SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Transkriptio

1

2 SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

3 SISÄLLYS SAATTEEKSI KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA TAPATURMAT SUOMESSA RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA TAPATURMAT KUNNITTAIN SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29

4 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen

5 2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640 suomalaista: 1708 miestä ja 932 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleet Koti ja vapaa-aika Liikenne Työ (2012 = ennakkotieto) Vuosi THL, lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina , N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta > Tapaturmat lukuina.

6 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

7 Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2012), N. Kunta Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% Koko alue 20% 2% 7% 7% 36% 13% 11% 4% Askola 25% 3% 3% 5% 35% 14% 11% 4% Espoo 23% 3% 7% 7% 37% 12% 10% 3% Hanko 18% 2% 4% 4% 30% 17% 19% 5% Helsinki 16% 2% 8% 10% 36% 12% 11% 4% Hyvinkää 21% 3% 6% 6% 33% 15% 13% 5% Inkoo 22% 2% 3% 3% 35% 15% 14% 5% Järvenpää 21% 3% 6% 6% 35% 14% 11% 3% Karkkila 20% 2% 4% 5% 33% 16% 14% 6% Kauniainen 24% 4% 6% 3% 32% 12% 15% 5% Kerava 21% 3% 6% 7% 34% 15% 12% 3% Kirkkonummi 27% 3% 4% 4% 38% 13% 10% 2% Lapinjärvi 18% 2% 4% 5% 30% 17% 17% 7% Lohja 22% 2% 5% 4% 34% 15% 14% 4% Loviisa 19% 2% 4% 4% 31% 17% 17% 7% Mäntsälä 26% 3% 4% 4% 35% 13% 11% 4% Nurmijärvi 28% 3% 4% 4% 37% 12% 10% 2% Pornainen 30% 3% 3% 4% 36% 12% 9% 3% Porvoo 22% 3% 5% 5% 34% 14% 13% 4% Raasepori 20% 2% 5% 5% 31% 14% 16% 6% Sipoo 25% 3% 4% 3% 37% 12% 12% 4% Siuntio 26% 2% 3% 3% 38% 14% 11% 3% Tuusula 26% 3% 4% 4% 37% 13% 11% 2% Vantaa 22% 3% 6% 7% 36% 13% 11% 2% Vihti 25% 3% 4% 5% 36% 14% 11% 3% Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: 3 Lähde: Tilastokeskus

8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina iän ja sukupuolen mukaan Liikenne, kevyt 14 5 < Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen <5 < Hukkuminen 17 < Tukehtuminen 9 < Tulipalo 5 <5 <5 < Paleltuminen <5 <5 <5 < Alkoholimyrkytys <5 < <5 Muu myrkytys 7 < Muut tapaturmat 38 < Yhteensä Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt % Liikenne, moottoriajoneuvot % Kaatuminen ja putoaminen % Hukkuminen % Tukehtuminen % Tulipalo Paleltuminen % Alkoholimyrkytys % Muu myrkytys Muut tapaturmat Yhteensä % 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13: Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

9 Kuolemantapauksia Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina , %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina , N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

10 Tuhansia hoitopäiviä VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Muu myrkytys Paleltuminen Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina , tuhansia päiviä.

11 Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina , N. Miehet Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen 26 <5 < <5 100 Hengitystä estävät tapaturmat 178 < Tulipalo Paleltuminen < Myrkytys (muu kuin alkoholi) Alkoholimyrkytys 484 <5 5 < <5 560 Muu tapaturma Yhteensä Naiset Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen 27 <5 <5 <5 13 <5 6 <5 60 Hengitystä estävät tapaturmat 107 <5 7 < Tulipalo 28 < Paleltuminen <5 <5 <5 < Myrkytys (muu kuin alkoholi) Alkoholimyrkytys 595 <5 <5 < <5 <5 630 Muu tapaturma Yhteensä Yhteensä

12 Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1: , Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 18 Askola 505 Mäntsälä 49 Espoo 543 Nurmijärvi 78 Hanko 611 Pornainen 91 Helsinki 638 Porvoo 106 Hyvinkää 710 Raasepori 149 Inkoo 753 Sipoo 186 Järvenpää 755 Siuntio 224 Karkkila 858 Tuusula 235 Kauniainen 92 Vantaa 245 Kerava 927 Vihti 257 Kirkkonummi 407 Lapinjärvi 444 Lohja 434 Loviisa

13 Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina , N. Miehet Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen 26 <5 <5 < <5 90 Hengitystä estävät tapaturmat 162 < Tulipalo Paleltuminen <5 5 9 < Myrkytys (muu kuin alkoholi) Alkoholimyrkytys 465 <5 5 < <5 530 Muu tapaturma Yhteensä Naiset Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen 23 <5 <5 <5 12 <5 6 <5 50 Hengitystä estävät tapaturmat 99 <5 7 < Tulipalo 23 < Paleltuminen <5 <5 <5 < Myrkytys (muu kuin alkoholi) Alkoholimyrkytys 553 <5 <5 < <5 <5 580 Muu tapaturma Yhteensä Yhteensä

14 Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina , N. Miehet Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen 59 < <5 530 Hengitystä estävät tapaturmat 237 < Tulipalo Paleltuminen < Myrkytys (muu kuin alkoholi) Alkoholimyrkytys <5 760 Muu tapaturma Yhteensä Naiset Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen 90 <5 <5 < <5 190 Hengitystä estävät tapaturmat 119 < Tulipalo Paleltuminen 6 <5 <5 < Myrkytys (muu kuin alkoholi) Alkoholimyrkytys 620 <5 < <5 750 Muu tapaturma Yhteensä Yhteensä

15 Lukumäärä Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina , N.

16 Prosenttia (%) Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina , %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina , N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen Hengitystä estävät tapaturmat Tulipalo Paleltuminen Myrkytys (muu kuin alkoholi) Alkoholimyrkytys Muu tapaturma Yhteensä

17 Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2012, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2012, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA HELSINGIN KAUPUNGIN TERVEYSVIRASTO VÄSTRA NYLANDS SJUKVÅRDSOMRÅDE / VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAI- RAALA LOHJAN SAIRAANHOITOALUE/ LOHJAN SAIRAALA DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA DIACOR SAIRAALA SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI SAIRAALA LASERI OY ESPOON TERVEYSKESKUS VANTAAN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO / TERVEY- DENHUOLTO MIKKELIN KESKUSSAIRAALA TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA LÄÄKÄRIKESKUS ARS MEDICINA INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA KOUVOLAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSET Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos LOHJAN TERVEYSKESKUS KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA OULUNKYLÄN KUNTOUTUSSAIRAALA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA HYVINKÄÄN TERVEYSKESKUS KILJAVAN SAIRAALA LOVIISAN TERVEYSKESKUS/TARKENTAMATON KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN/TH TAR- KENTAMATON PORVOON SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / TERVEY- DENHUOLTO JÄRVENPÄÄN TERVEYSKESKUS RASEBORG HÄLSOVÅRDSCENTRAL EKENÄS/RAASEPORIN TERVEYSKESKUS TARKENTAMATON POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA NURMIJÄRVEN TERVEYSKESKUS

18 Prosenttia (%) Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina , %.

19 Tapausten lukumäärä Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Ei kirjattu Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina , N.

20 Tapausten lukumäärä Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina , N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu Liikenne Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi

21 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 Menetelmäseloste

22 Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue % % % % Askola % % Espoo % % % % Hanko % Helsinki % % Hyvinkää % % % Inkoo % % % Järvenpää % % Karkkila Kauniainen % % % Kerava % % % Kirkkonummi % % % Lapinjärvi Lohja % % % Loviisa % Mäntsälä % % % Nurmijärvi % % Pornainen % % % % Porvoo % % % Raasepori % Sipoo % % % Siuntio % % Tuusula % % % % Vantaa % % % % Vihti % % Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

23 Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue % % % % % % Askola % % 19 * % % Espoo % % % % % % Hanko % Helsinki % % % % % % Hyvinkää % % % % % Inkoo % * % % Järvenpää % % % % % Karkkila % Kauniainen % % % Kerava % % % % % % Kirkkonummi % % % % % Lapinjärvi 54 * * * Lohja % % % % % % Loviisa % 52-66% Mäntsälä % % % % Nurmijärvi % % % Pornainen % * % % Porvoo % % % % Raasepori % % % % % Sipoo % % % % Siuntio % Tuusula % % % % Vantaa % % % % % % Vihti % % % 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

24 Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue % % % % % Askola % % <5 * 26 * % % Espoo % % % % % Hanko % % Helsinki % % % Hyvinkää % % % % Inkoo % 15 * % Järvenpää % % % % % Karkkila % Kauniainen * % Kerava % % % % Kirkkonummi % % Lapinjärvi * 21 * % Lohja % % % % Loviisa 124 * % % Mäntsälä % % % Nurmijärvi % % % Pornainen % % 9 * 22 * 26 * Porvoo % % % Raasepori % Sipoo % Siuntio % 6 * % % Tuusula % % % Vantaa % % % % 739-8% % Vihti % % 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

25 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue % % % % % % Askola 67-47% % % % 19 * % Espoo % % % % % % % Hanko % Helsinki % % % % % % % Hyvinkää % % % % Inkoo % % % % % Järvenpää % % % % % Karkkila Kauniainen % % % % % % Kerava % % 765-9% % % Kirkkonummi % % % % % % % Lapinjärvi * % 27 * * Lohja % % % % Loviisa * % % Mäntsälä % % Nurmijärvi % % % % % Pornainen % 14 * % Porvoo % % % % % Raasepori % % 86-33% % Sipoo % % % % % Siuntio % % % % % % Tuusula % % % % % Vantaa % % % % % % % Vihti % % % 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

26 Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina Kunta Yhteensä Koko alue % % % % % % % % % Askola 40-8 * % % % Espoo % % % % % % % % % Hanko * Helsinki % % % % % % % % Hyvinkää % % % % % Inkoo 37-8 * 9-12 * % 40-43% % Järvenpää % % % Karkkila Kauniainen % % 57-24% % % Kerava % % % % % Kirkkonummi % 40-27% % % % Lapinjärvi 18 - <5 * 7 * 10 * % Lohja % % 948-8% % % % Loviisa 69-32% % % Mäntsälä % % % Nurmijärvi % % % Pornainen 59-9 * 8-9 * % 11 * % Porvoo % % % Raasepori % % % Sipoo % % % Siuntio 60-8 * % 40-31% % Tuusula % % % Vantaa % % % % % % % % Vihti % % % % 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

27 Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina Kunta Yhteensä Koko alue % % % % % % % % % Askola 29 - <5 * <5 * 8 * % 20-61% 27-64% % Espoo % % % % % % % % Hanko 33-8 * 11-8 * Helsinki % % % % % % % % % 0 Hyvinkää % % Inkoo 19 - <5 * 6 * <5 * % % % Järvenpää % % 45-29% % % % Karkkila 22-45% 9 * 8-10 * % % Kauniainen 44-9 * 10 * 6 * 81-25% % % Kerava % % % % Kirkkonummi % % % % % Lapinjärvi 12 * <5 * <5 * 6 * Lohja % % % Loviisa 44-29% 19 * % % Mäntsälä % 6-66% % % % Nurmijärvi % % Pornainen 34 - <5 * <5 * <5 * 40-39% % Porvoo % % % % Raasepori % % % Sipoo % % Siuntio 30 - <5 * 5 * 5 * % Tuusula % % % Vantaa % % % % % % % % % Vihti % % % % 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

28 Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi Koko alue Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Askola 217 Mäntsälä Espoo Nurmijärvi Hanko Pornainen 408 Helsinki Porvoo Hyvinkää Raasepori Inkoo 458 Sipoo Järvenpää Siuntio 490 Karkkila Tuusula Kauniainen Vantaa Kerava Vihti Kirkkonummi Lapinjärvi 412 Lohja Loviisa Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna Stakes Työpapereita 3/ Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/

29 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh Yhteensä Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

30 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä Yhteensä Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä Yhteensä

31 Hoitopäiviä Hoitopäivät Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina

32 Piste tapaturmille! -verkkopalvelu Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.