Lotus Domino 5.0. Seppo Räsänen P-S AMK, Tekniikka/Kuopio 28.8.2000

Lotus Domino 5.0 Seppo Räsänen P-S AMK, Tekniikka/Kuopio 28.8.2000

Lotus Domino Sivu 2 Sisällys 1 Lotus Domino--------------------------------------------------------------------------------------------------3 1.1 Verkkoajatusmalli---------------------------------------------------------------------------------------5 2 Palvelinasennus, Notes 5.01 A UK server --------------------------------------------------------------6 3 Työaseman asennus ------------------------------------------------------------------------------------------8 3.1 Administrator työasema------------------------------------------------------------------------------8 3.1.1 Etähallinta Administrator-sovelluksella -----------------------------------------------------------------------------------9 3.2 Lotus Domino Designer työasema--------------------------------------------------------------- 17 3.3 Lotus Notes työasema------------------------------------------------------------------------------ 17 4 Lisäpalvelimen asennus----------------------------------------------------------------------------------- 17 5 Sähköposti ---------------------------------------------------------------------------------------------------- 25 5.1 Ennen käyttöä------------------------------------------------------------------------------------------ 25 5.2 Käyttö---------------------------------------------------------------------------------------------------- 26 6 WWW-palvelin----------------------------------------------------------------------------------------------- 27 7 Omat sovellukset -------------------------------------------------------------------------------------------- 31 8 Replikointi---------------------------------------------------------------------------------------------------- 34 9 Lähteet --------------------------------------------------------------------------------------------------------- 36 10 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 36 11 Liitteet ------------------------------------------------------------------------------------------------------ 36

Lotus Domino Sivu 3 1 Lotus Domino Lotus Domino (Lotus Notes) on työryhmäsovellusten kehittämisen ja käyttämisen tarkoitettu asiakaspalvelin sovellus. Kirjoitushetkellä ohjelmasta on olemassa 5-versio muutamille käyttöjärjestelmä alustoille. Domino-palvelin tarjoaa palveluita Domino työaseman käyttäjille ja muille Domino/Notes palvelimille. Lotus Domino voidaan asentaa mm. seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows NT (95/98), Windows2000, OS/2, Mac, AS/400, AIX, Red Hat Linux, Solaris, HP-UX ja Novell Netware. 1. Domino palvelin hoitaa mm. seuraavia toimintoja: 2. Notes tietokantojen jakaminen 3. Postin välitys 4. Web-palvelin 5. Tietokantojen replikointi palvelinten välillä sekä työaseman ja palvelimen välillä 6. Postin reititys 7. Etäkäyttöjen sisäänkirjautumisten hoitaminen 8. Tietoturvan hoitaminen, apuna ID-tiedostot 9. Palvelinsovellusten jakaminen Domino-palvelin poikkeaa tiedostopalvelimesta suurestikin. Tiedostopalvelin on tyypillisesti verkon ohjauspalvelun, joka tarjoaa yhteisiä resursseja (kirjoitin, hakemisto, sovellukset). Domino-palvelin tarjoaa Notes-kantoja. Kannat ovat Domino-verkossa käytettäviä sovelluksia, esim. yrityksen yhteinen ilmoitustaulu ja yrityksen tilaus-/laskutusjärjestelmä. Toisaalta Domino-palvelinta ei käytetä käyttöjärjestelmän toimintojen avulla, vaan sitä käytetään erillisellä asiakas-sovelluksella. Tällä tavoin turvataan tietoturva ja suorituskyky. Domino-työasemassa voi olla vastaavat käyttöjärjestelmät kuin palvelimessa. Työasemasovellus (asiakas, client) kommunikoi palvelimen kanssa jonkin protokollan kanssa, esim. NT palvelimen kanssa kommunikoitava protokollat ovat mm. AppleTalk, Banyan Vines, NetBeui, TCP/IP ja SPX. Työasemasovelluksen avulla tehdään sovelluskehitystä, ylläpidetään ja hallitaan sovelluksia, käytetään sähköpostia, käytetään

Lotus Domino Sivu 4 www-selainta, istuntojen luonti palvelimeen, replikoinnit palvelimen ja työaseman välillä sekä palvelimen etähallintaa. Domino-palvelimet ja työasemat keskustelevat keskenään joko suoran verkkoyhteyden avulla, suoran verkkoyhteyden reitittimen/sillan avulla tai modeemilinjan avulla. Domino-verkko voidaan jakaa nimettyihin verkkoihin. Tällä tavoin saadaan ison organisaation Domino-verkko yksinkertaisemmaksi ainakin käyttäjän kannalta. Kun käyttäjä avaa tietokantaa, hän näkee listassa vain ne palvelimet, jotka ovat samassa Domino-verkossa kuin käyttäjän oma Domino-palvelin. Yrityksen nimetyt verkot ryhmitellään yleensä yhteen verkkoalueeseen. Verkkoalue on yhteinen palvelimien, käyttäjien ja tietoturvan hallintapaikka. Verkkoalueella kaikki käyttäjätunnukset on luotu yhden sertifioijan tunnuksella (tai saman sertifioijan luomalla aliorganisaation sertifioijan tunnuksella) ja verkkoalueen kaikilla henkilöillä on käytössään yhteinen osoitekirja. Jokaisella Domino-palvelimella ja työaseman käyttäjällä on oma ID-tiedosto, jonka avulla identifioidaan käyttäjä Domino-verkossa. ID-tiedosto luodaan palvelimelle asennuksen yhteydessä ja käyttäjälle se muodostuu käyttäjätunnuksen luonnin yhteydessä. Sertifioijan tunnus luodaan Domino-verkon ensimmäisen palvelimen asennuksen yhteydessä. Muutamia kommentteja ID-tiedostoista: 1. Sertifioijan tunnus luodaan siis ensimmäisen palvelimen asennuksen yhteydessä. Tämän tunnuksen avulla luodaan käyttäjätunnukset sekä alipalvelinten tunnukset. (Erittäin tärkeä tiedosto verkon hallinnan kannalta, ei kannata hukata eikä jaella asiaankuulumattomille) 2. Palvelimen ja käyttäjän rekisteröinnissä muodostuu ID-tiedosto. 3. Työaseman keskustellessa palvelimen kanssa, tulee tunnusten olla saman sertifioija luomia. Ristisertifioinnissa palvelimet keskustelevat valtuutettujen tunnusten avulla eli silloin sertifioija on eri. 4. Käyttäjätunnusten varmuuskopiointi on tarpeen, sillä tunnuksen hukkaannuttua muutoin joudutaan luomaan uusi tunnus. Domino-verkossa työskenneltäessä avainasemassa on Notes-kanta eli sovellus. Sen voi tehdä mallista tai rakentaa alusta. Joissakin palvelinsovelluksissa kannat tulevat automaattisesti, esim. Lotus LearningSpace

Lotus Domino Sivu 5 Forum. Kantojen käyttäminen sallitaan käyttöoikeuksien avulla, jotka ovat monitasoiset (käyttäjä, tekijä, ylläpitäjä, jne ). Domino-kannat eivät ole relaatiotietokannan rakenteen mukaisia. Replikoinnin avulla mahdollistetaan Domino-sovellusten käyttö off-line tyyppisesti. Tällöin ei tarvitse olla jatkuvassa yhteydessä palvelimeen, kunhan yhteys voidaan muodostaa silloin tällöin. Yhteyden aikana siirretään niin palvelimella kuin työasemalla muuttuneet tiedot. Vastaavalla tavalla palvelimet samassa verkkoalueessa tai jopa eri organisaatiossa voivat keskenään replikoida tietoja automaattisesti. 1.1 Verkkoajatusmalli C100 - palvelin ensisijainen palvelin C107 Domi - palvelin no2 lisäpalvelin TCP/IP administrator c100 - palvelimelle designer, notes - työasema Seppo Rasanen - tunnus yhteys c100 - palvelimeen designer, notes - työasema Koe Tunnus - tunnus adminostrator c107 - palvelimelle designer, notes - työasema Toka Tunnus - tunnus Kuva 1. Esimerkki yhden organisaation Domino-verkkoalueen rakenteesta, jossa protokollana toimii TCP/IP. Verkko on toteutettu lähiverkon avulla eli modeemi/isdn-yhteyksiä ei ole. Verkossa on kaksi palvelinta (c100 ja c107). C100-palvelimeen on yhteydessä kaksi työasemaa ja palvelimeen C107 on yhteydessä yksi työasema. C100-palvelimeen yhteydessä olevat työasemat tekevät sovelluskehitystä (designer-työasema), käyttävät sovelluksia (notes-työasema) sekä ylläpitävät C100- palvelinta (administrator-työasema). Vastaavalla tavalla palvelimelle C107. Näillä kaikilla käyttäjillä on

Lotus Domino Sivu 6 yhteinen osoitekirja, käytetään mm. sähköpostin käytössä. Jokainen tunnus on luotu sertifioijan (muodostunut C100 palvelimen asennuksessa) luvalla. 2 Palvelinasennus, Notes 5.01 A UK server Sovelluksen asentaminen aloitetaan cdrom-levyltä \servers\w32intel\setup.exe polusta. Tämä asennustiedosto on tarkoitettu Windows NT käyttöjärjestelmälle (soveltuu myös Win95/95 ja Windows2000 käyttöjärjestelmille). Asennuksen alussa on tyypilliset Tervetuloa -toivotukset. Asennuksen ensimmäisenä määrityksenä määritetään polut, johon palvelinohjelma asennetaan. Sovellus asennetaan oletuksena \lotus\domino hakemistoon ja datat asennetaan \lotus\domino\data hakemistoon samalle levylle. Käytännössä data hakemisto kannattaa asentaa palvelimelle fyysisesti eri levylle. Tämä ratkaisu nopeuttaa Notessovellusten käyttöä ja parantaa myös tietoturvaa. Polkumäärityksen jälkeen valitaan palvelimen tyyppi; Domino Application Server, Domino Mail Server tai Domino Enterprice Server.

Lotus Domino Sivu 7 Kuva 2. Palvelintyypit. Asennus jatkuu tiedostojen kopioinnilla. Kun ohjelmatiedostot on kopioitu koneelle asennus päättyy, tällöin on muodostunut ohjelmaryhmä Lotus Applications, jossa on Lotus Domino Server ohjelma. Tämän ohjelman ensimmäinen käynnistämiskerta käynnistää palvelinkonfiguroinnin, määritykset tehdään Lotus Notes clientohjelman avulla. Ensimmäisessä vaiheessa määritetään, onko palvelin ensisijainen palvelin vai yrityksen lisäpalvelin. Ensisijainen palvelin aloittaa Dominoverkon rakentamisen (Liite 1, kuva 1.). Toisessa vaiheessa määritetään, miten palvelinasetukset tehdään. Oletuksena on automaattisesti tehtävät asetukset, tässä esimerkissä valitaan vaihtoehto, jossa käyttäjä määrittää asetukset (Liite 1, kuva 2.). Kolmannessa vaiheessa määritetään, mitä toimintoja palvelin tekee ja millaisia tietoliikenneasetuksia se käyttää (Liite 1, kuva 3.). Tässä esimerkissä palvelimella on Calendar Connector, Schedule Manager, Event Manager ja Statistics toiminnot. Web-palvelimeksi asetetaan http-protokolla, Internet mailissa käytetään POP3 ja SMTP protokollia. Internet Directory:a ja News Readers:a ei asenneta. Neljännessä konfigurointivaiheessa määritetään palvelimen nimi, verkkoalue, sertifioija, hostname ja pääkäyttäjä salasanoineen (Liite 1, kuva 4.). Lisäksi määritetään, mitä portteja käytetään eli millä tietoliikenne protokollalla palvelin toimii (Liite 1, kuva 5.). Neljännessä vaiheessa määritetään myös Web-palvelimen proxy-asetukset (Liite 1, kuva 6.). Konfigurointi on nyt määritetty, kun näpäytetään Finish-painiketta, niin palvelin on käyttövalmis. Tästä tulee Liitteen 1 kuvan 7 mukainen ilmoitus. Tämä on viimeinen vaihe laittaa muistiin palvelimelle määritetyt salasanat. Kun näpäytetään Exit Configuration painiketta, konfigurointi päättyy. Palvelin käynnistyy DOSikkunassa. NT-koneissa palvelimen käynnistys määritetään Ohjauspaneelin avulla Services-palveluihin automaattikäynnistykseksi. Win95/98 koneissa palvelimen käynnistystiedosto pitää määrittää StartUp (Käynnistys) ohjelmaryhmään. Kun palvelin käynnistetään, voidaan palvelimen toiminta testata vaikkapa selaimella jostakin toisesta koneesta, sillä Web-palvelin käynnistyy automaattisesti (selaimen osoite on

Lotus Domino Sivu 8 tässä esimerkissä http://c100.aedu.kuopio.fi). Nyt palvelimelle tulee määrittää käyttäjätunnukset ja käyttäjäryhmät sekä asentaa käyttäjille työasemasovellukset. Verkkoa voi laajentaa asentamalla samaan verkkoon lisäpalvelimia. 3 Työaseman asennus 3.1 Administrator työasema Lotus Domino Administrator työaseman avulla voidaan ylläpitää palvelin omalta työasemalta tai palvelinkoneella. Tässä esimerkissä ko. työasemasovellus asennetaan eri koneelle kuin palvelin (suositus). Kun asennetaan palvelinkoneelle, kannattaa palvelimen olla suljettuna. Asennus aloitetaan cdrom-levyltä \clients\w32intel\setup.exe sovelluksella. Alun Tervetuloa toivotusten jälkeen määritetään asennuspolku. Tämän jälkeen valitaan työasemasovelluksen tyyppi.

Lotus Domino Sivu 9 Kuva 3. Työasemasovelluksen vaihtoehdot. Suomenkielinen versio, josta valitaan tässä esimerkissä kaikki vaihtoehdot. Työaseman asentaminen päättyy tiedostojen kopiointiin. Työaseman ensimmäisellä käynnistyskerralla määritetään työaseman asetukset. Asetusten määrittelystä on kuvat liitteessa 2 (kuvat 1-16). Konfiguroinnissa määritetään palvelimen nimi, johon ollaan yhteydessä ja millainen on yhteystyyppi (lähiverkko, modeemiyhteys, jne ). Asetuksilla määritetään myös sähköpostiasetukset sekä uutispalvelinasetukset ja Internet-hakemistopalvelinasetukset. 3.1.1 Etähallinta Administrator-sovelluksella Administrator-sovelluksella voidaan etähallita palvelinta. Tämän ohjelman avulla voidaan luoda mm. uudet käyttäjätunnukset, uudet käyttäjäryhmät, määrittää sijaintiasiakirjoja, määrittää lisäpalvelinten tunnukset.

Lotus Domino Sivu 10 Palvelimen etähallinta aloitetaan Tiedosto/Avaa palvelin toiminnolla (suomenkielinen versio). Tällöin valitaan etähallittava palvelin. Valinnan jälkeen työasema on yhteydessä palvelimeen ja työasemalla on palvelimen tiedot. Kuva 4. Etähallittavan palvelimien tiedot. Käyttäjien lisääminen aloitetaan Henkilöt/Rekisteröi toiminnolla. Toiminto toimii, kun on valittuna henkilöt-näkymä. Kun henkilöitä lisätään, niin silloin tarvitaan palvelimen sertifioijan id-tunnus. Tunnus on tarkoitettu vain ylläpitäjien käyttöön. Tunnus on \lotus\domino\data\ -hakemistossa ja tiedosto on cert.id.

Lotus Domino Sivu 11 Kuva 5. henkilöiden rekisteröinnin aloitus. Henkilötiedot kirjoitetaan wizardin avulla. Alla olevassa kuvissa on kuvattu wizardin vaiheet. Huomaa kuvassa Lisäasetusten valinta. Henkilöstä kirjoitetaan Yleistä-osassa etunimi, sukunimi, salasana (jos Notes-sovelluksia käytetään Internetistä eli selaimen avulla, niin Määritä Internet-salasana pitää valita) sekä Internet-osoitteet.

Lotus Domino Sivu 12 Kuva 6. Henkilön rekisteröimisen wizard. Posti-osassa määritetään henkilön sähköpostiosoitteen postijärjestelmä sekä Notes-postissa postitiedoston nimi. Postitiedostot sijaitsevat oletuksena palvelimen \lotus\domino\data\mail hakemistossa käyttäjän lyhyen nimen mukaisessa nsf-tiedostossa.

Lotus Domino Sivu 13 Kuva 7. Postiasetukset. Tunnustiedosto-osiossa määritetään käyttäjän id-tiedosto. Id-tiedoston avulla käyttäjät erotellaan toisistaan Domino-verkossa. Työasema asennetaan yhden käyttäjätunnuksen käyttöä varten. Tarvittaessa työasemalla voi vaihtaa käyttäjätunnusta, tällöin id-tiedosto on oltava käyttäjällä mukana. Toisaalta käyttäjätunnus kannattaa ottaa talteen, sillä jos käyttäjä unohtaa salasanansa, niin hänelle pitää luoda uusi tunnus. Kun luonnin yhteydessä tallennetaan tunnustiedostot, niin ko. tunnuksella voidaan käyttää uudelleen ko. työasemasovellusta ja tarvittaessa vaihtaa salasanaa.

Lotus Domino Sivu 14 Kuva 8. Tunnustiedoston luonti. Henkilö voi kuulua yhteen tai useampaan ryhmään. Ryhmien avulla on helppo antaa käyttäjille sopivia oikeuksia eri sovelluksille. Rekisteröinnin yhteydessä voidaan valita ryhmät tai ne voidaan tehdä myöhemmin.

Lotus Domino Sivu 15 Kuva 9. henkilön lisääminen eri ryhmiin. Muu-osissa voidaan määrittää henkilölle profiileja sekä lisätäänkö ko. tunnus NT-koneen käyttäjätunnuksiin. Henkilön tietojen kirjaamisen jälkeen näpäytetään Lisää henkilö painiketta. Nyt voidaan lisätä uusia henkilö. Kun kaikki henkilöt on lisätty, niin näpäytetään Rekisteröi kaikki painikeetta. Tällöin luodaan tunnukset sekä luodaan sähköpostilaatikot. Ryhmien luonti voidaan tehdä etähallinnan avulla. Toiminta aloitetaan valitsemalla Ryhmät näkymä sekä näpäyttämälla Luo-toimintoa.

Lotus Domino Sivu 16 Kuva 10. Ryhmät-näkymän valinta. Ryhmän luonnissa kirjoitetaan ryhmän nimi, tyyppi ja valitaan ryhmän jäsenet. Kuva 11. Ryhmän luonti.

Lotus Domino Sivu 17 3.2 Lotus Domino Designer työasema Lotus Domino Designer työaseman avulla voidaan tehdä sovelluskehitystyötä. Tässä työasema-asennus vaihtoehdossa tulee automaattisesti myös Lotus Notes työasema. Asennus etenee kuten Administratorasennuskin, samoin konfigurointi. 3.3 Lotus Notes työasema Lotus Notes työasemasovelluksen avulla käytetään sähköpostia, kalenteria ja muita yrityksessä käytettäviä Notes-sovelluksia. Tämän työaseman avulla ei voi tehdä sovelluskehitystä tai toimia palvelimen pääkäyttäjänä. Asennus etenee kuten Administrator-asennuskin, samoin konfigurointi. 4 Lisäpalvelimen asennus Lisäpalvelimen asennus aloitetaan kuten ensisijaisen palvelimen asennus. Kun palvelin käynnistetään ensimmäistä kertaa, niin konfigurointi tapahtuu vastaavalla tavalla kuten ensisijaisen palvelimen määrityksessä. Poikkeuksena on ensimmäisen vaiheen valinta Domino Lisäpalvelin (suomenkielinen versio). Neljännessä vaiheessa määritetään palvelin, miltä osoitekirja haetaan eli minkä palvelimen alipalvelin ko. tietokone on. Ennen konfigurointia pitää isäntä palvelimelle rekisteröidä lisäpalvelin.

Lotus Domino Sivu 18 Kuva 12. Lisäpalvelimen yhdistäminen isäntä palvelimeen. Rekisteröinti pitää määrittää palvelimelle, johon lisäpalvelin on yhteydessä eli isäntä voi olla myös itsekin lisäpalvelin. Palvelimen rekisteröinti tehdään Administrator-sovelluksen avulla. Tällöin on valittuna Servervälilehdeltä työkaluista (Tools) palvelimen rekisteröinti. Palvelimen rekisteröintiin tarvitaan sertifioijan tunnus, kuten käyttäjänkin rekisteröintiin. Palvelimen rekisteröinnissä kerrotaan tulevan palvelimen nimi sekä pääkäyttäjän tunnus sekä salasanat. Rekisteröinnissä muodostuu lisäpalvelimen id-tiedosto, jota tarvitaan lisäpalvelimen asennuksessa.

Lotus Domino Sivu 19 Kuva 13. Palvelimen rekisteröintityökalun käynnistys. Kuva 14. Palvelimen rekisteröinnin aloitus, jossa valitaan rekisteröivä palvelin ja sertifioija.

Lotus Domino Sivu 20 Kuva 15. Rekisteröitävän palvelimen tiedot. Rekisteröinnin jälkeen voidaan muodostaa palvelinten välille yhteys. Yhteys määritetään yhteysasiakirjan avulla. Tässä asiakirjassa määritetään, mihin palvelimeen on yhteys ja mitä yhteyden avulla tehdään, tyypillisesti replikointi (tietokannat ja sähköposti).

Lotus Domino Sivu 21 Kuva 16. Yhteyden muodostamistoiminto.

Lotus Domino Sivu 22 Kuva 17. Esimerkki yhteydestä palvelimelta c100 palvelimelle c107. Kun lisäpalvelin on asennettu verkkoon, luodaan lisäpalvelimelle käyttäjätunnukset. Käyttäjätunnukset luodaan normaalisti Administrator-sovelluksen avulla. Erona ensisijaiselle palvelimelle rekisteröintiin on se, että tarvitaan sertifioijan tunnustiedosto (cert.id). Tunnuksen avulla voidaan rajoittaa vain sallittujen henkilöiden kirjautuminen Domino-verkkoalueelle. Rekisteröinnissä voidaan määrittää henkilön rekisteröitymispalvelin ja postipalvelin verkkoalueen ryppäästä. Kuvan esimerkissä rekisteröiminen on tehty lisäpalvelimelle. Rekisteröimisen jälkeen tunnus on käytettävissä eli käyttäjä voi konfiguroida työasemasovelluksensa omilla tunnuksillaan ja lähettää vaikkapa sähköpostia tai käyttää sovelluksia.

Lotus Domino Sivu 23 Kuva 18. Käyttäjätunnuksen luonti lisäpalvelimelle. Lisäpalvelimelle kytkeytynyt henkilö näkee koko verkkoalueen käyttäjien tunnukset sähköpostia lähetettäessä verkkoalueen osoitekirjassa, mutta ensisijaisen palvelimen käyttäjät eivät näe lisäpalvelimelle kytkeytyneitä henkilöitä. Tämä asia saadaan korjattu replikoinnilla. Verkkoalueen osoitekirja names.nsf - replikoidaan lisäpalvelimelta isäntä palvelimeen. Replikointi määritetään Adminstrator-ohjelmassa Server (Palvelin) välilehdellä olevalla Replicate (Replikoi) toiminnolla.

Lotus Domino Sivu 24 Kuva 19. Replikoinnin määritys suomenkielisessä versiossa. Kuva 20. Replikointimääritys suomenkielisessä versiossa. Kuvan esimerkissä replikoidaan osoitekirjaa PULL-PUSH toiminnolla. Tällöin ko. palvelin noutaa muuttuneet tiedot replikoitavalta palvelimelta ja lähettää muuttuneet tiedot replikoitavalle palvelimelle. Replikointi voidaan määrittää myös muille, halutulle/halutuille tietokannoilla tai replikointi voidaan tehdä kaikille

Lotus Domino Sivu 25 yhteisille tietokannoille. Oletuksena replikoinnissa on aikaviiveet pitkiä ja kellonajat, jolloin replikointi tehdään voivat olla toiminnan kannalta huonoja. Tällöin replikoinktiasetukset muutetaan palvelinten yhteysasiakirjojen avulla (tarkemmin kappale 8. Replikointi). 5 Sähköposti 5.1 Ennen käyttöä Sähköpostia käytetään Lotus Notes työasemasovelluksella. Kappaleessa 3 kuvattiin työaseman asentaminen ja konfigurointi. Kun olet asentanut työaseman kuntoon, kannattaa tarkistaa muutama asiakirja. Palvelimella on jokaisella käyttäjällä sähköpostilaatikko nsf-tiedosto. Tähän tiedostoon tulee käyttäjällä olla riittävät oikeudet. Käyttöoikeudet voi selvittää mm. lisäämällä palvelimella ko. tietokanta työpöydälle ja tarkistamalla tiedoston käyttöoikeudet Tiedosto/Käyttöoikeudet (File/Acces Control) toiminnolla. Toinen tarkistuskohde on sijaintiasiakirja. Sijaintiasiakirjassa määritetään mm. mitä sähköpostiohjelmaa käytetään, missä tietokantasovellus sijaitsee ja mitä osoitekirjaa käytetään. Sijaintiasiakirjaan pääsee Näytä/Lisäasetukset/Sijainnit toiminnolla. TCP/IP protokollalla toimittaessa kannattaa katsoa Internet-sijainti.

Lotus Domino Sivu 26 Kuva 21. Toimisto-sijaintiasiakirja. Vastaavanlainen on Internet-sijaintiasiakirja. Lotus Dominon sähköpostijärjestelmällä voi lukea ja lähettää postia samassa verkossa oleville muilla Domino-työasemille. Lisäksi posti voi olla Internet-postia eli SMTP-protokolla. Sähköpostissa voi käyttää SSL-suojausta. Liitetiedosto kulkee MIME koodattuna (Base64 tai Quoted-Printable). Postin asetuksilla voi vaikuttaa Java-sovellusten turvallisuusmäärityksiin, esim. luotetaanko http-välityspalvelimeen proxyyn. Postia voidaan lukea niin lähiverkossa, Internetissä tai modeemiyhteyksillä. 5.2 Käyttö Sähköpostiohjelmalla on tyypilliset toiminnot: voi lähettää sähköpostia, voi laittaa liitetiedostoja, voi vastata tulleeseen postiin, voi laatia omia kansioita käsitellyille sähköposteille, voi hyödyntää Dominoverkkoalueen osoitetietoja, jne.

Lotus Domino Sivu 27 Kuva 22. Sähköpostiohjelman käyttöliittymä. 6 WWW-palvelin Domino-palvelimen asennuksen yhteydessä määritetään web-palvelimen asennus. Liitteen 1 kuvassa 3 on esimerkiksi valittu http-palvelin. Kun tuo määritys on tehty, niin palvelimen käynnistys käynnistää automaattisesti http-palvelimen. Palvelin näyttää oletuksena homepage.nsf tiedostoa, tätä asetusta voi muuttaa tai tiedoston sisältöä voi muokata. Web-palvelin voi näyttää joko nsf-tiedostoja tai html-tiedostoja tai molempia. Lisäksi sivuilla voi olla vaikkapa cgi-ohjelmia. Homepage.nsf tiedosto löytyy oletuksena \domino\data hakemistosta. HTML-sivujen esittäminen tehdään oletuspolusta \domino\data\domino\html. Molempia asetuksia voi muuttaa.

Lotus Domino Sivu 28 Kuva 23. Dominon Internet-palvelut (http://www.student.oulu.fi/~anttia/lotusnotes/tekniset.htm). Oletuskotisivun vaihtaminen tehdään Administrator-sovelluksen avulla. Kun sovellus on käynnistetty, valitaan oikea palvelin. Palvelimen valinnan jälkeen valitaan Configuration (Määritys) välilehti. Nyt asetukset voidaan muuttaa vaikkapa Web-palvelimen asiakirjan avulla. Sivu saadaan auki esim. kaksoisnapauttamalla palvelimen nimeä.

Lotus Domino Sivu 29 Kuva 24. Web-palvelimen määritys asiakirjan avaaminen. Avautuvasta asiakirjasta valitaan InternetProtocols (http, iiop, ldap, nntp) välilehdeltä http-protokolla. Kotisivun määrityksessä vahvanpana ominaisuutena ovat nsf-tiedostojen määritykset. Jos nsftiedostojen määritykset ovat tyhjiä, niin silloin käytetään html-sivujen määrityksiä. Alla olevassa kuvassa on esitetty oletusasetukset. Esimerkin palvelin näyttää homepage.nsf tiedostoa, kun selaimen avulla ollaan yhteydessä Domino-web palvelimeen.

Lotus Domino Sivu 30 Kuva 25. http-palvelimen oletusasetukset. Oletussivun vaihtamisessa on seuraavat vaihtoehdot: 1. muokkaa homepage.nsf-tiedostoa Designer-työasemaohjelmalla 2. tee uusi etusivu (nsf-tiedosto) ja määritä se käyttöön 3. tee html-sivu etusivuksi ja tallenna se ja määritä asetuksissa kotisivuksi Jos html-sivusta tehdään etusivu, niin toimintaohjeet ovat: 1. poistetaan Home URL: 2. talletetaan default.htm-sivu domino\html hakemistoon tai johonkin muuhun hakemistoon sopivalla nimellä 3. määritä Default home page viittaamaan edellä tekemääsi sivuun HTTP-toimii portin 80 kautta, tähän asetukseen pääsee Ports-välilehden kautta. Samaisessa paikassa voidaan määrittää SSL-suojauksen asetuksia.

Lotus Domino Sivu 31 Kuva 26. Web-porttiasetukset. 7 Omat sovellukset Domino-verkon sovellukset voidaan rakentaa palvelimella/työasemalla olevista malleista (template), muokkaamalla mallia tai rakentamalla kokonaan alusta. Kun sovellus on tehty, niin se kopioidaan palvelimelle ja määritetään käyttöoikeudet. Nyt sovellusta voidaan käyttää. Sovelluksesta käytetään nimitystä Notes-tietokanta. Tietokanta ei ole relaatiotietokannan kaltainen, joten se ei sovellu oikein hyvin tapahtumakeskeiseen ohjelmointiin tai reaaliaikaisen tiedon käsittelyyn. Notes-tietokanta sisältää asiakirjoja. Asiakirjat ovat tietokannan ydin. Asiakirjoja muodostuu sovelluksessa olevista lomakkeista. Esimerkiksi Ilmoitustaulu-sovellukseen on luotu lomake, jolla voidaan laatia uusi ilmoitus tai ilmoitukseen voi vastata. Tätä lomake-pohjaa käytetään, kun käyttäjä luo oman ilmoituksensa tietokantaan. Lomakkeella oleva tieto on kentissä, kentät voivat sisältää kirjoitettavaa tietoa, kaavoja tai scriptejä.

Lotus Domino Sivu 32 Kuva 27. Lomakkeen suunnittelunäkymä, jossa annetaan arvo PVM-kentälle automaattisesti kaavan avulla. Kuva 28. Kuvan 26 lomake asiakirjan pohjana.

Lotus Domino Sivu 33 Käyttäjä näkee asiakirjat näkymien ja kansioiden avulla eli näkymään/kansioon valitaan kannasta ohjelmoijan määrittämät asiakirjat. Esimerkiksi ilmoitustaulu-sovelluksessa voi olla näkymä, joka näyttää vain myynti-ilmoitukset, toinen näkymä näyttää osto-ilmoitukset, jne. Jokin näkymä voi näyttää kaikki ilmoitukset vastauksineen ryhmiteltynä vaikkapa ilmoitustyypin mukaan. Kuva 29. Näkymän suunnittelutila. Sovelluksessa voi olla laadittuna oma käyttöliittymä eli navigaattori. Lisäksi sovelluksessa voi olla agentteja, jotka automatisoivat sovelluksen toimintaa. Sovellukseen voi tehdä myös ohje-asiakirjan, jolla opastetaan sovelluksen käyttämistä. Sovellukseen voi liittää myös arkisto-tietokannan, jonne agentin avulla voidaan viedä vaikkapa vanhentuneet asiakirjat. Sovelluksen asiakirjoille ja sovellukselle itselleen voidaan määrittää käyttöoikeudet. Näiden oikeuksien avulla määritetään käyttäjätunnuskohtaiset (ID-tiedosto) oikeudet. Oikeusvaihtoehdot ovat vastuuhenkilö (manager), määrittäjä (designer), muokkaaja (editor), tekijä (author), lukija (reader), lisääjä (depositor) tai ei käyttöoikeutta (no access).

Lotus Domino Sivu 34 8 Replikointi Replikointi tarkoittaa tiedon päivittämistä kahden tietokannan välillä. Tietokannasta tehdään replikat tyypillisesti työasemalle, jos työasema on kannettavassa koneessa ja yhteys ei ole aina käytettävissä, esim. modeemiyhteys. Replika voidaan tehdä myös palvelinten välille, tästä esimerkkinä on osoitekirjan replikointi samassa verkkoalueessa. Palvelinten välinen replikointi on tarpeen myös tilanteessa, jossa eri yritysten välillä siirretään tietoa, esim. oppimisympäristön materiaalin siirtäminen oppilaitoksesta toiseen. Kuva 30. Domino-replikointi (http://www.student.oulu.fi/~anttia/lotusnotes/tekniset.htm) Työasemalla oleva replikatietokanta on siis kopio palvelimella olevasta tietokannasta. Kun tiedot muuttuvat, niin ne päivitetään replikoinnin avulla. Työasemalta voi käyttää suoraan palvelimen kantaa tai haluttaessa työasemalla olevaa kopiota. Replikoinnin avulla säästetään yhteysajoissa ja tiedonsiirrossa.

Lotus Domino Sivu 35 Joissakin tilanteissa voi replikoitavista asiakirjoista muodostua konflikti. Tällöin samaa asiakirjaa on muokattu niin palvelimelle kuin työasemalle. Tällöin tiedon päivittäminen ei onnistukaan normaalisti, vaan toisesta muutoksesta tehdään konfliktiasiakirja. Palvelinten välinen replikointi onnistuu samassa verkkoalueessa tai eri verkkoalueissa, jopa eri organisaatioissa. Palvelinten välinen replikointi tapahtuu automaattisesti yhteysasiakirjan määrittämällä tavalla. Määrityksissä kuvataan replikoinnin kellonaika ja miten replikointi tehdään (pull-push). Palvelinten välisessä replikoinnissa tulee suunnitella järkevä replikointijärjestys, jotta tiedon muutokset saadaan välitettyä eri palvelimille sopivaan aikaan. Replikointi tapahtuu vain kahden koneen välillä. Jos eri organisaatioiden palvelinten välille halutaan määrittää replikointi, niin palvelimet tulee ristisertifioida keskenään.

Lotus Domino Sivu 36 9 Lähteet Lotus Domino manuaalit Lotus Domino ohjeisto http://www.lotus.com/ http://www.lotus.fi/ http://www.notes.net/ http://www.student.oulu.fi/~anttia/lotusnotes/ http://econo.hamkk.fi/valjakka/notes/ 10 11 Liitteet Ensisijaisen palvelimen asennus Liite 1 Työaseman konfigurointi määritykset Liite 2 Domino-palvelimen konsolilta annettava käskyt Liite 3