Tunturikerho Kavtsin jäsenlehti 1/2005

Transkriptio

1 Tunturikerho Kavtsin jäsenlehti 1/2005 Retkeilyä vuodesta 1972

2 Tunturikerho Kavtsi Jäsenmäärä jäsentä Kuluvan vuoden 2005 jäsenmaksut ovat: Ensimmäinen perheenjäsen 28 euroa Perhejäsenmaksu 45 euroa Nuorisojäsen (< 19 vuotta) 16 euroa Perhejäsenmaksun piiriin kuuluvat samassa osoitteessa asuvat jäsenet. Nuorisojäseniä ovat omassa osoitteessaan asuvat. Nämä maksut sisältävät sekä Kavtsin, Tunturiladun että Suomen Ladun jäsenyydet. Vanhoille jäsenille maksulomakkeet on jo postitettu, uudet saavat ne jäsensihteeriltä. Jäsen- ja yhteystietojen muutokset: jäsensihteeri Vappu Hietala, (09) , Tilkankatu 12 B 41, HELSINKI. Hän hoitaa muutokset puolestasi myös Tunturi- ja Suomen Latuun. Postiosoite Tunturikerho Kavtsi Juha Kelkka Vanhaistentie 7 A Helsinki Internet-osoite Sähköpostiosoite tunturikerho.kavtsi@kolumbus.fi Pankkitili Nordea Maja Inkoo, Kärrikaltio Jäsenlehti Väärti Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. 1/2005 ilmestymispäivä Painos 600 kpl. Taitto: Eila Nokelainen ja Esa Tervonen Piirrokset: Jaakko Vasko Paino: Suomen Alfatec Oy Väärti 2/2005 ilmestyy viikolla 20/2005. Aineisto toimitukseen mennessä: Esa Tervonen, esa.tervonen@nokia.com Karsillantie 12 AS 4, KLAUKKALA Kerhotoimikunta 2005 Puheenjohtaja Hannu Maula, , hannu@maula.pp.fi Varapuheenjohtaja Esa Tervonen, , esa.tervonen@nokia.com Kerhoemäntä Liisa Fagerström, (09) , , liisa.fagerstrom@suomiforum.com Ohjelmavetäjä Tarja Parikka, (09) , Pehtori Paul Nordberg, (09) , Liikuttaja Pertti Meriläinen, , pertti.merilainen@pp1.inet.fi Sihteeri Juha Kelkka, (09) , , tunturikerho.kavtsi@kolumbus.fi Sisällysluettelo: Puheenjohtajan poluilta 3 Toimituksen tulilta 4 Tulevat tapahtumat 4 Turinoita tapahtuneista 9 Talviuinnin ilosta 15 Kerhon palveluita 16 Tulilla kuultua 18 2

3 PUHEENJOHTAJAN POLUILTA Hyvää alkanutta retkeilyvuotta, kavtsilaiset ystävät! Vuoden vaihteessa Ulla Sara jäi - toisen kerran - syrjään kerhon liikuttajan tehtävästä. Väliajankin Ulla toimi aktiivisesti mukana retkien järjestelyissä. Retkitoiminta on Kavtsin peruspilari ja retkitoiminnan vetäjä siten koko porukan tärkein henkilö. Sen tehtävän Ulla on hoitanut todella hienosti työtä ja vaivoja kaihtamatta. Ainakin minulle Kavtsin retkitoiminta henkilöityy suurelta osin nimenomaan Ullaan. Suurin osa hänen itse vetämistään tapahtumista on ollut melontoja, erilaisia maastotapahtumia ja retkeilykoulutukseen liittyviä tapahtumia. Muissa retkitapahtumissa hän on ollut ideoijana ja tärkeänä taustavaikuttajana. Tämän lisäksi Ulla on karttavälityksen idean "äiti" ja hoitanut sitä alusta asti. Ulla jatkaa ainakin karttavälitystä, toivottavasti myös retkitapahtumien tekemistä, ehkäpä taas joskus toiminnan vetäjänäkin... ISO KIITOS Ulla tähän asti tekemästäsi työstä. Ullan tehtävää jatkaa Meriläisen Pertti joka jo nyt retkitoimikunnan jäsenenä ja mm. ruskavaelluksen vetäjänä on osoittanut kykynsä. Muut muutokset kerhon toimihenkilöissä jäivät vähäisiksi. Kavtsin toiminta vuonna 2005 jatkuu pitkälti vanhaan hyväksi koettuun tapaan. Pääpaino on edelleen retkeilyssä ja siihen liittyvässä toiminnassa. Viime vuonna aloitettu projekti "Suomi päästä päähän" jatkuu kolmella etapilla; hiihtoa, melontaa ja patikointia. Mutta uuttakin on tarjolla, esim. retkeilyä kirkkoveneellä... Viime vuoden viimeisessä Väärtissä kyselimme kerholaisten koulutustoivomuksia. Saimmekin runsaasti vastauksia, yli 20 jäsentä otti yhteyttä, moni useammallakin toiveella. Eniten toivottiin eräretkeilyn kesäkurssia ja suunnistuskoulutusta. Kesäkurssin järjestämme elosyyskuussa. Päivämäärät jo nyt allakkaan merkittäväksi ovat ja Ensimmäinen osa pidetään Kärrikaltiossa, toinen luultavasti Nuuksiossa. Palataan asiaan tarkemmin seuraavassa Väärtissä. Suunnistuskurssia emme pidä mutta lähdemme pari kertaa toukokuussa porukalla ohjatusti suunnistamaan Helsingin Keskuspuistoon. Myös retkeilijän ensiapukurssia toivottiin runsaasti. Sellainen pidettiin juuri viime vuonna joten emme toista sitä vielä tänä vuonna, maastotapahtumissa ensiapua toki opetetaan. Talvikurssikin jätetään tulevaisuuteen - pitäisi kai lähteä aika kauas jotta saataisiin oikeat olosuhteet. Tunturilatu järjestää retkenvetäjän kurssin joten ohjaamme sitä halunneet sinne. Kerho maksaa kurssille osallistumismaksun, toki vastapalveluksena toivomme osallistujien vetävän joitakin kerhon retkiä tulevaisuudessa. (Retki)ruokien kuivaamiseen perehdymme kerhoillassa toukokuussa ja sieniin todennäköisesti syyskuussa, joten nämäkin toiveet on otettu onkeen. Kiitokset myös kerhoiltojen ohjelmia koskevista ehdotuksista niitäkin tuli mukavasti. Myös ne on pantu talteen ja osa toteutettaneen jo ensi syksynä. Retkeillään, Hannu PS. Työasiat ajavat minut valitettavasti Afrikkaan helmi-maaliskuuksi, Esa ja kumppanit pyörittävät kerhoa sen ajan. Sähköposti toki korvaa vähitellen viidakkorummun Afrikassakin, joten... 3

4 TOIMITUKSEN TULILTA Tervehdys Väärtin lukijat! Vain harvat teistä halusivat siirtyä Netti-Väärtin lukijaksi. Tämän johdosta perinteinen Väärti toimitetaan edelleen kaikille kuten aiemminkin. Omalta osaltani neljäs vuosi Väärtin parissa on alkamassa. Olen päättänyt että ainakin toistaiseksi se on viimeinen vuosi on aika viettää Väärtin vaatima aika perheen parissa ja jättää toimitus tuoreisiin käsiin. Niinpä tiedotustoimikunnan suurin haaste kuluvalle vuodelle on uuden päätoimittajan löytäminen. Hakemuksia voi lähettää toimitukseen! Toimituksessa toivomme ja otamme vastaan runsaasti kaikenlaisia juttuja. Toivottavaa olisi, että jutut tulisivat suoraan sähköisessä muodossa kirjoitettuna. Toimituksen puolesta, Esa TULEVAT TAPAHTUMAT Ilmoittautuessasi kerhon tapahtumiin toivomme sinun kertovan seuraavat tiedot: Tapahtuman nimi, osallistuja, sähköpostiosoite, matkapuhelinnumero, teltta- ja ruokakuntatoivomus, erityisruokavalio, varustepuutteet ja kuljetustarve tai kimppakyytitarjous. Osallistujan nimeä lukuun ottamatta tiedot jäävät ainoastaan tapahtuman järjestäjien käyttöön! Toimintakalenteri talvi ja kevät lumikenkäretki Nurmijärvi kerhoilta Ulla Pirttijärven saamelaismusiikki hiihtoretki Nuuksio TL kevätpäivät Kokemäki lumikenkä- ja Kirkkonummi pöllöretki kerhoilta Kevätkokous ja Uudenmaan virkistysalueet viikot 14-15/2005 hiihtovaellus Raja-Jooseppi - Tulppio - Salla talvitapahtuma Jyväskylä, Haristupa kerhoilta Sääksi patikkaretki Kytäjä linturetki Hanko karttaretki Pitkäkoski kävelyretki Porvoo kerhoilta Retkiruokien kuivatus suunnistusretki Paloheinä pyöränhuolto Maunulan maja kevättalkoot Inkoo, Kärrikaltion maja lapsi-aikuinen päivä Inkoo, Kärrikaltion maja Erämelonnan SM Sulkava Yölaulajaretki Laajalahti Suomi Meloo Lohja - Rauma viikot 29-30/2005 Kirkkovene samoilu Inari viikko 32/2005 melontavaellus Punkaharju - Puumala viikko 38/2005 ruskavaellus Pyhätunturi Rukatunturi 4

5 Kerhoillat Kerhoillat pidetään Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, ruokasalissa maanantai-iltoina alkaen. Kokous tai esitelmä alkaa kello Kerhoilloissa perimme 2 euron ovi-maksun, jolla katamme illan tila-, ohjelma- ja tarjoilukustannukset. Tarjolla on myös kahvia ja teetä lisukkeiden kera. Muistathan säästää luontoa ja varata kuksan tai kupin mukaasi! Osallistumistilastoja varten muista kirjoittaa nimesi osallistujalistaan. Myös kerhon ulkopuoliset ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme! Ulla Pirttijärvi ja hänen saamelaismusiikkinsa Mitä tiedät Ulla Pirttijärvestä? Pohjoisten retkeilyalueittemme tuntumassa elelee ja tekee työtään lukuisa joukko saamelaisia monipuolisesti luovia ja lahjakkaita persoonallisuuksia. Ulla on yksi heistä, kansainvälistäkin mainetta saavuttanut musiikin tekijä, joka sanoo "Sydämessäni soi perinteinen joiku". Tule kuuntelemaan hänen musiikkiaan ja Ritvis Loimion tarinointia hänen elämästään Kevätkokous KOKOUSKUTSU Tunturikerho Kavtsin sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina kello alkaen Kampin palvelukeskuksen ruokasalissa Salomoninkatu 21 B, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 :n mukaiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kerhotoimikunta Uudenmaan virkistysalueet Nuuksion kansallispuisto on varmaankin meille monelle hyvin tuttu retkeilyalue. Tunnetko sen sijaan Uudenmaan rannikon muut retkeilykohteet kuten esimerkiksi Kopparnäsin, Porkkalanniemen tai Lövön? Kevätkokouksen jälkeen Henrik Wickström Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:stä tulee kertomaan meille näistä ja muista Uudenmaan virkistysalueista Vaeltaja kohtaa Sääksen Syyskuu on jo pitkällä. Vaellan Inarin Kuortakkijärven takamaalla. Yhtäkkiä korviini kantautuu tuttu ääni. Ei voi olla totta: kerjäävä sääksi, ja tähän aikaan! Vielä parisataa metriä ja näen kallellaan olevan aihkin, jonka latvassa on sääksien mahtava kapulalinna. Ja reunalla sääksen lentopoikanen piiskuttamassa syksyn viimeistä ateriaa ennen pitkää etelän matkaa! Tunnen jälleen kerran olevani etuoikeutettu. Tämä on suomalaista eräluontoa parhaimmillaan. Sääksi on lintumaailmamme aatelia. Se on kotkien jälkeen kookkain päiväpetolintumme. Laji tunnetaan yleensä hyvin luonnonystävien keskuudessa. Ensinnäkin sen pesä on linnun pesäksi luonnottoman suuri kelohirsilinna, joka kyllä saa jokaisen vaeltajan pysähtymään. Lisäksi sääksen saalistustapa on sangen omaperäinen. Mitä kuuluu suomalaiseen sääksimetsään nyt? Vieläkö vaeltaja kohtaa sääksen? Juhani Koivu kertoo kuvin ja sanoin tarinoita sääksien elämästä. Mies eksyi sääksimetsään vuonna 1952, mutta ei ole vieläkään löytänyt polkua, joka johtaisi sieltä pois. 5

6 Maukkaita retkiruokia raaka-aineita kuivaamalla Siinä vaiheessa, kun kaupasta saatavat retkiruoat alkavat maultaan tympiä tai todetaan, etteivät ne sovi koostumuksensa tähden ruoansulatukselle, on mietittävä muita keinoja retken ruokahuollon järjestämiseksi. Ottamalla käyttöön ikivanhan säilömistavan kuivaamisen retkeilijä pystyy vaelluksen aikana loihtimaan kuivatuista ruoka-aineista herkullisia sekä terveellisiä ja monipuolisia aterioita. Rinkankantajalle myös kuivattujen tuotteiden keveys on tärkeää. Sirpa Alapuranen ja Marita Maula antavat käytännön ohjeita ruoka-aineiden kuivatuksesta, esittelevät kuivureita, kirjoja aiheesta sekä maistattavat valmiita tuotteita. Retket Lumikenkäretki Kokoonnumme kello Nurmijärven Myllykukon parkkipaikalla, josta lähdemme Aleksis Kiven kotimaisemiin Vantaanjoen vaihteleviin maastoihin. Retki kestää 3-4 tuntia, joten ota evästä ja juomaa mukaan. Mikäli satumme nuotiopaikalle, paistamme makkarat. Ota mukaan säähän soveltuva vaatetus huomioiden että lumikenkäily on 60 prosenttia tehokkaampaa kuin normaali kävely. Kerholla on muutamat vuokrakengät, kyselkää varustevastaavalta. Pertillä on myös lumikenkiä vuokran (5 euroa/pari, tasaraha mukaan). Ilmoittautumiset, lisätietoja ja kenkien varaukset Pertti Meriläinen Talven perinteinen hiihtoviikonloppu Hiihtoviikonloppu pidetään tänä vuonna Nuuksion alueella. Kokoontuminen on lauantaina 9.00 Siikarannasta, josta hiihdämme sopivaa reittiä pitkin yöpymispaikalle joko Iso-Holmalle tai Saarilammille. Jos lumitilanne on huono, viikonloppu voidaan toteuttaa myös kaamosvaelluksen tapaan, eli vedetään ahkiota kävellen. Yhtenä viikonlopun teemana on käydä muutamalla lodjulla. Nuuksion kansallispuistoon on viety 10 käpymerkeillä varustettua pönttöä, joissa jokaisessa on leimasin ja vieraskirja. Lodjut ovat erilaisilla paikoilla kansallispuistossa, toiset sellaisissa mihin ei ehkä muuten tulisi mentyäkään. Nuuksion lodjuissa on myös kohteeseen liittyvää luontotietoa, tarinoita, historiaa ja elämystehtäviä. Lodjuihin sijoitetuissa leimoissa on kirjaimet, joista muodostuu Nuuksioon liittyvä sana, kun on kerännyt kaikki leimat. Lisätietoa näistä löytyy internet-sivuilta Nuuksio. Maastossa yövytään teltoissa, joten mukaan tarvitaan normaalit talvivaelluksen välineet: ahkio, mieluiten eräsukset, lämmin makuupussi, talvikäyttöön soveltuva keitin. Kuljetuksista, varustetarpeista, telttapareista ym. sovitaan tarpeen mukaan. Suunniteltu päivämatka on melko lyhyt, joten reitti sopii myös aloittelijoille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Juha Kelkka Lumikenkäretki ja pöllöretki Kauhalaan, Kirkkonummelle Kokoonnumme kello 13 Nupurintien ja Ämmässuontien risteyksessä olevalle kylmäaseman tontille. Tarkoituksena on lumikenkäillä Helsingin kaupungin ulkoilualueella, Kauhalassa. Illan hämärtyessä pysähtelemme ajoittain kuuntelemaan pöllöjen mahdollista huutelua. Varaa mukaan eväät ja säänmukainen varustus. Lumikenkäillessä tulee lämmin, mutta pöllöjen kuunteluun kannattaa varata lämmintä lisävaatetta mukaan. Paluu retkeltä on noin kello 23. Kerholla on vuokrattavana lumikenkiä, joita voit kysellä varusteiden välittäjältä, Antilta. Pertillä on myös vuokralumikenkiä 5 euron hintaan. Niitä voit kysellä ilmoittautumisen yhteydessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä Merja Pehkoselle, tai merja.pehkonen@vantaa.fi. 6

7 Päivän patikkaretki Hyvinkään Kytäjälle Hyvinkään Kytäjä on yksi pääkaupunkiseudun hiljaisimpia alueita. Tule mukaan päivän mittaiselle patikkaretkelle nauttimaan luonnon hiljaisuuden ja kevyen liikunnan tarjoamasta virkistyksestä. Matkaa kertyy päivänaikana km. Vauhti on leppoisa ja aikaa on myös ympäristön havainnointiin. Kokoonnumme Kytäjän kirkolla kello 10. Matka Kytäjälle tehdään kimppakyydeillä. Mukaan kannattaa varata päivän eväät, juomiset ja säänmukaiset ulkoiluvarusteet. Paluumatkalle lähdetään kello 17. Lisätietoja ja ilmoittautumiset (jos tarvetta kyytiin tai haluat tarjota kyytiä) Panu Loisa, , (Huom. vaeltamassa viikot 14 ja 15). Mukaan pääsee tulemalla ajoissa paikanpäälle Linturetki Hankoon Tule seuraamaan lintujen kevätmuuttoa Vappupäivänä Hankoon. Ensimmäiseksi suuntaamme retkemme Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa ry:n ylläpitämälle Hangon lintuasemalle, Haliakselle. Jos asemalla on lintujen rengastusta, sitä on myös mahdollisuus päästä seuraamaan. Alueelle vaaditaan lupa, mutta sen hoitaa retken järjestäjä. Lintuaseman jälkeen vierailemme myös joissakin muissa Hangon lintukohteissa. Varaa mukaan kiikareiden lisäksi eväät vappulounaalle ja säänmukainen varustus. Matka tehdään tilausbussilla ja retken hinta on riippuvainen osallistujien määrästä. Lähtö on kello 8.00 Paavo Nurmen patsaalta Helsingistä ja paluu on noin kello 19. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset mennessä Merja Pehkoselle, tai Pitkämarssi Tämän vuoden pitkä marssi (noin 40 km) kävellään Porvoon ympäristössä Arja ja Pauli Karvisen iloisella opastuksella. He ovat suunnitelleet meille reitin, minkä varrella on luontopolkuja, reittipolkuja, näköalapaikkoja yms. ja missä saamme kokonaisvaltaisen katsauksen Porvoon seudusta. Tervetuloa joukolla mukaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sirpa Alapuranen tai Yölaulajaretki Espoon Laajalahdelle Lähde kuuntelemaan satakielen näppäilyä ja muitakin alkukesän yölaulajia. Liikumme Villa Elfvikin ympäristössä sekä kävelemme luontopolkua Otaniemeen ja takaisin. Säänmukaiset varusteet ja eväät mukaan. Kokoontuminen kello 21 Villa Elfvikin P-paikalla. Tiedustelut Merja Pehkoselta, Vaellukset Joulupukinjotos 2005 viikot 14 ja 15 Kavtsi jatkaa Suomi päästä päähän -tapahtumia hiihtovaelluksella. Vaellus alkaa edellisen hiihtovaelluksen päätepysäkiltä Raja-Joosepista, välietappina on Tulppio ja vaellus päättyy Sallaan. Vaeltajat voivat osallistua molemmille tai vain toiselle viikolle omien mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäinen ryhmä nousee 1.4. ja toinen 8.4. iltajunaan. Paluu Helsinkiin vastaavasti ja aamujunalla. Vaellus toteutetaan ahkiovaelluksena eli varusteemme kulkevat ahkioissa ja majoittuminen tapahtuu talviteltoissa. Joulupukinjotoksella käytettävät kartat ovat Koilliskaira (viikko 14), Savukoski Tuntsa ja Salla Alakurtti (viikko 15). Kaikkien karttojen mittakaava on 1: Karttatilaukset mennessä karttavälittäjä Ulla Saralle. Vaelluksen molemmat viikot ovat vaativuustasoltaan vaativia vaelluksia. Vaelluksen retkipalaveri järjestetään keskiviikkona kello Helsingin Pelastuskoululla (Lääkärinkatu 3). Lisätietoja tapahtumasta Martti Mäkelä iltaisin tai Ilmoittautumiset mennessä Esa Tervonen. 7

8 Koulutus Pitkäkosken karttaretki Tiistaina kello kokoonnumme Pitkäkosken ulkoilumajalla. Aluksi käymme läpi suunnistuksen perusteita. Tämän jälkeen kierrämme ryhmänä Pitkäkosken alueella noin kahden kilometrin reitin harjoitellen kyseisiä asioita käytännössä ja toivottavasti ihaillen valkoja sinivuokkoja. Reitti noudattelee alueen polkuja, joten kuivalla säällä retkellä pärjää lenkkareilla. Varaa mukaan säänmukainen vaatetus, evästä, karttapussi, kompassi (jos löytyy) ja oma Paloheinän suunnistuskartta tai 3 euroa karttamaksua varten (voit ostaa kartan paikanpäältä). Paikalle pääset myös 452 tai 453 busseilla jäämällä pois Helsingin ja Vantaan rajalla Kappatien pysäkillä. Sieltä on noin kilometrin kävelymatka Pitkäkosken majalle. Retki päättyy viimeistään kello Ilmoittautumiset ja tiedustelut Esa Tervonen Paloheinän suunnistusretki Tiistaina kello kokoonnumme Paloheinän ulkoilumajalla. Siellä osallistujat jaetaan partioihin, jotka suunnistavat omatoimisesti noin kolmen kilometrin matkan. Reitti poikkeaa myös metsän puolella, joten jalkineiden on oltava maastokelpoiset. Tapahtuma alkaa ja päättyy Paloheinän majalle. Varaa mukaan säänmukainen vaatetus, kännykkä, evästä, karttapussi, kompassi (jos löytyy) ja oma Paloheinän suunnistuskartta (karttaretken kartta käy) tai 3 euroa karttamaksua varten (voit ostaa kartan paikanpäältä). Paikalle pääset myös bussilla 66, jonka päätepysäkki on ulkoilumajalla. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Esa Tervonen. Tervetuloa tutustumaan suunnistuksen maailmaan! Pyörät kesäkuntoon! Opastusta polkupyörän huoltojen ja pienten korjausten tekemiseen torstaina kello Maunulan majalla, os. Keskuspuistontaival. Paikka on Haagassa, tie kääntyy Metsäläntiestä pohjoiseen alamäessä juuri ennen Hämeenlinnan väylää. Ilmoittaudu tilaisuuteen ja kerro samalla toiveesi käsiteltävistä asioista viimeistään Matti Reittamolle, , (09) tai mrpalvel@sci.fi. Muut tapahtumat Ovtsin talvitapahtuma Tunturikerho Ovtsi on kutsunut meidän yhteiseen talvitapahtumaansa lauantaina Siihen kuuluu perinteisesti kilpailuhenkistä pilkkimistä, letunpaistoa, kahvittelua, lumikenkäilyä ja umpihankihiihtoa. Kalansaaliit, väsytystaistelut ja muut päivän kokemukset voi sitten kertailla saunan lauteilla. Mukaan tarvitaan siis runsaasti kavtsilaisia esimerkiksi esittelemään pilkkitaitojamme. Tapahtuma järjestetään Ovtsin tukikohdassa Haristuvalla Jyväskylän lähellä ja matka sinne taittuu kimppakyydeillä. Harisella on myös mahdollista yöpyä, ainakin omissa talviteltoissamme ja jatkaa yhdessäoloa sunnuntaina. Järjestäjät toivovat lukumäärää jo mennessä ( Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pertti Meriläinen Kevättalkoot Perinteiset kunnostus- ja siivoustalkoot ovat aina olleet erittäin suosittuja, joten olkaa jälleen tervetulleita. Tulokahvit tarjotaan kello 09.00, soppaa keskipäivällä ja iltakahvit juodaan saunan jälkeen. Omat ruokailuvälineet mukaan. Kimppakyytiä voi tiedustella Pehtorilta. 8

9 Lapsi-aikuinen päivä Kärrissä Sunnuntaiaamuna kello 9.30 lähtee Metsämörri-ohjaaja viemään lapsia ja lapsenmielisiä seikkailuun Kärrin lähimaastoon. Retken aikana mm. tutustutaan luontoon ja sen ihmeellisyyksiin. Tervetuloa mukaan niin omien lasten, lastenlasten, kummilasten kuin lainalastenkin kanssa ja hätätilassa voi osallistua ilman lapsiakin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sirpa Alapuranen tai Suomi Meloo Lohjalta Raumalle Vaikka elämme vielä sydäntalvea (jos niin voi sanoa tästä "suvikelistä"), niin tässä hieman ennakkotietoa alkukesän tapahtumasta lomasuunnitelmia varten. Vuoden 2005 Suomi Meloo -kanoottiviesti melotaan uudella mielenkiintoisella reitillä Lohja-Rauma. Luvassa on siis hienoja rannikko- ja saaristovesiä. Viestissä on noin 30 osuutta, jotka melotaan yötä päivää. Kavtsi on jo ilmoittautunut mukaan ja joukkueen kerääminen tapahtuu kevään mittaan. Koska melonta tapahtuu Etelä-Suomessa, on myös lyhytaikaisempi osallistuminen entistä helpompaa vaikkapa melomalla vain osuuden tai pari. Tarkempaa reittitietoa ei ole vielä julkaistu, mutta lisätietoa löytyy netistä Kavtsin nettisivuilta löytyy myös kertomuksia ja kuvia viime vuosien Suomi Meloo -viestistä. Lisää infoa seuraavassa Väärtissä ja Pauli Aaltonen, tai TURINOITA TAPAHTUNEISTA Vaellusretki Seitsemisen kansallispuistossa / Marjatta Varis Oli pimeää kun Reiska jätti meidät bussistaan lähelle Koverolampia ja Koveron vanhaa kruununmetsätorppaa. Otsalamppujen valossa kuljimme lammen rantaan ja etsimme telttapaikat. Kello oli niin paljon, että hakeuduimme saman tien makuupusseihin. Sää oli leppoisan lämmin ja tyyni. Oli vielä pimeää, kun piti herätä uuteen aamuun kello seitsemältä. Aamuaskareet sujuivat vanhalla rutiinilla. Suuri osa porukasta poikkesi katsomaan kruununmetsätorppaa ja hakemaan eväsvettä sen kaivosta. Ensimmäiset asukkaat asettuivat paikalle 1850-luvun alussa, jonka jälkeen torppa on kokenut monia vaiheita. Nyt tila on kunnostettu 1930-luvun asuun. Talo on avoinna kesällä ja siellä pyritään vaalimaan vanhoja kasvi- ja eläinrotuja. Näin kulttuurimaisema ja perinteiset työtavat halutaan siirtää tuleville sukupolville. Sitten meidät jaettiin pienempiin ryhmiin ja pääsimme matkaan. Se oli hyvä ratkaisu. Luonto oli kaunis syksyisessä asussaan. Sammaleiset metsät, kivet, kannot ja maatuvat puunrungot kertoivat, että luonto oli saanut olla rauhassa kauan aikaa. Suot olivat keltaruskeat ja pitkospuut petollisen liukkaat. Onneksi selvisimme niistä itseämme loukkaamatta. Poikkesimme ilman rinkkoja Multiharjun aarnimetsään, joka on suojeltu jo 1910 luvulla. Siellä on lähes 400 vuotta vanhoja mäntyjä, joita katsellessa meinasi niskat mennä nurin. Auringon valo tuli puiden lomasta ja tuntui kuin olisi tullut satumaahan Siellä asustaa myös mäyräyhdyskunta ja liito-orava. Seitsemisen kansallispuisto on rikas eläimistöstään. Siellä elelee päästäinen, orava, jänis, kettu, hirvi ja näätä. Saukko elää vesistöjen varrella, mutta karhua ei ole tavattu. Lintulajeja on noin 80 kuten kruununmetsätorpan koivikossa hernekerttu ja lehtokerttu. Vanhoissa metsissä viihtyvät erityisesti kolopesijät kuten varpuspöllö, viirupöllö, pohjantikka ja pikkusieppo. Lahopuut tarjoavat elinympäristön myös monille uhanalaisille hyönteisille. Näitä asioita oli aikaa mietiskellä liukkailla pitkospuilla. Ihminen on ensin ojittanut suot ja nyt yritetään saada suot takaisin kaatamalla ja polttamalla puut sekä tukkimalla ojat. Majava olisi 9

10 varmaan ihmistä fiksumpi siinä hommassa. Ennen Liesjärven leirialuetta osa porukkaa lähti pitemmän reitin kautta, mutta meidän ryhmä kulki suunnitelman mukaan vanhan myllyn kautta Siellä ovat isännät jauhattaneet viljansa jauhoiksi. Nyt paikalle tuotu myllyrakennus antaa hyvän kuvan sen ajan elämästä. Kosken kuohuja oli mukava katsella ja kuunnella. Polku jatkui Lieslammen rantaa pitkospuita pitkin ja pian olimmekin leirissä. Tuomolla oli teltta pystyssä ja tulet nuotiopaikalla. Hän toi peräkärryssä painavat tavarat kuten puolijoukkueteltat ja kaminat, runsaasti vettä ym. painavaa Kävimme kantamassa ne 600 metrin päästä leiriin. Kohta kohosi Kavtsin telttakylä Liesjärven rantaan ja porukka kerääntyi nuotion ääreen ruuan laittoon ja illanviettoon. Pitemmän matkan kiertäneetkin tulivat iloisina ja hyvinvoivina joukkoomme. Sekin reitti oli ollut antoisa ja mielenkiintoinen. Tuomon kyydissä tuli myös ämpärillinen "pitkospuiden" kappaleita, jotka söimme jälkiruuaksi. Jäin eläkkeelle ja tarjosin perjantaina työtovereille kääretortuista rakennetut toista metriä pitkät pitkospuut. Molemmille puolille tein sammaleista, jäkälistä, oksista, kanervista, sienistä ja puolukanvarvuista kauniit koristeet Torttuja oli yhdeksän, joten niistä riitti myös retkikavereille. Se oli jo tehdessä tarkoitus Eläkeläisen kiireet alkoivat siis vaelluksella Nukuin Sirpan ja Sandran kanssa samassa teltassa ja hipsin tapani mukaan aikaisin pussiin. Kun koko leiri nukkui, alkoi kuulua kummaa kolinaa ja puhetta isosta teltasta. Luulin, että oli aamu ja lähdin vessaan. Sandra katsoi kummissaan ja työnsi kuononsa jalkojensa väliin jatkaen uniaan. Kampesin itseni ulos ja näin kuun kaikkine tähtineen. Kun tulin takaisin niin Sirpakin oli herännyt ja miettinyt, että olisi voinut nukkua vähän pitempäänkin. Sitten katsoin kännykästä ja sitten vielä Sirpan kellosta ennen kuin uskoimme, että kello oli 1:30. Kolina ja pulina isossa teltassa jatkui Aamulla saimme kuulla, että kipinäverkko oli mennyt tukkoon ja savut tulivat telttaan. Jo ymmärsimme yöllisen kolinan. Kun aamutoimet oli tehty ja teltat kannettu Tuomon autoon niin matkamme jatkui mukavaa tasaista polkua pitkin, eikä ihme sillä karttaankin oli merkitty tasainen kangas. Makkaranpaisto/evästauko pidettiin Pitkäjärven rannalla, jossa oli myös 10

11 vanha tukkikämppä hevostalleineen. Loppumatka oli polkua ja välillä pitkospuita, kuinkas muuten. Tämä innoitti porukkamme runolliseksi ja kuin yhteen ääneen tuli lause: A,B,C... KAVTSI KÄVELEE, PITKOSPUITA PITKIN KULOMÄKEEN Niin saavuimme Kulomäen luontokeskukseen, jossa katsoimme näyttelyn, joka tutustuttaa katsojan metsän kehityksen paloaukiosta ikivanhaksi aarniometsäksi. Auditoriossa luontokeskuksen opas kertoi vielä seudun historiasta ja näytti multivisioesityksen. Kahviossa nautimme herkkuja Jäi tunne, että tänne pitäisi tulla uudestaan Jäi paljon näkemättä Reiska tuli hakemaan meidät arkisiin askareisiimme. KIITOS Reiska turvallisesta kyydistä!!! Meitä oli noin kolmekymmentä ihmistä ja kolme retkikoiraa: Miro, Otto ja Sandra Kiitos teille kaikille mukavasta retkiseurasta!!! Tavataan taas Marjatta Puolipitkämarssi Nuuksiossa / Anu Haveri Pilvipoutaisena lauantaiaamuna Luukin parkkipaikalle kokoontui lauma reippaita kavtsilaisia: 33 aikuista, 2 lasta ja 3 retkikoiraa. Alkulämmittelyn jälkeen suunnattiin Helsinki reittiä pitkin kohti Rinnekotia ja Salmea. Luukista Rinnekotiin käveltiin leveää lastenrattaillakin kulkukelpoista uraa pitkin. Rinnekodista vähän matkaa tietä pitkin, josta polulle. Muutamat keräilivät juomatauolla suppilovahveroita. Kämmenlammen laavulla pidettiin pidempi ruokailutauko: omien eväiden lisäksi tarjolla oli pannukahvia ja makoisaa kakkua. Noin 20 kilometrin kävelyretken jälkeen päädyttiin Salmiin, jossa vietettiin hetki turinoiden. Härkälän kaupalta noustiin Helsinkiin päin menevään vakiovuoroon. Kerhoilta / Eila Nokelainen Kerhoillan aiheeksi oli ilmoitettu poron käyttö matkailussa, mutta esitelmöitsijälle oli tullut yllättävä este. Kunnon retkeilijät eivät tästä lannistuneet. Poron käyttö piirakassa testattiin ja poropiirakka todettiin erinomaisen maistuvaiseksi. Sitten keskityttiin kuuntelemaan kertomuksia retkeilystä Slovakiassa. Pekka ja Helena Mensonen sekä Vappu Hietala olivat olleet Tatra-vuoristossa vaeltamassa kesällä Nämä ex-tempore -esiintyjät saivat meidät kaikki vakuuttuneeksi, että Tatralta löytyy varmasti tutustumisen arvoisia retkikohteita. Kaamosvaellus / Anu Haveri Vuoden 2004 kaamosvaellus saapasteltiin ahkioita vedellen Kaldoaivin erämaa-alueella, lähtöpisteenä Mieraslompolo ja määränpäänä Kaamasen kievari. Reilu viikko ennen vaellusta pidettiin retkipalaveri Sirpan luona, jossa käytiin läpi vaellukseen liittyviä asioita ja maisteltiin monenmoisia herkkuja. Ensikertalainen tiiraili uteliaana vaellusvarusteita ja yritti hahmottaa mihin sitä on tullut lähdettyä. Lähtöä edeltävänä iltana vietiin ahkiot asemalle. Perjantaina hypättiin yöjunaan Rovaniemelle, josta lauantaiaamuna bussilla Ivaloon. Ivalossa syötiin Kultahipussa ja jatkettiin eri bussilla. Heitettiin saunakassit Kaamasen kievariin ja matka jatkui Mieraslompoloon, mistä suunnattiin ylämäkeen kuun valossa. Ensimmäinen leiri pystytettiin mäen päälle ja ihasteltiin kuuta, tähtiä ja komeita revontulia. Hienoa! Siitä se sitten lähti menemään. Aamuisin Kösä kävi herättelemässä telttakunnat ja kertoilemassa säätiedot noin kello 6.30 ja lähtö tapahtui noin kello 9. Kösä apulaisineen johti letkaa ja Markku varmisteli viimeisenä. Kuljettiin eteenpäin sopivasti taukoja pidellen valoisa aika ja majoituttiin ja tankattiin isommasti illalla. Alkumatkasta kuljettiin soiden ja kannaksien kautta; varustevauriot, kuten nahkaremmien katkeamiset ja vetonarujen katkeamiset sattuivatkin juuri silloin. Loppumatkasta reitti oli pääosin polkua ja tienpohjaa. Alkumatkasta maasto oli huurteisen koivikkoista ja soista, lopussa mäntykangasta. Suuria korkeuseroja ei 11

12 ollut. Päivämatkat vaihtelivat noin kymmenestä 18 kilometriin. Lunta oli parikymmentä senttiä ja keli hyvä. Pakkanen oli alkumatkasta -20 C paremmalla puolella, mutta tuuletonta. Loppumatkasta saatiin tuultakin ja lisää lunta lämpötilan samalla lauhtuessa. Kuu täyttyi loppumatkasta. Tiistai-iltana kokoonnuttiin leirinuotion ääreen. Venyteltiin ja nautittiin Marjatan tekemät Aleksanterin leivokset. Myös viimeisenä iltana kourallinen ihmisiä kokoontui tulta tuijottamaan, vaikka leirinuotio ehdittiin jo perua kovan tuulen vuoksi. Perillä Kaamasen kievarissa saunottiin ja syötiin poronkäristystä. Myös poronlihaa oli myytävänä kotiin viemiseksi. Illalla pidettiin tuoreeltaan vaelluksen palautepalaveri. Lauantai aamuna alkoi paluumatka bussilla Rovaniemelle, jossa kävimme yhdessä syömässä. Yöjuna Rovaniemi-Helsinki ja sunnuntaiaamuna olimme kotona. Ensikertalainen on vaikuttunut reissusta, koko vaellus oli sujuvasti järjestetty ja asiantuntevasti johdettu. Mukana oli 15 hengen reipas, mukava porukka: Sirpa Alapuranen, Markku Alhoranta, Iitu Gerlin, Anu Haveri, Heikki Hepo-Oja, Riitta Hoverfält, Kyösti Lamminjoki, Panu Loisa, Jussi Rimppi, Anja Rönnberg, Jukka Timonen, Maija Vainio, Marjatta Varis, Tuomo Väliaho ja Johanna Zingelmann GPS-kurssi Kärrissä / Jaana Lappalainen (teksti ja piirros) Itse olin taatusti ajoissa, menin jo edellisenä perjantaina nauttimaan Kärrin rauhasta ja sunnuntaina alkoi tulla paikalle muitakin. Lämmitettiin saunakin ja ensimmäiset tarinat GPS-maailmasta kuultiin. Maanantaiaamuna pyrähtikin sitten pirtti täyteen väkeä ja kurssi starttasi Sandra-koiralla vahvistettuna. Se kuono kyllä näytti kaikkiin ilmansuuntiin ihan ilman GPS-laitettakin, varsinkin makkaranimiseen suuntaan! Mäkelän Martti kertoi ensin perusasioita ja sitten aloitettiin harjoitella ja kohta pihalla tepastelikin monenlaista GPS:n ulkoiluttajaa. Kokeiltiin, miltä näyttää oma jälki näytöllä ja kohta aseteltiin jo omia koordinaatteja. Itselläni tosin vähän lipsahti: sain koordinaatit niin hassuiksi, että Kärrin puomi siirtyi 3000 km päähän! Kartalla paikka löytyi Omskista, sen itäpuolelta Venäjältä. No, sattuuhan sitä Kurssi antoi eväitä kovastikin ja jäin miettimään laitteen tarpeellisuutta omalla kohdallani. Laite kyllä kiinnostaisi, mutta hinta on kova (200 ylöspäin) ja kovin tuo tuntuu monimutkaiselta. Mutta etujakin löytyy; tarkkuus esim. sumussa ja merellä paranee huomattavasti ja nämä ovat juuri niitä tilanteita, joissa kartta saattaa olla eri mieltä käyttäjänsä kanssa oikeasta etäisyydestä ja suunnasta. Kiinnostuin kyllä kovin, joten saas nähdä! Kiitos kaikille mukana olleille aina Sandra-koiraa myöten. Itselläni ainakin oli mielenkiintoinen sunnuntai! Pikkujoulut / Johanna Zingelmann Kavtsilaiset viettivät liikunnallisia pikkujouluja Käpylän Työväentalossa joulukuisena lauantaiiltana. Ensimmäistä kertaa mukana olleena mieleen jäi riisipuuroa ja leivonnaisia notkuva tarjoilupöytä, puheenjohtajan tilastollinen puhe (olemme tähän mennessä liikkuneet yhteensä km, joista 41 % on pyöräilty, 30 % kävelty ja 21 % hiihdetty), tyrmäävä vatsatonttujen tanssi, Aaltosen Paulin käsikirjoittama, ajankohtainen ja hauska Elmo-doping-sketsi sekä lukuisat telmivät lapsitontut. 12

13 Ohjelma oli monipuolinen, osallistujia salillinen eikä aika tullut pitkäksi. Parhaiten iltaa kuvaa pieni runonpätkä: Joulujuhla Kavtsin alkaa, leikitään, lauletaan, tasajalkaa. Ihmeellinen on porukan taika, nopeasti hurahtaa pitkäkin aika. Illassa vieraili myös oikea pukki, jonka säkit lahjat ne tukki. Musiikki, tanssi, soitto kaikui, mennyt vuosi mielessä haikui. Perinteinen, iloinen, lämmin ilta. Kavtsi on todellisten kykyjen kilta! Arktisen luonnon suojelu ja suurpedot, kerhoilta / Eila Nokelainen Kerhoillassa WWF:n (Maailman luonnonsäätiön) suojelujohtaja Jari Luukkonen kertoi järjestön toiminnasta ja esitteli tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvia arvioita arktisen luonnon tilasta. Ilmasto lämpenee ennusteen mukaan jopa 5 astetta tällä vuosisadalla. Arktinen jääalue joka on monen lajin ainoa mahdollinen asuinympäristö on pienenemässä. Monenlaisia uhkia on siis ilmassa. Kansainvälisiä sopimuksia suojelutoimenpiteistä ja mm. hiilidioksidipäästöistä yritetään saada aikaiseksi, jotta haitallisia muutoksia luonnossa voitaisiin edes hieman hidastaa. Myös tunturisusien hiihtomahdollisuudet eteläisessä Suomessa käynevät vuosi vuodelta huonommaksi, mutta Luukkosen mukaan Suomen suurpetoihin kuuluvien oikeiden susien muodostamat laumat (> 3 yksilöä) ovat lisääntyneet. Lisää luonnonsuojelusta voit lukea WWF:n kotisivuilta Kuutamokävely / Pertti Meriläinen Joulu tuli vietettyä ja koitti kinkunsulatusretki tapaninpäivänä Petikon maastoon, joka piti olla kuutamokävely, mutta kuinkas ollakkaan taivas antoi lunta sopivasti ja pääsimme harjoittamaan hiihtotaitoja. Ladut olivat hyvät ja keli oli liukas, mutta upeinta oli taivaalla paistava täysikuu joka valaisi meidän 13 hiihtäjän ja kahden kävelijän sekä yhden koiran taivalta kohti pohjoista. Alkumatka hiihdettiin valmiita latuja jossa oli keinovaloa, mutta puolimatkassa hyppäsimme Serenaan menevälle uralle ja siellä kirkas kuu valaisi meidän tietämme laavulle, jossa vietimme pienen tankkaustauon nuotion loisteessa. Matkalla oli näkyvissä talvisen myrskyn tuhoja. Puita oli nurin siellä täällä, yksi oli jopa viitsinyt kaatua meidän hiihtäjien kiusaksi ladun yli, sen kyllä pääsi aika hyvin kiertämään latvan kautta, mutta siellä oli liukkaita risuja poikittain maassa. Takaisin hiihtelimme samaa uraa, mutta se ei haitannut yhtään, sillä maisemat olivat aivan erinäköiset kuin toisesta suunnasta tullessa. Kaatuneen kuusen kohdalla sattui kirjoittajalle pieni kolhu, kun liukkaat risut heittivät minut ihan yllättäen selälleen, eihän siinä mitään nopeasti pystyyn, että vaimo pääsee tulemaan perässä häntä varoittelin liukkaista oksista. Itsellä tömäys tuntui niskassa vain vähän, siispä matka jatkui vielä kuun valossa, kunnes saavuimme valaistulle ladulle alkoi laskut parkkipaikkaa kohden, varsinkin viimeinen lasku oli aika huima. Sitten sukset autoon ja kotiin saunomaan. Kiitokset Sirpalle järjestelyistä! 13

14 Ruotsin luontokohteet, kerhoilta / Eila Nokelainen Kungsleden, Sarek ja Padjelanta Pohjois-Ruotsissa ovat ehkä tuttuja monelle kavtsilaiselle, mutta kiinnostavia luontokohteita löytyy kautta koko Ruotsinmaan aina eteläistä rannikkoa myöten kertoi naapurimme luontokohteisiin monipuolisesti tutustunut Tasso Lampén. Retkeilijän on vain valittava aiottuun retkeilyajankohtaan ja taitoihin parhaiten soveltuva alue. Valinnanvaraa riittää: on lintujärviä (mm. Hornborgassjön ja Tåkern), kasvikohteita (mm. Gotlannin ja Öölannin kämmekkäalueet), Euroopan suurin valjastamaton koski (Storforsen luonnonsuojelualueella), tukholmalaisten oma Nuuksio (Tyrestan kansallispuisto), Jämtlandin alueen jäätiköt (ja gourmetpäivällinen Blåhammaressa), rotkoalueita (mm. Halle- Hunneberg) jne. Liekö ruoho aidan takana vihreämpää, mutta tosi upeita olivat Tasson kuvat naapurimaastamme. Vielä huikaisevampaa nähtävää olisi kuulemma Sven Hörnellin gallerian dianäytöksessä Riksgränsenillä. Lue lisää Ruotsin kansallispuistoista osoitteessa: Erävaelluksen SM-kilpailu ensikertalaisen kokemuksia / Pertti Meriläinen Erävaelluksen SM kilpailut järjestettiin 35. kerran ja tällä kertaa oli pohjoisen vuoro kilpailukeskus oli Kiilopäällä. Puitteet ja maisemat olivat upeat, paitsi että näkyvyys oli n. 500 m sumusta ja sateesta johtuen. Valmistautuminen kilpailuun sujui sairaslomalla ja fysioterapeutilla käydessä hoitamassa kipeytynyttä kantapäätä ja kipeitä varpaita. Mutta, kun kilpaan oltiin lähdössä, niin vaivat kaikkosivat lähdön lähestyessä. Lähtö tapahtui kello 13.00, osallistujia ennätykselliset yli 200 paria, sarjoja oli 4. Meidän sarja oli avoin, eli kilpasarja, jossa osallistujia oli 113 paria, maaliin saapui 87 paria. Lähdössä järjestäydyimme sarjojen omiin karsinoihin, siellä odotti jo tehtäväpussi numero 190 meitä. Siis kädentaidot ensin sitten kartan hakuun (kädentaito tehtävät nähtävänä Kiilopään majan edessä). Ensimmäisen päivän taival linnuntietä 19 km, ei silleen paha, mutta aikataulu oli todella tiukka näin ensikertalaiselle ja vähän ylipainoiselle ja keskikuntoiselle. Matkalla oli 6 tehtävärastia (ensiapu, paikallistuntemus, kasveja, karttamerkkejä), ei pahoja. Rastien välit olivat ajoitettu tiukoiksi, joten maastossa sai mennä todella ripeästi. Syödä täytyi kävellessä tai rastilla jos kerkesi, juoda täyty miltei koko ajan, sillä minulla ainakin hikeä riitti, onneksi Lapissa juomakelpoista vettä riittää. Tästä aiheutui minulle ongelma, kun join vain purovettä suola-arvoni laskivat ja loppumatkalla jalkani alkoivat krampata. Kuitenkin yörastille pääsimme ajoissa ja alkoi laavun pystytys aikamoiseen kivikkoon, mutta leiri pystyyn ja venyttelyä sekä tankkausta kunnon retkiruualla, alkoi tuntua jo paremmalta. Illalla ennen nukkumaan menoa käväisin vielä riuulla ja siinä vaiheessa selvisi mitä kova hikoilu oli myös tehnyt: nivuset aivan vereslihalla. Siitä sitten laavulle rasvailemaan ja nukkumaan. Nukuinkin todella hyvin, mutta ennen nukahtamista ajattelin että tähän tyssäs meidän matka. Aamulla liikkuminen oli vähän vaikeaa eilisen kovan kävelyn vuoksi ja kipeän alapään johdosta. Lähdimme ensimmäiselle rastille matka oli n. 3 km, sillä sanoin parilleni, että en pysty jatkamaan. Sen päivän rata olisi mennyt syvälle Urho Kekkosen kansallispuistoon, joten jos siellä olisi keskeytys tullut olisi pois pääsy ollut tosi hankalaa. Kävelimme takaisin yörastille jossa oli leirin purku, siellä oli myös lääkintähenkilökuntaa, joka hoivasi vammojani ja hommasi auto kyydin Kiilopäälle, oli se autokyytikin aika tuskaa, mutta helpompaa kuin kävely, parini käveli Kiilopäälle 8 km olimme melkein samaan aikaan perillä, siellä suihkuun, hoitoa, puhtaat vaatteet ja energian tankkausta. Päätimme parini kanssa, ettemme jää Kiilopäälle vaan lähdemme heti seuraavalla bussilla Rovaniemelle ja yritämme vaihtaa junaliput sen illan junaan. Sehän onnistui ja pääsin kotiin hoitamaan vammojani ja valmistautumaan ruska-vaellukselle Nurmes-Kolinportti. 14

15 Kiitokset parilleni Esalle! Ensi vuonna sitten uudelleen Hämeessä? Hyvin toipunut ja lisävammoja itselleen hommannut Pertti Meriläinen. TALVIUINNIN ILOISTA / Vappu Hietala Helsingissä ei tänä talvena ole juurikaan voinut hiihdellä, jäitä ei ole retkiluistelijalle eikä potkukelkkakaan kulje. Liikuntalajeista onnistuu kohta vain uinti (ja melonta?). Harva harrastus, ehkä golfia lukuun ottamatta, jaksaa jatkuvasti innostaa harrastajiaan sellaiseen ylistykseen kuin talvi- eli avantouinti. Sillä pidetään loitolla flunssa, nostetaan stressinsietokynnystä ja kohennetaan terveyttä yleensä. Ainut tunnettu haitta lienee, että lajiin jää helposti koukkuun ja muut harrasteet kärsivät. Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta jos epäröi, on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Kroppaansa kannattaa kuunnella ja toimia niin kuin hyvältä tuntuu. Jollekin riittää kastautuminen ja toinen haluaa uida samalla käynnillä parikin kertaa. Helpointa harrastus on aloittaa jatkamalla uimista syksyllä vesien viiletessä. Estettä ei muunakaan aikana ole, itse kävin ensi kertaa oikeassa avannossa joulun jälkeen. Siitä on nyt 10 vuotta eikä talviturkkia ole sen jälkeen tarvinnut keväisin heittää. Kun retkeily varsinkin monipuolistuessaan on päättymätön sarja hankintoja, pääsee avantouimari vähällä. Jollei käytä uimatossuja tai käsineitä, löytyy kotoa kaikki tarpeellinen: uimapuku, pyyhe ja lämmintä vaatetta. Tossujen sijasta avannolle voi hyvin kävellä villasukissa. Käsien ja jalkojen kylmänsietoa parantaa, mikäli sipaisee niihin rasvaista jalkavoidetta. Pääkaupunkiseudulla on parikymmentä pääosin seurojen ylläpitämää talviuintipaikkaa. Kaikki eivät voi ottaa uusia jäseniä, mutta moniin pääsee mukaan heti maksamalla muutaman kympin suuruisen kausimaksun. Joillain paikoilla myydään kertalippujakin. Avannon lisäksi saattaa tarjolla olla myös sauna (mikä lisää paikan tungosta ja käyntiin kuluvaa aikaa), mutta vähimmillään on käytössä ainakin lämmin pukukoppi. Ajantasaista tietoa saa kaupunkien liikuntavirastoista. Oma avantoni, joka tätä kirjoitettaessa on Itämeren kokoinen, on Seurasaaressa. Se on yksi kaupungin vanhimmista talviuintipaikoista ja sitä käyttää kolmattasataa uimaria. Johtuneeko saunattomuudesta, että valtava enemmistö on naisia. Pisimmät uintikaudet ovat alkaneet 1950-luvun puolimaissa! Työpaikallani on muodostunut kuuden naisen porukka, joka käy kerran viikossa töiden jälkeen avannossa. Siihen olemme liittäneet monenlaista oheistoimintaa: kausi avataan syksyllä juhlallisesti, pikkujoulun vietto aloitetaan tonttumyssyuinneilla, vappuna uidaan ilmapallojen kera ja kausi päätetään piknikkiin. Perinteistä paras on kevätpäiväntasausuinti. Vaikka pitenevät päivät enteilevät kesää ja avannon häviämistä, juhlimme valon voittoa varhaisella aamu-uinnilla. Sen jälkeen nautitaan Seurasaaressa nyyttibrunssi. Tuskin koskaan on askel töihin yhtä kevyt kuin tuona aamuna! Mikäli Sinä, hyvä lukijani, tämän jälkeen halua kokeilla pulahtamista Suomenlahden virkistävään veteen, ota yhteyttä (tietoni sivulla 2)! Tule kerran mukaan siitä se alkaa 15

16 KERHON PALVELUITA Kavtsin toimikunnat ja niiden vetäjät 2005 Kerhoiltatoimikunta: Hannu Maula Kerhotoimikunta: Hannu Maula Kulinaarinen toimikunta: Liisa Fagerström Kämppätoimikunta: Paul Nordberg Ohjelmatoimikunta: Tarja Parikka Retkitoimikunta: Pertti Meriläinen Tiedotustoimikunta: Esa Tervonen Kerhon toimihenkilöt 2005 Internet-sivut Juhani Greinert, (09) , , Jäsensihteeri Vappu Hietala, (09) , Tilkankatu 12 B 41, HELSINKI Karttavälitys Ulla Sara, (09) , , ulla.sara@pp.inet.fi Kerhoemäntä Liisa Fagerström, (09) , , liisa.fagerstrom@suomiforum.com, Ulvilantie 29/1 G 55, HELSINKI Kuva-arkisto Inga Bergman-Greinert, (09) , inga.bergman@saunalahti.fi Liikuttaja Pertti Meriläinen, , pertti.merilainen@pp1.inet.fi Ohjelmavetäjä Tarja Parikka, (09) , Pehtori Paul Nordberg, (09) , Puheenjohtaja ja koulutus Hannu Maula, , hannu@maula.pp.fi, Hippiäistie 6, HELSINKI Sihteeri Juha Kelkka, (09) , , juha.kelkka@fi.abb.com Vanhaistentie 7 A 14, HELSINKI Susianomukset Marita Maula, , marita.maula@kolumbus.fi Taloudenhoitaja Riitta Gerlin, , iitu.gerlin@kolumbus.fi Varustemestari Kyösti Lamminjoki, (09) , , kyosti.lamminjoki@pp.inet.fi Varapuheenjohtaja ja tiedotus Esa Tervonen, , esa.tervonen@nokia.com Karsillantie 12 AS 4, KLAUKKALA Varustevuokraus Antti Pulliainen (retkeilyvarusteet), , anpu47@yahoo.co.uk Eila Vilen (kanootit), (09) , , e.vilen@luukku.com Kalevi Kosunen, (09) , , kalevi.kosunen@surfeu.fi 16

17 Kerhon tarjoamia jäsenetuja Tunturikerho Kavtsi kuuluu Tunturilatuun ja sitä kautta Suomen Latuun. Kavtsin jäsenenä sinulla on näin käytössäsi myös Tunturiladun ja Suomen Ladun jäsenedut. Ne löydät Tunturilatu-lehdestä, joka ilmestyy neljästi vuodessa ja Latu ja Polusta, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tämän lisäksi Kavtsi tarjoaa jäsenilleen seuraavia jäsenetuja. Kerhoillat Kampin palvelukeskus Retket, tapahtumat ja vaellukset Koulutus Jäsentuotteet ja kirjallisuus Kartat Jäsenlehti Väärti Kämppä Kärrikaltio yhdeksän kertaa vuodessa katso toimintakalenteri kerhon jäsenille alennettuun hintaan jäsenhintaan yhteishankintana alennettuun hintaan neljästi vuodessa sijaitsee Inkoossa Kavtsin jäsenillä on mahdollisuus lunastaa Kärrikaltion kämpän avain yhden jäsenvuoden jälkeen 35 euron hintaan. Uudet jäsenet voivat käyttää kämppää yhdessä jonkun vanhan jäsenen kanssa. Varustevuokraus Kerhomme vuokraa seuraavia varusteita alla olevin hinnoin. Kerhon varustevuokrausta hoitavat Antti Pulliainen (retkeilyvarusteet) ja Eila Vilen (kanootit). Varusteet ovat vuokrattavissa sopimuksen mukaan Myllypurosta lukuun ottamatta kanoottikalustoa, joiden säilytyspaikka on Seutula. Antti itse on myös innokas retkeilijä. Jos et tavoita Anttia hänen ollessa retkillään, niin ota yhteyttä Kalevi Kosuseen. Varusteita vuokrataan myös kerhon ulkopuolisille 1,5-kertaiseen hintaan. Vuokratessasi varusteita, saat vuokraajalta viitenumeron. Muista käyttää viitenumeroa maksaessasi, jotta kerhon taloudenhoitaja osaa yhdistää maksun oikealle tilille! Vuokravarusteet ja niiden hinnat 2005 VARUSTE VUOROKAUSI VIIKONLOPPU 1 VIIKKO 2 VIIKKOA Ahkio ei vrk vuokraa 9,00 euroa 25,00 euroa 35,00 euroa Vaellussukset ei vrk vuokraa 4,00 euroa 8,00 euroa 12,00 euroa Lumikengät 5,00 euroa 10,00 euroa 25,00 euroa 40,00 euroa Inkkarikanootti 10,00 euroa 17,00 euroa 35,00 euroa 50,00 euroa Kajakkiyksikkö 7,00 euroa 10,00 euroa 20,00 euroa 30,00 euroa Kajakkikaksikko 10,00 euroa 17,00 euroa 35,00 euroa 50,00 euroa Laavu ei vrk vuokraa 4,00 euroa 8,00 euroa 12,00 euroa Loue ei vrk vuokraa 4,00 euroa 8,00 euroa 12,00 euroa Rinkka (putki tai ei vrk vuokraa 4,00 euroa 8,00 euroa 12,00 euroa rosna) Reppu ei vrk vuokraa 2,00 euroa 4,00 euroa 6,00 euroa Teltta ei vrk vuokraa 9,00 euroa 17,00 euroa 25,00 euroa Puolijoukkueteltta ei vrk vuokraa 50,00 euroa 100,00 euroa 150,00 euroa Trangia ei vrk vuokraa 4,00 euroa 8,00 euroa 12,00 euroa Hiker-keitin ei vrk vuokraa 4,00 euroa 8,00 euroa 12,00 euroa Kompassi ei vrk vuokraa pantti pantti pantti 17

18 Jäsentuotteet ja niiden hinnat 2005 TUOTE Vaellussanasto Retkikikkoja Kompassi Tunturilatu iso tarra Tunturilatu pieni tarra-arkki Sininen lippalakki Kavtsin pinssi Kavtsin kangasmerkki Tunturilatu pinssi Tunturilatu kangasmerkki Tunturiladun historiikki Ahkio Suunnistus tietokonesimulaattori HINTA 7,60 euroa 2,00 euroa 16,00 euroa 1,30 euroa 2,00 euroa 17,00 euroa 3,50 euroa 3,50 euroa 1,70 euroa 1,70 euroa 15,00 euroa 360,00 euroa 10,00 euroa Karttojen yhteishankinnat Seuraava karttojen yhteistilaus , ota yhteyttä karttavälittäjä Ulla Saraan, (09) , , TULILLA KUULTUA Ostetaan Onko sinulla tarpeettomaksi käynyt, toimintakuntoinen KUIVURI, josta haluat päästä eroon? Nyt siihen on oiva tilaisuus! Voit myydä kuivurisi minulle! Ota yhteyttä Eilaan, Kuivurille asettamani vaatimukset: - kuivaa retkiruuan niin hyvin että, siinä ei enää ole paljon vettä... - keittiönkaappiinkin se mahtuu, säätää voisi vielä kuivaus-ajan-rahtuu... - hinta ei saa olla liian paha, mutta tärkeintä ei ole raha - vaan se, että laite on sininen - tästä ehdosta on kai tingittävä eniten... Tiesitkö että, käpylintuja elelee maassamme kolme lajia: pikku-, iso- ja kirjosiipikäpylintuja. Ne pesivät kevättalvella, silloin kun muuttolinnut paistattelevat etelän lämmössä ja muut linnut yrittävät selviytyä parhaansa mukaan talven pakkasista. Syykin tähän on selvä, tuolloin käpysuomut avautuvat ja ravintoa on helposti saatavilla ahnaisiin suihin. Talven tuiskuilta taas suojaa tiivisseinäinen ja lämmin oksista, sammalista ja jäkälistä rakennettu pesä. Käpylinnut ovat myös täysiverisiä vaelluslintuja ja muuttavat pitkiäkin matkoja käpytilanteen mukaan. Linnut eivät myöskään ujostele vaihtaa pesimäseutuaan taikka kumppaniaan vuosittain. 18

19 Vitsin tynkää, Pohojalaaset liikennesäännöt autoolijoolle: Nämä pelisäännöt ovat yleistyneet valitettavan laajalle ympäri Suomenniemen ja näitä sääntöjä torella nouratetahan! Jos joku menöö erellä, aja ohitte. Jos joku yrittää ohitte, niin älä päästä. Säästä vilikkua. Ku liikennevalo vaihtuu nokkas erestä vihiriästä keltaaseksi, niin kiihrytä vauhtia. Kyllä sä kerkiät. Ku jalankulukia tuloo eressä suajatiälle, nii lisää vauhtia. Ei se sitte tuu. Mutta jos se kumminki tuloo, nii polokaase kaasu pohojaan. Ettei jää kitumahan. Oo varovaanen ruuhkaliikentees. Ettei kännykkäs lipsahra korvalta. Ku joku yrittää sivutiältä ramppia myären isomman tiän liikennevirtahan, niin älä tee sille tilaa. Son joku kohomo. Jos taharot ajella rauhassa kaupunkilla, niin lähäreppä paanalle vaan silloon, kun kaikki muukkin tapaa liikkua. Jos jonku auto menöö rikki ja pysähtyy etehes, niin töötötä ja raivua ittekses niin kauan, että saat syränhalavauksen. Jos haluat päästä nopiaa kaupunkin lävitte, niin hommaa polokupyärä ja aja jalakakäytävällä. Siälä saa päästellä lujaa. Marjaristikko ratkaistavaksi: 1) Parhaimmillaan pakkasten jälkeen 2) Kasvaa koko Suomessa kuivissa kangasmetsissä 3) Rannikon piikikäs C-vitamiinipommi 4) Tilhien ja rastaiden herkku 5) Nimi alkaa lastenvaunu merkillä 6) Kitukasvuinen punaherukka 7) Toisin kuin Tunturiladun serkkunsa, erittäin myrkyllinen 8) Riistaruokamauste 9) Nimi viittaa pörriäisten herkkuun 10) Vaccinium uliginosum 11) Haetaan satamasta, kun satamasta 12) Rosvojen oma marja vastaus kohtaan 12) Konnanmarja