Liite 3 Varautumissuunnitelma
Raportti TAVASE OY Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke Imeytys- ja merkkiainekokeen varautumissuunnitelma
VARAUTUMISSUUNNITELMA TAVASE OY Sivu 1 (9) Sisällysluettelo 1 MERKKIAINEKOKEEN KUVAUS 3 1.1 Kokeen toteutus 3 2 RISKIANALYYSI 4 2.1 Riskiarvio ja sen tulokset 4 2.2 Pohjaveden laadun lisäselvitykset 6 3 TOIMINTOJEN TURVAAMINEN 6 3.1 Järjestelmän toiminta 6 3.2 Merkkiaineen kulkeutumisen seuranta 6 3.3 Kriittiset materiaalit 6 3.4 Energia 7 3.5 Muiden toimijoiden toimintojen turvaaminen 7 3.5.1 Kinnalan vedenottamo 7 3.5.2 Yksityistalouksien vesihuolto 8 4 TEHTÄVÄT ERITYISTILANTEISSA 9 4.1 Päivystys ja varallaolojärjestelmä 9 4.2 Johtaminen 9 4.3 Viestintä 9 Liitteet Liite 1 Yleiskartta koealueesta Liite 2 Yleiskartta, Käytössä olevat yksityiset talousvesikaivot Jussi Ristimäki Pirkko Öhberg Pirkko Öhberg Alkuperäinen kopio Rev. Päiväys/Laatija Päiväys/Tarkastanut Päiväys/Hyväksynyt Huomautukset
VARAUTUMISSUUNNITELMA TAVASE OY Sivu 2 (9) YLEISTÄ Tavase Oy:n imeytys- ja merkkiainekokeen aikaisen varautumissuunnitelman tarkoituksena on pelkistetysti keinojen esittäminen tunnistettujen riskien ehkäisemiseksi ja niiden vaikutusten minimoimiseksi. Varautumissuunnitelma koostuu neljästä osasta: 1. Merkkiainekokeen kuvaus 2. Riskianalyysi 3. Toimintojen turvaaminen 4. Tehtävät erityistilanteissa Ensimmäisessä kokonaisuudessa on kuvattu yleisesti koejärjestelyn rakenne ja osat. Varautumissuunnitelman toinen osa sisältää riskien tunnistamisen, riskien todennäköisyyden ja seurausvaikutusten arvioinnin sekä varautumistoimenpiteiden määrittelyn. Kolmannessa osassa on kuvattu, miten eri toiminnot turvataan riskianalyysissa havaittujen riskien realisoituessa. Varautumissuunnitelman neljäs osa koostuu organisaatiojärjestelyjen ja henkilökunnan hallinnollisten tehtävien ja toimintojen kuvauksesta erityistilanteissa.
VARAUTUMISSUUNNITELMA TAVASE OY Sivu 3 (9) 1 MERKKIAINEKOKEEN KUVAUS 1.1 Kokeen toteutus Tavase Oy:n tutkimusalueella TA3 Pälkäne tullaan tekemään imeytys- ja merkkiainekoe vuosien 2009 ja 2010 aikana. Koe tehdään imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimussuunnitelman mukaisesti. Tätä koetta ja muita alueella tehtäviä tutkimuksia varten on laadittu tarkkailusuunnitelma (23.7.2008 rev. 27.3.2009 Pöyry Environment Oy), jonka Pirkanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 23.3.2009, (Dnro 1998V0008-119). Imeytys- ja merkkiainekokeen vedenottokaivoina ovat kaakkoisen kaivoalueen koekaivo K3 sekä koillisen alueen koekaivo K4 (Liite 1). Imeytys- ja merkkiainekokeessa kierrätetään pohjavesimuodostuman omaa vettä. Koekaivoilta rakennetaan siirtolinja imeytysalueelle 4. Luvan mukaisesti pumppaus- ja imeytyskoe aloitetaan enintään 4 000 m 3 /d vesimäärällä. Kokeen täysi pumppaus- ja imeytysvesimäärä on 6 000 7 000 m 3 /d. Imeytyskoe käynnistetään asteittain lisäämällä imeytettävää vesimäärää vähitellen. Kokeen kokonaiskesto on noin yhdeksän kuukautta. Merkkiaine lisätään pohjaveteen yhden päivän aikana 1,5-2 kuukauden kuluttua kokeen aloittamisesta. Merkkiaineena käytetään natriumjodidia (NaI), jota liuotetaan imeytyspaikalla imeytettävään veteen yhteensä noin 34 kg. Imeytys- ja merkkiainekokeen vaikutuksia tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tehdään ennen koetta, kokeen aikana ja kokeen jälkeen. Tarkkailuohjelman mukaisesti kokeen aikana tehdään seuraavia seurantoja ja mittauksia: pohjaveden pinnan mittaukset virtaamamittaukset pohjaveden laadun tarkkailu Kinnalan vedenottamo pohjaveden pinta veden laatu kasvillisuusseuranta painumaseuranta
VARAUTUMISSUUNNITELMA TAVASE OY Sivu 4 (9) 2 RISKIANALYYSI Merkkiainekokeiden tekemiseen liittyviä riskejä on kartoitettu systemaattisesti. Tavase Oy:n merkkiainekokeen riskienarviointi ja toimenpidesuunnitelma on laadittu olemassa olevaan raportoituun tietoon sekä riskienarviointi-istunnoissa esiin tulleisiin seikkoihin perustuen. 2.1 Riskiarvio ja sen tulokset Riskiarvion tulokset on käsitelty tässä kappaleessa. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 2.1) on esitetty riskit seurausvaikutusten mukaan jaoteltuna. Taulukosta nähdään, että seurausvaikutuksiltaan kriittisiä riskejä liittyy merkkiainekokeeseen hyvin vähän ja nämä riskit ovat pääosin ulkopuolisten tahojen tahallaan aiheuttamaa rakenteiden rikkomista. Suurin osa riskien seurausvaikutuksista on lieviä, niillä ei ole mainittavaa vaikutusta tai riskien tapahtumisen todennäköisyys on hyvin pieni. Taulukko 2.1 Seurausvaikutusten mukainen riskien ryhmittely Ryhmän kuvaus Seuraukset kriittiset tai vakavat ja tapahtuu keskimäärin viikoittain tai kerran kuukaudessa Seuraukset kriittiset ja tapahtuu keskimäärin kerran vuodessa Seuraukset vakavat ja tapahtuu keskimäärin kerran vuodessa Seuraukset kriittiset ja tapahtuu kerran 3 vuodessa tai harvemmin Ryhmään kuuluvat riskit Ilkivalta, mielenosoitus: rakenteiden rikkominen Terrorismi, sabotaasi: rakenteiden rikkominen Rankkasateet Ukkonen Kova pakkanen Mittaus- ja ohjausjärjestelmän vika Henkilöresurssien puute Ilkivalta, mielenosoitus: veden lievä pilaaminen Terrorismi, sabotaasi: veden pilaaminen Metsäpalo Pilaantuneen pohjaveden pääsy alueelle
VARAUTUMISSUUNNITELMA TAVASE OY Sivu 5 (9) Seuraukset vakavat ja tapahtuu kerran 3 vuodessa tai harvemmin Seuraukset lieviä Hydraulinen murtuma Teollisuuslaitosten tynnyreiden, konttien tai säiliöiden tyhjentäminen maastoon tai muu ympäristöluvan kieltämä toiminta Öljysäiliövuoto teollisuusalueella Teollisuusalueen tulipalon sammutusvedet Säiliöauto-onnettomuus (haitallinen aine) vedenottoalueella Maatalouden poikkeukselliset päästöt Asukkaiden öljysäiliöiden vuodot, ns. farmarisäiliöt Kankaanmaan teollisuusalueelle häiriötilanne, onnettomuus, tulipalo Tieliikenneonnettomuus Imeytettävän veden saanti estyy pitkäaikaisesti (yli 14 vrk) Sähkökatko (yli 2 vrk) talvella Kriittisten varaosien ja -laitteiden puute Talojen painuminen Merkkiaineen kulkeutuminen Kinnalan vedenottamolle Merkkiaineen annostusvirhe Hankkeen vastustus, valitukset Imeytyskentän venttiilien luvaton säätäminen Kuivuus Viemärilinjan vuoto Jätevesipumppaamon ylivuoto Jätteiden luvaton sijoittaminen alueelle Viemärilinjan putkirikko Moottorikelkan ja mönkijöiden aiheuttamat onnettomuudet (bensa- ja öljyvuodot) Suunnitteluvirhe Toimitusvirhe Käyttövirhe Huonosti toimiva yhteistyö viranomaisten kanssa Vesitaseen käyttövirhe (imeytetään/pumpataan) liikaa Lentokoneonnettomuus Materiaalivirhe Pohjavesikaivon toimintahäiriö mm. siivilöiden tukkeutuminen Pumpun vikaantuminen/rikkoutuminen Sähkökatko (yli 2 vrk) kesällä Kaivojen kuivuminen Riskit maa- ja metsätaloudelle Imagoriski Kasvillisuuden muutos Pitkäkestoinen, rankka lumisade Häiriöt motoristeille (mönkijä- ja moottorikelkkailijat) Muutokset Keiniänrannan Natura-alueella
2.2 Pohjaveden laadun lisäselvitykset VARAUTUMISSUUNNITELMA TAVASE OY Sivu 6 (9) Imeytys- ja merkkiainekokeiden ennakkotarkkailun yhteydessä tutkimusalueella on todettu olevan lievästi pilaantunutta pohjavettä. Asiasta on tehty ilmoitus Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Asian jatkoselvitykset ovat parhaillaan käynnissä ja niistä laaditaan erillinen raportti. 3 TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Merkkiainekokeen toiminnot turvataan toteuttamalla riskianalyysissä esille tulleet riskien ennakointi, varautumis- sekä korjaus- ja torjuntatoimenpiteet, jotka on esitetty riskiarvioon kuuluvassa toimenpidesuunnitelmassa. Seuraavissa kappaleissa on esitelty keskeisiä toimenpidesuunnitelman kohtia. 3.1 Järjestelmän toiminta Imeytys- ja merkkiainekokeen aikana järjestelmää seurataan automaatiojärjestelmän kautta Tampereen veden Ruskon vesilaitoksen valvomosta sekä paikan päällä säännöllisesti tehtävin katselmuksin. Mikäli häiriö havaitaan valvomosta, lähdetään tilanne tarkastamaan paikan päälle. Mikäli koealueella havaitaan merkkejä ilkivallasta, havainnot kirjataan ylös ja valokuvataan, jonka jälkeen asiasta tehdään ilmoitus Tavase Oy:n toimitusjohtajalle sekä seurantaryhmälle. Tavase Oy päättää jatkotoimenpiteistä ja ilmoituksesta viranomaisille. 3.2 Merkkiaineen kulkeutumisen seuranta Vesinäytteiden ottamisesta ja analysoinnista vastaa Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys. NaI-analyysit tekee Geosigma Ab. Näytteiden tulokset toimitetaan Tavase Oy:lle, Pöyry Environment Oy:lle sekä FCG Planekolle. Tuloksia käydään läpi säännöllisesti pidettävissä seurantakokouksissa, joissa päätetään myös mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Tulosten perusteella laaditaan lausunto, joka toimitetaan Pirkanmaan Ympäristökeskukselle sekä Pälkäneen kunnalle. 3.3 Kriittiset materiaalit Kaivojen toimintaa on turvattu mm. sähköteknisin suojauksin sekä selvittämällä varapumppujen saatavuutta ja toimitusaikaa eri pumpputoimittajalta. Ukkosen aiheuttamia vaurioita varten on tiedonsiirtolaitteille asennettu ukkossuojat. Mahdollisten häiriöiden sattuessa vika selvitetään ja korjataan automaatiourakoitsijan avulla. Mahdollisesti pikaisesti tarvittavia putkitarvikkeita hankitaan esim. Tampereen Veden kautta, koska sillä on olemassa oma varasto yleisimmille tarvikkeille.
3.4 Energia VARAUTUMISSUUNNITELMA TAVASE OY Sivu 7 (9) Sähkönjakelijan toimitushäiriöihin tai niiden kestoon ei Tavase voi vaikuttaa. Varavoimakoneiden hankinnan ei katsota olevan tarpeen, mutta niiden saatavuus vuokralle selvitetään. Ukkosen tai muiden voimakkaiden sääilmiöiden vaikutuksia pyritään ennakoimaan hyödyntämällä Tampereen Veden käyttämää sääpalvelua. 3.5 Muiden toimijoiden toimintojen turvaaminen 3.5.1 Kinnalan vedenottamo Merkkiaineen kulkeutumista pohjavedessä seurataan erillisen ohjelman mukaisesti. Mikäli merkkiainetta alkaa kulkeutua kohti Kinnalan ottamoa, aloitetaan tarvittaessa suojapumppaus pohjavesiputkista merkkiaineen edelleen kulkeutumisen estämiseksi. Mikäli merkkiainetta kulkeutuu Kinnalan vedenottamon kaivoille niin paljon, että vedenottamoa ei voida enää käyttää talousvetenä, ryhdytään erityistoimenpiteisiin. Tilanne on erittäin epätodennäköinen. Talousveden laatuvaatimukset ja suositukset on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksessa 461/2000. Natriumjodidille ei ole virallisesti määriteltyä juomaveden enimmäisrajaa. Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) 12.3.2009 Pirkanmaan ympäristökeskukselle antamassa lausunnossa todetaan, että haju- ja makukynnys on juomavedessä 147-240 µg/l (WHO 2000). Pälkäneen kunnan vesijohtoverkostoa ei ole yhdistetty naapurikuntien verkostoihin, joten vettä ei voida johtaa Pälkäneelle naapurikunnista. Tarvittaessa Kinnalan vedenottamon alavesisäiliö tyhjennetään ja sinne tuodaan säiliöautoilla STM:n laatuvaatimukset ja -suositukset täyttävää vettä. Vesi ajetaan vedenottamon 200 m 3 alavesisäiliöön, josta se pumpataan olemassa olevilla pumpuilla vesitorniin (700 m 3 ) ja sieltä edelleen kunnan verkostoon. Lyhyt katkos vedenotossa ei ole kriittinen suurehkon ylävesisäiliön takia (mikäli veden pinta ylävesisäiliössä pidetään normaalitilanteessa ylhäällä). Vesitorniin pumpataan vettä myös Harhalan vedenottamolta, josta on otettu vettä keskimäärin noin 60 m 3 /vrk. Vettä voidaan tarvittaessa kuitenkin ottaa 250 m 3 /vrk. Varsinaista vedenottolupaa ei Harhalan ottamolla ole. Ottamolta on koepumpattu enimmillään hetkellisesti 700 m 3 /vrk. Harhalan ottamolla on 90 m 3 alavesisäiliö ja vesi käsitellään kalkkikivisuodatuksella ennen veden pumppausta verkostoon. Mikäli merkkiainetta kulkeutuisi Kinnalan ottamolle niin paljon, että ottamon vettä ei voitaisi käyttää, joudutaan Kinnalan ottamolle ajamaan vettä noin 700 m 3 /vrk. Tämä vastaa noin 70 90 säiliöauton ajokertaa vuorokaudessa, mikäli peräkärryä ei ole käytettävissä. Vedenajoa varten hankitaan riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa kuljetuskalustoa. Tarvittaessa vedenottamolle johtavaa tietä vahvistetaan. Vedenkuljetusyrittäjiä, kalustoa ja sen saatavuutta on kartoitettu ennen kokeen aloitusta. Mikäli vedenajoon joudutaan turvautumaan, haetaan vesi lähtökohtaisesti Kangasalasta Raikun vedenottamolta. Muita mahdollisia vedenottopisteitä on Valkeakoskella ja Tampereella.
3.5.2 Yksityistalouksien vesihuolto VARAUTUMISSUUNNITELMA TAVASE OY Sivu 8 (9) Merkkiainekokeen vaikutusalueen juomavesikäytössä olevat kaivot on kartoitettu ja omistajien yhteystiedot kerätty. Kaivoja on yhteensä 20 kappaletta, joukossa on sekä pora- että rengaskaivoja. Mukana on kaksi karjatilaa. Yleiskartta, jossa on esitetty oman talousvesikaivon varassa olevat tilat, on liitteenä 2. Juomavesikäytössä olevien yksityiskaivojen omistajia tiedotetaan hankkeesta ennen kokeen alkamista. Tiedotteessa kerrotaan miten toimia, mikäli vesi kaivosta loppuu tai sen laatu merkittävästi heikkenee. Tiedotteessa annetaan puhelinnumero, johon voi ongelmatilanteissa soittaa. Jos kaivoveden loppumisesta tai laatumuutoksista tulee ilmoitus, kirjataan tapahtuma kellonaikoineen ja ilmoittajan yhteystietoineen ylös. Veden laatumuutos pitää varmistaa ennen väliaikaisjärjestelyn rakentamista joko näytteenotolla tai aistinvaraisesti. Havainnoista paikan päällä ja vesinäytteen otosta vastaa lähtökohtaisesti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Päätöksen jatkotoimenpiteistä tekee Tavase Oy. Mikäli yksityistalouksien ainoana talousvesilähteenä toimivien talousvesikaivojen vesi merkkiainekokeesta johtuen loppuu tai laatu heikkenee niin paljon, ettei vesi enää täytä STM:n talousvedelle asettamia laatuvaatimuksia, asennetaan kiinteistölle väliaikaisjärjestelmä. Vertailukohtana käytetään ennen koetta otettuja vertailunäytteitä. Kaivon omistajaa informoidaan, mikäli kaivon veden jodidipitoisuus ylittää 70 µg/l. Veden toimitustarpeesta sovitaan kaivon omistajan kanssa, jos pitoisuus ylittää 120 µg/l. Väliaikaisjärjestelmä koostuu vesisäiliöistä, pumpusta sekä liitosputkista. Pumppu on ns. vesiautomaatti, joka sisältää myös käynninohjauslaitteet verkostopaineen ylläpitämiseksi. Mahdollisen häiriön aikana Tavase Oy järjestää yksityistalouksien vesihuollon häiriön keston ajan ajamalla vettä vesisäiliöihin, joista vesi pumpataan kiinteistöjen omiin järjestelmiin. Koska väliaikaisjärjestelyn rakentaminen käyttökuntoon voi kestää noin vuorokauden, voidaan ensitoimenpiteinä viedä paikalle 1-2 yhden kuutiometrin täytettyjä vesikontteja, joista kiinteistön omistaja voi ottaa vettä käyttöönsä. Kaivojen vedenlaadun ja määrän palattua sellaiseksi, että niitä voidaan jälleen käyttää talousvesikaivoina, puretaan väliaikaisjärjestely pois. Pohjavesitilannetta merkkiainekokeen vaikutusalueella seurataan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusta saadaan ennakkotietoa tilapäisjärjestelyiden tarpeesta.
VARAUTUMISSUUNNITELMA TAVASE OY Sivu 9 (9) 4 TEHTÄVÄT ERITYISTILANTEISSA 4.1 Päivystys ja varallaolojärjestelmä Virka-ajan ulkopuolella merkkiainekokeen päivystys hoidetaan Tampereen Veden ympärivuorokautisen päivystysnumeron kautta. Muuna aikana soitot ohjataan projektia varten hankittavaan puhelimeen. 4.2 Johtaminen Merkkiainekokeen johdosta vastaa Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela. Kenttätöiden valvojana toimii Matti Mäkinen, Air-Ix Teollisuus Oy:stä. 4.3 Viestintä Imeytyskokeen aloittamisesta tiedotetaan kirjallisesti Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnalle sekä imeytys- ja merkkiainekokeen arvioidun vaikutusalueen asukkaille, maanomistajille ja haltijoille. Muille kuntalaisille tiedotetaan yleisesti paikallislehdessä. Lisäksi pidetään tiedotustilaisuus. Seurannassa olevien yksityisten kaivojen ja painumaseurannassa mukana olevien kiinteistöjen omistajille toimitetaan mittaustietoja tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kokeen aikana kerran kuukaudessa ja kokeen sekä tarkkailun päätyttyä laaditaan raportit tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kinnalan vedenottamolta otettavien näytteiden tulokset toimitetaan Pälkäneen kunnan terveysviranomaiselle. Tarkkailussa ilmenevistä poikkeavista tuloksista ilmoitetaan välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnalle. Poikkeavia tuloksia ovat pohjaveden merkittävästi arvioidusta poikkeava tai haitallinen virtaaminen tai pinnan nousu, jodidin korkea pitoisuusarvo pohjavedessä tai kaivossa, rakennuksen painuminen tai muu ennalta arvaamaton muutos tarkkailuun kuuluvalla havaintokohteella. Yksityiskaivojen tuloksista ilmoitetaan kaivon omistajalle ja terveysviranomaiselle, mikäli tulokset ylittävät sosiaali- ja terveysministeriön asettamat talousveden laatuvaatimukset tai jodidipitoisuus ylittää 70µg/l. Painumaseurannassa havaitusta rakennuksen painumasta ilmoitetaan kiinteistön omistajalle. Yleisölle tarkoitetut raportit löytyvät Tavase Oy:n nettisivuilta, joita päivitetään kuukausittain. Raporteissa esitetään keskeiset tulokset ainakin pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun muutoksista, virtaamamittauksista ja painumaseurannasta.
Liite 1 Yleiskartta koealueesta
Vedenottamo Kinnalan vedenottamo Perälä Raatolukko Kangas-Seppälä Äijänkiuas Iso-Seppälä Koulu Pelto-Seppälä Moisio Mäntytöyry Urh. Kaski-Sipilä imeytysalue 4 Pietilä Ampumarata Takala Ahtiainen 140 Kuparinen Kirstinmäki Kankaanmaa Eerola Kukko Tausti TUTKIMUSALUE 3 Mäkimies Tuomaala Väipiälä Mäki-Laurila Mällinoja Vanhainkoti koekaivot Välikangas Mänty Niittymaa Mälkilä Taimitarha 100 Syrjänharju Vesitorni B Kivelä Raatikka Sipilä Metsäpirtti Tervamäki Keiniänranta Syrjänalusta 100 Ainiala Salinmäki 3 Museo 100 Pajula Hietikko Välipelto Mallasvesi 6 Mallasranta Sokka Koivuniemi (c) Karttakone/Maanmittauslaitos 2008 Hämeen tutkimusasema 0 250 500 750 1 000 m pohjavesialueen raja Tavase Oy Varautumissuunnitelma Kartta 1. Yleiskartta pohjaveden muodostumisalueen raja Keiniänrannan Natura-alue vedenottamo koekaivo imeytysalue 4 er
Liite 2 Käytössä olevat yksityiset talousvesikaivot
Tilat, joiden kaivo Rissa on P22 juomavesikäytössä. 0 14 Kuusela 120 P25 Kangas-Seppälä Vedenottamo Ellola Askola 635-401-8-30 635-421-4-6 Koulu 635-421-1-29 Moisio Hemilä Niittylä 635-415-1-81 Aatila P35 Peltola Pelto-Seppälä 635-401-22-2 Ampumarata P19 140 635-435-1-87 Eerola P8 Tuomaala 635-421-5-27 Välikangas 635-421-5-29 0 12 635-421-4-1 Kivelä Kämppi Metsäpirtti Sipilä Tervamäki Mälkilä P31 P28 P6 P30 100 P5 P2 P4 P29 P27 Raatikka P113 P112 Syrjänalusta Pajula 3 635-421-3-67 Hietikko Välipelto 635-422-1-3 Sokka PÄLKÄNE 3 0 250 Anttila-Perttula Pappila P106 Tiililä Karhunkallio 500 1 000 m Väinölä B L.as. Rohola K.talo Urh. P108 Kirkko P109 Koulu 90 Uotila (c) Karttakone/Maanmittauslaitos 2009 Onkkaala Rantala Ali-Mustala P111 Hämeen tutkimusasema 10 Rauniokirkko P107 Koivuniemi Katajamäki Paavola B Vesitorni P101 P3 P32 Salinmäki Kuuliala 6 0 10 Kallio Museo Savola Kulmala Vanhainkoti Mällinoja Ainiala Heikkilä 635-401-16-34 Väipiälä 319 635-435-1-15 P7 Mäki-Laurila Niittymaa Mänty 100 Mäkimies 635-415-1-45 635-435-1-5 P9 Teerimäki Hannukka Turva P11 P10 Myttäälä Ahtiainen P34 P1 Tausti P12 Pajuluodot Kuparinen Kankaanmaa Kukko 120 Laurila Taka-Vaijala Hylli 635-401-8-11 Kirstinmäki P13 Keljanmäki Ylinen Epaala Pietilä Niitty-Ainiala Lautaa Kämppi 635-401-8-43 Takala 635-401-8-61 Mäntytöyry Urh. P33 Kaski-Sipilä Mäki-Uotila 6 Uusi-Mälkilä Kylä-Uotila Iso-Seppälä Perälä 6 P26 Rohola Tapiola Susi-Seppälä Metsola Koivuranta 90 Vähäkangas Isokangas P14 Koivula Suppa Karumäki 10 0 P20P21 Niittylä 100 P36 Lava Koulu Kostianvirta Hyppärit