YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LÄNSI-TURUNMAAN KAUPUNKI hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.9.2011. 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoitteet 2 Ympäristönsuojelumääräysten antaminen ja valvonta 3 Ympäristönsuojelumääräysten soveltaminen ja niiden suhde muihin määräyksiin 4 Määritelmät 2 LUKU: VESIENSUOJELU JA JÄTEVESIEN JOHTAMINEN 5 Vesihuoltolaitosten jätevesiviemäriin johdettavat jätevedet 6 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella 7 Ajoneuvojen, erilaisten koneiden ja mattojen pesu 8 Eläinsuojat ja laitumet 9 Lannan, lannoitteiden ja virtsan levitys 10 Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 3 LUKU: JÄTTEET JA KEMIKAALIT 11 Jätehuolto 12 Polttoaineiden ja muiden vaarallisten kemikaalien säilytys ja säiliöiden tarkastus 13 Polttoaineiden ja muiden vaarallisten kemikaalien säilytys pohjavesialueilla, makeanvedenaltaan lähisuoja-alueella ja ranta-alueilla 14 Pienet polttonesteiden jakeluasemat, joiden toiminta ei ympäristönsuojelulain mukaan ole ympäristöluvanvaraista tai joilla ei ole rekisteröintivelvollisuutta 4 LUKU: ILMANSUOJELU 15 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy 16 Jätteiden poltto ja avotulen teko 17 Rakennusten, rakenteiden, esineiden ja alueiden puhtaana- ja kunnossapito 5 LUKU: MELUNTORJUNTA 18 Ympäristönsuojelulain mukainen meluilmoitusmenettely 19 Äänentoistolaitteiden käyttö 20 Velvollisuus tiedottaa erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta 21 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden käytön ja toimintojen rajoittaminen 2 3 9 11 12 6 LUKU: MUUT PÄÄSTÖJEN EHKÄISEMISEKSI ANNETTAVAT MÄÄRÄYKSET 22 Torjunta-aineiden käyttö 23 Huvivenesatamat ja veneiden säilytysalueet 24 Makeanvedenaltaan valuma-alue 25 Lintujen ja muiden eläinten ruokkiminen 26 Kiinteistöllä tapahtuva varastointi 27 Ruoppausilmoitus 7 LUKU: MUUT MÄÄRÄYKSET 28 Yleinen velvollisuus antaa tarpeellisia tietoja valvontaa varten 29 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset 30 Toimivallan siirtäminen 31 Poikkeamisen myöntäminen ympäristönsuojelumääräyksistä 8 LUKU: VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 32 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo 14 16 16 1

1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoitteet Näiden ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on Länsi-Turunmaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen - säilyttää terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen elinympäristö - ohjata ympäristön kehittämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti - ehkäistä ja estää ympäristön pilaantumista ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja. 2 Ympäristönsuojelumääräysten antaminen ja valvonta 2.1 Länsi-Turunmaan kaupunginvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla. 2.2 Määräysten noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Länsi-Turunmaan kaupungissa on ympäristölautakunta. 2.3 Ympäristölautakunta voi yksittäistapauksessa myöntää erivapauden poiketa ympäristönsuojelumääräyksistä erityisestä syystä. Ympäristölautakunta voi antaa näitä määräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä. 2.4 Ympäristölautakunta voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin ympäristönsuojelulain 21 :ssä säädetään. 3 Ympäristönsuojelumääräysten soveltaminen ja niiden suhde muihin määräyksiin 3.1 Nämä määräykset ovat voimassa koko kaupungin alueella, jollei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä. 3.2 Määräykset eivät koske toimintaa, joka on luvanvaraista ympäristönsuojelulain mukaan, eivätkä lain 30 :n 3 momentissa, 62 :ssä tai 78 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Määräykset eivät myöskään koske toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja joka on rekisteröitävä tietojärjestelmään siten kuin ympäristönsuojelulain 65 :n 1 tai 2 momentissa säädetään. 3.3 Ympäristönsuojelumääräyksiä ei sovelleta, jos määräykset ovat ristiriidassa perustuslain tai jonkin muun lain kanssa. 4 Määritelmät - ympäristön pilaantuminen määritellään ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa. - taajaan rakennettu alue = keskusta-alueet, asemakaavoitetut alueet, ranta-asemakaavaalueet ja suunnittelutarvealueet - luokiteltu pohjavesialue = I ja II luokan viralliset pohjavesialueet, liite 1 - ranta-alue = rantavyöhyke, joka jää keskivedenkorkeuden mukaisen rantaviivan ja kahden metrin (NN +2,0 m) korkeuskäyrän väliin. Ranta-alue ulottuu kuitenkin vähintään 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta. - rantaviiva = keskivedenkorkeuden mukainen rantaviiva 2

- makeanvedenaltaan valuma-alue, ks. liite 2 - makeanvedenaltaan lähisuoja-alue = rantavyöhyke, joka ulottuu 50 metrin päähän rantaviivasta - JvA = valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) 2 LUKU: VESIENSUOJELU JA JÄTEVESIEN JOHTAMINEN 5 Vesihuoltolaitosten jätevesiviemäriin johdettavat jätevedet 5.1 Vesihuoltolain (119/2001) 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen viemäriin. Ympäristönsuojeluviranomainen voi lain 11 :n mukaan myöntää vapautuksen liittämisvelvollisuudesta perustellusta syystä. 5.2 Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa sinne kuulumattomia esineitä tai aineita, kuten kiinteitä jätteitä, liuottimia, öljyjä, rasvoja tai muita ongelmajätteitä, eikä myöskään suuria määriä paistorasvoja. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) liitteessä 1 lueteltuja aineita ei saa johtaa viemäriin ilman ympäristölupaa. 5.3 Öljyä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen jätevedet on ennen viemäriin johtamista esikäsiteltävä asianmukaisissa ja oikein mitoitetuissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Uudet käyttöönotettavat erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Kiinteistönhaltijan on huolehdittava siitä, että erotuskaivot tarkastetaan vähintään kerran vuodessa ja tyhjennetään tarvittaessa. Ongelmajätteet (öljynerotuskaivojen pintakerros) on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäviksi. Erotinlaitteiden tarkastusten ja tyhjennysten ajankohdista on pidettävä kirjaa. Tiedot on pyydettäessä annettava valvovalle viranomaiselle tai vesihuoltolaitokselle. 6 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella (= hajaasutusalueella) INFO: Jätevesijärjestelmien suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä ja huollossa on noudatettava näiden ympäristönsuojelumääräysten lisäksi jätelain (1072/1993 & 646/2011), terveydensuojelulain (763/1994), maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999), ympäristönsuojelulain (86/2000), vesilain (264/1961 & 587/2011), terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) ja valtioneuvoston talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla antaman asetuksen (209/2011) määräyksiä sekä kaupungin rakennusjärjestystä ja kulloisenkin alueen voimassa olevia kaavamääräyksiä. 6.1 Ympäristönsuojeluviranomainen voi tapauskohtaisesti tai tietyllä laajemmalla alueella kieltää vesikäymälän rakentamisen ympäristönsuojelullisista syistä. Kiinteistölle ei saa rakentaa vesikäymälää, jos jätevesisäiliöiden säännöllisestä tyhjentämisestä ei pystytä huolehtimaan näiden määräysten 6.14 :n mukaisesti. Suositus: Haja-asutusalueilla, erityisesti ranta-alueilla, suositaan ekologisia kuivakäymälöitä. 3

6.2 Selvitys jätevesijärjestelmästä Jos kiinteistöllä syntyy jätevettä, on kiinteistöllä oltava JvA:n 5 :n mukainen kirjallinen selvitys jätevesijärjestelmästä. Selvitys on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 6.3 Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä tietojen kirjaaminen Kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat JvA:n 7 :n tarkoittamat käyttö- ja huolto-ohjeet. Puhdistuslaitteistojen tarkastuksista, tyhjennyksistä ja laitteiden kunnossapidosta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 6.4 Uuden jätevesijärjestelmän rakentaminen Uudisrakennuksia varten haettavaan rakennuslupaan on liitettävä JvA:n 6 :n mukainen suunnitelma jätevesijärjestelmästä. Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto suunnitelmasta liitetään osaksi rakennuslupapäätöstä. 6.5 Jätevesijärjestelmän muuttaminen Kun olemassa olevan rakennuksen jätevesijärjestelmään suunnitellaan muutoksia, on hankkeesta tehtävä maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n mukainen toimenpidelupahakemus kunnan rakennusvalvontaan. Toimenpidelupahakemukseen on liitettävä erillinen suunnitelma jätevesijärjestelmästä 6.4 :n mukaisesti. Toimenpidelupahakemus on tehtävä aina vesikäymälän rakentamisen yhteydessä, muutettaessa olennaisesti jäteveden käsittelyjärjestelmää tai jouduttaessa uusimaan käsittelyjärjestelmä jätevesimäärän lisääntymisen seurauksena. Jos muutoksia tehdään yksinomaan harmaiden vesien järjestelmään, muutoksista on tehtävä ilmoitus. Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto suunnitelmasta liitetään osaksi toimenpidelupapäätöstä tai ilmoitusta. Vähäisen jätevesimäärän ollessa kyseessä (ks. selitys 6.12 ) lupaa ei tarvitse hakea, mutta suunnitelma jätevesien johtamisesta on esitettävä ympäristönsuojelutoimistolle tarkastusta varten (saaristossa rakennusvalvonnan toimistolle). 6.6 Jätevesijärjestelmältä vaadittava puhdistusteho A. Ranta-alueilla ja taajaan rakennetuilla alueilla (ks. määritelmä 4 ) on kotitalouksien jätevedet puhdistettava niin, että saavutetaan seuraava puhdistusteho: - orgaaninen aines (BHK 7 ) 90 % - kokonaisfosfori 85 % - kokonaistyppi 40 %. B. Ranta-alueiden ja taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolella on kotitalouksien jätevedet puhdistettava niin, että saavutetaan seuraava puhdistusteho: - orgaaninen aines (BHK 7 ) 80 % - kokonaisfosfori 70 % - kokonaistyppi 30 %. Tontin olosuhteista tai muista erityisistä syistä johtuen voi ympäristönsuojeluviranomainen tapauskohtaisesti vaatia ranta-alueiden tai taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolellakin noudatettavaksi ensin mainittuja raja-arvoja. 6.7 Jätevesien käsittelymenetelmät ranta-alueilla ja taajaan rakennetuilla alueilla Mikäli kiinteistöllä syntyy sekä käymäläjätevettä että harmaita jätevesiä, jätevedet on käsiteltävä jollakin seuraavista tavoista: a) riittävän suureksi mitoitettu saostussäiliö (vähintään 2 m 3 ) + fosforinpoistolla varustettu maapuhdistamo tai muu vaatimukset täyttävä jätevesien jälkikäsittely b) umpisäiliö käymäläjätevesille, saostussäiliö + maaperäkäsittely tai biologinen pienpuhdistamo harmaille jätevesille 4

c) biologis-kemiallinen pienpuhdistamo kaikille jätevesille d) jokin muu vaatimukset täyttävä puhdistusmenetelmä, (esim. vähän vettä käyttävien käymälöiden jätteet voi koota umpisäiliön sijasta kompostoriin). Mikäli kiinteistöllä syntyy vain harmaita jätevesiä, harmaat jätevedet on käsiteltävä joko sopivan suuruiseksi mitoitetussa saostussäiliössä ja maapuhdistamossa tai jossakin muussa harmaille vesille tarkoitetussa ja vaatimukset täyttävässä jätevedenpuhdistamossa. Jätevesien puhdistuslaitteistot on rakennettava ja sijoitettava ranta-alueilla siten, ettei vesi tulvakorkeudenkaan aikana pääse jäteveden käsittelylaitteistoihin. 6.8 Jätevesien käsittelymenetelmät ranta-alueiden ja taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolella Mikäli kiinteistöllä syntyy sekä käymäläjätevettä että harmaita jätevesiä, jätevedet on käsiteltävä jollakin seuraavista tavoista: a) riittävän suureksi mitoitettu saostussäiliö (vähintään 2 m 3 ) + maapuhdistamo tai muu vaatimukset täyttävä jätevesien jälkikäsittely b) umpisäiliö käymäläjätevesille, saostussäiliö + maaperäkäsittely tai biologinen pienpuhdistamo harmaille jätevesille c) biologis-kemiallinen pienpuhdistamo kaikille jätevesille d) jokin muu vaatimukset täyttävä puhdistusmenetelmä, (esim. vähän vettä käyttävien käymälöiden jätteet voi koota umpisäiliön sijasta kompostoriin). Mikäli kiinteistöllä syntyy vain harmaita jätevesiä, harmaat jätevedet on käsiteltävä joko sopivan suuruiseksi mitoitetussa saostussäiliössä ja maapuhdistamossa tai jossakin muussa harmaille vesille tarkoitetussa ja vaatimukset täyttävässä jätevedenpuhdistamossa. 6.9 Muut kuin käymäläjätevedet voidaan johtaa tai imeyttää maahan vesiä puhdistamatta vesimäärän ollessa pieni ja jos voidaan osoittaa, ettei jätevedestä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä hajuhaittoja taikka hygieenistä haittaa naapureille. 6.10 Kuivakäymälän jätevesien käsittely Kuivakäymälöiden suotovesi tai talteen otettu virtsa on käsiteltävä siten, ettei nesteistä aiheudu päästöjä pohjaveteen tai vesistöön. Nesteet tulee joko ottaa talteen hyötykäyttöä varten tai vaihtoehtoisesti käsitellä hallitusti maaperässä tai puhdistamossa. Luokitelluilla pohjavesialueilla on kuivakäymälän nesteiden imeyttäminen maahan kiellettyä. Alle 20 metrin etäisyydellä kaivoista, rannasta tai naapurin asuinrakennuksesta sijoitettujen käymäläjätteen ja -nesteiden keräilysäiliöiden on oltava umpinaisia. 6.11 Jätevesien käsittely luokitelluilla pohjavesialueilla Luokitelluilla pohjavesialueilla on kaikkien jätevesien maahan imeyttäminen pääsääntöisesti kielletty. Käymäläjätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön tai käsittelyn jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Määräys koskee myös kuivakäymälöiden nesteitä. Ns. harmaat jätevedet on käsiteltävä siten kuin 6.7 :ssä määrätään vettä ei kuitenkaan saa imeyttää maaperään, paitsi hyvin vähäisiä määriä. 6.12 Suojaetäisyydet Jätevesien käsittelylaitteistojen ja jälkikäsiteltyjen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa on noudatettava seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: 5

Kohde Talousvesikaivo - Maastosta ja maaperästä riippuen Minimietäisyys purkupaikasta (m) Seassa käymäläjätevesiä Vain pesuvesiä 25-100 20 25 Vesistö 20 20 20 Tieoja tai valtaoja 0 0 5 Tontin raja 5 5 5 Asuinrakennus 20 5 5 Suojakerros pohjaveteen - maapuhdistamossa 0,5 0,5 - maahan imeyttämisessä 1 1 Etäisyys laitteistosta (m) Jos jätevesien purkupaikka tulee alle 5 metrin etäisyydelle naapurin asuinkiinteistön rajasta, sijoittamiseen on saatava naapurin kirjallinen suostumus. Tontin olosuhteista johtuen tai muista erityisistä syistä voi ympäristönsuojeluviranomainen erityistapauksissa vaatia suurempia tai sallia pienempiä suojaetäisyyksiä. Saunan tai vapaa-ajan asunnon pesuvedet voidaan imeyttää maahan 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa, jos maaperä on imeyttämiseen otollinen ja jos pesuvesien määrä on vähäinen. Pesuvesiä ei saa kuitenkaan imeyttää 5 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Jätevesiä ei saa johtaa eivätkä ne saa joutua suoraan vesistöön. Selitys: Jätevesimäärä on vähäinen asuinkiinteistöissä silloin, - jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja - jos kiinteistöllä asutaan alle 100 vrk/vuosi ja käytettävä talousvesi kannetaan tai johdetaan siihen verrattavalla tilapäisellä vesijohdolla tai - kiinteistö muutoin on veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton Jos kiinteistöön kuuluvissa rakennuksissa on esimerkiksi sähkötoiminen paineellinen lämminvesivaraaja tai muu vastaava vesijohtoon kiinteästi kytketty talousveden lämmitysjärjestelmä, vesikäymälä, suihku, kylpyamme tai painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, kuten pyykinpesukone, astianpesukone tai vastaava, jätevesimäärää ei voida pitää vähäisenä. 6.13 Kunnossapito ja näytteenotto Kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja että puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Biologis-kemialliset puhdistamot on huollettava vähintään kerran vuodessa, ja huolloista on pidettävä huoltokirjaa. Huolto tulee suorittaa riittävän asiantuntemuksen omaavan henkilön toimesta. Kiinteistön haltijan on tarvittaessa varmistettava puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla valvontaviranomaisen pyynnöstä. Näytteenottomahdollisuus on jätevesilaitteistoja asennettaessa otettava huomioon, varsinkin käymäläjätevesien käsittelylaitteistoja asennettaessa. 6.14 Jätevesisäiliöiden tyhjentäminen Saostussäiliöt ja umpisäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein. Kiinteistönhaltijan on huolehdittava säiliöiden tyhjennyksistä, ellei toisin ole sovittu kiinteistönomistajan ja -haltijan välillä. Lietteet on toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai lietteidenkäsittelylaitokseen taikka käsitellä lainsäädännön sallimilla tavoilla (esim. kalkkistabilointi maatilalla). Pienpuhdistamojen 6

lietepussit voidaan kompostoida omalla kiinteistöllä, jos lietteen sekaan sekoitetaan riittävästi kuiviketta ja kompostointi tapahtuu niin, ettei siitä aiheudu talousvesikaivon tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Saarissa ja ilman toimivaa tieyhteyttä olevilla kiinteistöillä voi harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteet tyhjentää itse vain, mikäli ei ole vesistön tai talousvesikaivon pilaantumisriskiä eikä toimenpide aiheuta naapurille hajuhaittaa tai muuta hygieenistä haittaa. Maatalouskiinteistön talousjätevesien käsittelyssä syntyviä jätevesiä ja lietettä voidaan käyttää lannoitteena omilla pelloilla noudatettaessa lannoitevalmistelain (539/2006) ja valtioneuvoston puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) antaman päätöksen määräyksiä. Selitys: Sakokaivolietettä voi käyttää pellolla, jota käytetään viljan, sokerijuurikkaan tai öljykasvien viljelyyn taikka sellaisten kasvien viljelyyn, joita ei käytetä ihmisravinnoksi tai eläinten rehuna, kunhan liete on hygienisoitu hyväksyttävällä menetelmällä, esim. mädättämällä tai kalkkistabiloinnilla. Sakokaivolietteen kalkkistabilointi voidaan tehdä käsittelemällä liete sammutetulla kalkilla, niin että lietteen ph nostetaan vähintään tasolle 12. Lietteen annetaan seisoa sakokaivossa kaksi tuntia, jonka jälkeen se voidaan levittää peltoon. 7 Ajoneuvojen, erilaisten koneiden ja mattojen pesu 7.1 Veneiden, ajoneuvojen, koneiden ja muiden vastaavien laitteiden pesu on kiellettyä katu- tai tiealueilla ja muilla yleisillä alueilla. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesussa syntyviä jätevesiä ei saa johtaa puhdistamattomina suoraan vesistöön. 7.2 Mikäli pesutoiminta on ammattimaista tai laajamittaista, tulee pesemisen tapahtua tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, jonka pesuvedet käsitellään hiekan- ja öljyerotuskaivossa tai muussa tarkoitukseen soveltuvassa laitteistossa. 7.3 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittua asuinkiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. 7.4 Luokitelluilla pohjavesialueilla (liite 1) sijaitsevilla kiinteistöillä ei saa käyttää liuotinpesuaineita, ellei pesu tapahdu tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin tai muuhun erikseen hyväksyttyyn jätevesien puhdistukseen. Satunnainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on kuitenkin sallittua asuinkiinteistöllä, mikäli pesusta ei aiheudu haittaa. 7.5 Mattojen ym. tekstiilien laajamittainen ja ammattimainen pesu on sallittua vain tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla. Suositus: Oman talouden mattojen ja tekstiilien pesu kiinteistöllä on järjestettävä siten, että käytetään ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia pesuaineita ja pyritään imeyttämään pesuvedet maastoon tai johtamaan vesi yleiseen viemäriin. 8 Eläinsuojat ja laitumet 8.1 Näitä määräyksiä sovelletaan eläinten pitoon ja eläinsuojiin, jotka eivät ole velvollisia hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa toiminnalleen. 7

8.2 Eläinsuojia sijoitettaessa, eläimiä pidettäessä, niitä ruokittaessa, niiden lantaa käsiteltäessä sekä muussa eläinten pitoon liittyvässä toiminnassa on estettävä pohjaveden ja vesistöjen likaantuminen. 8.3 Uutta eläinsuojaa, lantalaa tai tuorerehusiiloa ei saa rakentaa alle 100 metrin etäisyydelle käytössä olevasta talousvesikaivosta, vesistöstä tai naapurin asuinrakennuksesta tai vapaaajan asunnosta. Uusien pienten eläinsuojien (1 5 eläintä) ja niiden yhteydessä olevien lantaloiden suojaetäisyys on vähintään 40 metriä. Tontin olosuhteista johtuen tai muista erityisistä syistä voi ympäristönsuojeluviranomainen erityistapauksissa vaatia suurempia tai sallia pienempiä suojaetäisyyksiä. 8.4 Lannan varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen (931/2000, ns. nitraattiasetus) mukaisesti. Jos lantaa tulee enemmän kuin 20 m 3 vuodessa, on eläinsuojalla pääsääntöisesti oltava lantala. Jos lannan kertymä on alle 20 m 3 vuodessa, lanta voidaan varastoida tiivispohjaiselle alustalle tai esimerkiksi siirtolavalle. Lantavarasto on peitettävä valumien estämiseksi. Varastoinnista ei saa aiheutua päästöjä pohjaveteen eikä vesistöön. Lantalan tarvetta ja tilavuutta laskettaessa jätetään laidunkauden aikana (enintään 6 kk) laitumelle jäävä lanta pois laskuista. 8.5 Toiminnanharjoittajan on vuosittain tarkastettava kuivalantaloiden sekä virtsa- ja lietesäiliöiden tiiviys. Tarkastus on kirjattava tilan käyttö- ja huolto-ohjeeseen tai muulla hyväksyttävällä tavalla. 8.6 Uusi eläinsuoja voidaan perustaa luokitellulle pohjavesialueelle ainoastaan noudattamalla pohjavesien suojelusta annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Vanhan eläinsuojan laajentaminen tai uusiminen pohjavesialueella on mahdollista vain, jos pohjavesien pilaantuminen pystytään estämään. 8.7 Eläinten ruokintapaikka laitumella ei saa sijaita 40 metriä lähempänä rantaviivaa tai talousvesikaivoa eikä 20 metriä lähempänä valtaojaa/puroa, mikäli valumavesien käsittelystä/ suodattamisesta ei ole huolehdittu. 8.8 Ulkotarhat on sijoitettava riittävän etäälle vesistöistä, valtaojista sekä vesihuoltoon käytettävistä kaivoista ja lähteistä. Suositellut vähimmäisetäisyydet: Valtaoja 20 m Meri, puro, joki, lampi, kaivo tai lähde 30 100 m 8.9 Eläinten laidunalueiden on sijaittava vähintään 20 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista, naapurin asuinrakennuksesta ja vapaa-ajan asunnosta. Suositus: Suuriin valtaojiin on suositeltavaa rakentaa saostusaltaita tai kosteikkoja. INFO: Asemakaava-alueelle sijoitettavista eläinsuojista on tehtävä terveydensuojelulain mukainen ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle. 9 Lannan, lannoitteiden ja virtsan levitys 9.1 Lanta ja virtsa voidaan levittää viljelysmaalle ns. nitraattiasetuksen mukaisesti (valtioneuvoston asetus [931/2000]). Niitä ei saa missään olosuhteissa levittää alle 5 metrin etäisyydelle vesistöstä eikä alle 10 metrin etäisyydelle vesistöstä, jos pellon kaltevuus ylittää 2 %. 8

9.2 Kaivojen ja lähteiden ympärille on lantaa levitettäessä jätettävä vähintään 20 metrin levyinen suojavyöhyke. Suoja-alueelle ei saa levittää lantaa (suositus maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen on 30 100 metriä). 9.3 Lietelannan, virtsan, säilörehun puristenesteiden, pesu- ja jätevesien, puhdistamojen tai saostussäiliöiden lietteen tai muun nestemäisen lannoitteen levittäminen on kiellettyä luokitelluilla pohjavesialueilla. Myöskään kuivalantaa ei saa ilman ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyntää levittää pohjaveden muodostumisalueelle, mutta muodostumisalueen ja pohjavesialueen varsinaisen ulkorajan välisellä alueella se on sallittua. 9.4 Lantapatteria ei saa perustaa luokitellulle pohjavesialueelle, kyläkeskuksessa sijaitsevalle asemakaava-alueelle eikä alle 100 metrin etäisyydelle asuinrakennuksesta. 9.5 Jätevedenpuhdistamoiden lietettä voidaan käyttää peltojen lannoituksessa, jos liete on käsitelty jäte-, ympäristö- ja lannoitelainsäädännön edellyttämällä tavalla noudattaen valtioneuvoston puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä antaman päätöksen (282/1994) mukaisia määräyksiä sillä edellytyksellä, että lietteen levittämisessä noudatetaan samoja ohjeita kuin eläinten lannan levityksessä. Suositus: Suositellaan suojavyöhykkeiden perustamista peltojen ja vesistöjen väliin. rekommenderas 10 Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 10.1 Lumenkaatopaikka tulee sijoittaa ja hoitaa niin, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista. 10.2 Lumenkaatopaikka on sijoitettava ja toteutettava siten, että sulamisvedet eivät aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle. Sulamisvedet eivät myöskään saa aiheuttaa vesistön tai ympäristön pilaantumista. 10.3 Lumenkaatopaikkaa ei saa sijoittaa pohjavesialueelle eikä Paraisilla makeanvedenaltaan lähisuoja-alueelle. 3 LUKU: JÄTTEET JA KEMIKAALIT 11 Jätehuolto 11.1 Kiinteistön jätehuolto, jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat sekä jätteiden käsittelypaikat on toteutettava ja varustettava siten, että jätehuollosta ja jätteiden käsittelystä ei aiheudu ympäristön, maaperän, vesistön tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat sekä jätteiden kompostointi on järjestettävä siten, että estetään haittaeläinten pääsy jäteastioihin. 11.2 Kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat yksityiskohtaiset määräykset annetaan kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. 12 Polttoaineiden ja muiden vaarallisten kemikaalien säilytys ja säiliöiden tarkastus 12.1 Ympäristölle vaaralliset kemikaalit, kuten polttoaineet, öljyt, maalit, torjunta-aineet ja liuottimet, on säilytettävä niiden säilytystä koskevien määräysten mukaisesti ja siten, että niiden pääsy viemäriin, maaperään, vesistöön ja pohjaveteen on estetty. 9

12.2 Yksityiset, yritysten tai maatalouskäyttöön tarkoitetut maanpäälliset polttoainesäiliöt on sijoitettava irti maasta joko valetulle betonialustalle tai tiivistetyn, vähintään 20 cm paksuisen sepelikerroksen päälle. 12.3 Kaikki maanalaiset polttoaine- ja kemikaalisäiliöt tulee tarkastuttaa valtuutetulla tarkastajalla vähintään kerran kymmenessä vuodessa tai katsastuspöytäkirjassa ilmoitettuna ajankohtana. Mikäli edellisestä tarkastuksesta on näiden määräysten voimaantulon hetkellä kulunut yli kymmenen vuotta, säiliö tulee tarkastuttaa viimeistään 31.12.2013. Tarkastus on teetettävä valtuutetulla tarkastajalla. Tarkastajan on toimitettava tarkastuspöytäkirjat pelastusviranomaiselle 14 vuorokauden kuluessa tarkastuksesta. 12.4 Kiinteistönhaltija tai -omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt putkistoineen poistetaan kiinteistöltä, jos niitä ei enää käytetä. Ennen poistamista säiliö tulee tyhjentää ja puhdistaa valtuutetun tarkastajan toimesta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen säiliön poistamisvelvollisuudesta erillisestä hakemuksesta. Jos säiliö jätetään maahan, se on myös siinä tapauksessa tyhjennettävä ja puhdistettava sekä täytettävä hiekalla tai soralla ja varustettava täyttämisenestolaitteella, niin ettei säiliötä voi enää täyttää. Kiinteistön asiapapereissa tulee olla tiedot säiliön sijoittamisesta. Mahdollinen pilaantunut maa on käsiteltävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. 12.5 Näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaantulon jälkeen käyttöön otettavien maanalaisten polttoaine-, kemikaali- ja öljysäiliöiden on oltava kaksoisvaippaisia ja vuodonilmaisujärjestelmällä varustettuja. 13 Polttoaineiden ja muiden vaarallisten kemikaalien säilytys pohjavesialueilla, makeanvedenaltaan lähisuoja-alueella ja ranta-alueilla 13.1 Nämä määräykset koskevat luokiteltujen pohjavesialueiden ja makeanvedenaltaan lähisuoja-alueen lisäksi kaikkia alle 15 metrin etäisyydellä rantaviivasta olevia ranta-alueita. 13.2 Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on varustettava ylitäytön estolaittein. Uudet säiliöt on sijoitettava maan päälle tiiviisiin suoja-altaisiin, mikäli säiliöt eivät ole kaksoisvaippasäiliöitä. 13.3 Paitsi maanalaiset, myös maanpäälliset metalliset polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on tarkastettava määräajoin siten kuin maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/1983) on määrätty (liite 3). Tarkastus on teetettävä valtuutetulla tarkastajalla. Tarkastajan on toimitettava tarkastuspöytäkirjat pelastusviranomaiselle 14 vuorokauden kuluessa tarkastuksesta. 14 Pienet polttonesteiden jakeluasemat, joiden toiminta ei ympäristönsuojelulain nojalla ole ympäristöluvanvaraista tai joilla ei ole rekisteröintivelvollisuutta 14.1 Uusia jakeluasemia ei saa sijoittaa pohjavesialueille. 14.2 Maanpäälliset polttoainesäiliöt on sijoitettava tiiviiseen suoja-altaaseen. Altaan tilavuuden on vastattava suurimman säiliön tilavuutta. Määräys ei koske vuodonilmaisujärjestelmällä varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä. 14.3 Jakelualueella tulee olla saatavilla riittävä määrä imeytysainetta ja muuta tarpeellista välineistöä vuotojen leviämisen estämistä ja keräämistä varten. 10

14.4 Polttoainesäiliöt on tarkastettava viiden vuoden välein kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 415/1998 mukaisesti. Toiminnassa on myös muilta osin noudatettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 415/1998 määräyksiä. 4 LUKU: ILMANSUOJELU 15 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy 15.1 Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa sellaisia aineita, joiden palaessa savukaasujen mukana ympäristöön pääsee siinä määrin nokea ja hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, terveyshaittaa taikka vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistölle. Tällaisia aineita ovat mm. paine- ja pintakäsitelty puutavara, muovit ja muu vastaava materiaali sekä muut huonosti palavat materiaalit. 15.2 Polttolaitteita tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, ettei poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. 15.3 Taajaan rakennetuilla alueilla rakennuksen savukaasupäästöjen ja muiden päästöjen päästökorkeus sekä teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen ilmanpoistolaitteiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta kohtuutonta haittaa tai vahinkoa naapurikiinteistöille tai niiden asukkaille. 16 Jätteiden poltto ja avotulen teko 16.1 Jätteiden poltto on kielletty. Kiinteistöllä voidaan kuitenkin lämmityksen yhteydessä tai ulkona sijaitsevassa tulisijassa muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa polttaa käsittelemätöntä jätepuuta, risuja, oksia tai käpyjä ja vähäisiä määriä kiinteistöllä syntynyttä kuivaa paperi-, pahvi- tai kartonkijätettä. 16.2 Taajaan rakennetuilla alueilla on avotulen teko risujen, oksien, lehtien, olkien, heinien ja vastaavien polttamiseksi kielletty. Kielto ei koske ranta-asemakaava-alueita. Taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolella saa avotulella polttaa vähäisiä määriä risuja, oksia, olkia ja lehtiä sekä käsittelemätöntä puutavaraa, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Olkien polttaminen maatalouden viljelysmailla on sallittua. Metsä- ja ruohikkopalovaroitukset on huomioitava. Avotulentekokielto Pelastusviranomaisella on pelastuslain (468/2003) nojalla oikeus kieltää avotulen teko tai tulipalon vaaraa aiheuttava toiminta määräajaksi määrätyllä alueella, jos tulipalon vaara on ilmeinen. Saman lain mukaan nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää metsään tai sen läheisyyteen, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon vaara on ilmeinen. Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman lupaa, jollei siihen ole pakottavaa tarvetta. Metsän kulotuksesta tai olkien polttamisesta pellolla on ilmoitettava hätäkeskukseen. 17 Rakennusten, rakenteiden, esineiden ja alueiden puhtaana- ja kunnossapito 17.1 Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä on huolehdittava siitä, että 11

toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai muut päästöt eivät aiheuta haittaa tai vaaraa asukkaille, naapureille tai ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä työstettävien materiaalien haitallisista ominaisuuksista ja otettava ne huomioon työmenetelmissään. 17.2 Taajaan rakennetuilla alueilla ulkona tapahtuvaa rakenteiden ja esineiden hiekkapuhallusta ja muuta vastaavaa pölyämistä aiheuttavaa työtä saa suorittaa ainoastaan arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00. Muina aikoina suoritettavista töistä on ilmoitettava kirjallisesti terveydensuojeluviranomaiselle 14 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Kiinteistön haltijan tai toimenpiteen tekijän on etukäteen tiedotettava toimenpiteen suorittamisesta myös työmaan välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ja naapureille. Määräys ei koske vähäisiä yksityishenkilön talouteen liittyviä töitä (ks. myös 21.1 ). 17.3 Kulkuväylien ja muiden alueiden pölyäminen on ehkäistävä. Kaikissa kunnossa- ja puhtaanapitotöissä, erityisesti hiekoitushiekan poistossa, tulee käyttää työmenetelmiä, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän pölyämistä. Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistossa on kielletty. 5 LUKU: MELUNTORJUNTA 18 Ympäristönsuojelulain mukainen meluilmoitusmenettely 18.1 Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta on tehtävä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Jos melua aiheuttava toiminta tapahtuu useamman kunnan alueella, toiminnasta on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. 18.2 Seuraavista toimenpiteistä ja tapahtumista ei tarvitse tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta: - ilotulituksesta, jonka järjestämisestä on kuitenkin aina ilmoitettava pelastuslaitokselle ja poliisiviranomaisille (ei koske uudenvuoden yönä tapahtuvaa ilotulitusta); - arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00 tehtävästä, tavanomaiseen rakentamiseen liittyvästä louhinnasta, räjäytystyöstä, murskauksesta tai vastaavasta työstä, jossa käytetään erityisen häiritsevää melua aiheuttavia koneita ja laitteita, kuten sirkkeliä, kulmahiomakonetta tai moottorisahaa, kun työn kokonaiskesto on enintään 20 arkipäivää; - lyöntipaalutuksesta ja iskuvasaran käytöstä, mikäli paalutusta tehdään tai iskuvasaraa käytetään enintään 10 arkipäivän ajan; - lentonäytöksestä tai tilapäisistä yleisölennätyksistä, jos toimintaa kestää enintään yhden päivän; - ulkona tapahtuvasta pienimuotoisesta äänentoistolaitteiden käytöstä, mikäli se tapahtuu aiheuttamatta häiriötä ja haittaa asutukselle (kohta 19.4 ); - maatalouteen liittyvistä töistä (21.2 ). Ilotulitus Ilotulitteiden käytöstä säädetään räjähdeasetuksessa (473/1993): Ilotulitteiden käyttö on sallittu ilman lupaa tai ilmoitusta uudenvuoden yönä klo 18.00 02.00. Kauppatavaraksi hyväksyttyjen ilotulitteiden käytöstä muuna aikana on tehtävä pelastusviranomaiselle ilmoitus. Ilmoittaja saa pelastusviranomaiselta päätöksen, jossa pelastusviranomainen voi asettaa toiminnalle turvallisuuden kannalta tarpeellisia ehtoja ja rajoituksia tai kieltää käytön. Ilotulitusnäytöksistä, joissa käytetään muita kuin yleisesti kaupan olevia räjähteitä, on vastaava ilmoitus tehtävä poliisille, joka ilmoittaa niistä pelastusviranomaisille. 12

19 Äänentoistolaitteiden käyttö 19.1 Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien ja katusoittajien on huolehdittava siitä, että äänentoistolaitteet on suunnattu ja säädetty siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän. 19.2 Äänentoistolaitteiden toistuva käyttö samassa paikassa ulkotiloissa (neljästi vuodessa tai useammin) tai muualla kuin vakiintuneella esiintymispaikalla järjestettävä kertaluonteinen tapahtuma edellyttää ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisen ilmoituksen tekemistä kaupungin ympäristölautakunnalle. 19.3 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa on sallittu kertaluontoisten tapahtumien yhteydessä torilla, urheilukentällä tai muussa yleisökäyttöön tarkoitetussa tai soveltuvassa paikassa klo 22.00 saakka. Ympäristön asukkaille on ennakkoon ilmoitettava äänentoistolaitteiden käytöstä, jos äänentoistolaitteita käytetään klo 20.00:n ja 22.00:n välisenä aikana. Klo 22.00:n jälkeen tapahtuvasta äänentoistolaitteiden käytöstä on tehtävä ilmoitus ympäristönsuojelutoimistoon. 19.4 Äänentoistolaitteet, joita käytetään ulkotarjoilualueella tai mainostarkoituksessa päiväsaikaan, on säädettävä siten, ettei toistettava ääni ole selvästi kuultavissa asuinhuoneistoissa ikkunoiden kiinni ollessa. Yleisötilaisuus Järjestäjän on tehtävä kokoontumislain (530/1999) 14 :n perusteella ilmoitus yleisötilaisuudesta poliisille. Poliisi voi antaa tilaisuuteen liittyviä määräyksiä tai kieltää tilaisuuden mm. ympäristölle ja sivullisille aiheutuvan huomattavan haitan vuoksi. 20 Velvollisuus tiedottaa erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta 20.1 Kaikkien niiden, jotka järjestävät erityisen häiritsevää melua aiheuttavia tapahtumia tai suorittavat erityisen häiritsevää melua aiheuttavia töitä, on tiedotettava toiminnan vaikutuspiirissä asuville asukkaille, naapurikiinteistöjen haltijoille ja ympäristönsuojelutoimistoon melua aiheuttavan tapahtuman tai työn laadusta, ajankohdasta ja kestosta riittävän ajoissa ennen tapahtuman järjestämistä. 21 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden käytön ja toimintojen rajoittaminen 21.1 Taajaan rakennetuilla alueilla ja haja-asutusalueilla alle 100 metrin etäisyydellä asutusta naapurirakennuksesta on häiritsevää melua aiheuttavien laitteiden, kuten esimerkiksi iskuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen, moottorisahan tai ruohonleikkurin, käyttäminen kielletty yöaikaan klo 22.00 7.00 sekä sunnuntai- ja muina pyhäaamuina ennen klo 9.00:ää. 21.2 Maatalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, heinän-/viljakuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä saa harjoittaa kohdassa 21.1 mainittujen aikarajoitusten ulkopuolella. 21.3 Kiinteistöjen ilmanvaihtolaitteistot, lämpöpumput ja vastaavat laitteet on sijoitettava tai koteloitava siten, ettei niistä syntyvä melu aiheuta kohtuutonta haittaa naapurikiinteistöille tai niiden asukkaille. 13

6 LUKU: MUUT PÄÄSTÖJEN EHKÄISEMISEKSI ANNETTAVAT MÄÄRÄYKSET 22 Torjunta-aineiden käyttö 22.1 Torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on noudatettava valmisteiden myyntipakkauksessa olevia käyttöohjeita ja suoja- ja varoaikoja. Torjunta-aineiden käytöstä ei saa aiheutua haittaa tai vahinkoa naapureille eikä muulle ympäristölle. 22.2 Torjunta-aineruiskutuksia pohjavesialueella ja alle 10 metrin etäisyydellä käytössä olevasta talousvesikaivosta saa tehdä ainoastaan torjunta-aineilla, jotka ovat virallisesti hyväksyttyjä pohjavesialueella käytettäväksi. 23 Pienvenesatamat ja veneiden säilytysalueet 23.1 Pienvenesatamien jätehuollon järjestämisessä on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. 23.2 Veneiden pohjamaali on poistettava siten, että maalijäte saadaan kerättyä talteen. Maalijäte on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottoasemalle. Veneiden hiontapölyn leviäminen ympäristöön on minimoitava. INFO: Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) tuli voimaan 1.1.2010. Lain mukaan huvivenesatamilla on velvollisuus ottaa vastaan jätteitä, jos satamassa on vähintään 50 venepaikkaa tai jos sataman yhteydessä on vähintään 50 huviveneen talvitelakointipaikka ja jos satamassa peritään maksua tai muuta korvausta venepaikasta. Jätteiden vastaanottopaikka voi olla toisen sataman kanssa yhteinen, mikäli satamat sijaitsevat kohtuullisen etäisyyden päässä toisistaan. Sataman pitäjän on laadittava satamalle jätehuoltosuunnitelma. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on hyväksyttävä suunnitelma. 24 Makeanvedenaltaan valuma-alue 24.1 Makeanvedenaltaan ranta-alueella kaikkien uusien asuin- ja vapaa-ajanrakennusten käymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöihin. Harmaat jätevedet on käsiteltävä siten kuin 6.7 :ssä määrätään. Myös olemassa olevien kiinteistöjen jätevesien käsittely on järjestettävä niin, ettei ravinteita tai vieraita aineita joudu makeanvedenaltaaseen. 24.2 Ulkokäymälä, jossa jätteitä ei kerätä umpisäiliöön ja jonka jätteitä ei pystytä kompostoimaan kohdan 24.3 mukaisesti, on makeanvedenaltaan lähisuoja-alueella kielletty. 24.3 Kaikkinainen kompostointi on kielletty alle 10 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Elintarvikeperäisen biojätteen ja käymäläjätteen kompostointi on makeanvedenaltaan lähisuojaalueella sallittua vain asianmukaisissa kompostoreissa. 24.4 Eläinten lannan levittäminen pelloille ei ole sallittua makeanvedenaltaan lähisuoja-alueella. 24.5 Lumenkaatopaikkaa ei saa sijoittaa makeanvedenaltaan lähisuoja-alueelle. 24.6 Polttoaine- ja kemikaalisäiliöistä on huolehdittava kohdan 13 mukaisesti. 14

25 Lintujen ja muiden eläinten ruokkiminen 25.1 Lintujen tai eläinten ruokkiminen ei saa aiheuttaa terveydellistä haittaa. Haittaeläinten pääsy ruokintapaikkoihin on estettävä. 25.2 Lintujen ruokkiminen on taajaan rakennetuilla alueilla sallittua vain tarkoitusta varten asennetuilla ruokintalaudoilla ja -automaateilla. Lintuja ei saa ruokkia 15.5. ja 15.10. välisenä aikana. 25.3 Eläinten ruokinnassa on noudatettava mahdollisia asuntoyhtiöiden antamia määräyksiä ja kieltoja. 26 Kiinteistöllä tapahtuva varastointi 26.1 Kiinteistöllä ei saa varastoida autoja, koneita, laitteita tai muuta vastaavaa siten, että siitä aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai kohtuutonta haittaa naapureille. 27 Ruoppausilmoitus 27.1 Ruoppauksen teettäjän on osoitettava kirjallinen ilmoitus koneellisesti suoritettavasta vesistön ruoppauksesta ja ruoppausmassojen läjityksestä valvontaviranomaiselle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen ruoppauksen aloittamista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi vesialueen omistajan/osakaskunnan kannanotto sekä sen maanomistajan kannanotto, jonka maalle ruoppausmassat läjitetään. Lähinaapureita on kuultava, jos aiotaan ruopata 1.5. ja 30.9. välisenä aikana. Suositus: Ruoppaukset on aina pyrittävä suorittamaan syksyllä tai talvella. 7 LUKU: MUUT MÄÄRÄYKSET 28 Yleinen velvollisuus antaa tarpeellisia tietoja valvontaa varten 28.1 Kiinteistönhaltijan tai -omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai tilaisuuden järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai sen viranhaltijalle ympäristönsuojelumääräysten noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot. 29 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset 29.1 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 :ssä sekä rikoslain (39/1889) 48 luvun 1 4 :ssä. 30 Toimivallan siirtäminen 30.1 Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijat voivat käyttää ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaisuvaltaa kohtien 6.6, 6.12 ja 8.3 :n mukaisissa asioissa. Ympäristönsuojelupäällikkö käyttää viranomaisvaltaa kohdan 9.3 mukaisesti. 15

31 Poikkeamisen myöntäminen ympäristönsuojelumääräyksistä 31.1 Ympäristönsuojelupäällikkö voi myöntää erivapauden poiketa näistä määräyksistä kohdan 12.4 mukaisesti. Muissa asioissa poikkeamista haetaan tapauskohtaisesti ympäristölautakunnalta. 8 LUKU: VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 32 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo 32.1 Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 14.10.2011. LIITTEET 1. Luokitellut pohjavesialueet 2. Makeanvedenaltaan valuma-alue 3. Pohjavesialueille, makeanvedenaltaan lähisuoja-alueelle ja ranta-alueille sijoitettujen polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden tarkastaminen 16