Andreas-raamatturyhmämateriaali 03/04 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00100 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 Epäilyksen varjossa Tämän materiaalin sisältö tarkastelee aihetta Epäilyksen varjossa Mikä avuksi, kun epäilys omasta tehtävästä iskee? Teema tekstinä on Joona 1:1-3:2. Tekstistä käsitellään teemoja: Mikä on minun tehtäväni? Voiko Jumalan kanssa vääntää kättä? Tämän materiaalin teemaan on liitetty sekä Oronmyllyn (Parikkala) että Vivamon (Lohja) nuorten juhannukseen. Tietoa kyseisestä tapahtumasta löydät www.nuoret.fi -sivuilta, linkit tapahtumat >> tapahtumia toimintakeskuksissamme. TAUSTATIETOA: Joona 1:1-3:2 Onko pakko, jos ei tahdo? Kysymys, joka varmaan jokaisesta tuntuu joskus tutulta. Voinko ottaa elämääni vain helppoja ja kivoja asioita? Entä jo en pidä siitä tehtävästä, jonka Jumala minulle antaa? Millaisen tehtävän Jumala on minulle ylipäänsä antanut? Mitä tapahtuu, jos alan vääntämään Jumalan kanssa kättä siitä, mikä on minun paikkani ja tehtäväni? Kuinka kauas pitää juosta, jotta pääsisi Jumalaa karkuun? Joonan kirja avaa kysymysten aarrearkun. Joonan kirja kuuluu pienten profeettojen kirjoihin, jotka Vanhassa testamentissa löytyvät suurien profeettojen (Jesaja, Jeremia, Hesekiel ja Daniel) jälkeen. Profeetta oli muinaisessa Israelissa Jumalan äänitorvi. Hän kertoi eteenpäin Jumalan viestiä kansalle. Usein viesti ei ollut kovin imarreltavaa kuultavaa vaan sisälsi varoituksen: jos ette käänny pahoilta teiltänne, teitä kohtaa tuho. Ei siis ihme, että profeetat eivät olleet suosittuja muiden ihmisten silmissä. Kukapa haluaisi kuulla tekemänsä pahat teot torilla profeetan julistamana? Tästä huolimatta profeettoja oli useita. He saivat kutsumuksensa suoraan ja melko voimakkaasti Jumalalta. Vaikka tehtävä ei olisi miellyttänyt, profeetalla oli yleensä kuitenkin voimakas sisäinen pakko julistaa Jumalalta tulleita sanoja. Leijona ärjyy, kuka ei pelkäisi? Herra Jumala puhuu, kuka ei julistaisi kysyy Aamos (3:8), eräs profeetoista. Joona on hieman omalaatuinen profeettakirja. Se ei sisällä juurikaan Joonan julistusta vaan tarinan. Toisin kuin muut profeetat Joona ei suostu tehtäväänsä helpolla vaan lähtee sitä karkuun. Samalla hän ikään kuin vääntää Jumalan kanssa kättä siitä, kumman toiveiden mukaan tässä mennään. Tuskin Joona uskoi Jumalan sanoman mihinkään kaatuvan, vaikka hän ei sitä julistaisikaan. Hän vain toivoi, että Jumala etsisi jonkun muun hänen tilalleen. Joonalla oli syynsä vältellä Jumalan tehtävää. Assyria (myöhemmin Babylon), jonka pääkaupunki Niinive oli, oli suuri ja sotilaallisesti mahtava valtakunta nykyisen Irakin tienoilla ja sen ympäristössä. Assyrialaiset valloittivat ympärillään olevia kansoja, myös israelilaiset joutuivat heidän valtansa alle. Niinive sijaitsi Tigris-joen varrella ja siellä arvioidaan asuneen parhaimmillaan noin 120 000 ihmistä. Joonan kirjan mukaan pahuus ja Jumalan unohtaminen kukoistivat
kaupungissa. Joona olisi varmasti mielellään julistanut tuhoa Israelin viholliskansalle, mutta profeetta pelkäsi, että tuomion julistus saisi niiniveläiset kääntymään, Jumala armahtaisi heitä ja he saisivat elää rauhassa samalla kuin Joona olisi pelastanut heidät Jumalan tuomiolta ja tehnyt itsensä naurunalaiseksi tuhonjulistuksillaan, jotka eivät koskaan kävisi toteen (Joona 4:2). Joona tiesi kyllä tehtävänsä, mutta oli Jumalan kanssa eri mieltä siitä, kuinka tilanteessa tuli menetellä. Jumalan lupaama tehtävä ei ollut miellyttävä. Se ei luvannut minkäänlaista kunniaa tai onnistumisen tunnetta. Ja kuitenkin se oli osa Jumalan suunnitelmaa Joonan elämässä, hänen tapaansa käyttää Joonaa. Joonan kirja on kirjoitettu n. 700 (-299) ekr. Joonasta itsestään ei Raamattu kerro kovin paljon. Joona on Amittain poika ja kotoisin Gat-Heferistä, Nasaretin ja Kaanan välimaastosta Pohjois- Israelista (2.Kun.14:25). Nimi Joona merkitsee kyyhkystä. Itse profeetasta ei maalata sankarillista kuvaa. Päinvastoin, hän on pelkuri, joka lähtee Tarsissiin (Kreikkaan) eli tuhansia kilometrejä länteen silloin kun Jumala käskee lähteä itään. Toisaalta ehkä tarinassa ei olekaan kyse vain karkuun juoksevasta Joonasta vaan myös kaikkivaltiaasta Jumalasta, jonka käsi ylettyy aina myös sinne asti, missä me olemme. Jumalalla on omat suunnitelmansa meitä varten, meillä voi olla omamme, mutta Jumala osaa kääntää kurssin lopulta aina hänen tarkoittamaansa suuntaan. Kutsun tai antamansa tehtävän kanssa, Jumala ei kuitenkaan pakota. Kuitenkin hänen tarjouksensa pysyy voimassa, hän ei peru lahjojaan eikä antamaansa kutsua (Room.11:29) Joona sai vapaasti lähteä omille teilleen, mutta hän joutui myös kohtaamaan tekojensa seuraukset. Kun Jumala uudisti Joonalle antamansa tehtävän (Joona 3:2), Joonalla oli edelleen kaikki ilmansuunnat valittavanaan. Tällä kerta Joona lähti toteuttamaan tehtäväänsä. Jumalan kutsu pysyi samana, Joonan tapa vastata siihen muuttui. Joona ei missään vaiheessa kiellä juoksevansa Jumalaa karkuun vaan tunnustaa sen merimiehillekin. Kertomalla palvelevansa taivaan Jumalaa, joka on tehnyt sekä meren että maan, Joona samalla kertoo pakanamiehistölle, että hänen Jumalansa on kaikkia muita jumalia korkeampi. Kuitenkin Joona halusi testata saman kaikkivaltiaan Jumalan vaikutusmahdollisuuksia omassa elämässään. Joonan kirjasta paljastuu Jumala, joka pitää kiinni meille asettamistaan rajoista, kuitenkaan hylkäämättä meitä. Jumala antaa meille tilaa kokeilla rajoja ja yrittää tehdä asioita oman päämme mukaan. Samalla Jumala pitää kiinni kaikkivaltiudestaan: Meidän kamppailujemme ja kokeilujemme keskellä hän tietää, minne on meitä viemässä. Hän on se, joka kantaa meidän elämäämme ja pitää siitä huolta. Joonan ja Jumalan suhteen voisi kuvata taisteluna kaupan karkkihyllyn edessä. Vihainen lapsi pitää kädessään karkkipussia ja huutaa haluavansa juuri tämän pussin. Paikalle tuleva isä kertoo, ettei se tällä kertaa ole mahdollista. Episodi jatkuu lapsen huutona ja itkuna, karkkipussiin takertumisena kunnes lapsi vihdoin väsyy, hellittää karkkipussista ja antaa isän kantaa hänet ulos kaupasta. Yhtä lempeä, kärsivällinen ja kuitenkin ohjat käsissään pitävä Jumala meillä on. Lähteenä: Stuart Douglas: Word Biblical Commentary, vol. 31 Hosea-Jonah.
RAAMATTURYHMÄN VALMISTAMISESTA Varaa paikka raamatturyhmän kokoontumiselle ja kutsu ihmiset ajoissa. Rukoile ryhmän puolesta. Paneudu materiaaliin ja sen harjoituksiin. Tarkista valmistamista vaativat tehtävät. Mieti, miten ryhmä toteutuu ryhmässäsi: mikä toimii, mitä pitää muuttaa. Materiaali on ohjeellinen voit muuttaa sitä tarpeidesi ja puitteidesi mukaan. Kokoontumisen aloittaminen - 10 min. RAAMATTURYHMÄN KULKU Laulakaa tuttu laulu ja pitäkää lyhyt alkurukous. Tässä vaihtoehtoinen rukous. o Isä. Minä en aina ymmärrä sinun tahtoasi ja teitäsi. En näe sitä samaa kokonaisuutta, jonka Sinä näet. Kiitos, että olet mukanani vaikka valitsisin aivan toisin kuin olet suunnitellut. Auta minua näkemään oma paikkani ja tehtäväni täällä. Opeta luottamaan Sinun huolenpitoosi. Haluan jättää koko elämäni Sinun käsiisi. Pidäthän minusta huolen? Aamen. Tehkää mitä kuuluu kierros niin, että jokainen saa miettiä, mikä eläin kuvaisi tämän hetken fiiliksiä. Jokainen saa sitten vuorollaan kertoa, minkä eläimen valitsi ja miksi. Myös kesäsuunnitelmistaan voi hieman kertoa. Lämmittely: Kiitti, mulle riitti! 10 min. Istukaa ringissä niin että keskelle jää yksi tyhjä tuoli. Jokainen voi kuvitella itsensä tuolille, karkaamassa kotoa reppujen ja kaikkien muiden tavaroiden kanssa. Mitä tavaroita ottaisit mukaasi? Mitä sinulla on päällä? Kun kaikki saavat kiinni mielikuvasta minä karkaamassa kotoa, pyydä ryhmäläisiä miettimään eri tilanteita, joissa he olisivat halunneet karata kotoa (HUOM! Kaikkien asioiden ei tarvitse olla tosia, oikeiden asioiden lisäksi voi miettiä myös teoreettisia mahdollisuuksia: mitkä asiat voisivat saada aikaan sellaisen tunteen, että nyt haluan täältä jonnekin muualle?). Tämän jälkeen jokainen voi vuorotellen istua oikeasti tuolille ja kertoa joitain syitä, miksi tai millaisissa (oikeissa tai kuvitteellisissa tilanteissa) olisi halunnut lähteä kotoa. Koti ei suinkaan ole ainoa paikka, josta tekee mieli karata.. varmasti jokainen löytää myös monia muitakin tilanteita. Monesti pakenemisen taustalla on pettymys: kaikki ei mennytkään niin kuin minä olisin tahtonut. En voi luottaa siihen, että saan täältä jotain mitä juuri nyt tarvitsen. Samalla pakenemisessa on toive: ehkä jossain muualla asiat ovat paremmin. Millaisia toiveita oman ryhmänne karkaamistilanteiden takaa löytyi? Millaisten asioiden olisitte halunneet olevan toisin?
Jumalaa paossa 20 min. Kuvitelkaa jälleen itsenne tuolille reppujen yms. kanssa. Mutta nyt onkin kyse suhteesta Jumalaan: yritä palauttaa mieleesi mahdollisimman monta tilannetta, jossa olet jollain tavoin juossut Jumalaa karkuun, ollut vahvasti eri mieltä Jumalan kanssa tai vääntänyt kättä siitä, miten jonkun asian elämässäsi tulisi mennä. Miten tilanteeseen päädyttiin? Minkä asian olisit halunnut olevan toisin? Miten tilanne ratkesi vai ratkesiko? Jokainen voi ensin kirjoittaa ylös omia löytöjään, käydään sitten tarinoita ja vastauksia yhdessä läpi. Jatkokysymyksiä yhdessä pohdittavaksi: Oliko toisen tarinassa jotain, mikä tuntui tutulta? Mitä toivoit Jumalalta tällaisessa tilanteessa? Onko sinun helppo luottaa siihen, että Jumalan suunnitelma elämällesi on paras mahdollinen? Mitä Jumalan ominaisuuksia tai kykyjä helpoiten epäilet? Tuleeko mieleenne Raamatun henkilöitä, joilla olisi ollut samanlaisia kamppailuja kuin teillä? Miten heidän tilanteensa ratkeisi? Katsokaa vielä yhdessä Joonan tarinan loppu (Joona 3-4). Mitä tekstissä tapahtuu? Miten Jumala suhtautuu Joonaan? Entä miten Joona suhtautuu Jumalaan? Muuttuuko Joona mielestäsi jotenkin tekstin aikana? Muuttuuko Jumala? Mistä sinä saat rohkaisua tai mikä vie eteenpäin omien epäilyjen ja kamppailujen kanssa? Minun Jumalani! 15 min. Mitä kaipaat Jumalalta eniten epäilyjen ja kamppailujen hetkinä?/ Millaista Jumalaa kaipaat (uskollinen, luotettava, rakastava, muuttumaton, lempeä ) epäilyjen ja kamppailujen hetkinä? Piirrä kuva (konkreettinen tai abstrakti), joka kuvaa sitä mitä Jumalalta kamppailuissasi ja epäilyissäsi kaipaat. Valitse siihen mukaan myös yksi raamatunjae (joko listasta tai omasta muistista) ja kirjoita se omaan kuvaasi. Kootkaa kuvanne näyttelyyn, jonka kukin voi kiertää ensin itsekseen läpi ennen kuin jokainen taiteilija esittelee jotain työstään. Jos saatavilla on värikyniä tms., kuvista voi tehdä neliväriversioita. Kokoontumisen päättäminen 5 min. Onko sinulla tällä hetkellä jokin kipupiste tai kädenvääntökohta Jumalan kanssa? Kirjoittakaa jokainen oma aihe lapulle, sekoittakaa laput ja rukoilkaa yhdessä toistenne puolesta. Samalla voitte kertoa, mitä Jumalalta epäilyjen ja kamppailujen hetkinä tarvitsisitte (piirros). Rukouslappu voi jäädä jokaiselle mukaan ja voitte vielä sitoutua muistamaan toistenne rukousaiheita esim. seuraavan viikon ajan. Lukekaa lopuksi Herran siunaus. Seuraava materiaali on tarjolla syyskuussa. Oikein hyvää kesää! Laulakaa jokin kaikille tuttu teemaan liittyvä laulu.
TÄRKEÄÄ ANDREAALLE! Andreas-listan kautta andreas@yahoogroups.com voitte esitellä itsenne. Palautteen tästä ryhmästä voit antaa Andreaiden nettisivuilla www.karassana.fi/nuoret/andreas/, jolle olet saanut käyttäjätunnuksen ja salasanan sähköpostissasi. Kaikki tiedot KRS:n tapahtumista, Andreas-työstä ja muusta toiminnasta löydät nettisivuiltamme www.nuoret.fi Siunausta työhön iloitsen siusta! Esimerkki raamatunkohtia kuviin:
Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa.(1.tess.5:24) Jumala ei peruuta lahjojaan eikä antamaansa kutsua. (Room.11:29) Unohtaako äiti rintalapsensa, unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää? Vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda. Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt, ja niin sinun muurisi ovat aina silmieni edessä. (Jes.49:15-16) Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden. (Jes.42:3) Itse Herra tulee suuressa voimassaan, hän hallitsee vahvalla kädellään. Hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa laumaa, jonka on omakseen hankkinut, paimenen lailla hän kaitsee sitä, omin käsin hän kokoaa sen yhteen. Karitsoita hän kantaa sylissään, emolampaita hän ohjailee eteenpäin. (Jes.40:10-11) Kuinka ihmeelliset ovatkaan hänen merkkinsä, kuinka suuret hänen tekonsa! Hänen valtakuntansa on ikuinen valtakunta, hänen kuninkuutensa pysyy polvesta polveen. (Dan.4:3) Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret. (5.Moos.33:27) Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. (1.Kor.10:13) Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää. (2.Tim.2:13) "Minä olen A ja O, alku ja loppu", sanoo Herra Jumala, hän, joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias. (Ilm.1:8) Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää." (5.Moos.31:8) Minä annan heille uuden sydämen, niin että he tuntevat minut ja ymmärtävät, että minä olen Herra. He kääntyvät jälleen minun puoleeni, koko sydämestään. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa. (Jer.24:7)
Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua, ja te löydätte minut! Koko sydämestänne te minua etsitte, ja minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra. (Jer.29:12-14) He tulevat itkien, hartaasti rukoillen, ja minä itse johdatan heitä. Minä vien heidät runsasvetisten purojen äärelle tasaista tietä, jolla he eivät kompastu. (Jer.31:9)