Luomuaiheinen julkaisu 4/2017 Elinvoimaa luonnosta KOKEILE UUSIMMAT MEHURESEPTIT MÄKIVETOJA TEKEVÄT LEHMÄT VERTAILUSSA K-CITYMARKET PRISMA LIDL Suuri teemanumero RUOKA JUOMA LUONTO ELÄMÄ
UUT ISET 3. BYROKRATIAN KYNSISSÄ Kirsi Haapaniemen kolumni 4. MÄKIVETOJA TEKEVÄT LEHMÄT Kari Pihlajaniemi karjanhoidosta 10. SUURI OSTOSKORIVERTAILU Suuret kauppaketjut testissä VAKI TUISET 5. 6. 7. 9. 13. 15. 17. 18. 20. 24. 26. 29. 31. 34. 37. 40. 42. 45. 2 Dolor sit amet Consectetur adipiscing Curabitur aliquam Tincidunt laoreet Nunc eget ipsum non Hendrerit lacinia id sed Suspendisse Tellus ipsum Varius quis mollis Praesent placerat porta Dolor nec rhoncus Aenean Vitae massa odio Praesent vitae fringilla Vestibulum ante ipsum Primis in faucibus Rhoncus Sisallys 20 4 TEEMA 10 46. 49. 51. 54. 57. 60. 62. 65. Dolor sit amet Consectetur adipiscing Curabitur aliquam Tincidunt laoreet Nunc eget ipsum non Hendrerit lacinia id sed Suspendisse
Paakirjoitus Teksti Marleena Maliniemi L 5 6 8 9 ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Curabitur aliquam tincidunt laoreet. Nunc eget ipsum non ante hendrerit lacinia id sed leo. Suspendisse tellus ipsum, varius quis mollis quis, lacinia ut nisi. Praesent placerat porta dolor nec rho ncus. Aenean vitae massa odio. Praesent vitae fringilla justo. Vestibulum ante ipsum primis in faucibus orci luctus et ultrices posuere cubilia Curae; Curabitur at ligula non est efficitur scelerisque in vitae elit. Donec pharetra sem sit amet viverra suscipit. Nullam nec accumsan justo. Fusce eget nisi quam. orem Vestibulum ante ipsum primis in faucibus orci luctus et ultrices posuere cubilia Curae; Donec at mi sed risus finibus viverra. Fusce dictum quam rutrum augue laoreet pellentesque. Nam dignissim enim et consectetur sodales. Pellentesque habitant morbi tristique senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas. In hac habitasse platea dictumst. Phasellus hendrerit nibh sit amet consequat porttitor. Proin dignissim nisl sapien, ut pharetra velit luctus in. Donec dignissim lorem eu tincidunt faucibus. Nunc gravida, mauris dapibus pharetra mattis, turpis ipsum cursus ante, quis facilisis odio ante nec augue. Sed eget ante in nisi eleifend porttitor. Nullam scelerisque, nisi a commodo aliquam, dui mi tempor libero, quis elementum sem dolor dictum odio. Nunc pellentesque finibus velit, ultrices blandit sem ornare sed. Duis viverra, velit ut ultrices viverra, nulla ligula tempus turpis, at ultrices ipsum sapien non nibh. Nullam pellentesque ligula in dolor scelerisque fringilla. Duis ullamcorper ornare hendrerit. In massa nulla, fringilla id mi a, feugiat auctor est. Ut non mauris cursus, dapibus tortor sit amet, hendrerit nisi. Praesent ac augue id risus accumsan fringilla eu in massa. Curabitur eu enim eget diam euismod ornare ut a velit. Sed egestas tortor libero, nec iaculis lacus molestie vel. Quisque eget leo non ex tincidunt hendrerit. Duis ornare hendrerit. In massa nulla, fringilla id mi 40. Havuista teetä 3
MÄKIVETOJA TEKEVÄT LEHMAT, consectetur adipiscing elit. Curabitur aliquam tincidunt laoreet. Nunc eget ipsum non ante hendrerit lacinia id sed leo. Teksti ja kuvat Kirsi Haapamatti Pihalta mäki alas. Pysähdys suurimman petäjän kohdalle, huolellinen lihashieronta kaarnaa vasten. Pujottelu puiden lomitse ja reipas mäkiveto ylös tasamaalle. Sama uudelleen. Kuulostaa vähintääkin puoliammattilaisen mäkihyppääjän treeniltä, mutta on ylistarolaisen luomunavetan asukkaiden normiarkea. Huolimatta vertailusta ihmisurheiluun, lypsytilanpitäjä Kari Pihlajamäki ei toki inhimillistä lehmiään. Päin vastoin, kaksitoistapäisen karjan hoito on parasta mahdollista, lehmille. "Rinteen kulkeminen on niille jonkinmoista jumppaa. Kyllä se hyvää tekee sorkille ja koko jaloille. Puihin ne tykkäävät hinkata sarviaan ja kroppaansa", Kari Pihlajamäki juttelee. Lehmät on juuri lypsetty ja ne lontostelevat navetan takaa avautuvaan rinneaitaukseen ja sieltä laitumelle. Ollaan Pihlajamäen kotitilalla Seinäjoen Ylistarossa. Kari Pihlajamäkeä voi huoletta nimitt ää luomupioneeriksi, mitä maitotiloihin tulee. Tila siirtyi luomuun vuonna 1991, lehmät seurasivat perässä vuonna 1997. "Alun perin sysäys luomuun oli se, että 90-alussa tuli uusi kesannointipakko. Se ei koskenut luomutiloja. Ajattelin, että jos minun kymmenestä hehtaaristani pitäisi yksi pistää luomuun, siinä ei olisi mieltä. Yhden talven laskeskelin ja pohdin ja sitten päätin, että luomuun siirtyminen voisi olla kannattavaa muutenkin." Myöhemmin luomun periaatteet alkoivat innostaa muutenkin kuin taloudellisena strategiana. Kun luomumaidon keräily alueella aloitettiin, oli Pihlajamäen tila ensimmäinen mukaan liittynyt. Lehmiä oli seitsemän, hehtaareja kymmenen. Nyt lypsäviä on kaksitoista, maata hieman yli 22 hehtaaria. Tämän kokoisen tilan ei pitänyt kannattaa, niinhän sitä sanottiin. "Tämän kokoisen tilan ei pitänyt kannattaa, niinhän sitä sanottiin. Mutta en ole lähtenyt kilpailemaan hehtaareista ja kasvattamaan tilakokoa. Pellon hinta on Etelä-Pohjanmaalla niin huipussa koko ajan. En sano, että tämä on kultakaivos, mutta on tämä varmaan kannattavaa ollut, kun navettaa on pari kertaa laajennettu ja uusi talokin on rakennettu. Ajattelen, että lisäpellolla en tee mitään. Tärkeintä on, mitä niillä olevilla hehtaareilla tekee." Luomussa lypsylehmän ravinnosta seitsemänkymmen- Kari Pihlajamäki hoitaa maatilansa pääosin yksin. Päivi-puoliso käy muualla töissä. Aikuiset lapset auttelevat mahdollisuuksiensa mukaan. 4
Kun laidun on hyvä, tuotos kasvaa. Ja tietenkin eläimet tykkäävät olla pihalla. tä prosenttia on oltava karkearehua. Laadukkaaseen rehuun Pihlajamäki panostaakin. "Timotei, nurmi- ja ruokonata sekä alsike-, valko- ja puna-apila on toiminut parhaiten. Rehumailasta olen kokeillut, siitä ei ole niin hyviä kokemuksia. Laitumilla on sama seos, tosin huonosti tallausta kestävää puna-apilaa vähemmän." Oli tila pieni tai suuri, yhteistyökumppanit ovat tärkeitä. Kari Pihlajamäellä on paalauskone, naapurin luomulampurilla käärijä, ja kaksikko tekee rehut yhteispelillä. Säilörehu säilytetään suurpaaleissa. Naapurissa onnistuu myös viljan kuivaus ja säilytys. Puinnit hän teettää urakoitsijalla. Rehun lisäksi lehmät saavat ohra-kaura-herne -seosta ja korkeatuottoiseen aikaan kaupan luomutäysrehua. "Seleenin saanti on luomupellon rehussa heikkoa. Suomen maaperässä sitä ei juuri ole, ja kun en lannoita keinolannoitteilla, lisättyä seleeniä ei tule. Seleeniä annan erikseen pussista, ja sitä on myös täysrehussa. Mutta koska lannoitan maani lehmänlannalla, palautuu seleeniä jonkin verran maaperäänkin. Eläimilläni ei ole ollut seleeninpuutetta." Pihlajamäen tila voisi olla rehujen osalta täysomavarainen. Tila kuitenkin jättää osan pelloista laitumeksi ja saa viljaa myös naapurikylän luomuviljatilalta. "Lehmämme ovat paljon laitumella. Vähimmäisaika on 90 päivää. Viime vuonna meillä tuli 130 päivää. Laitumelta saadut maitolitrat ovat edullisia. Kun laidun on hyvä, tuotos kasvaa. Ja tietenkin eläimet tykkäävät olla pihalla." Lehmät jaloittelevat myös talvisin. Navetta on parsinavetta, mikä sopii myös luomuun, kun yksikkökoko on pieni. Pihlajamäen tilan luomumaidon ostaa Valio. Lisäksi tila myy tinkimaitoa. Uutena suoramyyntituotteena on liha. Tila tuottaa omat vasikkansa. Hiehot asuvat pihattomaisissa oloissa navetan päädyssä. Sonnivasikat matkaavat jatkokasvatukseen luomutilalle Ilmajoelle. Aqua, Kipinä, Iitu, Auri, Jalotar, Yritys, Ipana, Epeli, Impi ja Ilotar, Karpalo ja Leija -lehmät ovat Kari Pihlajamäen silmäteriä ja erittäin kesyjä ja ihmisrakkaita nautoja. 5