Lattiamassoista on löydetty mm. suuria ilmamääriä ja myös epäilty massan ilmamäärän muuttuvan kuljetuksen aikana.



Samankaltaiset tiedostot
Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

Ilmavaivaista betonia?

PiiMat - polymeerikuitubetonit

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

Lattiabetonin valinta eri käyttökohteisiin. Vesa Anttila

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Betonilattiat 2014 BY45/BLY7

Betonirakenteiden korjaaminen Kaatokorjaukset ja pintavalut

Betonilattiapäivä. Nopea rakentaminen mitä betonilattioiden osalta tulee huomioida

Lattiabetonien notkeus ja lisäaineet

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Maanvaraisen kuitubetonilattian suunnittelu. Maanvaraisen kuitubetonilattian suunnittelu

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, Betoniteollisuus ry

Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

BETONITILAUKSET SUORAAN TILAUSKESKUKSESTA BETONIMASSA KULJETUKSET PUMPPAUS


Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas

Robust Air Tutkimus betonin ilmamäärän kohoamiseen vaikuttavista tekijöistä

Teräskuitubetonilattian suunnittelu ja valmistus

PiiMat - teräskuitubetonit

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Kutistumaa vähentävät lisäaineet

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

BETONILATTIA BETONILATTIA. - pinnoitustyönjohtaja työnjohtaja

TURVALLISUUS INFO 2015

HB MOSTONE RT HB-MOSTONE MOSAIIKKIBETONILAATAT HB-Betoniteollisuus Oy

Good Vibrations. Betonin koostumuksen vaikutus tiivistettävyyteen. Tilaustutkimus Aalto-yliopistossa. Jouni Punkki

Betonipäivät Betonilattiat Yleisimmät virheet ja niiden välttäminen

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betoniaseman laadunvalvonta automaattiseksi? Ilmamäärän, vesi-sementtisuhteen ja kiviaineskosteuden automaattinen mittaus. Vesa Anttila 30.5.

Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat. Betonirakentamisen laatukiertue Jouni Punkki

Betonilattiapäivä Messukeskus

Betonipäivät 2011 Betonilattian valmistuksen sudenkuopat Aki Schadewitz

BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

Betoniseminaari Marina Congress Center Sipoon Inexin betonilattiat ( kutistuma kompensoitu )

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

BETONI Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, Betoniteollisuus ry

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE

VALMISBETONIHINNASTO 2017 Sitoumuksetta alkaen (Korvaa hinnaston )

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja

POLYMEERIKUIDUT BETONISSA 2012

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

BLY. Suunnittelun perusteet. Petri Manninen

Miten toimitaan oikein betonin kanssa? Rakentamisen ajankohtaiskiertue Asiamies Jani Kemppainen

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

Betonin valinta Vesa Anttila, diplomi-insinööri Valmisbetonin kehityspäällikkö, Rudus Oy

HB VALMIS. HB-VALMISBETONI HINNASTO 2013 alkaen HB-Valmisbetonin tilaukset puh. (014) VALMISBETONI

PiiMat sirotteet ja kovabetonit

Valmisbetonihinnasto 2013

HUOKOSTETUN BETONIN VALMISTUS

POLYMEERIKUIDUT BETONISSA 2012

TEOLLISUUSLATTIAT Kovaan kulutukseen

VALMISBETONIHINNASTO 2017 Sitoumuksetta alkaen (Korvaa hinnaston )

TERVEEN TALON TOTEUTUKSEN KRITEERIT

Yhteistyössä Unisport ja Kompan

1. JAKSO Helsinki BETONIN OSA-AINEET, SUHTEITUS JA OMINAISUUDET

Betonilattioiden suunnittelusta ja toteutuksesta

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

TEOLLISUUSLATTIAT Kovaan kulutukseen

1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO ja (3 pv) 3. JAKSO (3 pv) 4. JAKSO

Betonin huokostus. Pirjo Tepponen, Semtu Oy

Betonilattiapäivät 2014

kuva Vladimir Pohtokari 1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO (3 pv)

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Valmisbetonin, kuljetuksen ja siirtokaluston hinnasto Nro 1 Pääkaupunkiseutu. Korvaa aikaisemmat hinnastot

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Eri rakenneosien betonointi

Johanna Tikkanen, TkT

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

KiviFaktaa

Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito Jyväskylä Jere Toivonen

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

Betonilattiat ja pinnoittaminen

BETONI. Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, Betoniteollisuus ry

kuva: Rakennusteollisuus RT MODUULI 1 1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO (2 pv)

BETONIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman

Muutokset tuoteryhmäohjeissa TR14:2017 ja TR15:2017

BETONILATTIA - pinnoitustyönjohtaja

Good Vibrations-projekti

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Dipl.ins. Tapio Aho, Dipl.ins. Matti Hyttinen, Ins. Reino Hänninen, Dipl.ins. Veli-Pekka Rydenfelt, Dipl.ins. Kari Tolonen, Dipl.ins.

kuva: Rakennusteollisuus RT MODUULI 1 1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO (2 pv)

Itsetiivistyvä betoni, ITB

Duraint:Mitä kenttäkokeista on opittu?

Taloudellinen kvartsi dry-shake kuivasirote lattiankovetin teollisuuden, kaupan tai asuintalojen betonilattioille. Tyypillinen suunnittelu

LEIMASINBETONI. Maaliskuu 2011 SEMTU OY Puh mailbox@semtu.fi PL 124, KERAVA Fax

1 JOHDATUS BETONIIN JA BETONIRAKENTAMISEEN

BETONILATTIA - pinnoitustyönjohtaja pätevöitymiskurssi nro

HINNASTO Inspecta sertifionti Oy:n valvomat valmisbetonitehtaat

OHJE 2(5) Dnro LIVI/4495/05.00/ KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio /Petri Paganus

Transkriptio:

Taustaa: Muutoksia lattiabetoneissa? Kiviainespuolella käytetään yhä enemmin murskattua kiviainesta. Sementin valmistuksessa pyritään käyttämään kierrätettävää polttoainetta. Betonin notkistimet ovat nykyään entistä tehokkaampia ja polykarboksylaattipohjaisia, joissa joudutaan käyttämään ns. ilmantappajia. Käytetään paljon myös kuitubetonia. Lattiamassoista on löydetty mm. suuria ilmamääriä ja myös epäilty massan ilmamäärän muuttuvan kuljetuksen aikana. Liian suuren ilmamäärän on myös epäilty aiheuttavan lattian pintojen irtoamista. Tätä on epäilty erityisesti niissä lattioissa, jotka koneellisesti hierretään hyväksi kulutuspinnaksi kuivasirotteen avulla tai ilman sirotetta. 1

BLY aloitti projektin, jonka tarkoituksena oli selvittää lattiabetonimassan ilman muutokset betoniasemalta lähdön jälkeen ja arvioida alustavasti liiallisen ilman mahdollisia haittavaikutuksia Projektissa testattiin seuraavia massatyyppejä: normaali lattiabetonimassa huokostettu lattiabetonimassa teräskuiduilla raudoitettu lattiabetonimassa (koukkupäiset, vedetystä langasta valmistetut kuidut). irtokuitu 50 mm. liimakampakuitu 60 mm pumppaus tai kourusiirto Pyrkimyksenä oli käyttää todellisia kohteita, minimoida betoniasemien määrä ja pyrkiä samaan maksimiraekokoon. Ilmamäärän mittausajankohdat: *Betoniasemalla sekoituksen jälkeen. *Työmaalla kuljetuksen jälkeen. *Betonilattiasta massan linjeroinnin jälkeen. Mittauksessa käytetään normaalia kalibroitua ilmamäärämittaria ja pyrittiin myös siihen, että sama henkilö tekee mittaukset eri paikoissa. Virhetoleranssi ilmamittauksissa on +1 %. Kirjattiin myös kuinka massaa sekoitetaan kuljetuksen aikana. Joitakin tarkistusmittauksia tehtiin myös AVA mittarilla ja ohuthietutkimuksia kovettuneesta betonista. 2

Ilmamäärän mittauspaikat: Tampere, 47 mittausta, pumppaus ja kouru Kuopio, 17 mittausta, pumppaus, säänkestävä massa Lahti, 7 mittausta, kouruvalu Hyvinkää, testilaatat, 8 mittausta, pumppaus täällä testattiin myös eri ilmamäärillä pinnan pysyvyyttä Tulokset: Ilmaprosentit, keskiarvo Paikka Massa Matka Lisäsekoitus Tehtaalla Autossa Pumpusta Lattiasta Huom! Tampere K30 S3 #16 20 C 20 km työmaalla 1,6 1,5 2,0 2,0 rakeisuusluku kuiduton 542 Kuopio K45/P30 S3 #12 20 C 3 km ei 4,6 5,7 5,3 5,3 eri mittari kuiduton työmaalla huokostus Tampere K30 S3 #16 15 C 21 km matkalla 1,6 3,5 4,0 3,6 rakeisuusluku irtokuitu 25 kg/m3 ja työmaalla 552 Tampere K30 S4 #32 17 C 14 km matkalla 2,2 2,0 dumpperivalu liimakuitu 40 kg/m3 Lahti K35 S3 #32 17 C 1 km ei 1,0 1,1 rännivalu liimakuitu 39 kg/m3 Hyvinkää K35 S3 #16 13 C 10 km työmaalla 1,0 3,0 testilaatat SL K35 #16 s3 10 km työmaalla 4,1 6,0 eri mittari SL K35 #16 s3 16 C 10 km työmaalla 10,0 10,5 työmaalla SL K35 #16 s3 10 km työmaalla 10,5 12,0 liimakuitu 30 kg/m3 K35 S3 #16 18 C 10 km työmaalla 3,5 6,2 kuiduton / tehonotkistus HUOM! Testilaatoissa pyrittiin tietoisesti suureen ilmamäärään!! Käytetyt notkistimet: eri merkkisiä polykarboksylaattinotkistimia 3

Johtopäätöksiä: Virhetoleranssit huomioiden ilmamäärät pysyivät miltei muuttumattomina kuljetuksen ja pumppauksen sekä linjeroinnin jälkeen. Sekoittaminen kuljetusmatkan aikana tuntuu lisäävän massan ilmapitoisuutta ainakin teräskuitubetonilla. Sekoitusnopeus testissä oli varsin kova. Kun nopeutta hidastettiin ei ilmaa tullut niin paljon. Ilman aiheuttamat haitat: Hyvinkään testilaatoista tehdyissä ohuthiekokeissa huomattiin pinnan suuntaista halkeilua ja säröilyä, kun ilmamäärät ylittivät 6 %. Testikappaleiden määrä on verrattain pieni, joten tästä ei voi antaa selkeää ohjerajaa sopivalle ilmamäärälle. Lisäksi selkeää ilmahuokosten kertymää ei havaittu, joten syyt voivat johtua muustakin ongelmasta. Keskusteluissa muiden asioista perillä olevien tahojen kanssa on selvinnyt, että pinnan irtoamisia aiheuttaa myös: huonot valuolosuhteet ja valuajan pitkittyminen pintojen liian nopea kuivuminen välijälkihoidon puute veden erottuminen pinnan alle Yhteisesti kuitenkin oltiin samaa mieltä siitä, että betonimassan ilmamäärän kasvaessa yli neljän prosentin (4%) riski pintojen irtoamisesta kasvaa huomattavasti. 4

Ilman aiheuttamat haitat: Jotta asiasta voidaan puhua isommalla rintaäänellä on syytä tutkia tarkemmin muiden esiintuotujen syiden osuutta pintojen irtoamiseen sekä myös mahdollisia yhteisvaikutuksia. BLY harkitsee lisäprojektin käynnistämistä aiheesta. BLY kiittää seuraavia osapuolia osallistumisesta tutkimusprojektiin ja tietojen antamiseen: Lujabetoni Oy Rudus Oy Rakennustoimisto V. Virkkunen Oy PiiMat Oy Semtu Oy VTT Contesta Oy RTT, betoniteollisuusjaosto Useita betonilattiaurakoitsijoita. 5