Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 05.12.2012 Sivu 1 / 28 Kokoustiedot Aika 05.12.2012 keskiviikko klo 16:35-21:00 Tauko klo 17.44-18.26 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.) Fredrik Almqvist (SDP) Marita Backman (SFP) Kurt Byman (PerusS/Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Ritva Erkama (Kok.) Christina Gestrin Gunn-Britt Schröder-Wikberg (SFP) Mia Grundström (SFP), saapui klo 16.34 144, poistui klo 19.55, tilalle Fred Granberg 146 käsittelyn aikana Maria Guzenina-Richardson Antti Aarnio (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Leo Hiltunen (PerusS/Sit.) Mikko Hintsala (Kesk.) Jussi Holma Anna-Mari Hursti (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Seppo Huhta (PerusS/Sit.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner Veikko Simpanen (SDP), saapui klo 17.36 146 käsittelyn aikana Arja Juvonen (PerusS/Sit.), poistui klo 19.07 146, tilalle Jani Tiainen klo 19.10 Jarmo Jääskeläinen (Kok.), poistui klo 19.15 146, tilalle Anne Pirinen klo 19.19 Tuija Kalpala (Kok.) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.), poistui klo 18.01 146, tilalle Jussi Koskinen Kalevi Kivistö (Vas.) Harriet Klar (SDP) Nina Knaapila (Vihr.) Ari Konttas (Kok.) Kari Kuusisto (Kok.) Teemu Lahtinen (PerusS/Sit.) Antero Laukkanen (KD), poistui klo 18.51 146, tilalle Kaija Kalliola Sanna Lauslahti Anja Pankasalo (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Jaana Leppäkorpi (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Ritva-Liisa Luomaranta (Kok.) Markku Markkula (Kok.) Marjo Matikainen-Kallström (Kok.), poistui klo 19.34 146
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 05.12.2012 Sivu 2 / 28 Marjo Matikka (Vihr.) Jaakko Mauriala (SDP) Merva Mikkola (Vihr.), saapui klo 16.44 146 käsittelyn aikana Heljä Misukka (Kok.), poistui klo 17.44 146, tilalle Jouni Mykkänen Mari Nevalainen (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Nina Pelkonen Eero Kling (Kok.) Elli Perklén (Kok.) Tiina Pursula (Vihr.) Kaisa Rastimo (SDP) Satu Raudasoja (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Terttu Savola (KA) Heikki Seppä (Kok.) Kai Seppälä Kaisa Alaviiri (Kok.) Kirsi Siren (Kok.) Markku Sistonen (SDP), poistui klo 19.23 146, tilalle Hanne Hovi Timo Soini (PerusS/Sit.) Seppo Sonkeri (PerusS/Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Kaarina Järvenpää (KD) Markus Torkki (Kok.) Kari Uotila (Vas.) Katinka Weurlander (SFP) Paula Viljakainen (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui klo 18.21 146, tilalle Esko Meuronen Muut saapuvilla olleet Tony Hagerlund kaupunginhallituksen jäsen, poistui klo 20.33 146 Emma Holsti nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo 20.25 146 Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja, poistui klo 18.56 146 Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Pekka Heikkinen taloussuunnittelujohtaja Olli Isotalo kehittämisjohtaja, saapui klo 18.56 146 Jouni Majuri kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 05.12.2012 Sivu 3 / 28 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Christina Gestrin Maria Guzenina-Richardson Jussi Holma Sanna Lauslahti Nina Pelkonen Kai Seppälä Tarja Tallqvist Pekka Vaara
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 05.12.2012 Sivu 4 / 28 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 10.12.2012 11.12.2012 Heikki Seppä Anna-Mari Hursti Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2011 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 19.12.2012 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 05.12.2012 Sivu 5 / 28 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 144 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 145 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 146 1-7 Vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen 8
Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto 05.12.2012 Sivu 6 / 28 144 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 29.11.2012 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1. Puheenjohtaja aloitti nimenhuudon kello 16.02, jolloin läsnä nimenhuudossa oli läsnä 36 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, ettei voi aloittaa kokousta, koska se ei ole päätösvaltainen. Puheenjohtaja totesi, että päätösvaltaisuutta odotellessa kuullaan esitykset Lonkkaliukumäestä ja Omnian Egypti projektista. Esitysten jälkeen kello 16.33 pidettiin uusi nimenhuuto, jolloin kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto 05.12.2012 Sivu 7 / 28 145 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Seppä ja Anna-Mari Hursti.
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 8 / 28 2770/02.02.00/2012 Kaupunginhallitus 306 29.10.2012 Kaupunginhallitus 338 26.11.2012 146 Vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Heikkinen Pekka, puh. (09) 816 22354 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on taloudellisesti edullisempaa kuin rahaston purku, 4 oikeuttaa Tilakeskus -liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2012 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat hankkeille vuonna 2012 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2013 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa.
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 9 / 28 Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että asia käsitellään pöydälle jaetun käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska käsittelyjärjestysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Värmälä Bymanin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: (nro: 1): Toimiala 2, tehtäväalue 42: 6 700 000 euroa. Esityksellä turvataan pitkäaikaishoitopaikkaa tarvitsevien paikan saaminen ja pitkäaikaishoidossa olevien yksityisyyden suojan parantaminen. Värmälä Bymanin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: (nro: 5): Toimiala 2, tehtäväalue 247 Kotihoito: 800 000 euroa. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa olevan laskentamallin mukainen henkilöstön 20 työntekijän lisäys kotihoitoon. Värmälä Bymanin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: (nro: 6): Toimiala 2, tehtäväalue 251 Terveyspalvelut: 700 000 euroa terveysasemapalvelujen parantamiseen. Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: (nro: 10): Toimiala 2, tehtäväalue 41: 200 000 euroa omaishoidon tukeen lisäys tuen korottamiseen ja omaishoitajille osoitettujen palvelujen lisäämiseen. Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: (nro: 11): Toimiala 2, tehtäväalue 42: 3.5 milj. euroa euroa pitkäaikaissairaiden hoitopaikkojen lisäämiseen. Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: (nro: 12): Toimiala 2, tehtäväalue 47: 200 000 euroa vanhusten kotihoidon tuen kehittämiseen. Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: (nro: 13): Toimiala 2, tehtäväalue 25: Poistetaan terveyskeskusten käyntimaksu. Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: (nro: 14): Toimiala 2, tehtäväalue 72: 100 000 euroa lasten ja lapsiperheiden avopalvelujen kehittämiseen. Savola Bymanin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro: 16):
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 10 / 28 Toimiala 2, tehtäväalue 24 Vanhuspalvelut: Vuonna 2013 400 000 euroa, vuonna 2014 400 000 euroa vanhusten ulkoiluttaminen ja virkistystoimintaan. Savola Bymanin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro: 17): Toimiala 2, tehtäväalue 25 Terveyspalvelut: Vuonna 2013 100 000 euroa, vuonna 2014 100 000 euroa lasten ja nuorten päihdevalistukseen kouluissa. Juvonen Klarin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro: 20): Toimiala 2, tehtäväalue 25 Vanhuspalvelut, 242 Pitkäaikaishoito: 150 000 euroa vanhusasiamiehen / vanhusasia valtuutetun / vanhustenhoidon valvojan toimenkuvaa perustamiseen. Huhta Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: (nro: 31): Toimiala 2, tehtäväalue 25 Terveyspalvelut: Poistetaan terveyskeskusten käyntimaksu. Byman Savolan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: (nro: 33): Toimiala 1, tehtäväalue 21: Talousarviosta poistetaan valtuustoryhmien tukemiseen varattavaksi ehdotettu määräraha 75 000 euroa. Värmälä Bymanin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 2): Valtuusto toivoo, että Kivenlahden kirjasto jatkaa toimintaansa. Värmälä Bymanin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro 3): Valtuusto toivoo, että Espooseen palkataan vanhusasiamies. Värmälä Kivistön kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 4): Valtuusto toivoo, että Espoossa otettaisiin käyttöön aktiivipassi, jolla mahdollistetaan pienituloisten joukkoliikenteen, uimahallien, kuntosalien ja kulttuuripalvelujen käyttäminen. Mikkola Hertellin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 7): Valtuusto toivoo, että kaupungin perintätoimen ulkoistamisen vaikutukset erityisesti sosiaali- ja terveystoimen asiakkaille arvioidaan osana kaupunginhallitukselle terveyskeskusmaksuista tehtävää selvitystä. Samalla selvitetään mahdollisuus siirtää maksujen perintä kokonaan tai
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 11 / 28 osittain kunnan omaksi toiminnaksi. Yksityisten perintäyhtiöiden perimät kulut ovat kohtuuttomia suhteessa perittäviin maksuihin ja koituvat heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden maksettavaksi. Mikkola Hertellin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 8): Valtuusto toivoo, että kaupungin julkisten hankintojen hankintaohjetta kehitetään edelleen siten, että kilpailuttamisen kriteereissä korostetaan nykyistä enemmän tavaroita tai palveluita tarjoavien yritysten yhteiskuntavastuuta. Talouden läpinäkyvyys ja yhteisöverojen maksaminen ovat tärkeitä kestävän talouden mittareita. Kehittämällä verokeinottelua ehkäiseviä kriteereitä Espoo voi vahvistaa asemaansa eettisten hankintojen edelläkävijänä. Mikkola Hertellin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 9): Valtuusto toivoo, että erityisesti nyt Espoon turvakodin sulkemisen johdosta järjestetään korvaavaa toimintaa, joka tarjoaa välitöntä apua lähisuhdeväkivallan uhreille. Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 15): Valtuusto toivoo, että kun tietohallinnon johtoryhmä kohdentaa keskitettyjä ICT määrärahoja ja kaupunginhallitus päättää niistä, kohdennuksessa pyritään pääsemään koulujen osalta asetettuihin Espoon kouluja koskeviin laitemäärätavoitteisiin. Niemi Viljakaisen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 18): Nöykkiön leikkipuistot ovat melko vanhentuneita. Lapsiperhevaltaiselle asuinalueelle tarvitaan nykyaikainen puisto. Valtuusto toivoo, että suunnittelu Nöykkiön leikkipuiston aikaansaamiseksi aloitetaan mahdollisimman pian. Niemi Viljakaisen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 19): Valtuusto toivoo, että suomenkielinen opetustoimi huolehtii siitä, että lukioiden ja yläkoulujen opinto-ohjausta kehitetään. Opojen on tunnettava jatkokoulutusmahdollisuudet riittävän hyvin, jotta he pysyvät ohjaamaan nuoria tekemään oikeita valintoja opiskelupaikan osalta. Juvonen Klarin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 21): Valtuusto toivoo, että Espooseen perustetaan vanhusasiamiehen / vanhusasiavaltuutetun / vanhustenhoidon valvojan toimenkuva.
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 12 / 28 Juvonen Klarin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 22): Valtuusto toivoo, että Espoossa otetaan käyttöön alle 68-vuotiaiden omaishoidon sporttikortit. Lumme Värmälän kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 24): Valtuusto toivoo, että selvitetään perintätoimistojen käytön lopettamista koskien terveyskeskus- ja sairaalamaksujen perimistä. Lumme Värmälän kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 25): Valtuusto on kiinnittänyt toistuvasti huomiota lapsiperheiden vaikeisiin tilanteisiin ja nuorten syrjäytymiseen. Perheet tarvitsevat matalan kynnyksen tukea ja apua siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat vielä pieniä. Tällaista apu antaa lapsiperheiden perhetyö. Perhetyön asiakasmäärät ovat kasvussa. Valtuusto toivoo, että selvitetään lapsiperheiden perhetyössä työskentelevien kaupungin omien perhetyötä tekevien työntekijöiden (ent. kodinhoitajat) määrän riittävyys suhteessa kasvavaan tarpeeseen. Lumme Värmälän kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 26): Valtuusto toivoo, että selvitetään ikäihmisten kulttuuri-, liikunta- ja joukkoliikenteen alennuskäytäntöjen yhtenäistäminen. Lumme Värmälän kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 27): Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuuksia tarjota koulunkäyntiavustajille koulujen loma-aikana kouluavustajan työhön läheisesti liittyvää muuta työtä läheltä sitä koulua, jossa koulunkäyntiavustaja työskentelee, jotta lapsilla olisi mahdollisuus turvallisiin päiviin kesälomalla, kannustettaisiin kouluavustajia työssä kehittymiseen ja pitkäaikaisiin työsuhteisiin, vältyttäisiin palkattomalta jaksolta ja toimittaisiin hyvänä työnantajana. Hertell Värmälän kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 28): Valtuusto toivoo, että Espoo selvittää mahdollisuudet tehdä yhteistyötä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY kanssa. HESY huolehtii myös espoolaisista löytöeläimistä ja niistä eläimistä joista niiden omistajat eivät kykene esim. sairauden takia huolehtimaan.
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 13 / 28 Klar Värmälän kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 30): Valtuusto toivoo, että kaikki yli 65-vuotiaat espoolaiset saisivat maksutta kulkea Espoon sisäisillä linja-autoilla klo 10.00-13.00 välisenä aikana. Karimäki Värmälän kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 32): Valtuusto toivoo, että homekorjausten vauhdittamiseksi hankitaan siirtokelpoisia parakkeja koulujen väistötiloiksi, jotta lapset ja aikuiset saadaan nopeammin turvallisiin tiloihin. Savola Bymanin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: (nro: 34): Valtuusto toivoo, että valtuustoryhmien tukemiseen ajateltu 75 000 euroa käytetään 10 köyhän lapsiperheen tarpeisiin, 7 000 euroa summa on suurin piirtein perusturvan suuruinen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut muilta osin hyväksytyksi. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään muutosehdotuksista ja lisäyksistä numerointijärjestyksen mukaan, paitsi että muutosehdotukset nro 13 ja 31 yhdistetään ja käsitellään yhdessä, koska ne ovat samansisältöiset. Lisäksi puheenjohtaja totesi, että toivomukset jätetään pöydälle 10.12.2012 kokoukseen aiemmin tässä kokouksessa hyväksytyn käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Äänestys Värmälän lisäysehdotuksesta (1. / Pitkäaikaishoito) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Värmälän ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 46 äänellä 19 ääntä vastaan hylkäsi Värmälän ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Värmälän lisäysehdotuksesta (5. / Kotihoito) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Värmälän ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 14 / 28 Äänestyksessä valtuusto 46 äänellä 19 ääntä vastaan hylkäsi Värmälän ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Värmälän lisäysehdotuksesta (6. / Terveysasemapalvelut) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Värmälän ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 46 äänellä 19 ääntä vastaan hylkäsi Värmälän ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Uotilan muutosehdotuksesta (10. / Omaishoito) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Uotilan ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 46 äänellä 19 ääntä vastaan hylkäsi Uotilan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Uotilan muutosehdotuksesta (11. / Pitkäaikaissairaiden hoitopaikat) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Uotilan ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 46 äänellä 19 ääntä vastaan hylkäsi Uotilan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Uotilan muutosehdotuksesta (12. / Vanhusten kotihoidon tuki) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Uotilan ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 46 äänellä 19 ääntä vastaan hylkäsi Uotilan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Uotilan ja Huhdan samansisältöisistä, yhdistetyistä muutosehdotuksista kaupunginhallituksen ehdotusta vastaan (13 ja 31. / Poistetaan terveyskeskusmaksu) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 15 / 28 Uotilan ja Huhdan samansisältöisiä ehdotuksia äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 45 äänellä 20 ääntä vastaan hylkäsi Uotilan ja Huhdan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Uotilan lisäysehdotuksesta (14. / Lapsiperheiden avopalvelut) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Uotilan ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 45 äänellä 19 ääntä vastaan hylkäsi Uotilan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Savolan lisäysehdotuksesta (16. / Vanhusten ulkoiluttaminen) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Savolan ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 48 äänellä 13 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hylkäsi Savolan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Savolan lisäysehdotuksesta (17. / Päihdevalistus ) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Savolan ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 58 äänellä 5 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Savolan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Juvosen lisäysehdotuksesta (20. / Vanhusasiamies jne.) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Juvosen ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 46 äänellä 18 ääntä vastaan hylkäsi Juvosen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin muutosehdotuksesta (33./ Valtuustoryhmien tuen poistaminen) Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 16 / 28 Bymanin ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 56 äänellä 9 ääntä vastaan hylkäsi Bymanin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus on tullut hyväksytyksi, ja että kokouksessa tehdyt toivomukset jätetään hyväksytyn käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti pöydälle 10.12.2012 kokoukseen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Kokouksessa tehdyt toivomukset jätettiin hyväksytyn käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti yksimielisesti pöydälle valtuuston 12.12.2012 kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Vuoden 2013 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Raha-asia-aloitteet 3 Neuvottelusopimus 15.11.2012 4 Neuvottelutulos 5 Pöytäkirjamerkinnät 6 TA 2013-15 Tulos ja rahoituslaskelmat 7 Äänestyslistat 146 - Palvelukustannusten kehitys 2009-2013 valtuuston toivomus - Selvitys palveluverkon kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä Vuoden 2013 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus on laadittu valtuuston syyskuussa tekemän taloussuunnitelmakehyksen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi 10.9.2012 Espoo-strategian kaupungin yhteiset tulostavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman yksityiskohtaista valmistelua varten sekä vuosien 2013-2015 kehyksen tulos- ja rahoituslaskelmat sekä käyttötalousosan toimialoittaiset kokonaismenot ja -tulot. Yleiseen talouskehitykseen liittyy runsaasti epävarmuutta ja jopa suuremmankin kriisin uhka on kasvanut. Tulevan toimintavuoden aikana on varauduttava reagoimaan nopeasti, jos taloustilanne edelleen heikkenee. Kokonaistalouden näkymät Helsingin seudulla ja Espoossa Tuotanto kasvoi Helsingin seudulla vajaat 2 % ja koko maassa 2,7 % vuonna 2011. Viime vuoden jälkipuolen hidastuminen jatkui kuluvan vuoden alkupuolella: ennakkoarvioiden mukaan tuotanto kasvoi tammikesäkuussa Helsingin seudulla noin 1 % edellisvuodesta, samaa tahtia kuin koko maassa. Tuotannon taso ei ole saavuttanut vuoden 2008 tasoa
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 17 / 28 Helsingin seudulla eikä koko maassa. Helsingin seudun talouskehitys on kaksijakoista: teollisuuden liikevaihto väheni viime vuonna ja tämän vuoden alkupuolella tietoliikennealan ongelmien vuoksi, mutta rakentamisessa ja useimmilla palvelualoilla kasvu jatkui vahvana kuluvan vuoden puoliväliin asti. Euroopan talouskriisi ja USA:n talouden hidas toipuminen on lisännyt talouden epävarmuutta. Tuoreet talousennusteet (VM, ETLA, PT, PTT syyskuussa 2012) arvioivat Suomen bruttokansantuotteen muutokseksi - 0,5 1 % vuodelle 2012 sekä 1 2 % vuodelle 2013. Sekä teollisuuden että palvelualojen yritysten suhdannenäkymät heikkenivät viime kesän aikana. Helsingin seudun yritysten arviot suhdannenäkymistä eivät oleellisesti poikkea koko maan yritysten näkymistä. Voidaan arvioida, että Helsingin seudun kasvunäkymät vuodelle 2013 ovat samanlaiset kuin valtakunnallisesti. Helsingin seudulla työllisyys kasvoi vuodesta 2010 kuluvan vuoden alkuun asti. Työllisyys on kasvanut hieman nopeammin Helsingin seudulla kuin koko maassa vuoden 2009 taantuman jälkeen. Liike-elämän palveluiden ja muiden palvelualojen työllisyyden kasvu on kompensoinut tietoliikennealan työllisyyden supistumista. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä seudun työllisyys kuitenkin kääntyi laskuun. Lähitulevaisuuden työllisyyskehitys Helsingin seudulla riippuu yleisestä suhdannekehityksestä, mutta erityisesti pääkaupunkiseudun tietoliikennealan rakennemuutoksesta ja sen työllisyysvaikutuksista. Espoon elinkeinorakenteessa painottuvat koko seutuun verrattuna informaatioteknologia (tietoliikennevälineet, ohjelmisto- ja tietopalvelut), tekninen tukkukauppa, tutkimus- ja kehittämistoiminta, liike-elämän palvelut, lääkeaineiden valmistus sekä energia- ja polttoainealat. Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarvio ja -suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Tilakeskuksen ja taseyksiköiden toimintaja taloussuunnitelmat on sijoitettu suunnitelmaraportissa teknisen ja ympäristötoimen talousarvion yhteyteen ja muiden liikelaitosten toiminta- ja taloussuunnitelmat palveluliiketoimen toimialan yhteyteen. Kaupunki investoi lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Sen vuoksi taloussuunnitelman yleisperustelujen loppuun on lisätty kuvaus kaupungin ja sen konserniyhteisöjen suunnitteilla ja käynnissä olevista investoinneista ja niiden rahoituksesta sekä Espoo-konsernin taloudellisten vastuiden kehityksestä. Toiminnan ja talouden seurantaa tullaan myös laajentamaan koskemaan konsernikokonaisuutta. Talousarvion ja -suunnitelman liitteet sisältävät valtuuston talousarviota koskevat päätökset, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion noudattamista
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 18 / 28 koskevat ohjeet sekä peruskaupungin ja Tilakeskus-liikelaitoksen vuosien 2013 2017 hankekohtaisen investointiohjelman. Peruskaupungilla tarkoitetaan Espoon kaupunkia ilman liikelaitoksia ja muita erillisiä tase-yksiköitä. Siihen sisältyy yleishallinto, sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, tekninen ja ympäristötoimi sekä vuoden 2011 alussa aloittaneen palveluliiketoimen toimialan esikunta sekä nettobudjetoituina yksiköinä toimivat konsernipalvelujen osat. Peruskaupungin talousarvio sisältää ulkoisten menojen ja tulojen lisäksi kaupungin sisäiset menot ja tulot. Peruskaupungin tulos- ja rahoituslaskelmaosaan sisältyvät liikelaitosten perustamislainojen lyhennykset ja korot sekä peruspääoman tuotto. Liikelaitoksia ovat Tilakeskus-liikelaitos, Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos, Espoo Catering -liikelaitos, Espoo Logistiikka -liikelaitos, Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos sekä Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos. Vuoden 2013 alussa aloittavat uudet Espoo Talouspalvelut -liikelaitos sekä Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos. Useiden liikelaitosten perustaminen viime vuosina on vaikeuttanut toimialojen taloudellisten tunnuslukujen vertailtavuutta aiempiin vuosiin. Vuoden 2013 alussa kaikki sisäisten palvelujen kustannukset yleiskuluineen laskutetaan käyttäjiltä. Palveluliiketoimialan yksiköiden tuotteistusta, hinnoittelua ja laskutusta on valmisteltu lokakuulle 2012 saakka ja järjestelmän toimivuutta ei ole ehditty kaikilta osin testaamaan. Sen vuoksi laskutuksen osuvuutta arvioidaan tammi-maaliskuun toteutumatietojen perusteella ja huhtikuussa tehdään tarvittavat tarkistukset seuraavan toiminta- ja taloussuunnittelukierroksen valmistelun alkuvaiheessa. Myös Tilakeskuksen vuokranmääritys- ja laskutusperusteet tarkistetaan samassa aikataulussa. Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköille on tehty omat taloussuunnitelmat, joissa ko. alueiden investointeja ja niiden rahoittamista suunnitellaan erillään muusta kaupungista. Keskeinen peruste erillisyydelle on se, että hankkeita suunnitellaan, toteutetaan ja rahoitetaan alueen maanomistajien kanssa tehtävillä maankäyttö- ja kaavoitussopimuksilla ja että tulot ja menot kertyvät osittain eriaikaisesti. Tekninen toimiala toteuttaa valtaosan taseyksiköiden investoinneista. Koko kaupungilla tarkoitetaan edellä kuvatun peruskaupungin sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden sekä rahastojen muodostamaa kokonaisuutta. Liikelaitosten, taseyksiköiden ja rahastojen talousarviot ja taloussuunnitelmat investointiosineen käsitellään osana talousarviota ja - suunnitelmaa. Taloussuunnitelman ja -arvion seurannan yhteydessä talousarviovuoden aikana raportoidaan koko kaupungin talouden kehityksestä sekä erikseen toimialojen, liikelaitosten ja taseyksiköiden kehityksestä.
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 19 / 28 Talousarvion ja taloussuunnitelman talousperusteet Vuoden 2012 verorahoitusarvio osui varsin hyvin kohdalleen alkuperäisessä talousarviossa. Verotuloarvion toteutumisessa on pieni riski, mutta vastaavasti valtionosuusarvio ylittyy. Kaupungin käyttötalousmenojen kasvua kyettiin vahvalla ohjauksella hidastamaan merkittävästi vuosina 2009 ja 2010. Käyttötalousmenojen kasvu on kiihtynyt vuosien 2011 ja 2012 aikana. Vuoden 2011 toteumatiedot eivät anna oikeaa ja vertailukelpoista kuvaa menokehityksestä, sillä aiemmin suoraan investointimenoksi kirjatuista merkittävä osa kirjataan vuoden 2011 alusta lukien suositusten mukaisesti käyttötalouteen ja kohdistetaan hankkeille valmistus omaan käyttöön tilin kautta. Käsittelymuutos nosti käyttömenoja runsaat 2 prosenttiyksikköä. Kirjauskäytännön muutoksista johtuvien erojen poiston jälkeen on menojen kasvu edelleen selvästi nopeampaa kuin edellisinä vuosina. Vuoden 2012 talousarvioon jouduttiin tekemään valtuustossa merkittäviä lisäyksiä seuranta 1:n käsittelyn yhteydessä. Palvelutarpeiden jatkuvan kasvun vuoksi menokehystä on pidemmällä aikavälillä pakko kasvattaa jossain määrin. Syyskuun lopun tilanteessa tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin vuosikate ja tulos ovat noin 5 milj. euroa heikommat kuin alkuperäinen talousarvio. Vuosikatetta arvioidaan kertyvän noin 119 milj. euroa, mikä on 60 miljoonaa liian vähän terveen rahoitustasapainon näkökulmasta. Vuonna 2009 hyväksytyn tuottavuusohjelman pohjalta on jatkettu palvelujen järjestämiseen ja palveluverkon tavoitetilaan liittyvää suunnittelua sekä sisäisten tukipalvelujen uudelleenorganisointia. Tulevan valtuustokauden alussa on rahoituspohjaa ja -perusteita sekä palvelujen järjestämistapaa arvioitava perusteellisesti uudelleen, jotta palvelut voidaan järjestää ja rahoittaa kohtuullisella verotuksen tasolla. Taloussuunnitelma 2013 2015 Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty valtuuston 10.9.2012 tekemän päätöksen mukaisilla veroprosenteilla. Verorahoitusarvio tarkistettiin kokonaisuudessaan lokakuun alussa, kun vuoden 2011 verotuksesta ja valtion vuoden 2013 talousarvioon sisältyvistä veroperustemuutoksista saatiin lisätietoa. Verorahoituksen kokonaiskertymää pudotettiin kehyspäätöksestä noin 12 milj. euroa vuonna 2013, yli 27 milj. euroa vuonna 2014 ja 15 milj. euroa vuonna 2015. Taloussuunnitelmassa Espoon verotulojen arvioidaan kasvavan 2,1 prosenttia vuonna 2012 edellisen vuoden kertymään verrattuna. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän 1 302 milj. euroa, eli 3,6 prosenttia vuoden 2012 kertymää enemmän. Verotulojen kasvuarvio on sama kuin Suomen viiden suurimman kaupungin kasvuarvion keskiarvo. Verotuloarvion toteutumiseen sisältyy yleisen talouskehityksen perusteella keskimääräistä suurempi riski.
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 20 / 28 Talousarviovuoden 2013 käyttötalous on valmisteltu kokonaisuutena valtuuston syyskuussa hyväksymän kehyksen mukaisesti lukuun ottamatta sitä, että sivistystoimen määrärahoihin on tehty 6,1 milj. euron lisäys kaikille suunnitelmavuosille. Henkilöstö Kaupungin henkilöstön määrä oli noin 13 800 syyskuussa 2012. Alkusyksyn kasvua ennen henkilöstömäärä oli pienentynyt eikä kasvua ole viime vuosina ollut lainkaan siitäkään huolimatta, että kaupungin asukasmäärä on kasvanut vuosittain selvästi. Henkilöstömäärä kasvaa vuonna 2013 jonkin verran, vaikka taloudellisen tilanteen epävarmuuden vuoksi tuottavuuden nostamiseen kohdistuukin kasvavia paineita. Henkilöstömäärän lisäystarve johtuu kaupungin väestönkasvusta ja erityisesti vanhusväestön määrän kasvusta ja näistä johtuvista investoinneista. Uusia virkoja ja toimia tullaan esittämään hieman yli 190 ja ne kohdennetaan pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen peruspalveluihin. Osa uusista viroista ja toimista on määräaikaisesti hoidettujen tehtävien vakinaistamisia. Nykyisen henkilöstön osalta eläkkeelle jäävien määrän kasvu sekä muu henkilöstön lähtövaihtuvuus edellyttävät vaihtuvuuteen liittyvien osaamisriskien tunnistamista ja tarvittavan osaamisen saannin turvaamista sekä toimintatapojen ja prosessien jatkuvaa kehittämistä. Lisäksi oppilaitosyhteistyöllä, harjoittelupaikkojen tarjoamisella sekä nuorten kesätyöllistymisen tukemisella varmistetaan työvoiman tulevaa saamista. Työyhteisöjen monimuotoisuutta edesautetaan maahanmuuttajien työllistämisellä kaupungin tehtäviin. Vuokratyövoimaa käytetään pääasiassa äkillisiin sijaistarpeisiin sekä tietyillä ammattiryhmillä määräaikaisuuksien hoitamisessa. Espoolaisen johtamismallin kehittäminen jatkuu yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. Espoolaisen johtamisen kulmakivet määriteltiin vuonna 2012 ja vuoden 2013 aikana luodaan johtamisen arviointiin liittyvät mittarit sekä tehdään ensimmäinen johtajuuden kehittymiseen liittyvä mittaus. Henkilöstön työhyvinvointia mittaavan Kunta 10 -tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä alkuvuodesta. Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin toimintamenojen kasvu vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen verrattuna on noin 4,1 prosenttia talousarviovuonna 2013. Tavoitteena on, että kustannuskehitys hidastuu vuosina 2014 ja 2015, koska menojen kasvun pitää olla hitaampaa kuin tulojen kasvu, jotta kaupungin rahoitusasema voitaisiin nostaa kestävälle tasolle. Kaupungin palvelukäyttöön tulee lähivuosina uusia tytäryhtiöiden taseisiin rakennettavia palvelutiloja, jotka tulevat aiheuttamaan merkittäviä uusia käyttökustannuksia (Opinmäki, Espoon sairaala, elinkaarihankkeina peruskorjattavat koulut, Elä ja Asu -hankkeet). Myös niiden rahoituskustannukset ja niissä järjestettävät palvelut on kyettävä rahoittamaan.
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 21 / 28 Kaupungin harkintavalta lakisääteisten palvelujen maksuperusteiden osalta on varsin sidottua. Sosiaali- ja terveystoimen maksut ovat pääosin lähellä maksuasetuksen ylärajaa. Eräiden muiden maksujen osalta kaupungilla olisi potentiaalia kerätä nykyistä enemmän tuloja. Kaikkien niiden palvelujen, joissa se on mahdollista, perusteet tulee tarkistaa. Espoo joutuu lähivuosina arvioimaan uudelleen kaikki tuloperusteensa. Palvelujen järjestämis- ja tuotantotapaa on arvioitava koko ajan kriittisesti ja haettava systemaattisesti parempaa tuottavuutta. Kuntien palveluvelvoitteen keventämiseen ei tähän saakka ole ollut edellytyksiä, vaan se on enemminkin lisääntynyt koko 2000-luvun. Julkinen sektori tulee velkaantumaan lähivuosina edelleen ja palveluvelvoitteen keventäminen olisi saatava kestävyysvajeen yhtenä ratkaisukeinona vakavaan keskusteluun. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä 13,2 milj. euroa eli yli kaksinkertaiset vuoden 2012 tasoon verrattuna. Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2012 olemaan noin 16 milj. euroa ylijäämäinen. Talousarviovuoden 2013 tulos tulee olemaan arvion mukaan lähellä nollaa ja vuonna 2014 kaupungin tulos on painumassa 12 milj. euroa alijäämäiseksi. Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Taloussuunnitelman yleisperusteluissa on esitetty koko Espoo-konsernin investointisuunnitelmat ja niiden rahoitus, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrafakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja PKS-yhteisöjen taseisiin. Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella 2013-2017 on edellisvuosien tapaan mittava ja kaikkiaan historiallisen suuri. Konserni investoi kauden aikana yhteensä noin 2,5 mrd. eurolla. Vuonna 2013 investointitaso kasvaa voimakkaasti edellisvuodesta ja on kaikkiaan noin 500 milj. euroa. Suunnitelmakauden investointien rahoitusta on tarkasteltu kaupungin sekä niiden tytäryhtiöiden osalta, joiden investoinnit rahoitetaan 100 % lainoituksella. Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden sekä Finnoon ja Espoon keskustassa sijaitsevan Suviniityn kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamismenot tulevat katetuksi pääosin ko. alueiden maankäyttösopimuksilla ja tonttien myyntituloilla. Kaupungin ja tytäryhteisöjen vuoden 2013 investoinneista noin kolmannes rahoitetaan kaupungin tulorahoituksella. Kun vuosikate onnistutaan nostamaan vuosina 2016-2017 noin 180 milj. euron tasolle, tulorahoituksen osuus suunnitelmakaudella 2013-2017 on keskimäärin 50 %. Rahastoja puretaan investointien rahoitukseen 40 milj. euroa
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 22 / 28 vuosina 2013 ja 2014 sekä 30 milj. euroa vuonna 2015. Konsernin lainakanta kasvaa vuonna 2013 yhteensä 236 milj. eurolla ja koko suunnitelmakaudella 915 milj. euroa. Suunnitelmakauden lopulla konsernilla on lainaa 2,4 mrd. euroa, joka on 8 913 euroa asukasta kohden. Tulorahoituksen eli kaupungin vuosikatteen osuus investointien rahoitukseen on pitkällä tähtäimellä kestämättömän alhainen. Kaupungin vuosikatteen tulisi olla lähivuosina vähintään 180 milj. euroa, jotta tulorahoituksen osuus olisi riittävä ja velkaantuminen kohtuullista. Taloussuunnitelmaraportin lopussa olevassa investointiliitteessä on esitetty kaupungin, Tilakeskuksen sekä tytäryhtiöiden kautta toteutettavien merkittävien investointien ajoitukset. Liitteen lopussa on selvityskohdeluettelo, johon on merkitty sellaisia hankkeita, joiden tarkemmasta sisällöstä, sijoituspaikasta, ajoituksesta, toteutustavasta, kustannuksista tai rahoituksesta ei ole riittävästi tietoa, jotta ne voitaisiin sisällyttää investointiohjelmaan. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle 29.10.2012. Pöydällä olon aikana valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt kaupunginjohtajan ehdotusta talousarvioksi ja -suunnitelmaksi neljässä kokouksessa ja päätynyt 15.11.2011 liitteenä olevaan sopimukseen ja neuvottelutulokseen, jonka Kokoomuksen, Vihreiden, SFP:n, Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät allekirjoittivat. Neuvottelusopimukseen sisältyy 23 pöytäkirjamerkintää, joita neuvottelutoimikunta edellyttää seurattavan vuoden 2013 aikana. Kaupunginjohtaja esittää tehtäväksi taloussuunnitelmaehdotukseen neuvottelutuloksen mukaiset muutokset. Neuvottelumuutoksista johtuva lainanottotarpeen nettolisäys on suunnitelmakaudella vuosittain seuraava: TA 2013 TS 2014 TS 2015 4,335 milj.euroa 5,085 milj.euroa 7,085 milj.euroa Neuvottelutuloksen perusteella tarkistetut tulos- ja rahoituslaskelmat ovat liitteenä. Lainakannan kasvu vuodesta 2012 vuoden 2015 loppuun on 215 milj.euroa. Lainamäärä suunnitelmakauden lopussa on 374,3 milj.euroa eli 1 401 euroa / asukas. Taloussuunnitelma- ja talousarvioehdotuksesta on pyydetty henkilöstötoimikunnan lausunto. Henkilöstötoimikunta, jolle on informoitu taloussuunnitelman valmistelusta prosessin eri vaiheissa, on käsitellyt ehdotusta lausunnon antamista varten 7.11.20112 ja merkinnyt ehdotuksen tiedokseen. Esittelyaineistoon on lisätty liitteiksi neuvottelusopimus liitteineen (neuvottelutulos ja pöytäkirjamerkinnät) sekä päivitetyt tulos- ja rahoituslaskelmat.
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 23 / 28 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 29.10.2012 306 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on taloudellisesti edullisempaa kuin rahaston purku, 4 oikeuttaa Tilakeskus -liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2012 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat hankkeille vuonna 2012 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2013 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus jättää vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 26.11.2012. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunginhallitus:
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 24 / 28 Kaupunginhallitus 26.11.2012 338 Kaupunginhallitus jätti vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yksimielisesti pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 26.11.2012. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on taloudellisesti edullisempaa kuin rahaston purku, 4 oikeuttaa Tilakeskus -liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2012 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat hankkeille vuonna 2012 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2013 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Leppäkorpi Sistosen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Muutosesitys kohtaan 1: hyväksytään esitys sillä muutoksella, että terveyskeskusmaksu poistetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.
Valtuusto 05.12.2012 Sivu 25 / 28 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Leppäkorven muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 26 / 28 Muutoksenhakukielto KuntaL 91 ( 144-145) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 27 / 28 Kunnallisvalitusohje ( 146) Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 28 / 28 Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin: 029 56 42000 Telekopio: 029 56 42079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: 8.00 16.15 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.