Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035"

Transkriptio

1 Haapajärven kaupunki Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 OSAYLEISKAAVALUONOS Mielipiteet, lausunnot ja vastine ehdotukset Oulussa Haapajärven kaupunki

2 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 2 Osayleiskaavaluonnos Haapajärven keskustan osayleiskaavaluonnos ja selostus asetettiin nähtäville mielipiteitä varten väliseksi ajaksi ( , TEKLA 28). Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana kirjallisia mielipiteitä saatiin 27 kpl. Lausunnon ovat jättäneet Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikennevirasto, Museovirasto, Pohjois Pohjanmaan museo, Fingrid Oyj, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Haapajärven kehityskeskus Oy ja Kiinteistö Oy Haapajärven vuokratalot. Yhteenveto rakennemallisynteesistä saaduista mielipiteistä sekä niiden vaikutuksesta kaavoitukseen. 1. Sinikka ja Seppo Junnila, mielipide Esillä olevassa osayleiskaavaluonnoksessa on varattu suurehko lähivirkistysalue rautatien koillispuolelle niin sanotulle Mattilan perälle. Omistamastamme Pellonpään tilasta D n. 3 ha alue sijoittuu ko. lähivirkistysalueelle. Alueella on jo ennestään heinälato ja puusuoja. Tyttäremme on suunnitellut asuinrakennuksen ja hevostallin rakentamista alueelle, jonka oheisessa liitekartassa olen esittänyt M 1 alueena (Koivula sanan alku osuu kyseiselle alueelle kartassa). Katsoisin, ettei lähivirkistysalue oleellisesti kärsisi, vaikka tämä n. 1 hehtaarin alue muutettaisiin M 1 alueeksi. Aikaisemmin alueelle on jo rakennettu maataloutta palveleva varastorakennus. Lausummekin toivomuksena, että oheiseen karttaan merkitty alue muutettaisiin osayleiskaavassa M 1 alueeksi. (Huom. Mielipiteessä ei ollut mukana mainittua liitekarttaa.) Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Maankäyttömerkinnät kuvaavat aina kunkin alueen pääkäyttötarkoitusta, joten jokaisella alueella voi sijaita myös monia muita toimintoja. Kaavaprosessin edetessä maa ja metsätalousalueen (M) rajausta tarkennetaan siten, että mielipiteessä mainittu alue jää M alueelle. Merkintä sallii oleviin pihapiireihin rakentamisen sekä maa ja metsätalouteen liittyvän rakentamisen. Keskustan lievealueilla rakennusluvat tullaan myöntämään suunnittelutarveratkaisulla yleiskaavan pohjalta ja maaja metsätalousalueen merkintä periaatteessa mahdollistaa mielipiteessä esitetynkaltaisen rakentamisen. 2. Matti Harju, mielipide Omistan Harjuniemessä määräalan rek.n:o 40:48 Kantaniemi. Määräalan pinta ala on 1 hehtaari. Määräalalla ei ole rakennuksia, mutta alueelle on rakennettu kunnallistekniikka. Voimassaolevassa kaavassa omistamalleni tontille on merkitty oikeus yhteen uudisrakennukseen. Naapuritontontit molemmin puolin on rakennettu. Mielestäni uuteen osayleiskaavaan tulee sisältyä vastaava rakentamismahdollisuus edellä mainitulla määräalalla sekä merkintä mahdollisuudesta ja oikeudesta yhteen uudisrakennukseen. Lähinaapureillakaan ei ole mitään tätä vastaan. Koko Harjuniemen alue on harvaan rakennettua omakotialuetta. Rakennuskanta on varsin kirjavaa ja eri aikoina rakennettua. Uuden kiinteistön rakentaminen omistamalleni tontille ei muuta

3 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 3 eikä heikennä alueen kulttuurimiljöötä. Ympäristö säilyy mahdollisen uudisrakennuksen myötä maisemallisesti nykyisenä siistinä harvaan rakennettuna luonto ja kulttuurimiljöönä. Edellä esitetyn perusteella, en myöskään hyväksy aiempaan lähettämääni mielipiteeseen liitettyä vastine ehdotusta. Jatkosuunnittelun yhteydessä Harjuniemen alueen merkintöjä tullaan muokkaamaan siten, että myös uusien rakennuspaikkojen osoittaminen alueelle on mahdollista. Harjuniemen suojelumerkintää tullaan lieventämään siten, että alue ositetaan paikallisesti arvokkaaksi alueeksi. Merkintä ei estä uudisrakentamista, mutta alueen rakentamisessa ja maiseman käsittelyssä tulee huomioida alueen kyläkuva. Rakennukset on sijoitettava samaan linjaan jokivarren myötäisesti yhtenäisen raittivaikutelman säilyttämiseksi. Lisäksi uudisrakentamisen tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. 3. Hannu ja Jouni Virtanen, Seppo Tolonen, Kari ja Sami Rauhala, Mikko Vilppola sekä Raino Törmälä, mielipide Me allekirjoittaneet esitämme oikaisuvaatimuksen koskien suunnitelmaa Kalajoen ylittävästä kevyenliikenteen sillasta ja Kalajoen eteläpuoliselle rannalle suunnitellusta viheralueesta (kaavamerkintä MU). 1. Tiitonrannan puolelle suunniteltu kevyenliikenteen väylä tulisi kulkemaan Jouni Virtaselle tilakaupan yhteydessä 1986 määritellyn 0,5 ha rantatontin läpi (lohkomaton tontti). Tontin välittömässä läheisyydessä on jo siirtoviemäri ja vesiliittymä. Pelkkä maininta mahdollisesta siltarasitteesta kaavassa estäisi osayleiskaavan valmistuttua rakennusluvan saamisen tontille. Tämän jälkeen arvokas rantatontti olisi arvoton. Lisäksi ko. väylä tulisi halkomaan ennestäänkin kapean Hannu ja Anu Virtasen omistaman peltolohkon. Alueella ei ole aiempana rasitteena mitään rantaan tulevia karttateitä tai vastaavia. Emme tule hyväksymään minkäänlaisia uusia rasitteita ko. alueelle. Kevyenliikenteen väylä tulisi kulkemaan noin kolmenkymmenen metrin päästä Seppo Tolosen asuinrakennuksesta ja aiheuttaisi näin kohtuutonta haittaa ja häiriötä. Kyseisen väylän välittömässä läheisyydessä on myös jatkuvassa kesäkäytössä oleva Kari ja Sami Rauhalan rantasauna. Kyseenalaistamme myös siltasuunnitelman muilta osin. Etäisyys Kalajoen ylittävään olemassa olevaan kevyenliikenteen siltaan Siiponkoskella on vain 1,6 km. Sillan rakennuskustannukset tulisivat olemaan kohtuuttoman korkeat, koska joen leveys kyseisellä kohdalla on 260 m. Syvimmältä kohdalta joki on seitsemän metrin syvyinen. Sillan rakenteiden tulee kestää jäiden lähtö ja vedenpinnan vaihtelut. Samoin sillan ja kevyenliikenteen väylän ylläpitokustannukset tulisivat olemaan suuret. Käytännössä sillan käyttöaika olisi vain muutamia kuukausia vuodesta. Myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä avara jokimaisema ikiaikaisine ranta asutuksineen ja viljelyksineen tuhoutuisi siltahankkeen toteuduttua. 2. Kalajoen rantaan suunnitellulla viheralueella sijaitsee allekirjoittaneen rantasaunojen lisäksi myös muita rantasaunoja ja rakennuksia. Lisäksi monet Tiitonrannan puoleiset asuinrakennukset sijaitsevat lähellä rantaa. Näin ollen ranta alue kuuluu olennaisena osana asun

4 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 4 rakennuksen piha alueeseen. Kyseenalaistamme suunnitelman ottaa ranta asukkaiden piha alueet yleiseen virkistyskäyttöön. Samaa periaatetta noudattaen kenen tahansa piha voitaisiin ottaa yleiseen käyttöön. Minkäänlaista yleistä virkistyskäyttöä emme tule hyväksymään. 3. Hankkeen valmistelu ei myöskään kaikilta osin täytä alkuperäistä hankesuunnitelmaa. Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (päivitetty ) määritellään osalliset mm. Maanomistajat ja asukkaat. Kohdassa 8. KAAVOITUKSEN AIKATAULU, PÄÄ TÖKSENTEKO JA OSALLISTUMINEN mainitaan alakohdassa 5., että Hankkeen alussa laaditaan osallistumis ja arviointisuunnitelma, joka jaetaan kaikille suunnitelman vaikutusalueen kiinteistöjen omistajille asukkaille, yrityksille ja medialle.. Mitään suunnitelmia ei ole kuitenkaan jaettu osallisille. Näillä perusteilla vaadimme että siltahankkeesta ja viheraluehankkeesta (kaavamerkintä MU) luovutaan. 1. Kevyenliikenteen yhteystarpeena ositettu siltavaraus poistetaan kaavaluonnoksesta. Kevyenliikenteen sillan poistamisesta seuraa myös AT res merkinnällä osoitetun aluevarauksen poistaminen ja muuttaminen M 1 merkinnäksi. 2. Kaavakarttaa luulettaessa tulee huomioida, että yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaavan toteutuminen tapahtuu pitkällä aikavälillä. Kaavatason luonteesta johtuen sen aluerajaukset ja linjaukset ovat aina jossain määrin ohjeellisia. Tarkat rajaukset ja linjaukset selvitetään vasta asemakaavatasolla tai muussa tarkemmassa suunnittelussa, mistä johtuen yleiskaavan merkintärajauksia ja linjauksia ei tule lukea liian kirjaimellisesti. Kaavaprosessin edetessä tutkitaan Kalajoen länsipuolella ranta alueen MU merkinnän muuttamista MA merkinnäksi 3. Hankkeen tiedotus ja vuorovaikutus täyttää Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) luvussa 8, Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus sekä Maankäyttö ja rakennusasetuksessa (MRA) luvussa 6, Yhteiset säännökset vuorovaikutuksesta kaavoituksessa esitetyt vaatimukset (MRL 62 ja 63 sekä MRA 30 ja 32a). Maankäyttö ja rakennusasetuksen (MRA) 19 momentin 3 mukaisesti kaikille maanomistajille tulee ilmoittaa kirjallisesti kaavaehdotuksen nähtävilläolosta, kuitenkin vain siinä tapauksessa, että yleiskaava laaditaan MRL:n 44 :n 2 momentissa tai 72 :n 1 ja 2 momentissa tavalla ohjaamaan rakentamista. Haapajärven keskustan osayleiskaavalla 2035 tullaan hyväksymisen jälkeen ohjaamaan asemakaavojen laatimista ja muuttamista (MRL 42.1 ). Yleiskaavalla ei siten ohjata rakentamista suoraan, vaan asemakaava alueella noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa asemakaavaa. Myöskään haja asutusalueilla osayleiskaava ei ole suoraan rakennusoikeuden myöntämisperusteena. Tässä tapauksessa riittää siis normaali lainmukainen menettely, jossa erillistä kirjallista ilmoitusta ei tarvita. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tältä osin.

5 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 5 4. Harri ja Vuokko Harju sekä Esa ja Tuula Kinnunen, mielipide Kaavaluonnoksessa Harjuniemen aluetta esitetään rakennuskieltoon perusteella, että se muodostaa maakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön. Todellisuudessa rakennuskanta ei muodosta minkäänlaista yhtenäistä kokonaisuutta, vaan koostuu hyvin erilaisista ja eri aikoina rakennetuista kiinteistöistä. Niemen alkupäässä on kolme peruskorjattua rintamamiestaloa ja neljä tiilipintaista nykyaikaista omakotitaloa. Seuraavaksi on Järkkälän maatila viljeltyine peltoineen. Seuraavaksi on entinen saneerattu maatalorakennus, joka on nykyisin vapaa ajan asuntona. Tämän jälkeen on kaksi nykyaikaista omakotitaloa ja hirsirakenteinen vapaa ajan asunto. Seuraavana on niin ikään lomakäytössä oleva vanha omakotitalo. Sitten on vanha osittain asumiskäytössä oleva Niemen omakotitalo. Seuraavana on hirsirakenteinen, alun perin lomakäyttöön rakennettu kiinteistö ja viimeisenä nykyaikainen Jukka omakotitalo. Edelleen ehdotuksessa todetaan, että uudisrakentamisen tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Tämä voi olla vaikeaa, koska kuten olen edellä osittanut, tälläkään hetkellä alue ei muodosta minkäänlaista eheää yhtenäistä kokonaisuutta. Tämän perusteella esitän, ottaen huomioon myös valmiin kunnallistekniikan, että kaavaehdotuksesta poistetaan ehdoton rakennuskielto ja julistaminen maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Harjuniemessä syntyneenä ja siellä 45 vuotta asuneena en ole vielä havainnut kirjavan rakennuskannan lisäksi alueella muutakaan kulttuurihistoriallista arvoa, mikä voisi olla ehdottoman rakennuskiellon perusteena. 2. Toinen huomautuksen koskee Harjunlahden ja Savilahden kunnostuskieltoa. Molemmat ovat rehevöityneet ja kasvamassa umpeen. Maisemallisesti olisi tärkeää jättää kaavassa ruoppaus ja niittomahdollisuus, jotta keskustan tuntumassa olevan vesistön virkistyskäyttö olisi jatkossakin mahdollista. 3. Maisema arvoihin liittyen esitän myös suunnitellun kevyenliikenteen sillan poistamista kaavaehdotuksesta, sillä se katkaisisi ja rumentaisi Haapajärven ainoan avaran järvinäkymän. Lenkkeilijöille ja pyöräilijöille on nykyisin kevyenliikenteen silta joen yli Siiponkoskella ja Siiponkoskentie ja Tiitonrannantie ovat verraten vähän liikennöityjä ja sopivat erittäin hyvin ja nykyisinkin liikuntaharrastukseen. Tiedän tämän omasta kokemuksesta. 1. Ks. mielipiteen nro 2. vastine ehdotus. 2. Luo 1 kaavamerkintää tullaan tarkistamaan ruoppauskieltoon liittyen. Alueella ei ole tiukkaa suojelua vaativia ns. direktiivilajeja, joilla ympäristön muuttaminen voitaisiin kieltää. Luo merkintä sisältää ilmoituksen siitä, että alue on luonnonarvoiltaan merkittävä, mutta ruoppauskielto on tulkittava suositukseksi. Alue vaatii kunnostusta, mutta kunnostus olisi ensi sijassa kohdistettava kiintoaineksen vähentämiseen. Kunnostus olisi suunniteltava kokonaisuutena, ei sarjana irrallisia tekoja. Alueen ruoppaus on luontoarvojen kannalta heikompi ratkaisu kuin kuormituksen huomattava vähentäminen. Kunnostusta suunniteltaessa tulee myös huomioida voimaan tullut uusi vesilaki. Sen 3 luvun 3 mukaan kaikki ruoppaukset ovat luvanvaraisia, jos massamäärän tilavuus on 500 kuutiota tai enemmän. Pienemmistäkin on aina tehtävä ilmoitus alueelliselle ELYkeskukselle. Ilmoituksen saatuaan ELY keskus ottaa kantaa siihen, voiko työhön ryhtyä esitetyllä tavalla. Ruoppaukset on suunniteltava huolella ja esimerkiksi toteutettava pääsään

6 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 6 töisesti aikaisin keväällä etteivät ne häiritsisi lintuja. Niittokin on täysin mahdollista kunhan se ei häiritse lintujen pesintää, ja kunhan kasvillisuus poistetaan. 3. Ks. mielipiteen nro 3. vastine ehdotuksen kohta Simo Nykänen, Matti ja Markku Pesonen, Kauko Riistaniemi, Eija ja Raimo Åvist, Pekka Leppälä, Jari Vilppola, Eeva ja Mikko sekä Sirpa Saarnio, Tuomo Siltala, Jussi ja Harri sekä Mervi Vilppola, mielipide Olemme tutustuneet luonnokseen huolellisesti ja esitämme siihen muistutuksena seuraavaa: 1. Esitämme, että MU alueet muutetaan kokonaan AT alueiksi. Tällä mahdollistetaan tonteille rakentamien myös jatkossa. 2. Vaadimme, että viheralueet Tiitonrannan puolelta poistetaan kokonaan, sillä niiden toteuttaminen luonnoksen mukaisesti estäisi viljelyä elinkeinonharjoittamisena sekä poistaisi mahdollisuuden rakentaa asukkaiden omistamille tonteille. Emme hyväksy Tiitonrannalle rantaan sijoittuvaa luontopolkua missään muodossa, sillä se tulisi kulkemaan monen asukkaantontin lävitse, ja tulisi loukkaamaan asukkaiden yksityisyyttä ja asumisrauhaa sekä alentaisi tonttien arvoa huomattavasti. 3. Esitämme myös, että silta Tiitonrannalta keskustan alueelle jätetään rakentamatta, sillä Siiponkoskella on jo toimiva vasta uusittu silta, jota voidaan käyttää. 4. Esitämme, että Tiitonrannalle kuvailtu pyörätie toteutettaisiin leventämällä maantietä molemmin puolin, sillä se tulisi olemaan kustannuksiltaan edullisempaa. Pyörätie tulisi myös korvaamaan luontopolun, sillä korkeammalla olevalta tieltä näkymät ovat järvelle paremmat. 5. Vaadimme myös, että kaavamuutoksista sekä muista suunnitteilla olevista asioista ilmoitetaan kirjallisesti kaikille maanomistajille, jotta kaikki asianomaiset saavat asioista tiedon ajoissa. 1. AT alueen ulottaminen rantaan asti on vastoin ELY keskuksen esittämää linjausta. Vesistön ranta aluetta koskee MRL 72 :n mukainen suunnittelutarve, eikä ranta alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle (ranta vyöhyke ulottuu rantaviivasta sisämaahan päin noin 100 metrin etäisyydelle) saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa, rantakaavaa, poikkeamislupaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Nyt suunniteltava osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen eikä sen perusteella voida suoraan myöntää rakennuslupia, joten Haapajärven keskustan lievealueilla, kuten Tiitonrannassa, rantarakentaminen ei ole mahdollista ilman asemakaavaa, rantakaavaa tai poikkeuslupaa. 2. Ks. mielipiteen nro 3. vastine ehdotuksen kohta 2. Kaavaluonnoksessa Kalajoen länsipuoliselle ranta alueelle osoitettu maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) sallii alueen viljelykäytön. Kaavaprosessin edetessä tutkitaan Kalajoen länsipuolella ranta alueen MU merkinnän muuttamista maisemallisesti arvokkaan peltoalueen MA merkinnäksi. Lisäksi tutkitaan muiden Tiitonrannan virkistysaluemerkintöjen muuttamista MU merkinnäksi.

7 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 7 3. Ks. mielipiteen nro 3. vastine ehdotuksen kohta Osayleiskaavassa osoitettujen uusien teiden ja kevyen liikenteenväylien pääasiallinen tarkoitus on ohjata alueiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Teiden yksityiskohtaisempi suunnittelu ei ole yleiskaava asia. 5. Ks. mielipiteen nro 3. vastine ehdotus kohta 3. Myös tulevissa kaavoitushankkeissa toimitaan MRL:n ja MRL:n edellyttämällä tavalla. Näin varmistetaan maanomistajien ja muiden osallisten riittävä tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet myös jatkossa. 6. Sami ja Anneli Montin, mielipide Mielipide (Mielipide liitekarttoineen liitteenä): Kiinteistön Lähdemäki RN:o 21:34 ( ) osalta yleiskaavaesitystä tulisi muuttaa seuraavasti: Kartan MA ja M 1 alue tulisi muuttaa AO 2 alueeksi (kartta kuviot 1, 2 ja 4). Perusteena esitämme, että alue on jo nyt osin rakennettu ja alueella on valmis viemäröinti. Lisäksi alueelta kysellään tontteja myyntiin. Alue soveltuu hyvin rakentamiseen. Vaihtoehtoisesti kuviot 1 ja 2 tulisi muuttaa M 1 alueeksi. Kartan kuvio 3 tulisi muuttaa M 1 alueeksi. Alueella on hyvä rakennuspaikka. Pidämme muutosesitystämme varsin perusteltuna. Alue (kartassa osoitettu) tulisi osoittaa rakennuskäyttöön, koska alue on erinomaista rakennusaluetta. Lisäksi alue on lähellä keskustaa ja kevyellä liikenteellä on turvalliset kulkuyhteydet. Lisäksi alueella on valmis viemäri. Liitekartassa osoitetut alueet 1. ja 3. sekä osittain myös alue 2. jäävät Ramboll Oy:n osayleiskaavaa varten tekemässä tärinäselvityksessä (arviointitaso 2) D luokan tärinäalueen rajauksen sisäpuolelle, mikä tarkoittaa, että junaradan läheisyydestä johtuva tärinä voi aiheuttaa haittaa asuinmukavuudelle, eikä alueen ottaminen asuinkäyttöön ole näin ollen suositeltavaa. Alue 4. on luonnoksessa osoitettu M 1 alueeksi. Keskustan pohjoispuolella oleva ma 1 sekä kalajoen vesialueen ympärille sijoittuva ma 2 merkinnällä osoitetut Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema alue ja maisema alueen laajennus rajoittavat asuinalueiden osoittamista keskusta alueen pohjoispuolisille MA alueille. Lisäksi sekä keskustan pohjois että eteläpuolella olevat MA alueet ovat tärkeitä paitsi maisemallisesti myös ympäristön vaihdoksesta kertovina elementteinä, sillä ympäristön muuttuminen avoimesta peltomaisemasta selkeästi tiiviimmäksi kaupunkiympäristöksi luo tunteen keskustaan saapumisesta, mikä vahvistaa osaltaan keskustan identiteettiä. 7. Veikko ja Pirkko Tikanmäki, mielipide Mielipide (Mielipide liitteineen liitteenä): Esitämme karttaluonnoksessa olevaan suunnitelmaan Tiitonrannan osalta seuraavaa: 1. Luonnoksessa oleva (Liite1, kuva 1) AT res alue katkaisee yhtenäisen aktiivikäytössä olevan peltoaukean. Esitämme, että AT res alue sijoitetaan kuvan 2 paikkaan. Perustelut: Asuntoalueen laajennus liittyisi täten yhtenäisesti Kiviniementien alueeseen. Omistuksessamme oleva peltoala on maatalouskäyttöön pieni ja meille tarpeeton. Lisää perusteluita liite 2.

8 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 8 2. Luonnoksessa oleva kevyenliikenteen sillan paikka olisi mielestämme parempi joen kapeassa, myös matalammassa kohdassa. Kts. liite 1, kuva Esitämme myös ns. Lahikaisen risteykseen kiertoliittymää, koska se parantaisi oleellisesti liikenneturvallisuutta. 1. ja 2. Ks. mielipiteen nro 3. vastine ehdotuksen kohta Kiertoliittymä ei ole liikenteellisistä syistä tarpeellinen Elämänjärventien (kt. 58) ja Tiitonrannantien (mt. 7630) risteykseen (ns. Lahikaisen risteys). Nopeusrajoitus risteysalueella on 60 km/h ja näkemät risteysalueella ovat riittävät. Vaikka kiertoliittymä voisi toimia eteläsuunnasta sisääntuloporttina kaupungin keskusta alueelle, ei Kiertoliittymän hyötykustannussuhde tue sen toteuttamista. 8. Jarmo Savimäki, mielipide En hyväksy kyseistä kaavaluonnosta maitteni osalta (9:222 Savikko). Koska olen maatalousyrittäjä, vaadin kaikilta osilta maatani maatalousmaaksi (talouskeskuksen ympärillä olevat laidunmaat, kuin myös Kanaperäntien varressa oleva peltoalue). Kanaperäntien VU alue tullaan osoittamaan merkinnällä maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), joka salli alueen viljelykäytön. Kaavaprosessin edetessä tutkitaan myös Savilahden itärannan osoittamista MU alueeksi. 9. Anja Vänttilä, mielipide Kaavaehdotuksessa Ailinmaa ( P) tila on merkitty maatalousmaaksi (M). Ehdotan, että kyseisen tilan oheiseen karttaan merkitty osio muutetaan pientalorakennusalueeksi (AO 2). Perustelut: Alueella on vesijohto ja viemäriverkosto valmiina. mm. rastilla merkitty alue on erinomaisen kaunis hiekkapitoinen mäenkumpare, joka soveltuu hyvin pientalorakennusalueeksi. kyseisellä alueella ei harjoiteta maataloutta. alueen vieressä olevat alueet on myös kaavoitettu AO 2:ksi. Ailinmaan tila sijoittuu tulva alueelle, joten alueen osoittamista rakennuskäyttöön ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Alue on merkitty asemakaavoitettavaksi joten alueen soveltumista rakennuskäyttöön voidaan tutkia tarkemmin vielä tulevan asemakaavoituksen yhteydessä.

9 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ Ritva, Petri ja Matti Ruunu sekä Mailis Tervakoski, mielipide Esillä olevassa osayleiskaavaluonnoksessa suunniteltu kevyenliikenteen silta sekä rantapolku. Silta katkaisee yhtenäisen järvinäkymän ja rantapolku aiheuttaa häiriötä alueen asukkaille ja alentaa alueen arvoa. Haapajärvellä on useita virkistysalueita valmiina keskustan läheisyydessä. Ks. mielipiteen nro 3. vastine ehdotuksen kohta 1. Rantareitin linjauksen pohjalla vaikuttaa vahvasti voimassa oleva asemakaava, jossa koko Kalajoen itäpuolinen ranta on keskustan alueelta pääosin jo nyt osoitettu puistoalueeksi. Myös esitetty rantareitti löytyy jo voimassa olevasta asemakaavasta. Tässä yhteydessä tuleekin huomata, että hierarkkisesti asemakaava menee maankäytön ohjausvälineenä osayleiskaavan edelle, eikä osayleiskaavalla voida kumota olemassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa näytetään virkistysreitistön päälinjaukset. Yhtenäisen, nykyistä kirkkorannan ja keskustan urheilualueen edustalla kulkevaa reittiä laajemman, rantareitin luominen kuuluu yleiskaavan pitkän aikavälin tavoitteisiin. Tavoitteena on parantaa keskusta alueen virkistysmahdollisuuksia ja yhteyksiä ranta alueelle. Kalajoen itäpuoliset ranta alueet pyritäänkin mahdollisimman suurelta osin varaamaan yleiskaavassa kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön, mikä osaltaan lisää keskustan viihtyisyyttä ja vaikuttaa positiivisesti kaupungin imagoon. 11. Juha Lepola, Seppo Siltaniemi, mielipide Muistutamme, että Haapajärven osayleiskaavan laajennus toteutuessaan rajoittaa maanomistajan hallintaoikeutta omaan maa alueeseen. Esim. Maatalousmaaksi merkitty alue hankaloittaa tonttikauppa sekä omakoti että vapaa ajan asuntojen rakentamisen tulevaisuudessa. Haluamme osayleiskaavassa olevia Tiitonrannantien ja Kortejärven välisiä rantapeltoja, jotka karttaan merkitty maatalousmaaksi, muutettavan rantakaava alueeksi. Edellä mainitut asiat koskevat tiloja no: 56:26 ja 270:0 sekä 56:25 ja 56:20 Osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen tulisi ranta alueille, joissa on eniten rakennuspaineita, laatia asema tai rantakaava rantarakentamisen ratkaisemiseksi. Keskustan lievealueilla rakennusluvat tullaan myöntämään suunnittelutarveratkaisulla yleiskaavan pohjalta. Mielipiteessä mainitut tilat sijaitsevat ma 1 merkinnällä osoitetulla Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema alueella sekä osittain myös tulva alueella, mikä rajoittaa alueelle rakentamista. Kaavoituksessa on käytetty periaatteena vyöhykeajattelua, jonka tarkoituksena on varmistaa, että asutus sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisimmille paikoille. Mielipiteessä mainitut tilat sijaitsevat keskustasta katsottuna kohtuullisena pyöräilyetäisyytenä pidettävän 2 3 km:n matkan ulkopuolella, joten alueiden ottamista laajempaan asuinkäyttöön ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.

10 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ Kauko ja Antero Riistaniemi sekä Antti Vilppola, mielipide Olemme tutustuneet luonnokseen ja esitämme siihen muistutuksena seuraavaa: Esitämme, että MA alue Tiitonrannantien varressa laajennetaan näiltä osin AT alueeksi Koiviston tila Rek n:o 152:10 Rinne Rek n:o 152:7 Puutteen tila Rek n:o Alueiden osoittamista AT alueiksi tutkitaan kaavaprosessin edetessä. 13. Karjalahdenrannan kyläyhdistys ry/puheenjohtaja Maria Laurila, mielipide Karjalahdenrannan kyläyhdistyksen hallitus tutustui kokouksessaan suunniteltuun kaavaan ja esittää seuraavaa: 1. Osayleiskaava esitetyssä muodossa käytännössä estää tonttikaupan ja rakentamisen Karjalahden kylällä. Karjalahdenrannan kyläyhdistys esittääkin, että Karjalahti olisi kaavassa M 1 aluetta, mikä mahdollistaisi myös uusien rakennuspaikkojen perustamisen. Jo nyt Karjalahdentien varrella olevia kiinteistöjä on liittynyt kunnalliseen viemäriverkostoon, ja Karjalahdelle on suunniteltu viemäriverkoston laajentamista myös Hautaperän altaan suuntaan, joten jätevesien käsittelyn ei pitäisi olla tulevaisuudessa este perustaa uusia rakennuspaikkoja. 2. Osayleiskaavassa ei ole tehty varausta kevyenliikenteen väylälle Elämäjärventien tai Karjalahdentien varteen. Karjalahdenrannan kyläyhdistys esittää, että kaavaan tehtäisiin varaus kevyenliikenteen väylälle Elämäjärventien varteen nykyisen olemassa olevan kevyenliikenteen väylän jatkoksi aina Honkamäelle Reisjärventien risteykseen saakka. Mielestämme myös Karjalahdentien varteen Lahikan risteyksestä Karjalahdentien palvelukodille tulisi tehdä varaus kevyenliikenteen väylää varten. Näin osayleiskaava ei olisi esteenä, mikäli tulevaisuudessa em. kevyenliikenteen väyliä lähdettäisiin rakentamaan. 3. Kyläyhdistyksen mielestä tonttikoko voisi olla pienempi kuin kaavasuunnitelmassa nyt mainittu 2500 m 2. Ainakin sillä alueella, missä on kunnallinen viemäriverkosto. 1. Karjalahdenrannalla useita paikallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennuskohteita, muinaismuistoja sekä maisemaselvityksessä ja Kalajoen länsipuolen maankäyttöselvityksessä huomioituja maisemallisesti arvokkaita peltoalueita, jotka rajoittavat alueen rakentamista. Asuinkäyttöön parhaiten sopivat alueet on kaavaluonnoksessa osoitettu AT tai M 1 alueiksi. Aluevaraukset tarkentuvat vielä kaavaprosessin edetessä. Osayleiskaavassa on käytetty periaatteena vyöhykeajattelua, jonka tarkoituksena on varmistaa, että asutus sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisimmille paikoille. Karjalahden

11 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 11 rannan eteläisimmät osat sijaitsevat kohtuullisena pyöräilyetäisyytenä pidettävän 2 2,5 km:n matkan ulkopuolella, joten alueiden ottamista asuinkäyttöön ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. 2. Osayleiskaavaluonnoksessa ei ole esitetty uusia asuntoalueita Elämäjärventien tai Karjalahdentien varsille eikä siellä nykyiselläänkään ole asuntoalueita. Tämän vuoksi kevyen liikenteen väylille ei ole syytä tehdä varauksia. 3. Osayleiskaavassa M 1 merkinnällä osoitetuilla alueilla kohtuullisin kustannuksin viemäröitävän rakennuspaikan koko 2500 m² perustuu Haapajärven kaupungin voimassaolevaan rakennusjärjestykseen (KV ). Osayleiskaavatyön yhteydessä rakennusjärjestyksessä esitetty asemakaava alueen ulkopuolella sijaitsevan rakennuspaikan koko on katsottu sopivaksi, sillä osayleiskaavan tavoitteena on ohjata tiiviimpi rakentaminen taajamaan sekä sen laajennusalueille. 14. Mirva Karjalahti, mielipide Maanomistajana esitän keskustan osayleiskaavaluonnoksesta mielipiteenäni seuraavaa: Vastustan kaavoittamista urheilu ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU) kiinteistön Savimäki 9:200 osalta (Kanaperäntien varressa olevalla junanrataan rajoittuvalla alueella). Alueelle merkittyä uutta hiihtolatua en vastusta, mikäli latupohjan teko, kunnossapito ja käyttö ei ole siinä määrin mittavaa, että aiheuttaa nurmikasvustolle jääpolte tms. haittaa. Lisäksi vastustan kaavoittamista leirintäalueeksi (LR) kiinteistön Savimäki 9:200 osalta (Saarentien ja Kuonanjoen välisellä alueella). Vastustan em. kaavoitustoimia koska ne heikentäisivät huomattavasti elinkeinonharjoittamistani. Kyseiset viljelyskäytössä olevat alueet ovat elinkeinonharjoittamiseni kannalta sijainniltaan ensiarvoisen tärkeitä ja muodostavat lähes 20 % omistamastani peltopintaalasta. 1. Junanrataan rajoittuva alue (VU) on mielestäni urheilu ja virkistyskäyttöä ajatellen suorastaan vaarallinen junia kulkee harvoin, eivätkä ihmiset osaa niitä sen vuoksi varoa. 2. Leirintäalueeksi kaavoitetun nk. saaren alueen (LR) soveltuvuus kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseensa on mielestäni erittäin kyseenalainen ja virheellisesti perusteltu. Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavassa alueen kehittämisperiaatteiksi on listattu jokiluontoon ja maisemaan perustuva alueiden kehitys. Lisäksi maakuntakaavassa on todettu "Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen." Maakuntakaavassa loma asutuksen ja matkailupalvelujen kehittämisen tulee tukea maaseudun pysymistä asuttuna, ei häätää pois sukutiloiltaan olemassa olevia elinkeinonharjoittajia. Harjoittamani hevostoiminta ei tue miltään osin leirintäalueen toimintaedellytyksiä, eikä tarjoa mitään ko. toimintaan liitettäviä palveluita. Päinvastoin, asiakkaanani olevat hevosten omistajat nimenomaan arvostavat tallialueen ja ympäristön rauhallisuutta, sitä että hevoset saavat tallissa ja tarhoissaan sekä laitumilla olla rauhassa. Leirintäalueen sijoittaminen hevosten laidunalueeseen rajoittuen toisi mukanaan sekä ihmisten, että eläinten turvallisuuteen ja hyvinvointiin haitallisesti vaikuttavia tekijöitä. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa osa ihmisistä on vieraantunut luonnosta ja eri eläinlajien

12 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 12 käyttäytymisen tuntemuksesta siinä määrin, että eläinten käyttäytymisestä ei välttämättä ymmärretä juuri mitään. Hevonen, varsinkin varsa tai nuori, voi käyttäytyä arvaamattomasti ja olla esim. aitaukseen luvattomasti menevälle ihmiselle jopa hengenvaarallinen. Paikkakuntalaiset tajuavat pääsääntöisesti erittäin hyvin, että esim. hevosten aitauksiin meneminen on kiellettyä. Jatkuvan ympärivuorokautisen valvonnan järjestäminen on käytännössä mahdotonta, kuten myös aitarakenteiden saattaminen sellaiseksi, että ihmisten (lasten) pääsy hevosaitauksiin saataisiin estettyä. Tällaiset käytännössä umpinaiset rakennelmat vaikuttaisivat myös huomattavan haitallisesti alueen maisemallisiin arvoihin. Saarentie on jo entuudestaan vilkkaasti liikennöity ja asiakkaiden sekä hevosten turvalliset maastoratsastusmahdollisuudet ovat vähissä. Leirintäalueen mukanaan tuoma liikennemäärän lisäys, varsinkin ajoneuvoyhdistelmien (auto + asuntovaunu) osalta, lisää entisestään ratsukoiden säikähtämismahdollisuuksia ja sitä kautta vaarantaa liikenneturvallisuutta. 3. Savilahti on tehdyn luontoselvityksen mukaan yksi yleiskaava alueen merkittävimmistä luontokohteista: tärkein linnustoalue, suomenlumpeen (selostuksessa ilm. suolumme?) kasvupaikka ja lisäksi alueella kasvaa runsaasti sarjarimpeä. Vaikutusten arviointi on maisemavaikutusten osalta puutteellinen ja osin johtopäätöksiltään virheellinen. Arviossa ei ole huomioitu lainkaan leirintäalueen vaikutuksia Savilahden maisemakuvaan, joka maisemakuvallisilta piirteiltään vastaa osayleiskaavaselostuksen ( ) kohdan mukaista Kalajokilaakson kulttuurimaisemaa ja on mielestäni luokiteltavissa seudullisesti arvokkaaksi maisema alueeksi. Tämän vuoksi mielestäni Savilahden alueella tulee soveltaa myös maisema alueiden maisemanhoidon tavoitteita, joista tärkeimpiä ovat selostuksen mukaan mm. peltojen säilyminen viljeltyinä ja laitumien säilyminen käytössä. Huomionarvoista on, että Savilahden alueella tai sen välittömässä läheisyydessä laiduntaa useita eri eläinlajeja. Alue on ollut esillä maisemallisten arvojensa vuoksi mm. Haapajärvi seuran julkaisemassa Haapajärvi kuvakirjassa Jokienkelit eivät nuku. Vaikka Savilahden ranta alueet on kaavassa merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA), on selvää, ettei virkistyskäyttö tule rajoittumaan vain sille varatulle leirintäalueelle, vaan se tulee ulottumaan rantaan saakka. Tästä tulee aiheutumaan peltoalueen sen hetkinen käyttötarkoitus huomioon ottaen joko satomenetyksiä (viljelykäyttö) tai vaaratilanteita ja jopa tulon menetyksiä eläinten vahingoittumisen vuoksi (laidunkäyttö). Leirintäalueen vaikutuksia ei tähän mennessä ole käytännössä lähes lainkaan arvioitu tai edes tunnistettu. Tältä osin selostus on vielä puutteellinen. Myös Savilahden luontoselvityksessä esille tulleet luontoarvot on tässä vaiheessa kaavoitusta jätetty täysin huomioimatta ja näin ollen vaikuttakin siltä, että kaavoituksessa on painottunut yksittäisten omistajatahojen intressit. Savilahden luonto ja maisema arvot on selostuksen vaikutusten arvioinnissa kuitattu yhdellä toteavalla lauseella, eikä niitä ole huomioitu kaavoitusprosessissa maankäyttöä ohjaavana tai valittujen ratkaisujen perusteena. Tämä johtuu siitä, että kaavoituksella on tosiasiallisesti luontoarvoja heikentävä vaikutus, eikä sitä ole haluttu tuoda selvästi ilmi. Yleiskaavan luontoselvityksessä Savilahdesta on todettu, että alue ei sovi rakentamiseen, lahdet eivät sovi ruopattavaksi ja että alue on maisema alue. Lisäksi alueen linnustoon kuuluvista uhanalaisista lajeista Savilahden alue soveltuu mm. naurulokin (uusintapesiä vielä kesäkuullakin) ja tukkasotkan (pesii usein lokkiyhdyskuntien lähellä kesä heinäkuussa) pesintään. Ruisrääkän sopivien elinympäristöjen ja sitä kautta levinneisyyden vähenemiseen on vaikuttanut merkittävästi maatalouden rakennemuutos, jota leirintäalueeksi kaavoittaminen omalta osaltaan edistää. Leirintäaluekäyttö muodostaa näin ollen huomattavan hai

13 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 13 tan Haapajärven merkittävimmälle linnustoalueelle. Luontoselvityksessä ei ole mainintaa, minä ajankohtana selvitys on tehty, mikä vaikeuttaa mm. linnustoselvityksen kattavuuden arvioimista. Savilahdessa esiintyvä suomenlumme on luontoselvityksen mukaan alueellisesti uhanalainen. Leirintäalueen toiminnan luonteeseen liittyy vesistöalueen käyttö virkistykseen. Tämä muodostaa uhan suomenlummekasvustolle, joka kasvaa pääasiassa melko matalissa vesistön osissa. Kuten jo aikaisemmin tässä mielipiteessä on mainittu, luontoselvityksen mukaan lahdet eivät sovellu ruopattavaksi. Leirintäalueella vieraileva väestö ei ole yhtä sitoutunut alueella sijaitsevien arvojen säilyttämiseen paikallisen asutuksen tapaan, joten on ilmeistä, että leirintäalueen vesistön virkistyskäyttö tulee mittavasti harventamaan suomenlumpeen esiintymistä, vaikka alueelle ei rakennettaisikaan varsinaista uimarantaa. Leirintäalueen toiminta tulee rasittamaan Savilahden ranta alueita nykyistä huomattavasti enemmän. Luonto ja maisema arvoiltaan arvokas ranta alue tuskin kestää tätä. Lisäksi leirintäalueella on haitallisia vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi luokiteltuun Haapajärven kirkkorantaan, sillä sen savilahden puolella oleva osa sijaitsee lähes vastarannalla. Vesialueen akustisten ominaisuuksien vuoksi (äänen vaimennus käytännössä olematon), muodostaa leirintäalue lieveilmiöineen kirkkorantaan sopimattoman äänimaiseman. Tätä seikkaa ei ole toistaiseksi huomioitu selostuksessa millään tavalla. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ei ole huomioitu lainkaan alueen nykyisiä elinkeinoja ja kaavoituksen mukaisen maankäytön vaikutuksia olemassa olevalle elinkeinotoiminnalle. Joissain tapauksissa pelloille rakentaminen voi haitata maa ja metsätalouden harjoittamista ei riitä arvioksi vaikutuksista, varsinkin, kun kyseessä on maaseutukaupunkikeskus, joka elinkeinorakenteeltaan nojaa vahvasti maatalouteen ja jonka maataloudessa on kunnanjohtajan mukaan vielä paljon kehittämispotentiaalia. Pyydän että minua informoidaan kaavoitushankkeen etenemisestä. 1. Ehdotusvaiheessa Kanaperäntien VU alue osoitetetaan merkinnällä maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), joka salli alueen viljelykäytön. Luonnoksessa VU merkinnällä osoitettu alue on tarkoitettu nimenomaan hiihtoladuksi, eikä latu saa aiheuttaa haittaa alueen elinkeinonharjoittajille. 2. Saaren alueen asemakaava (ent. rakennuskaava) on vahvistettu Voimassaolevassa asemakaavassa alue on varattu retkeilyalueeksi (R), eikä alueelle ole osoitettu rakennusoikeutta. Osayleiskaavatyön yhteydessä on todettu, että asemakaava on vanhentunut. Nyt suunniteltavassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi osoittaa koko Saaren aluetta enää retkeilyalueeksi, sillä kaavatyön yhteydessä tehtyjen maisema ja luontoselvitysten mukaan alueella on sellaisia maiseman ja luonnonarvoja, joiden säilyttäminen on Saaren ja koko Haapajärven alueen maisemakuvan ja luonnonympäristön kannalta erityisen tärkeää. Tarkennettaessa leirintäalueen suunnitelmaa tulee aluetta tutkia uudestaan asemakaavalla tai maankäyttösuunnitelmalla, jotta voidaan varmistua, että alueen maisema ja luontoarvot otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon. Ensimmäisessä kaavaluonnoksessa Saareen osoitettu leirintäalue (RL) oli kooltaan noin 3,5 ha. Maisemallisten seikkojen lisäksi RL alueen kokoa rajoittavia tekijöitä ovat mm. Saaressa oleva kiinteä muinaismuisto (kivikautinen asuinpaikka), jonka alue on halkaisijaltaan noin 250 m ja näin ollen käsittää koko Saaren tilan pohjoispuolisen alueen, sekä Saaren hyvin

14 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 14 alava maa ala. Edellä mainittujen seikkojen tarkempi tutkiminen kaavaprosessin edetessä todennäköisesti pienentää leirintäalueeksi varatun alueen kokoa edelleen. 3. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointeja täydennetään vielä kaavaprosessin edetessä. Harjunlahti Savilahti alue vesialueisiin kuuluvine ranta alueineen on yleiskaavassa osoitettu luo 1 merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi, joka ei sovellu rakentamiseen. Leirintäalueen ja sen toiminnan suunnittelussa maiseman suojelu ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet tulee ehdottomasti ottaa huomioon. Toiminta tulee rajata siten, että maisemallisesti arvokkaille peltoalueille ei aiheudu haittaa. Leirintäalueen suunnitelmissa tulee huomioida myös sen edustalle osuva suomenlumme, eikä leirintäalue saa huonontaa vesialueen tilaa, kuten ei muukaan rantarakentaminen. Eli, alueelta ei saa johtaa kiintoaineksia eikä ravinteita vesistöön. Leirintäalueen toiminta on mittakaavaltaan pienimuotoista (sillä palvelun kysyntä Haapajärven alueella on vähäistä), eikä alueelle mahdu laajamittaista leirintäaluetta, joten vaikutukset ympäröiviin alueisiin eivät ole suuria. Mittakaavasta johtuen myöskään toiminnasta aiheutuvat meluhaitat eivät ole merkittäviä. Luontoselvitys on tehty kesän 2011 aikana. Erillisessä linnustoselvityksessä (osayleiskaavan selostuksen liite 4.) on eritelty linnustoselvityksen laskenta ajankohdat. Osayleiskaavahankkeen tiedotus ja vuorovaikutus toteutetaan myös jatkossa Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) sekä Maankäyttö ja rakennusasetuksessa (MRA) esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Näin varmistetaan maanomistajien ja muiden osallisten riittävä tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet myös jatkossa. 15. Kyösti Niinikoski, mielipide Esitän, että Haapajärven kaupungin osayleiskaavassa huomioidaan kevyenliikenteen väylä, Karjakuja Männistönkatu, nykyisen asemakaavan ja osoitekartan mukaisesti. Koululaisten kulkuyhteyksiä parantamaan suunniteltu kulkureitti on lohkottukin, joten sen tarpeellisuudesta on päätetty jo aikaisemmin ja nyt sillä olisi lisäksi imagollista merkitystä. Teekaupungin keskeinen, laajan korttelin läpäisevä kulkuyhteys tulisi näkyä luonnoksessa voimassaolevan asemakaavan mukaisesti. Uutta kevyen liikenteen yhteyttä Karjakujalta Männistönkadulle ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska jo nykyisellään alueella on toimivat kevyen liikenteen yhteydet Koulukadulla ja Isokadulla. Karjakujan ja Männistönkadun välinen reitti palvelisi ainoastaan yhteyttä kouluilta terveyskeskukselle, mutta kulku ei ole olevia reittejä pitkin juuri pidempi. Korttelin 225 eteläpuolella kulkeva sähkölinja voi toimia jalankulkureittinä, joka palvelee liikkumista palveluasunnoilta terveyskeskukseen ja keskustaan.

15 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ Juha Rannanjärvi, Päivi Sorola, Jukka ja Mailis Tervakoski mielipide Emme hyväksy kaavaluonnosta siltä osin, kuin se on piirretty kiinteistömme Kallunki kohdalle: Takapihalle on suunniteltu jonkinlainen yleinen virkistysreitti. Naapurimme kanssa talojen väli ei ole kovinkaan suuri, joten reitti menisi hyvin läheltä molempien ikkunoita. Kuitenkin saimme rakennusluvan v ja nimenomaan talo suunniteltiin tälle paikalle ja sen rakennusvalvonta hyväksyi. Koskapa talon paikka on viranomaisen hyväksymä, ei voi olla oikein, että ihan olohuoneen ikkunan eteen tulisi yleinen kulkureitti. Naapureina edellisten kiinteistönomistajien kanssa emme myöskään hyväksy kaavaluonnosta. Kyseinen virkistysreitti kulkee liian läheltä meidänkin taloamme. Osayleiskaavassa osoitettujen merkintöjen ja aluevarauksien pääasiallinen tarkoitus on ohjata alueiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Ulkoilureitin paikka tarkentuu vasta mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaavaprosessin edetessä ulkoilureitin sijoittumista suhteessa asutukseen tutkitaan kuitenkin vielä tarkemmin. 17. Paavo Ranua, mielipide Mielipide (karttaliite liitteenä): Esitän luonnoksessa olevaan suunnitelmaan tehtävän seuraavat muutokset; 1. Karttaliitteessä oleva kohde n:o 1: Kohteena on nykyiselle viljelyn mittakaavalle pieni viljelysläntti, joten sen mahdollistaminen rakentamiselle olisi syytä sallia. Alue on lähellä keskustaa ja Laurikkalantien kautta pyöräja jalkaliikenne kulkee turvallisesti. 2. Karttaliitteessä oleva kohde n:o 2: Luonnoksessa alueet on esitetty MA alueeksi. Alueet tulisi olla M 1 alueita. Ko. alueella Pukkilahden viereiselle alueelle on juuri rakennettu viemäriverkosto. Sitä on helppo jatkaa Haaganlammen ympäristöalueelle. Alue on kumpuilevaa ja vesistöt näkyy. Alue on myös suhteellisen lähellä keskustaa. Alueelta menee hyviä väyliä kulkea pyörällä ja jalkaisin turvallisesti Tiitonrannan koululle. Alue on näin ollen ihanteellista rakentamisaluetta, mikä tulisi ehdottomasti sallia. 1. M 1 merkinnällä osoitetun alueen laajentamista mielipiteessä mainitulle alueelle tutkitaan kaavaprosessin edetessä. 2. Haaganperällä on useita paikallisesti merkittäviä rakennuskohteita sekä maisemaselvityksessä ja Kalajoen länsipuolen maankäyttöselvityksessä huomioituja maisemallisesti arvokkaita peltoalueita. Pukkilahden viereinen alue on tulva aluetta, eikä näin ollen sovellu rakentamiseen. Lisäksi Haaganperä on kalajoen länsipuolen maankäyttöselvityksessä merkitty paikallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Edellä mainitut rajoittavat alueen rakentamista. Asuinkäyttöön parhaiten sopivat alueet on kaavaluonnoksessa osoitettu AT alueiksi.

16 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ KOME Oy/Sirpa ja Seppo Saarnio, mielipide Omistamamme tilat Termekos RN:o 6:400 sekä Leppämännisto RN:o 6:478 on kaavaluonnokseen merkitty VL sekä AP 2 alueeksi. Vaadimme, että omistamamme tilat muutetaan kaavaluonnokseen T alueeksi. Perustelut: Haapajärven KOME Oy kuuluu Suomen suurimpiin kuorma autojen perävaunu ja päällerakennvalmistajiin. Toimimme neljällä paikkakunnalla (Haapajärvi, Iisalmi, Nummela ja Rautalampi) viidessä eri toimipaikassa. Yrityksen kotipaikka on Haapajärvi. Kaavamerkinnät VL ja AP 2 eivät mahdollista yrityksen rakennushankkeita / laajennushankkeita Haapajärven toimipaikassa, vaan toimintaa pitää siirtää muille toimipaikoille. Osayleiskaavassa junaradan itäpuolisia osia on esitetty muutettavan asuinalueeksi, sillä alueen sijainti keskustaan ja olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin on hyvä. Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Kaavatason luonteesta johtuen sen aluerajaukset ja linjaukset ovat aina jossain määrin ohjeellisia. Maankäyttömerkinnät kuvaavat aina kunkin alueen pääkäyttötarkoitusta ja jokaisella alueella voi sijaita myös monia muita toimintoja. Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan aina tarpeen mukaan, mitkä toiminnot kunkin alueen pääkäyttötarkoituksen yhteyteen sopivat. Palomäen alueen merkintä AP 2, tiivis pientalovaltainen asuntoalue, jossa voi olla myös teollisuutta, (TY) sallii asutukseen sekoittuneen pienteollisuuden, joka on alueen tunnuspiirre. Koska kysymys on sekoittuneesta rakenteesta, tulee alueen teollisuuden olla asutuksen yhteyteen sopivaa, eikä raskaampaa teollisuutta kuvaava merkintä T ole tällöin mahdollinen. Yleiskaavoituksella ohjataan tulevaa asemakaavoitusta ja pääperiaate on, että asuntoalueiden lähelle voidaan sallia vain ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta. Asemakaavoituksen yhteydessä voidaan korttelialueiden kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkastella tapauskohtaisesti. Pitkällä aikavälillä alueen sekoittunutta rakennetta tulee pyrkiä eheyttämään siirtämällä alueella sijaitsevaa raskaampaa teollisuutta ainakin osittain Ouluntien varteen jo kaavoitetulle toistaiseksi rakentamattomalle teollisuusalueelle. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin huomata, että kysymys on pitkän aikavälin tavoitteesta. Hierarkkisesti asemakaava menee maankäytön ohjausvälineenä osayleiskaavan edelle, eikä osayleiskaavalla voida kumota olemassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaava ei siis estä olevan teollisuuden toimintaa millään tavalla. Yleiskaava ei myöskään estä voimassa olevaan asemakaavaan perustuvia laajennushankkeita. Kaavaprosessin edetessä Palomäen alueen AP 2, VL ja TY merkinnöillä osoitettuja aluevarauksia tarkennetaan edelleen. 19. KOME Trailers Oy/Sirpa ja Seppo Saarnio, mielipide Omistamamme tila Romu RN:o 196:5 on kaavaluonnokseen merkitty AP 2 alueeksi. Vaadimme, että omistamamme tila muutetaan kaavaluonnokseen T alueeksi. Perustelut: Vuokraamme tilalla olevaa teollisuuskiinteistöä ja varastorakennusta. Tällä hetkellä vuokralaisena on Haapajärven KOME OY. Kaavamerkintä AP 2 ei mahdollista rakennushankkeita / laajen

17 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 17 tumishankkeita, jolloin vuokralaisen toimiminen kiinteistön tiloissa/ tilojen vuokraaminen vaikeutuu. Ks. mielipiteen nro 18. vastine ehdotus. 20. Timo Seppälä, Marita Seppälä ja 19 muuta Siiponkosken alueen maanomistajaa, mielipide Me allekirjoittaneet maanomistajat esitämme Haapajärven keskustan osayleiskaavaluonnokseen seuraavia muutoksia: Siiponkosken puolelta Tiitonrannan puolelle suunnitellusta kevyenliikenteen sillan rakentamisen luopumista osayleiskaavaehdotuksesta. Siiponkosken alueelle jokirantaan suunnitellun virkistysalueen alueiden poistamista osayleiskaavaehdotuksesta. Perustelut: Luonnokseen suunnitellut virkistysalueet ja kevyenliikenteen väylä ovat ylimitoitettuja tulevaankin asukasmäärään nähden. Alueella on jo nykyisinkin riittävästi virkistysalueita mm. uimahallinranta, kevyenliikenteen väylät Valtakadun varrella Siiponkoskelle päin, Siiponkosken kylätie, Siiponkosken kylä ja jokikeskuksen alue sekä Isosaaren alue. Lisäksi Sauvi Somero ulkoilureitti palvelee lähialueen asukkaita. Siiponkosken ja Isosaaren alueen kehittämistyöt ovat käynnissä ja kevyenliikenteen silta on mm. uusittu. Alueelle tulee myös virkistysreitti, luontopolku, laavu, lintutorni ym. Kaikki edellä mainitut virkistysalueet ja reitit ovat vajaakäytöllä, joten esitämme uusien suunniteltujen virkistysalueiden ja reittien poistamista. Ks. mielipiteen nro 3 vastine ehdotus kohta 1. Osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti ranta alueet pyritään mahdollisimman suurelta osin varaamaan yleiskaavassa kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön, mikä osaltaan lisää keskustan viihtyisyyttä ja vaikuttaa positiivisesti kaupungin imagoon. Rantojen viheralueet ovat kuitenkin pitkän aikavälin tavoite. Mielipiteessä mainittu alue on osayleiskaavaluonnoksessa merkitty asemakaavoitettavaksi. Yleiskaavassa näytetään virkistysreitistön päälinjaukset, jotka tarkentuvat tulevan asemakaavoituksen yhteydessä. 21. Marita ja Timo Seppälä, mielipide Me allekirjoittaneet maanomistajat esitämme Haapajärven keskustan osayleiskaavaluonnokseen seuraavia muutoksia: Siiponkosken puolelta Tiitonrannan puolelle suunnitellusta kevyenliikenteen sillan rakentamisen luopumista osayleiskaavaehdotuksesta. Siiponkosken alueelle jokirantaan suunnitellun virkistysalueen alueiden poistamista osayleiskaavaehdotuksesta. Perustelut:

18 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 18 Luonnokseen suunnitellut virkistysalueet ja kevyenliikenteen väylä ovat ylimitoitettuja tulevaankin asukasmäärään nähden. Alueella on jo nykyisinkin riittävästi virkistysalueita mm. uimahallinranta, kevyenliikenteen väylät Valtakadun varrella Siiponkoskelle päin, Siiponkosken kylätie, Siiponkosken kylä ja jokikeskuksen alue sekä isosaaren alue. Lisäksi Sauvi Somero ulkoilureitti palvelee lähialueen asukkaita. Siiponkosken ja Isosaaren alueen kehittämistyöt ovat käynnissä ja kevyenliikenteen silta on mm. uusittu. Alueelle tulee myös virkistysreitti, luontopolku, laavu, lintutorni ym. Kaikki edellä mainitut virkistysalueet ja reitit ovat vajaakäytöllä, joten esitämme uusien suunniteltujen virkistysalueiden ja reittien poistamista. Luonnokseen tontillemme Välipelto 10:135 suunniteltu virkistysalue kulkisi piha alueemme poikki siten että tontillemme v lainvoimaisten rakennuslupien mukaisesti rakennetut ja käyttöönottotarkastetut rantasauna, puuliiteri sekä autotalli/varastorakennus sijaitsisivat virkistysalueella. Virkistysalueen raja kulkisi talon rappusten vierestä. Esitetty virkistysalue loukkaa jo yksityisyyssuojaa, tullessaan talon rappusille. Luonnokseen suunniteltu virkistysalue kaventaisi merkittävästi omistamaamme tonttia. Nykyisten rakennuksien lisäksi tonttiimme kuuluu 0,48 ha peltoalue, johon nykyisillä säädöksillä voisi rakentaa kaksi omakotitaloa. Uuden kaavaluonnoksen jälkeen peltoalue kapenisi merkittävästi ns. sopivien tonttien koot jäisivät niin pieniksi, ettei niille enää voisi rakentaa. Kaavaluonnoksessa virkistysalueeksi suunnitellulle alueelle ei saa rakentaa. Tonttien pirstaloituminen heikentää rakentamismahdollisuuksia nykyiselle tontillemme ja on siten alentamassa tontin arvoa. Ks. mielipiteen nro 3. vastine ehdotus kohta 1. Mielipiteessä mainittu alue on osayleiskaavaluonnoksessa merkitty asemakaavoitettavaksi. Nyt laadittava osayleiskaava ohjaa alueen tarkempaa asemakaavoitusta, jossa virkistysalueet linjataan yksityiskohtaisemmin. Myös uusien rakennuspaikkojen sijoittuminen tullaan ratkaisemaan myöhemmin asemakaavalla. Osayleiskaavassa osoitettujen merkintöjen ja aluevarauksien pääasiallinen tarkoitus on ohjata alueiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Lähivirkistysalueen aluerajaus tarkentuu vasta jatkosuunnittelun yhteydessä. Osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti ranta alueet pyritään mahdollisimman suurelta osin varaamaan yleiskaavassa kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön, mikä osaltaan lisää keskustan viihtyisyyttä ja vaikuttaa positiivisesti kaupungin imagoon. 22. Hannu E. Heikkilä ja Reijo Puranen, mielipide Haapajärven jakokunnan osakkailla on pidätetty kalastus, linnustus, metsästys ja ravustusoikeus sekä vesien virkistys ja retkeilykäyttö tarkoituksiin vesialueillaan. Jakokunnalla on siten yksinomainen oikeus hallita oikeuksiaan ja hyödyntää sitä taloudellisesti ilman Haapajärven jakokunnan myötävaikutusta kenelläkään muulla ei ole etuisuuksiin oikeutta yrittää lisätä lokkien kasvatusta taikka lisätä häiritsevää toimintaa vesialueelle. Savilahden, Lahtisenrannan, Tujuojan edustan, Hankalanlahden, Harjunlahden Kalajoen suuralueen madalloittaminen sekä liian korkealla pidettävä vesipinta, eikä muidenkaan ihmisten vesialueitten mataloittaminen osittain tuhoutumiseen on ankarasti kielletty, ellei oikeus perustu kunnostamisen suunnasta, ohjelmasta pitkällä tähtäimellä, eikä missään tapauksessa kunnostamisen estämistä, ruoppauksen poissulkemista vesialueen kunnostamistöissä. Ottaisitte nämäkin asiat huomioon yleisasemakaava työssä.

19 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 19 Ks. mielipiteen nro 4. vastine ehdotuksen kohta Hannu E. Heikkilä, mielipide Mielipiteen tiivistelmä (lyhentämätön mielipide liitteenä): Tilojen Karjalahti 7:88 ja 11:48 omistajana haluan kehittää omistamaani aluetta ja sen edustalla olevaa vesialuetta jo aikaisemmin ilmoittamallani tavalla. Tarkoituksenani on mm. kunnostaa ranta alueet ja kehittää aluetta retkeily ja golf alueena. Saaren korkeimmat osat (tila 7:88) haluaisin osoitettavan vara asuntoalueeksi. Oikeuteni on hallita omaisuuttani ja myös hyödyntää sitä taloudellisesti. Tilojen Karjalahti 7:88 ja 11:48 alueella on voimassaoleva rakennuskaava, jossa alue on osoitettu retkeilyalueeksi R. Ilman suostumustani tai myötävaikutustani kenelläkään ei ole käyttöoikeutta taikka oikeutta muuttaa sitä, ellei käyttöoikeus perustu lakiin tai oikeustoimiin. Ks. mielipiteen nro 4. vastine ehdotuksen kohta 2. Saaren alueen asemakaava (ent. rakennuskaava) on vahvistettu Voimassaolevassa asemakaavassa alue on varattu retkeilyalueeksi (R), eikä alueelle ole osoitettu rakennusoikeutta. Osayleiskaavatyön yhteydessä on todettu, että asemakaava on vanhentunut. Nyt suunniteltavassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi osoittaa koko Saaren aluetta enää retkeilyalueeksi, sillä kaavatyön yhteydessä tehtyjen maisema ja luontoselvitysten mukaan alueella on sellaisia maiseman ja luonnonarvoja, joiden säilyttäminen on Saaren ja koko Haapajärven alueen maisemakuvan ja luonnonympäristön kannalta erityisen tärkeää. Luonnosvaiheessa Saareen osoitettu leirintäalue (RL) oli kooltaan noin 3,5 ha. Maisemallisten seikkojen lisäksi RL alueen kokoa rajoittavia tekijöitä ovat mm. Saaressa oleva kiinteä muinaismuisto (kivikautinen asuinpaikka), jonka alue on halkaisijaltaan noin 250 m ja näin ollen käsittää koko Saaren tilan pohjoispuolisen alueen, sekä Saaren hyvin alava maa ala. Edellä mainittujen seikkojen tarkempi tutkiminen kaavaprosessin edetessä todennäköisesti pienentää leirintäalueeksi varatun alueen kokoa edelleen. Saari on pääasiassa tulva aluetta ja näin ollen rakennettavaksi soveltuu vain tilan 7:88 alueella sijaitseva Saaren korkein kohta. Tarkennettaessa leirintäalueen suunnitelmaa tulee aluetta tutkia uudestaan asemakaavalla tai maankäyttösuunnitelmalla, jotta voidaan varmistua, että alueen maisema ja luontoarvot otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon. Harjunlahti Savilahti alue vesialueisiin kuuluvine ranta alueineen on yleiskaavassa osoitettu luo 1 merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi, joka ei sovellu rakentamiseen. Leirintäalueen ja sen toiminnan suunnittelussa maiseman suojelu ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet tulee ehdottomasti ottaa huomioon. Toiminta tulee rajata siten, että maisemallisesti arvokkaille peltoalueille ei aiheudu haittaa. Leirintäalueen suunnitelmissa tulee huomioida myös sen edustalle osuva suomenlumme, eikä leirintäalue ei saa huonontaa vesialueen tilaa, kuten ei muukaan rantarakentaminen. Eli, alueelta ei saa johtaa kiintoaineksia eikä ravinteita vesistöön.

20 A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ Hannu Jääskö, mielipide Uudistan esittämäni mielipiteet perusteluineen, jotka olen esittänyt Haapajärven keskustan osayleiskaavaan Tämän lisäksi haluan ottaa kantaa ko. osayleiskaavaluonnoksen seuraaviin kohtiin: 1. Rantareitti Voimassaolevassa asemakaavassa on yleiselle jalankululle varattu alueen osa, joka kulkee Kalajokirannassa suunnilleen sahan alueelta yhtäjaksoisesti lähelle Hotelli Ravintola Kulkurin Kievaria, osoite: Puistokatu 93, Haapajärvi. Nyt nähtävillä olevassa Haapajärven keskustan osayleiskaavaluonnoksessa 2035 on edellä mainittu asemakaavan mukainen yleiselle jalankululle varattu alueen osa ainakin osittain poistettu edellä mainitulta alueelta. Näin ollen osayleiskaavaluonnoksessa muutetaan oleellisesti asemakaavanmukaista yleiselle jalankululle tarkoitettua reittiä. Mielestäni voimassa olevaa asemakaavaa tulee arvostaa ja kunnioittaa eikä sen edelle voida mennä osayleiskaavamuutoksella. Esitän, että voimassa oleva asemakaavan mukainen yleiselle jalankululle varattu alueen osa säilytetään nykyisellään ja että sitä ei muuteta Haapajärven keskustan osayleiskaavalla Esitän, että rantareittiä rakennetaan aluksi voimassa olevan asemakaavan pohjalta kaupunkilaisten yleiseen jalankulkukäyttöön ns. sahan alueen länsirajalta (korttelin 309 AR, itäreunalta) kalajokirannassa olevalle kaupungin yleiselle uimarannalle saakka, josta reitin rakentamista voidaan jatkaa myöhemmin kaupunkilaisten kokemuksen ja käyttöasteen perusteella eteenpäin yhtäjaksoisesti Hotelli Ravintola Kulkurin Kievarille saakka. Rantareitin rakentaminen edesauttaa ja parantaa keskusta alueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia ja yhteyksiä ranta alueelle. Rantareitillä on merkittävä virkistysarvo niin kaupunkilaisille kuin paikkakunnan ulkopuolelta saapuville vierailijoille. 2. Rantakadun liikennejärjestelyt Uudistan esittämäni mielipiteen Rantakadun liikennejärjestelyjen suhteen. Tiivistelmä: Rantakadun moottoriajoneuvoliikenteen järjestäminen siten, että moottoriajoneuvolla kulkeminen kaupungin keskustan suunnasta Reisjärven tieltä rajataan Kuonalantien saha alueen risteykseen saakka. Järjestelyllä poistetaan moottoriajoneuvojen läpikulkuliikenne uuden lämpökeskuksen ja saha alueen ohitse Valtakadulle ja päinvastoin. Rantakadulla säilytetään jalankulku ja pyörätie Kuonalantien risteyksestä eteenpäin Valtakadulle saakka. Pelastustoimia varten Rantakadulta järjestetään kulku uudelle lämpölaitokselle ja sahan teollisuusalueelle. Perustelut: Rantakadun moottoriajoneuvoliikenteen rajaaminen kaupungin keskustan suunnasta vain Kuonalantien sahan puoleiseen risteykseen saakka:

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1 km päässä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Vimpeli, Pyhälahden ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Vimpeli, Pyhälahden ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vimpeli, Pyhälahden ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue ja maankäytölliset lähtökohdat. Suunnittelualueena on Markku Metsäpellon omistamat tilat Rn:o 14:128 ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NURMO TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n kaupunginosassa kortteleissa 7077 ja maantie ja kaavoittamattomilla

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ)

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK:156/2011 KV 58 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK 5.4.2011 27 Oheismateriaali Liite 4 Kaj Strandberg hakee muutosta voimassa olevaan Järvimaan rantaasemakaavaan 15.03.2011

Lisätiedot

Liite C MUISTUTUKSET:

Liite C MUISTUTUKSET: Liite C MORSIUSSAAREN OSAYLEISKAAVA 2015 - KAAVAEHDOTUS Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana 21.9. - 23.10.2015 saadut muistutukset ja lausunnot sekä näiden vastineet MUISTUTUKSET: Muistutus: 1. saapunut

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012, 27.11.2013, 5.3.2014 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, Gäddan alue Asemakaavan laajennus, korttelit

SEPÄNKYLÄ, Gäddan alue Asemakaavan laajennus, korttelit O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i t 6 6 1-665 S i v u 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 11.12.2015 Täydennetty 3.5.2016

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.11.2016 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Korttelit 18 ja 19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 8.2.2012 LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

Kangasalantie, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 468 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Kangasalantie, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 468 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kangasalantie, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 468 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 4.11.2015 PARAINEN HOUTSKARI, KIVIMO BENSTRAND HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot