Esipolvet henkilölle Antti Tamminen

Esipolvet henkilölle Antti Tamminen Seppo Tamminen Hämeenlinna

Sisällysluettelo. Antti..... Tammisen......... esipolvet.................................................................................... 1... Ensimmäinen............. sukupolvi.................................................................................... 1... Toinen....... sukupolvi.......................................................................................... 5... Kolmas........ sukupolvi......................................................................................... 8... Neljäs...... sukupolvi.......................................................................................... 11.... Viides....... sukupolvi......................................................................................... 15.... Kuudes........ sukupolvi........................................................................................ 21.... Seitsemäs......... sukupolvi....................................................................................... 31.... Kahdeksas.......... sukupolvi...................................................................................... 39.... Yhdeksäs......... sukupolvi....................................................................................... 43.... Kymmenes........... sukupolvi..................................................................................... 45.... 11..... sukupolvi............................................................................................ 47... Nimihakemisto................................................................................................. 48..

Ensimmäinen sukupolvi 1. Antti Kustaa Tamminen [6], jonka vanhemmat olivat Juho Vilhelmi Tuomaanpoika Hätälä ent. Kypärävuori [21] ja Eeva Maria Aabrahamintytär (Tamminen) [22], syntynyt 29.11.1880 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu 1.12.1880 Sysmä, Karilanmaa, kuollut 19.1.1953 Asikkala kk, Kaunisto, 72-vuotiaana ja haudattu 1.2.1953 Asikkala kk. Hänen kuolinsyynsä oli Sydänkohtaus (infarkti). Yleismuistio: Antti Kustaa Juhonpoika Tamminen, alkujaan kirkonkirjoissa: Anders Gustaf Johansson, syntyi Sysmän Karilanmaalla 29.11.1880 Nuuttilan Kypärävuoren talollisen ja sittemmin torpparin Wille tai Wilhelmi Tuomaanpoika Kypärävuoren ja Eeva Maria Abrahamintyttären perheeseen. Antin kastetilaisuudessa 1.12.1880 kummeina olivat torppari Johan Gustaf Sysmälin ja vaimonsa Eva Maria Adamsdotter sekä torpparinpoika Alfred Sysmälin ja piika Anna Lisa Olofsdotter, kaikki Karilanmaan Ala-Nuuttilan Suojärveltä. Antti eli lapsuutensa ja nuoruutensa Sysmän Karilanmaan Kypärässä (Kypärävuorella) joka oli Ala-Nuuttilan tilan torppia, aiemmin Ylä-Nuuttilan jaossa syntynyt tila, eli äitinsä äidin suvun kotitilalla. Antti oli ottanut sukunimekseen Tamminen aivan 1800-luvun lopulla. Samoin menettelivät hänen veljensä. Tiedot sukunimen alkuperästä ovat kovin hatarat. Yleisestihän oli Hämeessä tapana tuolloin ottaa sukunimi sen talon (tai mökin/ torpan) mukaan missä asui. Kypärä tai Kypärävuori ei ilmeisesti kelvannut Antille ja hänen veljilleen sukunimeksi. Tiettävästi Antin vanhin veli Atle oli jo käyttänyt sukunimenä Tamminen, kutsunnassa Tsaarin armeijaan n. v. 1893-1894 tienoilta alkaen. Antti muutti 19 v. ikäisenä Sysmästä 31.10.1899 Asikkalaan, merkintä Sysmän kirkonkirjoissa (mtk n:o 92/1899): Torpparinpoika Antti Kustaa Juhonpoika Tamminen Karilanmaan Kypärävuoresta muuttanut Asikkalaan. Muuttoilmoituksen tekijäksi mainittiin; isä. Asikkalan kirkonkirjoissa muuttomerkintä on puolestaan: mtk n:o 84 ja kirjauspvm. 30.11.1899. Antti tuli aluksi Kalkkisten Pörskälään, Kuistilan tilalle, jossa hän toimi renkinä ja tutustui siellä piiaksi Kuistilaan v. 1900 tulleeseen Iida Sofia Juhontytär Lindroosiin. Heidät vihittiin 6.10.1901 Kalkkisissa, jonka jälkeen Antti ja Iida (sekä Idan kaksi au -tytärtä) muuttivat 23.10.1901 Kärkölän Lappilaan, Anttilan Jussilaan, jossa Antti mainittiin muonamieheksi ja jossa Väinö syntyi 19.4.1902. Vuoden päivät perhe vietti Kärkölässä, josta palattiin taas 27.10.1902 Asikkalan Urajärvelle: Muuttokirjaus n:o 60/1902, muonamies Antti Kustaa Juhonpoika Tamminen & perhe muuttaneet Urajärven Ala-Kärsälään, jossa Antti työskenteli renkinä. Parin vuoden päästä Antti muutti Urajärveltä rengiksi Kurhilan Peurulaan, jossa Uuno syntyi 26.5.1904. Kurhilasta Antin perhe muutti jälleen n. 2 v. jälkeen 27.10.1906 Sysmän Karilanmaalle. Impi syntyi Sysmän Karilanmaalla 10.4.1907. Antti toimi Karilanmaan Yskelän kartanossa hevosten hoitajana. Mainittakoon että Yskelän navetassa oli tuolloin jopa 200 lehmää ja tallissa 62 hevosta. Karilanmaalla perhe asusteli n. 7 v. ajan, kunnes v. 1913 he palasivat takaisin Asikkalaan; muuttokirjalla n:o 98 Sysmästä pvm:llä 20.10.1913 ja Asikkalan kirkonkirjoihin muuttokirjaus (n:o 97/ 1913) tehtiin 27.11.1913. Paluu tapahtui taas Urajärvelle, jossa Antti toimi renkinä Kirilässä. Lauri syntyi Urajärvellä 11.1.1914, mutta kuoli n. 1 v. ikäisenä 22.2.1915. Tämän jälkeen v. 1915 Antin perhe muutti Asikkalan kirkolle Lusilan/Peltolan tilan mökkiin kirkonkylän peltoaukealle. Sieltä perhe muutti v. 1921 alussa kansakoulun eteläpuolelle Kauniston mökkiin, joka kuului Ison Laukkalan rustitilan maihin, oli ollut Ison Laukkalan mäkitupana (N:o 7 Iso-Laukkala, omistajana Oskar Suntiala**), kts. valokuva, rek. n:o 7/29. Antti osti mökin 24.12.1920 kirjatulla kauppakirjalla 1500 mk hinnasta mökkiä aiemmin hallinneelta maan vuokraajalta S. Saariselta? (kauppakirjassa nimi epäselvä). Antti lunasti Kauniston ostamalla tilan 600 mk hinnasta 5.6.1926 Adolf ja Aino Toivoselta. Antti kun ei osanut kirjoittaa, niin nimismies allekirjoitti kauppakirjan Antin puolesta, Antti osasi lukea, mutta ei kirjoittaa. Kauniston omistivat ennen Anttia Vähä-Äiniön Yttölän rustitilallinen Adolf Toivonen (& vmo Aino). Adolf oli siihen aikaan arvostettu kunnallispoliitikko ja Martti Suntela oli hänen vävynsä! **). Ison Laukkalan tila oli aiemmin liitetty kaupassa Vähä-Äiniön Yttölän kartanon tiluksiin ja Oskar Suntiala oli taas ostanut tilan Adolf Toivoselta, mutta Kaunisto oli jäänyt kaupassa Toivosille. Tässä Kauniston mökissä itsellinen Antti Kustaa Juhonpoika Tamminen asui kuolemaansa 19.1.1953 asti. Antti oli kuollessaan 72 vuoden ikäinen. Antti oli luomassa lunta, eli lapioimassa lunta mökin seinustalle pakkasen torjumiseksi. Ilmeisesti sydän petti Antilla kesken lumitöiden, Antti löytyi hankeen tuupertuneena mökin seinustalta. Antilla oli ollut ilmeisesti jo aiemminkin useita eriasteisia sydänkohtauksia. Antti oli vielä samana aamuna suunnitellut lähtevänsä Vesijärvelle pilkille, eli kävellen runsaan 4 km matkan harjun yli Hillilään Vesijärven jäälle. Antti joutui kansalaissodan aikana ikäänkuin väkisin punaisten puolelle, koska Asikkala oli joutunut punaisten hallintaan ja koska Antilla oli hevonen ja tarvittiin kuljetus- ja huoltotehtäviin väkeä hevosineen. Tiettävästi Antti ei joutunut kuitenkaan aseellisesti taistelemaan, mutta toki hän joutui kokemaan sisällissodan kauheudet. Antin veljetkin olivat eri puolilla rintamaa, mm. vanhin veli Atle taisteli valkoisten joukoissa, kun taas nuorin veli Tuomas taisteli punaisten joukoissa ja molemmat myös saivat surmansa. Punaisten ja valkoisten rintamalinjat jakoivat Asikkalan ja Sysmän eri puolille; Asikkala oli joutunut siis punaisten hallintaan kun taas Sysmää hallitsi valkoisten joukot. Antti kuitenkin karkasi sodan myöhemmässä vaiheessa punaisten joukoista. Antti kuljetti karatessaan viljakuormaa hevosellaan ja toi sen valkoisten puolelle. Antti joutui valkoisten puolella sitten vangituksi ja vankileirille Lahden Felmannin "pellolle" ja sieltä Hennalan vankileirille sekä ammuttavien listoille, mutta Kyösti Peltola (maanviljelijä Asikkalan kirkolta) oli sanonut että

tuota miestä ei ainakaan ammuta, ja niin Antti pelastui. Kun sodan jälkeen Anianpellon taisteluissa kaatuneita punaisia oli haudattu hätäisesti Vääksyn harjun kupeeseen, niin Antti joutui kaivamaan ruumiita sitten esiin ja kuljettamaan niitä hevosella kirkonkylän hautausmaalle siunattuun maahan. Vainajissa oli lukuisia Antille tuttuja miehiä, joten opettaja Töyryläkin oli ihmetellyt miten Antti selviää tuollaisesta ilman traumoja ja miten hän pystyy nukkumaan. Antti oli vain todennut; "molemmilla puolilla uhrit olivat kaatuneet vakaumuksensa puolesta, ei sitä kannata murehtia". Antti teki paljon metsätöitä ja ajoi puita hevosen kanssa. Kovassakin pakkasessa Antti teki tukkihommia villasormikkaissa sormenpäät paljaina. Antti työskenteli renkinä Eino Hakalan tilalla Isossa Laukkalassa, jonka Eino oli vuokrannut Oskari Suntialalta. Antti työskenteli myös Päijänteellä proomumiehenä ja Wellamo-laivassa täkkimiehenä, eli kansimiehenä. Kun poikansa Uunon surma 3.2.1932 kantautui naapurin kautta Antin ja Idan tietoon, niin Antti matkusti välittömästi seuraavalla linja-autolla Lahteen, kun sillä hetkellä ei ollut edes käteistä rahaa, niin Antti joutui lainaamaan Pohjosen kaupasta linja-autorahat, jotta pääsi poikansa tappotilannetta selvittämään. Antti palasi sitten Lahdesta mukanaan Uunon veriset vaatteet, jotta leskeksi jääneen Aunen ei tarvitsisi niitä katsella, kun poliisit luovuttivat omaisille Uunolta riisuttuja vaatteita ja varusteita. Antin mieluinen harrastus oli kalastus. Antti nähtiin toistuvasti kalassa Päijänteellä, eräs syvännekin nimettiin "Papan haudaksi" Antti-papan mukaisesti, eli Antin mielikalastuspaikan perusteella. Antti sai Lauri Rapalalta henkilökohtaisena lahjana vaapun, jonka Lauri Rapala oli veistellyt käsin ennen kuin uistimien teollinen tuotanto alkoi. Olihan Antin serkku Hilma Leppänen Lauri Rapalan puolison Elma Rapalan äiti. Antti matkusti mieluusti Lahteen markkinoille ja torille tekemään kauppoja, mm. kellokaupoistaan hänet tunnettiin yleisesti. Antille suoritettiin Lahdessa mittava vatsaleikkaus, jossa hänen vatsastaan "poistettiin puolet", ruokatorvea siirrettiin ja suolistoa pätkittiin. Leikkaavana lääkärinä oli tunnettu kirurgi Robert von Bonsdorff, joka oli tunnettu vähäosaisten puolesta puhujana sekä suorasukaisista puheistaan. Mm. kerrotaan että kun erään kerran kenkätehtailija Nuopposen rouva tuli Bonsdorffin vastaanotolle, niin keskustelujen yhteydessä Bonsdorff hieman ärähti rouvalle, jolloin rouva tokaisi; "ettekö te tunne minua, minä olen kenkätehtailija Nuopposen rouva", johon Bonsdorff ärtyneenä tokaisi; "mistä hemmetistä minä nyt kaikkia suutarin akkoja tuntisin", jolloin kenkätehtailijan rouva poistui lääkärin vastaanotolta ovet paukkuen. Antti koki metsätöissä pienen tapaturman vaurioittaen nenäänsä ja joutui siitä myös kirurgin käsittelyyn, josta "Rinneska", eli Amanda Rinne, Antin pikkuserkun puoliso (Kauniston naapurista Tyrsäväntien varrelta) eräässä yhteydessä vinoilikin että "kyllähän sinun kelpaa kun sinulla on kunnan nenä". Antti otti alkoholia hyvin harvoin; kuvaavaa on se että kun Antti kerran saapui kotiin jonkun verran maistissa, jolloin hänen tyttärensä Impi katsoi ihmeissään Anttia, niin Antti tokaisi; "etkö sinä Impi minua tunne, minähän olen sen Hätälän Ieva Marian poika". Joissain yhteydessä Antti kuvasi rohkeuttaan; "olen Hätälän Ieva Marian poika, joka uskaltaa uittaa kissaakin järvessä". Eli Antti oli pojankoltiaisena joskus heittänyt kissan järveen ja tästä saanut sitten "tukkapöllyä" äidiltään Eeva Marialta. Antti oli todella rauhallinen ja harvakseltaan puhuva "perushämäläinen" Päijät-Hämeestä, vaikkakin itse muistan Antin varsin heikosti, olinhan Antin kuollessa vasta n. 5 v. ikäinen. Seppo Tamminen Antti avioitui puolisonaan Iida Sofia Juhontytär Lindroos [4] [MRIN:3], jonka vanhemmat olivat [804] ja Anna Kaisa (Catharina) Tuomaantytär (Lepistö) [805], 6.10.1901 Asikkala, Kalkkinen. Johan Adamsson Lepistö Yleismuistio: Iida Sofia Juhontytär syntyi 8.2.1872 Asikkalan kk:n Hoimelan tilan Lepistön torpassa torppari Juho Aataminpojan (Johan Adamsson) ja Anna Kaisa Tuomaantyttären (Anna Caisa Thomasdotter) perheeseen. Itse asiassa tuo Lepistön torppa sijaitsi Päijänteen itäpuolella ns. Vedentakana, alueella joka kuului kirkonkylään ja jossa monella kirkonkylän tilalla oli takamaita. Iida Sofian kaste toimitettiin 10.3.1872 K.G Walleniuksen toimesta. Kummeina olivat torppari Jeremias Leenanpoika ja Eerika Tuomaantytär Asikkalan kk:n Vedentaan Piekkolasta. Iida asui lapsuutensa ja nuoruutensa tuossa Lepistön torpassa kirkonkylän Vedentakana. Iidan sukujuuret tunnetaan Särkijärven Mikkolan tilalta 1600-luvulta, samoin Riihilahden rälssitilalta. Kalkkisten Iisakkilan hallisijasukujen von Platen & Wadenstjerna kautta Iidan juuret Saksassa ja Ruotsissa tunnetaan 1500-luvulle, viite s. 470-472 AH. Iidan äidin äiti oli Eeva Sofia Otontytär (1806-1892) joka syntyi äitinsä Maija-Liisa Simontyttären (1779-1855) au-lapsena. Maija-Liisa työskenteli tuolloin n. v. 1800-1807 Kalkkisten kartanossa von Platen -suvun piikana tai paremminkin kartanon vanhan emännän Eeva Elisabeth Hasselgrenin sisäkkönä. Eeva Sofian isäksi paljastui kartanon isännän ritari ja everstiluutnantti Carl August von Platen'n poika Otto Mauriz von Platen (1783-1873), jonka äiti oli Helena Andrietta Wadenstjerna, joka taas oli everstiluutnantti Thomas Adolf Wadenstjernan ja tämän puolison Eeva Elisabeth Hasselgrenin tytär. Kalkkisten Häkkälässä ja Huovilassa Iidan juuret tunnetaan myös 1600-luvulta alkaen, eli Iida on sukulainen kalkkislaiselle suositulle kunnallispoliitikolle Roope Lehtiselle (1903-1983), jonka tyttären tyttären poika on formulakuski Kimi Räikkönen, jonka sukujuuret äitinsä puolelta löytyvät siis Kalkkisten Häkkälästä, Huovilasta ja Paavolasta. Roope Lehtisen isän isän isä oli Kalkkisten Iisakkilassakin renkivoutina ja tilanhoitajana ainakin v. v. 1840-1842 tienoilla vaikuttanut Gustaf Thorn, viite; s. 471 AH. Iidan yksi merkittävä sukujuurihaara tulee Riihilahden rälssitilalta, jossa hänen sukujuurensa löytyvät 1500/ 1600-luvun vaihteen tienoilta, joten Iida tulee sukulaiseksi Elma Rapalan, os. Leppänen kanssa, kuten puolisonsakin Antti Tamminen

tulee äitinsä kautta. Iidan sukujuurista löytyy myös Asikkalassa vaikuttaneet sotilassuvut Kalkfors, Modig ja Ståhl, viite; mm. s. 222, 235 ja 246 AH. Edelleen Iidan juuria löytyy Salonsaaren Pietilä & Saukkola -tiloilta sekä Iso-Äiniön Paavolan tilalta. Iidan isä kuoli Idan ollessa 10 v. ikäinen ja Ida joutui jo 12-vuotiaasta asti työskentelemään piikana eri tiloilla kirkonkylän Vedentakana. Iida pääsi ripille v. 1889, jonka jälkeen hän muutti 17 v. ikäisenä samaisena v. 1889 Kalkkisten Wierulan tilalle (N:o 5 Huovila) piiaksi, rippikirjassa merkintä oli; piika Ida Sofia Johantytär. Siellä Iida vietti 2 vuotta ja palasi v. 1891 takaisin kirkonkylän Vedentakana olevalle Mattilan (N:o 10 Wähä-Rippola) tilalle jälleen piiaksi vajaan 2 v. ajaksi. Seuraavaksi Iida työskenteli kirkonkylän Vedentakana Piekkolan tilalla (N:o 4 Nihtilä) muutaman kuukauden ajan v. 1893, muuttaen sitten järven toiselle puolelle kirkonkylän Tonttilaan (N:o 15 Tomtila) piiaksi, eli taloon jossa myöhemmin Aladinit isännöivät. Tonttilassa oli tuolloin v. 1893 renkinä 21-vuotias Eenok Eronen (eli Martta Tammisen, os. Erosen isä!). Iida muutti jo saman vuoden joulukuussa (22.12.1893) Urajärvelle, jossa hän työskenteli kartanon (N:o 10 Niemelä) isäntäväen von Heideman'ien palveluksessa n. 1 v. ajan. Iidalle ilmaantui tässä vaiheeessa sukunimeksi Lindroos, josta ei ole tietoa sen alkuperästä. Urajärvellä asuessaan Iidalle syntyi 28.5.1894 au-tyttö Hilma. Urajärveltä Iida muutti takaisin kirkonkylän Rippolaan (N:o 6) v. 1894 loppupuolella. Vuoden 1895 henkikirjan mukaan Rippolassa asui itsellinen Ida Juhontytär (mainittiin ilman sukunimeä) yhden au-lapsen kanssa. Iida palasi v. 1895 puolella takaisin von Heideman'ien palvelukseen Urajärven kartanoon. Kartanon isäntäväki oli ruotsinkielinen, joka sitten tuntui myöhemmin Iidankin puheissa. Tällä erää Iida työskenteli taas n. 1 v. ajan Urajärven Niemelän tilalla (kartanolla), kunnes hän v. 1896 palasi takaisin kirkonkylän Rippolaan, ja sieltä taas noin 1 v. päästä v. 1897 Särkijärven Ylä-Tommolaan (N:o 1 Tommola). Iida palasi jälleen kerran n. 1 v. päästä v. 1898 takaisin kirkolle ja nyt Laukkalaan (N:o 7). Laukkalassa ollessaan Idalle syntyi 7.1.1899 toinen au-lapsi; Minta (alunperin: Minda). Laukkala oli jakaantunut k.o. aikaan kolmeen tilaan, jossa Laukkalan suurinta osaa; ½ manttaalin tilaa hallitsi tirehtööri Kaarlo Helenius. Tällä tilan osalla mainittiin itsellisenä Ida Lindroos kahden au-lapsensa kanssa, eli Idalle oli ilmestynyt sukunimi Lindroos. Näiden tapausten johdosta Iida joutui sitten ripittäytymään kaksinkertaisesta salavuoteudesta. Sen lisäksi rippikirjasta löytyy merkintä (pvm. 4.4.1899) jolloin Iidaa oli "neuvottu salavuoteuden johdosta". Mainittakoon että tuolloin 1890-luvulla Asikkalan kirkolla kansakoulun opettajana oli Tammelasta lähtöisin ja Tammelan pitäjässä v. 1854 syntynyt Karl Gustaf Tamminen, selvyyttä ei ole siitä, oliko Iida ehtinyt olemaan tämän Tammisen oppilaana. Tämän lisäksi kirkonkirjatietojen mukaan pappilassa tai paremminkin sen maatilalla (N:o 9 Kreutsala), oli myös samaan aikaan renki nimeltään Kalle Kallenpoika Tamminen (s. 1869 Luhangassa). Kirkolta Iida muutti v. 1900 piiaksi Kalkkisten Kuistilaan, joka oli vanha Pörskälän tilan torppa, joka oli sitten itsenäistynyt omaksi tilakseen, ja jonne jo edellisenä v. 1899 Antti Tamminen oli tullut rengiksi. Iida ja Antti avioituivat 6.10.1901 Kalkkisten Kuistilassa. Vihkimisen suoritti kirkkoherra Frans Frithiof Colérus. Antin ja Iidan yhteiset taipaleet selviävät Antin vastaavasta taulusta. Antin kuoleman jälkeen (v. 1953) Iida asusteli Aromäessä poikansa Väinön sekä miniänsä Martan kanssa. Iidan muuton syynä Kaunistosta Aromäkeen, oli lähinnä se että hän "ei jaksanut enää kuunnella" pienten lasten itkua ja meteliä Kaunistossa, sillä olihan hänen pojan pojallaan Paulilla tuolloin v. 1953 jo 3 pientä lasta (joista kirjoittaja oli vanhin). Idan puheissa esiintyi Urajärven kartanon palvelusvuosien myötä ruotsinkielestä "vääntyneitä" lainasanoja, mm.: hantuuki (käsipyyhe), nästyyki (nenäliina), taltriikki (lautanen), tassi (kahvikupin alusta), kollamustua (hermostua, kun ei saanut oikein nukuttua), j.n.e. Muistan Iidan kristillisenä ja varsin tiukkakurisena ihmisenä. Erityisesti mieleeni on jäänyt tilanteet, joissa Martta tarjosi meille lapsille voileipiä syötäväksi. Istuimme rivissä penkillä Aromäen torpassa mutustellen leipää. Iida torui meitä lapsia siitä, että heiluttelimme jalkojamme syödessämme. Iida sanoi että kun syödään, niin silloin ei heilutella jalkoja. Olimme näet sen verran pieniä, että jalkamme eivät yltäneet penkillä istuessamme lattialle. Kaiketi tällaiset asiat jäivät pikkasen "jurppimaan" mielessäni. Äitimme Toini toimi tässä mielessä kurinpidollisesti suvaitsevampana. Kun sitten tuli tilanne, että Martta ojensi minulle keräämänsä astian vadelmia ja pyysi minua puhdistamaan matoja sisältävät marjat pois, koska isomammani Iida oli tällöin jo varsin huononäköinen. Noin 7-vuotiaan pojan aivoituksella ilmeisesti "kostin" Iidalle sen, että hän piti mielestäni turhan ankaraa kuria, enkä viitsinyt kaikista marjoista matoja poistaa, vaan annoin myös joitakin matoja sisältäviä marjoja Iidalle. Tämä tapahtui muistaakseni v. 1955 tietämissä ja vielä näin n. 60 v. jälkeen "asia painaa mieltäni"! Samoin Iidan pojan poika Pauli oli pikkupoikana aina sunnuntaisin Iidan mukana kirkossa ja jos Pauli vahänkin heilutteli jalkojaan kirkon penkillä istuessaan, niin Iida välittömästi läimäytti Paulia polvelle sanoen: "oletkos siinä paikallasi kirkossa". Kirkossa Ida toimi usean vuoden ajan urkujen polkijana, eli kun sähköä ei vielä ollut kirkossa, niin urkujen soittamista varten piti polkemalla saada ilmaa urkujen soittajalle, kanttorille. Ida opetti Väinö pojalleen tanssimista, kun hän oli oppinut jossain vaiheessa tanssitaidot ollessaan kansantanssi - tanhuryhmässä. Iidan siskon Josefiinan jälkeläinen Pasi Tuominen Lahdesta (Nastolassa) harrastaa sukututkimusta.

Seppo Tamminen Antti Tammisen esipolvet i. Väinö Armas Tamminen [15] syntynyt 19.4.1902 Kärkölä, Lappila, Anttila, Jussila, kastettu 26.4.1902 Kärkölä, kuollut 22.4.1983 Asikkala, Vääksy, sairaala, 81-vuotiaana ja haudattu 8.5.1983 Asikkala kk. Väinö avioitui puolisonaan Martta Eronen [18] [MRIN:5], jonka vanhemmat olivat Enok Erikanpoika Eronen [794] ja Maria Kallentytär [795], 23.6.1935 Asikkala. ii. Uuno Aarne Tamminen [3] syntynyt 26.5.1904 Asikkala, Kurhila, Peurula, kastettu 10.6.1904 Asikkala, Kurhila, kuollut 3.2.1932 Lahti, Helgalankatu 13, 27-vuotiaana ja haudattu 21.2.1932 Lahti. Hänen kuolinsyynsä oli Kulkukauppias Lauri Mäkinen ampui Uunon. Uuno avioitui puolisonaan Aune Ester Mäkinen [5] [MRIN:2], jonka vanhemmat olivat Juho Kustaa Mäkinen [155] ja Aino Loviisa Wasenius [156], 10.10.1926 Asikkala. iii. Eelin Impi Tamminen [16] syntynyt 10.4.1907 Sysmä, Karilanmaa, kastettu Sysmä, kuollut 4.5.2000 Lahti, 93-vuotiaana ja haudattu Lahti, Levon hautausmaa. Eelin oli suhteessa henkilöön N.N. [250] [MRIN:76]. Pari ei avioitunut. Eelin avioitui puolisonaan Tauno Fridolf Kohvakka [19] [MRIN:6], jonka vanhemmat olivat Otto Aleksander Kohvakka [2512] ja Alma Ananiaksentytär Reinikainen [2516], 12.7.1936 Hausjärvi. iv. Lauri Tamminen [17] syntynyt 11.1.1914 Asikkala ja kuollut 22.2.1915 Asikkala 1 vuoden ikäisenä. Hänen kuolinsyynsä oli Vatsatauti.

Toinen sukupolvi (Vanhemmat) 2. Juho Vilhelmi Tuomaanpoika Hätälä ent. Kypärävuori [21], jonka vanhemmat olivat Thomas Thomasson Veijola [23] ja Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24], syntynyt 13.8.1846 Sysmä, Storby (Suurkylä), Veijola, kastettu 16.8.1846 Sysmä, Storby (Suurkylä), kuollut 14.12.1907 Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, Hätälä, 61-vuotiaana ja haudattu 29.12.1907 Sysmä. Yleismuistio: Torpparin poika Wille tai Wilhelmi Tuomaanpoika, alunperin kirkonkirjoissa: Johan Wilhelm Thomasson, syntyi Tuomas Tuomaanpojan ja Maria Loviisa Mikontyttären perheeseen 13.8.1846 Sysmän Suurenkylän (Storby) Weijolan torpassa. Villen (Vilhelmin) kastetilaisuudessa 16.8.1846 Veijolassa kummeina olivat siltavouti Johan Vilhelm Lundström ja vaimonsa Maria Sofia Qvick, ja voidaan olettaa että Juho Vilhelmi kastettiin kumminsa siltavoudin nimen mukaan, tämän kaimaksi. Muina kummeina olivat pappilan isäntärenki Emmanuel Selen vaimonsa Maria Bergrothin kanssa, sekä Marian äiti Eva Adamsdotter. Emmanuel Selen oli tiettävästi Sysmän kirkkoherran Juhana Selen'in sukulainen. Emmanuelin vaimo Maria Bergroth oli taas Sysmän suntion Matti Bergrothin ja Eva Adamsdotter'n tytär. Ville varttui ja vietti nuoruutensa tuolla historiallisella Veijolan mäellä osallistuen kotitorppansa sekä Suurkylän kartanon töihin. Torpparin poika Juho Vilhelmi Tuomeenpoika Suurkylän Veijolasta pääsi ripille 19.10.1862 Sysmässä. Ville avioitui Karilanmaalla 19.2.1871 Ylä-Nuuttilan Kypärävuoren isännän (Abraham Simonpoika Kypärävuoren) tyttären Eeva Maria Abrahamintyttären kanssa. Ville toi avioitumisensa jälkeen vaimonsa Karilanmaalta v. 1871 Suurkylään Veijolan torppaan, jossa Vilhelmi työskenteli Suurenkylän kartanon torpparina. Torpassa asui tuolloin Villen ja Eeva Marian lisäksi Villen siskot Amanda ja Freedrika sekä veli Tuomas kuin myös Villen äiti Loviisa. Seuraavana vuonna 1872 perhe muutti Suurenkylän Harilan Lautportin torppaan, jossa Ville toimi torpparina. Täältä he muuttivat v. 1874 Karilanmaan Ylä-Nuuttilan Kypärään, eli Ville tuli vävyksi vaimonsa kotitilalle. Kun sitten appiukko Abrahamin kunto heikkeni (hän kuoli v. 1886), niin Ville toimi aluksi talollisena ja sitten torpparina Kypärässä ja täten häntä kutsuttiin Kypärävuoren Vilhelmiksi. Samoin 1800-luvun loppupuolen henkikirjoissa hänen nimenään esiintyi Wilhelm Thomasson Kypärävuori, viite; s. 359 henkikirja v. 1880 Sysmä. Tuossa v. 1880 henkikirjassa Ville oli merkitty vaimonsa Eeva Marian kanssa 1/24 manttaalin Kypärävuoren tilan talollisiksi ja isännäksi. Villen ja Eeva Marian lasten lisäksi tilalla asui tuolloin appiukko Abraham ja anoppi Eeva sekä Eevan veli Jooseppi Topiaanpoika. Samoin tilalla asui myös Villen lankomies, eli Eeva Marian veli Aatami Abrahaminpoika yhdessä puolisonsa Freedrika Tuomaantyttären kanssa, joka oli taas Villen sisko. Tilan renkinä oli tuolloin Antti Antinpoika (synt. v. 1859). Palvelusväkeä työskenteli myöhemmin Kypärässä enimmillääm 3 renkiä ja 2 piikaa. Vuoden 1885 henkikirjassa (viite; kuva 393) Nuuttilan Ylätalon Kypärävuoren torpan isännäksi oli merkitty Vilhelmi Tuomaanpoika (Wilhelm Tomasson) ja torpan yhteydessä asusteli syytinkimiehenä Villen appiukko Aabraham. Torppaan oli merkitty 1 renki ja 1 piika. Vuoden 1890 henkikirjassa (viite; kuva 380) Nuuttilan Ylätalon Kypärävuoren torpassa asui Wilhelmi Tuomaanpoika ja vaimonsa Eeva sekä täysi-ikäinen Atle poika ja 4 alaikäistä poikaa ja 1 tyttö. Torppaan oli merkitty asukkaaksi myös Villen anoppi Eeva Topiaantytär sekä piika Selma Augustintytär, eli yhteensä 19 henkilöä. Kypärävuori mainittiin kirkonkirjoissa 1890-luvun alkupuolelta alkaen Ala-Nuuttilan (Nuuttilan Alatalon) torpaksi, jossa asui Villen ja Eeva Marian oman perheen lisäksi Eeva Marian äiti Eeva Topiaantytär sekä renkinä Villen siskon poika Atle Hillberg. Kypärävuoren tilan tai torpan mukaisesti myös kirkonkirjoissakin oli käytetty Kypärävuori nimeä sukunimen tapaan; Johan Vilhelm Tuomaanpoika Kypärävuori. Vuoden 1895 henkikirjassa (viite; sivu 404 narc Sysmän henkikirjat) Kypärävuoren torpan isännäksi oli merkitty Wille Tuomaanpoika ja vaimo Eeva sekä poika Atle (joka oli merkitty asevelvolliseksi) ja tytär Alviina sekä 4 alaikäistä (alle 21 v) lasta, kuin myös loinen Josef Tobiaanpoika (Villen anopin veli), joka mainittiin vialliseksi, eli torpassa asui yhteensä 9 henkilöä. Perimätieto kertoo Kypärävuoresta mm. sen että tilan päärakennus oli hirsinen rakennus, jossa oli pärekatto sekä olkia lattialla ja valonlähteenä oli pärevalkea, joten tästä johtuen palovaarakin oli todella suuri. Eräänkin kerran kun Ville ja Eeva Maria olivat tulleet sunnuntaina kirkkomatkalta takaisin kotiin, niin tulipalo vältettiin täpärästi, lapset kun olivat kotona ja tuli oli juuri pääsemässä valloilleen Villen ja Eeva Marian astuessa kotiinsa. Palonalku saatiin sammumaan ja koti pelastui. Sysmän kirkonkirjojen mukaan Ville muutti vaimonsa Eeva Marian sekä kolmen nuorimman poikansa kanssa Kypärästä Ylä-Nuuttilan Hätälän torppaan v. 1900, jossa heitä ennen asui lyhyen aikaa Villen ja Eeva Marian tytär Alviina yhdessä miehensä Juhankustaan kanssa. Viimeiset elinvuotensa Ville toimi Hätälän torpan vanhana isäntä, poikansa Juho Vilhelmin isännyyden aikana. Kypärässä torpan ja myöhemmin itsenäistyneen tilan pitoa jatkoi Kullberg /Kauko - Rahikaisen -sukuhaara, joille Villen puoliso Eeva Maria oli myös kaukainen sukulainen Heinolan Onalin sukuhaarasta. Vuoden 1900 henkikirjan (viite; s. 436) mukaan Nuuttilan Ylätalon mäkitupalaisena (Hätälässä) toimi Wille Tuomaanpoika yhdessä vaimonsa Eevan kanssa, joilla mainittiin 3 alaikäistä poikaa. Torpassa asui piikana Hilma Eerikintytär. Vuoden 1905 henkikirjan (viite; s. 683) mukaan Nuuttilan Ylätalon mäkitupalaisena (Hätälässä) toimi Wille Tuomaanpoika ja vaimonsa Eeva, joilla mainittiin nimellä pojat Juho ja Ismael sekä 1 alaikäinen poika.

Itsellinen Ville Tuomaanpoika kuoli 61 v ikäisenä Hätälässä 14.12.1907. Juho avioitui puolisonaan Eeva Maria Aabrahamintytär (Tamminen) [22] [MRIN:7] 19.2.1871 Sysmä, Karilanmaa. i. Edla Maria Johansdotter [1451] syntynyt 5.6.1872 Sysmä, Suurkylä, kuollut 25.4.1873 Sysmä, Suurkylä, ja haudattu 27.4.1873 Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Isorokko (koppor). ii. Otto Atle Juhonpoika Tamminen [27] syntynyt 24.4.1874 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu 2.5.1874 Sysmä, Karilanmaa, kuollut 24.4.1918 Viipuri mlk, 44-vuotiaana ja haudattu 27.5.1918 Viipuri mlk. Hänen kuolinsyynsä oli Hevosen potkun aiheuttama vamma. Otto avioitui puolisonaan Ida Helena Partanen [981] [MRIN:9], jonka vanhemmat olivat Paavo Paavonpoika Partanen [20519] ja Maria Matintytär Hassinen [20520], 7.3.1900 Viipuri. iii. Alviina Juhontytär [28] syntynyt 23.6.1876 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu 25.6.1876 Sysmä, Karilanmaa, kuollut 5.1.1917 Sysmä, Karilanmaa, Yskelä, 40-vuotiaana ja haudattu 14.1.1917 Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Lavantauti. Alviina avioitui puolisonaan Juho Kustaa Nurminen [40] [MRIN:12], jonka vanhemmat olivat Adam Joosepinpoika [1444] ja Eeva Henrika Erikintytär [1445], 26.12.1898 Asikkala. iv. Ismael Juhonpoika [29] syntynyt 3.6.1878 Sysmä ja kuollut 1.9.1880 Sysmä 2-vuotiaana. 1 v. Antti Kustaa Tamminen [6]. Antti avioitui puolisonaan Iida Sofia Juhontytär Lindroos [4] [MRIN:3], jonka vanhemmat olivat Johan Adamsson Lepistö [804] ja Anna Kaisa (Catharina) Tuomaantytär (Lepistö) [805], 6.10.1901 Asikkala, Kalkkinen. vi. vii. viii. Johannes Juhonpoika [30] syntynyt 22.4.1883 Sysmä ja kuollut 21.3.1885 Sysmä 1 vuoden ikäisenä. Juho Vilhelm Tamminen [31] syntynyt 11.7.1885 Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, Kypärävuori, kastettu Sysmä, Karilanmaa,, kuollut 14.8.1946 Sysmä, Nuoramoinen, Aurala, 61-vuotiaana ja haudattu Sysmä, Otamon hautausmaa. Hänen kuolinsyynsä oli Keuhkotauti. Juho avioitui puolisonaan Emilia (Emmi) Viitanen [41] [MRIN:13], jonka vanhemmat olivat Erik Johan Adamsson [1464] ja Selma Adamsdotter [1465], 25.10.1919 Sysmä. Ismael Tamminen [32] syntynyt 3.10.1887 Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, Kypärävuori, kastettu 10.10.1887 Sysmä, Karilanmaa, kuollut 29.5.1967 Helsinki, 79-vuotiaana ja haudattu Helsinki, Malmin hautausmaa. Ismael avioitui puolisonaan Anna Leena Timonen [70] [MRIN:22] 2.10.1911 Viipuri. ix. Karl Frederik Juhonpoika [33] syntynyt 25.1.1890 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu 1.2.1890 Sysmä, Karilanmaa ja kuollut 1.8.1891 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori 1 vuoden ikäisenä. x. Tuomas Tamminen [34] syntynyt 18.12.1892 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kuollut 23.7.1918 Tammisaari, vankileiri, 25-vuotiaana ja haudattu 24.7.1918 Sysmä. 3. Eeva Maria Aabrahamintytär (Tamminen) [22], jonka vanhemmat olivat Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252] ja Eeva Topiaantytär [253], syntynyt 3.11.1849 Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, Kypärävuori, kastettu 7.11.1849 Sysmä, Karilanmaa, kuollut 2.1.1922 Sysmä, Karilanmaa, Ylä-Nuuttila, Hätälä, 72-vuotiaana ja haudattu 21.1.1922 Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Sydäntauti. Yleismuistio: Talollisen tytär Eeva Maria Aabrahamintytär syntyi Sysmän Karilanmaalla 3.11.1849. Eeva Marian sukujuuret äitinsä puolelta tunnetaan Karilanmaan Ylä-Nuuttilasta ja Nuuttilan kantatilalla 1500/1600-lukujen vaihteen tienoilta. Eeva Marian isän puolen sukujuuret tunnetaan etenkin Heinolan Lusissa, Hirvisalossa ja Onalissa samoin 1600- luvun alusta, toki sukujuuria hänellä löytyy myös Asikkalan puolella Vähimaan Perttulasta ja Urajärven Kuuselasta. Heinolan pitäjän srk:n pitkäaikainen lukkari 1700-luvulta; Simon Sulfren löytyy myös Eeva Marian esi-isistä. Eeva Marian siskon Amandan tyttären tytär oli Elma Rapala os. Leppänen Asikkalan Riihilahdesta, eli Rapala -uistintehtaan perustajan Lauri Rapalan puoliso. Karilanmaan kantatila n:o 1 Nuuttila jakaantui v. 1750 tienoilla kahteen osaan; Ala- ja Ylä-Nuuttilaan, joka jaettiin hieman myöhemmin perinnönjaon yhteydessä ja näin syntyi pieni Kypärävuoren tila. Nuuttilan osatiloille ilmestyi kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa nimet vasta n. 100 v. myöhemmin. Maa- ja henkikirjoissa tilat esiintyivät pitkään manttaaliluvuilla eroteltuna, eli vanhin ja suurin osatila Ala-Nuuttila oli 1/8 manttaalin tila ja Ylä-Nuuttila 1/12 manttaalin tila sekä Ylä- Nuuttilasta lohkottu Kypärävuori 1/24 manttaalin pientila. Henkikirjassa v.1880 tilat esiintyvät nimillä; Nuuttila Alatalo ja Nuuttila Ylätalo sekä Nuuttila Kypärävuori. Sitten 1890-luvulla Kypärävuori esiintyi Ala-Nuuttilan tilan torppana. Eeva Marian ja Vilhelmi Tuomaanpojan häitä vietettiin Karilanmaalla 19.2.1871, jolloin Eeva Maria oli merkitty talollisen tyttäreksi Karilanmaan Kypärävuorelta ja Vilhelmi torpparin pojaksi Suurkylän Veijolasta. Yhdessä he asuivat ensin Sysmän Suurkylässä ja sitten v. 1874 alkaen Karilanmaan Kypärävuoren tilalla, myöhemmin torpassa, jossa Eeva Maria synnytti 9 lasta, vanhin lapsista Edla Maria oli syntynyt jo Suurkylässä, jossa tämä kuoli n. 10 kk:n ikäisenä isorokkoon. Itse asiassa Eeva Marian 10 lapsesta peräti 4 kuoli viimeistään 2 v. ikäisenä, eli lapsikuolleisuus oli tässä perheessä suuri, vaikkakin tilanne yleisesti paranikin maassamme rokotusten yleistyessä. Ehkä tähän on syynsä Kypärävuoren syrjäinen sijainti, mahdollisesti rokotukset eivät ehtineet Kypärään?. Vilhelmin ja Eeva Marian perhe muutti v. 1900 asumaan Ylä-Nuuttilan Hätälän torppaan, joten Eeva Mariaa kutsuttiin Hätälän muoriksi. Hän piti kodistaan todella hyvää huolta ja antoi lapsilleen kristillisen kasvatuksen. Hätälän muorilla oli tapana lukea sunnuntaisin raamattua tuvan pöydän ääressä ja muutenkin he antoivat lapsilleen kristillisen kasvatuksen. Hätälän torppa oli pitkänomainen harmaa hirsirakennus, jossa oli tupa ja kamari. Pihapiirissä oli pitkä aittarakennus, jossa

oli useita aittoja, sekä navetta, saunarakennus ja lato. Kun Eeva Marian mies Vilhelmi kuoli Hätälässä v. 1907, niin heidän poikansa Juho jatkoi isännyyttä. Vuoden 1910 henkikirjan (viite; sivu 627) mukaan Nuuttilan Ylätalon mäkituvassa (Hätälässä) asui mäkitupalaisen leski Eeva Aabrahamintytär ja tämän pojat Juho ja Tuomas. Eeva Maria hoiti tyttärensä Alviinan ja tämän miehen Juhankustaan kuoltua lavantautiin, heidän hengissä selvinnyttä tytärtä Hiljaa Hätälässä v. 1917-1919, eli Suomen itsenäistymisen ja kansalaissodan aikaan. Eeva Maria koki raskaita menetyksiä v. 1917-1918 aikana kun ensin Eeva Marian ainoa tytär Alviina kuoli v. 1917 miehensä kanssa lavantautiin ja sitten sisällissodassa v. 1918 vanhin poika Atle sai surmansa ja myös tämän poika Väinö Optatus taistellessan valkoisten joukoissa. Lisäksi Eeva Marian nuorin poika Tuomas kuoli syömälakon aikana punaisten joukoissa Tammisaaren vankileirillä v. 1918. Kun Eeva Marian vanhimman pojan Atlen poika Paavo Tamminen tuli nuorena poikana äitinsä Ida Helenan kanssa Viipurista Hätälään ja Paavolla oli paha ihottuma, johon lääkärit eivät löytäneet sopivia hoitokeinoja, niin Eeva Maria keräsi luonnosta kasveja ja keitti niistä yrttiliuoksen, jota hän siveli ihottumaan ja Paavolta lähti ihottuma "sen siliän tien". Kun Eeva Marian mies Vilhelmi kuoli Joulun alla 1907 ja Eeva Marian poika Ismael oli muuttanut Viipuriin, niin kirkonkirjoissa Eeva Maria oli merkitty loiseksi, hänen asuessaan poikansa Juho Vilhelmin kanssa Hätälässä. Eeva Maria otti käyttöön sukunimen Tamminen 11.2.1921, sen jälkeen kun sukunimilaki tuli voimaan v. 1920, kuten poikansa olivat tehneet jo aiemmin. Eeva Maria Tamminen kuoli 72 v. ikäisenä 2.1.1922 Sysmän Karilanmaalla. Eeva avioitui puolisonaan Juho Vilhelmi Tuomaanpoika Hätälä ent. Kypärävuori [21] [MRIN:7] 19.2.1871 Sysmä, Karilanmaa.

Kolmas sukupolvi (Isovanhemmat) 4. Thomas Thomasson Veijola [23], jonka vanhemmat olivat Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503] ja Lena Mattsdotter [21308], syntynyt 13.10.1816 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu 13.10.1816 Asikkala, Kalkkinen, kuollut 13.3.1868 Sysmä, Suurkylä, Veijola, 51-vuotiaana ja haudattu 22.3.1868 Sysmä, Suurkylä. Hänen kuolinsyynsä oli Kuume (Feber). Yleismuistio: Tuomas Tuomaanpoika, kirkonkirjoissa Thomas Thomasson, syntyi Asikkalan Kalkkisissa Hanjärven torpassa 13.10.1816, torppari Tuomas Mikonpojan ja Leena Matiaantyttären perheeseen. Tuomas hätäkastettiin samana päivänä kuin hän oli syntynyt, kasteen suoritti L. G. Anthon, kummeina olivat: torppari Matts Michelsson, Adam Adamsson, Anna Judit Jonasdotter ja piika Eva Adamsdotter. Tuomas eli lapsuutensa ja nuoruuden ajan Hanjärven torpassa osallistuen jo varhain kotitorpan töihin sekä myös Kalkkisten kartanolle (Iisakkilaan) tehtäviin töihin, joista työpäivistä tuli todella pitkiä, olihan Hanjärveltä n. 6 km matka kartanoon. Tuomas pääsi ripille v. 1831 Asikkalassa. Tuomas muutti 24.11.1837 Sysmän Karilanmaalle, jossa hän avioitui torpparin tyttären Loviisa Mikontyttären kanssa 16.10.1838. Tuomas työskenteli torpparina Karilanmaan kartanon Boställe torpassa, siis puustellin, eli upseerin virkatalon torpassa appiukkonsa kuoleman jälkeen v. 1838-1842. Vuoden 1840 henkikirjassa mainittiin Karilanmaalla luutnantti Tandefeltin omistaman ja lampuotina toimivan Adam Yskelän hallitseman kartanon torpparina Thomas Thomasson Boställe yhdessä vaimonsa kanssa. Samassa taloudessa asuivat myös Loviisan äiti sekä Loviisan veli ja sisar. Karilanmaalta Tuomaan ja Loviisan perhe muutti v. 1842 Sysmän Suurenkylän Veijolaan, jossa Tuomas työskenteli Suurkylän kartanon torpparina. Vuoden 1845 henkikirjassa mainitaan Suurkylän kartanon torpparina; Thomas Weijola yhdessä vaimonsa kanssa, kartanolla, jonka omistaja ja isäntä oli tuolloin kapteeni Pietari Vilhelm Schulman yhdessä vaimonsa Loviisa Aleksandra Wikmanin kanssa. Vuoden 1845 henkikirjassa mainittiin Veijolan torpassa myös Tuomaksen veli Malakias yhdessä vaimonsa kanssa. Vuoden 1850 henkikirjassa Veijolan torppaan oli merkitty isännäksi Tuomas Veijola (Thomas Weijola) vaimonsa ja lastensa Otto (6 v), Juho (3 v), Amanda (½ v) kanssa, sekä renki Jeremias ja piika Anna. Samoin v. 1865 henkikirjassa Tuomaksen nimenä oli Tuomas Weijola. Myös joissakin Sysmän kirkonkirjoissa Tuomaan nimenä esiintyi Tuomas Tuomaanpoika Veijola. Tuo Veijolan mäki Suurkylän (tai Suurenkylän) kartanon mailla on ehkä vanhinta asuinaluetta mitä Sysmässä tiedetään, viite s. 24-25 sekä erityisesti s. 28 SH I-II. Kartanon hallitsijoista Schulman & Vikman & Streng -suvuista, kts. s. 667-671 SH I-II sekä s. 398-399 SH III. Työtä tehtiin aikaisesta aamusta myöhään iltaan kuutena päivänä viikossa ja se oli todella raskasta ruumiillista työntekoa vaikeissa olosuhteissa sen aikaisilla välineillä. Työn raskautta ja kovuutta on nykyihmisen varmaan vaikea edes kuvitella. Tuomaksella oli Veijolan torpan viljelystöissä apuna myös renkejä ja piikoja, jotka osallistuivat myös kartanolle tehtäviin taksvärkkitöihin. Tuomaksen veli Malakiaskin oli merkitty v. 1843-1849 rengiksi Veijolaan, samoin myös nuorin veli Eerik Johan. Veijolan piikana oli 1850-luvun lopulla sekä vielä 1860-luvulla Ulrica Stöd, jonka poika avioitui myöhemmin Tuomaan pojan tyttären kanssa. Samoin tämän veli Adam Stöd työskenteli renkinä Veijolan torpassa. Sysmän kirkonkirjoissa (rippikirjoissa) Tuomaksen syntymävuodeksi oli merkitty virheellisesti v. 1810!. Rippikirjamerkinnät v. 1838 Sysmän Karilanmaalla osoittavat oikeaa syntymävuotta 1816 (s. 66 RK 1829-1839 TK 845), mutta seuraavassa rippikirjassa Karilanmaalla tuo vuosi 1816 on korjattu vuodeksi 1810 (s. 75 RK 1840-1850). Tämä virheellinen vuosi 1810 siirtyi myös Suurenkylän rippikirjoihin. Suuressakylässä hänet vielä virheellisesti merkittiin Sysmässä syntyneeksi!. Myös Asikkalan kirkonkirjoissa oli sekaannuksia Tuomaksen osalla; syntyneitten ja kastettujen kirjassa Tuomaksen äidiksi oli merkitty Lena (Helena) Gabrielsdotter, mutta sen sijaan lastenkirjassa äitinä oli kaikille k.o. perheen lapsille merkitty oikein Lena (Helena) Matiaantytär (Mattsdotter). Samoin eri lähteet varmistavat syntymäajaksi 13.10.1816! Tuomas Tuomaanpoika tuomittiin v. 1855 sakkoihin väkiviinan myynnistä. Tuomas ja vaimonsa Loviisa tuomittiin v. 1864 sakkoihin väkiviinan salapoltosta. Tuomas Tuomaanpoika kuoli Veijolan torpassa 52 v. ikäisenä korkeaan kuumeeseen 13.3.1868, eli hirvittävän kato- ja nälkävuoden 1868 aikana, jolloin kulkutaudit riehuivat pahasti Sysmässä, mm. lavantautiin kuoli v. 1868 Sysmässä 456 ihmistä. Thomas avioitui puolisonaan Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24] [MRIN:8] 16.10.1838 Sysmä. i. Anders Gustaf Thomasson [25] syntynyt 14.9.1841 Sysmä, Karilanmaa, Boställe torp, kastettu 19.9.1841 Sysmä, Karilanmaa, kuollut 28.2.1842 Sysmä, Storby, Veijola, ja haudattu 6.3.1842 Sysmä, Storby. Hänen kuolinsyynsä oli Tuntematon (Oang). ii. Erik Thomasson [26] syntynyt 12.2.1843 Sysmä, Storby, Wejola, kastettu 13.2.1843 Sysmä, Storby, kuollut 23.2.1843 Sysmä, Storby, Wejola, ja haudattu 26.2.1843 Sysmä, Storby. Hänen kuolinsyynsä oli Tuntematon (ok). iii. Otto Tuomaanpoika Lindroos [507] syntynyt 25.1.1844 Sysmä, Storby, Wejola, kastettu 28.1.1844 Sysmä, Storby, kuollut 4.3.1920 Sysmä, Käenmäki, 76-vuotiaana ja haudattu 21.3.1920 Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Keuhkokatari. Otto avioitui puolisonaan Edla Maria Mikontytär [515] [MRIN:167], jonka vanhemmat olivat Michel Michelson [995] ja Ulrika Michelsdotter [996], 27.3.1864 Sysmä, Toivola, Isotenho.

2 iv. Juho Vilhelmi Tuomaanpoika Hätälä ent. Kypärävuori [21]. Juho avioitui puolisonaan Eeva Maria Aabrahamintytär (Tamminen) [22] [MRIN:7], jonka vanhemmat olivat Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252] ja Eeva Topiaantytär [253], 19.2.1871 Sysmä, Karilanmaa. v. Amanda Maria Tuomaantytär [516] syntynyt 27.5.1849 Sysmä, Storby, Weijola, kastettu 3.6.1849 Sysmä, Storby ja kuollut 3.5.1922 Helsinki 72-vuotiaana. Amanda oli suhteessa henkilöön Kalle Hiltunen [3232] [MRIN:328]. Avioliiton tila: naimaton. Amanda avioitui puolisonaan N.N. [3233] [MRIN:1160]. Amanda avioitui seuraavaksi puolisonaan Kaarle Kustaa Lehtinen (ent. Ljung) [1006] [MRIN:1161], jonka vanhemmat olivat N.N. [7918] ja Maria Andersdotter [3236], 22.8.1880 Sysmä. vi. Freedrika Tuomaantytär [517] syntynyt 10.4.1852 Sysmä, Storby, Weijola, kastettu 18.4.1852 Sysmä, Storby, kuollut 19.10.1932 Sysmä, kunnalliskoti, 80-vuotiaana ja haudattu 21.10.1932 Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Kasvi vatsassa. Freedrika avioitui puolisonaan Aatami (Adam) Aabrahaminpoika Hillberg [518] [MRIN:168], jonka vanhemmat olivat Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252] ja Eeva Topiaantytär [253], 1872 Sysmä. vii. Thomas Thomasson [992] syntynyt 1.4.1855 Sysmä, Suurkylä, Weijola, kastettu 5.4.1855 Sysmä, Suurkylä, kuollut 15.6.1878 Sysmä, Suurkylä, Järvenpää, 23-vuotiaana ja haudattu 1878 Sysmä, Suurkylä. viii. Anna Ulrika Thomasdotter [993] syntynyt 12.4.1858 Sysmä, Suurkylä, Veijola, kastettu Sysmä, Suurkylä, kuollut 2.5.1858 Sysmä, Suurkylä, Veijola, ja haudattu Sysmä, Suurkylä. 5. Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24], jonka vanhemmat olivat Michel Andersson Boställe [341] ja Eva Andersdotter [21480], syntynyt 4.10.1814 Sysmä, Karilanmaa, Boställe, kastettu 5.10.1814 Sysmä, Karilanmaa, kuollut 30.8.1874 Sysmä, Suurkylä, Lautportti, 59-vuotiaana ja haudattu 6.9.1874 Sysmä, Suurkylä. Yleismuistio: Torpparin tytär Loviisa Mikontytär (Maja el. Maria Lovisa Michelsdotter), syntyi 4.10.1814 Sysmän Karilanmaan kartanon (Yskelän) puustellissa (Boställe) torpparin tyttärenä. Loviisa avioitui 24 v. ikäisenä 16.10.1838 Tuomas Tuomaanpojan kanssa. Sysmän kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan torpparin poika Tuomas Tuomaanpoika Asikkalan Kalkkisista vihittiin 16.10.1838 Karilanmaalla torpparin tyttären Maija Loviisa Mikontyttären kanssa Karilanmaan rusthollista. Loviisan isän isä linjan kaukaisin esi-isä oli Sysmän Saarenkylän Nujalan Klubba torpan ratsumies Johan Klubba (s. 1683, k. 1760), viite; s. 396 SPH I-II. Loviisan sisko Ulriikka avioitui Asikkalan Kalkkisten Hanjärven toisen torpparisuvun Johan Michelssonin pojan kanssa. Johan Michelsson Hanjärven jälkeläisiä on mm. Juhankustaa Nurminen joka avioitui Loviisan pojan Vilhelmin tyttären Alviinan kanssa, eli Antti Tammisen siskon kanssa. Loviisa synnytti Tuomaalle 6 lasta. Perhe muutti v. 1842 Sysmän Suurenkylän Veijolaan. Loviisa tuomittiin v. 1864 väkiviinan salapoltosta sakkoihin. Miehensä Tuomaan kuoleman jälkeen v. 1868 Loviisa esiintyi v. 1870 henkikirjassa Suuressakylässä nimellä; torpparin leski Lovisa Michelsdotter Weijola, mikä osoittaa että kutsumanimenä hänellä oli ollut Loviisa. Loviisa kuoli hieman alle 60 v. ikäisenä 30.8.1874 Sysmän Suurenkylän Lautportissa. Maja avioitui puolisonaan Thomas Thomasson Veijola [23] [MRIN:8] 16.10.1838 Sysmä. 6. Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252], jonka vanhemmat olivat Simon Sigfridsson Salmela [254] ja Caisa (Catharina) Sigfridsdotter [255], syntynyt 16.12.1820 Heinola Kapell, Lusi, Salmela, kastettu 17.12.1820 Heinola Kapell, Lusi, kuollut 28.11.1886 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, 65-vuotiaana ja haudattu 12.12.1886 Sysmä. Yleismuistio: Talollisen poika Aabraham Simonpoika syntyi 16.12.1820 Heinolan kappelin Lusin kylän Salmelassa (Heinolan maaseurakunnassa). Heinolasta Aabraham muutti Sysmään 27.4.1844. Vihittiin Sysmässä saman vuoden lokakuussa ja muutti vaimonsa Eevan kotitilalle Karilanmaan Ylä-Nuuttilan Kypärävuorelle vävyksi, jossa toimi talollisena (maanviljelijänä). Vuoden 1850 henkikirjassa Kypärävuoren isännäksi oli merkitty Abraham Nuuttila (Knuttila) vaimonsa kanssa ja tilalla asui myös Abrahamin appiukko Tobias vaimonsa kanssa. Vuoden 1865 henkikirjassa Kypärävuoren isännän nimi oli muodossa Abraham Simonpoika Nuuttila (Abraham Simonsson Knuuttila). Abraham kuoli Kypärävuorella 28.11.1886. Viimeiset ajat Kypärässä Aabraham oli merkitty syytinkimieheksi. Aabraham avioitui puolisonaan Eeva Topiaantytär [253] [MRIN:77] 26.10.1844 Sysmä. i. Carl Johan Abrahamsson [1259] syntynyt 4.6.1845 Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, kastettu 8.6.1845 Sysmä, Karilanmaa, kuollut 5.4.1846 Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, ja haudattu 13.4.1846 Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Tuhkarokko (mässling). ii. Amanda Wilhelmiina Aabrahamintytär [303] syntynyt 27.9.1846 Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, kastettu 4.10.1846 Sysmä, Karilanmaa ja kuollut 3.2.1891 Asikkala, Riihilahti 44-vuotiaana. Amanda avioitui puolisonaan Erkki Juho Topiaanpoika Rajala [533] [MRIN:170], jonka vanhemmat olivat Tobias Mikkelinpoika Kalliola [1260] ja Eva Stiina (Christina) Simontytär [1261], 3.4.1870 Sysmä. iii. Abraham Abrahamsson [493] syntynyt 25.4.1848 Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, kastettu 29.4.1848 Sysmä, Karilanmaa, kuollut 22.8.1848 Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, ja haudattu 24.8.1848 Sysmä. 3 iv. Eeva Maria Aabrahamintytär (Tamminen) [22]. Eeva avioitui puolisonaan Juho Vilhelmi Tuomaanpoika Hätälä ent. Kypärävuori [21] [MRIN:7], jonka vanhemmat olivat Thomas Thomasson Veijola [23] ja Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24], 19.2.1871 Sysmä, Karilanmaa.

v. Aatami (Adam) Aabrahaminpoika Hillberg [518] syntynyt 17.4.1851 Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, kastettu 21.4.1851 Sysmä, Karilanmaa, kuollut 23.1.1929 Sysmä, kunnalliskoti, 77-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Aatami avioitui puolisonaan Freedrika Tuomaantytär [517] [MRIN:168], jonka vanhemmat olivat Thomas Thomasson Veijola [23] ja Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24], 1872 Sysmä. vi. Carolina Abrahamsdotter [495] syntynyt 11.12.1852 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu 18.12.1852 Sysmä, Karilanmaa ja kuollut 10.11.1857 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori 4-vuotiaana. vii. Magdaleena Aabrahamintytär [496] syntynyt 22.7.1854 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu 26.7.1854 Sysmä, Karilanmaa ja kuollut 17.12.1942 Sysmä 88-vuotiaana. Magdaleena avioitui puolisonaan Erik Johan Israelinpoika Levonranta [534] [MRIN:171], jonka vanhemmat olivat Israel Thomasson [1735] ja Ulrika Andersdotter [1736], 17.10.1874 Sysmä. Magdaleena avioitui seuraavaksi puolisonaan Nestor Soilander [1740] [MRIN:572] 3.1.1908 Sysmä. viii. Efmind (Efraim) Abrahamsson [994] syntynyt 13.6.1859 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu 15.6.1859 Sysmä, Karilanmaa ja kuollut 1859 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori. 7. Eeva Topiaantytär [253], jonka vanhemmat olivat Tobias Jonaesson Nuuttila [467] ja Caisa Lovisa Adamsdotter [468], syntynyt 17.8.1827 Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, kastettu 19.8.1827 Sysmä, Karilanmaa, kuollut 17.6.1893 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, 65-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Yleismuistio: Talollisen tytär Sysmän Karilanmaan Ylä-Nuuttilasta, Kypärävuorelta, jossa tilan ja torpan emäntä. Eeva avioitui puolisonaan Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252] [MRIN:77] 26.10.1844 Sysmä.

Neljäs sukupolvi (Isoisovanhemmat) 8. Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503], jonka vanhemmat olivat Michel Ericsson Hanjärvi [505] ja Eva Ericsdotter [506], syntynyt 1770 Sysmä?, kuollut 25.3.1842 Sysmä, Storby, Kyyhkylä, 72-vuotiaana ja haudattu 3.4.1842 Sysmä, Storby. Yleismuistio: Tuomas Mikonpoika (Thomas Michelsson) syntyi tiettävästi v. 1770 (Asikkalan rippikirjojen mukaan) Mikko Eerikinpojan ja Eeva Eerikintyttären poikana, tarkempaa aikaa ja paikkaa ei ole pystytty selvittämään Asikkalasta, eikä muualtakaan. Vuonna 1770 tiedetään vain 1 Tuomas Mikonpoika syntyneeksi Asikkalassa (Keltaniemellä, Rauvalan kaakkoispuolella) 30.11.1770 sotilaan ja torpparin Michel Björnhjertan ja vaimonsa Maria Sipintyttären poikana. On mahdollista että Tuomas syntyi Sysmässä, jossa syntyneitten ja kastettujen kirjassa on aukko v. 1770-1779, eli tietoja ei ole käytettävissä. Siten Tuomas voisi olla syntynyt joko Karilanmaalla tai Nuoramoisissa (?). Joka tapauksessa se tiedetään että Tuomas Mikonpoika asui nuoruuttaan (ilm. 1780 ja 1790-luvuilla) Asikkalan Rauvalassa, joka sijaitsi Kymenvirran rannalla n. 5 km Kalkkisten kylältä kaakkoon, sekä myöhemmin Kalkkisissa Iisakkilan kartanon Hanjärven torpassa. Rippikirjassa (s. 62 RK 1790-1797 k. 273) Tuomas Mikonpoika mainittiin vaimonsa Leenan kanssa Kalkkisten Hanjärven torpassa torppari Mikko Eerikinpojan ja tämän vaimon Eeva Eerikintyttären poikana, vaikka vihkitietojen mukaan Tuomas Mikonpoika Rauvalasta avioitui vasta 27.12.1801 Hollolan Paakkolasta lähtöisin olevan Leena Matintyttären kanssa. Avioitumisensa jälkeen Tuomas ja Leena asuivat aluksi Rauvalan Mikkolassa, joka kuului aiemmin Iso-Äiniön kylän maa-alueisiin ja sijaitsi Kymenvirran varrella, ollen Kalkkisten ja Särkijärven naapurikyliä. Rauvalassa syntyi myös Tuomaan ja Leenan vanhin poika Kustaa (Gustaf), joka sitten kuoli vajaan 3 kk:n ikäisenä toukokuussa 1803 Rauvalassa. Tuomas ja Leena muuttivat Kustaan kuoleman jälkeen Kalkkisten Hanjärvelle kesällä 1803. Hanjärvellä Tuomas toimi Iisakkilan kartanon torpparina viljellen Hanjärven torpan tiluksia. Työ oli kovaa; varhaisesta aamusta myöhään iltaan kartanon ja oman torpan töissä. Kts. Iisakkilasta ja sen omistajista kuvaus s. 470-472 AH. Tuomaksen isännöidessä Hanjärven torppaa käytiin Suomen Sota v. 1808-1809, jolloin venäläiset miehittivät maamme ja liittivät Suomen Venäjään, jossa Suomi sai sitten autonomisen aseman. Vuoden 1830 henkikirjassa mainitaan Asikkalan Kalkkisten kartanon omistajan everstiluutnantti Carl August von Platenin torpparina Thomas Hanjärvi yhdessä vaimonsa kanssa. Tuolloin Hanjärven torpassa asui Tuomas ja vaimonsa Leena sekä heidän vanhin poikansa Aatami vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa sekä Tuomaan ja Leenan neljä nuorempaa lasta. Käytännössä Tuomaan ja Leenan vanhin poika Aatami vastasi tuolloin v. 1830 Hanjärven torpan pidosta ja viljelyksistä. Vaimonsa Leenan kuoleman v. 1835 jälkeen Tuomas muutti huhtikuussa 1840 Sysmään poikansa Tuomaan (Thomas Thomasson) perään. Tämä oli muuttanut Sysmään jo v. 1837. Samalla muutti myös muut Tuomas Mikonpojan lapset perheineen Asikkalasta Sysmään. Tuomaan poika Malakias oli jo ehtinyt muuttamaan Padasjoelle, josta hän sitten tuli Sysmän Suurkylään v. 1841. Perheen muuttoon Sysmään vaikutti varmaan vaimon Leenan (Helenan) kuolema v. 1835 sekä Kalkkisten kartanon hallitsijan everstiluutnantti Carl August von Platenin vaimon kuolema v. 1833 ja tämän muutto ensin Heinolaan, josta Hämeenlinnaan v. 1835, jolloin kartanoon tuli uudet käskijät ja haltijat sekä uudet "meiningit", joten ilmeisesti Tuomas ja hänen jälkeläisensä eivät sopeutuneet uusiin "tuuliin" ja isäntiin, joten tuli nähtävästi riitoja tilan hoitajien ja torppareiden kesken. Mainittakoon että k.o. aikaan Kalkkisten Iisakkilaan tuli renkivoudiksi ja tilanhoitajaksi Gustaf Thorn, jonka jälkeläisiä on formulakuski Kimi Räikkönen. Tuomas asui Sysmässä Suurenkylän kartanon Kyyhkylän torpassa, jossa hänen vanhin poikansa Aatami työskenteli torpparina, ennen kuolemaansa marraskuussa 1840. Tuomas kuoli 72 v. ikäisenä Kyyhkylän torpassa 25.3.1842 ja haudattiin 3.4.1842 Sysmässä. Tuomaksen kuoleman jälkeen pidettiin perunkirjoitus 30.4.1842 Suurkylän kartanolla, jolloin perukirjassa Tuomaksen nimi esiintyi muodoissa; Thomas Michelsson, Thomas Kyhkylä ja Thomas Michelsson Kyhkylä. Thomas avioitui puolisonaan Lena Mattsdotter [21308] [MRIN:161] 27.12.1801 Hollola, Paakkola. i. Gustaf Thomasson [1329] syntynyt 27.2.1803 Asikkala, Rauvala, kastettu 28.2.1803 Asikkala, Rauvala, kuollut 15.5.1803 Asikkala, Rauvala, ja haudattu 19.5.1803 Asikkala. Hänen kuolinsyynsä oli Hinkuyskä (Kikhosta). ii. Adam Thomasson Kyyhkylä [508] syntynyt 24.12.1804 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu 24.12.1804 Asikkala, Kalkkinen, kuollut 9.11.1840 Sysmä, Storby, Kyhkylä, 35-vuotiaana ja haudattu 15.11.1840 Sysmä, Storby. Hänen kuolinsyynsä oli Kuume (Feber). Adam avioitui puolisonaan Eva Henricsdotter [511] [MRIN:165], jonka vanhemmat olivat Henrik Johansson Siikala [1128] ja Anna Andersdotter [1129], 29.12.1822 Asikkala, Pulkkila. iii. Eva Thomasdotter [800] syntynyt 24.12.1807 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu 25.12.1807 Asikkala, Kalkkinen, kuollut 4.1.1808 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, ja haudattu 6.1.1808 Asikkala, Kalkkinen. iv. Johan Thomasson [801] syntynyt 13.9.1809 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu 17.9.1809 Asikkala, Kalkkinen, kuollut 3.6.1810 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, ja haudattu 16.6.1810 Asikkala, Kalkkinen. Hänen kuolinsyynsä oli Ripuli (Lifsjuka). v. Malachias Thomasson Järvenpää [512] syntynyt 27.3.1811 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu

vi. 4 vii. viii. ix. 28.3.1811 Asikkala, Kalkkinen, kuollut 4.4.1853 Sysmä, Storby, Järvenpää, 42-vuotiaana ja haudattu 13.4.1853 Sysmä, Storby. Hänen kuolinsyynsä oli Sydänkohtaus/ pistos (stygn). Malachias avioitui puolisonaan Erica Johansdotter [514] [MRIN:166], jonka vanhemmat olivat Johan Jöransson Hinttola [1167] ja Eva Adamsdotter Hietala [1172], 8.3.1840 Padasjoki. Anna Lena (Helena) Thomasdotter [513] syntynyt 3.12.1813 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu 5.12.1813 Asikkala, Kalkkinen, kuollut 27.5.1840 Sysmä, Storby, Kyyhkylä, 26-vuotiaana ja haudattu 7.6.1840 Sysmä, Storby. Hänen kuolinsyynsä oli Keuhkotauti (lungsot). Thomas Thomasson Veijola [23]. Thomas avioitui puolisonaan Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24] [MRIN:8], jonka vanhemmat olivat Michel Andersson Boställe [341] ja Eva Andersdotter [21480], 16.10.1838 Sysmä. Matts Thomasson [519] syntynyt 26.8.1819 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu 2.9.1819 Asikkala, Kalkkinen, kuollut 13.11.1820 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, 1 vuoden ikäisenä ja haudattu 19.11.1820 Asikkala, Kalkkinen. Hänen kuolinsyynsä oli Hinkuyskä (Kikhosta). Erik Johan Thomasson [509] syntynyt 14.4.1822 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu 15.4.1822 Asikkala, Kalkkinen, kuollut 1.8.1866 Sysmä, Suurkylä, 44-vuotiaana ja haudattu 5.8.1866 Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Kuume (feber). Erik avioitui puolisonaan Anna Ulrica Adamsdotter [510] [MRIN:164], jonka vanhemmat olivat Adam Johansson Uotila [11394] ja Anna Eriksdotter [7957], 28.5.1849 Sysmä, Suurkylä. 9. Lena Mattsdotter [21308], jonka vanhemmat olivat Matts Paulsson Savola [21309] ja Juliana Andersdotter [21310], syntynyt 6.10.1778 Hollola (Asikkala), Paakkola, Savola, kastettu 7.10.1778 Hollola, kuollut 31.5.1835 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, 56-vuotiaana ja haudattu 7.6.1835 Asikkala, Kalkkinen. Hänen kuolinsyynsä oli Punakuume (rödsot). Yleismuistio: Leena (Helena) Matintytär (tai Matiaantytär) syntyi 6.10.1778 lampuodin tyttärenä Hollolan Paakkolan Savolan rälssitilalla, joka kuuluu nykyään Asikkalaan. Leena mainittiin Hollolan rippikirjoissa v. 1796-1800 (s. 113 RK 1791-1795 k. 124 ja s. 160 RK 1795-1801 k. 178) isäpuolensa Aleksanteri Mikonpojan ja äitinsä Juliaana Antintyttären kanssa Paakkolan Savolassa. Leenan isä Matti kuoli v. 1785 Paakkolassa ja äitinsä Juliaana avioitui v. 1786 Asikkalan Kalkkisten kartanon Iisakkilan lampuodin pojan Aleksanteri Mikonpojan kanssa, josta tuli isäpuoli Leenalle. Leena mainittiin vielä v. 1802-1807 rippikirjassa (s. 191 RK 1802-1807 k. 199 narc) äitinsä Juliaanan ja isäpuolensa Aleksanterin kanssa Paakkolan Savolassa ja kerrottiin Leenan muuttaneen Asikkalaan. Hollolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Leena (Helena) Matintytär Paakkolasta avioitui tai hänet naitettiin 27.12.1801 Asikkalan Rauvalasta olevan Tuomas Mikonpojan puolisoksi, jolloin vihittäessä Leena oli 23 v. ikäinen. Kalkkisten Hanjärven torpan emäntä. Leena synnytti Tuomaalle 9 lasta, joista 5 selvisi aikuiseksi. Asikkalan rippikirjoissa Leenalla ei mainittu lainkaan syntymäaikaa. Leena kuoli 56 v. ikäisenä punakuumeeseen 31.5.1835 Kalkkisissa. Punakuume riehui tuohon aikaan pahana kulkutautina. Lena avioitui puolisonaan Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503] [MRIN:161] 27.12.1801 Hollola, Paakkola. 10. Michel Andersson Boställe [341], jonka vanhemmat olivat Anders Andersson Klubba [1145] ja Lena Bertillsdotter [6298], syntynyt 15.3.1793 Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba, kuollut 26.10.1838 Sysmä, Karilanmaa, Boställe, 45-vuotiaana ja haudattu 4.11.1838 Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Keuhkotauti (lungsot). Yleismuistio: Mikko Antinpoika, torpparin poika Sysmän Saarenkylän Nujalan Klubba torpasta. Mikko muutti v. 1803 vanhempiensa mukana Karilanmaalle, aluksi Isorannan torppaan, josta hän muutti v. 1809 vanhimman veljensä mukana rakuuna Johan Leopard'n torppaan. Mikko muutti sitten avioiduttuaan v. 1813 Karilanmaan Yskelän kartanon puustelliin (Boställe), joka toimi Ylisen Hollolan komppanian palveluksessa olleen korpraalin virkatalona, Yskelään kuuluneella Paavolan tilalla. Mikon vanhempi veli Antti Antinpoika toimi aluksi torpparina puustellissa ja Mikko mainittiin torpparin veljeksi, mutta kun Mikon veli Antti muutti vaimonsa kanssa v. 1814 loppupuolella torppareiksi Kypärävuorelle, niin Mikko toimi sitten torpparina puustellissa. Mikon asuessa Karilanmaan puustellissa Yskelän omistus kuului Rapalan kartanon Tandefelt suvulle ja kartanoa viljelivät lampuodit Tandefeltien komennossa. Mikolla oli useampia renkiä ja piikoja apunaan puustellin torpan viljelystöissä ja karjanhoidossa kuin myös taksvärkkitöissä kartanolle. Mikko kuoli jo 45 v ikäisenä keuhkotautiin 26.10.1838 Karilanmaalla. Michel avioitui puolisonaan Eva Andersdotter [21480] [MRIN:109] 26.12.1813 Sysmä. 5 i. Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24]. Maja avioitui puolisonaan Thomas Thomasson Veijola [23] [MRIN:8], jonka vanhemmat olivat Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503] ja Lena Mattsdotter [21308], 16.10.1838 Sysmä. ii. Ulrica Michelsdotter [491] syntynyt 11.4.1817 Sysmä, Karilanmaa, Boställe, kastettu 14.4.1817 Sysmä, Karilanmaa ja kuollut 30.12.1872 Sysmä, Skinnarila, Rantala, Kankainen 55-vuotiaana. Ulrica avioitui puolisonaan Thomas Johansson [821] [MRIN:3112], jonka vanhemmat olivat Johan Michelsson [792] ja Anna Catharina Adamsdotter [1775], 20.10.1841 Sysmä.

iii. iv. Johan Michelsson [490] syntynyt 9.9.1819 Sysmä, Karilanmaa, Boställe, kastettu 12.9.1819 Sysmä, Karlanma ja kuollut Ei tiedossa?. Johan avioitui puolisonaan Anna Lisa Adamsdotter [991] [MRIN:326], jonka vanhemmat olivat Adam Davidsson [20141] ja Helena Johansdotter [20142], 18.10.1841 Asikkala. Michel Michelsson [492] syntynyt 2.4.1823 Sysmä, Karilanmaa, Boställe, kastettu 2.4.1823 Sysmä, Karilanmaa ja kuollut 22.1.1851 Sysmä, Karilanmaa, Boställe 27-vuotiaana. Hänen kuolinsyynsä oli Hukkui (drunkn). 11. Eva Andersdotter [21480], jonka vanhemmat olivat Anders Johansson [21481] ja Maria Sigfredsdotter [21482], syntynyt 6.1.1780 Sysmä, Suurkylä, Leppäkorpi, kastettu 8.1.1780 Sysmä, kuollut 5.5.1848 Sysmä, Karilanmaa, Boställe, 68- vuotiaana ja haudattu 7.5.1848 Sysmä. Yleismuistio: Eeva Antintytär syntyi tiettävästi 6.1.1780 torpparin tyttärenä Sysmän Suurenkylän (Storby) Leppäkorvessa, Isolähteen torpassa. Eevan vanhemmat muuttivat Suurestakylästä v. 1782 Saarenkylän Sydänmaalle, Seppälän Autio torppaan. Eevan isä kuoli v. 1786 ja Eeva muutti äitinsä ja sisarustensa mukana Nuoramoisiin, jossa hän asui lapsuuttaan Nordenlundin Pohjolan eli Haasian torpassa v. 1804 asti. Seuraavaksi Eeva mainittiin äitinsä ja sisarensa Leenan kanssa v. 1805-1808 Nuoramoisten Kurjen tilan Ilomäen torpassa. Eeva työskenteli v. 1809-1813 piikana Nuoramoisten Volmarin Hankaan (Hangas) torpassa. Sysmän kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Eeva Antintytär Karilanmaalta avioitui Tapaninpäivänä 26.12.1813 Karilanmaan puustellin (Boställe) torpparin pojan Mikko Antinpojan kanssa. Ilmeisesti kyse oli samasta Eeva Antintyttärestä, joka asui ennen vihkimistä Nuoramoisissa. Tätä tulkintaa tukee se että Eevan sisko Leena mainittiin v. 1818-1820 piikana Mikon ja Eevan torpassa. Karilanmaan kartanon (Yskelän) puustellin torpan emäntä. Eevan syntymäaikana esiintyi rippikirjoissa yleisimmin v. 1783. Sysmän kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torpparin leski Eeva Antintytär kuoli 65 v. ikäisenä 5.5.1848 Karilanmaan puustellissa ja haudattiin 7.5.1848 Sysmässä. Todellinen kuolinikä lienee 68 vuotta. Eva avioitui puolisonaan Michel Andersson Boställe [341] [MRIN:109] 26.12.1813 Sysmä. 12. Simon Sigfridsson Salmela [254], jonka vanhemmat olivat Sigfrid Jacobsson Pessala [256] ja Maria Ericsdotter [257], syntynyt 13.8.1790 Heinola, Lusi, Vidois, kastettu 15.8.1790 Heinola, Lusi, kuollut 3.6.1847 Heinola, Lusi, Salmela, 56-vuotiaana ja haudattu 6.6.1847 Heinola. Hänen kuolinsyynsä oli Keuhkotauti (lungsot). Yleismuistio: Simo Sipinpoika, Lusin Pessalan Viitaan tilan poika. Simo ja Kaisa vihittiin tiettävästi v. 1814 jonka jälkeen Simo oli merkitty vävyksi Iso-Pessalan Salmelan tilalle. Simon avioitui puolisonaan Caisa (Catharina) Sigfridsdotter [255] [MRIN:78] 1814 Heinola. i. Johan (Johannes) Simonsson [304] syntynyt 20.9.1815 Heinola, kastettu 24.9.1815 Heinola, Lusi, Salmela ja kuollut Ei tiedossa. ii. Eva Simonsdotter [305] syntynyt 8.3.1818 Heinola, kastettu 14.3.1818 Heinola, Lusi, Salmela ja kuollut Ei tiedossa. 6 iii. Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252]. Aabraham avioitui puolisonaan Eeva Topiaantytär [253] [MRIN:77], jonka vanhemmat olivat Tobias Jonaesson Nuuttila [467] ja Caisa Lovisa Adamsdotter [468], 26.10.1844 Sysmä. iv. Carl Simonsson [306] syntynyt 12.4.1824 Heinola, kastettu 16.4.1824 Heinola, Lusi, Salmela ja kuollut Ei tiedossa. v. Anna Maria Simonsdotter [307] syntynyt 24.8.1826, kastettu 27.8.1826 Heinola Kapell, Nya Lusi, Salmela. ja kuollut Ei tiedossa. vi. Adam Simonsson [308] syntynyt 9.10.1828, kastettu 12.10.1828 Heinola Kapell, Lusi, Salmela. ja kuollut Ei tiedossa. vii. Helena Simonsdotter [9543] syntynyt 20.7.1834 Heinola, Lusi, Pessala, Salmela ja kuollut Ei tiedossa. 13. Caisa (Catharina) Sigfridsdotter [255], jonka vanhemmat olivat Sigfrid Abrahamsson Salmela [258] ja Maria Sigfridsdotter [259], syntynyt 22.11.1795 Heinola, Lusi, Pessala (Salmela), kastettu 25.11.1795 Heinola, Lusi ja kuollut 26.9.1863 Heinola, Lusi, Salmela 67-vuotiaana. Yleismuistio: Katariina Sipintytär, talollisen tytär Lusin Pessalasta, Salmelan tilan emäntä. Caisa avioitui puolisonaan Simon Sigfridsson Salmela [254] [MRIN:78] 1814 Heinola. 14. Tobias Jonaesson Nuuttila [467], jonka vanhemmat olivat Jonas Samuelsson Nuuttila [469] ja Walborg Johansdotter [470], syntynyt 28.11.1785 Sysmä, Karilanma, Nuuttila, kastettu 5.12.1785 Sysmä, Karilanma, kuollut 20.12.1852 Sysmä, Karilanma, Ylä-Nuuttila, 67-vuotiaana ja haudattu 26.12.1852 Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Vesipöhö (vattusot).

Yleismuistio: Topias Joonaanpoika, talollisen poika Sysmän Karilanmaan Ylä-Nuuttilasta, jossa toimi itsekin talollisena Ylä-Nuuttilan Kypärävuoren tilalla. Ylä-Nuuttilan tila oli vielä v. 1810 jakamattomana, mutta v. 1815 henkikirjassa esiintyi Ylä-Nuuttilan päätilan 1/12 manttaalin tilan ohella 1/24 mantaalin Kypärävuori, jossa tilaa piti Topiaksen äiti Valpuri Juhontytär, samoin mainittiin vielä v. 1820 henkikirjassa. Vuoden 1830 henkikirjassa oli 1/24 manttaalin (Kypärävuoren) isännäksi merkitty Topias Joonaanpoika ja v. 1835 ja 1840 henkikirjoissa isännän nimeksi oli kirjattu Tobias Knutila. Vuoden 1845 henkikirjassa Kypärävuoren tilalle oli merkitty Tobias Knutila vaimonsa kanssa ja vävy Abraham vaimonsa kanssa, sekä itsellinen Anna Adamintytär ja tytär Erika. Sysmän kirkonkirjoissa Topiaksen osalta esiintyy virheellisesti syntymäaikana myös 22.12.1783!. Tobias avioitui puolisonaan Caisa Lovisa Adamsdotter [468] [MRIN:155] 24.2.1814 Karilanma, Knutila. i. Maria Tobiasdotter [1139] syntynyt 16.9.1815 Sysmä, Karilanmaa, Knutila, kastettu 17.9.1815 Sysmä, Karilanmaa, Knutila ja kuollut Ei tiedossa?. Maria avioitui puolisonaan Henrik Adamsson [11034] [MRIN:4482], jonka vanhemmat olivat Adam Johansson Kaukola [11038] ja Eva Henricsdotter [11039], 9.6.1839 Sysmä. ii. Adam Tobiassson [1140] syntynyt 3.11.1817 Sysmä, Karilanmaa, Knutila, kastettu 5.11.1817 Sysmä, Karilanmaa, Knutila ja kuollut 30.9.1822 Sysmä, Karilanmaa, Knutila 4-vuotiaana. iii. Esaias Tobiasson [1141] syntynyt 26.12.1823 Sysmä, Karilanmaa, Knutila, kastettu 26.12.1823 Sysmä, Karilanmaa, Knutila ja kuollut 30.11.1842 Sysmä, Karilanmaa, Knutila 18-vuotiaana. 7 iv. Eeva Topiaantytär [253]. Eeva avioitui puolisonaan Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252] [MRIN:77], jonka vanhemmat olivat Simon Sigfridsson Salmela [254] ja Caisa (Catharina) Sigfridsdotter [255], 26.10.1844 Sysmä. v. Johan Tobiasson [1142] syntynyt 7.8.1831 Sysmä, Karilanmaa, Knutila, kastettu 14.8.1831 Sysmä, Karilanmaa, Knutila ja kuollut 21.9.1833 Sysmä, Karilanmaa, Knutila 2-vuotiaana. vi. Josef Tobiasson [1143] syntynyt 24.1.1838 Sysmä, Karilanmaa, Knutila, kastettu 28.1.1838 Sysmä, Karilanmaa, Knutila ja kuollut Ei tiedossa?. 15. Caisa Lovisa Adamsdotter [468], jonka vanhemmat olivat Adam Andersson [471] ja Maria Andersdotter [472], syntynyt 9.8.1792 Sysmä, Karilanma, Lepistö, kastettu 12.8.1792 Sysmä, Karilanma ja kuollut 15.3.1858 Sysmä, Karilanmaa, Ylä-Nuuttila, Kypärävuori 65-vuotiaana. Yleismuistio: Kaisa Loviisa Aadamintytär, torpparin tytär Sysmän Karilanmaan Lepistönojalta. Caisa avioitui puolisonaan Tobias Jonaesson Nuuttila [467] [MRIN:155] 24.2.1814 Karilanma, Knutila.

Viides sukupolvi (Isoisoisovanhemmat) 16. Michel Ericsson Hanjärvi [505] syntynyt 1746 Sysmä?, kuollut 23.3.1808 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, 62-vuotiaana ja haudattu 3.4.1808 Asikkala, Kalkkinen. Hänen kuolinsyynsä oli Korkea kuume (feber). Yleismuistio: Asikkalan Kalkkisten kartanon torppari Mikko Eerikinpoika Hanjärvi (kirkonkirjoissa Michel Ericsson) syntyi Asikkalan kirkonkirjojen mukaan v. 1746, mutta tarkempaa ajankohtaa ja paikkaa ei tiedetä. Mahdollisesti Mikko työskenteli renkinä Kalkkisten kartanossa v. 1764-1765 (s. 79 RK 1763-1769 k. 80 Kalkkinen)?. Mikon isä on ollut Eerik (Eric), mutta hänestä ei ole muuta tietoa kuin etunimi. Varhaisin merkintä Asikkalan kirkonkirjoista (lähinnä lastenkirjojen mukaan) löytyy 1780-luvulta, jolloin Mikko Eerikinpoika on asunut perheineen Rauvalassa, eli Kymenvirran rannalla (Kalkkisista Heinolan suuntaan) ja sitten Kalkkisten Hanjärvellä, jossa Mikko toimi Iisakkilan kartanon torpparina. Mitään tietoa Mikko Eerikinpojan (s. 1746) ja hänen vaimonsa Eva Eerikintyttären (s. 1742) syntymästä; sen tarkemmasta ajankohdasta ja varsinkaan paikasta ei ole löydetty tietoja Asikkalasta. Eikä myöskään heidän lapsiensa; Tuomaan ja Juhon tarkemmasta syntymäpvm:stä ja paikasta! Eräs olettamus on että Mikko olisi Hollolasta lähtöisin. Toinen esille noussut teoria; Sysmästä Kalkkisiin muuttanut; Mikko voisi olla mm. Nuoramoisten Virtaalan Eerik Antinpojan ja tämän vaimon Eeva Pertuntyttären poika, Eeva tuli v. 1734 miniäksi Kalkkisista Nuoramoisiin, tai on myös mahdollista että Mikko olisi lähtöisin Karilanmaan Paavolasta (Eerik Matinpojan ja Anna Juhontyttären poika?). Kolmas vaihtoehto: Mikko voisi olla ehkä Iso-Äiniön paimenen Eerik Matinpojan poika. Neljäs olettamus; Mikko olisi kuitenkin Kalkkisissa syntynyt, ehkä Kalkkisten Paavolan paimenen Eerik Antinpojan ja tämän vaimon Kristiina Tuomaantyttären poika, vaikkakaan sysntyneitten ja kastettujen kirjassa heillä ei mainita Mikko poikaa (?). Asia vaatii vielä selvittelyä. Hanjärveltä Mikon perhe muutti Särkijärven puolelle Rauvalan Mikkolaan v. 1797 Kymenvirran rannalle, josta perhe palasi takaisin Hanjärvelle v. 1803. Mikon kuolemasta ei ole löydetty varmoja tietoja, sen sijaan Mikon vaimo Eeva kuoli 6.6.1810 Hanjärvellä itsellisen leskenä, joten Mikko oli kuollut tätä ennen. Se tiedetään että ainakin v. 1804 Mikko oli vielä elossa (s. 25 RK 1804-1814 Asikkala Kalkkinen), eli hän kuoli v. 1804-1810 välillä. Mikon todennäköinen kuolinajankohta oli 23.3.1808, eli Suomen Sodan alkuvaiheiden aikana. Suomen sota alkoi 21.2.1808, kun venäläiset joukot ylittivät Kymijoen, eli silloisen rajan Ahvenkoskella. Venäjän armeijassa oli n. 24000 miestä, joista osa oli jo saanut sotakokemusta Napoleonin vastaisissa sodissa Keski-Euroopassa. Michel avioitui puolisonaan Eva Ericsdotter [506] [MRIN:162] noin 1769. 8 i. Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503]. Thomas avioitui puolisonaan Lena Mattsdotter [21308] [MRIN:161], jonka vanhemmat olivat Matts Paulsson Savola [21309] ja Juliana Andersdotter [21310], 27.12.1801 Hollola, Paakkola. ii. Maria Michelsdotter [8157] syntynyt 1780 Asikkala? ja kuollut Ei tiedossa. iii. Matts Michelsson [8158] syntynyt 1785 Asikkala? ja kuollut Ei tiedossa. iv. Johan Michelsson [1753] syntynyt 1790 Asikkala? ja kuollut Ei tiedossa?. 17. Eva Ericsdotter [506] syntynyt 1742 Asikkala, Kalkkinen?, kuollut 6.6.1810 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, 68- vuotiaana ja haudattu 10.6.1810 Asikkala, Kalkkinen. Hänen kuolinsyynsä oli Pistos (Styng). Yleismuistio: Eeva Eerikintytär (Eva Ericsdotter) syntyi rippikirjojen mukaan v. 1742, ehkä Asikkalassa, mahdollisesti Kalkkisissa (?). Eevan vanhemmista ei ole löydetty varmoja tietoja, mutta eräänä oletuksena on että hän olisi Kalkkisten Paavolan tilan tytär?. Eeva työskenteli mahdollisesti piikana Kalkkisten Iisakkilan kartanossa v. 1765-1767 ennen avioitumistaan (viite; s. 79 RK 1763-1769 k. 80 Asikkala, Kalkkinen)?. Avioiduttuaan Mikko Eerikinpojan kanssa he asuivat yhdessä Rauvalassa ja Kalkkisten Hanjärvellä. Eeva synnytti tiettävästi 4 lasta, joista ilmeisesti vain 2 poikaa; Tuomas ja Juho, selvisivät aikuisiksi. Tosin Juhon myöhempiä vaiheita ei ole saatu selvitettyä. Eevan ilmoitettu synt.vuosi 1742 herättää epäilyjä, sillä hänen pojakseen rippikirjoissa merkitty Juho oli kirjattu v. 1790 syntyneeksi, jolloin Eeva olisi siten ollut jo 48 v. ikäinen!?. Eeva kuoli pistokseen/sydänkohtaukseen 6.6.1810 Kalkkisten Hanjärvellä itsellisen leskenä. Eva avioitui puolisonaan Michel Ericsson Hanjärvi [505] [MRIN:162] noin 1769. 18. Matts Paulsson Savola [21309], jonka vanhemmat olivat Påhl Hindersson Savola [21315] ja Hebla Jacobsdotter [21316], syntynyt 1745 Hollola, Paakkola, Savola ja kuollut 27.1.1785 Hollola (Asikkala), Paakkola, Savola 40- vuotiaana. Hänen kuolinsyynsä oli Poltetauti (hetsig feber). Yleismuistio: Matti Paavalinpoika (Matts Paulsson el. Påhlsson) syntyi Hollolan rippikirjojen mukaan v. 1745 lampuodin poikana Paakkolan Savolan rälssitilalla. Lammin henkikirjoissa Matti mainittiin v. 1764-1780 Savolan rälssitilan lampuodin Paavali Paavalinpojan veljenä. Matilla mainittiin henkikirjoissa v. 1778 alkaen vaimo Juliaana.

Hollolan kirkonkirjojen mukaan Matti avioitui v. 1776 Hollolan Utulasta lähtöisin olevan Juliaana Antintyttären kanssa. Matti toimi jaetun Savolan tilan (1/6 mant.) lampuotina v. 1782-1785. Hollolan rippikirjoissa Matti oli merkitty Savolan 1. tilan isännän Paavali Paavalinpojan veljeksi (s. 196 RK 1771-1775 k. 198 ja s. 117 RK 1776-1780 k. 124). Savolan 2. tilaa viljeli Tuomas Tuomaanpoika puolisonsa Katariina Arvintyttären kanssa ( jotka ovat Martta Tammisen, os. Erosen esivanhempia). Savola esiintyi 1780-luvulla 4 lampuotitilana; päätilaa (merkitty 1. tilaksi) viljeli Paavali Paavalinpoika ja sen toista puoliskoa (merkitty 2. tilaksi) Matti Paavalinpoika vaimonsa Juliaana Antintyttären kanssa. Myös Matin äiti Heta Jaakopintytär mainittiin tällä tilalla (s. 131 RK 1781-1791 k. 373 narc). Savolan 3. tilaa viljeli lampuotina Tuomas Tuomaanpoika ja 4. tilaa Juho Arvinpoika. Savolan rälssitilan omistus oli siirtynyt v. 1766 vääpeli Nils Samuel von Phaler'lle, joka sai tilan äitinsä sisarelta Christina Catharina de la Motte'lta. Von Phaler'lta tila siirtyi 1780-luvun alussa Heinolassa asuvalle kapteeni Arvid von Göben'n haltuun, joka myi tilan v. 1783 Hollolan Pyhäniemen kenraalimajuri Carl Johan Schmiedefelt'lle 13 000 kuparitaalarin hinnasta. Savolan rälssitila, joka koostui Isonvihan jälkeen 2 lampuotitilasta, jakaantui Matin elinaikana siis 4 eri lampuotitilaksi, viite s. 156 AH. Matti kuoli hieman vajaan 40 v. ikäisenä poltetautiin 27.1.1785 Paakkolassa. Matts avioitui puolisonaan Juliana Andersdotter [21310] [MRIN:7668] 27.12.1776 Hollola. i. Margaretha Mattsdotter [21321] syntynyt 27.5.1777 Hollola, Paakkola, Savola ja kuollut 24.10.1777 Hollola, Paakkola, Savola. Hänen kuolinsyynsä oli Isorokko (koppor). 9 ii. Lena Mattsdotter [21308]. Lena avioitui puolisonaan Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503] [MRIN:161], jonka vanhemmat olivat Michel Ericsson Hanjärvi [505] ja Eva Ericsdotter [506], 27.12.1801 Hollola, Paakkola. iii. Maria Mattsdotter [21322] syntynyt 14.4.1781 Hollola, Paakkola, Savola. iv. Elisabeth Mattsdotter [21323] syntynyt 26.1.1784 Hollola, Paakkola, Savola ja kuollut 26.1.1786 Hollola, Paakkola, Savola 2-vuotiaana. 19. Juliana Andersdotter [21310], jonka vanhemmat olivat Anders Thomasson Anttila [21311] ja Maria Eliasdotter [21312], syntynyt 1753 Hollola, Viitaila gård ja kuollut 1813 (?) Hollola, Paakkola, Savola 60-vuotiaana. Yleismuistio: Juliaana Antintytär syntyi lampuodin tyttärenä v. 1753 Hollolan (Asikkalan) Viitailan kartanossa. Asikkalan henkikirjoissa Juliaana mainittiin v. 1768 Viitailan kartanossa yhdessä vanhempiensa Antin ja Marian sekä sisarustensa sekä isoisänsä Eliaksen kanssa. Juliaana muutti perheensä mukana v. 1769 Hollolan Utulan kylään. Hollolan henkikirjoissa Juliaana mainittiin v. 1769-1777 lampuoti Antti Tuomaanpojan ja Marian tyttärenä Utulassa. Juliaana mainittiin ensimmäisen kerran Hollolan rippikirjassa (s. 119 RK 1771-1775 k. 119) Utulan Anttilassa lampuodin Antti Tuomaanpojan ja Maria Eliaksentyttären tyttärenä, äitinsä Marian isän Eliaksen ohella. Seuraavassa rippikirjassa (s. 43 RK 1776-1780 k. 56) Utulan Anttilassa mainittiin myös Juliaanan sisarukset Esteri ja Tuomas sekä kerrottiin Juliaanan muuttaneen Paakkolan Savolaan. Hollolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Juliaana Antintytär Utulasta avioitui tai hänet naitettiin 27.12.1776 Paakkolaan talollisen pojan Matti Paavalinpojan kanssa. Paakkolan Savolan rälssitilan (lampuotitilan) emäntä. Miehensä Matin kuoleman 27.1.1785 jälkeen Juliaana avioitui säädyllisen 1 v. kuluttua 29.1.1786 Asikkalan Kalkkisten Iisakkilan kartanon lampuodin pojan Aleksanteri Mikonpojan kanssa ja he jatkoivat lampuoteina Paakkolan Savolassa. Juliaana mainittiin Hollolan rippikirjoissa vielä v. 1812 asti Paakkolan Savolassa (s. 191 RK 1802-1807 k. 199 narc ja s. 258 RK 1808-1817 k. 253 narc). Viimeisin merkintä e.m. Hollolan rippikirjasta löytyy 13.12.1812 jolloin Juliaana oli käynyt viimeisen kerran Herran Pyhällä ehtoollisella, tämän jälkeen kirkonkirjoista ei löydetty tietoja Juliaanasta eikä hänen toisesta miehestään Aleksanteri Mikonpojasta. Voitaneen päätellä että Juliaana kuoli 13.12.1812 jälkeen, ehkä alkuvuodesta 1813 Paakkolassa, ollessaan n. 60 v. ikäinen (?). Juliana avioitui puolisonaan Matts Paulsson Savola [21309] [MRIN:7668] 27.12.1776 Hollola. Juliana avioitui seuraavaksi puolisonaan Alexander Michelsson [21338] [MRIN:7681] 29.1.1786 Hollola. Yleismuistio: Aleksanteri Mikonpoika, lampuodin poika Asikkalan Kalkkisten kartanosta Iisakkilasta. Aleksanterin vanhemmat olivat Mikko Henrikinpoika ja Maria Ristontytär Kalkkisten Iisakkilasta. Avioiduttuaan v. 1786 Hollolan Paakkolan Savolan tilan leskiemännän Juliaana Antintyttären kanssa, Aleksanteri toimi puuskaisäntänä ja lampuotina Paakkolan Savolassa. Aleksanteri kuoli 14.7.1811 jälkeen, jolloin kävi viimeistä kertaa ehtoollisella. i. Malachias Alexandersson [21349] syntynyt 25.8.1786 Hollola, Paakkola, Savola. ii. Gabriel Alexandersson [21350] syntynyt 9.8.1791 Hollola, Paakkola, Savola ja kuollut 5.7.1793 Hollola, Paakkola, Savola 1 vuoden ikäisenä. iii. Johan Alexandersson [21351] syntynyt 17.5.1794 Hollola, Paakkola, Savola. 20. Anders Andersson Klubba [1145], jonka vanhemmat olivat Anders Johansson Klubba [9924] ja Caisa Andersdotter [9925], syntynyt 8.3.1756 Sysmä, Saarenkylä, Nujala ja kuollut 14.2.1806 Sysmä, Karilanmaa, Isoranta 49-vuotiaana.

Yleismuistio: Antti Antinpoika, torpparin poika Sysmän Saarenkylän Nujalasta, työskenteli torpparina Saarenkylän Nujalan Klubba torpassa, joka sijaitsi ilmeisesti Saarenkylän takamailla Liipolassa. Täältä Antti muutti perheineen v. 1803 Karilanmaan Isorannan torppaan. Sysmän lastenkirjassa (LK 1780-1821, TK848_II) mainittiin Karilanmaan Isorannan torpassa Antti Kluballa (Anders Glubba) lapset; Juho, Mikko, Maria ja Eerik. Rippikirjassa Antti kuitenkin mainittiin Karilanmaan Isorannassa patronyymillä Antti Antinpoika (Anders Andersson). Myös v. 1805 henkikirjassa Antti mainittiin nimellä Antti Klubba (Anders Klubba). Anders avioitui puolisonaan Lena Bertillsdotter [6298] [MRIN:372] 1777 Sysmä. i. Anders Andersson [20133] syntynyt 1778 Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba. Anders avioitui puolisonaan Eva Christersdotter [20143] [MRIN:7195] 26.12.1803 Sysmä. ii. Eva Andersdotter [20127] syntynyt 12.12.1780 Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa ja kuollut 31.8.1783 Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa 2-vuotiaana. Hänen kuolinsyynsä oli Angiina (hallsfl.) iii. Maria Andersdotter [20128] syntynyt 25.7.1783 Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa ja kuollut 15.8.1783 Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba. Hänen kuolinsyynsä oli Isorokko (Koppor). iv. Lisa Andersdotter [20129] syntynyt 1.11.1784 Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa. v. Helena Andersdotter [20361] syntynyt 1787 Sysmä, Saarenkylä, Nujala ja kuollut 1789 Sysmä, Saarenkylä, Nujala 2-vuotiaana. vi. Johan Andersson [20130] syntynyt 26.1.1790 Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa. 10 vii. Michel Andersson Boställe [341]. Michel avioitui puolisonaan Eva Andersdotter [21480] [MRIN:109], jonka vanhemmat olivat Anders Johansson [21481] ja Maria Sigfredsdotter [21482], 26.12.1813 Sysmä. viii. Maria Christina Andersdotter [20131] syntynyt 16.7.1795 Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa. ix. Eric Andersson [20132] syntynyt 20.5.1800 Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa. 21. Lena Bertillsdotter [6298], jonka vanhemmat olivat Bertil Henricsson [10737] ja Walborg Andersdotter [10738], syntynyt 29.11.1756 Sysmä, Suurkylä, Särki ja kuollut 18.6.1806 Sysmä, Karilanmaa, Isoranta 49-vuotiaana. Hänen kuolinsyynsä oli Vesipöhö (vattsot). Yleismuistio: Leena Pertuntytär, tiettävästi torpparin tytär Suurenkylän Särki torpasta. Leena avioitui tiettävästi v. 1777 emännäksi Saarenkylän Nujalan Klubba torppaan, jossa torppaan oli merkitty myös Leenan äiti Valpuri Antintytär sekä Leenan nuorin sisar Katariina Pertuntytär. Rippikirjassa Leenan synt.vuotena esiintyi v. 1756 ja myös 1749!. Lena avioitui puolisonaan Anders Andersson Klubba [1145] [MRIN:372] 1777 Sysmä. 22. Anders Johansson [21481], jonka vanhemmat olivat Johan Jacobsson [21483] ja Brita Jörensdotter [21484], syntynyt 20.10.1750 Sysmä, Virtaa torp, kuollut 12.5.1786 Sysmä, Suurkylä, Isolähde, 35-vuotiaana ja haudattu 9.7.1786 Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Hukkui (drunk). Yleismuistio: Antti Jussinpoika syntyi tiettävästi 20.10.1750 torpparin poikana Sysmän Virtaan kartanon Jussilan torpassa ja kastettiin 21.10.1750 Sysmässä, kummit; Eerik Yrjönpoika ja Sofia Yrjöntytär sekä Juho Sipinpoika ja Kaisa Yrjöntytär. Sysmän ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (RK 1769-1781 k. 110) Antti Jussinpoika mainittiin Jussi Jaakopinpojan & Riitta Yrjöntyttären poikana Suurenkylän (Storby) kartanon Isolähteen torpassa yhdessä ensimmäisen vaimonsa Vappu Simontyttären kanssa, joka kuoli v. 1777 Suuressakylässä. Antti avioitui ilmeisesti vielä saman v. 1777 aikana (pakollisen ½ v päästä) toiseen avioon Maria Sipintyttären kanssa. He muuttivat sitten rippikirjan mukaan v. 1782 Saarenkylän n:o 4 Seppälän Autio torppaan Sydänmaalle, jossa Antti oli merkitty itselliseksi. Torpan emäntä Maria Yrjöntytär oli ilmeisesti Antin täti. Viimeinen merkintä Saarenkylässä löytyy rippikirjasta 2.5.1786. Antti Jussinpoika mainittiin perheineen uudestaan Suurenkylän Isolähteen torpassa ja kerrottiin hänen kuolleen v. 1786. Sysmän kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan itsellinen Antti Jussinpoika kuoli 36 v. ikäisenä 12.5.1786 Sysmän Suuressakylässä Isolähteen torpassa asuessaan, kun hän hukkui järveen. Antti löydettiin ja naarattiin ylös järvestä hieman myöhemmin heinäkuussa, koska hänet haudattiin vasta 9.7.1786 Sysmässä. Anders avioitui puolisonaan Walborg Simonsdotter [21485] [MRIN:7722] 1770 Sysmä. i. Johan Johansson [21488] syntynyt 1770 Sysmä, Suurkylä, Isolähde. ii. Maria Johansdotter [21489] syntynyt 1777 Sysmä, Suurkylä, Isolähde. Anders avioitui seuraavaksi puolisonaan Maria Sigfredsdotter [21482] [MRIN:7720] 1777 Sysmä. 11 i. Eva Andersdotter [21480]. Eva avioitui puolisonaan Michel Andersson Boställe [341] [MRIN:109], jonka vanhemmat olivat Anders Andersson Klubba [1145] ja Lena Bertillsdotter [6298], 26.12.1813 Sysmä. ii. Maria Christina Andersdotter [21498] syntynyt 11.8.1782 Sysmä, Saarenkylä, Seppälä. Autio. Maria avioitui puolisonaan Adam Andersson Lund [21500] [MRIN:7727], jonka vanhemmat olivat Anders Henricsson Lund [20754] ja Maria Ersdotter [20755], 20.5.1804 Sysmä.

iii. Lena el. Helena Andersdotter [21499] syntynyt 1.4.1785 Sysmä, Saarenkylä, Sydänmaa, Seppälä. 23. Maria Sigfredsdotter [21482], jonka vanhemmat olivat Sigfred Hendrichsson [21486] ja Margaretha Mattsdotter [21487], syntynyt 1751 Sysmä. Nuoramoinen, Mäkelä ja kuollut 2.3.1836 Sysmä. Karilanmaa, Rajala 85-vuotiaana. Yleismuistio: Maria Sipintytär syntyi v. 1751 ilmeisesti torpparin tyttärenä Sysmän Nuoramoisten Mäkelässä. Sysmän syntyneiden ja kastettujen kirjasta Marian syntymäaikaa ei löydy. Sen sijaan rippikirjassa (RK 1769-1781 k. 322) mainittiin Nuoramoisten Nordenlundin kartanon Pohjolan torpassa lesken Marketta Matintyttären tytär v. 1751 syntynyt Maria Sipintytär, joka muutti v. 1777 jonnekin, mikä ei ilmennyt rippikirjasta. Ilmeisesti kyse oli kuitenkin samasta Maria Sipintyttärestä, joka avioitui v. 1777 loppupuolella Suurenkylän Isolähteen torppaan leskimies Antti Jussinpojan puolisoksi. Saarenkylän Seppälän Autio torpan emäntä Sydänmaalla. Kun miehensä Antti Jussinpoika kuoli (hukkui järveen) v. 1786, niin Maria Sipintytär muutti Suurkylästä v. 1788 tienoilla omien lastensa kanssa Nuoramoisiin, Nordenlundin Pohjolan eli Haasian torppaan, ilmeiseen lapsuudenkotiinsa veljiensä Yrjön ja Antin talouteen. Pohjolasta Maria muutti v. 1804 Nuoramoisten n:o 5 Kurjen tilan Ilomäen n:o 13 torppaan tyttärensä Maijastiinan (Maria Christina) talouteen, jossa hänet mainittiin v. 1831 asti. Tämän jälkeen Maria muutti ilmeisesti Karilanmaalle, Nuuttilan Rajala torppaan, jonne hänen tyttärensä Maijastiinan perhe muutti. Sysmän kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan kirkonvaivainen leskinainen (k.f.e:a) Maria Sipintytär kuoli 2.3.1836 Karilanmaan Rajalassa. Maria avioitui puolisonaan Anders Johansson [21481] [MRIN:7720] 1777 Sysmä. 24. Sigfrid Jacobsson Pessala [256], jonka vanhemmat olivat Jacob Christersson Pessala [310] ja Maria Hendricsdotter [1247], syntynyt 15.8.1766 Heinola, Lusi, Vähä Pessala, kastettu 17.8.1766 Heinola, Lusi, kuollut 28.4.1830 Heinola, Lusi, Widois, 63-vuotiaana ja haudattu 2.5.1830 Heinola. Yleismuistio: Sigfrid Jacobsson eli Sipi Jaako(pi)npoika Pessala asui vaimonsa Maria'n kanssa Lusissa, Vähä-Pessalassa, Viitaan tilalla (Widois), veljensä Yrjön toimiessa isäntänä. Sipi Jaakonpoika toimi lautamiehenä käräjillä ainakin v. 1810-1819. Samoin hän oli kirkon kuudennusmiehenä. Sigfrid avioitui puolisonaan Maria Ericsdotter [257] [MRIN:79] 26.12.1784 Heinola, Lusi. i. Michel Sigfridsson [311] syntynyt 12.1.1786 Heinola, kastettu 15.1.1786 Heinola, Lusi, Vidois, kuollut 23.1.1855 Heinola, 69-vuotiaana ja haudattu 11.2.1855 Heinola, Lusi, Widois. Michel avioitui puolisonaan Anna Johansdotter [316] [MRIN:100], jonka vanhemmat olivat Johan Gustafsson [317] ja Hebla Mattsdotter [318], 26.12.1805 Heinola. ii. Johan (Johannes) Sigfridsson [312] syntynyt 20.6.1787 Heinola, kastettu 24.6.1787 Heinola, Lusi, VähäPessala ja kuollut Ei tiedossa. Johan avioitui puolisonaan Anna Sigfridsdotter [330] [MRIN:104], jonka vanhemmat olivat Sigfrid (Sipi Ollinpoika) Olofsson [331] ja Maria Matsdotter [332], 26.12.1810 Heinola. Johan avioitui seuraavaksi puolisonaan Maria Simonsdotter [333] [MRIN:106] 19.9.1835. 12 iii. Simon Sigfridsson Salmela [254]. Simon avioitui puolisonaan Caisa (Catharina) Sigfridsdotter [255] [MRIN:78], jonka vanhemmat olivat Sigfrid Abrahamsson Salmela [258] ja Maria Sigfridsdotter [259], 1814 Heinola. iv. Sigfrid Sigfridsson [313] syntynyt 15.12.1793 Heinola, kastettu 18.12.1793 Heinola, Lusi, VähäPessala (Wilois) ja kuollut Ei tiedossa. v. Adam Sigfridsson [314] syntynyt 17.8.1795 Heinola, kastettu 22.8.1795 Heinola, Lusi, VähäPessala (Wilois) ja kuollut Ei tiedossa. vi. Walborg Sigfridsdotter [315] syntynyt 4.11.1799 Heinola, kastettu 6.11.1799 Heinola, Lusi, VähäPessala (Wilois) ja kuollut Ei tiedossa. 25. Maria Ericsdotter [257], jonka vanhemmat olivat Erich Simonsson Sulkava [309] ja Walborg Thomasdotter [1252], syntynyt 15.9.1761 Heinola, Nya Lusi, Sulkava, kastettu 20.9.1761 Heinola, kuollut 25.10.1808 Heinola, Lusi, Widois, 47-vuotiaana ja haudattu 30.10.1808 Heinola. Hänen kuolinsyynsä oli keuhkotauti (tuberkuloosi). Yleismuistio: Maria Erkintytär, torpparin ja uudistilallisen tytär Uuden Lusin Sulkavasta. Emäntänä Lusin Pessalan Viitaan tilalla. Maria avioitui puolisonaan Sigfrid Jacobsson Pessala [256] [MRIN:79] 26.12.1784 Heinola, Lusi. 26. Sigfrid Abrahamsson Salmela [258], jonka vanhemmat olivat Abraham Simonsson Salmela (ent. Jokela) [339] ja Caisa Staphansdotter [7437], syntynyt 10.1.1761 Heinola, Jokela, kastettu 11.1.1761 Heinola, Jokela, kuollut 12.1.1835 Heinola, Lusi, Pessala, Salmela, 74-vuotiaana ja haudattu 18.1.1835 Heinola. Yleismuistio: Sipi Aaprahaminpoika Salmela, talollinen Heinolan mlk:n Lusin Ison Pessalan Salmelassa. Sipi ja Maria olivat Salmelan talon omistajia ainakin v. 1790-1810. Kun Heinolan kappeliseurakuntaa lähdettiin 1800-luvun alussa ajamaan voimallisesti itsenäiseksi seurakunnaksi (irti