TAPATURMAKATSAUS 2012. Päijät-Hämeen Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2012 Päijät-Hämeen Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 19% 3% 5% 5% 32% 16% 14% 5% 212 573 Asikkala 19% 2% 3% 4% 30% 19% 17% 6% 8 552 Hartola 16% 2% 3% 3% 29% 19% 19% 8% 3 372 Heinola 18% 3% 4% 4% 31% 18% 17% 6% 20 316 Hollola 24% 2% 4% 5% 34% 16% 12% 3% 21 904 Hämeenkoski 19% 2% 4% 4% 31% 17% 16% 7% 2 135 Iitti 18% 2% 4% 4% 31% 18% 16% 6% 7 024 Kärkölä 21% 2% 4% 5% 33% 17% 13% 5% 4 878 Lahti 18% 3% 7% 7% 31% 16% 14% 5% 101 221 Myrskylä 21% 2% 4% 4% 31% 16% 15% 6% 2 014 Nastola 23% 2% 4% 5% 34% 17% 12% 3% 15 030 Orimattila 22% 2% 4% 4% 33% 16% 13% 5% 16 331 Padasjoki 17% 2% 3% 3% 27% 19% 21% 8% 3 436 Pukkila 24% 3% 3% 3% 35% 14% 14% 5% 2 014 Sysmä 15% 2% 3% 3% 28% 19% 22% 9% 4 348 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 10 6 20 10 Liikenne, moottoriajoneuvot 9 8 14 7 40 16 22 7 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 64 62 142 258 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 17 18 28 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 13 9 10 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 11 16 6 6 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 10 12 7 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 102 75 18 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 12 <5 33 24 5 7 Muut tapaturmat 6 <5 <5 <5 29 27 27 15 Yhteensä 20 10 30 20 330 270 290 310 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 29 21 50 +39% Liikenne, moottoriajoneuvot 94 29 120 - Kaatuminen ja putoaminen 274 252 530 - Hukkuminen 57 15 70 - Tukehtuminen 24 16 40 - Tulipalo 29 12 40 - Paleltuminen 26 8 30 - Alkoholimyrkytys 154 47 200 - Muu myrkytys 60 26 90 - Muut tapaturmat 76 28 100 - Yhteensä 820 450 1 280-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 50 100 150 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Paleltuminen Muu myrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 138 18 30 54 342 185 112 44 920 Liikenne, moottoriajoneuvot 332 158 212 178 708 165 114 32 1 900 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 096 170 431 431 3 461 2 078 2 466 1 527 11 660 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 8 8 12 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 27 <5 <5 <5 23 6 12 <5 80 Tulipalo 15 13 12 15 56 20 14 6 150 Paleltuminen <5 <5 5 <5 15 18 13 <5 60 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 69 14 54 38 262 68 29 18 550 Alkoholimyrkytys 25 <5 6 <5 19 8 <5 <5 60 Muu tapaturma 660 178 493 422 2 487 1 183 1 394 665 7 480 Yhteensä 2 370 550 1 250 1 150 7 380 3 740 4 170 2 300 22 900 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 76 10 12 14 181 131 170 73 670 Liikenne, moottoriajoneuvot 85 64 76 67 253 59 83 30 720 Kaatumis- ja putoamistapaturma 712 60 130 146 1 857 1 696 4 058 6 069 14 730 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 18 <5 <5 <5 18 7 11 6 70 Tulipalo <5 <5 <5 <5 17 <5 6 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 6 7 <5 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 78 24 67 65 300 56 46 27 660 Alkoholimyrkytys 29 <5 6 <5 11 <5 <5 <5 60 Muu tapaturma 404 71 169 188 1 447 868 1 432 798 5 380 Yhteensä 1 410 230 460 490 4 090 2 830 5 820 7 010 22 350 Yhteensä 3 780 790 1 710 1 640 11 470 6 570 9 990 9 310 45 250 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 81 781 576 Vertailuluku, % 16 111-19... -10-9... -5-4... +4 +5... +9 283 98 398 532 +20... +29 142 316 560 616 504 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 16 Asikkala 81 Hartola 111 Heinola 98 Hollola 283 Hämeenkoski 142 Iitti 316 Kärkölä 398 Lahti 504 Myrskylä 532 Nastola 560 Orimattila 576 Padasjoki 616 Pukkila 781 Sysmä 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 119 16 25 40 244 134 86 34 680 Liikenne, moottoriajoneuvot 240 112 141 125 459 109 79 24 1 230 Kaatumis- ja putoamistapaturma 891 152 361 355 2 400 1 237 1 321 786 7 230 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 7 8 12 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 25 <5 <5 <5 19 6 9 <5 70 Tulipalo 14 5 9 12 34 12 8 6 100 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 12 13 12 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 67 11 45 34 204 55 29 15 450 Alkoholimyrkytys 25 <5 <5 <5 18 7 <5 <5 60 Muu tapaturma 567 159 425 360 2 011 899 915 327 5 540 Yhteensä 1 840 440 930 850 4 820 2 210 2 210 1 050 13 620 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 66 9 12 11 124 88 126 50 490 Liikenne, moottoriajoneuvot 65 49 55 45 181 49 66 21 510 Kaatumis- ja putoamistapaturma 580 57 115 125 1 350 1 085 2 212 2 901 8 120 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 15 <5 <5 <5 14 6 11 6 60 Tulipalo <5 <5 <5 <5 15 <5 6 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 75 24 56 46 234 51 38 26 540 Alkoholimyrkytys 29 <5 5 <5 11 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 363 62 150 168 1 176 613 1 007 518 3 990 Yhteensä 1 150 200 370 380 2 830 1 760 3 080 3 220 12 460 Yhteensä 2 990 640 1 300 1 230 7 650 3 970 5 290 4 270 26 080 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 284 57 108 221 1 956 1 826 1 026 710 6 190 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 551 1 037 3 082 4 031 5 645 1 468 1 367 319 18 500 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 892 413 1 438 1 232 21 474 22 422 39 596 28 903 117 370 Veteen vajoaminen 36 6 <5 <5 20 45 88 <5 200 Hengitystä estävät tapaturmat 34 <5 <5 9 68 7 70 5 190 Tulipalo 88 208 88 87 516 144 184 62 1 380 Paleltuminen <5 <5 11 18 156 194 150 <5 530 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 94 43 155 58 403 236 154 57 1 200 Alkoholimyrkytys 37 <5 6 <5 147 144 <5 <5 340 Muu tapaturma 1 491 534 1 382 1 343 9 660 9 027 13 064 13 094 49 600 Yhteensä 5 510 2 300 6 270 7 000 40 050 35 510 55 700 43 150 195 490 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 123 32 27 23 880 906 2 761 1 446 6 200 Liikenne, moottoriajoneuvot 529 412 447 549 1 802 282 697 435 5 150 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 219 139 346 316 8 266 12 623 66 912 171 333 261 150 Veteen vajoaminen 11 <5 <5 <5 <5 <5 13 6 30 Hengitystä estävät tapaturmat 40 <5 <5 <5 46 13 121 231 460 Tulipalo 41 14 <5 <5 96 22 46 35 250 Paleltuminen 5 <5 <5 <5 23 81 34 32 180 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 96 24 660 90 453 157 176 133 1 790 Alkoholimyrkytys 31 <5 6 <5 16 20 146 <5 220 Muu tapaturma 911 156 368 659 5 161 5 759 13 174 10 864 37 050 Yhteensä 3 010 780 1 860 1 650 16 750 19 860 84 080 184 520 312 490 Yhteensä 8 510 3 080 8 130 8 650 56 790 55 380 139 780 227 670 507 980 14

Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15

Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2-7 vuorokautta 1 vuorokausi 8 vuorokautta tai enemmän 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 637 633 320 1 590 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 119 939 558 2 616 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 213 11 221 7 954 26 388 58 Veteen vajoaminen 26 18 7 51 0 Hengitystä estävät tapaturmat 101 30 11 142 0 Tulipalo 49 70 66 185 0 Paleltuminen 25 38 19 82 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 954 212 49 1 215 3 Alkoholimyrkytys 95 15 8 118 0 Muu tapaturma 5 012 4 893 2 954 12 859 28 Yhteensä 15 231 18 069 11 946 45 246 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 3 654 3 054 15 397 4.2 90299 - KILPIÄISTEN VANHAINKOTI 330 286 10 246 28.1 90734 - ARTJÄRVEN SOSIAALITOIMISTO 326 260 10 043 29.4 60724 - HEMO OY 241 237 241 1.0 90156 - PERUSPALVELUKESKUS OIVA/TARKENTAMATON 269 213 8 446 28.8 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 133 112 431 3.2 90615 - HEINOLAN TERVEYSKESKUS 186 141 3 018 15.6 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 80 57 464 5.7 60763 - SAIRAALA MEHILÄINEN LAHTI 79 75 79 1.0 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 3 3 5 1.7 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 42 37 42 1.0 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 31 31 971 28.6 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 3 3 4 1.3 40404 - KUUSANKOSKEN ALUESAIRAALA 60611 - DIACOR SAIRAALA 25 25 25 1.0 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAIRAALA 5 4 13 2.6 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 2 2 7 3.5 60702 - SAIRAALA LASERI OY 24 23 24 1.0 60757 - HANSAKESKUKSEN LÄÄKÄRIPALVELU 19 19 19 1.0 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 6 6 6 1.0 60690 - KYYHKYLÄ-SÄÄTIÖ 27 14 1 322 42.6 60617 - KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA 41 13 1 332 31.0 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 3 3 8 2.7 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 1 1 1 1.0 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 1 1 1 1.0 60626 - SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI 12 12 14 1.2 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 8 6 12 1.5 17

Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18

Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 2 462 Liikenne 5 000 Kotitapaturma 16 464 Urheilu- tai liikuntatapaturma 2 486 Muu vapaa-ajan tapaturma 12 688 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 120 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 924 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 331 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 7 288 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 27 710-16 810-279 210 +8% 9.8 880 - Asikkala 1 290-747 - 13 880-10.4 42 - Hartola 590-328 - 8 179-13.4 24 - Heinola 2 900-1 583-5% 34 117-11.4 86 - Hollola 2 580-1 631-24 876-9.5 66 - Hämeenkoski 290-190 - 4 970 * 16.3 8 * Iitti 1 010-594 - 11 562-11.2 32 - Kärkölä 700-412 - 8 033-11.2 25 - Lahti 12 290-4% 7 755-109 123-8% 8.7 410 - Myrskylä 280-182 - 2 484-8.7 11 * Nastola 1 850-1 177 +8% 16 058-8.5 56 - Orimattila 2 300 +8% 1 403 +10% 20 394-8.6 65 - Padasjoki 650 +19% 340-11 829 * 17.4 13 - Pukkila 230-162 - 1 940 * 8.2 6 * Sysmä 760-420 - 11 761 +46% 14.8 37 +60% 10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 310 +15% 13 590-1 710 +46% 8 110-1 990-29% 27 710 - Asikkala 100 +51% 689-34 - 389-75 -26% 1 290 - Hartola 46 +115% 290-20 * 201-33 * 590 - Heinola 263 +34% 1 493-162 +57% 801-182 -22% 2 900 - Hollola 241-1 196-155 +37% 808-180 -25% 2 580 - Hämeenkoski 42 * 133-9 * 89-19 - 290 - Iitti 93 +58% 551-25 - 287-49 -37% 1 010 - Kärkölä 74 * 340-42 +105% 210-34 - 700 - Lahti 898-5 801-8% 943 +64% 3 610-1 035-21% 12 290-4% Myrskylä 34 * 137-9 * 89-14 * 280 - Nastola 178 +29% 836-130 +62% 575-134 -25% 1 850 - Orimattila 204 +36% 1 189 +12% 112 +47% 655-138 -28% 2 300 +8% Padasjoki 59 * 379 +32% 26 * 134-49 - 650 +19% Pukkila 20 * 115-7 * 69-21 * 230 - Sysmä 62 +95% 442-34 * 192-25 -44% 760-13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 160-11% 10 000 +4% 620 +14% 1 090-730 -33% 13 590 - Asikkala 45-534 +24% 26-49 - 35-690 - Hartola 16 * 213-13 * 24 * 24 * 290 - Heinola 101-19% 1 165 +14% 60-104 - 63-40% 1 490 - Hollola 125-856 - 41-119 +31% 55-23% 1 200 - Hämeenkoski 9 * 102 - <5 * 14 * 5 * 130 - Iitti 53-409 - 17 * 39-33 - 550 - Kärkölä 25 * 259-6 * 35 * 15 * 340 - Lahti 520-13% 4 238-5% 272-442 - 326-34% 5 800-8% Myrskylä 7 * 89-13 * 10 * 18 * 140 - Nastola 105-599 - 41 +63% 68-23 -48% 840 - Orimattila 94-826 - 92 +171% 98 +36% 79-1 190 +12% Padasjoki 31-296 +37% 21 * 20 * 11 * 380 +29% Pukkila 7 * 79-6 * 15 * 8 * 120 - Sysmä 17-330 - 12 * 51 * 32-440 - 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 8 000 +6% 950-5 620-1 010-11 710 +4% 420-64% 27 710 - Asikkala 438 +28% 32-246 - 56 +54% 503-12 -43% 1 290 - Hartola 205 +26% 10 * 90-23 * 245-17 * 590 - Heinola 852-73 - 584-113 - 1 236-43 -52% 2 900 - Hollola 712 +16% 109-513 - 104-1 105-37 -48% 2 580 - Hämeenkoski 79-9 * 51-11 * 140 - <5 * 290 - Iitti 366 +24% 25-171 - 37-394 - 12-1 010 - Kärkölä 235 +37% 19 * 131-32 * 277-6 * 700 - Lahti 3 180-9% 445-2 700-347 -25% 5 393-222 -59% 12 290-4% Myrskylä 95 - <5 * 55-20 * 106 - <5 * 280 - Nastola 492 +17% 87 +44% 370-79 - 811-14 - 1 850 - Orimattila 703 +18% 100 +47% 458-116 +56% 883-38 -48% 2 300 +8% Padasjoki 272 +61% 12 * 102-18 * 241 - <5 * 650 +19% Pukkila 68-7 * 41-15 * 96-5 * 230 - Sysmä 307 +33% 13 * 112-34 * 281-8 * 760-19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, 22 23 24 viiden vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 300-8% 290-760 +12% 730-4 550-2 450-2 470-1 550-14 100 - Asikkala 42-26% 12 * 15-18 - 207-103 - 190 +44% 65-650 - Hartola 20-5 * 18 * 10 * 78-73 - 69-73 +99% 350 +33% Heinola 86-34% 30-74 +35% 49-445 - 275-327 - 230 +44% 1 520 +8% Hollola 163-34 - 45-67 - 428-10% 256-251 - 94-1 340 - Hämeenkos 15-5 * 15 * <5 * 39-26 - 19-39% 32-150 - Iitti 49-17 * 15-12 - 175-63 -31% 73-27% 91-500 - Kärkölä 40-5 * 21 * 21 * 136-49 - 57-26 - 360 - Lahti 571-130 - 421-391 - 2 005-988 - 950-10% 551-12% 6 010-5% Myrskylä 7-55% <5 * 14 * 5 * 58-19 - 31-31 * 170 - Nastola 116-12 -40% 46-72 +55% 387-196 - 143-71 - 1 040 - Orimattila 123-27 - 64 +53% 61-337 - 221-184 - 180 +37% 1 200 +10% Padasjoki 21-5 * <5 * 11 * 95-80 +60% 81-36 - 330 +24% Pukkila 16 - <5 * <5 * <5 * 42-27 - 20-20 * 130 - Sysmä 28 - <5 * 7 * 6 * 121-76 - 78-51 - 370-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden 25 26 27 vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 850-170 - 310-350 +26% 2 610 +5% 1 800-3 330-4 180-13 610 - Asikkala 28 - <5 * 5 * 11 * 90-73 - 182-242 - 640 - Hartola 14-6 * <5 * <5 * 30-19 -39% 62-108 - 240 - Heinola 55-30% 13 * 16-23 - 245-225 - 338-470 - 1 390 - Hollola 138 +26% 14-24 - 32-299 - 155-270 - 310-1 240 - Hämeenkos 5 * <5 * <5 * <5 * 20-13 - 53-46 - 140 - Iitti 28 - <5 * <5 * 7 * 73-60 - 159-177 - 510 - Kärkölä 21 - <5 * 5 * <5 * 65-60 * 75-114 - 350 - Lahti 353-87 - 215-216 +31% 1 229-828 - 1 548-1 804-11% 6 280-4% Myrskylä 8 * <5 * <5 * 6 * 18-24 - 27-31 -38% 120 - Nastola 68-14 * 22-22 - 198-120 - 189-177 - 810 - Orimattila 104 +38% 19 * 17-19 - 230 +20% 117-217 - 378-1 100 - Padasjoki 12 * <5 * <5 * <5 * 19-47% 39-93 - 148 +33% 320 - Pukkila 10 - <5 * <5 * <5 * 21-10 - 19-34 - 100 - Sysmä 9-42% <5 * <5 * 8 * 72 +51% 59-96 - 141-390 - 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2010. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 640 065 Koko alue 27 557 Asikkala 1 116 Hartola 756 Heinola 3 288 Hollola 2 438 Hämeenkoski 259 Iitti 1 141 Kärkölä 492 Lahti 12 116 Myrskylä 341 Nastola 1 611 Orimattila 1 866 Padasjoki 983 Pukkila 169 Sysmä 979 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008. 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/2009 http://info.stakes.fi/perfect/fi/ajankohtaista/index.htm 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2001-2010. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952-2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 158 62 220 10-19 390 69 459 20-29 411 82 493 30-39 429 89 518 40-49 574 169 743 50-59 582 193 775 60-69 350 165 515 70-79 192 113 305 80-89 76 103 179 90+ 6 18 24 Yhteensä 3 168 1 063 4 231 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 729 187 916 10-19 2 758 344 3 102 20-29 3 003 640 3 643 30-39 3 848 594 4 442 40-49 5 753 1 659 7 412 50-59 6 091 1 909 8 000 60-69 4 125 1 812 5 937 70-79 2 749 1 441 4 190 80-89 521 1 092 1 613 90+ 175 139 314 Yhteensä 29 752 9 817 39 569 Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2001-2010. 30

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.tapaturmat.fi Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31