei 2 / on 2 / on Rf in / out on / on on / on on / on on / on Rf-modulaattori on (aktivoitava valikoista) on (aktivoitava valikoista) ei ei Sarjaportti ei ei on on Napit: virta / kanava / ääni on / on / ei on / on / ei on / on / ei on / on / ei Virtalähde sisäinen sisäinen sisäinen sisäinen Muuta scart-kaapeli scart-kaapeli Ohjelmistoversio ( ) ( ) Kielet: suo / sve / eng on / on / on on / on / on on / on / on on / on / on Ohjelmiston päivitys (1 OTA OTA OTA / rs / b2b OTA / rs / b2b Videoformaatit rgb, cvbs rgb, cvbs rgb, svhs, yuv, cvbs rgb, svhs, yuv, cvbs Pal / ntsc valittavissa ei (pal, secam) ei (pal, secam) on / on on / on Kanavapaikkojen lkm Ikärajalukko on on on on Teksti-tv on on on on Pause ei ei ei ei Inforuudun aikasäätö 1-10 s 1-10 s 1-30 s / pois / aina 1-30 s / pois / aina 1) OTA = over the air, lähetyssignaalin kautta / rs = sarjaportti / b2b = boksista toiseen. 30 MikroPC 8 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T

6 ARVIOT Maksimipisteet 90 pistettä. > Handan DVB-T 5000 Humax CX-1201T Maximum Medion MDT 9010C 79 pistettä 66 pistettä T-900 FTA T-901 CX 81 pistettä 67 pistettä 70 pistettä Edustaja: Laatuantenni Oy, Hinta: 189 euroa Viime hetkellä mukaan saatu Handan on ollut Suomessa myynnissä vasta noin kuukauden. Täysimittaista testiä emme ehtineet tehdä, mutta ainakin koko lyhyen testijakson ajan Handan vaikutti vakaalta laitteelta. Valittu kanava tupsahtaa eteen alle kahdessa sekunnissa. Tekstityksen ilmaantumista pitää odotella vielä kymmenisen sekuntia. Sama odotus on edessä, kun tekstitys kytketään päälle. Muilta osin tekstitys toimii loistavasti. Ohjelmakuvauksen saamiseksi info-näppäintä on naputeltava kolmasti, sillä kanavan tietoruudun ja ohjelmakuvauksen välissä on turha kanavan tekniset tiedot kertova ruutu. Ohjelmaopas on testin parhaimmistoa. Kaukosäädin on lähes identtinen Medionin kanssa; suurehko peruspuikula. Fiksuna ominaisuutena kuvasuhdetta voi vaihtaa lennossa ilman valikkoseikkailua. Valikoihinkaan ei eksy, sillä ne ovat selkeät ja loogiset, mutta käytettävyydessä on pieniä omalaatuisuuksia. Esimerkiksi ok:ta takomalla saa eteensä vain listan valinnoista; se ei vahvista valintaa, kuten olettaisi. Myös lokalisoinnissa on pikkuvirheitä siellä täällä. OHJEKIRJA, OHJELMAOPAS, KANAVANVAIHTOVIIVE LAISKA TEKSTITYS Edustaja: FinnSat Oy, Hinta: 189 euroa Humax CX-1201T ei ole millään osa-alueella ylivoimainen, mutta pärjää kaikessa kohtuullisen hyvin. Etenkin käytettävyys ja toimivuus ovat kohdallaan. Myös tekstitys tuntuu toimivan bokseista parhaiten, viikon testijakson aikana ongelmia ei ilmennyt. Ohjelmaopas on testin paras, jopa ohjelmien etsiminen on mahdollista. Yhdistettynä selkeään ja suurikokoiseen kaukosäätimeen se takaa vaivattoman käytön. Valikot ovat selkeät, ja jos sormi menee suuhun, käsikirjasta löytyy puolensataa suomenkielistä sivua käyttöä helpottamaan. Pienikokoisen boksin sijoittelussa ei liene ongelmia. Humaxin voi huoletta asentaa vaikka museotöllön rinnalle, laite osaa näyttää digilähetykset myös antennikaapelin kautta. Humax on testin digibokseista ainoa, joka toimi täysin moitteetta testattujen televisioiden kanssa. Aivan täydellinen Humaxkaan ei ole, kanavanvaihtoviive on pisimmästä päästä, tosin vain pari kymmenystä n yläpuolella. Lisäksi ääntä saa ulos vain scart- ja spdif-liittimien kautta. TEKSTITYS, OHJELMAOPAS, KÄYTETTÄVYYS, TOIMIVUUS VANHAN TV:N KANSSA LIITÄNNÄT, Edustaja: Kjaerulff 1 Oy, Hinta: 109 euroa (T-900 FTA), 159 euroa (T-901 CX) Maximumit eivät ole aivan identtisiä. CX-malli nokittaa korttipaikallaan, mutta jää askelen jälkeen hitaamman käyttöönottonsa takia. T-900 FTA selviää kanavien virityksestä alle minuutissa, CX:llä kuluu yli puolet kauemmin. Kestosta huolimatta asentaminen sujuu maallikoltakin; johtojen kiinnittämisen jälkeen tarvitaan vain pari oknapin painallusta ja laite on valmis. Hitautta löytyy muualtakin; kanavan vaihto kestää yli kolme sekuntia. Kuva tulee toki näkyviin nopeamminkin, mutta pysähtyneenä, tökkivänä tai legoisena. Lisäksi signaalin hetkellinen katoaminen pakottaa käyttäjän nyppäämään virtajohdon irti. Ohjelmaopasta ei ole lainkaan. Maximumit osaavat onneksi kertoa edes nykyisen ja seuraavan ohjelman tiedot. Teksti-tv on onneksi toteutettu hyvin. Sivumuisti on riittävän suuri ja varsinaista ohjelmaa voi seurata sivusilmällä pikkukuvasta. Ohjekirjassa asioista kerrotaan vain hyvin ylimalkaisesti, jos ollenkaan. Itse laitteet ovat hieman kypsempiä, tekstitysongelmat loistivat pääosin poissaolollaan. NOPEA VIRITYS (T-900 FTA), TEKSTI-TV KANAVANVAIHTOVIIVE, OHJELMAOPAS, MANUAALI Edustaja: Suomen Schneider Oy, Hinta: n. 170 euroa Medion täräyttää heti alkuun parhaat pisteet ominaisuuksiensa ja liittimiensä avulla. Antenniliittimiä on tuplaten, kaksi sisään ja kaksi ulos. Tosin vain toisessa on rf-modulaattori, toinen on pelkkä läpivienti. Puutteellinen teksti-tv ja piirua vaille täydellinen ohjelmaopas ovat ainoat moitittavat asiat laitteen ominaisuuksissa. Muilta osin moitittavaa löytyy enemmänkin. Kuvasuhdetta ei voi valita, vaan käyttäjän on luotettava automaattiseen tunnistukseen, joka ei ole moitteeton ainakaan testatuilla televisioilla. ei myöskään ole parhaimpien laitteiden tasolla. Kaukosäädin on kohtalaisen hyvä eikä kanavanvaihtokaan kestä ikuisuutta, mutta kärkisijoille ei silti ole asiaa. Sama pätee myös tekstitykseen. sekin on kohtalaisen hyvä, muttei täydellinen. Ominaisuuksiltaan loistava Medion kärsii käytännön toteutuksesta. Laitteen asennus on keskivertoa hankalampi ja hitaampi. Jos sormi menee suuhun asennusvaiheessa tai myöhemmin, manuaalista ei juurikaan ole apua. LIITTIMET, OMINAISUUDET, NAPPIVALIKOIMA HIDAS OHJELMAOPAS, ASENNUS KANAVANVAIHTOVIIVE 30/40 16/20 11/15 36/40 11/20 13/15 9/10 9/20 25/40 10/15 9/10 9/10 T-901 CX T-900 FTA 25/40 10/20 10/15 14/15 10/15 25/40 7/15 18/20 W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 8 /

7 MPC-TESTI DIGIBOKSIT ARVIOT Nokia Mediamaster 120 T Panasonic TU-CT20CN Schwaiger DSR 5007 Tevebox Basic-T 71 pistettä 65 pistettä 73 pistettä 74 pistettä Edustaja: Nokia Home Communications, Hinta: n. 190 euroa Takuu: 12 kk Mediamestari on vertailun pienin ja kevein laite. Sijoittelussa ei tule ongelmia, sillä 120T sopii vaivatta niin hyllyyn kuin tv:n päällekin. Toisaalta laitteen takapaneeliin laitettu kortinlukija rajoittaa sijoittelua, jos korttia tulee vaihdettua yhtään useammin kuin sinappimerkkiä. Asetukset ovat hyvin niukat. Kuvasuhdetta voi säätää, mutta muut asetukset loistavat poissaolollaan. Tv:n suhteen Nokia on hieman liian nirso. Kuvasuhteen säätämisestä huolimatta kaikki televisiot eivät osaa näyttää koko kuvaa. Rf-modulaattorin ansiosta vanhemmat televisiot eivät jää kuvasta paitsi. Laite valitti muutaman kerran Conax-kortin puuttumisesta. Tämän jälkeen laite piti sammuttaa ja käynnistää uudelleen, että edes salaamattomia ohjelmia voi katsoa. Kaukosäädin on selkeä, mutta liian pelkistetty. Yhteen nappiin on ujutettu useita toimintoja. Virtanappi toimii myös mykistysnappina ja ohjelmaoppaaseen pääsee vasta nakuttamalla info-näppäintä kolmasti. Ohjekirja ei ole järin paksu, mutta silti miellyttävän kattava ja selkeästi kuvitettu. PIENI NIUKAT KUVA-ASETUKSET Edustaja: Kaukomarkkinat Oy, Hinta: 179 euroa Takuu: 12 kk Keskivertokuluttajille suunnattu muovinen Panasonic on ulkoisesti hyvin halvan, jopa lelumaisen oloinen. Vaikka ensivaikutelman ei antaisi häiritä, laitteen puutteelliset ominaisuudet ja karu käytettävyys tulevat kuitenkin pian vastaan. CT20CN ei tullut toimeen saman valmistajan laajakuvatelevision kanssa. Joko kuvasuhde oli väärä tai osa kuvasta jäi näytön ulkopuolelle. Sonyn television kanssa boksi toimi moitteetta. Siirtyminen kanavalta toiselle sujuu vikkelästi, vaikka mainostettuun nopeimman digiboksin titteliin Panasonic ei ylläkään. Tekstityksen valinta on huomattavasti hitaampaa kuin kanavan vaihto; kielen vaihto vaatii valikkosurffailua siinä, missä kaikki muut digiboksit vaihtavat tekstityksen pikanäppäimellä. Lisäksi tekstityksen ilmaantumista saa pahimmillaan odottaa parikymmentä sekuntia. Ulkoasultaan Panasonic on hyvin pelkistetty. Liittimiä on vain minimimäärä eikä etupaneelista pilkistä edes virtanappia. Kaukosäätimen nappien sijoittelu ei saa aikaan riemunkiljahduksia. Manuaali on niukka, mutta selkeä ja runsaasti kuvitettu. LYHYT KANAVANVAIHTOVIIVE, HELPPO ASENTAA OMINAISUUDET, EI TEKSTI-TV:TÄ, TEKSTITYS, OHJELMAOPAS Edustaja: FinnSat Oy, Hinta: 99 euroa Takuu: 12 kk Schwaigerin asennus on niin helppoa, että lapsikin sen osaa tai oikeastaan jopa niin helppo, ettei naapurin lasta tarvita lainkaan avuksi! Kanavien viritys sujuu testatuista laitteista vikkelimmin, 45 sekuntia virran kytkemisestä laite on jo käyttövalmis. Nopeutta piisaa myös kanavaa vaihdettaessa, Schwaiger jää vain kymmenesosasekunnin nopeimmasta. Laite voidaan asentaa myös pystyyn mukana tulevan telineen avulla. Pohjan kiinnitysreiät mahdollistavat asennuksen seinälle tai kattoon. Laite voidaan myös piilottaa näkymättömiin ja mukana tuleva pieni infrapunasilmä voidaan sijoittaa vaikka television kylkeen. Ohjelmaopas näyttää vain ensimmäiselle ruudulliselle mahtuvien ohjelmien tiedot. Alaspäin siirryttäessä laite näyttää vain edellisen ruudun ohjelmien lisäinfot. Tekstitys ravaa välillä edestakaisin kuin hyperaktiivinen teletappi tappileipää syötyään. Vaikka valikkokieleksi saa valittua suomen, laitteen mukana toimitetaan vain englannin- ja saksankielinen manuaali. HELPPO ASENTAA, PYSTYTUKI, KANAVANVAIHTOVIIVE TEKSTITYS, OHJELMAOPAS, EI SUOMENKIELISTÄ OHJEKIRJAA Edustaja: Hedoy Oy, Hinta: 149 euroa (myyntiin juhannuksen -04 jälkeen) Takuu: 12 kk Testiin saatu Tevebox Basic-T on vasta esituotantoversio. Tästä huolimatta laite on yhtä vakaa kuin kilpailijoiden valmiit myyntiversiot. Varsinaisia kaatumisia ei tapahtunut kertaakaan, joskin signaalin kadottua hetkeksi laitteen virtajohto pitää nyppäistä irti. Pahimmat ongelmat ovat tekstityksessä, joka tökkii ajoittain. Esituotantoversion mukana tuli vain sähköinen manuaali. Ohjeet ovat kohtuullisen kattavat ja riittävän selkeät. Ulkoasultaan manuaali on hyvin pelkistetty. Laitteessa on myös kätevä sisäänrakennettu windows help -tyylinen ohje. velho on suorastaan idioottivarma, mutta silti tärkeimmät asetukset voi valita jo asennusvaiheessa eikä valikkosurffaukselle ole juurikaan tarvetta. Ohjelmaopas osaa näyttää vain meneillään olevan ja seuraavan ohjelman katsottavalta kanavalta. Valikot ovat selkeitä ja loogisia. Värin ja tekstin koon voi vaihtaa, joten huononäköinenkin saa teksteistä selvää. Valikot tahmaavat havaittavasti, joten testin parhaalle asennusvelholle on tarvetta. HELPPO ASENTAA, VAKAA TOIMINTA OHJELMAOPAS, TEKSTITYS AJOITTAIN 30/40 12/20 7/15 7/20 24/40 24/40 15/15 13/20 9/10 14/15 28/40 11/20 11/15 32 MikroPC 8 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T

8 MikroPC Voittaja on tuote, joka on MPC-testissä osoittautunut selvästi vertailuryhmänsä parhaaksi. MikroPC Valinta on suositeltava tuote tai palvelu, joka nousee vertailussa ryhmänsä kärkijoukkoon. > Edustaja: D&L Marketing Oy, Hinta: 199 euroa Kulmikkaat Thomsonit ovat keskenään hyvin samankaltaisia. Suurin ero on 2400-mallin conaxpaikka. Molemmat mallit haluavat heittäytyä selälleen yhtä usein ilman varoitusta. Kaukosäädin on täytetty reunasta reunaan yli 40 napilla ja tuntuu sopivan kouraan paremmin väärinpäin niin muotoilunsa kuin painopisteensäkin takia. Kohtalaisen monipuoliset Thomsonit kompastelevat etenkin käytettävyyteen. Esimerkiksi muuten kätevä teksti-tv on suttuinen eikä sivumuistia ole tarpeeksi. Tekstityskin toimii periaatteessa hyvin, mutta kielen valitseminen vaatii naputtelua. Ensin valitaan ohjelman tiedot, sitten kahlataan valikon toiseen päähän ja lopuksi huomataan, ettei ok-nappi valitsekaan kieltä, vaikka niin luulisi. Manuaalistakaan ei ole paljoa apua. Pienenkin sähkökatkon jälkeen Thomsonit nysväävät minuutin tai puolitoista hakiessaan aikaa lähetysverkosta. Pakollisen odottamisen jälkeen on ilo huomata, että automaattisesti asetettu aika heittää tuntitolkulla. Ilman aikaa ohjelmaopas ei ole käytössä. Menetys ei ole suuri, sillä se on muutenkin kehno. KANSSA Thomson DTI pistettä 68 pistettä TOIMII MYÖS VANHAN TV:N KÄYTETTÄVYYS, KAATUILU, KAUKOSÄÄDIN, SUTTUINEN TEKSTI-TV 11/15 23/40 24/40 11/20 12/20 13/15 13/15 9/10 DTI2400 DTI1001 Edustaja: Kjaerulff 1 Oy, Hinta: 169 euroa (TF3000COT), 119 euroa (TF3000T) Tylsän, jopa mitäänsanomattoman näköiset Topfieldit vastaavat testin suurimmasta yllätyksestä. Ohjelmaopas jää vain piirun Humaxin vastaavasta, käytettävyyttä on pakko kehua ja pieni, mutta monipuolinen kaukosäädin on testin parhaimmistoa. Ominaisuuksiltaan Topfieldit ovat askeleen Humaxia edellä, lähinnä loistavan teksti-tv:n ja digitaalisen ääniliittimensä ansiosta. Koska laitteet eivät osaa lähettää signaalia kuin scartin kautta, television tulee olla tarpeeksi tuore. Topfieldien suurin kompastuskivi on asennus. Muista laitteista poiketen mitään askel kerrallaan opastavaa asennusvelhoa ei ole, vaan kaikki asetukset ja valinnat on tehtävä valikoissa seikkailemalla. vaatii tietotaidon lisäksi myös pitkää pinnaa, sillä kanavien viritykseen kuluu noin kuusi minuuttia. Topfieldin TF3000-mallit ovat loistavia valintoja, jos asentaja jaksaa perehtyä englanninkielisiin valikoihin ja jos televisio ei ole aivan museotavaraa. Aivan kaikille Topfieldit eivät sovi; testivoitto lipsahtaa juuri ja juuri sivu suun. KÄYTETTÄVYYS, ASETUKSET,OH- JELMAOPAS, KANAVANVAIHTOVIIVE, TEKSTI-TV ASENNUS, EI SOVI VANHAN TV:N KAVERIKSI Topfield DTI2400 TF3000COT TF3000T 80 pistettä 78 pistettä 6/15 34/40 14/20 6/15 35/40 15/20 14/15 14/15 TF3000COT TF3000T VERTAILULAITE: Nokia Mediamaster 260 T 75 pistettä Edustaja: Nokia Home Communications, Hinta: n. 500 euroa Takuu: 12 kk Vertailulaitteeksi valittiin tallentava Mediamaster 260T. Kalliista hinnasta huolimatta tuote tuntuu yhtä keskeneräiseltä kuin muutkin. Pari kaatumista ja yksi täydellinen sekoaminen asetusten nollausta myöten ei tunnu sopivalta 500 euron laitteelle. Mediamaster 260T tallentaa kiintolevylleen jopa 40 tuntia ohjelmaa. Laitteelle voi myös siirtää valokuvia kamerakännykästä bluetoothin kautta. Käyttöliittymä on identtinen toisen Nokialaisen kanssa. on hieman nihkeämpää; oikea valikko täytyy setviä esille vaakasuunnassa ja sen jälkeen pystyvalikosta on kaivettava haluttu kategoria. Vasta tämän jälkeen pääsee muokkaamaan asetuksia. Asetukset ovat yllättävän niukat. Esimerkiksi cvbs-värimääritelmää ei saa valittua lainkaan. Toisaalta 260T:ssä on rf-modulaattori ja kuva siirtyy myös antennikaapelia pitkin. Pikkuveljestään poiketen 260T:ssä on tupla-scart ja stereoliitännät äänelle. Ohjelmaopaskin on hieman monipuolisempi, sillä myös muiden kanavien meneillään olevat ja seuraavat ohjelmat näkyvät esikatselukuvan kera. OHJELMAOPAS NIUKAT KUVA-ASETUKSET Tiesitkö tämän? 13/15 29/40 6/15 17/20 Perinteinen analoginen televisio vaatii yli 26 kertaa suuremman jännitetason antennisignaaliin kuin digiboksi, jotta se pystyy tuottamaan kelvollisen kuvan ja äänen. Analogisen tv:n antennisignaalin voimakkuudelle on annettu suositukseksi vähintään 60 dbµv. Liian voimakas signaali (esimerkiksi yli 75 dbµv) voi kuitenkin aiheuttaa joillekin digibokseille samankaltaisia ongelmia ja häiriöitä kuin liian heikko signaalikin. Digitekstityksen suurimmat ongelmat liittyvät dvb-standardissa määriteltyyn EDS-parametriin, joka kertoo tekstityslohkon loppukohdan. Jotkut digiboksit vaativat EDS-parametrin, toiset taas sekoavat, jos parametri on mukana ohjelmalähetteessä. Yle on kokeilujen jälkeen viivyttänyt EDS-parametrin käyttöönottoa, jotta kaikki sovittimet ehdittäisiin päivittää standardin mukaisiksi. Jos haluat nauhoittaa ohjelmaa ja katsella samalla toista kanavaa, tarvitset joko kaksi digiboksia, kahdella virittimellä varustetun digiboksin tai digiboksin ja digitaalisen television. Myös analoginen tv vaatii kaksi viritintä: toinen on vhs-nauhurissa ja toinen on televisiossa. Kanavalistassa mahdollisesti näkyvät oudot tai epämääräiset nimet ovat todennäköisesti digi-palvelujen mhp-kanavia tai ohjelmistojen päivityskanavia. Kaikki digiboksit eivät osaa piilottaa niitä, vaikka pitäisi. JARI TOMMINEN W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 8 /

9 MPC-TESTI DIGIBOKSIT Handan DVB-T 5000 Kanavanvaihtoviive MIKROPC 8/2004 parempi Humax CX-1201T Maximum T-900 FTA Maximum T-901 CX Medion MDT 9010C Nokia Mediamaster 120 T Nokia Mediamaster 260T Panasonic TU-CT20CN Schwaiger DSR 5007 Tevebox Basic-T Thomson DTI1001 Thomson DTI2400 Topfield TF3000COT Topfield TF3000T 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 minimi maksimi SEKUNTIA Pylväikössä on esitetty digisovittimien kanavanvaihtoon kuluva aika. Pienimmällä viiveellä päästään vaihdettaessa kanavaa kanavanipun (multipleksi) sisällä. Suurimmat viiveet syntyvät kanavanippujen välisistä vaihdoista. Analogisen tv:n kuva peittyy lumisateeseen vain hieman normisuositusta alhaisemmalla signaalivoimakkuudella. Digiboksi sen sijaan näyttää virheetöntä kuvaa vielä murto-osalla analogisen tv:n vaatimasta signaalitasosta. Signaaliherkkyys MIKROPC 8/2004 parempi Handan DVB-T 5000 Humax CX-1201T Maximum T-900 FTA Maximum T-901 CX Medion MDT 9010C Nokia Mediamaster 120 T Nokia Mediamaster 260T Panasonic TU-CT20CN Schwaiger DSR 5007 Tevebox Basic-T Thomson DTI1001 Thomson DTI2400 Topfield TF3000COT Topfield TF3000T 24,0 24,5 25,0 25,5 26,0 26,5 27,0 SIGNAALIVOIMAKKUUS, dbµv kuvanlaadussa eroa, dbµv kuva katoaa, dbµv Pylväikkö kertoo ne antennisignaalin voimakkuustasot, joilla testatuissa laitteissa alkaa ilmetä häiriöitä ja joilla laitteet eivät enää pysty muodostamaan kuvaa ja ääntä. Kaiken kaikkiaan ero häiriöpisteen ja kuvan katoamisen välillä on kutistunut hyvin pieneksi. Samoin erot testattujen laitteiden välillä ovat nykyään pieniä; suurimmillaan vain 1,5 dbµv:n luokkaa. Siinä, missä analogisen tv:n kuvan pystyy häiriöisenäkin vielä jotenkuten hahmottamaan, digi-tv:n kuva hajoaa häiriötilanteessa käyttökelvottomaksi pikselisalaatiksi. Myös digi-tv:n ohjelmalähetteessä voi olla mielenkiintoisia virheitä. Testin aikana muun muassa Ylen uutisruutu sai seurakseen edellisiltaisen elokuvan tekstitykset. Hyvä elektroninen ohjelmaopas helpottaa digi-tv:n käyttöä. Kuvassa on Humaxin monipuolinen ja selkeä toteutus. 34 MikroPC 8 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T

10 Valjastamattomia mahdollisuuksia Suomalaiset digitaaliset televisiolähetykset noudattavat muiden Euroopan maiden tavoin DVB-standardia (Digital Video Broadcasting). Standardoinnista huolimatta uutta tekniikkaa hankkiva katsoja saa harteilleen digitv:n etujen lisäksi lastentauteja. Perinteisen, analogisen televisiolähetyksen kuva katoaa signaalin heiketessä hiljalleen lumisateeseen ja vilisee haamukuvia. Digitaalisessa lähetyksessä kuva on parhaimmillaan dvd-laatuinen postikortti, pahimmillaan hyppivää ja nykivää kokovartalomorsetusta tai tympeän tuhnuista pikselimössöä. LAAJAKUVAA VÄHITTÄIN Dvd toi laajakuvaelokuvat koteihin, digi-tv tekee saman televisiolähetyksille. Lähetyksen mukana kulkee tieto siitä, onko ohjelma laajakuvaista vai perinteisessä 4:3-kuvasuhteessa. Anamorfisia, koko käytössä olevan resoluution hyödyntäviä laajakuvalähetyksiä tulee jatkuvasti enemmän, vaikka moni elokuva varustetaan digilähetyksissäkin edelleen surureunoilla. Mitä uudempaa materiaalia televisio suoltaa, sitä todennäköisemmin se on laajakuvaista. Poikkeuksen muodostaa SubTV, jonka lähetykset ovat poikkeuksetta 4:3-muotissa. TEKSTITYS KIUSAA KATSOJAA Yksi digi-tv:n selkeistä eduista on lähetyksen rakentuminen erillisistä osista: ääni ja kuva lähetetään toisistaan erillään. Samoin tekstitys voidaan irrottaa kuvasta omaksi kokonaisuudekseen. Esimerkiksi urheilulähetykseen voidaan liittää sekä suomen- että ruotsinkielinen selostus. Vastaavasti elokuvien tekstitys voidaan helposti tarjota usealla kielellä. Tällä hetkellä ainoastaan Yleisradio lähettää tekstitykset kuvasta erillään. MTV3:n ja Nelosen lähetyksissä teksti on kiinteästi kuvassa. Kaupallisten kanavien ratkaisu on kankea, mutta se on säästänyt niitä myös kritiikiltä Ylen tekstitys on aiheuttanut ongelmia, jos digiboksi ei ole ollut yhteensopiva dvb-standardin kanssa. STANDARDIN KOLMIKÄRKI Yksi digitaalisten lähetysten perusongelmista on kirjoitettu itse standardiin: tarjolla on erilaisia päätelaitteita riippuen siitä, tuleeko lähetys satelliitista, kaapelista vai harava-antennista. Eri lähetystekniikat vaativat hiukan erilaista modulointia ja koodausta muun muassa siirtovirheiden korjaamiseksi. Suurimmat erot ovat saapuvan lähetyksen radiovastaanotossa. Digitaalinen tv on tulossa, mutta käyttömukavuudeltaan se on vielä kaukana vuosikymmeniä hiotusta perustelevisiotekniikasta. Orastavana uhkana on, että televisionautintokin häiriintyy jatkossa tietokonemaailman lieveilmiöistä; turhan moneen ongelmaan ratkaisuksi tarjotaan digiboksin uudelleen käynnistämistä. SAMI SUNDELL NÄIN TESTASIMME ASIAN YDIN Laatuantenni Oy:n Timo Nikulainen tutkii analysaattorin kertomaa antennisignaalia vaimennettaessa. Arvioimme käyttöönottokynnykseen vaikuttavan ensiasennuksen helppouden ja nopeuden. Mittasimme myös kanavaviritykseen kuluneen ajan. Lisäpisteitä irtosi, jos kaikki olennaiset asetukset saatiin säädettyä jo asennusvaiheessa. Mittautimme laitteiden signaaliherkkyyden Laatuantenni Oy:ssä. Signaaliherkkyys kertoo, miten pienellä antennisignaalin voimakkuudella digiboksi pystyy muodostamaan käyttökelpoisen kuvan ja äänen. Tarkastelimme myös liittimiä ja teknisiä ominaisuuksia. Painotimme kuitenkin eniten käytettävyyttä. Testasimme sekä valikkojen loogisuuden että monipuolisuuden. Myös kaukosäädin vaikuttaa käytettävyyteen. Mittasimme digi-tv:n kompastuskivenä olevaa kanavanvaihtoviivettä kellottamalla kymmenen kanavanvaihtoa sadasosasekunnin tarkkuudella. Kanavia vaihdettiin sekä multipleksien sisällä että niiden välillä. Tekstitystä tarkastelimme katselemalla Ylen kanavilta dvb-tekstitettyjä lähetyksiä. Arvioimme sovittimien toimivuutta ja yhteensopivuutta sekä Digitan että lehden omassa testipenkissä. Kaatumiset, jumiutumiset ja muut vakavat ongelmat vähensivät pistepottia. Antennisignaalia heikennettiin säädettävällä vaimentimella, kunnes kuvaan tai ääneen alkoi muodostua häiriöitä ja kunnes mitattava laite ei enää pystynyt muodostamaan kuvaa ja ääntä. Signaalitaso mitattiin AMA-300-analysaattorilla. Signaalista tarkistettiin myös bittivirhemäärät. Keskeneräisiä, mutta käyttökelpoisia Digi-tv on vasta murrosiässään. Laitteet äksyilevät eikä ohjelmatarjontakaan saa hurraamaan. Digiaikaa haikaileva kuluttaja ei tuhlaa satoja euroja digiboksiin, vaan hankkii edullisemman, mutta silti riittävän monipuolisen ja toimivan laitteen. Lopullinen digiboksi kannattaa hankkia vasta sitten, kun lastentaudeista on päästy eroon ja lähetykset tarjoavat enemmän. Yksikään testatuista digibokseista ei ole täydellinen, parannettavaa on niin tekstityksessä kuin käyttöliittymässäkin. Digiaikaan siirtymiselle ei silti löydy enää painavia esteitä ainakaan sovittimien takia. Lompakkoystävällisestä hinnastaan huolimatta Humax, Handan ja Topfieldit tarjoavat hyvät vaihtoehdot. Humaxin toimivuus ja käytettävyys on ylivertainen. Handan on uusi merkki ja kärsii vielä pienistä lokalisointiongelmista, mutta on kokonaisuutena luotettavan oloinen ja monipuolinen perusboksi. Topfieldit pärjäävät ominaisuuksillaan asennuksen kustannuksella. Edullisestakin digiboksista on huimasti iloa esimerkiksi mökillä, jos analoginen tv näkyy heikosti, mutta antenni on riittävän tuore. Jos vaihtoehtoina ovat antenniremontti ja halvan digipäätteen hankinta, digi-tv tulee sekä halvemmaksi että tarjoaa enemmän. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 8 /