Kasvihuonekaasut 2010

Transkriptio

1 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kasvihuonekaasut 2010 Vuoden 2010 kasvihuonekaasupäästöt lähes taantumaa edeltäneellä tasolla Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 vastasivat 74,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2- ekv.). Ne nousivat edellisestä vuodesta 8,5 miljoonalla hiilidioksiditonnilla ylittäen Kioton pöytäkirjan tavoitetason noin 5 prosentilla. Tieto perustuu Tilastokeskuksen EU:n komissiolle 15. tammikuuta lähetettävään ennakkotietoon vuoden 2010 päästöistä. Energiasektorilla päästöt kasvoivat 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Teollisuuden prosessipäästöt nousivat 8 prosenttia. Myös maatalouden päästöt sekä liuottimien ja muiden tuotteiden käytön päästöt nousivat hieman. Jätesektorin päästöt pysyivät samalla tasolla. Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous-sektorin nettonielut putosivat 40 prosentilla pääasiassa lisääntyneiden hakkuiden vuoksi. Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Suomen kasvihuonekaasupäästöt pois lukien maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori (ks. taulukko alla). Päästöt miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä Vuosi Energia Energiateollisuus 19,19 18,96 18, ,40 24,12 29,83 27,44 24,18 23,66 22,12 27, ,23 33,05 21,93 32,89 30,83 24,17 25,22 35 Teollisuus ja rakentaminen 13,36 12,83 12,30 12,41 12,70 12,14 12,00 12,27 11,94 11,92 11, ,17 11,54 11,63 11,33 11, ,39 9,88 Kotimaan liikenne 12,76 12,40 12,32 11,85 12,20 11,99 11,98 12,55 12,70 12,94 12,84 12,96 13,16 13,34 13,69 13,71 13,90 14,26 13,60 12,92 13,57 Muu energia 1) 9,18 8,85 8,97 8,55 8,22 7,78 7,92 7,87 7,99 7,74 7,49 7,73 7,66 7,72 7,33 7,13 6,90 6,71 6,24 6,20 6,68 Teollisuusprosessit Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 5,01 4,64 4,39 4,46 4,64 4,59 4,76 4,98 4,92 4,98 5,00 4,99 4,94 F-kaasut 0,04 0,03 0, Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Maatalous Jätteiden käsittely Päästöt yhteensä ilman LULUCFluokkaa 1) Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt 5,24 5,52 5,42 5,46 5,86 6,10 4,40 4, ,91 0,80 0,95 4 0,94 1, ,62 6,23 5,82 5,91 5,94 6,03 5,94 5,95 5,83 5,75 5,84 5,77 5,83 5,84 5,78 5,79 5,79 5,78 5,87 5,72 5,88 3,97 4,01 4,03 4,02 3,97 3,91 3,82 3,72 3,55 3,48 3,27 3,14 2,92 2,75 2,61 2,40 2,46 2,38 2,28 2,19 2, ,17 66,76 68,86 74,25 70,81 76,54 75,16 71, ,20 74,43 76,58 84, ,73 79,92 78, ,05 74,58 2

3 LULUCF-sektorin päästöt ja poistumat Suomessa. Päästöt ja poistumat miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä (neg. luku tarkoittaa poistumaa, pos. päästöä) Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) Puutuotteet Rakennetut alueet Kosteikot Ruohikkoalueet Maatalousmaa Metsämaa Vuosi -15,71-0,95 0,82 1,30 0,80 5,57-23, ,21 1 0,86 1,34 0,80 4,97-37, ,71-2 0,93 1,37 8 4,81-31, ,55-0, ,08-29, , ,08-22, ,48-0, ,40-22, ,57-5 1, ,50-31, ,69-2,12 1, ,64-25, ,44-1,77 1, ,77-23, ,35-2,04 1,35 1,51 8 5,90-26, ,81-1,27 1,35 1,52 7 6,03-28, ,73-1 1,55 1,53 0 6,28-32, ,19-4 1,57 1,53 2 6,49-33, ,56-0,89 1,63 1,56 3 6,49-33, ,21-0,83 1,81 1,54 8 6,59-34, ,06-4 1,92 1,61 4 6,64-38, ,57-5 1,84 1,64 5 6,61-41, ,19-1,73 1,84 1,80 1 6,67-32, ,71 7 1,82 1,93 7 6,80-37, ,18 1,76 1,81 1,99 7 6,73-48, ,12 1 1,76 2,11 6 6,71-32,

4 Sisällys Suomen kasvihuonekaasupäästöt Kokonaispäästöjen kehitys sektoreittain...5 Päästölaskentaan tehdyt muutokset...6 Kioton pöytäkirjan mukainen raportointi ja velvoitteen täyttäminen...6 Taulukot Taulukko 1. Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiaan ja vuosien päästötietoihin perustuva tarkastelu Kioton pöytäkirjan velvoitteiden toteutumisesta Suomessa...7 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Liitetaulukko 2. Hiilidioksidipäästöt Suomessa Liitetaulukko 3. Metaanipäästöt Suomessa Liitetaulukko 4. Dityppioksidipäästöt Suomessa Liitetaulukko 5. F-kaasujen päästöt Suomessa Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain vuonna Liitekuvio 2. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Liitekuvio 3. Suomen energiasektorin päästötrendi Liitekuvio 4. Kasvihuonekaasujen päästöt Suomessa suhteessa Kioton pöytäkirjan tavoitetasoon...13 Laatuseloste: Kasvihuonekaasut

5 Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2010 Kokonaispäästöjen kehitys sektoreittain Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 vastasivat 74,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2-ekv.). Ne nousivat edellisestä vuodesta 8,5 miljoonalla hiilidioksiditonnilla ylittäen Kioton pöytäkirjan tavoitetason noin 5 prosentilla. Energiasektorilla päästöt kasvoivat 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Teollisuuden prosessipäästöt nousivat 8 prosenttia. Myös maatalouden päästöt sekä liuottimien ja muiden tuotteiden käytön päästöt nousivat hieman. Jätesektorin päästöt pysyivät samalla tasolla. Maankäyttö-, maankäytön muutos- ja metsätaloussektorin nettonielut putosivat 40 prosentilla pääasiassa lisääntyneiden hakkuiden vuoksi. Vuoden 2010 kokonaispäästöistä 81 prosenttia oli peräisin energiasektorilta. Energiasektorin päästöt olivat noin 11 prosenttia suuremmat kuin vuoden 1990 päästöt. Teollisuuden ja rakentamisen polttoaineiden käytön päästöt nousivat vuonna 2010 lähes taantumaa edeltäneelle tasolle metalli- ja metsäteollisuuden tuotannon toipumisen myötä. Energiateollisuuden päästöt kasvoivat reilulla viidenneksellä edellisvuoden päästöihin verrattuna. Suomi vastasi huonon vesivoimavuoden luomaan kysyntään Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla myymällä sinne tuottamaansa hiililauhdesähköä. Hiililauhdevoiman käytön lisääminen sähkön ja lämmön tuotannossa nosti päästöjä lähes 25 prosenttia. Myös liikenteen päästöt kääntyivät taantuman jälkeen uudelleen kasvuun, lisääntyen edellisestä vuodesta 5 prosenttia. Biopolttoaineiden osuus liikenteessä säilyi edellisen vuoden tasolla. Teollisuuden prosessiperäiset päästöt kasvoivat edellisestä vuodesta 8 prosenttia 5,8 miljoonaan tonniin CO2-ekv. Vuoden 1990 tasoon verrattuna päästöt olivat noin 13 prosenttia korkeammat. Raudan ja teräksen tuotannon päästöt kasvoivat lähes 24 prosenttia, sementin tuotannon 37 prosenttia ja kalkin tuotannon 8 prosenttia. Sementin, kalkin, sekä raudan ja teräksen tuotantomäärät eivät vuonna 2010 yltäneet reippaasta kasvusta huolimatta aivan taantumaa edeltäneelle tasolle. Kemianteollisuudessa kokonaispäästöt pienenivät 38 prosenttia edellisestä vuodesta, pääosin typpihapon tuotantolaitoksissa käyttöön otettujen uusien päästövähennysmenetelmien vaikutuksesta. Teollisuusprosessien päästöihin luetaan myös voimakkaina kasvihuonekaasuina tunnetut F-kaasut, joiden päästöt ovat kasvaneet tasaisen jyrkästi 90-luvun alusta, vuonna 2009 tapahtunutta laskua lukuun ottamatta. Vuonna 2010 F-kaasupäästöt olivat ennätyslukemissa vastaten 1,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Suurin osa F-kaasupäästöistä tulee kylmä- ja ilmastointilaitteista. Maatalouden päästöt (5,9 milj. t CO2 ekv) kasvoivat edellisestä vuodesta vajaat 3 prosenttia. Kaiken kaikkiaan maatalouden päästöt ovat pienentyneet 11 prosenttia vuodesta Vähenemiseen ovat vaikuttaneet etenkin keinolannoituksen vähentyminen ja tuotantoeläinten määrien lasku. Jätesektorin päästöt (2,2 milj t CO2 ekv.) pysyivät samalla tasolla kuin vuonna Vuodesta 1990 jätesektorin päästöt ovat vähentyneet 45 prosenttia. Jätteen poltto on yleistynyt ja kaatopaikalle menevän yhdyskuntajätteen määrä on vähentynyt erityisesti vuosina Päästövähennystä ovat tukeneet jätelain ja EU:n kaatopaikkadirektiivin toimeenpanot 90-luvulla. Lisäksi jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys sekä jätevesien puhdistus ovat tehostuneet ja kaatopaikkakaasun talteenotto on lisääntynyt. Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori on Suomessa nettonielu eli poistumat ilmakehästä ovat suuremmat kuin päästöt ilmakehään. Nettonielu vuonna 2010 pieneni huomattavasti edellisen vuoden 35,2 miljoonasta tonnista 21,1 miljoonaan tonniin CO2-ekv. Suurin hiilinielu on puuston nettokasvu. Metsien kasvu on lisääntynyt Suomessa tasaisesti vuodesta 1990 lähtien. Hakkuumäärät sen sijaan ovat vaihdelleet vuosittaisen markkinatilanteen ja kysynnän mukaan. Vuonna 2010 markkinahakkuut kasvoivat metsäteollisuuden elpymisen myötä neljänneksellä lähes normaalille tasolle 52 miljoonaan kuutiometriin. Merkittävimmät päästölähteet sektorilla ovat ojitettujen metsä- ja maatalousmaiden turvemaiden hiilidioksidipäästöt. Vuonna 2010 ne olivat yhteensä 13,3 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Kivennäismaat sen sijaan sitoivat hiiltä maaperään vuonna 2010 yhteensä 5,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Maaperän hiilivarastojen muutosten arviointi sisältää suuria epävarmuuksia. 5

6 Päästölaskentaan tehdyt muutokset Päästölaskennassa ei tehty päästötasoon tai trendiin merkittävästi vaikuttavia muutoksia. Energiasektorin päästölaskennassa tarkentuivat rakennusten lämmitysenergian päästöt laskentamalliin tehtyjen parannusten myötä. Lämmityksen päästöt vähenivät noin miljoonaa tonnia CO2 ekv. Kivihiilen päästökerrointa muutettiin vastaamaan päästökaupassa todennettuja päästöjä (vaikutus - Mt CO2 ekv. vuonna ja - Mt CO2 ekv. vuonna 2010). Teollisuuden prosessipäästöihin lisättiin uusia vedyn tuotantoon ja kalkkikiven käyttöön liittyviä päästölähteitä. LULUCF-sektorin laskennassa yhdenmukaistettiin maaperälaskentamallin käyttöä ja tarkennettiin hakkuiden biomassan muuntokertoimia. Kioton pöytäkirjan mukainen raportointi ja velvoitteen täyttäminen Suomen velvoite Kioton pöytäkirjan ensimmäiselle velvoitekaudelle on rajoittaa kasvihuonekaasupäästöt perusvuoden tasolle. Suomen Kioton pöytäkirjan perusvuosi on 1990, paitsi F-kaasujen osalta Perusvuoden päästöjen perusteella laskettu Suomen sallittu päästömäärä kaudella on tonnia CO2-ekv. eli vuotta kohti laskettuna 7 miljoona tonnia CO2-ekv. Sallittu päästömäärä vahvistettiin vuonna 2008, jolloin vastaava määrä päästöyksiköitä tilitettiin Kioton pöytäkirjan mukaisen kansallisen päästörekisterin (Kioton rekisteri) Suomen valtion tilille. Suomi on täyttänyt velvoitteensa, mikäli sillä on velvoitekauden tilityskauden loputtua Kioto rekisterin tilillä kansallisia päästöjä vastaava määrä päästöyksiköitä. Kansallisten päästöjen määrää seurataan kasvihuonekaasujen inventaarion avulla. Jos päästöt ovat suuremmat kuin sallittu päästömäärä, voi Suomi hankkia päästöyksiköitä Kioton pöytäkirjan mukaisilta päästökauppamarkkinoilta tai toteuttamalla nk. hankemekanismeja muissa maissa. Lisäksi Kioton pöytäkirjan artiklan 3 kohtien 3 ja 4 mukaiset päästöt ja poistumat vaikuttavat velvoitteen täyttämiseen. Artiklan 3.3 mukaisista toimista (metsitys, uudelleen metsitys, metsän hävitys) aiheutuvien nielujen ja päästöjen raportointi on pakollista Kioton sopimuksen ensimmäisellä velvoitekaudella Artiklan 3.4 mukaisten toimien (metsänhoito, maatalousmaan hoito, laidunmaan hoito ja/tai uudelleen kasvittaminen) raportointi on vapaaehtoista ensimmäisellä velvoitekaudella. Suomi on valinnut raportoitavaksi artiklan 3.4 mukaisen metsänhoitotoimen. Artiklan 3.3 toimien kokonaispäästö oli noin 4 miljoonaa tonnia CO2-ekv. vuonna Tästä metsän hävityksen osuus oli 3,6 milj. t CO2-ekv. Suomessa on raivattu metsää vuosina yhteensä hehtaaria. Pääosin metsää on raivattu rakentamisen, tiestön ja voimansiirtolinjojen alta, mutta metsäpinta-alaa on muutettu myös pelloiksi ja otettu turvetuotantoon. Metsämaan muuttamista toiseen maankäyttöön on Suomessa vaikea välttää, sillä Suomen maapinta-alasta metsää on 73 prosenttia. Vuosien aikana on syntynyt uutta metsäpinta-alaa metsittämisen seurauksena yhteensä hehtaaria. Pääasiassa nämä alueet ovat entisiä viljelysmaita, joita on metsitetty joko aktiivisesti tai ne ovat metsittyneet luontaisesti peltojen viljelyn loputtua. Jonkin verran on metsitetty myös entisiä turvetuotantoalueita. Metsittämisen alussa maaperäpäästöt ovat yleensä suuremmat kuin taimikon kasvun nieluvaikutus. Turv la ero on suurempi kuin mineraalimailla. Näin ollen metsittämisestäkin aiheutui kokonaispäästöä vuonna 2010 yhteensä noin 6 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Artiklan 3.4 mukainen metsänhoidon nielu oli vuonna ,9 milj. t CO2-ekv. Metsänhoidon nielu on Suomelle tärkeä, sillä Kioton sääntöjen mukaan metsänhoidon nielulla voidaan kompensoida artiklan 3.3 mukaiset metsänhävityksen- ja metsityksen kokonaispäästöt. Kompensaation lisäksi Suomi saa metsänhoidon nieluista päästötaseeseen hyvitystä maakohtaisen enimmäismäärän ns. kattoluvun mukaisesti. Suomelle määritetty nielukatto on 8 milj. t CO2-ekv. per vuosi (koko velvoitekauden nielukatto on 2,93 milj. t CO2-ekv.). Suomen valinnan mukaisesti hyvitys saadaan velvoitekauden päätyttyä. Kioton pöytäkirjan mukaisten velvoitteiden täyttämistä on arvioitu alla olevassa taulukossa. Siinä esitetään miten tavoitteeseen on arvioitu päästävän pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa ja verrattu sitä vuosien 2008, 2009 päästöihin ja nieluihin ja ennakkoarvioon vuoden 2010 päästöistä. Taulukossa esitetty vuoden 2010 kokonaispäästöarvio perustuu tammikuussa 2012 EU:n komissiolle lähetettävään ennakkotietoon vuoden 2010 päästöistä. Ei-päästökauppasektorin päästöt on laskettu kokonaispäästöarvion ja päästökauppasektorin vuonna 2010 toteutuneiden päästöjen erotuksena. 6

7 Suomi on EU:n päästökaupan säädosten mukaisesti luovuttanut osan päästöyksiköistään päästökauppasektorin toiminnanharjoittajille. Nämä ovat velvollisia palauttamaan vuosittaisia päästöjään vastaavan määrän päästörekisteriin vuosittain. Jos toiminnanharjoittajien päästöt ovat suuremmat, joutuvat he hankkimaan päästöoikeuksia päästökaupan avulla, jos pienemmät, voivat he siirtää päästöoikeuksien käyttöä seuraaville vuosille, tai myydä ne. Ei-päästökauppasektorin päästöjen mahdollisen kasvun kompensoimiseen on varauduttu hallituksen päästöyksiköiden hankintaohjelman mukaisesti hankittavien päästöyksiköiden kautta. Taulukossa on annettu hallituksen päästöyksiköiden hankintaohjelman suunnitelman mukainen päästöyksiköiden suunniteltu hankintamäärä ja vuosina 2008, 2009 ja 2010 toteutuneet hankinnat päästörekisteritietojen mukaan. Taulukko 1. Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiaan ja vuosien päästötietoihin perustuva tarkastelu Kioton pöytäkirjan velvoitteiden toteutumisesta Suomessa Päästökauppasektorin päästöt Ei-päästökauppasektorin päästöt Toteutuneet kokonaispäästöt Päästökauppasektorille allokoidut päästöoikeudet Päästökauppasektorille allokoitujen päästöoikeuksien yli-/alijäämä 7) Pitkän aikavälin energiaja ilmastostrategian vuotuinen keskiarvo velvoitekaudella miljoonaa tonnia CO2-ekv. 46,4 35,2 81,6 37,6-8,8 Toteuma ,2 1) 34,0 7 36,5 1) + 1) Toteuma ,4 1) 31,6 66,0 37,1 1) +2,7 1) Ennakko 2010 Käytetyt päästöyksiköt 8) 72,8 7 68,7 71,2 6) Suomen sallittu päästömäärä Artiklan 3, kohtien 3 ja 4 mukaiset poistumayksiköt Päästöyksiköt Kioton mekanismeista Kioton velvoitteen täyttämiseen käytettävissä olevat päästöyksiköt Yli-/alijäämä Kumulatiivinen yli-/alijäämä 4) 1) Energiamarkkinaviraston tiedotteet , ja ) Hallituksen päästöoikeuksien hankintaohjelman mukainen määrä 3) Valtion tilille tilitetyt päästöyksiköt (Ympäristöministeriö ) 2) 73, ) 4) Ylijäämä (posit. luku) tarkoittaa että tavoite saavutetaan ja päästöyksiköitä jää yli 5) Arvio koko velvoitekaudelle 6) Ennakkotieto / -arvio perustuen EU:lle lähetettävään inventaarioon 7) Ylijäämä (pos. luku) tarkoittaa, että toiminnanharjoittajille on allokoitu/luovutettu enemmän päästöoikeuksia kuin heidän tarvitsee palauttaa valtiolle. Alijäämä tarkoittaa, että toiminnanharjoittajien tulee palauttaa valtiolle enemmän päästöoikeuksia kuin heille on luovutettu. 8) Toteutuneiden kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorille allokoitujen päästöoikeuksien yli/alijäämän summa. Valtion tileillä tulee olla vastaava määrä päästöyksiköitä velvoitekauden lopulla kattamaan kyseisen vuoden päästöt. 0,05 3) 71, ) 72,0 +3,3 +4,3 41,3 1) 33,3 6) 74,6 6) 37,9 1) -3,4 1) 3) 71,9 + 6) +5,0 6) 7

8 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) 1) Päästöt ilman LULUCFluokkaa Jätteiden käsittely Maatalous Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Energiasektori miljoonaa tonnia CO2 ekv. -15, ,97 6,62 8 5,10 54, ,21 68,17 4,01 6,23 7 4,71 53, ,71 66,76 4,03 5,82 6 4,43 52, ,55 68,86 4,02 5,91 5 4,50 54, ,72 74,25 3,97 5,94 5 4,68 59, ,48 70,81 3,91 6,03 4 4,69 56, ,57 76,54 3,82 5,94 4 4,91 61, ,69 75,16 3,72 5,95 4 5, ,44 71,55 3,55 5,83 4 5,22 56, , ,48 5,75 4 5,38 56, ,81 69,20 3,27 5,84 2 5,57 54, ,73 74,43 3,14 5,77 2 5,72 59, ,19 76,58 2,92 5,83 1 5,47 62, ,56 84,48 2,75 5,84 0 5,96 69, , ,61 5,78 1 6,26 65, ,06 68,73 2,40 5,79 1 6,33 54, ,57 79,92 2,46 5,79 0 6,26 65, ,19 78,31 2,38 5,78 0 6,81 63, , ,28 5,87 7,15 54, ,18 66,05 2,19 5,72 5,34 52, ,12 74,58 2,19 5,88 5, Negatiiviset luvut tarkoittavat poistumaa, positiiviset päästöä 1) Liitetaulukko 2. Hiilidioksidipäästöt Suomessa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) 1) Päästöt ilman LULUCFluokkaa Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Polttoaineiden haihtumapäästöt Muu polttoainekäyttö Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen (polttoperäiset päästöt) Energiateollisuus miljoonaa tonnia CO2-15,85 56,62 2 3, ,16 12,48 13,17 19, ,34 55,04 1 3,20 1 0,90 7,01 12,13 12,66 18, ,84 54,19 0 3,08 2 0,89 7,13 12,05 12,14 18, ,66 56,10 3,09 7 0,80 6,74 11,59 12,23 21, , , ,24 11,94 12,52 26, ,60 57,88 3,12 7 1,20 5,70 11,74 11,96 23, ,70 63,68 3,29 5 1,22 5,81 11,72 11,82 29, ,83 62,33 3,52 0 1,13 5,83 12,30 12,07 27, ,58 59,04 3,53 4 1,24 5,92 12,45 11,74 23, ,49 58,61 3,63 3 1,12 5,83 12,68 11,72 23, ,95 56,78 3,63 3 1,26 5,47 12,59 11,73 21,

9 Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) 1) Päästöt ilman LULUCFluokkaa Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Polttoaineiden haihtumapäästöt Muu polttoainekäyttö Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen (polttoperäiset päästöt) Energiateollisuus -22,88 62,04 3,69 2 1,23 5,69 12,71 11,29 27, ,33 64,49 3,60 2 1,22 5,64 12,91 10,98 29, ,70 72,24 0,06 3,82 2 1,35 5,56 13,10 11,35 36, ,35 68,34 0,06 4,02 1 1,12 5,43 13, , ,21 56,63 0,06 3,79 3 1,13 5,24 13,48 11,15 21, ,72 67,97 0,06 4, ,05 13, , ,35 66,30 0,06 4, ,94 14,04 11, ,89 58,04 0,05 4, ,44 13, , ,36 55,12 0,05 3, ,46 12,71 8,26 24, ,30 63,71 0,05 4,39 4 1,16 4,73 13,36 9, Negatiiviset luvut tarkoittavat poistumaa, positiiviset päästöä 1) Liitetaulukko 3. Metaanipäästöt Suomessa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) Päästöt ilman LULUCFluokkaa Jätteiden käsittely Niittojäännösten poltto pellolla Lannankäsittely Kotieläinten ruoansulatus Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Polttoaineiden haihtumapäästöt Muu polttoainekäyttö Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen (polttoperäiset päästöt) Energiateollisuus tuhatta tonnia 1, ,8 92,0 8,7 4, ,8 299,9 183,4 0,01 11,5 88,5 2,0 8,7 4, ,9 298,5 184,2 0,01 11,6 85,5 2,7 8,8 4, ,8 299,7 184,1 11,9 85,6 3,5 8,8 4, ,9 298,0 18 0,01 12,5 85,7 3,8 8,8 4, , ,5 12,9 80,8 3,8 8,8 3, ,9 286,9 174,1 0,03 13,0 8 3,9 9,2 3, ,0 283,3 169,3 13,8 81,9 3,4 9,2 3,6 0, ,0 273,6 161,7 0,01 13,5 80,0 3,5 9,3 3,5 0, ,0 267,4 158,0 0,01 13,3 78,8 2,8 9,1 3,4 0, ,0 257,4 148,2 0,04 13,6 78,9 2,6 8,9 3, ,1 251,2 141,9 13,1 77,9 3,2 9,9 3,0 0, ,1 242,3 131,7 13,7 78,6 2,7 1 2,9 1, ,1 233,7 123,2 14,2 77,7 2,9 1 2,8 1, ,0 225,7 116,7 14,2 76,9 2,6 1 2,6 1, ,1 215,6 106,7 0,01 14,6 76,3 3,1 1 2, ,1 218,3 109,5 14,6 76,4 2,6 1 2,2 1, ,1 212,6 105,2 0,03 14,5 75,3 2,4 1 2,1 1, ,2 207,5 10 0,03 14,6 74,7 2,3 11,1 1, ,3 203,9 96,7 14,2 75,3 2,2 11,6 1, ,4 205,9 96,4 14,3 76,4 1,9 12,8 1,8 1,

10 Liitetaulukko 4. Dityppioksidipäästöt Suomessa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) Päästöt ilman LULUCFluokkaa 1) Jätteiden käsittely Viljelysmaat Lannankäsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Muu polttoainekäyttö Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen (polttoperäiset päästöt) Energiateollisuus tuhatta tonnia 23,6 12,7 1,6 5, ,8 11,9 1,5 4, ,8 4,2 1, ,4 1, ,1 11,1 1,5 4,6 1, ,7 11,7 4,7 1, ,6 11,3 1,5 4,7 1, ,2 1,5 4,7 1, ,9 1 1,5 4,4 1, ,9 4,3 1, ,8 11,2 4, ,1 1,3 4,2 0, ,9 11,2 4,3 0, ,2 4,5 1,1 1, ,1 4, ,5 11,1 5,2 0,9 0, ,2 11,2 1,3 4,6 1, ,3 11,2 1,3 4,8 0,9 1, ,7 11,6 1,3 5,1 0, ,4 1 2,6 0,8 0, ,2 1 0,8 1, Kokonaispäästössä mukana olevia polttoaineiden haihtumapäästöjä ja niittojäännösten polton päästöjä ei esitetä taulukossa, niiden päästöt yhteensä ovat vuosittain alle 0,005 tuhatta tonnia 1) 10

11 Liitetaulukko 5. F-kaasujen päästöt Suomessa SF6 PFC HFC tuhatta tonnia CO2 ekv. 94, ,3 0, , , ,9 6, ,5 29, ,2 77, ,0 167, ,2 245, ,0 28,0 318, ,5 22,5 491, , , ,3 13,4 463, ,1 14,9 651, ,8 12,2 693, ,8 9,9 863, ,4 747, ,0 8,4 903, ,2 993, ,3 9,3 888, ,2 1164,

12 Liitekuviot Liitekuvio 1. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain vuonna 2010 Liitekuvio 2. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Liitekuvio 3. Suomen energiasektorin päästötrendi

13 Liitekuvio 4. Kasvihuonekaasujen päästöt Suomessa suhteessa Kioton pöytäkirjan tavoitetasoon 13

14 Laatuseloste: Kasvihuonekaasut 1. Tilastotietojen relevanssi Suomi on sitoutunut Kioton pöytäkirjan sopimuspuolena, EU:n taakanjakosopimuksessa määritellyllä tavalla, vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ns. perusvuoden (hiilidioksidin, metaanin, dityppioksidin osalta perusvuosi on 1990, F-kaasujen osalta 1995) tasolle. Velvoite on täytettävä vuosien aikana. YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan päätöksillä on sovittu päästöjen raportoinnista. Kioton pöytäkirjan ratifioineiden maiden raportointia seurataan tarkasti. Päästöjen lisäksi raportointiin sisältyy myös kasvihuonekaasujen sitoutuminen ilmakehästä (ns. nielut). Päästöistä ja nieluista huomioidaan kuitenkin vain se osa, joka aiheutuu ihmistoiminnasta. Raportointi sopimuksille tapahtuu vuosittain. Raportointi kattaa kuusi varsinaista kasvihuonekaasua (HFC- ja PFC-yhdisteiden ryhmiin kuuluu useampia kaasuja) hiilidioksidi (CO2) metaani (CH4) dityppioksidi (N2O) HFC-yhdisteet PFC-yhdisteet rikkiheksafluoridi (SF6). Lisäksi raportoidaan hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx), rikkidioksidin (SO2) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt. Kioton pöytäkirjan velvoitteet koskevat kuitenkin vain yllä lueteltuja varsinaisia kasvihuonekaasuja. Päästöjen arviointi ja raportointi tehdään kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Euroopan unionissa raportointia ohjaa lisäksi EY:n kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmää koskeva päätös (280/2004/EY). Vuosittainen kasvihuonekaasuinventaario koostuu raportointitaulukoista ja kansallisesta inventaarioraportista, jossa kuvataan mm. käytetyt menetelmät, lähtötiedot ja niiden epävarmuudet. Päästötaulukot ja inventaarioportti ovat englanninkielisiä. Keväästä 2007 lähtien on julkistettu myös lyhyt suomenkielinen yhteenveto kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä Suomessa. Tähän raporttiin on koottu tietoa myös päästöjen arvioidusta tulevasta kehityksestä kauppa- ja teollisuusministeriön kokoamien skenaarioiden mukaisesti sekä kansainvälisestä päästökehityksestä. Inventaariot tarkastetaan kansainvälisten tutkintatiimien toimesta vuosittain. Valtioneuvosto teki ilmastopolitiikan viranomaistoimien järjestämistä koskevan periaatepäätöksen. Päätöksen mukaisesti Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot sopimuksille. Osa inventaariolaskelmista tehdään muualla kuin Tilastokeskuksessa. Inventaarioon tietoja tuottavat Suomen ympäristökeskus, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja FINAVIA. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Ilmastosopimuksen osapuolikokousten päätöksillä on otettu käyttöön seuraavat hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) laskentaohjeet: Revised 1996 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories (1997), Good Practice Guidance and Uncertainty Management for National Greenhouse Gas Inventories (2000) ja Good Practice Guidance for Land Use, Land-Use Change and Forestry (2003). Päästöt lasketaan tyypillisesti aktiviteettitietojen ja päästökertoimien avulla. Aktiviteettitietoja saadaan hallinnollisten rekisteriaineistojen lisäksi mm. Metsäntutkimuslaitoksen metsäinventaarioista ja Suomen ympäristökeskuksen kyselyistä toiminnanharjoittajille. Kertoimet perustuvat kansallisiin tutkimuksiin ja IPCC-ohjeiden oletuspäästökertoimiin. Päästölaskennassa käytetyt menetelmät kuvataan yksityiskohtaisesti kansallisen inventaarioraportin sektorikohtaisissa luvuissa. 14

15 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Kasvihuonekaasuinventaario kuvaa parhaan nykytietämyksen valossa päästöjä niillä rajauksilla ja määrittelyillä, mistä YK:n ilmastosopimuksessa ja Kioton pöytäkirjassa on sovittu. Ohjeita laadittaessa tavoitteena on ollut, että menetelmät ovat tieteellisesti perusteltuja ja objektiivisia. Päästöarvioiden luotettavuutta arvioidaan epävarmuustarkastelun avulla. Epävarmuusanalyysien tulokset on raportoitu Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen julkaisusarjoissa sekä kansallisessa inventaarioraportissa. Epävarmuusanalyysi tehdään tietokonesimulaation avulla. Simulointituloksista lasketut epävarmuudet on esitetty taulukossa 1 (analyysi tehtiin vuoden 2006 päästötasolle). Käytetty tunnusluku on variaatiokerroin, joka on simulointitulosten keskihajonnan ja keskiarvon suhde. Taulukko 1. Kasvihuonekaasuinventaarion epävarmuudet (simulointitulosten variaatiokerroin, %) sektoreittain ja kaasuittain. Sektorit Energia Teollisuusprosessit Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Maatalous Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous Jätteet CO CH N2O F-kaasut 1) 1) F-kaasut on yhteisnimitys HFC- ja PFC-yhdisteille sekä SF6:lle. Merkintä - kertoo, että kyseisen kaasun päästöjä ei synny mainitulla sektorilla Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Kasvihuonekaasujen päästöt raportoidaan vuosittain Euroopan komissiolle ja YK:n ilmastosopimukselle. Raportointisääntöjen mukaisesti uusimmat tilastoitavat tiedot ovat kahden vuoden takaisia. Kansallinen kasvihuonekaasuinventaario toimitetaan Euroopan komissiolle mennessä. Komissio vastaa Euroopan unionin inventaarion kokoamisesta. Jäsenmaan on mahdollista täydentää ja päivittää lähetystään asti. EU:n yhteinen inventaario kootaan jäsenmaiden lähetyksistä ja toimitetaan YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle mennessä. Samaan päivämäärään mennessä Suomi toimittaa oman lopullisen inventaarionsa ilmastosopimuksen sihteeristölle. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Perustiedot Suomen kasvihuonekaasujen päästökehityksestä julkistetaan vuosittain Tilastokeskuksen internet-palvelussa huhtikuun loppuun mennessä. Ennakkotieto päästöistä julkistetaan joulukuussa. Julkistuksen laatuseloste sekä kansallinen inventaarioraportti tarjoavat perustiedot käytetyistä menetelmistä, luokituksista ja käsitteistä. Tilastokeskuksen internet-palvelussa kasvihuonekaasuinventaarion tilastosivuja täydentää teemasivusto. Sivusto esittelee kasvihuonekaasujen inventaarioyksikön ja Suomen kasvihuonekaasujen kansallisen arviointijärjestelmän toimintaa. Vuosittainen englanninkielinen raportointi on myös kokonaisuudessaan nähtävillä tilaston teemasivuilla. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Suomen inventaarion kansainvälinen vertailtavuus varmistetaan käyttämällä osapuolikokouksissa sovittuja IPCC-menetelmiä ja luokituksia sekä esitystapaa. 15

16 Raportoitavat tiedot kattavat kaikki tärkeimmät IPCC-ohjeissa mainitut päästölähteet, nielut ja kaasut Suomessa. Mahdolliset poikkeukset kattavuudessa mainitaan kunkin sektorin tietojen yhteydessä Common Reporting Format -taulukoissa ja kansallisessa inventaarioraportissa. Inventaarion aikasarjat alkavat vuodesta 1990, joka on Kioton pöytäkirjan mukainen perusvuosi, lukuun ottamatta F-kaasuja, joiden osalta perusvuosi on Aikasarjan vertailukelpoisuus yli vuosien kuuluu inventaarion laadinnan perusperiaatteisiin. Jos laskentamenetelmät muuttuvat, aikaisemmat vuodet lasketaan uudelleen tai aikasarjan vertailukelpoisuus varmistetaan IPCC-ohjeiden mukaisilla menetelmillä. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Energiankäytön hiilidioksidipäästöt muodostavat merkittävimmän osan kasvihuonekaasuinventaarion päästöistä. Ne raportoidaan myös Tilastokeskuksen energiatilastossa ja energiaennakossa. Myös energiatilasto ja energiaennakko julkaistaan vuosittain. Energiaennakossa julkaistava arvio lasketaan karkeammalla menetelmällä kuin kasvihuonekaasuinventaarion vastaava luku. Sekä energiaennakon että energiatilaston hiilidioksidiaikasarjan aiemmat vuodet saatetaan yhtenäisiksi inventaarion tietojen kanssa. Inventaarion osana raportoidaan energian käyttö- ja tuotantotietoja, jotka muodostavat osan myös energiatilaston tiedoista. Lähtötiedoissa, luokituksissa ja yksityiskohtaisuudessa on eroavaisuuksia energiatilaston ja inventaarion välillä, mutta käynnissä on jatkuva kehitystyö yhteisten osa-alueiden yhtenäistämiseksi. Verrattaessa energiatilaston ja kasvihuonekaasuinventaarion tietoja toisiinsa on huomioitava seuraavat erot ja yhtäläisyydet: polttoaineiden kokonaiskäyttö ja siitä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kuvaavat molemmissa samaa asiaa; tiedot pyritään saamaan mahdollisimman yhtenäisiksi polttoaineiden kokonaiskäyttö kasvihuonekaasuinventaariossa ei sisällä muita energialähteitä (esim. ydinvoima, vesivoima, jne.) energiatilaston hiilidioksidipäästömäärä ei sisällä muista lähteistä peräisin olevaa hiilidioksidia eikä muita kasvihuonekaasuja. 16

17 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Lisätietoja Riitta Pipatti (09) Tuija Lapveteläinen (09) Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) myynti@tilastokeskus.fi ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)